TI-TURINA. Rauhallista Joulua ja Iloista Uutta Vuotta

Transkriptio

1 TI-TURINA Jäsenlehti 4/2009 Rauhallista Joulua ja Iloista Uutta Vuotta

2 TURUN SEUDUN INVALIDIT RY Invalidiliitto ry:n jäsenyhdistys Toimisto Asesepänkatu TURKU puh. (02) toimisto@turunseuduninvalidit.fi Aukioloajat ma - to 9 14 perjantaisin suljettu Toimistossa palvelevat Satu Järviö Ulla Piippo Pankkitili TOP Tue työtämme! Lomakoti Koivukankare Asuntolan ja ravintolan varaukset Tuire Ylitalo Turun Seudun Invalidit ry edistää jäsentensä mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä sekä valvoo heidän oikeuksiaan yhteiskunnassa. TOIMISTO TIEDOTTAA: Tervetuloa toimiston joulukahville tiistaina klo Tule mukaan opettelemaan, kuinka kaadutaan oikein. Invalidiliiton ja Judoliiton yhteinen kampanjatilaisuus on toimistolla tiistaina klo 18. Turun Invalidien Asunnot Oy:n uusi isännöitsijä on Isännöitsijätoimisto Hannu Ikonen. Toimiston osoite on Yliopistonkatu 31, Turku, puhelinnumero (02) tai Vuoden 2010 jäsenmaksut postitetaan tammikuussa. Mökki- ja asuntovaunupaikkahakemukset kaudeksi 2010 on jätettävä toimistolle viimeistään mennessä. Maksut on maksettava viimeistään eräpäivinä, ja Toimisto lähettää laskut postitse, käteisellä toimistoon maksaminen ei ole mahdollista. Invalidiliiton 5 vuorokauden tuetut lomat ovat haettavissa. Hakemuskaavakkeita saa toimistolta tai Invalidiliitosta (Kaija Heikkilä, p ). Hakemukset tulee lähettää maaliskuun loppuun mennessä osoitteeseen Invalidiliitto, Mannerheimintie 107, Helsinki. Mikäli tarvitset neuvontaa vammaisasioissa, soita toimistolle ja varaa itsellesi neuvonta-aika. Muistathan tehdä osoitteenmuutoksen toimistolle, kun muutat. Näin varmistat jäsenlehden ja muun postin perille tulon. Posti ei ilmoita meille osoitteenmuutoksista. Jos et ole vielä yhdistyksemme jäsen, voit tilata jäsenhakemuskaavakkeen toimistolta. Toimiston aukioloajat: ma - to klo Perjantaisin toimisto on suljettu. Huom! Toimisto on suljettuna Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 2

3 TI-TURINA 35. vuosikerta PUHEENJOHTAJAN PALSTA Osoite TI-Turina Turun Seudun Invalidit ry Asesepänkatu Turku Päätoimittaja Leila Häkkinen leila.hakkinen@pp.inet.fi Toimitussihteeri Satu Järviö puh satu.jarvio@turunseuduninvalidit.fi Toimitus Turun Seudun Invalidit ry/ Tiedotustoimikunta Tilaushinnat Jäsenille ja kannattajajäsenille jäsenetuna ilmainen. Ilmoitusmyynti Toimisto puh. (02) Painatus Painotalo Painola Kaarina 2009 Maaliskuussa ilmestyvään TI-Turinaan aineisto mennessä! JÄSENYYS YHDISTYKSESSÄ KANNATTAA! Kun luette tätä lehteä, tästä vuodesta on jäljellä vajaa kuukausi. Vuosi on ollut puheenjohtajan näkökulmasta erittäin vaikea ja raskas. Koko ajan uutta ja arvaamatonta lomakodin kohdalla. Velkataakka on nyt yhdistykselle hyvin raskas. Vakuutuksista ei myöskään ollut meille mitään hyötyä, sillä aikaisemmin on tehty selviä rakennusvirheitä, joten jäimme ilman korvauksia. Nyt jälleen kerran punnitaan tämän yhdistyksen voimavarat selvitä vaikeista taloudellisista ajoista. Tarvitaan voimakasta yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja yhteen hiileen puhaltamista. Itse ajattelen, että miksei tämä jäsenistö siihen kykenisi. Tämä yhdistys on selvinnyt ennenkin vaikeiden aikojen yli. Kaikki yhdistyksen toiminnat ovat nyt suurennuslasin alla. Tämän työn olemme jo aloittaneet. Tämä vaatii myös jäsenistöltä ymmärrystä. Emme ole vuosiin nostaneet 3

4 jäsenmakuja. Nyt toivon, että syyskokous lähtee kannattamaan hallituksen esitystä. (Kuinka kävi, on tiedossa, kun lehti ilmestyy). Olemme olleet myös niitä yhdistyksiä, joissa on voinut harrastaa ilman omavastuuosuutta. Vain uinti ja jooga ovat olleet maksullisia. Nyt joudumme keräämään muiltakin liikkujilta ns. lukukausimaksun. Meiltä on lähtenyt myös osa-aikainen toiminnanjohtaja Sampo Juntti muihin töihin. Kiitos hänelle menneistä vuosista ja kaikkea hyvää jatkossa. Yhdistyksestä tehtiin vuosilta hieno historiikki. Ikävä vain, että Veitsenterältä vakaaseen vertaistoimintaan ei ole voinut toteutua siinä määrin, kun olisimme halunneet. Luulimme, että kun saadaan talomme ulkoremontti valmiiksi, voimme hetken panostaa varsinaiseen työhömme, vammaisten edunvalvontaan jne. On vanhojen yhdistysten onni ja riesa omistaa vanhoja rakennuksia. Niin hieno kuin kivitalomme nyt onkin Martin kirkon kupeessa, putket ovat melkein tiensä päässä. Ja sitten tämä Kuusiston valtava remontti. Voimme sanoa, että tuli pyytämättä ja odottamatta. Kaikesta tästä huolimatta uskon, että teidän kaikkien tuella ja yhteistyöllä selviämme. Siksi jälleen kerran kuulutan vapaaehtoisia erilaisiin tapahtumiin ja yhteisiin tekemisiin mukaan. Tästä piti tulla iloinen joulukirjoitus. Toisin kävi. Haluan, että jokainen jäsen tietää yhdistyksen kulloisestakin tilanteesta. Luulen, että näin saamme parhaiten jäsenistön tuen koko hallituksen työskentelylle. Tässä kohtaa haluan kiittää koko hallitusta. Jokainen on omien voimiensa ja taitojensa mukaan toiminut kaikkien parhaaksi. Kulunut vuosi on vaatinut kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa myös Kuusiston yrittäjä Tuire Ylitalolta. Kiitos hänelle siitä ja erittäin hyvästä yhteistyöstä. Osa remontista vielä kesken, toivottavasti Tuire jaksaa kanssamme. Vielä kerran kiitos hänelle sekä hänen apujoukoille. Toivotan kaikille Hyvää Joulua ja Parhainta Aikaa vuodelle Leila Häkkinen Satakunnantie 100 Turku Niemeläntie 2 Kaarina Avoinna Ark. klo La klo Suomalaista perheyrittäjyyttä lähes 60 vuotta 4

5 TIENI TYÖELÄMÄÄN Harjoittelijan ensiaskeleet Ensimmäinen kosketukseni työelämään oli peruskoulun yhdeksännen luokan viikon työelämään tutustumisjakso, jonka vietin tutussa lähikirjastossa. Paikassa, jossa olin vieraillut viikoittain tarhaikäisestä saakka. Pääsin lainaustiskin taakse ja tarkistamaan palautettujen kielikasettien kuntoa. Sain kuulla tarinoita lainaajapolvista, joissa sakkomaksujen kertyminen oli jo miltei sukurasite. Tein aamu- ja iltavuoroja, aakkostin ja osallistuin uutuushyllyn sisällön valintaan. Lukiossa aloin etsiä aktiivisesti kesätöitä. Tarjolla olisi ollut rikkaruohojen kitkemistä hautausmaalla ja maitohyllyjen täyttämistä lähimarketissa. Kuultuaan vammastani eräs työnantaja kertoi tietävänsä juuri minulle sopivan työpaikan paikallisen keskuslaitoksen pesulassa. Sattumalta sain tietää sosiaalitoimen käynnistämästä hankkeesta, jossa oli mahdollisuus päästä kuukaudeksi kesätöihin pientä palkkiota vastaan. Olin kaksi kesää lastentarhassa harjoittelijana. Kolmantena kesänä sain kuulla, etten vammaisena olisi kuulunut hankkeen piiriin lainkaan. Minut oli otettu mukaan vahingossa. Samaan aikaan yliopisto-opintojeni kanssa alkoi Suomessa taloudellinen murros. Nousukautta seurasi ennätyksellinen lama. Töitä ei ollut kenellekään, saati vammaisella ja lähes vailla työkokemusta olevalla opiskelijalla. Opintojen puolimatkassa pääsin kuitenkin valtion hallinnon harjoitteluun, erään lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolle. Pestin aikana ymmärsin, että pystyn ehkä sittenkin tekemään jotakin hyödyllistä, ehkä jopa koulutustani vastaavaa työtä. Etsivä löytää Vietin yliopistossa 15 vuotta. Osittain matkan pituus selittyy opintopolun varrella kohtaamillani haasteilla ja mielenkiinnon kohteilla. Törmäsin matkallani filosofiaan, jonka pariin uppouduin vuosiksi, ajauduin järjestöelämän pyörteisiin ja sairastuin vakavasti. Valmistuminen tuntui kaukaiselta ja samalla valtavan pelottavalta. Opintoputken päässä häämötti maisterin tutkinto työkyvyttömyyseläkkeelle. Valmistumisen jälkeen lähdin kuitenkin etsimään työtä. Lähetin kymmeniä hakemuksia ja soittelin potentiaalisille työnantajille. Kerroin kavereilleni ja puolitutuille olevani työtä vailla. Muutaman kerran onnistuin pääsemään jopa haastatteluun. Lähes puolen vuoden hakemusrumban jälkeen eräänä joulukuisena päivänä puhelimeni soi. Langan toisesta päästä kerrottiin, että minut oli valittu vammaisasiamieheksi Turun yliopistoon. Maailma, ainakin Tampere pysähtyi hetkeksi. Minä istuin sohvalla ja vapisin kauttaaltani. Uskaltautuisinko astumaan Turun junaan? Miten kävisi palveluiden ja eläkkeen? Selviytyisinkö työssä yli- 5

6 päätään? Päätin kuitenkin lähteä, työsuhdehan kestäisi vain kymmenen kuukautta ja matka Tampereelle vain pari tuntia. Lohdutin itseäni ajatuksella, että tarvittaessa voisin palata entiseen elämääni. Pakkasin avustajan ja ystävien tuella kapsäkkini, jätin eläkkeeni lepäämään ja kukkani ystävättären hoteisiin. Tammikuisessa loskassa kääntyi muuttoauton nokka kohti tuntemattomia turkuja. Esteetön työelämä? Muuttopäivästäni on nyt kulunut miltei viisi vuotta. Kymmenen kuukauden työkokeiluni on vaihtunut eripituisiksi määräaikaisiksi virkasuhteiksi. Matka ei ole aina ollut helppo. Esteetön työelämä edellyttää monien elementtien yhteensovittamista. Avainasemassa ovat riittävät ja toimivat palvelut. Ilman henkilökohtaista avustajaa, apuvälineitä ja kuljetuspalveluja työpaikalle pääseminen tai työn tekeminen ei olisi mahdollista. Työni keskeinen kulmakivi on yhteistyön tekeminen erilaisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Yhteistyön tekeminen edellyttää paitsi fyysistä liikkumista myös asenteellista esteettömyyttä puolin ja toisin. Olen oppinut työkavereiltani uusia lähestymiskulmia vammaisuuteen ja esteettömyyteen. Toisinaan on ollut myös haasteellisia tilanteita: Kokouspaikan esteetön sisäänkäynti on ollut lukkojen takana ja puhujan paikka portaiden nenässä. Itsekin olen viettänyt unettomia öitä miettien, kuinka pyörätuolia käyttävä luennoitsija selviytyy varaamani luentopaikan viidentoista sentin kynnyksestä tai näkövammainen hakija valintakokeeseen apuvälinearsenaalin kanssa. On ollut hienoa huomata, että vähitellen asiat kuitenkin edistyvät ja ymmärrys lisääntyy. Parasta työssä ovat hervottomat kahvihetket työkavereiden kanssa, välähdyksenomaiset oivallukset unettavissa palavereissa ja hetki, kun työpäivän jälkeen saa pudottautua saippuasarjan ääreen. Teksti: Paula Pietilä Speedy Rakentajat Oy Tilhenkatu 21 E 88, Turku puh fax Hiekkapuhallus ja maalaustyöt liikkuvalla kalustolla 6

7 Turvallista kaatumista kannattaa opetella Invalidiliiton ja Judoliiton yhteisessä liukastumiskampanjassa opetellaan kaatumaan oikein. Tammikuussa alkava kampanja keskittyy liukastumisvammojen ennaltaehkäisyyn ja liukastumispelkoisten rohkaisemiseen turvallisemmin liikkeelle. Talvisia jännitysnäytelmiä nimisessä kampanjassa opastetaan mm. tasapainoharjoitteita, kaatumisen ennaltaehkäisyä ja turvallisempaa kaatumistapaa. Kampanjatapahtumia on alkuvuodesta ympäri maata. Turun tapahtuma on Turun Seudun Invalidit ry:n toimitiloissa Asesepänkatu 1:ssä tiistaina klo 18. Paikalla on myös Judoliiton edustaja. Tilaisuus kestää n. 1,5 tuntia, aluksi pullakahvit! SYYSKOKOUKSEN KUULUMISET Turun Seudun Invalidit ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin maanantaina Paikalla oli 49 varsinaista jäsentä, 1 kannattajajäsen ja 2 ei-jäsentä. Kokous hyväksyi Turun Seudun Invalidit ry:n ensi vuoden toimintakertomuksen sekä talousarvion. Samaten kokous hyväksyi hallituksen tekemän päätöksen, jonka mukaan yhdistys ottaa euron lainan ja kiinnitykset Koivukankare- ja Hermunki nimisiin tiloihin. Kokous päätti korottaa varsinaisten jäsenten jäsenmaksun 20 euroon ja kannattajajäsenmaksun 25 euroon. Hallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi Hannu Huotari, Hilkka Huotari, Antti Kosonen ja Sinikka Santamäki. Toimikuntien koollekutsujiksi valittiin Marja Kinnunen (naistoimikunta), Jyrki Meriläinen (lomakotitoimikunta), Leila Häkkinen (tiedotustoimikunta) ja Hannu Huotari (amputaatiovertaistukiryhmä). PS. Yhdistyksemme Satu Järviö oli Invalidiliiton liittovaalien valtakunnan ääniharava 340 äänellä. Myös toisen ehdokkaamme, Leila Häkkisen äänimäärä (97 ääntä) oli upea suoritus. Onnittelut kummallekin! Molemmat päässevät valtuustoon! 7

8 Tässä tekstissä kerron teille listakerääjän työstä. Olen nyt 16-vuotias, aloitin juuri lukion. Muistan vieläkin ensimmäisen kerran, kun menin kaverini kanssa Hansa-kortteliin kokeilemaan listakeräystä. Lahjoituksia ei tullut monta, sillä olin melko ujo ja arka, enkä tiennyt tehokasta tapaa lähestyä ihmisiä. Pikkuhiljaa sain enemmän lahjoituksia vähemmässä ajassa, sillä tässä työssä kehittyy vain tekemällä. Seuraavana vuonna kun olin 6-luokkalainen, ryhdyin taas toimeen. Minusta oli hienoa auttaa Invalideja ja tienata myös itse rahaa. Opettajani ilmoitti, että muu luokka oli kerännyt 2000 ja minä toiset Listakerääjän työ on haastavaa. Se on raskasta, jos sitä tekee aktiivisesti, enkä minä ainakaan nuorempana jaksanut tehdä sitä kolmea tuntia enempää päivässä. Työhön pitää aina mennä optimistisena, sillä hyvin pieni prosentti itse asiassa lahjoittaa rahaa. Hyvin useasti ihmiset jatkavat kävelyä, ja heidän vierellään täytyy kävellä reippaana, kunnes on esittänyt asian. Aina pitää muistaa hymyillä. Pitää myös puhua selkeästi ja riittävän lujalla äänellä. Listan kannen pidän myös selkeästi näkyvissä koko puheen ajan. Ihmiset myös tykkäävät kannustaa lapsia tekemään töitä ja lahjoittavat näin helpommin rahaa. Nykyään vain haasteena on saada lapset tekemään töitä, sillä monet ovat liian hienoja kerjätäkseen. Vuosien varrella minulle vakiintui esittää asia näillä sanoilla: Anteeksi kun häiritsen. Kerään rahaa Turun Seudun Invalideille ja liikuntavammaisten hyväksi. Pienikin summa riittää. Viimeisen lauseen aikana avasin listani, jotta asiakas näki, millaisia summia ihmiset ovat lahjoittaneet. 2 euroa oli yleisin summa. Tietysti joissakin listoissa vakiintui 3 euron lahjoitussumma tai jopa 5 euron lahjoitussumma. Suurin lahjoitus, jonka olen saanut, on 20 euroa. Summa lahjoitettiin minulle vuosien aikana muutamia kertoja. Pienin summa taas oli 5 senttiä. Kuten näette, lahjoitussummat vaihtelevat suuresti, eikä sitä näe päältäpäin kuka lahjoittaa ja kuka ei. Niiltä en 8

9 kysynyt, jotka puhuivat esimerkiksi puhelimeen. Mutta yllättävää oli se, että useasti vihaisen näköiset ihmiset lahjoittivat suuria summia. Asiansa täytyy vain esittää hyvin. Olen huomannut, että rahaa annetaan helpommin nuorelle pojalle. Minun kohderyhmäni oli erityisesti yli 45-vuotiaat naiset, sillä he lahjoittivat rahaa usein herttaiselle pikku- pojalle. Miehiä taas oli pääasiassa kahdentyyppisiä, joko he eivät antaneet ollenkaan rahaa tai sitten he antoivat rahaa 5 eurosta ylöspäin. Hyvinä päivinä olen tienannut noin 15 /h. Edes kaikki aikuiset eivät saa työstä tuollaista tuntipalkkaa. Onnea kaikille uusille innokkaille listakerääjille! Teksti: Samir Siimes OLETKO KIINNOSTUNUT VARAINHANKINNASTA? Etsimme varainhankinnasta ja keruusta kiinnostuneita ihmisiä. Jos olet halukas osallistumaan yhdistyksemme varainhankintaan, ota yhteyttä toimistoomme, p. (02) AVUSTAJAKESKUS PALVELEE ennen joulua ma-to klo 9-12 torstaihin saakka suljettu. Välitetään liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille AVUSTAJIA vapaaehtoistyöntekijöiksi ja palkkatyöhön. Turun ja Salon seutu, p Vakka-Suomi ja Etelä-Satakunta, p VAPAAEHTOISTYÖSSÄ asiakas korvaa avustajan kulut. Ei kodinhoidollisiin eikä sairaanhoidollisiin tehtäviin. Avustajapyyntö mielellään 3 päivää aikaisemmin. PALKALLISTA avustajaa haettaessa päätös henkilökohtaisesta avustajasta tai vapaa-ajanavustajasta. 9

10 Saimme noin vuosi sitten tietää, että Turku-Pori alueemme saa järjestettäväkseen alueellisen naistenleirin yhdessä Invalidiliiton naistyöryhmän kanssa. Naistyöryhmän jäsenistä tutuksi tulivat Pirjo Auer, Heidi Rekola ja sihteeri Pirkko Jusander. Osaavia ja taitavia naisia, joiden kanssa ajatus leirin ohjelman suunnittelusta oli innostavaa. Saimme paikallisen suunnittelutiimin koottua akselille Turku-Salo, itseni ja Leila Häkkisen lisäksi Kirsti Lietzenin. Meille kaikille oli myös alusta asti selvää, että ryhmään tarvitaan SIU:n iloliikkuja Seija Lehikoinen. Saimme tietoja toisten alueiden jo pidetyistä leireistä ja teemoista sekä budjettiraamin, mutta ennen kaikkea saimme vapauden suunnitella ohjelmaa hyvinvoinnin ja virkistyksen ympärille. Halusimme tarjota paikallisille toimijoille mahdollisuuksia nousta esiin. Olikin ihanaa, kun saimme varattua Turun viimeisen yleisen saunan (Forum-saunan) omistajan Mervi Hongiston työntekijänsä kanssa kertomaan saunakulttuurista ja tavoista ja ennen kaikkea valmistamaan meille kaikille ihanat jalkakylvyt. Salolainen ammattinäyttelijä ja kulttuurivaikuttaja Simone Koivisto johdatteli meitä itseilmaisu- ja pienoisnäytelmien kautta omaan arkeemme ja siellä esiintyviin tilanteisiin, joissa vammaisuus rajoittaa elämää, mutta joihin voimme löytää ratkaisuja. Olemmehan kaikki tärkeitä ihmisiä, kuten Simone sai meidät kaikki uskomaan. Saimme luennoitsijaksi myös fysioterapeutti-artesaani Maria Karvosen kertomaan vaatetuksesta ja vammaisuudesta. Paljon käytännön niksejä kuultiin ja niitä oli myös osallistujilla. Pyörätuolinkäyttäjän ei tarvitse varata vaatekaappiinsa vain lököttäviä jogginhousuja ja tukikengiltäkin voi vaatia siroutta ja uusia värejä. Näiden luentojen lisäksi saimme tuhdin tietopaketin Invalidiliiton naistyöstä paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Invalidiliitossa tehtävä naistyö on paljolti verkostoyhteistyötä, jotta saamme pidettyä naisasialiikkeen tietoisena vammaisten naisten asemasta yhteiskunnassa. Huoli on, että tulemme syrjityksi sekä vammaisuutemme että sukupuolemme vuoksi. Invalidiliiton naistyöryhmän sihteeri Pirkko Justander kertoi naistyöryhmän perustamisvaiheista 1995 ja sen tavoitteista innostaa vammaisia naisia toimimaan yhteisten asioiden edistämiseksi. Työryhmän tehtävistä keskeisiä ovat paikallisyhdistyksissä toimivien naisvastaavien tukeminen ja vammaisten naisten aktiiviloman suunnittelussa mukana oleminen. Samaten tärkeää on vammaisten naisten tavoiteohjelman OlenNainen esillä pitäminen sekä yhteistyö Vammaisjärjestöjen naisverkoston ja valtavirran naisjärjestöjen kanssa. Saimme kaikki vammaisten naisten tavoiteohjelman, jossa keskeisiä teesejä ovat ihmisoikeuskysymyk- 10

11 set. Vammaisella naisella on oltava samat ihmisoikeudet kuin vammattomilla naisilla. Vammaisella naisella tulee olla oikeus naiseuteen. Oman elämän hallinta nousee myös esiin. Vammaisella naisella tulee olla oikeus saada tietoa, ohjausta ja tukea arjen toiminnoissa. Tavoiteohjelma kyseenalaistaa mielenkiintoisen terävästi vammaisuuteen ja naiseuteen liittyviä kysymyksiä, joita omassa vammaisliikkeessämmekään ei ole pohdittu naisten silmälasien läpi. Luentojen ja seurustelun sekä mahtavien aterioiden lisäksi Seija Lehikoinen piti huolen siitä, että liikuimme kaikki pilke silmäkulmassa. Huivit heiluivat ja rankamme naksui kun ojentelimme vartaloitamme. Onneksi syyskuiset päivät olivat lämpimiä, joten voimme tehdä myös ulkona reippailulenkkejä. Kaksikymmentäviisi naista oli yhdessä kolmen yön ajan lomakoti Koivukankareella jakaen yhteisyyttä, naurua ja tietoja. Samoin kuin yhteissaunat ja aamuiset WC-jonot. Saimme kaikki paljon kokemuksia ja arvokasta tukea arkeemme. Uskon naistyön saavan uutta voimaa myös paikallisen toiminnan kehittämiseen alueellamme. Olemmehan arvokkaita ja tärkeitä, OlenNaisia! Teksti: Satu Järviö 11

12 Tule mukaan Naistoimikuntaan Joukkomme ei ole suuren suuri, joten toivoisimme, että tulisit mukaan toimintaamme omine toiveinesi ja ideoinesi. Yhdistyksen syys- ja kevätkokouksissa huolehdimme kahvituksesta. Järjestöjen yhteismyyjäisiin osallistumalla saamme varoja toimintaamme ja teemme ryhmäämme tunnetuksi. Kesäinen Bingoilta ja Markkinatori yhdistyksen lomakodilla kuuluvat perinteisiimme. Joulun alla myös rentoudumme ja käymme yhdessä syömässä. Kokoonnumme vuoden aikana noin kerran kuukaudessa. Seurustellen ja askarrellen. Käsityöt on tehty pääosin kotona. Ota yhteyttä toimistoon, jos kiinnostuit asiastamme, niin saat tietää seuraavan kokoontumisaikamme. Kokous- ja juhlatilat edullisesti Turun Seudun Invalidit ry vuokraa toimitilojensa yhteydessä Asesepänkatu 1:ssä sijaitsevaa isohkoa kokoushuonetta. Takallinen tila on varustettu av-välineillä ja sinne mahtuu henkeä. Hintaan sisältyy myös keittiön ja astiaston käyttöoikeus. Lisäksi yhdistys vuokraa kokoustilojen yhteydessä sijaitsevaa saunaa. Hinnasto: Kokoustila 40 / 4 tuntia. Koko päivän (klo 9-16) hinta 70. Sauna (sis. kokoustilan ja keittiön käyttöoikeuden) 80 / 4 tuntia. (Sauna vuokrattavissa ma, ti, ke, la ja su klo 16 22). Jäsenet saavat 30 % alennuksen. Mikäli vuokraaja ei huolehdi tilojen siivoamisesta jälkeensä, veloitamme 20 siivouslisän. Varaukset toimistosta p. (02) ma-to klo

13 VIERAITA LAPISTA Kesäkuun lopulla odotimme vieraita Lapista. Muutaman kerran olin puhelimessa puhunut naishenkilön kanssa. Nimi oli täysin vieras. Emme siis oikein tienneet ketä odottaa. Yhdistyksen nimikin oli mennyt ohi kuulon. Olimme kuitenkin varautuneet porukalla vastaanottoon. Yllätys oli suuri, kun tuttu mies tuli autosta ulos. Esko Koivuranta siinä johdatti joukkonsa Koivukankareelle. Yhdistyksen nimikin selvisi viimeistään siinä kohtaa, kun saimme vastaanottaa Luoteis-Lapin Invalidit ry:n viirin. Ensimmäinen iltamme, kun tarjosimme tulokahvit vieraille, oli melko hiljainen tapahtuma. Vasta jälkeenpäin huomasin, että vieraat olivat uupuneita pitkästä matkasta. Saimme viettää muutaman ikimuistoisen päivän vieraidemme kanssa. Paljon hauskoja juttuja, laulua ja mukavaa yhdessäoloa. Koskahan oma väki on pelannut bocciaa niin paljon, kuin nyt muutaman päivän aikana? Meillä oli tosi hauskaa. Yhden illan vietimme meidän mökillä makkaraa paistaen ja rupatellen. Kuinkahan monet iltakahvit vieraamme keittivät ja tarjosivat mukana tuomiaan leipiä? Viritimme ajatusta lähteä Luoteis-Lapin Invalidien vieraaksi. Jos he voivat matkustaa etelään, miksi emme me saisi väkeä lähtemään pohjoiseen? Matka on sama molempiin suuntiin. Meillä on muuten ihanat ystävät ja jäsenet myös Lahdessa. Heille kiitos kameran käytöstä. Näin saimme muistoja yhteisistä hetkistä. Teksti: Leila Häkkinen Kuva: Pirjo Peltonen 13

14 Lomakoti Koivukankareen vuokrat 2010 Haluatteko vuokrata Lomakoti Koivukankareelta mökin, huoneen tai asuntovaunupaikan? Palauttakaa oheinen hakemus täytettynä toimistolle mennessä. Peltomökki Vuokra 2010 Ruokaliput Jätemaksu Yhteensä Rinnemökki * * * * * * * Hermunken huone A B C Keltaisen talon huone A D Hirsiaitta* Asuntovaunupaikka Vuokran perusmaksu on noussut viime vuodesta 10 %. Ruokalipun hinta on 7,50 euroa. Mökkien ja asuntovaunupaikkojen jätemaksu on 20 euroa. Käyttösähkön hinta 14 c/kwh laskutetaan kulutuksen mukaan. * Vuokralaisen vaihtuessa vuokra tullaan tarkistamaan! 14

15 HAKEMUS, VUOKRASOPIMUS HAKIJA/ VUOKRALAINEN Nimi: Katuosoite: Postiosoite: Puhelin: VUOKRAUSKOHDE Peltomökki n:o Rinnemökki n:o Huone talo / n:o Asuntovaunupaikka n:o VUOKRA-AIKA Voimassaolo: Vuokrakausi on yksi vuosi. Vuokralaisella on etuoikeus saada vuokrauskohde uudelleen vuokralle, ellei hän ole laiminlyönyt jäsen- tai muita yhdistyksen maksuja, vuokrauskohteen maksuja, hoitoa tai viettänyt alueella häiritsevää elämää. VUOKRA Vuokra: euroa vuokrakaudelta Sähkö: Laskutetaan erikseen kulutuksen perusteella Vesi: Vesipostit käytössä ilman eri korvausta Jätemaksu: euroa vuokrakaudelta Eräpäivät: Vuokra ja muut maksut laskutetaan ja MUUT EHDOT Vuokrasopimuksen tekemisen yhteydessä vuokralainen lunastaa 30 ruokalippua. Liput toimitetaan, kun vuokra ja ruokalippukorvaus on kokonaisuudessaan maksettu. Kohde vuokrataan sinä kunnossa kuin se on. Vuokrakauden alkaessa ja päättyessä suorittavat vuokranantaja ja vuokralainen yhdessä vuokrauskohteessa katselmuksen. Vuokralainen sitoutuu pitämään vuokrauksen kohteen kunnossa. Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokrauksen kohteelle aiheuttamansa vahingon. Mahdollisista muutos- ja parannustöistä, riippumatta siitä, kuka vastaa kustannuksista, on sovittava vuokranantajan kanssa etukäteen. Vuokrauksen kohde on vuokrasopimuksen päättyessä luovutettava siivottuna. Asuntovaunupaikan vuokraajan on käytettävä vain ulkokäyttöön soveltuvaa sähkökaapelia sähkön siirrossa. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. PAIKKA JA ALLEKIRJOITUKSET Turussa.. Hakijan allekirjoitus Vuokranantajan allekirjoitus Turun Seudun Invalidit ry 15

16 VAMMAISTEN KUVATAIDENÄYTTELY PIDETTIIN TÄNÄ VUONNA HELSINGISSÄ Esteetön elämä -näyttely on osa nelivuotista Vammaisten kuvataideprojektia (VAKU) ja sen toisen vuoden ohjelmaa. Kuvataideprojekti käynnistyi Wäinö Aaltosen Seuran, Kynnys ry:n ja eräiden muiden vammaisjärjestöjen yhteistyönä syksyllä 2008 Vammaisten kuvataiteen keskustelufoorumilla Turussa. Tilaisuuteen kutsuttiin valtakunnallisten vammaisjärjestöjen edustajia ja viranomaisia, jotka käsittelevät vammaisten taideopiskeluun, taiteen harjoittamiseen sekä rahoitukseen liittyviä asioita. Foorumin avasi kulttuuriministeri Stefan Wallin. Kuvataideprojektin suojelijoina ovat arkkipiispa Jukka Paarma ja hänen puolisonsa lehtori Pirjo Paarma. Joulukuussa 2008 järjestettiin ensimmäinen vammaisille tarkoitettu koko maan käsittävä kuvataidenäyttely turkulaisessa galleriassa. Näyttelyyn tarjottiin n.120 taideteosta. Myös yleisö löysi näyttelyn. Toinen vammaisjärjestöjen jäsenille tarkoitettu koko Suomea käsittävä kuvataidenäyttely oli avoinna Itä- Helsingin kulttuurikeskuksessa Stoassa Näyttelyyn voitiin ottaa lähes 200 työtä. Pääosa oli eri tekniikoin tehtyjä maalauksia. Lisäksi oli taidokkaita muotoilutöitä. Esteetön elämä -nimisen näyttelyn avajaiset oli Yleisöä oli noin 70 ja tunnelma myönteinen ja innostunut. Kuvataiteilija Rafael Wardi valitsi Vuoden vammaistaiteilijaksi ja 2000 euron stipendin saajaksi valkeakoskelaisen Kaija Pöytäkiven, jolta oli näyttelyssä upeita posliinimaalauksia. Hän maalaa suullaan pyörätuolissa ja hengityslaitteessa. Wardi sanoi antavansa taiteilijan stipendin, koska vamma ei edistä eikä poista taiteellisuutta. Kaikilla ihmisillä on joku vamma. Vammaisten kuvataideprojektin suojelija, lehtori Pirjo Paarma iloitsi näyttelystä, joka on tarkoittanut rohkeaa tekemistä ja halua vaikuttaa. Se osoittaa, että asioista voi selvitä, se on myös koulutusta. Näyttelyyn tarjottujen töiden määrä yllätti jälleen järjestäjät. Siksi huomattava osa lähetetyistä töistä jäi näyttelyn ulkopuolelle. Jokaiselta oli mukana kuitenkin vähintään yksi työ. Paikallisen invalidiyhdistyksen maalarit osallistuivat näyttelyyn aktiivisesti. Ritva Veräjänkorva, Silja Linkinen, Mia Aaltonen perheensä kanssa sekä Hilkka Huotari lähettivät töitä näyttelyyn. Invalidiliiton palvelutalosta tuli myös töitä näyttelyyn ja palvelutalon asukas, Jonas Backlund, suunnitteli kutsukortissa ja julisteessa olevan työn. Kahden ensimmäisen näyttelyn jyrytys on pidetty lempeänä siksi, että useimmilla vammaisilla taiteenhar- 16

17 rastajilla ei ole ollut mahdollisuutta saada systemaattista taideopetusta. Tämän asian korjaamiseen vammaistaideprojekti ensi sijassa tähtääkin. Olemme halunneet kannustaa eri puolilla Suomea työskentelevät taiteenharrastajat tuomaan työnsä näytteille. Näin selviää myös vammaisten taiteenharrastuksen aktiivisuus Suomessa. Ensi vuonna on näyttely jälleen uudella paikkakunnalla. Vuonna 2011 taideprojekti päättyy taidenäyttelyyn ja projektin tuloksia tarkastelevaan keskustelufoorumiin Turussa. Yhteistyötä tehdään myös Tallinnan vammaisjärjestöjen kanssa Turun ja Tallinnan ollessa Euroopan kulttuuripääkaupunkeja. Teksti: Hilkka Huotari HAPPY HOUSE, Ursininkatu 11, Turku p. (02) , Monitoimikeskus on kaikille avoin, esteetön toiminta- ja kohtaamispaikka. Avoinna ma 12 16, ti 10 16, ke ( alk ), to 10 16, pe Suljettu Happy Housen joulujuhla klo 14. VEKON VITSIT! Osaatko kieliä? -Kyllä, juuri siksi sain potkut edelliseltä työpaikalta. Mitä jää jäljelle, kun kaksi viisisatasta poltetaan? -? Tietenkin tuhat. Saanko tulla kanssasi sänkyyn? -Tule vaan kunhan et kuorsaa. Päivämäärä vihkisormuksessa on Parasta ennen merkintä. Ei suinkaan viimeinen käyttöpäivä. Jos lapsi on isänsä näköinen, se on perintötekijä, jos taas naapurin, niin silloin se on ympäristötekijä. 17

18 Turun CP-yhdistyksen aikuistoiminnan leirin suunnittelu ja toteutus on syytä aloittaa aina hyvissä ajoin. Tiesimme Tiinan kanssa joitakin yhdistyksemme jäseniä, joille leiri on yksi vuoden kohokohdista. Kokeneiden ja monitaitoisten avustajien hakeminen aloitettiin Avustajakeskuksen kautta jo alkukesällä, vaikka leirin ajankohdaksi oli sovittu Halusimme taistella syksyn pimeyttä vastaan ja järjestää leirin juuri silloin, koska toiminnallisesta kesästä oli jo kulunut aikaa ja joulun juhlakaudesta saattoi vasta alkaa haaveilla. aikuistoiminnan suunnittelijan Ismo Iceman Kylmäsen ja kuorrutukseksi kakun päälle vammaispalveluvastaava Minna Miettisen. Hän kertoi vammaispalvelulain uudistuneista pykälistä, joilla on varmasti suuri merkitys arjessamme. Henkilökoh- Kesän jäsenkirjeessämme ollut leiriilmoituksemme aktivoi väkeämme hyvin, ja ennen kuin huomasimmekaan, meille oli tulossa 12 osallistujaa. Avustajien löytyminen ei taas sujunut aivan yhtä joutuisasti. Saimme kyllä lukuisia sähköpostiosoitteita ja puhelinnumeroita mahdollisille avustajille, mutta soittaessamme he olivat joko saaneet toisen työn tai perhetilanne oli muuttunut niin, ettei vaativan palkallisenkaan viikonlopputyön vastaanottaminen ollut mahdollista kuin kahdelle. Onnistuimme kuitenkin lopulta omien ja ystävien verkostojen kautta löytämään lisää kokeneita nais- ja miesavustajia. Lämmin kiitos teille kaikille, kun teitte leirin mahdolliseksi. Tarvitsimme kaikkien teidän kymmenen henkilön avun, jotta saimme leiristä irti kaiken haluamamme. Paikallisen voimakaksikkomme lisäksi saimme CP-liitosta vieraaksemme Jalkakylvyssä Paula Pietilä 18

19 tainen apu ja palvelusuunnitelman vankentunut asema auttavat jäsenistöämme toteuttamaan arkeaan nykyistä monimuotoisempana. Lokaikuinen lauantaiaamu valkeni vaaleanharmaana, kun yhdeksän aikaan me leirin vetäjät ja avustajat kokoonnuimme yhteiseen tiedonjako- ja hengennostatuspalaveriin. Kävimme läpi päivien ohjelman ja tutustutimme avustajat Lomakoti Koivukankareen remontoituihin tiloihin ja ulkoilumaastoon, jotta avustaminen lähtisi joustavasti alkuun. Onneksemme avustajista monet tunsivat leiriläisiä. Leiriläisten invataksijonot täyttivät asuntolamme sisäpihan klo 11, henkilönosturit kolisivat, sähkärit kuopivat maata ja iloiset äänet täyttivät paikan. Puhesyntetisaattorien metallinen ääni hukkui halausten alle, kun leiriläiset valtasivat tilan ja valitsivat huonekartasta oman kotinsa kahden päivän ajaksi. Sitten syötiin lounasta. Lautaset täyttyivät emännän taidolla tekemästä aasialaisesta munakkaasta, perunamuusista, kinkkukiusauksesta, pastasalaateista ja mikä parasta, itse leivotusta leivästä. Miettisen Minnan juna oli myös saapunut ja saimme hänetkin seuraksemme lounaspöytään. Yleisluennon lisäksi Minna oli varautunut myös henkilökohtaiseen neuvontaan. Ruokailun jälkeen palasimme majoitustiloihin, joissa meitä odottivat Turun Forum -saunan upeat naiset. Muutamassa hetkessä luento- ja yhdessäolotilamme oli muuttunut kylpyläksi. Lähes 20 jalkaparia upotettiin avustajien toimesta veteen, johon oli siroteltu erilaisia suoloja. Osalla meistä hierottiin ja rasvattiin käsiä. Nautinnon huokaukset täyttivät ilman. Kylvyn jälkeen jalkamme rasvattiin ja kosteusvoiteen imeytymisen jälkeen olimme varautuneet saunomaan. Olihan meillä kerrankin sauna-avustajia ja mukanamme erilaisia saunatuotteita. Forum Saunan naiset kertoivat Turun viimeisen yleisen saunan historiasta ja mm. kuppaus- ja turvehoidoista, joita saunalla on mahdollisuus saada. Voimme tehdä myös edullisia ostoksia mm. saunasaippuoita ja pikija pihkavoiteita erilaisiin kolotuksiin. Miehet saunoivat urakalla. Lehtosen Matin saunomista oli avustajan paettava hetkeksi kylpyhuoneen puolelle, niin kovasti vettä oli kiukaalle heitettävä. Sali oli koristeltu halloweenhenkiseksi ruokasaliksi kurpitsoin, tummin kynttilöin sekä oranssein ja mustin ilmapalloin. Iltajuhla ohjelmineen ja menuineen oli luku sinänsä. Erilaiset salaatit, piirakat ja ennen kaikkea fantasiakakut saivat pöydät notkumaan. Katsoimme ensiksi Kontakti-improvisaatio lyhytelokuvan Point, jota tekemässä olivat olleet leiriläisistä Tiina Varjonen ja Sirpa Vuorinen. Myös yhdistyksemme jäsenet Eeva Kinnunen ja Päivi Peltonen olivat mukana elokuvan näyttelijöinä. Pitkän illallisen päätteeksi leikimme vielä hykerryttävän hauskaa suklaapeliä, jossa suklaata tuli syödä lakki päässä, käsineet kädessä haarukalla ja veitsellä. Avustaja ja avustettava muodostivat tiimin, mutta vain avustettava sai syödä suklaata. Syödä sai niin kauan, kunnes joukkuetoveri sai nopan silmäksi kuutosen eli ei siis kovin kauan... 19

20 Sunnuntaiaamuna tankkasimme itsemme toimintakuntoon pekonilla, munilla, puurolla ja ottipa joku terveysihminen vihanneksia, hedelmiä sekä mysliäkin. Aamupalan jälkeen olimme valmiit Leila Häkkisen johdolla askartelemaan unelmiemme aarrekartan. Olimme suunnittelutiimissä leikanneet erilaisia kuvia luonnosta, harrastuksista, lemmikeistä, mistä tahansa arjen ja juhlan asioista. Olimme myös varanneet lehtipinon ja saksia vielä uusien kuvien hakemista varten. Jokaisen meistä oli tarkoitus kertoa oman taulun kautta omista unelmista ja toiveista. Saimme tarinoita ystävistä, harrastuksista, matkoista, uusista asusteista. Lähes mistä tahansa, kun jokainen sai kertoa taulustaan ja sen kautta omalle elämälleen tärkeistä asioista. Aikuistyönsuunnittelija Ismo Kylmä- nen oli jättänyt parhaan asian viimeiseksi. Hän kertoi lyhyesti CP-liiton tarjoamista avustajapalveluista, Moisalan juhlapyhistä ja aikuistoiminnan tulevaisuuden suunnitelmista. Kävimme vielä ennen lounasta läpi päivien tunnelmat ja iloiset positiiviset palautteet monipuolisesta ohjelmasta. Emme olisi voineet tehdä leiriä ilman teitä aktiivit ihanat yhdistysläiset ja toimeliaat osaavat avustajat sekä luennoitsijat. Vaikka sunnuntai-iltana kotiin palasi kaksi rättiväsynyttä naista, niin ilo parhaansa yrittämisestä ja itse leirillä viihtymisestä kantaa pitkälle väsymyksen yli. Teksti: Satu Järviö ja Tiina Kumpuvuori Joukolla aarrekarttaa tekemässä. Omat unelmat ja toiveet esiin. 20