Foresight garage: Lapin liiton visiointityöpaja Rovaniemellä
|
|
- Tarja Tikkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Foresight garage: Lapin liiton visiointityöpaja Rovaniemellä Tulokset
2 Foresight garage -prosessi
3 Foresight garage- maakuntasuunnitelman vision ja kärkien kirkastaminen Tavoite: Tarkentaa ja sparrata maakuntasuunnitelman päivitystä ja luoda kunnianhimoisia kärkiä mm. osavisioina aiemmin tehtyjen skenaarioiden ja vision pohjalta. Osavisiot voivat keskittyä esimerkiksi palveluihin, teknologioihin, digitaalisuuden mahdollisuuksiin muutoksessa niin alueella kuin sektoreittain tai toimijakohtaisesti. Ratkaisu: Osallistava alueellinen ennakointiprosessi, josta toteutetaan tässä vaiheessa osavisioprosessi Vaikuttavuus: Saada päättäjät ja maakunnalliset toimijat löytämään uusia ja kunnianhimoisia tavoitteita ja niiden toteuttamisen polkuja ja tätä kautta sitoutumaan toteuttamiseen Photo: RM 3
4 Mahdollinen VAIHE 2a Nyt toteutettavat VAIHEET 1ab Mahdollinen VAIHE 2b 4
5 Foresight garage- prosessi Iteratiivinen, osallistava ja läpinäkyvä prosessi, jolla tähdätään yhteiseen ymmärrykseen tavoitteista ja toimenpiteistä Vaihe 1a Tehtyjen skenaarioiden ja vision tarkastelu Vaihe 1b Visioiden ja osavisioiden laatiminen Vaihe 2a Tulevaisuuspolut visiotyön pohjalta Vaihe 2b Skenaarioiden analysointi Keskeisten kehittämisteemojen valinta Vaihe 3 Julkistaminen ja raportointi Aikaisemmat alueeseen liittyvät tulevaisuustarkas telu Eri sidosryhmien määrittäminen yhdessä tilaajan kanssa Yhteinen näkemys tulevaisuuden mahdollisuuksista ja tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä Useita visiomahdollisuuksia Visioiden tulevaisuuspo luiksi Kunnianhimoisten ja terävien visiokärkien ja jatkotyöstäminen osana maakuntasuunnitelman päivitystä Osavisioista tulevaisuuspoluiksi ja käytännön askeliksi Kvantitatiivinen analyysi Työn tulosten julkistaminen pptja moovly-videona Yhteinen blogikirjoitus Kirjallisuustarkaste lu (jo tehdyt selvitykset) Tutkijatyöskentely Haastattelut Foresight garage työpaja 1 (sidosryhmät) Ppt-raportointi Metodit Tutkijatyöskentely Foresight garage-työpaja 2 (sidosryhmät) Visioluonnokset esitetään videona (Moovly) Tässä hankkeessa toteutetaan vain vaihe 1 ja punaisella kuvatut osat jäävät tekemättä tässä moduulissa. Työpöytätyösken tely Raportti Video (Moovly) Ppt-raportointi
6 Visiointityöpaja Lappisopimuksen valmistelun kontekstissa
7 Viestitäsuunnitelma Lopputulos: tiivis, visuaalisesti muotoiltu Lappi -sopimus Arktisesti muotoiltu Lappi -sopimus Valinnat keskustellaan monialaisesti läpi: talous/osaaminen/ hyvinvointityö/ ympäristö/ uudistuva kunta-maakuntavaltio suhde Lapin skenaariotyö Mihin pyrimme Visio 2040 Ponnistetaan pohjoisesta arktisella luksuksella Työpajat toteutetaan yhteistyössä kattohankkeiden kanssa. Työpajojen vakiokasvoina ennakointi-päivi ja Lappi sopimus Mervi Arktinen talous Lappi sopimus Ilmiöpohjainen tarkastelu säilyy/ kolme strategista valintaa: Työn ja talouden muutos Saavutettavuus Työpajat toteutetaan muotoilun välineillä (palvelumuotoilu, visualisointi, osallistaminen) 2/15/2017 Uusi toimintakenttä: Uusi kunta- Maakunta Valtio Kuntien elinvoimatehtävä uusi parempi kilpailukyky ja asukkaiden hyvinvointi Muutoksen ja osaamisen johtamisesta apua menestykseen Mervi Nikander
8 Kirkkaalla visiolla alkuun ilmiöt tarkastelun taustalla 2/15/2017 Lapin liiton valtuusto Visiopaja 2 h Vision kirkastaminen Arktinen talous Kunnianhimoiset tavoitteet Mitä pidetään mukana Lappi parhaimmillaan Työn ja talouden muutos Saavutettavuus Mitä sparrataan Mistä luovutaan Uusi toimintakenttä Hyvin sisäistettävät ydinviestit Selkeästi muotoillut ja kirkastetut strategiset askeleet Mervi Nikander
9 2/15/2017 Teknologia, arktinen johtajuus, Globaalit kentät 9.00 Aamukahvit ja asettuminen Avaus ja tervetuloa, Lapin liitto Ajattelemisen aihetta: Rafael Popper Miksi katsoa kauemmas? Johanna Kohl Miksi VTT? Juha Honkatukia Teknologiasta, talouskasvusta ja niiden mallintamisesta Tehemmä pois? ohjeistus työskentelyyn, Minna Halonen Arktista huumaa Lounas + viestintätauko Et koskaan muuttua saa? No hitto miks ei? Täytyy jaksaa yhteenveto yhdessä
10 Visiointityöpajan toteutus
11 TARKASTELUSSA: 3 ilmiötä 4 teemaa 1. Arktinen talous: huomio business näkökulmaan 2. Työn ja talouden muutos: miten hyötyä muutoksesta 3. Saavutettavuus: digitalisaatio keskiössä 1. Teknologia 2. Johtajuus 3. Hyvinvointi 4. Vähähiilisyys LOPPUTULOKSENA: x kpl konkreettisia kehittämistoimenpiteitä 2 tavoitetta/teema (yht. 24 tavoitetta) 15/02/
12 1. Arktista huumaa 2. Et koskaan muuttua saa? Tavoitteet Kehittämistoimenpiteet
13 3. No hitto, miksi ei? Kehittämistoimenpide Muista vaikutukset: Poliittinen Taloudellinen Sosiokulttuurinen Teknologinen Ympäristö Muutosta estävät tekijät Muutosta edistävät tekijät Ydinviesti työpajasta Muutoksen vaikutukset
14 Rafael Popperin videotervehdys visiointityöpajaan
15 Rafael Popperin videotervehdys Lapin liiton visiointityöpajan osallistujille 15/02/
16 Työpajan tulosten koonti
17 Lappi on arktisen alueen keskus Ilmastonmuutos Lappi tunne Tunne Lappi Uudet liikenneyhteydet Urbanisaation murtuminen Negatiivinen hiilijalanjälki Korkea jalostusarvo Vie mennessä, tuo tullessa Etä on arkea Kunnianhimo esiin Osaaminen käyttöön Kansainvälinen Lappi Verkostoissa voima 15/02/
18 Kattovisio Lappi tunne Tunne Lappi Hyvä slogan kattovisiolle: vetoaa niin lappilaisiin (sisäinen imagonkohotus) kuin ei-(vielä)lappilaisiin (ulkoinen markkinointi) Mennään rohkeasti arvot ja tunteet (ml. eksotiikka) edellä 15/02/
19 Toimintaympäristön muutosajurit (1/2) Pitkän aikavälin tarkastelussa on syytä kiinnittää huomiota myös laajempiin toimintaympäristön muutoksiin kuten: Ilmastonmuutos Ilmaston lämpenemisen välittömät positiiviset vaikutukset (esim. vähemmän ankarat talviolosuhteet saattavat houkutella uusia asukkaita) ja negatiiviset vaikutukset (esim. talvipilotointiin otolliset olosuhteet heikkenevät) Ilmastonmuutos vaikuttaa Lappiin myös välillisesti, sillä ilmastotalkoot koskettavat myös Lappia ja lappilaisia: resurssitehokkuus ja hiilineutraaliuden tavoite ovat myös Lapin ykköstavoitteita Uudet yhteydet Pohjoisten merireittien avautuminen tekisi rautatieyhteyden Jäämerelle entistä tarpeellisemmaksi ja avaisi samalla aivan uusia (huimia) kehitysnäkymiä Lapin teollisuudelle, kaivostoiminnalle ja logistiikkapalveluille. Uudet huippunopeat liikennevälineet (esim. hyperloop, magneettisella levitaatiolla kulkevat maglev-junat tai muut tällä hetkellä mielikuvituksellisilta tuntuvat kulkumuodot, esim. lentobussit. 15/02/
20 Toimintaympäristön muutosajurit (2/2) Urbanisaation murtuminen Teknologian kehitys pienentää merkittävästi etäisyyden kustannuksia: 3D-tulostus, drone kuljetuslogistiikka, etäpalvelut, robottiautot Inhimilliset arvot ja mieltymykset: ihmiset haluavat pois ahtaista, kalliista ja saastuneista kaupungeista Business-mahdollisuudet: tämä kehityskulku tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti paikallisille, erikoistuneille ja asiakkaan tarpeita ymmärtäville toimijoille. Ks. aiheesta lisää Karen Harrisin haastatteluista Se, että rakentaa teknisesti parhaan hiirenloukun, ei ole tärkeintä. Paremmat menestymisen mahdollisuudet löytyvät siitä, että tuntee hiiren ja osaa houkutella sen loukkuun (Kauppalehti ) Näinhän se on meillä pitää olla herkullinen syötti. (Maiju Hyry, sposti ) 15/02/
21 Lappi on resurssiviisas Puun vasen puoli korostaa Lapin aineellista pääomaa ja sen kehittämistä esim. digitalisaation ja palvelumuotoilun keinoin yhä korkeammalle tasolle tavoitteenaan negatiivisen hiilijalanjäljen omaava resurssiviisas Lappi Resurssiviisaan Lapin juurena ovat Lapin luontoarvot Luontoarvoja hyödynnetään viisaasti, niitä tuhoamatta: myös älyvapaita ja hiljaisia alueita Oksia kohti resurssiviisasta Lappia: Etä on arkea, Vie mennessä, tuo tullessa, korkea jalostusarvo, Negatiivinen hiilijalanjälki (oksat avataan seuraavilla kalvoilla) 15/02/2017 Lappi on resurssiviisas 21
22 Etä on arkea Pitkien etäisyyksien häivyttäminen etäratkaisuilla niin alueellisesti kuin globaalistikin. Esim. digitaaliset hyvinvointipalvelut, etäopetus ja -työ, matkailupalvelut (matkan varaus ja virtuaalimatkailu), yritysten someviestintä Toimenpiteet: Tietoliikenneyhteyksien parantaminen alueella Palveluja kehitetään käyttäjäkokemus edellä Yhteistyötä eri toimijoiden kesken: sote, koulutus, yritykset, kansalaiset Lapista etäarjen pilottialue Estävät ja edistävät tekijät: Tietoliikenneyhteydet, lainsäädäntö, heikko käytettävyys, resurssit Elämän helpottaminen, halu olla teknologian edelläkävijä, halu pitää Lappi asuttuna Vaikutukset: mahdollisuus asua harvan asumisen alueella (syrjässä mutta keskellä kaikkea), yritysten markkinointi ja teknologiavienti, vetää huippuosaajia Lappiin muualta Suomesta ja ulkomailta 15/02/2017 Lappi on resurssiviisas 22
23 Vie mennessä, tuo tullessa Älykkäässä logistiikkajärjestelmässä matkustajat ja tavarat liikkuvat resurssiviisaasti. Liikenteen digitalisaatiolla parempi ohjattavuus ja asiakasvastaavuus. Logistiikkaketju on tehokas (ajoneuvot eivät kulje tyhjillään, yhdistetyt kuljetukset, älyliikenne) ja vähähiilinen (uudet polttoaineet, sähköajoneuvot). Toimenpiteet: Liikennekaaren ja alustatalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen matkojen ketjuttamisessa Tiekuljetusten uudet teknologiat: HCT (High Capacity Transport), robottiautot, tienpidon kohdentuminen ja reaaliaikaisuus Älykäs logistiikka perustuu dataan, joten teknologiset valmiudet perusedellytys kehitykselle Estävät ja edistävät tekijät: Rahoitus, aluepolitiikka, tietoliikenneyhteydet Teknologian kehitys, uudet liiketoimintamahdollisuudet, Lappi hyvä testiympäristö: koko, olosuhteet, toimintaympäristö, toimijat > konseptointi ja yhteensovittaminen mahdollisuus Vaikutukset: Kustannustehokkuus, positiiviset ympäristövaikutukset 15/02/2017 Lappi on resurssiviisas 23
24 Jalostusarvo huippuunsa Lapin raaka-aineilla on todistetusti erityisominaisuuksia. Lapin on aika ryhtyä raaka-aineiden tuottajasta raaka-aineiden jalostajaksi Toimenpiteet: Yhteiskehittelyä yli sektorien: teollisuus ja palvelut, tutkijat ja tuotekehittäjät mukaan ennakkoluulottomaan innovaatiotyöhön Tarkasteluun bio- sekä kiertotalouden mahdollisuudet Lapissa Imagomarkkinointi: lähiruoka ja -tuotteet tunnetuksi ja tunnustetuksi, Lapin tuotteet tunnetuksi maailmalla Estävät ja edistävät tekijät: Kunnianhimon puute > tyydytään nykytilanteeseen, löytyykö osaamista Globaali kilpailu pakottaa, tietoisuus lisääntyy, resurssitehokkuusajattelu, älykkään erikoistumisen klusterit, raaka-aineiden erityisominaisuudet, T&K toiminta, helposti saatavissa poliittista hyväksyntää, esimerkkiä porotaloudesta Vaikutukset: Lappi säilyy puhtaana; uusia tuotteita, innovaatioita (vienti) ja työpaikkoja 15/02/2017 Lappi on resurssiviisas 24
25 Negatiivinen hiilijalanjälki Lapista miinusmerkkisen hiilijalanjäljen mallialue. Ymmärretään kiertotalouden merkitys ja hyödynnetään siihen sisältyvät liiketoimintamahdollisuudet. Toimenpiteet: Sosiaalinen innovaatio: sovitaan kuinka paljon/vähän saa sotkea Kiertotalouden periaatteet käyttöön kaikilla toiminnan tasoilla Osto-osaamisen kehittäminen Lähiyrittäjyyden tehostaminen Kuluttajaohjaus: esim. lähiruoan ja muun lähituotannon suosiminen Oma esimerkki esim. etätyö, julkisen liikenteen suosiminen Estävät ja edistävät tekijät: Asenteet, hyväksyttävyys, luottamus, kuulluksi tuleminen, globaalit toimijat, regulaatio, kiertotalousosaaminen Vaikutukset: Lappi säilyy puhtaana; uusia tuotteita, innovaatioita (vienti) ja työpaikkoja 15/02/2017 Lappi on resurssiviisas 25
26 Lappi on huippuhyvä Puun oikea puoli korostaa Lapin aineetonta pääomaa, osaamista. Tavoitteena on huippuhyvä Lappi, jossa on houkuttelevat asumisen ja työelämän mahdollisuudet niin Lapin nuorille kuin muualta muuttaville. Huippuhyvä Lappi on hyvä paikka elää myös senioreille. Huippuhyvän Lapin juuret ovat Lapin ihmisissä, hyvissä tyypeissä, jotka yhdessä muodostavat välittävän yhteisön Lappilaisuus on Lapin luontoarvoja vastaava inhimillinen arvo, jota on tietoisesti hyödynnettävä ja vaalittava voimavarana Ei huuhdota inhimillisyyttä digiloikan pesuvedessä! Talkoohengen ja yhteisöllisyyden elvytys, työ- ja seurusteluaikapankki Oksia kohti huippuhyvää Lappia: Verkostoissa voima, Kansainvälinen Lappi, Osaaminen käyttöön, Kunnianhimoa riittää 15/02/2017 Lappi on huippuhyvä 26
27 Verkostoissa on voima Monitasoinen verkostoituminen, tavoitteellinen vaikuttaminen ja uudenlaisten kohtaamisten synnyttäminen ovat elin- ja vetovoimaisen Lapin edellytyksiä. Toimenpiteet: Monitasoinen verkostoituminen: Lapin sisäisen yhteisymmärryksen rakentaminen, kansallisen poliittisen tahdon suuntaaminen, rajayhteistyön syventäminen yhteisten intressien löytämiseksi ja rajaesteiden poistamiseksi, EU-politiikkaan vaikuttaminen, Lapin vahvuudet esiin globaalilla tasolla Kohtaamisten synnyttäminen: LappiSlush ja pitsausillat (uudet investoijat ja mahdollistajat), hackaton -tyyppiset tilaisuudet (isommat yritykset/julkisen sektorin toimijat ja startupit/opiskelijat kohtaavat ja ratkaisevat ongelmia), kellokkaat (ihmiset menestystarinoiden takana jakavat kokemuksiaan muille) Esteet/edistävät tekijät Vastakkaiset intressit, byrokratia Osaajat, alueen vahvuuksista ponnistaminen, poikkiseudullinen ja alainen yhteistyö Vaikutukset: Lappi asuttu ja elinvoimainen, verkostoyhteistyö hyödyttää niin yksittäisiä osallistujia kuin koko maakuntaa 15/02/2017 Lappi on huippuhyvä 27
28 Kansainvälinen Lappi Kansainvälisyys on jo nyt luonnollinen osa raja-lapin arkipäivää sekä matkailubisnestä. Lapista houkutteleva asuin-ja työskentelypaikka myös ulkomaalaisille Toimenpiteet: Toimiviksi havaittuja käytäntöjä levitetään muille sektoreille ja alueille Lapin arvot (puhdas luonto, yhteisöllisyys, turvallisuus, elämänlaatu jne.) esille Hyvät yhteydet (tietoliikenne, etäarki, älykäs logistiikka) Rajat ylittävä yhteistyö Esteet/edistävät tekijät Asenteet, tahdon ja rohkeuden puute, yhteydet Tilaa asua ja yrittää, teknologian kehittyminen, kiinalaisten kiinnostus Lappia kohtaan Vaikutukset: Työperäinen maahanmuutto, pendelöinti, uutta osaamista, Lappi asuttu ja elinvoimainen 15/02/2017 Lappi on huippuhyvä 28
29 Osaaminen käyttöön Ketterästi, nopeasti ja avoimesti kaikki osaaminen käyttöön ja uudet ideat kokeiluun Toimenpiteet: Kaikki osaaminen käyttöön (sekä oma että lainattu): panostetaan huippuajatteluun, lisätään yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa Tehdään ketteriä kokeiluja: fail fast projektiluontoiset kokeilut koulusta lähtien sekä onnistuneiden pilottien levittäminen, piloteista vakiintuneita toimintamalleja Esteet/edistävät tekijät Normisto, asenteet, lyhytjänteisyys, muutosvastarinta, rohkeuden puute, kokeilukulttuurin puuttuminen, rahoitus, epävarmuus Tutkimukseen panostaminen, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa, hallitusohjelma, normienpurku, riittävä osaaminen käytössä, asennemuutos (fail fast on ok), taloudelliset kannustimet, teknologian kehittyminen Vaikutukset: Uutta yritystoimintaa, uudet innovaatiot nopeammin käyttöön, kustannussäästöt ja lisäarvo, työllisyys lisääntyy, väestönkasvu, hyvinvointi kasvaa 15/02/2017 Lappi on huippuhyvä 29
30 Kunnianhimo esiin Löytyykö kunnianhimoa ja uskallusta kehittää Lapista aivan huippu? Toimenpiteet: Nuoret, oppilaitokset, start upit, visionääriset konkarit jne. visioimaan Lapin tulevaisuutta Toimijoiden sitoutuminen kunnianhimoiseen visioon Kunnianhimoisten tavoitteiden viestintä Estävät ja estävät tekijät Vanhat mallit ja rakenteet, rohkeuden puute, kokeilukulttuurin puuttuminen Uusien toimintatapojen juurruttaminen, uudet toimijat, alueen vahvuuksista ponnistaminen Vaikutukset: Lapissa on positiivista pöhinää, prosessien johto omissa käsissä, houkuttelee ylikansallista rahoitusta ja osaamista 15/02/2017 Lappi on huippuhyvä 30
31 Lappi on arktisen alueen keskus Huippuhyvä ja resurssiviisas Lappi muodostaa arktisen alueen elinvoimaisen keskuksen Toimenpiteet: Alueen sisäisen yhteisymmärryksen rakentaminen, esim. yhteinen suunta digitaalisuuteen Rajat ja sektorit ylittävä yhteistyö yhteisen päämäärän hyväksi Estävät ja estävät tekijät Rohkeuden puute, kokeilukulttuurin puuttuminen Tutkimukseen panostaminen, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa, verkostot ja osaamisen kasautuminen, teknologian hyödyntäminen Vaikutukset: Lappi on edelläkävijä, työllisyys lisääntyy, väestönkasvu, nuoriso haluaa asua Lapissa 15/02/
32 Visiopolut
33 Osavisioista yleiskuva
34 Visiopolkuja skaalattuna ja avattuna Muutoksen ajuri Mahdollisuus Toimintaympäristö (ajurit) Vallitseva järjestelmä (markkinat, hallinto) Muutos: Resurssiviisas Lappi Muutostoimenpide: Hiilineutraalius, jätteettömyys Kiertotalous, omavaraisuuden ja jalostusarvon nosto Resurssiviisas yrittäjyys ja (energia)omavaraiset kylät Este/edistävä tekijä: Digitaaliset palvelut ja uusi yrittäjyys Lappi-serveri ja sen kattavuus Muutos: Lappi arktisen talouden keskus Muutostoimenpide: Innovatiiviset, yhteisölliset sijainnista riippumattomat (liike)toimintamallit Äly-Lappi (digipalvelujen ja liikennejärjestelmien systemaattinen kehittäminen Jalostava Lappi (ainutlaatuisista arktisista raaka-aineista lisää korkean jalostusarvon vientituotteita ja -palveluitai) Este/edistävä tekijä: Poliittinen tilanne Kokonaiskuva tai sen puute Uskallus tai sen puute Viennin kehittyminen Maassa/maahanmuutto Muutos: Lappi houkuttelee osaajia Muutostoimenpide: Vahva, omaleimainen ja positiivinen Imagomarkkinointi Koulutuksen päivitys ja riittävyys sekä vetovoima Taskut eli Niche (innovaatiot, kokeilut) Este/edistävä tekijä: Asenneilmapiiri Infrastruktuuri -etätyömahdollisuus Aika Saavutettavuus
35 Muutos on prosessi ja siinä on erilaisia vaiheita. Esimerkkinä sote-järjestelmä
36 Alustavia laskelmia visiopolkujen vaikutuksista (vaihtoehtoinen skenaario kalvot 37-39)
37 Alueellinen perusskenaario Päivitetty V/2016 Uusi väestöennuste Makrotalouden päivitys Eläkeuudistus + kilpailukykypaketti Raporttiin Honkatukia-Lehmus 2016
38 Aluelähtöinen skenaario Aluetalouden kasvuun vaikuttavat toimialarakenne ja väestökehitys toimialojen kasvuvauhti noudattaa lähtökohtaisesti koko maalle arvioitua Alueellista tietoa ja näkemystä voidaan tuoda tarkasteluun tässä esimerkiksi metsäklusterin ja kaivannaisten ja matkailun osalta jo perusurallakin Heijastusvaikutukset koko arvoketjuun Vaikutukset kuntatalouteen ja valtiontalouteen
39 Väestön kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 50 2 VarsinSuomi 17 Kainuu Satakunta 16 PohjPohjanm 20 4 KantaHame 15 KeskiPohjanm Pirkanmaa 2020 Koko väestö 2025 Koko väestö Koko väestö 2020 Vanhusväestö 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame 2025 Vanhusväestö 2030 Vanhusväestö 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo
40 Investointien kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 80 2 VarsinSuomi 17 Kainuu Satakunta PohjPohjanm 40 4 KantaHame KeskiPohjanm Pirkanmaa 2020 Perusskenaario 2020 Investointiskenaario 2025 Perusskenaario 2025 Investointiskenaario 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame 2030 Perusskenaario 2030 Investointiskenaario 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo
41 Työllisyyden kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 10 2 VarsinSuomi 17 Kainuu Satakunta 16 PohjPohjanm -5 4 KantaHame 15 KeskiPohjanm Pirkanmaa 2020 Perusskenaario 2020 Investointiskenaario Perusskenaario 2025 Investointiskenaario 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame 2030 Perusskenaario 2030 Investointiskenaario 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo
42 Kansantuotteen kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa VarsinSuomi 17 Kainuu Satakunta PohjPohjanm 25 4 KantaHame KeskiPohjanm Pirkanmaa 2020 Perusskenaario 2020 Investointiskenaario 2025 Perusskenaario 2025 Investointiskenaario 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame 2030 Perusskenaario 2030 Investointiskenaario 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 10 PohjSavo
43 50 Kansantuote-erien kasvu, prosenttia vuodesta Kotitalouksien kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti Lappiin Maahantuonti Kansantuote Työllisyys
44 Aluelähtöinen skenaario: Lappi 60 Kokonaiskysynnän kasvukontribuutio, prosenttia vuodesta Tuonti Vienti Julkinen kulutus Investoinnit Kotitalouksien kulutus
45 Aluelähtöinen skenaario: Lappi 140 Arvonlisä perusuralla (Muutos vuodesta 2015, prosenttia) Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto
46 Aluelähtöinen skenaario: Lappi 10 Toimialojen kasvukontribuutio perusuralla (Muutos vuodesta 2015, prosenttia) Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto -6-8
47 Aluelähtöinen skenaario: Lappi Työllisten määrä perusuralla Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto
48 Vaihtoehtoinen skenaario Lappiin tehdään kaksi suurta metsäteollisuuden investointia Tehtaat työllistävät noin 1000 henkeä Arvoketjuun uusia työpaikkoja lähes saman verran Kaivosteollisuuden vienti kasvaa perusuraa nopeammin Matkailu kasvaa perusuraa nopeammin Työperäistä muuttoliikettä Lappiin Työllisyys 2,6 prosenttia perusuraa korkeampi Väestö 1,3 prosenttia perusuraa korkeampi
49 Vaihtoehtoinen skenaario 2 Teollisuuden investoinnit + matkailu Liike-elämän palveluiden, informaatio- ja viestintäpalveluiden ja tutkimus- ja suunnittelupalveluiden vienti kasvaa 2020-luvulla 15% vuodessa Työperäistä muuttoliikettä Lappiin Työllisyys 2,9 prosenttia perusuraa korkeampi Väestö 1,5 prosenttia perusuraa korkeampi
50 Vaihtoehtoinen skenaario 35 Lapin aluetalouden kehitys maassamuuttoskenaariossa (teollisuus+matkailu) (tasoero perusuraan, prosenttia) Investoinnit Investoinnit ja vienti ja metsäteollisuuden kasvavat ja kaivannaisten vienti kasvavat Kotitalouksien kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti
51 Vaihtoehtoinen skenaario 10 Arvonlisän kasvukontribuutio (teollisuus+matkailu) Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto
52 Vaihtoehtoinen skenaario 30,0 Lapin kokonaistarjonta vuonna 2030 (kasvukontribuutio vuodesta 2015, prosenttia) 25,0 20,0 15,0 15,1 Kasvu suuntautuu Kasvu korkean suuntautuu tuottavuuden korkean aloille tuottavuuden aloille 16,0 10,0 5,0 7,7 7,7 Hyödykeverot Tuottavuus Pääomapanos Työpanos 0,0-5,0-10,0-6,3 Perus Työpanos 2,6 prosenttia perusuraa korkeampi -> kasvukontribuutio noin kaksi kolmasosaa siitä Työpanos 2,6 prosenttia perusuraa korkeampi -> kasvukontribuutio noin kaksi kolmasosaa siitä -4,9 Teollisuus ja matkailu kasvavat
53 Vaihtoehtoinen skenaario 2 35 Lapin aluetalouden kehitys maassamuuttoskenaariossa (teollisuus+matkailu+palveluvienti) (tasoero perusuraan, prosenttia) Investoinnit Palveluiden ja vienti viennin kasvavat kasvu nostaa kokonaisvientiä 2020-luvulla Kotitalouksien kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti
54 Vaihtoehtoinen skenaario 2 Arvonlisän kasvukontribuutio (teollisuus+matkailu+palveluvienti) Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto
55 Vaihtoehtoinen skenaario 2 30,0 Lapin kokonaistarjonta vuonna 2030 (kasvukontribuutio vuodesta 2015, prosenttia) 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 15,1 Kasvu suuntautuu korkean tuottavuuden aloille Kasvu suuntautuu korkean tuottavuuden aloille 16,0 16,0 Palvelualat ovat työvoimavaltaisia tuottavuuskasvun merkitys ei yhtä suuri 7,7 7,7 7,8 Hyödykeverot Tuottavuus Pääomapanos Työpanos 0,0-5,0-6,3 Työpanos 2,6 prosenttia perusuraa korkeampi -> kasvukontribuutio noin kaksi -4,9kolmasosaa siitä -4,8-10,0 Perus Teollisuus ja matkailu kasvavat Teollisuus, matkailu ja palveluvienti kasvavat
56 Johtopäätökset 56
57 Tulosten tarkastelua (1/3) Visiointityöpajan tuloksien pohjalta Lapin kahdeksi kärjeksi muodostuivat aineelliseen pääomaan perustuva resurssiviisas Lappi ja aineettomaan pääomaan nojaava huippuhyvä Lappi Vaikka työpajassa ei varsinaisesti tarkasteltu megatrendejä/toimintaympäristön muutosajureita, seuraavat kolme muutosajuria muovasivat selkeästi työpajan keskustelua ja tuloksia: 1. Ilmastonmuutos Vaikutukset ja reunaehdot on huomioitava myös Lapissa Reunaehdot mahdollisuuksia > vähähiilisyys, resurssiviisas Lappi 2. Uudet kulkuyhteydet Entä jos tyyppinen skenaario, jonka toteutumiseen ja mittakaavaan Lappi voi osittain vaikuttaa 3. Urbanisaation murtuminen Iso osa työpajan keskusteluista (esim. Etä on arkea, Vie mennessä, tuo tullessa) perustui tähän oletukseen Lapin kannattaa rohkeasti luottaa tähän trendiin ja tehdä siitä totta! 15/02/
58 Tulosten tarkastelua (2/3) Työpajan tulosten jatkokehittelyssä hahmoteltiin kolme muutospolkua: 1. Lappi houkuttelee osaajia Nyt heti ja pienelläkin panostuksella toteutettavat toimenpiteet Lyhyellä aikavälillä saavutettavat muutokset 2. Resurssiviisas Lappi Muutaman vuoden aikavälillä ja kohtuullisella panostuksella toteutettavat toimenpiteet Keskipitkällä aikavälillä saavutettavissa olevat alueellisen tason muutokset 3. Lappi arktisen alueen keskus Edellyttää pidemmän aikavälin jatkuvaa ja suuren kokoluokan panostusta Muutokset suuria [yli aluetason], saavutettavissa pitkällä aikavälillä sinnikkäällä työllä 15/02/
59 Tulosten tarkastelua (3/3) Vaihtoehtoisten taloudellisten skenaarioiden tarkastelu osoitti, että Lapin taantuvan väestökehityksen kääntäminen vaatii suuria investointeja, jotta Lapista tulisi houkutteleva seutu asua ja työskennellä. Biotalouden ja teollisuuden vahvuuksien hyödyntäminen ei riitä Tarvitaan voimakasta panostusta tietointensiivisiin palveluihin Tietointensiivisiin palveluihin perustuva kasvu vaatii elinkeinorakenteen uudistamista ja myös palveluelinkeinojen suuntaamista kansainväliseen kilpailuun. 15/02/
60 Tekijät ja referenssit 60
61 Projektiryhmä Minna Halonen, projektipäällikkö, vastaava yhteyshenkilö, asiantuntija Johanna Kohl, asiantuntija Juha Honkatukia asiantuntija Rafael Popper, asiantuntija
62 BIOT Dr Rafael Popper is Principal Scientist in Foresight, Organizational Dynamics and Systemic Change at VTT, and Research Fellow at the Manchester Institute of Innovation Research of the University of Manchester, where he completed his PhD on 21st Century Foresight. He is also Innovation Director and CEO of Futures Diamond in Czech Republic; Director of iknow - The Innovation, Foresight and Horizon Scanning System; Director of the Summer/Winter Schools of the International Foresight Academy (IFA); and Leader of the Mapping activities of the European Foresight Platform (EFP). His main areas of work include: foresight as an instrument of innovation policy, the development of foresight and horizon scanning methodology, the design of forward-looking activities and their evaluation (with a focus on technological and social innovation policies). He is also an economist from the Central University of Venezuela (UCV) and before moving to the UK he worked for two years ( ) as Research Fellow at the United Nations Industrial Development Organisation (UNIDO) and the International Centre for Science and High Technology (ICS) in Italy. MSc Minna Halonen works as Research Scientist in VTT s foresight team. She has several years of experience in conducting foresight projects with diverse future visioning methods such as roadmapping, scenario construction, weak signals collection etc. Since the most effective foresight efforts are of collective nature, Minna s special interest is to enhance collaborative learning with participatory methods in future-oriented workshops and in other similar foresight contexts. She has carried on collaborative foresight projects especially in the fields of housing, transport, and services. Minna holds a Master of Science degree in Applied Geography from the University of Rome La Sapienza. Besides her work at VTT she is carring out degree studies in Adult education at the University of Turku
63 Biot Dr. Juha Honkatukia is a senior principal scientist at VTT, specializing in anticipation of the long-term development of the economy as well as policy evaluation and modelling. His research has contributed to the evaluation of the policy options for the Finnish Energy and Climate strategies from the early 2000 s and produced some 50 policy-oriented research reports, many of them dealing with the means of inversing the use of bioenergy. He is also the originator of an extensive general equilibrium modelling framework for Finland, covering both the national and regional economies. His academic background is in international macroeconomics, focussing especially in the transmission of the effects of policies between countries. Dr. Johanna Kohl is a Research Team Leader of the Foresight, organisational dynamics and systemic change at VTT. At the moment her projects at VTT are engaged in interlinking and building bridges between new areas by using and developing foresight methods. Moreover, further features are the interlinking sociotechnical aspects and understanding of long term future transition in Grand Challenges, mining sector, bioeconomy, health care system, renewable energy, or build environment. At the moment she works in a project called Sustainabl acceptable mining both in foresight and social acceptance work packages. Moreover, she works in an EUfunded project ReCreate (REsearch network for forward looking activities and assessment of research and innovation prospects in the fields of Climate, Resource Efficiency and raw materials) as a foresight and transition management expert. At VTT she is a member of the strategic Bioeconomy spearhead programme core group
64 linkkejä referensseihin
65 Miksi VTT? Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on johtava tutkimus- ja teknologiayritys Pohjoismaissa. Me palvelemme sekä yksityistä että julkista sektoria ja olemme puolueettomia. VTT:llä on 40 vuoden kokemus tulevaisuuden ennakoinnista erityisesti eikä millään muulla taholla ole tarjota samasta organisaatiosta tieteeseen pohjautuvaa ennakointia että teknologiaosaamista. VTT on tehnyt menestyksekkäästi alueellista ennakointia mm. Australiassa, Etelä-Afrikassa ja Chilessä sekä kotimaassa eri sektoreilla mukaan lukien metsät, maatalouden, arktisen, kaivannaiset, energian ja liikenteen. Katso VTT:n ennakointiosamisesta video
66 Taustaa muutoksesta, poluista ja muutoksen edellytyksistä
67 Visiopolkujen takaa Regiimi muuttuu laajemman yhteiskunnallisen toimintaympäristön (landscape) kohdistaessa siihen muutospainetta. Esimerkiksi pohjoisten merireittien avautuminen tekisi rautatieyhteyden Jäämerelle entistä tarpeellisemmaksi ja avaisi samalla aivan uusia (huimia) kehitysnäkymiä Lapin teollisuudelle, kaivostoiminnalle ja logistiikkapalveluille. Muutospaine voi avata myös mahdollisuuksien ikkunan järjestelmän ulkopuolisille innovaatioille ja toimintamalleille (niche-innovaatiot), jotka saattavat korvata aiemman järjestelmän uudella sosioteknisellä systeemillä. Pilotointia, kokeiluja, uusia teknologioita; Lappi-serveri esimerkiksi?
68 Järjestelmä mitä se pitää sisällään Teknologia. Ulottuvuutta määrittelee se, mitä teknologioita on käytössämme, miten käytämme niitä ja mitkä ovat mahdollisia ja olennaisia kehityskysymyksiä näiden teknologioiden puitteissa. Hallitseva teknologinen paradigma määrittelee sen, miten määrittelemme teknologiset ongelmat ja etsimme vastauksia niihin. Tiede. Tieteelliset instituutiot ja tieto. Miten ja millaista tietoa tuotamme ja käytössämme on järjestelmän ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Politiikka. Yhteiskunnallinen tavoitteenasettelu, säätely ja toimintamallit joilla näitä toteutetaan. Vaikuttaa järjestelmän toimintaan keskeisesti lainsäädännön ja rahoituksen kautta. Kulttuuri. Järjestelmässä vallitsevat arvot ja kulttuuriset symbolit sekä näiden tuottamista ja levittämistä koskevat (julkilausumattomat) säännöt. Esimerkiksi teknologioille muodostuu erilaisia symbolisia arvoja sen mukaan kuinka ne rakentavat kansallista kilpailukykyä tai miten ympäristöystävällisiä ne ovat. Käyttäjät ja markkinat. Toimintamallit ja säätely joiden pohjalta markkinat ja siellä toimivien roolit tuottajina ja käyttäjinä muodostuvat. Tuottajien ja käyttäjien toiminta markkinoilla ja markkinoiden vaikutukset koko järjestelmän toimintaan. Keskeisessä tuottajaroolissa on teollisuus (tai yritykset). Mikäli tarkastelu laajennetaan kattamaan julkinen palvelutuotanto ja tähän liittyvät järjestelmät, teollisuuden sijalla voi olla esimerkiksi kunta palveluiden tuottajana ja tilaajana.
69 Muutoksen kehä jokaisen visiopolun sisällä mitä nämä voisivat olla? Uusien avauksien tukeminen Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden kehittäminen Jatkuvan vuorovaikutuksen ja keskinäisen oppimisen mahdollistaminen, muutosta tukevien verkostojen kehittäminen ja tukeminen Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittämisen kohteeksi Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin Käyttöönotto Mitkä ovat eri osapuolten tarpeet ja intressit? Minkälaisia innovaatioita olemme kehittämässä? Keiden asiantuntemusta ja hyväksymistä tarvitsemme?
70 Lähteet Geels, F. W. (2007). Feelings of discontent and the promise of middle range theory for STS: Examples from technology dynamics. Science Technology and Human Values, 32, 6, Nieminen, M. & Hyytinen, K. (toim.) (2015). STRADA. Päätöksenteko ja muutoksen edistäminen monimutkaisissa Järjestelmissä. VTT Technology Nieminen, M. & Kivisaari, S. (2012). Julkisten palveluiden uudistamisen haaste muuttuvassa kuntaympäristössä: Tapaustutkimus sähköisistä palveluista. Yhteiskuntapolitiikka 77, 4. Rotmans, J. & Loorbach, D. (2009). Complexity and transition management. Journal of Industrial Ecology, 13, 2, /02/
71 Taustaa talouskasvun mallintamisesta
72 Talouskasvun mallintamisesta Tasapainomalleja käytetään yleisesti pitkän aikavälin kehityksen ennakointiin Mallien etuna teoreettinen perusta, jonka avulla syy-seuraussuhteet ymmärrettäviä Toistavat historian yksityiskohtaisesti Konsistentteja kasvuteorian suurten linjojen kanssa ennen kaikkea jatkuvan rakennemuutoksen Tulevaisuutta ennakoidaan pitkän aikavälin trendien valossa Teorian valossa voidaan puhua sekä tarjonta että kysyntärakenteen muutostrendeistä 15/02/
73 Talouskasvun mallintamisesta Tarjonta: kansantalouden tuotantopotentiaali määräytyy sekä teknologian kehittymisestä seuraavasta tuottavuuskasvusta, investointikyvystä, että käytettävissä olevasta työpanoksesta tuottavuuserot muuttavat toimialarakennetta teollisuuden työvoimaosuus vähenee tuottavuuden kasvun vaikutus näkyy kasvavasti myös monissa palveluissa väestörakenne merkittävä rajoite Kysyntä: tuottavuuserot muuttavat suhteellisia hintoja ja vaikuttavat kysyntärakenteeseen palvelujen osuus kasvaa myös vaurastuminen kasvattaa palvelujen suhteellista osuutta teknologian muutos kasvattaa palvelujen roolia myös viennin osalta 15/02/
74 20 15 Suomen talouden rakennemuutoksesta Tarjontatekijöiden kontribuutio kansantuotteen kasvuun vuodesta 2004, prosenttiyksikköä Teknologian kehittymisen kautta syntyvä kokonaistuottavuuden kasvu on ratkaiseva kasvun ajuri 10 5 Voitot Välilliset verot Työpanos Pääoma Teknologia 0-5 Kokonaistuottavuus romahti vuonna 2009 Tulevaisuudessa tuottavuuskasvu nousee taas keskeiseksi kasvutekijäksi /02/
75 Suomen talouden rakennemuutoksesta Kysyntätekijöiden kontribuutio kansantuotteen kasvuun vuodesta 2004, prosenttiyksikköä Vienti romahti vuonna 2009 Kotimainen kysyntä on ylläpitänyt kansantuotetta 2008 jjälkeen Tuonti Vienti Varastot Julkinen kysyntä Investoinnit Kulutuskysyntä Investoinnit ovat edelleen lamassa 15/02/
76 Suomen talouden rakennemuutoksesta Finanssikriisin alettua teollisuuden arvonlisäosuus on pudonnut 23 prosentista vuonna 2008 reiluun 15 prosenttiin vuonna 2015 Teollisuustuotteiden vienti ei ole toipunut ennalleen Palveluvienti sen sijaan on kasvanut Kotimarkkinakysyntää on ylläpitänyt de facto elvytys Investoinnit edelleen lamassa Historiallisessa tarkastelussa sekä investointien lama että reaalipalkkojen taso keskeisiä syitä talouden junnaamiseen Venäjän vaikutus viime vuosina tuntuva Vaikutusten suhteellista merkitystä voidaan tarkastella mallilla tehtävien hajotelmien avulla 15/02/
77 20 Suomen talouden rakennemuutoksesta Kontribuutio bkt:n kasvuun hyödykkeittäin ja käytön mukaan Toimialojen arvonlisän kontribuutio bkt:n kasvuun Viennin kasvu on ollut palveluiden ja öljynjalostuksen varassa Sähkö ja lämpö Kuljetus Vähittäiskauppa selluloosa ja paperi Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Muut palvelut Muu teollisuus Kaivosteollisuus Perusmetallit Öljyn jalostus Elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus Maa- ja metsätalous -15 Kulutus Investoinnit Julkinen sektori Varastojen muutos Vienti Tuonti Yhteensä Arvonlisä 15/02/
78 Kasvuvaikutus, prosenttia vuodesta ,0 Suomen talouden rakennemuutoksesta 20,0 Kansantuotteen kasvu ,0 0,0-10,0-20,0-30,0 Teknologian muutos ja luottamuksen puute pitävät investoinnit jäissä Reaalipalkkojen kehitys pääsyitä viennin supistumiseen -40,0 Kansantuote Tuotantopotentiaali Investoinnit Työllisyys Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Työmarkkinat -2,1-0,1 3,1-3,6 0,0 0,0-7,2-1,0 Pääoma -1,5-0,8 1,2-1,4-1,1 0,0-4,1-1,6 Väestö 0,3 0,2 3,0 0,1 1,9 0,0-2,3 0,8 Makrotalous -1,2-0,1-13,4-1,9 2,0 0,0-0,4-1,8 Maailmantalous 1,1 0,0 4,0 2,1-0,4 0,0 4,3 3,7 Teknologia 1,1 0,4-15,5-1,7 2,8 0,0 7,3 0,6 Talouspolitiikka 0,3-0,1 8,2 1,6-4,3 15,3-6,9-1,1 15/02/ Vienti Tuonti
79 Kansantalouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä (perusskenaario) Keskeisiä muutostrendejä palveluvaltaistuminen sekä toimialarakenteen että tuoterakenteen osalta myös ammatit palveluvaltaistuneet Suomen talous toistaa muiden länsimaiden kehitystä teollisuuden arvonlisäosuus kuitenkin laskenut poikkeuksellisen nopeasti 2008 jälkeen vientiä kohdannut sekä länsimarkkinoiden lama että Venäjänmarkkinoiden romahdus Talouden tarjontapuolen keskeinen ongelma väestön ikääntyminen Ongelmat kasautuneet, kun kasvu ei ole käynnistynyt 15/02/
80 Kansantalouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä (perusskenaario) Jos tuottavuuden ja kysynnän erot säilyvät: 2030 mennessä palveluviennin viime vuosien merkitys säilyy väestön ikääntyminen heikentää kasvupotentiaalia, kun työikäinen väestö supistuu väestön ikääntyminen kasvattaa julkisten palvelujen osuutta ja sitoo suuremman osan työvoimasta julkisen talouden vaje kasvaa 15/02/
81 30 25 Kontribuutio bkt:n kasvuun hyödykkeittäin ja käytön mukaan Toimialojen arvonlisän kontribuutio bkt:n kasvuun Kansantalouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä (perusskenaario) Palvelujen viennin merkitys säilyy suurena Sähkö ja lämpö Kuljetus Vähittäiskauppa selluloosa ja paperi 10 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut 5 Muut palvelut Muu teollisuus Myös tavaroiden vienti toipuu Palveluja tuotetaan myös teollisuudessa Kaivosteollisuus Perusmetallit Öljyn jalostus Elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus -15 Maa- ja metsätalous -20 Kulutus Investoinnit Julkinen sektori Varastojen muutos Vienti Tuonti Yhteensä Arvonlisä 15/02/
82 TECHNOLOGY FOR BUSINESS
BeMine: kansantalousskenaarioiden taustoja
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD BeMine: kansantalousskenaarioiden taustoja Juha Honkatukia Senior principal scientist Talouskasvun mallintamisesta Tasapainomalleja käytetään yleisesti pitkän
LisätiedotMUUTOS: kansantalousskenaarioiden taustoja
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD MUUTOS: kansantalousskenaarioiden taustoja Esitelmä 22.6. 2016 Juha Honkatukia Senior principal scientist Talouskasvun mallintamisesta Tarjonta: kansantalouden
LisätiedotLAPPI- SOPIMUS
LAPPI- SOPIMUS 2018-2021 Arktisesti muotoiltu yhteinen tahtotila Saavutettavuus 21.3.2017 Päivän ohjelma 3/21/2017 Tilaisuuden ohjelma Aika: 21.3.2017 9.30-15.00 Paikka: Rovaniemi, Hotelli Cumulus Pohjanhovi
LisätiedotLAPPI- SOPIMUS
LAPPI- SOPIMUS 2018-2021 Arktisesti muotoiltu yhteinen tahtotila Hyvinvointi 14.3.2017 NMLl4 Dia 2 NMLl4 Teemme Lappi-sopimusta tilanteessa, jossa meillä menee hyvin. Nikander Mervi Lapin liitto; 13.2.2017
LisätiedotLAPPI- SOPIMUS
LAPPI- SOPIMUS 2018-2021 Arktisesti muotoiltu yhteinen tahtotila Menestyksen välineet 28.2.2017 NMLl4 Dia 2 NMLl4 Teemme Lappi-sopimusta tilanteessa, jossa meillä menee hyvin. Nikander Mervi Lapin liitto;
LisätiedotLiikenteen ajurit: Pitkän aikavälin toimialakehityksen perusskenaario liikenne-ennusteessa
Liikenteen ajurit: Pitkän aikavälin toimialakehityksen perusskenaario liikenne-ennusteessa Esitys alue-ennakointiseminaarissa Gustavelundissa 21.3. 219 Juha Honkatukia Merit Economics Tässä esityksessä
LisätiedotToimialojen ennakointi työpajan koontidia Juha Honkatukia (THL)
Toimialojen ennakointi työpajan koontidia Juha Honkatukia (THL) - määrällinen ennakointi jatkuu useassa eri hankkeessa; pitkän aikavälin ennakointi antaa pohjan suhdanteiden nopeutuessa > tärkeää erityisesti
LisätiedotLappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen
Lappi sopimus 2018-2021 Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Valtuustoseminaari 21.11.2016 Rovaniemi, Above ordinary HIENOA, ETTÄ OLETTE
LisätiedotJuha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013
Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon
LisätiedotKiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot 29.5.2017 Juha Honkatukia Senior principal scientist Taustaa EU:n ja Suomen kiertotaloustiekartat VTT, SYKE, MOTIVA:
LisätiedotLOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
LisätiedotLOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012
LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotEnnakointi, tulevaisuusajattelu ja strategiset tiekartat
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Ennakointi, tulevaisuusajattelu ja strategiset tiekartat Mikko Dufva Foresight, organizational dynamics and systemic change team, VTT mikko.dufva@vtt.fi @mdufva
LisätiedotTampere Grow. Smart. Together.
Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun
LisätiedotPohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen
Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten
LisätiedotKaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012
Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009
LisätiedotTyövoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä
Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa
LisätiedotYhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.
LAPIN MAAKUNNAN ELINVOIMA - Aluekehittäminen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ elinvoiman mahdollistajina OHJELMA 9.00 Avaus Miten maakuntastrategia voi edistää maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa?
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotMiksi Suomi sukeltaa lastuja 2010-luvulta
Miksi Suomi sukeltaa lastuja 2010-luvulta Juha Honkatukia 1 Suomen talouden huono viimeaikainen kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät ovat hyvin tunnettuja, ja niistä on vedetty vahvoja talouspoliittisia
LisätiedotLapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos)
Lapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos) Päivi Holopainen Esityksen kuvat otettu Lapin materiaalipankista Pohjoisen näkymät 2040 kolme skenaariota Ponnistetaan pohjoisesta Alueen omat voimavarat hyödynnetään
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotTYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
LisätiedotLapin DigiStep -hanke
Lapin DigiStep -hanke Ensimmäinen työpaja nykytila ja kehitystarpeet 20.2.2018 Ohjelma 9.00 9.30 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 9.30 11.30 Alkukartoituksen tulokset & yrityspuheenvuoro 11.30 12.30 Lounas
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotMiten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?
Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) resurssiviisaan kasvun tukena Tapahtumatalo
LisätiedotMiksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen
Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotAlue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto
Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina
LisätiedotEnergiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen
Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
LisätiedotEnnakoiva ja tiedolla johdettu kunta työpajan tulokset. USO 5 Uuden sukupolven organisaatiot
Ennakoiva ja tiedolla johdettu kunta 27.3.2019 - työpajan tulokset USO 5 Uuden sukupolven organisaatiot 2019-2020 Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija @Tujappi 27.3.2019 Viisi tärkeintä muutosajuria
LisätiedotTalouden ja rakentamisen näkymät ja haasteet
Talouden ja rakentamisen näkymät ja haasteet Sari Sontag Rakennusfoorumissa 7.11.2017 Kansantalousosasto Lähivuosina Talous kasvaa ripeästi ja kasvu on laaja-alaista. Uutiset maailmantaloudesta ja erityisesti
LisätiedotScience with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotOriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset
Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada
LisätiedotJohtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Vauhtia resurssitehokkuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK ELY Areena, Turku 20.10.2014 2014 Mikä antaa virtaa ja vauhtia? Vahva motiivi Osaaminen ja oppiminen Hyvät tulokset 2 Motiivit makrotasolla
LisätiedotPPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle
PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi Antti Valle OSAAMISPOHJAN VARMISTAMINEN Osaamistaso nousee, osaaminen ja tarve kohtaavat TKI-voimavarojen vaikuttavuus ja kokoaminen Rajat
LisätiedotTeollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana Antti Vasara, toimitusjohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Joensuu 7.2.2017: Älyä
LisätiedotElinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto
Elinkeinot murroksessa -pilotti Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO Katja Sukuvaara, Kainuun liitto 1 ELMO pilotti: Mikä se on? Euroopan komissio hakee uusia toimintatapoja aluekehittämisen tueksi vastaamaan teolliseen
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotKoulutustarpeet 2020-luvulla
Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017
KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan
LisätiedotMegatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?
Esitelmä 25.1.2018 Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka 2025 -visiotyössä? Demos Helsinki Aleksi Neuvonen @leksis Megatrendit...ovat pitkäkestoisesti yhteiskuntaa muokkaavia, tyypillisesti
LisätiedotLIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos
LisätiedotMakrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus
Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas
LisätiedotMetsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi
Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotSoteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.
Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat
LisätiedotTornionjokilaakson kuntaseminaari
Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella
LisätiedotTyöelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu
Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu 28.3.2017 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @elinalaavi 1970-luku Viisi prosenttia
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
LisätiedotLiikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotLow Carbon - skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.11.
Low Carbon - skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.11.2014 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu
LisätiedotETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA
ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotPerustehtävä ja arvot
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotTyömarkkinoiden kehityskuvia
Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan
Lisätiedot16.4.2015 Matti Paavonen 1
1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotNäkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin
Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi
LisätiedotLappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto
Lappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma 2018-2021 Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Aluekehittämisen kuva kirkkaana uuteen maakuntaan Teemme maakuntaohjelman tilanteessa, jossa Lapilla menee taloudellisesti
LisätiedotKansainvälistyvä Keski-Suomi
Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden
Lisätiedottalouskasvun lähteenä Matti Pohjola
Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus
LisätiedotKeski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja
LisätiedotSuomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotAlueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014
Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotSmart Tampere Tero Blomqvist
Smart Tampere Tero Blomqvist 26.04.2017 SRV/Studio Libeskind Kestävän kehityksen älykaupunki Älykkään, kestävän kehityksen kaupungin tavoite on parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua, kaupungin palveluiden
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotAlueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto
Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotEnergia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi. Satakuntaliitto
Energia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.11.2016 Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1
LisätiedotTalouskasvu ja ilmastonmuutos. Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Talouskasvu ja ilmastonmuutos Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2 Yleistä Suomen talouskehitys on 2010-luvulla ollut erittäin vaatimatonta Talous vihdoin kääntymässä nousuun Olemme silti jäljessä
Lisätiedot