Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Maakuntauudistus LUOVA-valmistelu Tulevaisuuden kunta & liikunta

Transkriptio

1 Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Maakuntauudistus LUOVA-valmistelu Tulevaisuuden kunta & liikunta LSSAVI ylitarkastaja Sari Virta

2 Maakuntalakiluonnoksen 6 :n mukaan OKM:n hallinnonalaan liittyvistä tai sitä sivuavista tehtävistä maakunnille tulevat alueen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyvä koulutus, osaamisen kehittäminen ja kulttuurin edistäminen, alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu, kulttuuriympäristön hoito, alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista. 2

3 Valmistelua, liikunnan asetuksen muutos: Alueelliset liikuntaneuvostot Etelä-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston asettavat Uudenmaan, Kanta- Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat; Lounais-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston asettavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat; Länsi- ja Sisä-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston asettavat Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat; Itä-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston asettavat Etelä-Savon, Pohjois- Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat; Pohjois-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston asettavat Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat; Lapin alueellisen liikuntaneuvoston asettaa Lapin maakunta. 3

4 LUOVA-viraston lähtökohtia Valmistelu on toteutettu lupa-, ohjaus- ja valvontavirastoa valmistelevassa ryhmässä (LUOVA) Kyseessä uusi monialainen valtakunnallinen virasto, joka on ministeriöiden yhteinen. Virastolla on alueilla toimipaikkoja Keskeinen lainsäädäntö: Laki uudesta lupa-, ohjaus- ja valvontavirastosta Valtioneuvoston asetus lupa-, ohjaus- ja valvontavirastosta Lisäksi työjärjestyksillä annetaan tarkemmat määräykset Kytkökset substanssilakeihin Erityiskysymyksenä ollut työsuojelukysymykset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alan tehtävien organisointi: vaihtoehtoinen HE-esitys sosiaali- ja terveysalan valvontavirastosta Nimikysymys lausunnolla Kotuksessa: suositus nimeksi Valtion aluehallintovirasto, Valtion aluevirasto, Valtion hallintovirasto 4

5 Viraston tehtävät Valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto turvaa alueilla toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista ja valvoo yleistä etua hoitamalla monialaisena valtion viranomaisena lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä Poikkihallinnollisuus Asiakaslähtöisyys Digitaalisuuden hyödyntäminen Toimialat: sosiaali- ja terveydenhuolto opetus- ja kulttuuritoimi ympäristötehtävät pelastustoimi työsuojeluhallinto lisäksi virasto hoitaa erikseen säädettyjä oikeusturvatehtäviä ja muita tehtäviä 5

6 Opetuksen ja kulttuuritoimen toimiala: Virastossa on opetus- ja kulttuuritoimen toimiala, jossa hoidetaan koulutus, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä varhaiskasvatuksen ohjaus-, valvonta-, rahoitus- ja kehittämistehtävät sekä opetustoimen lainsäädännössä sille asetetut muutoksenhakua koskevat viranomaistehtävät Ruotsinkielinen opetustoimen yksikkö, jonka toimialueeseen kuuluu koko maa. Yksikön tehtävänä on hoitaa nykyisin AVI:en toimialaan kuuluvat ruotsinkieliset koulutustoimen ja varhaiskasvatuksen tehtävät sekä eräät muut tehtävät 6

7 AVI-tehtävät: - laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) - laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) - laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) - perusopetuslaki (628/1998) - lukiolaki (629/1998) - oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) - varhaiskasvatuslaki (36/1973) - laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998) - laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) - laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) - tekijänoikeuslaki (404/1961) - kirjastolaki (904/1998) (HE 238/2016 vireillä) - uskonnonvapauslaki (453/2003) - hautaustoimilaki (457/2003) - muinaismuistolaki (295/1963) - nuorisolaki (72/2006) (HE 111/2016 vireillä) - liikuntalaki (390/2015) 7

8 Organisaatio ja johtaminen Virastossa on toimialoihin perustuva organisaatiorakenne Virastossa on erillinen oikeusturvayksikkö (muut kuin toimialalla tehtävät) sekä hallintopalvelut (yhteiset hallinto- ja kehittämispalvelut) Toimipaikkojen määrä ja sijaintipaikkakunnat ovat vielä auki (esitys; jokaiseen maakuntaan, kaikki eivät täyden palvelun toimipaikkoja) Toimialoilla voi olla toiminnallisia yksiköitä (esim. valtakunnallisia, paikkariippumattomia tai alueellisia) Virastolla on pääjohtaja, toimialajohtajat sekä lisäksi toimintayksiköiden johtajat. Virastolla on johtoryhmä. 8

9 Ohjaus Kyse uudenlaisesta virasto-ohjauksen mallista Ohjaus tapahtuu ministeriöiden yhteisen näkemyksen muodostumisen kautta Yhteinen ohjaus luonne strateginen ja linjaava Virastoa ohjaavat OM, SM, VM, OKM, MMM, TEM, STM ja YM Tulossopimusmenettelyllä ohjataan tulossopimus hallituskaudeksi ja vuosittain tarkistetaan VM vastaa yhteisen ohjauksen koordinoinnista sekä ohjaukseen sisältyvistä yhteisistä hallinnollisista tehtävistä VN asettaa ohjausryhmän neljäksi vuodeksi kerrallaan yhteisen ohjauksen toteuttamiseksi Työsuojelun ohjauksesta vastaa STM Toimialaohjaus luonne toiminnallinen Kukin ministeriö ohjaa ja valvoo viraston toimintaa omalla toimialallaan 9

10 Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen tutkimus Tulevaisuuden kunta tulevaisuus, ennakointi maakunta

11 Ennakoinnin tavoitteena on hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja peilata niitä tämän päivän ratkaisuihin

12 Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen Liikkuminen

13 Tulevaisuus ja ennakointi Liikuntapolitiikassa ja liikuntakulttuurissa ennakointi ja tulevaisuuteen varautuminen hakevat vielä uomiaan Liikuntasuunnittelu alkoi 1960-luvulla Tulevaisuuden ennakointi rakentuu aiemmin tapahtuneelle. Yhteiskunnallinen tilanne määrittää sitä mahdollisuusrakennetta, jonka puitteissa tulevaisuutta suunnitellaan. Ennakoinnin painoarvo kasvaa esim. VLN:n ennakointijaosto Tehokkaalla tulevaisuuden ennakoinnilla saadaan enemmän irti liikunnan mahdollisuuksista ja siihen ohjatuista resursseista. Hyvän tulevaisuuden ennakointi = hyvään tulevaisuuteen vaikuttaminen

14 Liikunnan / liikkumisen ennakointi? Miten väestö liikkuu 2030? Millainen on fyysinen aktiivisuus? Mitkä motiivit puhuttelevat ihmisiä jatkossa? Ketkä (mitkä) liikuttavat ja ketkä ovat liikkumassa? Miten liikunta yhtenä monista tekijöistä määrittää elämänlaatuamme ja terveyttämme? Tarvitaan järjestelmällistä ja osallistavaa prosessia, jossa kerätään, arvioidaan ja analysoidaan tietoa. (Hiljaiset signaalit?) Liikunta kytkeytyy keskeisesti yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden sekä elämystalouden rajapintaan.

15 Hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuustutkimuksissa Vuonna 2000 ja 2015 Kuntaliiton tekemät tulevaisuusbarometrit Tulevaisuuskirja 2015 (Markku Wilenius): Elämme murrosvaihetta, jolle tyypillistä epäjatkuvuus. Digitaalisen teknologian aikakaudesta kohti älykkään teknologian aikaa. Sairauksien syntyä opitaan ennakoimaan, useimpia sairauksia pystytään ehkäisemään tehokkaasti etukäteen Kansalaisten vastuu itsestään ja lähimmäisistään tulee kasvamaan Terveydenhuolto tulee olemaan yksi kasvualoista älykkään teknologian aikakaudella.

16 Älykkään teknologian aikakauden vaikutus hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen

17

18 Hyvinvoinnin edistäminen Tulevaisuuden kunta Rajapintayhteistyö Yhdyspintatyö

19 Tulevaisuuden kunta Tulevaisuuden kuntaa rakennetaan myös ennakoinnilla (parlamentaarinen tr) Millaisia kunnat ovat vuonna 2030? Strateginen ennakointi: toimintaympäristön muutokset, megatrendit ja hiljaiset signaalit ennakointityön väliraportti 2016 vuoden lopussa Rooli ja tehtävät muuttuvat 2019 alkaen: kunnalla säilyy vastuu kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä tekniset palvelut liikunta- ja nuorisotoimi koulutus- ja kulttuuripalvelut Sosiaalihuoltolain mukainen hyvinvoinnin edistäminen ja terveydenhuoltolain mukainen terveyden edistäminen ovat maakunnan vastuulla olevaa toimintaa

20

21 Hyvinvoinnin edistäminen -käsitteenä Käsitettä käytetään paljon, mutta sitä ei ole täsmällisesti määritelty (Paahtama) Kuntalaissa ei ole määritelty, mitä hyvinvoinnin edistämisellä tarkoitetaan. Liikuntalaissa lähdetään siitä, että liikunta on yksi keskeinen tekijä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan eri toimialojen yhteistyössä toteuttamaa yksilöön, perheeseen, yhteisöihin, väestöön ja näiden elinympäristöihin kohdistuvaa sosiaalista hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta tukevaa ja lisäävää sekä köyhyyttä, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia haittoja ehkäisevää ja vähentävää toimintaa sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista hyvinvointia edistävällä tavalla. / Paahtama

22 Tavoitteita hyvinvoinnin edistämiselle kunnissa Kunnan tehtävä ja rooli laaja-alainen ja monimuotoinen Kunnan asukkaan aktiivinen rooli Kuntajohto vastaa hyvinvoinnin edistämisestä Johtamisen välineenä sähköinen hyvinvointikertomus Toimintaympäristön tuntemus; väestöryhmien tarpeet ja mahdollisuudet

23 Uudistuksen myötä suositeltavaa: Hyvinvointikoordinaattorin palkkaaminen huolehtii yhteistyöstä kunnan eri toimialojen välillä huolehtii yhteistyöstä kunnan alueella toimivien muiden hyvinvoinnin edistäjien kanssa huolehtii yhteistyöstä tulevaisuudessa maakunnan toimijoiden kanssa on laaja-alaisen hyvinvoinnin edistämisen osaaja sijoittuu keskushallintoon, kuuluu kunnan johtoryhmään

24 Tulevaisuuden kunta Kyky asemoida ja innovoida liikunta ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen uudessa kunnassa. yhdyskuntasuunnittelu kaavoitus maapolitiikka puistot yleiset alueet liikenneväylät ympäristöterveys

25 Eero Haapala, Itä-Suomen yliopisto/jyväskylän yliopisto 25

26

27

28 Tavoitteita rajapintayhteistyölle asukkaan näkökulmasta joustavaa & toimivaa Hyvinvoinnin johtaminen on kunnan tehtävä Johtamisen (yhteisenä) työvälineenä käytetään sähköistä hyvinvointikertomusta Kunta luo asukkaille mahdollisuuden aktiiviseen ja hyvinvoivaan elämään Kunta neuvottelee ja sopii yhteistyöstä maakunnan kanssa, jotta asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä toimitaan samansuuntaisesti Kunta ja maakunta työskentelevät omien vastuualueidensa mukaisesti ja hyvässä yhteistyössä Maakunta laatii alueellisen hyvinvointikertomuksen yhteistyössä alueen kuntien kanssa Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut toimivat niin, että osana ketjua sen eri vaiheessa (alussa, keskellä, lopussa) ovat kuntalaisen, asiakkaan (potilaan, perheen jne) hyvinvointia edistämässä kunnan eri toimialat (liikunta / nuoriso /järjestöt /seurakunnat/ )

29 Haasteita, tarkastuspintoja Rajapinnat: ennaltaehkäisevä liikunta ja kuntouttava liikunta Maakunnat rakentuvat nykyisten sairaanhoitopiirien (SHP) pohjalle: huolena on, että edelläkävijä-kunnissa tehty liikuntaneuvonta (tai vastaava) loppuu, jos sitä ei osata maakuntahallinnon puolesta tilata. Liikuntaneuvonta ja muu sote-rajapinnan liikuntatyö saatava määriteltyä nykyisten SHP:ien tehtäviksi STM:n kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja kavennetaan terveyseroja (= elintapaneuvontaa etunenässä liikuntaneuvonta viedään SPH:ien kautta osaksi alueiden arkea) Tehdään työtä ennakoidusti: uhkana on, että liikunta sote-rajapinnassa jää määrittämättä, jos sitä ei saada kirjoitettua SPH:ien tehtäväksi jo seuraavan parin vuoden aikana Resurssien osalta ennakointityö on merkittävässä roolissa Ikäihmisten liikunnan edistäminen?

30 KIITOS Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto NUOLI liikunnan vastuualue ylitarkastaja Sari Virta gsm Vastuualue: - kuntien liikuntatoimi - liikunnan aluehallinto - seuratuki - liikunta-alan yrittäjyys - liikunnan vastuualueen viestintä 30