Merkittävät kulttuuriympäristöt ja arvokkaat maisema-alueet. Maakunta-arkkitehti Susanna Roslöf

Transkriptio

1 Merkittävät kulttuuriympäristöt ja arvokkaat maisema-alueet Maakunta-arkkitehti Susanna Roslöf 1

2 Satakunnan vaihemaakuntakuntakaavan 2 tavoitteet raportin sivu 27 Tavoitteet on kuvattu maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 28 ) maakuntakaavalle asetettujen sisältövaatimusten mukaisessa järjestyksessä. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

3 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen, raportin sivu 41 maisemat ja kulttuuriympäristöt antavat kokonaiskuvan maamme ja maakuntamme historiasta ja kehityksestä, identiteetti ja monimuotoisuus arvokkaat maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset huomioitava maankäytön suunnittelussa ja toimintojen sijoittelussa kulttuuriympäristöjen vaalimisessa korostetaan Satakunnan historiallisten kaupunkien merkitystä aluerakenteessa sekä asutuksen ja kulttuurin historiallista jatkumoa ja ajallista kerroksellisuutta arvokkaat maisema-alueet edustavat maisemamaakuntien ja maisemaseutujen piirteitä erityispiirteitä ja laajoja yhtenäisiä kulttuurimaisemia vaalitaan osana ihmisten elinympäristöä ja elinkeinoelämää maaseudun elinkeinoelämä ja matkailuelinkeinot

4 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto 2009 (RKY2009) - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto 2009, (RKY2009) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen -Inventointi korvaa vuoden 1993 inventoinnin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamina alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina -Aluerajauksia tarkistettiin, kohteita poistettiin tai uusia kohteita lisättiin -Satakunnassa kohteiden lukumäärä säilyi lähes ennallaan, pinta-ala supistui 653,7 km2 -> 146,9 km2

5 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) -Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet (2015) -Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museoviraston vuonna 2009 laatiman inventoinnin (RKY 2009) mukaisesti. -Osa vuoden 1993 inventoinnin alueista voi olla edelleen ovat maakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviä, alueet tulee ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti (MRL 28, 39 ja 54) -Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen merkinnät (kh1) kumotaan.

6 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (kh1) Yhteensä: - 81 aluetta/kohdetta ha

7 Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön merkintä ja määräys VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Suunnittelumääräys -1 Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

8 Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin sisältyvät historiallisten teiden osat HISTORIALLINEN TIE Merkinnällä osoitetaan arvokas historiallinen tie. -1 Merkinnällä osoitetaan arvokkaan historiallisen tien valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin sisältyvät osat. Suunnittelumääräys Kaikista niistä tien linjaukseen tai muuhun muuttamiseen liittyvistä suunnitelmista tai toimenpiteistä, jotka koskevat asemakaavoittamattomia tien osia, tulee varata museoviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen.

9 Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt -Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) -Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet (2015) -Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetaan maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, -Lauri Putkosen vuoden 2005 inventoinnin mukaisesti -RKY 1993 alueet -pois lukien alueet, -joilla on maisemallisia arvoja ja ovat siirtyneet maisemaalueiksi -jotka ovat uudessa RKY 2009 inventoinneissa -jotka ovat olleet mukana johtuen inventoinnin yleispiirteisyydestä? -joilla arvoja ei enää ole? -Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen merkinnät (kh2) kumotaan.

10 Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (kh2) Yhteensä: aluetta ha

11 Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (kh2, kohteet) Yhteensä: kohdetta

12 Maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön merkintä ja määräys MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIYMPÄRISTÖ Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

13 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet -Ympäristöministeriön asettama Maisema-aluetyöryhmä selvitti Suomen arvokkaat kulttuuri- ja luonnonmaisema-alueet vuosina (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1, 1993, Maisemaaluetyöryhmän mietintö 2, 1993) -Valtioneuvoston vuonna 1995 tekemän päätös: Suomessa 156, Satakunnassa 5 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Maisemien arviointi perustuu alueiden ominais- ja erityispiirteiden tarkastelun ohella maisemamaakuntajakoon. -Ympäristöministeriön käynnisti valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin ( ) -Inventointityötä ohjannut ympäristöministeriön asettama MAPIO-työryhmä on koonnut pääosin ELYkeskusten ja maakuntaliittojen tekemien maakunnittaisten inventointien pohjalta ehdotuksen koko Suomen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. -Inventoinnista on järjestetty hallintolain mukainen kuuleminen Lisäksi ympäristöministeriö on pyytänyt asianosaisia kuntia, viranomaisia, järjestöjä ja muita yhteistyötahoja antamaan lausunnot esityksestä mennessä. -Kuulemisen tulosten pohjalta tehdään mahdollisesti tarvittavat muutokset ehdotukseen, ja valmistellaan ehdotus valtioneuvoston päätöksentekoa varten (2017?).

14 Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa hanke Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden arviointikriteerit - Luonto, luonnonarvot ja luonnon monimuotoisuus - Luonnonpiirteiden edustavuus, harvinaisuus, monipuolisuus ja alkuperäisyys - Maiseman ja maankäytön historiallinen kehitys ja kehityksen jatkuvuus - Kulttuuripiirteiden edustavuus, harvinaisuus, säilyneisyys ja alkuperä - Symboli- ja identiteettiarvot (tapahtumapaikat, hist. tapahtumat) - Maiseman elinvoimaisuus ja nykyinen toimivuus - Maisemamaakunnan erityispiirteet (maisema-alue alueen erityispiirteiden kuvaajana) - Maisemahäiriöt ja luonnonarvoja alentavat vauriot ja uhkatekijät

15 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet -Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetaan tulevan valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. -Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut valtioneuvoston vuoden 1995 päätöksen mukaisten valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkinnät (vma) kumotaan. -Luonnosvaiheessa kaavassa osoitetaan voimassa olevan päätöksen mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet ja indeksimerkinnällä ympäristöministeriön kuulemisvaiheen aineiston mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.

16 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (vma) Yhteensä: - 5 aluetta ha

17 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkintä ja suunnittelumääräys VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

18 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus (vma-e) Yhteensä: - 6 aluetta ha

19 Valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi ehdotettujen merkintä ja suunnittelumääräys VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE, ehdotus Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

20 Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet -Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Katson maalaismaisemaa hankkeen inventoinnin mukaisina. Selvitetään: -Katson maalaismaisemaa -hankkeen kommenttikierroksella saadut palautteet ja muutosesitykset -Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman lausunnoissa esitetyt palautteet ja muutosesitykset -Kaavan tavoitekyselyssä esiin nousseet asiat ja muutosesitykset -Muutosehdotukset tarkastellaan: -arviointikriteerit -tietopohja -karttatarkastelut -ilmakuvat -maastokäynnit -perustelut

21 Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (mma) Yhteensä: - 14 aluetta ha

22 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkintä ja suunnittelumääräys MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

23 Mitä vaikutuksia kulttuuriympäristöillä ja maisemaalueilla on? Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön: alueiden ja kohteiden arvot säilyvät, tulevat huomioiduksi muussa maankäytössä, viihtyisyys, vetovoima, tuovat paikallisen identiteetin ja juuret näkyviksi, tukevat perinteisen kylärakenteen kehittämistä, tukevat peltoalueiden säilymistä viljelykäytössä, maisema-alueet huomioitava maaainesten otossa, tuovat maankäytön suunnitteluun erityisiä vaatimuksia -rakennusten ja rakennelmien sijoittaminen suhteessa rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan, tuulivoimatuotantoa (vesivoimaa, aurinkoenergiantuotantoa?) ei kulttuuriympäristöihin tai maisema-alueille -rakennusten ja rakennelmien suunnittelu siten, että ne muotokieleltään, massoittelultaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopivat kulttuuriympäristöön ja maisemaan Luontoon ja maisemaan: maiseman arvojen ja niiden vaihtelevan luonteen säilyminen, edistävät erityisten alueilla kehittyneiden ja niille erikoistuneiden eliöstölajien ja niiden elinympäristöjen säilymistä, perinteisten maankäyttötapojen luomia luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita perinnebiotooppeja, kulttuurivaikutteisten luontotyyppien ja lajiston säilyminen

24 Mitä vaikutuksia kulttuuriympäristöillä ja maisemaalueilla on? Liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen: matkailun lisääntyessä liikenne lisääntyy, teiden ja näköalapaikkojen kulutus, asettavat reunaehtoja liikenteen ja teknisen huollon suunnittelulle, edellyttävät erityisen huolellista liikenteellisten ratkaisujen ja teknisen huollon suunnittelua, jolloin ympäristö säilyy laadukkaana, asettavat hankkeiden suunnittelulle reunaehtoja ja voivat ohjata erilaisten hankkeiden toteuttamista,maisemien ja kulttuuriympäristöjen hoito ja ylläpito aiheuttavat kustannuksia, mutta tukevat myös työllisyyttä, matkailuelinkeinojen ja terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien elinkeinojen kehittyminen tuo työllisyyttä ja toimeentuloa, mahdollista hakea erilaisia rahoituksia ja avustuksia - Kyläyhdistykset voivat hakea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukea - Maisemanhoitoa voidaan rahoittaa (aktiiviviljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset) myös ympäristökorvausjärjestelmän ympäristösopimuksilla ja ei-tuotannollisella investointituella sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen ympäristösopimuksella - Leader-hankkeet; asukkaat, yhteisöt, yritykset, paikallis- ja aluehallinnon edustajat - Museovirastosta, rakennusten entistämisavustukset, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttävään korjaamiseen - Lisää tietoa maisemanhoidosta ja maisemanhoidon rahoituksista saa ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, ELY-keskuksista, maatalouden neuvontajärjestöistä, Museovirastosta, maakuntamuseosta

25 Mitä vaikutuksia kulttuuriympäristöillä ja maisemaalueilla on? Terveyteen, sosiaalisiin oloihin (ml. virkistys) ja kulttuuriin: arvokkaat maisemat ja kulttuuriympäristöt antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme ja maakuntamme historiasta ja kehityksestä sekä kuvastavat Suomen ja Satakunnan identiteettiä ja sisäistä monimuotoisuutta, työ- ja sosiaalihistorian korostaminen, ympäristön viihtyisyys, vetovoimaisuus ja identiteetti, kylätoiminnan vahvistuminen, sitoutuminen asuinpaikkaan, viihtyisällä ja laadukkaalla ympäristöllä on suoria vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, ympäristötietoisuuden lisääntyminen Muita vaikutuksia: Maisema-alueet edistävät Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen toteuttamista ja tarjoavat kansainvälisesti edustavan esimerkin maisema-arvojen turvaamisesta, yhteiskunnallinen keskustelu, tiedon lisääntyminen, rakennusten hoito perinteisin menetelmin turvaa kädentaitojen säilymisen Lähteet: VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI SOVA-lain 3 :n mukainen ympäristövaikutusten arviointi, Ympäristöministeriö, Kuulemisen tausta-aineisto, Ympäristöministeriö, Satakunnan maakuntakaava

26 Oikeus- ja ohjausvaikutukset Tärkein toteuttamiskeino on MRL:n ja MRA:n mukainen maankäytön suunnittelu Kaavoituksen avulla ohjataan maisemallisesti arvokkaiden alueiden käyttöä ja yhteen sovitetaan muiden intressien kanssa Myös muut lait edistävät maiseman säilyttämistä ja hoitoa (luonnonsuojelulaki, metsälaki, maa-aineslaki ) Maa-aineslain (MAL) keskeinen tarkoitus on ohjata maa-ainesten ottamista niin, että maiseman ja luonnonarvojen suojelu turvataan lupaa haettaessa haitalliset vaikutukset tulee aina selvittää, vaikutuksiltaan merkittävissä hankkeissa YVA-lain mukaisessa menettelyssä Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla metsien käyttöä ohjaavat MRL ja metsälaki Tapion metsänhoitosuositusten mukainen metsätalous on pääsääntöisesti mahdollista Yleiskaavoissa voidaan maisema-alueille sisällyttää velvoite maisematyöluvan hakuun (MRL 128) Jos hakkuulla on merkitystä metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta, alueilla on mahdollista tehdä hakkuut erityishakkuina Rahoitusta voidaan suunnata metsätalouden määräaikaisen rahoituslain perusteella maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostaviin alueellisesti merkittäviin metsäluonnon hoitohankkeisiin

27 Oikeus- ja ohjausvaikutukset Tuulivoimarakentamisen ohjaus MRL:n ja MRA:n puitteissa, ympäristövaikutukset arvioidaan kaavoituksen ja lupamenettelyjen yhteydessä, merkittävissä hankkeissa YVA-lain mukaisessa menettelyssä Valtakunnalliset ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat lähtökohtaisesti tuulivoimarakentamiselle soveltumattomia alueita Inventointi ei suoraan aiheuta suoria maanomistajiin kohdistuvia oikeusvaikutuksia Oikeusvaikutukset syntyvät maankäytön suunnittelun (maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava) ja lupamenettelyn (rakennuslupa, toimenpidelupa, maisematyölupa) kautta Rakennusluvan myöntäminen suunnittelutarvealueella edellyttää harkintaa, rakentaminen tulee sopia maisemaan eikä saa vaikeuttaa luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä (MRL 137), harkinnan tekee kunnan rakennusvalvontaviranomainen rakennusluvan myöntämisen yhteydessä Lähteet: VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI SOVA-lain 3 :n mukainen ympäristövaikutusten arviointi, Ympäristöministeriö, Kuulemisen tausta-aineisto, Ympäristöministeriö,

28 Maisemanhoidon mahdollisuudet Maisemanhoito tapahtuu yleensä elinkeinon harjoittamisen sivutuotteena Joskus on kuitenkin tarve erillisille toimenpiteille; umpeenkasvaneet näkymät, niittyjen raivaaminen, perinteisten rakennusten ja rakennelmien kunnostaminen Maisemanhoidon tavoitteet ja tavat voidaan määritellä yhdessä paikallisten, maanomistajien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa Maisemahoidon tueksi on monenlaisia rahoitus- ja ohjausjärjestelmiä Kyläyhdistykset voivat hakea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukea Maisemanhoitoa voidaan rahoittaa (aktiiviviljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset) myös ympäristökorvausjärjestelmän ympäristösopimuksilla ja ei-tuotannollisella investointituella sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen ympäristösopimuksella Leader-hankkeet; asukkaat, yhteisöt, yritykset, paikallis- ja aluehallinnon edustajat Lisää tietoa maisemanhoidosta ja maisemanhoidon rahoituksista saa ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, ELY-keskuksista ja maatalouden neuvontajärjestöistä Lähteet: VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI SOVA-lain 3 :n mukainen ympäristövaikutusten arviointi, Ympäristöministeriö, Kuulemisen tausta-aineisto, Ympäristöministeriö,

29 Maisemanhoidon mahdollisuudet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet toimivat myös lähtökohtana suunniteltaessa luonnonsuojelulain mukaisia maisema-alueita eli maisemanhoitoalueita Maisemanhoitoalueita voidaan perustaa luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien erityisten arvojen säilyttämiseksi tai hoitamiseksi (LSL 32 ) Suomessa on neljä valtakunnallista maisemanhoitoaluetta (Hyypänjokilaakson, Kairala- Luiron, Simon ja Skärlandetin maisemanhoitoalueet) ja kaksi maakunnallista Valtakunnallisesti merkittävien maisemanhoitoalueen perustamisesta ja tarkoituksesta vastaa ympäristöministeriö ja maakunnallisesti merkittävistä maisemanhoitoalueista päättää ELY-keskus maakunnan liiton esityksestä (LSL 34) Perustamispäätökseen liittyy hoito- ja käyttösuunnitelma Lähteet: VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI SOVA-lain 3 :n mukainen ympäristövaikutusten arviointi, Ympäristöministeriö, Kuulemisen tausta-aineisto, Ympäristöministeriö,