Yhdistyksen nimi on Perussuomalainen Helsinki ry ja sen kotikunta on Helsingin kaupunki.

Transkriptio

1 Perussuomalainen Helsinki ry:n säännöt 1. NIMI JA KOTIPAIKKA. Yhdistyksen nimi on Perussuomalainen Helsinki ry ja sen kotikunta on Helsingin kaupunki. Perussuomalaiset rp:tä kutsutaan näissä säännöissä puolueeksi. Piiriyhdistystä kutsutaan näissä säännöissä piiriksi. Piiriyhdistys on Perussuomalaiset rp:n yhteisöjäsen ja Perussuomalaiset rp:n sääntöjen 5 :n sekä puolue- ja vaalilainsäädännön mukainen piirijärjestö. Puoluehallitus määrää piiriyhdistyksen toimialueen, joka voi sisältää yhden tai useamman vaalilain ( /714) 5 :n mukaisen eduskuntavaalien vaalipiirin tai vaalipiirin osan. Puoluehallitus voi halutessaan muuttaa piiriyhdistyksen toimialuetta. 2. TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU. Puolueen ja piirin päämääränä on kristillis-sosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu. Näitä kansalaisryhmiä ovat muun muassa: 1) lapsiperheet, jotka kasvattavat tulevan hyvinvointimme rakentajia ja tärkeintä kansallisomaisuuttamme lapsia; 2) eläkeläiset, jotka ovat pitkällä päivätyöllään ja uhrauksillaan luoneet maamme nykyisen hyvinvoinnin ja turvanneet vapautemme, sekä maksaneet itse työllään etukäteen oikeutetut eläkkeensä; 3) työttömät, jotka elinkeinoelämämme arvokkaana työvoimareservinä ilman omaa syytään joutuvat tinkimään omasta elintasostaan; 4) pien- ja perheyrittäjät sekä itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka elinkeinoelämämme merkittävimpinä tukipilareina pitävät pystyssä kansantalouttamme niin ulkomaankaupassa kuin ennen kaikkea kotimarkkinoilla, sekä rahoittavat samalla korkeilla välillisillä maksuilla nykyistä sosiaaliturvaamme; 5) pienipalkkaiset toimihenkilöt, virkamiehet ja työntekijät, jotka ahkeralla työllään mm. yhteiskunnan palveluelinkeinon, hoitoalan ja tuotantotoiminnan piirissä työskennellen pyörittävät yhteiskuntaamme; 6) opiskelijat, jotka itseään kouluttamalla turvaavat yhteiskuntamme toimintakyvyn ja kansainvälisen kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa pienten opintososiaalisten tukien turvin; 7) maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajat, jotka toiminnallaan turvaavat puhtaiden kotimaisten elintarvikkeiden saannin myös kriisiaikana ja pääosaltaan huolehtivat puunjalostusteollisuutemme raaka-aineen riittävyydestä. Kutsumme mukaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen myös kansaa lähellä olevan sivistyneistön ja vapaat taiteilijat. Lisäksi puolueen ja piirin päämääränä on edistää maamme talouden rakentamista vahvaksi ja kilpailukykyiseksi siten, että työntekoa ja yrittämistä kunnioitetaan, kansallista itsemääräämisoikeutta sekä suomalaisia arvoja kulttuuria puolustetaan, sekä kansalaisille taataan taloudellinen perusturva ja oikeus työhön.

2 3. TOIMINNAN MUODOT. Tarkoituksensa toteuttamiseksi piiri: 1) kokoaa kansalaisia toimimaan perussuomalaisuuden edistämiseksi; 2) osallistuu kunnallis-, eduskunta- ja presidentinvaaleihin sekä Euroopan parlamentin vaaleihin, jäsentensä valitsemiseksi kaupunginvaltuustoon, eduskuntaan, Suomen Tasavallan Presidentiksi ja Suomen edustajiksi Euroopan parlamenttiin sekä edistää puolueen vaalitoimintaa alueellaan; 3) toimii puolueen alaisena piiri- ja kuntatason vaali- ja muuta toimintaa hoitavana kansalaisjärjestönä noudattaen puolueen ja sen virallisten elinten tekemiä päätöksiä ja antamia ohjeita; 4) huolehtii puolueen julkaisujen ja muun materiaalin levittämisestä ja perustyön tekemisestä alueellaan; 5) järjestää tiedotus-, valistus- ja esitelmätilaisuuksia, kokouksia, kursseja, neuvottelu- ja puhetilaisuuksia sekä juhlia ja muilla vastaavilla tavoilla pyrkii tarkoitusperiensä edistämiseen; ja 6) toimii toiminta-alueensa perussuomalaisten henkilö- ja yhdistysjäsenten yhdyssiteenä. Toimintansa tukemiseksi piiri: 1) julkaisee ja myy lehtiä ja muita painotuotteita sekä ääni- ja kuvamateriaalia; 2) harjoittaa kustannus-, radio- ja televisiotoimintaa; 3) toimeenpanee arpajaisia, varojen keräyksiä ja myyjäisiä; 4) harjoittaa bingo-, tanssilava-, ravintola- ja kioskimyyntitoimintaa; 5) hankkii ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta; ja 6) ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. 4. JÄSENET. Piiriyhdistyksen jäseniä voivat olla vähintään 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset, jotka ovat Perussuomalaiset rp:n jäseniä ja asuvat puoluehallituksen piirille määrittämällä toiminta-alueella. Jäseneksi ei hyväksytä henkilöä, joka on muun puolueen tai puolueorganisaation, perussuomalaisen piiriyhdistyksen tai muun piirin alaisuudessa toimivan paikallisyhdistyksen jäsen. Piirillä voi olla kannatusjäseniä. Kannatusjäsenenä voi toimia Suomen kansalainen, muu Suomessa asuva henkilö tai oikeushenkilö, jonka kotipaikka on Suomessa. Piiriyhdistyksen jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hakijan omakätisesti allekirjoittamalla, piirihallitukselle osoitetulla hakemuksella. Piirihallitus päättää jäsenhakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä vapaan harkintansa mukaan. Piiri pitää luetteloa jäsenistään. Jäsenellä on oikeus erota piiriyhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti piirihallitukselle tai piirisihteerille tai ilmoittamalla eroamisestaan piirin kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. 5. ERITYISTOIMINTA. Piiriyhdistyksellä voi olla piirihallituksen päätöksen mukaisesti naisten, nuorten, eläkeläisten, yrittäjien, ympäristöasiain, piirin sisäistä alueellista toimintaa tai muuta erityistoimintaa varten rekisteröimättömiä toimintaverkostoja tai alaosastoja. 6. JÄSENMAKSU. Piiriyhdistyksen jäsenet maksavat vuosittain piiriyhdistyksen vuosikokouksessaan määräämän

3 jäsenmaksun piirihallituksen määräämään eräpäivään mennessä. Piiriyhdistykseen hyväksytty uusi jäsen maksaa edellä mainitun jäsenmaksun myös liittymisvuodelta piiriyhdistyksen lähettämän laskun mukaiseen eräpäivään mennessä. Jäsenmaksun suuruus voi olla eri henkilö- ja kannatusjäsenille. Eroava jäsen on velvollinen maksamaan erääntyneet ja kuluvan vuoden jäsenmaksunsa. 7. JÄSENEN EROTTAMINEN. Piirihallitus voi päätöksellään erottaa jäsenen jollakin seuraavista erottamisperusteista: Jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa eräpäivään mennessä maksamatta. Jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on sitoutunut piiriyhdistykseen liittymällä. Jäsen on toisen Suomessa toimivan puolueen jäsen tai toisen Suomessa toimivan puolueen organisaatioon kuuluvan muun yhdistyksen jäsen. Jäsen on asettunut toisen Suomessa toimivan puolueen tai vaalilain mukaisen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi yleisissä vaaleissa. Jäsen on eronnut tai erotettu perussuomalaisten puolueesta tai kaupunginvaltuustoryhmästä. Jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella vahingoittanut puoluetta tai piiriä. Jäsen ei ole täyttänyt puolueeseen liittyessään tai ei enää täytä laissa tai puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 8. PIIRIN KOKOUKSET. Piiriyhdistyksen vuosikokous kokoontuu vuosittain tammi-huhtikuun välisenä aikana. Ylimääräisiä kokouksia pidetään piirihallituksen päätöksen mukaisesti tai kun kokous niin päättää tai kun vähintään 1/10 piirin äänioikeutetuista henkilöjäsenistä sitä piirihallitukselta kirjallisesti erityisesti ilmoitettua asiaa varten pyytää. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. 9. KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN. Piirikokoukset kutsuu koolle piirihallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään kolme (3) päivää ennen kokousta joko kirjallisena tai sähköpostitse jäsenen piirin jäsenrekisteriin ilmoittamaan posti- tai sähköpostiosoitteeseen tai julkaisemalla kutsu piirin tai puolueen lehdessä. Muut tiedonannot toimitetaan sillä tavalla kuin piirin vuosikokous päättää. 10. PUHE- JA ÄÄNIOIKEUS. Piirikokouksissa äänioikeus on piirin henkilöjäsenillä, joilla edellisvuoden tai kuluvan vuoden jäsenmaksu on maksettu ja joilla ei ole aikaisemmilta vuosilta maksamattomia jäsenmaksuja. Esitys- ja äänioikeutta ei voi käyttää valtakirjalla. Mikäli jäsenmaksun maksusuoritus ei näy kokousajankohtana piiriyhdistyksen tilillä, jäsenen on esitettävä kirjallinen todiste jäsenmaksun maksamisesta kokouksen sihteerille. Kannatusjäsenillä ei ole piirin kokouksissa äänioikeutta.

4 11. PIIRIN VUOSIKOKOUS. Piirin vuosikokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat: 1) Kokouksen avaus 2) Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, mahdolliset varapuheenjohtajat, sihteeri(t), kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat 3) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4) Todetaan äänioikeutetut ja muut läsnäolijat 5) Esitetään vahvistettavaksi piirihallituksen laatima edellisen vuoden toimintakertomus 6) Esitetään edellisen vuoden tilit ja tilinpäätös 7) Luetaan tilintarkastajien lausunto 8) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä piirihallitukselle ja muille tilivelvollisille 9) Päätetään piirihallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista seuraavaan vuosikokoukseen asti 10) Valitaan piirihallituksen puheenjohtaja seuraavaan vuosikokoukseen asti 11) Valitaan piirihallituksen 1-3 varapuheenjohtajaa seuraavaan vuosikokoukseen asti 12) Valitaan piirisihteeri seuraavaan vuosikokoukseen asti 13) Valitaan piirin toiminnanjohtaja seuraavaan vuosikokoukseen asti 14) Valitaan piirin vaaliasiamies- ja luottamushenkilövastaava seuraavaan vuosikokoukseen asti 15) Valitaan piirin osaamisvastaava seuraavaan vuosikokoukseen asti 16) Valitaan piirin resurssivastaava seuraavaan vuosikokoukseen asti 17) Valitaan piirihallituksen viisi yleisvarajäsentä seuraavaan vuosikokoukseen asti 18) Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa kuluvaksi kalenterivuodeksi 19) Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruudet kuluvaksi kalenterivuodeksi 20) Vahvistetaan kuluvan kalenterivuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavaan vuosikokoukseen asti 21) Päätetään piirin kokousten koollekutsumistavasta ja muusta tiedottamisesta 22) Käsitellään jäsenistön tekemät aloitteet 23) Annetaan evästyksiä eri elimissä toimiville ja/tai valituille piirin edustajille 24) Käsitellään piirihallituksen valmistelemat muut asiat 25) Kokouksen päättäminen 12. PIIRIHALLITUS. Piirihallitus on yhdistyslain mukainen hallitus piiriyhdistyksessä. Piirihallitukseen kuuluvat varsinaisina jäseninä puheenjohtaja, 1-3 varapuheenjohtajaa, piirisihteeri, toiminnanjohtaja, vaaliasiamies- ja luottamushenkilövastaava, osaamisvastaava, resurssivastaava sekä viisi yleisvarajäsentä. Yleisvarajäsenten sisääntulojärjestys määräytyy vuosikokouksessa valintajärjestyksen perusteella. Piirihallituksen puheenjohtajan, muiden varsinaisten jäsenten ja yleisvarajäsenten sekä piirisihteerin on oltava puolueen ja piiriyhdistyksen jäseniä. Piirihallituksen puheenjohtaja ja muut varsinaiset jäsenet ovat vaalikelpoisia samaan tehtävään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi, ellei vuosikokous yksimielisesti toisin päätä. Piirihallitus valitsee keskuudestaan tai puolueen jäsenistä vaalipäällikön, taloudenhoitajan, tiedotusvastaavan, tapahtumavastaavan sekä muut tarpeellisiksi katsomansa toimihenkilöt. Mikäli piirihallituksen jäsen on estynyt hoitamasta tehtäviään, piirihallitus valitsee keskuudestaan hänelle sijaisen joko määräaikaisen esteen kestoajaksi tai jäsenen ollessa pysyvästi estynyt

5 hoitamaan tehtäväänsä seuraavaan vuosikokoukseen saakka. Piirihallitus voi tarpeen vaatiessa perustaa alaisuudessaan toimivan työvaliokunnan, johon kuuluvat puheenjohtaja, vähintään yksi varapuheenjohtajista, piirisihteeri ja taloudenhoitaja sekä muut piirihallituksen tarpeelliseksi katsomat henkilöt. Piirihallitus voi asettaa asioiden valmistelua varten toimikuntia tai muita tarpeelliseksi katsomiaan toimielimiä. Piirihallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään viisi (5) piirihallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii. Kutsu piirihallituksen kokoukseen on lähetettävä piirihallituksen jäsenille kirjallisesti tai sähköpostitse piirihallituksen jäsenen piirin jäsenrekisteriin ilmoittamaan posti- tai sähköpostiosoitteeseen tai julkaistava puolueen tai piirin lehdessä vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava piirihallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat. Piirihallitus voi myös päättää etukäteen toimikautensa kokousaikataulun. Piirihallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä osallistuu päätöksentekoon. Kokous voidaan järjestää puhelinkokouksena tai tietoliikenneyhteyksien välityksellä, mikäli kokouskutsussa on tästä mainittu. Piirihallitus päättää piirin omaisuuden myynnistä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä. Piirihallituksen toimikausi on piirin vuosikokousten välinen aika. Piirihallituksen on säilytettävä piirikokousten ja piirihallituksen kokousten pöytäkirjat liitteineen pysyvästi. Asiakirjat voidaan säilyttää sähköisesti, mikäli arkiston varmuuskopiointi on asianmukaisesti ja luotettavalla tavalla järjestetty. 13. TILIT. Piirin tilikausi on kalenterivuosi. Piirissä on pidettävä voimassa olevan kirjanpitolainsäädännön mukaista kahdenkertaista kirjanpitoa. Piirihallituksen hyväksymät tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja piirihallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen piirin vuosikokousta. 14. VAALEIHIN OSALLISTUMINEN. Piirikokous tai sen valtuuttamana piirihallitus päättävät ehdokkaiden lukumäärästä ja ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaliin. Ehdokkaat eduskuntavaaleihin voidaan valita vaalipiirissä jäsenäänestyksen perusteella tai muulla puoluehallituksen esittämällä tavalla. Puoluehallituksella on oikeus poiketa jäsenäänestyksen tuloksesta tai edellä mainituin tavoin tehdystä piirin päätöksestä yhdellä neljäsosalla (¼) niiden henkilöiden määrästä, jotka puolue voi asettaa ehdokkaikseen eduskuntavaalissa. Muutosoikeutta jäsenäänestyksen tulokseen käytettäessä yhteen neljäsosaan ei lasketa henkilöä, jota vaalikelpoisuuden puuttumisen, kieltäytymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Vaaliliitosta eduskuntavaaleissa valtakunnan tasolla päättää päättää puoluehallitus. Vaaliliitosta vaalipiirissä päättää piiriyhdistys, ellei puoluehallitus kiellä vaaliliittoa.

6 Piirin henkilöjäsenellä on oikeus esittää ehdokkaita eduskuntavaaleihin. Ehdokas otetaan mukaan jäsenäänestykseen, mikäli kaksi (2) muuta piirin henkilöjäsentä kannattaa häntä. Jos puolueen jäsen on laiminlyönyt puolueen tai piirin jäsenmaksun maksamisen jäsenäänestysvuodelta eräpäivään mennessä tai sitä aikaisemmalta vuodelta, jäsen ei saa ehdottaa tai kannattaa ehdokkaita eikä käyttää äänioikeuttaan jäsenäänestyksessä, mikäli maksamatta olevia jäsenmaksuja ei ole maksettu kahta (2) kuukautta ennen jäsenäänestyksen puolueen julkaisussa ilmoitettua alkamispäivää. Jäsenäänestyksen toimittamisesta vastaa piiri puoluehallituksen ohjeistuksessa ja valvonnassa. Jäsenäänestyksessä äänioikeutettu jäsen saa äänestää enintään niin montaa henkilöä kuin puolueella on oikeus asettaa vaalipiirissä ehdokkaita. Kunnallisvaaleissa piirihallitus päättää ehdokkaiden valintamenettelystä ja mahdollisesta jäsenäänestyksestä. Vaaliliitosta kunnallisvaaleissa päättää piirihallitus, ellei puoluehallitus kiellä vaaliliittoa. Ehdolle valittavan henkilön on täytettävä ehdokassitoumus sekä eduskuntavaaleissa sopimus eduskuntaryhmään ja kunnallisvaaleissa kaupunginvaltuustoryhmään liittymisestä. 15. KAUPUNGINVALTUUSTORYHMÄ. Puolueella on Helsingissä vain yksi valtuustoryhmä. Valtuustoryhmän säännöt vahvistaa piirihallituksen esityksestä puoluehallitus. Piiriyhdistys huolehtii valtuustoryhmän taloudenpidosta sekä vastaanottaa luottamushenkilöiden luottamushenkilömaksut toimialueellaan sekä kunnallisista että ylikunnallisista luottamustehtävistä. 16. PIIRIN JA VALTUUSTORYHMÄN YHTEISKOKOUS. Piirihallitus ja valtuustoryhmä järjestävät yhteiskokouksen kunnallisvaalien tuloksen selvittyä, vähintään kaksi kertaa kalenterivuoden aikana sekä muutoin tarpeen mukaan. Kokous kutsutaan koolle, kun piirihallitus kokee sen tarpeelliseksi tai valtuustoryhmän puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai vähintään puolet valtuustoryhmän jäsenistä sitä pyytää. Yhteiskokous käsittelee sekä kunnalliset että ylikunnalliset luottamushenkilövalinnat, valtuustoryhmän jäsenasiat ja päättää kunnallispolitiikan suuntaviivoista. Yhteiskokouksen kutsuu koolle piirihallituksen puheenjohtaja tai tämän ollessa estynyt varapuheenjohtaja. Kutsu on lähetettävä kaikille sekä piirihallituksen että valtuustoryhmän jäsenille ja varajäsenille kirjallisesti tai sähköpostitse piirihallituksen jäsenen piirin jäsenrekisteriin ilmoittamaan posti- tai sähköpostiosoitteeseen vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kokous voidaan järjestää puhelinkokouksena tai tietoliikenneyhteyksien välityksellä, mikäli kokouskutsussa on tästä mainittu. Yhteiskokous on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet piirihallituksen ja valtuustoryhmän varsinaisten jäsenten yhteenlasketusta lukumäärästä. Kokouksessa äänioikeutettuja ovat piirihallituksen ja valtuustoryhmän varsinaiset jäsenet. Varsinaisen jäsenen ollessa estynyt äänivaltainen on tämän varajäsen sääntöjen mukaisessa sisääntulojärjestyksessä. Jos henkilö on sekä valtuustoryhmän että piirihallituksen jäsen, hänellä on kokouksessa käytettävissään yksi (1) ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni tai henkilövaalissa arpa. 17. PIIRIN NIMENKIRJOITUSOIKEUS. Piirin nimen kirjoittavat piirin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja(t), piirisihteeri ja taloudenhoitaja

7 kuitenkin niin, että nimen kirjoittaa aina kaksi henkilöä yhdessä. Piirihallitus voi määrätä piirin toimihenkilön kirjoittamaan yksin piirin nimen. 18. PIIRIN PURKAUTUMINEN. Piirin purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi lankeavat piirin jäljelle jääneet varat luovutettavaksi Perussuomalaiset rp:lle. 19. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN. Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos sitä varten kutsutussa kokouksessa muutosehdotus hyväksytään vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Sääntömuutoksesta on mainittava kokouskutsussa. Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan Perussuomalaiset rp:n puoluehallituksen hyväksyntä. 20. YHDISTYS-, PUOLUE- JA VAALILAINSÄÄDÄNTÖ. Niissä kohdin, joista näissä säännöissä ei ole määräystä, noudatetaan yhdistyslainsäädäntöä, puoluelainsäädäntöä ja vaalilainsäädäntöä.