Kasvihuoneessa käytettävät kasvualustat. Kasvihuonetyöskentely Tuula Tiirikainen Keuda Saaren kartano, syksy 2016

Transkriptio

1 Kasvihuoneessa käytettävät kasvualustat Kasvihuonetyöskentely Tuula Tiirikainen Keuda Saaren kartano, syksy 2016

2 Lähteet Järvinen M., Karjalainen K., Vuollet A., Kasvihuoneviljely tuotantotekniikan perusteet Koivunen T., toim. Tehokkaasti kasvihuoneesta Partanen J., Kasvihuonetuotannon yleiset edellytykset

3 Kasvualusta On orgaaninen tai epäorgaaninen alusta, johon kasvin juuret juurtuvat ja josta ne juurillaan nostavat kasvin käyttöön vettä ja ravinteita. Poikkeuksena kasvualustoista ovat ravinneliuosviljely ja vesiviljely, joissa kasvi ei juurru vaan juuret kasvavat ravinneliuoksessa. Kasvualustaseos on eri kasvualustamateriaaleista sekoittamalla tehty kasvualusta.

4 Kasvualustojen ryhmittely Ravinteiden pidätyskyvyn mukaan: - aktiivinen -> pidättää ja luovuttaa ravinteita - inaktiivinen -> ei pidätä ravinteita Kasvualustan määrän mukaan: - rajoitettu kasvualusta - rajoittamaton kasvualusta

5 Kasvualustan ominaisuuksiin vaikuttavia tekijöitä ympäristöystävällisyys kierrätettävyys aktiivisuus/ inaktiivisuus eloperäisyys irtotiheys ilmatila kasvualusta vedenjohtokyky vedenpidätyskyky kokonaishuokostilavuus lämmönjohtokyky

6 Hyvän kasvualustan ominaisuuksia Korkea huokostilavuus sekä optimaalinen ilma- ja vesitila Koko viljelyn ajan kestävä rakenne Imee helposti vettä Sopiva happamuus Paljon kasveille käyttökelpoisia ja vähän kasveille tarpeettomia suoloja eli ravinneioneja Johtoluku ei saa nousta niin korkealle, että se haittaa kasvin vedensaantia

7 Hyvän kasvualustan ominaisuuksia Ei sisällä haitallisia ja myrkyllisiä aineita Ei kasveille haitallista mikrobitoimintaa Ei sisällä rikkakasvien siemeniä, tuhoeläimiä tai kasvitauteja Helposti saatavaa Sopiva hinta-laatusuhde Viljelyssä voidaan käyttää kasvihuonetuotantoon sopivaa ja ympäristöä säästävää viljelytekniikkaa Helppoa ja kevyttä käsitellä Kasvualustan valmistamiseen kulutettu mahdollisimman vähän luonnonvaroja Käytön jälkeen kasvualusta voidaan kierrättää tai käyttää uudelleen

8 Kasvualustan merkitys kastelussa ja lannoituksessa Kasvualusta toimii veden ja ravinteiden varastona kasville Kasvualustan kemiallisiin ominaisuuksiin liittyy kasvualustan pintaaktiivisuus -> mitä aktiivisempi kasvualusta, sitä enemmän ravinteita siihen voidaan varastoida Kasvualustan kationivaihtokapasiteetti eli se, miten alustan hiukkaset vaihtavat kasvin juurien kanssa positiivisesti varautuneita ravinneioneja, on turpeen merkittävä ominaisuus Inaktiivisessa kasvualustassa ravinneionit kulkevat vapaasti kasteluveden mukana massavirtauksen avulla kasvien juurille eivätkä merkittävästi kiinnity kasvualustaan

9 Kasvualustan rakenteellisten ominaisuuksien merkitys Kasvualustassa oltava riittävästi suuria huokosia -> juuriston hapensaannin takaava ilmanvaihto Rakenteen pysyvyys -> ajan myötä inaktiivinen kasvualusta menee kasaan -> orgaanisen aineksen maatuminen heikentää aktiivisen kasvualustan rakennetta huokostila pienenee ja juuriston hapen saanti heikkenee pitkässä viljelyssä rakenteen heikkeneminen määrittää kasvualustan käyttöiän

10 Kastelu erilaisilla kasvualustoilla Läpäiseviä kasvualustoja kastellaan useammin ja enemmän kuin vettä pidättäviä Turvepohjaisen kasvualustan kastelu haasteellisempaa turpeen kuivumisen takia -> äkkinäisesti esiintyvä lakastumisraja Rajoitettujen kasvualustojen ylikastelu turvaa kasvin riittävän veden saannin Kasteluohjelma valitaan kasvualustan ominaisuuksien mukaan

11 Orgaaniset kasvualustat: TURVE on hajonneiden suokasvien jäänteistä muodostunutta eloperäistä ainesta viljelyyn käytetään eniten vaaleaa rahkasammalturvetta voimakkaasti pinta-aktiivinen -> pidättää runsaasti vettä ominaisuuksiltaan rahkasammalturve hapan (ph n. 4) ja vähäravinteinen -> kalkitus ja lannoitus käynnistävät mikrobitoiminnan suuri huokostilavuus (ilma- ja vesihuokoset)

12 Rahkasammalen huokostila

13 Turpeen maatuminen Maatuminen on pieneliöiden aikaansaamaa kasviaineksen hajoamista Kasvihuoneessa maatuminen näkyy turvekerroksen painumisena ja tiivistymisenä Pieneliöt luovuttavat turpeeseen typpeä Pieneliötoiminnan seurauksena turpeen lämpötila kohoaa ja juuriston veden- ja ravinteidenottokyky paranee Maatumisen ansiosta vapautuu hiilidioksidia -> yhteyttäminen paranee Turve maatuu vähitellen, jolloin kasvualusta tiivistyy ja ilmatila pienenee

14 von Postin huminositeettiasteikko Turpeen maatumisastetta ilmaistaan von Postin huminositeettiasteikolla Täysin maatumaton H1 -> täysin maatunut H10, viljelyturve H1-H3

15 Turpeen luokittelu karkeusasteen mukaan Valmistajat jaottelevat tuotteensa karkeaan, keskikarkeaan ja hienoon turpeeseen A = karkea -> säilyttää rakenteensa kauimmin, suuri ilmatila B = keskikarkea C = hieno -> ruukutusseoksiin -> pienet ruukut, kylvöalustat

16 Orgaaniset kasvualustat: KOOKOSKUITU Saadaan kookospähkinän kuoresta (kuitu ja rouhe) - biologisesti hajoava - kevyttä ja helppoa käsitellä - pidättää hyvin vettä, rakenne edellyttää tasaista kastelua - kationinvaihtokapasiteetti samanlainen kuin turpeella - lannoittaessa annetaan enemmän typpeä, koska osa sitoutuu liukenemattomaan muotoon - kestää puristusta -> rakenne säilyy paremmin kuin turpeella - voi sisältää runsaasti natriumia ja klooria ->huuhtelu ennen käyttöön ottoa (kasvualustan toimittaja tekee) - voi sisältää paljon kaliumia -> vaikuttaa kalsiumin ja magnesiumin ottoon

17 Muita orgaanisia kasvualustoja Puukuidut ja erilaiset kompostituotteet - ongelmana heikot viljelyominaisuudet Peltomaa - kaupallisessa viljelyssä käytöstä on luovuttu - luomukasvihuonetuotannossa käytössä kausiviljelyssä - käytetään kasvualustaseoksissa

18 Kasvualustaseokset Sisältävät useampia eri kasvualustalaatuja esim. vaalea rahkaturve, hiekka, hietasavi Peruskalkittuja ja peruslannoitettuja seoksiin lisätty kostutusainetta ja joihinkin hyötymikrobeja tai humushappoja Erilaisilla seoksilla pyritään tekemään kunkin kasvin vaatimuksiin ja viljelytekniikkaan sopivin kasvualusta

19 Teollisesti valmistetut kasvualustat Ovat standardoituja -> tuotteella on tietyt halutut ominaisuudet eikä niiden suhteen saa olla eroja eri valmistuserien välillä -> viljelijä tietää tuotetta ostaessaan, että kasvualustan ominaisuudet vastaavat tuoteselostusta Evira valvoo kasvualustojen ja lannoitteiden valmistusta

20 Epäorgaaniset, inaktiiviset kasvualustat: KIVIVILLA Kivivillan valmistus kasvualustakäyttöön aloitettiin Tanskassa v Valmistetaan diabaasikivestä ja kalkkikivestä. Valmistusprosessin aikana lisätään hiiltä ja seos kuumennetaan C lämpötilaan. Sula massa kuidutetaan, kuituihin lisätään vettä pidättävää kiinneainetta sekä sidonta-aineena hartsia -> kuidut puristetaan levyiksi

21 Kivivillan ominaisuuksia Ei sisällä taudinaiheuttajia Vähäinen puskurikapasiteetti -> ei varastoi ravinteita eikä vettä Korkea vedenpidätyskyky Kestävä rakenne Kokonaishuokostilavuus n. 97 % Taataan kasveille tasainen ravinnetila kastelemalla usein esim. 1-1,5 h:n välein ja ylikastelemalla n % Ongelmana käytettyjen kasvualustojen hävittäminen

22 Työvaiheet käytettäessä kasvualustana kivivilla- tai turvelevyjä 1. Levyjen alkukastelu 2. Istutus ja tippuletkujen asennus

23 3. Näytteenotto ravinneliuoksesta pipetillä tai mittaamalla johtokykymittarilla 4. Ravinneliuoksen väkevyyden ja happamuuden seuranta

24 5. Hiilidioksidilannoitus muoviin pakatuista viljelylevyistä ei vapaudu kasvihuoneilmaan hiilidioksidia, joten sitä on annettava CO₂-lannoituksena

25 Epäorgaaniset kasvualustat: PERLIITTI Valmistetaan laavaperäisestä kiviaineksesta, luomuhyväksytty Pidättää vähemmän vettä kuin turve ja kivivilla -> viljelyominaisuuksiltaan kuivempi kasvualusta Kevyt, helposti käsiteltävä ja pitää rakenteensa hyvin Hyvä kapillaarisuus mutta heikko puskurikapasiteetti -> ravinteiden saannista huolehdittava -> viljelymenetelmänä kastelulannoitus Käytetään sellaisenaan kasvualustana tai sekoitettuna muihin kasvualustoihin -> parantaa kasvualustan ilmavuutta ja rakennetta esim. Kekkilän joulutähtiseos

26 Epäorgaaniset kasvualustat: KEVYTSORA Valmistetaan savesta kuumentamalla se 1100-asteiseksi, luomuhyväksytty Huokoinen ja inaktiivinen kasvualusta -> viljelymenetelmät samat kuin perliitillä Käytetään viljelyssä sellaisenaan tai kasvualustaseoksissa Esim. Biolan kesäkukkamulta puutarhaharrastajat/puutarhatuotteet/ kasvualustat

27 Epäorgaaniset kasvualustat: VERMIKULIITTI Valmistetaan silikaattimineraalista kuumentamalla, luomuhyväksytty Kevyt, helposti käsiteltävää Pidättää hyvin vettä, mutta heikko puskurikapasiteetti Rakenne painuu kokoon nopeasti -> ei pitkäaikaisviljelyyn Käytetään pääasiassa kasvualustaseoksissa (kylvö-, pistokas-, taimikasvatusalustat) parantamassa kasvualustan ilmavuutta

28 Eri kasvualustojen ominaisuuksia

29 Kasvualustan kosteuden seuranta vaa at, jotka punnitsevat kasvatuslevyt Ruukkuviljelyssä nostelemalla ruukkuja ja arvioimalla painoa Kädellä tunnustelemalla kosteustilaa kosteusmittarilla

30 Ravinneliuosviljely, vesiviljely Ravinneliuosviljely on kasvien viljelyä ilman kiinteää kasvualustaa - ruukkusalaattien kasvatus kouruissa, joissa kiertää ravinneliuos = ravinneliuosviljely - tulppaanien hyötö vedessä, johon on lisätty kalkkisalpietaria = vesiviljely

31 Ravinneliuosviljely, vesiviljely

32 Ravinteiden lisääminen kasvualustaan Ravinteet lisätään kasvualustaan kasteluveden mukana kastelulannoituksena Ravinneliuoksen tulee olla viljelykasville optimaalinen parhaan viljelytuloksen saavuttamiseksi Ravinteiden määrää ja ravinnesuhteita seurataan jatkuvasti Ravinneliuoksen koostumuksen muutos tehdään vähitellen Antoliuoksen johtokyky ja ph mitataan säännöllisesti Kasvualustan puristenesteen ravinnepitoisuudet analysoidaan tarvittaessa Mitataan kasvualustan puristenesteen johtokyky ja ph tarvittaessa

33 Kasvualustojen ympäristönäkökohdat Turve ja muut orgaaniset kasvualustat kierrätyskelpoisia esim. maanparannukseen Ongelmana säkkimuovit ja verkot -> poistosta aiheutuu työkustannuksia Kivivillan voi rouhia ja käyttää maanparannusaineena (pieniä määriä), muuten menee sekajätteeseen Säkkiviljelyssä ylikastelun aiheuttamat ravinnehuuhtoumat voidaan ehkäistä oikeanlaisilla viljely- ja kastelumenetelmillä

34 Tehtävä Listaa koulutilan puutarhalla käytettävät kasvualustat sekä kunkin kasvualustan vahvuudet ja heikkoudet, kuten työmenekin tarve vaihtojen yhteydessä ja muut talousnäkökohdat, ympäristönäkökohdat ja soveltuminen kyseiselle kasville.