Ympäristön laatu kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen asentamisessa

Transkriptio

1 Ympäristön laatu kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen asentamisessa Raportti L22/1997

2 Suomen Kaukolämpö ry 1997 ISSN Viite: Sky-kansio 2/6

3 Ympäristön laatu kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen asentamisessa Raportti L22/1997

4

5 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY RAPORTTI L22/1997 Tässä raportissa käsitellään kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen asentamisen ja tuotteiden työmaakäsittelyn laatua ja ympäristövaikutuksia. Raportti on osa laatukysymysten yksityiskohtaisempaa tarkastelua kaukolämmön eri osa-alueilla. Raportti muodostaa laatuohjeen, joka sisältää lämmönjakeluverkon rakentamiseen liittyvät kiinnivaahdotettujen johtojen ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia lieventävät menettelytapa- ja toimintaohjeet sekä näihin hyviin toimintatapoihin ohjaavat menetelmät ja dokumentoinnin. Raportti on laadittu lämmönjakelutoimikunnan ja kaukolämpöjohtojen laadunvalvonnan neuvottelukunnan yhteistyönä työryhmässä, jonka muodostivat Puh.joht. Rauli Saarela, Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab Pia Kippilä, Suomen Muoviteollisuusliitto Yrjö Kortelainen, Hämeenlinnan Energia Oy Jukka Lankinen, ABB Ecopipe Oy Stefan Lindvall, Oy KWH Tech Ab Thermopipe Lämmönjakelutoimikunta: Puh.joht. Risto Vartia, Helsingin Energia Christer Allén, Porvoon Energia Oy - Borgå Energi Ab Kauko V. Heikkinen, Kuopion Energia Pekka Laaksonen, Hämeenlinnan Energia Oy Rauli Saarela, Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab Trygve Strandell, Vantaan Energia Oy Pentti Valta, Lahti Energia Oy Pekka Viitanen, Tampereen kaupungin sähkölaitos Sihteeri Veli-Pekka Sirola, Suomen Kaukolämpö ry

6

7 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY RAPORTTI L22/1997 YMPÄRISTÖN LAATU KIINNIVAAHDOTETTUJEN KAUKOLÄMPÖJOHTOJEN ASENTAMISESSA SISÄLTÖ 1 Kaukolämmön laatu ja asiakas 2 Ympäristön laatu 2.1 Yleistä 2.2 Elinkaariajattelu 2.3 Jätteiden hyötykäyttö ja ongelmajäte 3 Lämmön jakeluverkon tekninen laatu 3.1 Tavoite 3.2 Soveltamisalue 3.3 Toiminnan kuvaus 3.4 Kiinnivaahdotettujen kaukolämpöelementtien ominaisuudet 4 Ympäristönäkökohtien huomiointi asentamisessa 4.1 Johtoreitin valinta 4.2 Urakka- ja työseloste 4.3 Rakentamisjätteiden lajittelu 5 Asennustyömaan ympäristönsuojelu 5.1 Yleistä 5.2 Jätetyypit ja niiden käsittely 5.3 MDI:n hävittäminen 5.4 PUR-eristeen hävittäminen 5.5 Teräsputki ja PE-suojakuori 5.6 Vanha kaukolämpölinja

8

9 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY RAPORTTI L22/ (6) YMPÄRISTÖN LAATU KIINNIVAAHDOTETTUJEN KAUKOLÄMPÖJOHTOJEN ASENTAMISESSA 1 Kaukolämmön laatu ja asiakas 2 Ympäristön laatu 2.1 Yleistä 2.2 Elinkaariajattelu Kaukolämmön laatuun vaikuttavina tekijöinä on koko lämpöprosessi alkaen polttoaineen hankinnasta ja kuljetuksista edeten lämpöenergian tuotannon kautta jakeluprosessiin ja asiakastoimintoihin. Erityisesti painottuvat ympäristön laatukysymykset. Kaukolämpörakentamisen ympäristöhaittoja minimoivan laatuajattelun tavoitteena on pienentää eri toimintoihin liittyvää vaihtelua ja siten parantaa toiminnan laatua ja tuottavuutta. Kehittäminen perustuu selkeään tavoiteasetteluun, toiminnan ympäristövaikutukset huomioivaan suunnitteluun, huolelliseen suunnitelmien toteuttamiseen, toiminnan jatkuvaan arviointiin ja korjaustoimenpiteiden systemaattisuuteen. Ympäristönsuojelu on yksi kaukolämmön tärkeimmistä laatutavoitteista. Kaukolämpöyritykset noudattavat ympäristönsuojeluun liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaismääräyksiä. Tavoitteena on vähentää haitallisia vaikutuksia kaikessa toiminnassa. Kaukolämpötuotteiden elinkaarella tarkoitetaan tuotteiden valmistus-, rakennus- ja käyttöhistorian eri vaiheita raaka-aineista jätteiksi. Tuotteen elinkaari alkaa raaka-aineiden valitsemisesta ja valmistuksesta ja jatkuu itse tuotteen valmistamiseen, varastointiin, jakeluun ja käyttöön. Elinkaari päättyy tuotteen hylkäämiseen ja hävittämiseen, ja se käsittää myös koko elinkaaren aikaiset kuljetukset, käytössä syntyvät päästöt ja muut terveys-, työsuojelu- ja ympäristövaikutukset. Useissa elinkaaren vaiheissa aiheutuu jonkinlaisia ympäristövaikutuksia. 2.3 Jätteiden hyötykäyttö ja ongelmajäte Jätteiden hyötykäytöllä eli materiaalien kierrätyksellä saadaan raaka-aineet palautettua uudelleen kiertoon. Tuote ei saisi kulkea suoraa tietä raakaaineesta kuluttajan kautta kaatopaikalle, vaan mahdollisuuksien mukaan kuluttajalta uudeksi raaka-aineeksi ja edelleen uudeksi korvaavaksi tuotteeksi.

10 2 Tavarat kiertoon! Jätteet, joita ei esim. puuttuvien kierrätysmahdollisuuksien vuoksi voida uusiokäyttää, voidaan useimmiten hyödyntää energiana. Tämäkin mahdollisuus riippuu paikallisista järjestelyistä. Suurin osa kaatopaikalle viedystä jätteestä lajitellaan ja ohjataan hyötykäyttöön. Jos huomataan, että kaatopaikkajätteessä on terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita, sitä ei saa viedä yhdyskuntajätteen kaatopaikalle. Ongelmajätteiden sekoittaminen kaatopaikkajätteen sekaan on siis ehdottomasti kielletty. Kaatopaikkajäte, jossa on vähänkin ongelmajätettä, luokitellaan kokonaisuudessaan ongelmajätteeksi. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaukolämpötyömaan ongelmajätteitä ovat nestemäiset polyuretaanikomponentit ja niiden säilytysastiat. Ongelmajäteastiat on merkittävä huolellisesti, jotta muutkin kuin jätteen käsittelijä tietävät mitä astiassa on. 3 Lämmön jakeluverkon tekninen laatu 3.1 Tavoite Suunnittelun avulla saadaan teknisesti toimiva, optimaalinen ja ympäristön olemassaolevat arvot huomioiva johtoratkaisu sekä suunnitelma joka ennakoi ympäristössä tapahtuvat muutokset. Lopputuloksena on toimiva, huomaamaton ja mahdollisimman pitkäikäinen kaukolämpöjohto. 3.2 Soveltamisalue Kiinnivaahdotetut kaukolämpöjohdot ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan lähes ylivertaisia muihin järjestelmiin nähden ja siksi käytännössä syrjäyttäneet nämä. Ympäristöasiat voidaan huomioida ko. johdoilla hyvin. Seuraavassa käsitellään vain kiinnivaahdotettuja kaukolämpöjohtoja.

11 3 3.3 Toiminnan kuvaus Asentamisessa käytettävä päätuote on yksi- tai kaksiputkinen kiinnivaahdotettu kaukolämpöelementti. Tuotteen mahdollisimman tarkkalla hyödyntämisellä säästetään sekä materiaali- että jätekustannuksia. Elementtien katkaisupätkille löytyy yleensä hyötykäyttö seuraavissa asennuskohteissa. Rakennuttajan ja urakoitsijan keskinäisellä sopimuksella tarkennetaan, minkä pituiset pätkät otetaan talteen tulevaa käyttöä varten. 3.4 Kiinnivaahdotettujen kaukolämpöelementtien ominaisuudet Tuoteselvitys: Teräsputkeen kiinnivaahdotettu polyeteenisuojakuorella varustettu polyuretaanieristetty kaukolämpöelementti Materiaalierittely: Teräsputki: Fe 37.0 DIN 1626 Eriste: PUR (Jäykkä polyuretaanimuovi) HD-PE: Korkeatiheyksinen polyeteeni. Hälytyslangat: Cu Keskittimet: PP (Polypropeeni) PUR eristeen raaka-aineet: MDI Difenyylimetaanidi-isosyanaatti Väri: Tumman ruskea Ominaispaino: 1.23 g/cm3 Leimahduspiste: Yli 200º C Säilytyslämpötila: ºC Polyeetterialkoholi (polyoli) Väri: Vaalea Ominaispaino: g/cm3 Leimahduspiste: Yli 200º C Säilytyslämpötila: 20 C, min. 10 ºC Polyoliin sekoitetut lisäaineet, kuten vesi, stabilisaattoreita, katalyytteja, ponneaine PUR-reaktio: MDI reagoi polyolin hydroksyyliryhmien kanssa muodostaen uretaaniryhmiä jotka polymeroituvat edelleen polyuretaaniksi. Polyuretaanin kovettumisreaktiossa vapautuu lämpöä.

12 4 4 Ympäristönäkökohtien huomiointi asentamisessa 4.1 Johtoreitin valinta Yleisperiaatteena voidaan pitää sitä, että kaukolämpöjohto sijoitetaan maastoon tai katualueelle mahdollisimman vähän ympäristöä muuttamalla ja kuitenkin tekniikan laadukas toiminta mahdollistaen. Johtoreittiä valittaessa on selvitettävä eri tahoilta maisemalliset ja suojelukohteet sekä tietenkin muu maanalainen kunnallistekniikka mahdollisine esteineen. Johtosuunnittelulla voidaan kohtuullisen helposti väistää ja kiertää puita, kallionkielekkeitä, suuria kiviä ja muuta kunnallistekniikkaa. 4.2 Urakka- ja työseloste Urakka- ja työohjeita voidaan täydentää ympäristöosuudella, jossa on periaatteena ympäristön säästäminen turhilta muutoksilta, materiaalin tehokas käyttö, materiaalien talteenotto ja kierrätys sekä työmaan hyvä järjestys. Elementtien katkaisut ja näistä syntyvien pätkien käyttövelvoite sekä lyhyiden katkaisupalojen ja katkaisujätteiden hävittäminen tulee sisällyttää työohjeisiin. Kaukolämpöjohtojen rakennus- ja putkitöiden urakka- ja työohjeita on käsitelty Sky:n suosituksissa L5A ja L5B/ Rakentamisjätteiden lajittelu Jätteiden lajittelu voi tuntua aluksi vaivalloiselta ja aikaa vievältä puuhalta. Mutta kun siitä tulee tapa, tuntuu kaiken heittäminen samaan roska-astiaan järjettömältä. Jätteiden huolellinen lajittelu parantaa niiden uusiokäyttö- ja hävittämismahdollisuuksia. Erityyppiset jätteet lajitellaan neljään luokkaan: kierrätettävät jätteet energia jätteet yhdyskunta- eli kaatopaikkajätteet ongelmajätteet 5 Asennustyömaan ympäristönsuojelu 5.1 Yleistä Asennuskohteessa tehtävät pienetkään valinnat ympäristön hyväksi eivät ole yhdentekeviä.

13 Jätehuollon tehtävänä on huolehtia siitä, että syntyneet jätteet hoidetaan asianmukaisesti joko tuotannon tai luonnon kiertokulkuun aiheuttamatta haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Asennuskohteeseen ei saa jättää minkääntyyppisiä jätteitä. Rakennuttajan ja urakoitsijan on sovittava keskenään asennuskohteen jätehuollon vastuista ja pelisäännöistä Jätetyypit ja niiden käsittely Jätehuollossa pyritään hyödyntämään paikallisia menettelyjä ja keräyspisteitä. Oheisessa taulukossa on kuvattu asennustyömaalla syntyvät jätteet sekä niille suositeltavat menettelyt. Pyri menettelyssä seuraavaan järjestykseen: jätteen syntymisen ehkäisy (tuotteiden tarkka hyödyntäminen) jätteen hyödyntäminen ensisijaisesti raaka-aineena (kierrätys), toissijaisesti energiana jätteen asianmukainen ja turvallinen loppukäsittely (kaatopaikka, ongelmajätelaitos) Jätelaji Esimerkkejä Menettely Katkaisupätkät Yksi- ja kaksiputkielementtien Kierrätys / kaatopaikka pätkät Metalli Virtausputken pätkät, pellin Kierrätys / kaatopaikka palat Muovi Polyeteeniputkien pätkät, päätyhatut, kutistemuovipalat, Kierrätys / energia / kaatopaikka pakkausmuovi Styrox Vaahdotuskomponenttien pakkaukset Kierrätys / energia / kaatopaikka Pahvi Puhtaat, kuivat pakkaukset Kierrätys /energia / kaatopaikka Puu Lavat, lankku, lauta Energia / kaatopaikka Kiinteä polyuretaani Jatkos-, katkaisu- ja haaroitusvaiheessa Kaatopaikka syntyvä jäte Nestemäinen polyuretaani Polyoli, isosyanaatti Vaahdotus => kaatopaikka / ongelmajäte Liuottimet Puhdistuskemikaalit ja asti- Ongelmajäte Metallitynnyrit Muovikanisterit at Polyoliseos- ja isosyanaattiastiat Polyoliseos- ja isosyanaattiastiat Kierrätys käsittelyluvan omaavalle yritykselle / ongelmajäte Ongelmajäte

14 6 5.3 MDI:n hävittäminen Isosyanaattijätteet voidaan sekoittaa sopivan polyolimäärän kanssa heikkolaatuiseksi polyuretaaniksi, jonka jälkeen se luokitellaan yhdyskuntajätteeksi ja voidaan hävittää viemällä se kaatopaikalle. MDI:tä voidaan myös neutraloida ammoniakkivedellä. MDI-jäte voidaan hävittää polttamalla jätteiden polttamiseen tarkoitetussa polttolaitoksessa, jossa saavutetaan korkea lämpötila. 5.4 PUR-eristeen hävittäminen PUR:in hävittäminen suoritetaan viemällä se kaatopaikalle. PUR eristettä ei saa hävittää polttamalla. Palaessa PUR:ista syntyy terveydelle haitallisia kaasuja. PUR-eristeen lämpöhajoamistuotteita ovat pääasiassa sakea savu, hiilidioksidi, hiilimonoksidi ja hiilivety. Vähäisessä määrin syntyy myös typen oksideja, syaanivetyä, isosyanaatteja sekä palamisolosuhteista riippuen myös muita palamistuotteita. Polttaminen voidaan suorittaa jätteiden polttamiseen tarkoitetussa polttolaitoksessa, jossa saavutetaan korkea lämpötila. 5.5 Teräsputki ja PE-suojakuori Teräs- ja PE-putket ovat kierrätyskelpoisia sellaisenaan, sulatukseen ja uusintakäyttöön. PE:n palaessa ei synny terveydelle vaarallisia lämpöhajoamistuotteita, jolloin se voidaan polttaa. Ongelmana on tosin PUReristeen tarttuvuus putkiin, mikä vaikeuttaa niiden kierrätystä. Käyttökelvottomat lyhyet elementtien hukkapalat viedään tavallisesti yhdyskuntajätteinä kaatopaikalle. 5.6 Vanha kaukolämpölinja Vanhan kaukolämpölinjan poistaminen käytöstä tarkoittaa periaatteessa sen jättämistä sellaisenaan maahan uuden linjan alle tai rinnalle, mikäli se ei häiritse muuta maassa kulkevaa tai myöhemmin rakennettavaa infrastruktuuria.