KAKSOISTUTKINTOLAISEN OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 KAKSOISTUTKINTOLAISEN OPINTO-OPAS

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. MIKÄ KAKSOISTUTKINTO? Miksi kaksoistutkinto? Kaksoistutkintolaisen tuntomerkkejä Vinkkejä kaksoistutkintolaisille AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO LUKION OPETUSSUUNNITELMA OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN Opiskeluaika Lukiojaksot Lukiossa opiskeltavat aineet Oma opiskelusuunnitelma Arviointi YLIOPPILASKIRJOITUKSET Kompensaatio Aineet MISTÄ LISÄTIETOA? OPINTO-OHJAUS

4 1. MIKÄ KAKSOISTUTKINTO? Ammatillisen perustutkinnon ja yo-tutkinnon rinnakkain suorittamista kutsutaan usein puhekielessä kaksoistutkinnoksi. Ammatillista tutkintoa opiskellessasi voit suorittaa osan perustutkintoon kuuluvista opinnoista lukiossa ja osallistua ylioppilastutkinnon kokeisiin. Suoritettuasi ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon kokeet hyväksytysti, olet ylioppilas. Kolmoistutkinnon suoritat, jos edellä mainittujen lisäksi opiskelet myös lukion päättötodistukseen vaadittavat opinnot. Lukio-opintoja voit suorittaa lukioitten kurssitarjottimien puitteissa kaikissa niissä lukioissa, joilla on yhteistyösopimus Seinäjoen koulutuskeskuksen kanssa. 1.1 Miksi kaksoistutkinto? Kaksoistutkinto on hyvä vaihtoehto niille nuorille, jotka ovat kiinnostuneita sekä kädentaitojen että teoreettisten aineiden opiskelusta. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on yleinen jatko-opintokelpoisuus, mutta kaksoistutkinto parantaa jatko-opintovalmiuksia. Jos suunnittelet jatko-opintoja esim. ammattikorkeakoulussa, kaksoistutkinto on erittäin hyvä pohja, koska osaat jo ammatin perusasiat ja sen lisäksi äidinkieltä, kieliä ja matematiikkaa lukiotasoisesti. Myös työelämä tarvitsee kielitaitoisia ammattilaisia. Seuraavassa kaksoistutkinnon suorittaneet opiskelijat kommentoivat valintaansa: Teija: Todistukseni olisi riittänyt lukioon, mutta tiesin, etten varmaankaan jaksa istua kolmea vuotta teoria-aineiden parissa koulun penkillä. Käden taidot omaavana ihmisenä minua houkutteli ajatus lomittaa käytäntöpainotteiset ammatilliset jaksot ja teoriapainotteiset lukiojaksot.

5 Noora: Kävin ensin vuoden pelkkää lukiota, mutta en tuntenut sitä omaksi jutukseni. Halusin ammattioppilaitokseen opiskelemaan hiusalaa, mutta yksi lukiovuosi tuntui hukkaan menneeltä ajalta, joten päätin jatkaa myös sen loppuun. Näin opiskellen sain suoritettua myös lukion oppimäärän eli olen tehnyt kolmoistutkinnon. Olen suunnattoman tyytyväinen päätökseeni. Marja: Miksi mennä pelkkään lukioon, kun on mahdollisuus suorittaa ammatti samanaikaisesti? Olen lukuihmisiä, mutta tykkään myös tehdä käytännössä. Ammatti ei ole koskaan haitaksi. Alan opiskelijana on mm. kesätöitä ollut helpompi saada. Timo: Halusin käydä lukion, mutta valmistua myös ammattiin, näin kaksoistutkinto oli luonteva valinta. Heidi: Valitsin kaksoistutkinnon, koska en tiennyt kumpaan haluaisin, lukioon vai ammattikouluun. Näin pystyin kokeilemaan molempia. Jos toinen ei olisi menetellyt, olisin voinut jatkaa opiskelua vain toisessa ilman välivuosia. Jouni: Vaikutti hyvältä vaihtoehdolta. Ammatti oli tärkeämpi, mutta ajattelin, että yo-tutkinnostakin voisi olla joskus hyötyä. 1.2 Kaksoistutkintolaisen tuntomerkkejä Kaksoistutkinnon suorittaminen onnistuu hyvin, jos olet 4 aktiivinen, ahkera, tunnollinen ja motivoitunut 4 itsenäinen, asioista selvää ottava ja omista asioistasi huolehtiva 4 kahden oppilaitoksen kulttuuriin sopeutuva 4 hankkinut riittävän hyvät perustiedot aineissa, jotka aiot kirjoittaa (vähintään 7 perusopetuksen todistuksessa) 4 sitoudut läksyjen ja tehtävien tekemiseen koko jakson ajan ja valmistaudut kunnolla kokeisiin

6 1.3 Vinkkejä kaksoistutkintolaisille Kaksoistutkinnon suorittaneet opiskelijat antavat vinkkejä uusille kaksoistutkintolaisille: Juha: 4 tee tehtävät / työt ajoissa 4 opettele sietämään stressiä 4 opettele käyttämään aikasi tehokkaasti hyödyksi 4 pidä huolta asioistasi, merkitse kalenteriin tms. koepäivät, töiden palautuspäivät, ainekirjoitukset yms., näin vältät ikävät yllätykset Pekka: 4 ole oma-aloitteinen 4 pyri suorittamaan pakollisiin yhteisiin opintoihin kuuluvat fysiikka ja kemia, terveystieto, yhteiskunta- yritys- ja työelämätieto, taide ja kulttuuri ja liikunta hyvissä ajoin; mielellään jo ennen viimeistä opiskeluvuotta Marja: 4 kannattaa olla ahkera heti alusta alkaen 4 kannattaa tehdä oma opiskelusuunnitelma ja seurata opintojen etenemistä myös itse 4 aikuislukion tarjonnat kannattaa hyödyntää Sofia 4 älä jätä liikaa tekemistä viimeiselle keväälle Katri 4 ota selvää asioista ja ole ahkera Eveliina 4 vaikka kiinnostus välillä lopahtaisi, niin älä anna periksi Jouni 4 luottakaa vaan itseenne, siitä se kaikki lähtee

7 2. AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Opintoviikosta käytetään lyhennystä ov. Alla olevasta taulukosta selviää perustutkinnon rakenne. Perustutkintoon kuuluvista opinnoista * ja ** merkityt opinnot voidaan korvata lukio-opinnoilla. * merkityt opiskellaan pääsääntöisesti lukiossa ja **merkityt opiskellaan joko omassa oppilaitoksessa tai lukiossa. AMMATILLISET OPINNOT Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtaisia opintoja Työtä työsaleissa ja ammattiin liittyvää teoriaa Työssäoppimista työpaikoilla 20 ov Opinnäytetyö 2 ov ** Valinnaisia opintoja 10 ov 90 ov KAIKILLE YHTEISET OPINNOT 20 ov PAKOLLISET 16 ov * Äidinkieli ja viestintä 3 ov ** Äidinkieli ja viestintä 1 ov (opinnäytetyöhön liittyvä äidinkieli) ** Ruotsi 1 ov * Englanti 2 ov * Matematiikka 3 ov ** Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov ** Fysiikka ja kemia 2 ov ** Liikunta 1 ov ** Terveystieto 1 ov ** Taide ja kulttuuri 1 ov * VALINNAISET 4 ov Pakollisten yhteisten aineiden lisäkurssit Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta

8 * Vapaasti valittavat opinnot 10 ov Oman alan syventävät ammatilliset opinnot Toisen alan ammatilliset opinnot Lukio-opinnot Harrastustoimintaa tukevat opinnot

9 3. LUKION OPETUSSUUNNITELMA Lukio-opinnot muodostuvat pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja. Ylioppilaskirjoitukset perustuvat lukion pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Lukiossa järjestettävistä soveltavista kursseista kaksoistutkintoa suorittavat opiskelijat opiskelevat yleensä vain yo-kirjoituksiin valmentavia kursseja. Oppiaine Pakoll. kurssien lkm Syv. kurssien lkm Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Ruotsi, A-taso 6 2 Ruotsi, B-taso 5 2 Englanti, A-taso 6 2 Matematiikka, pitkä oppimäärä 10 3 Matematiikka, lyhyt oppimäärä 6 2 Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto, ev.lut. 3 2 Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Psykologia 1 4 Terveystieto 1 2 Musiikki Kuvataide Liikunta 2 3 Lukiossa suorittamasi opinnot hyväksiluetaan ammatilliseen tutkintoosi.

10 4. OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Opiskeluaika Kaksoistutkinnon voit suorittaa kolmessa, kolmessa ja puolessa tai neljässä vuodessa. Kolmen vuoden ohjelma kannattaa valita, jos tavoitteenasi on päästä mahdollisimman nopeasti työelämään tai jatko-opintoihin. Tällöin sitoudut käyttämään opintojen valinnaisuuden lähes kokonaan lukio-opintoihin. Opiskelutahtisi on melko tiivis ja sinun on tehtävä muutamia kursseja itsenäisesti opiskellen tai iltaisin aikuislinjalla tai kesällä kirjoituksiin kertaavia kursseja esim. kansanopistossa tai kesäyliopistossa. Opiskelusuunnitelmasi voidaan laatia joustavammaksi, jos käytät opiskeluun kolme ja puoli tai neljä vuotta. Lisävuosi mahdollistaa mm. ammatillisten valinnaisten opintojen ja/tai lukion syventävien kurssien opiskelun. Pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa opiskelevien ja ne kirjoittavien opiskelijoiden kannattaa suunnitella opintonsa 3,5 4 vuoden pituisiksi, koska molemmissa aineissa on paljon pakollisia/syventäviä kursseja. Jos haluat myös lukion päättötodistuksen, opiskeluaikasi on vähintään neljä vuotta.

11 4.2 Lukiojaksot Lukuvuosi on jaettu kuuteen jaksoon. Sinulla on lukio-opintoja niillä jaksoilla, joilla luokkakaverisi opiskelevat ammattioppilaitoksessa yhteisiä opintoja, vapaasti valittavia opintoja tai ammatillisia valinnaisia opintoja. Työssäoppimisjaksojen paikkaa voidaan vaihtaa, jos se on lukio-opintojen kannalta tarkoituksen mukaista. Eri aloilla lukio-opinnot sijoitetaan kolmeen lukuvuoteen eri tavoin. Lukio-opinnot voidaan sijoittaa esimerkiksi seuraavasti: 4 Ensimmäisenä vuotena kaksi lukiojaksoa, toisena vuotena kaksi lukiojaksoa ja kolmantena vuotena yksi tai kaksi lukiojaksoa 4 Ensimmäisenä vuotena yksi lukiojakso, toisena vuotena kolme lukiojaksoa ja kolmantena vuotena yksi tai kaksi lukiojaksoa Mikäli haluat käyttää kolmen vuoden aikana lukio-opintoihin kuusi jaksoa, se edellyttää työssäoppimisen suorittamista kesällä. Jos käytät opintoihisi kolme ja puoli tai neljä vuotta, suunnitellaan kolmannen ja neljännen vuoden opinnot kirjoitusaikataulusi mukaan.

12 4.3 Lukiossa opiskeltavat aineet Lukiossa opiskelet niitä aineita, jotka aiot kirjoittaa. Yo-tutkintoon sisältyy 4 pakollista koetta, joista yhden (vieras kieli, toinen kotimainen kieli tai matematiikka) tulee olla laaja koe. Kaikille pakollinen koe on äidinkielen koe. Sen lisäksi valitaan kolme pakollista koetta seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaali. Sen lisäksi tutkintoon voi liittää ylimääräisiä kokeita. Kirjoitettavat aineet sinun kannattaa valita jatko-opintosuunnitelmiesi mukaan. Esimerkkejä kirjoitettavista kokonaisuuksista: 1. Äidinkieli A-englanti B-ruotsi Matematiikka (lyhyt) 2. Äidinkieli A-englanti Matematiikka (pitkä) Fysiikka 3. Äidinkieli A-englanti Matematiikka (lyhyt) Fysiikka 4. Äidinkieli Matematiikka C-englanti Kemia (pitkä) 5. Äidinkieli A-englanti B-ruotsi Psykologia Edellisten esimerkkien lisäksi voit tehdä lukuisia muita yhdistelmiä. Jokaisesta reaaliaineesta on oma koe. Reaaliaineita ovat fysiikka, kemia, biologia, maantiede, historia, yhteiskuntaoppi, uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia ja terveystieto. 10

13 Jos haluat opiskella pitkää matematiikkaa ja/tai fysiikkaa, sinun täytyy tehdä osa kursseista aikuis- tai etälukiossa, koska päivälukiojaksoihisi ei mahdu riittävää määrää pitkän matematiikan ja fysiikan kursseja. Jokaiselle kaksoistutkintolaiselle muodostuu oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (hops) opiskeluajan ja opiskeltavien aineitten mukaan. 4.4 Oma opiskelusuunnitelma Seinäjoen ammattioppilaitoksen kaksoistutkintojärjestelmässä voit tehdä itsellesi oman opiskelupolun. Voit valita opiskeluajan pituuden (3, 3,5 tai 4 vuotta) ja kirjoitettavat aineet omien tavoitteittesi mukaan. Laaja valinnaisuus lisää vastuutasi. Olet itse vastuussa opintojesi etenemisestä ja opintoviikkojen kertymisestä. Opintojen suunnitteluun ja seuraamiseen saat apua opinto-ohjaajalta ja opettajiltasi. Muista kysyä aina, kun joku asia on epäselvä. Laadi itsellesi oma opiskelusuunnitelma tämän oppaan lopussa olevaan taulukkoon. Tee suunnitelma lyijykynällä, niin voit tarvittaessa muuttaa sitä. Esimerkki kolmen vuoden opiskelusuunnitelmasta 4 pakollisia ammatillisia opintoja 60 ov oman ryhmän mukana 4 pakollisiin ammatillisiin opintoihin sisältyvä työssäoppiminen 20 ov 4 kolmen vuoden aikana 5-6 lukiojaksoa 1. opiskeluvuosi 2. opiskeluvuosi 3.opiskeluvuosi 4-5 ao jaksoa 3-4 ao/to jaksoa 4-5 ao/to/aval/vap jaksoa 1-2 lukiojaksoa 2-3 lukiojaksoa 1-2 lukiojaksoa terveystieto yhteiskuntatieto äidinkieli 4 (opinnäytetyö) taide- ja kulttuuri fysiikka/kemia fysiikka/kemia liikunta Taulukon lyhenteet: ao=ammatilliset opinnot, to=työssäoppiminen, aval=ammatilliset valinnaiset opinnot, vap=vapaasti valittavat opinnot 11

14 4 terveystieto 1 ov aol:ssa itsenäisesti opiskellen tai lukiossa 4 taide ja kulttuuri 1 ov aol:ssa itsenäisesti opiskellen tai lukiossa kuvataide 4 liikunta aol:ssa tai lukiossa 4 yhteiskuntatieto lukiossa tai verkkokurssina tai itsenäisesti opiskellen aol:ssa 4 fysiikka ja kemia lukiossa, verkkokurssina, itsenäisesti aol:ssa tai oman ryhmän mukana aol:ssa, jos fysiikka ja kemia opetetaan ammatillisten opintojen jaksolla 4 vapaasti valittavista ja ammatillisista valinnaisista opinnoista suurin osa kerääntyy lukio-opinnoista ja loput oman ryhmän mukana aol:ssa, lukion aikuislinjalla, kesäopintoina tai kesätyönä 4 kirjoituksiin kertaavia kursseja aikuislinjalla, kansanopistoissa tai kesäyliopistossa 12

15 4.5 Arviointi Ammattioppilaitoksessa opinnot arvioidaan asteikolla 1-5 ja lukiossa asteikolla Hyväksiluettaessa lukio-opintoja ammatilliseen tutkintoon, lukionumerot muutetaan valtakunnallista muuntotaulukkoa käyttäen asteikolle 1-5. Lukio Ammattioppilaitos ja 10 5 Opiskelija saa jokaisen lukiojakson jälkeen lukion jaksoarvioinnin. Jaksoarvioinnit toimitetaan lukioista ammattioppilaitoksen opolle, joka kopioi ne aol:n arkistoon. Tämän jälkeen keskustan toimipisteen opiskelijat hakevat jaksoarviointinsa opolta ja Törnävän ja kotitalouden toimipisteiden kaksoistutkintolaisten jaksoarvioinnit lähetetään toimipisteiden toimistoihin, joista opiskelijat voivat noutaa omansa. Lukiossa suoritetut opinnot siirretään ammattioppilaitoksen opintosuoritusotteeseen jaksoittain. Jos jostakin lukion kurssista tulee hylätty arviointi, kurssin saa uusia yhden kerran uusintakoepäivänä. Uusintakokeeseen pitää ilmoittautua määräpäivänä lukioiden antamien ohjeiden mukaan. Seuraa opintojesi kertymistä jaksoittain. Opintojen seuraaminen helpottuu, kun täytät tämän oppaan lopussa olevaa taulukkoa. Jos aiot valmistua kolmessa vuodessa, opintoja pitää kertyä 40 ov/lukuvuosi. 13

16 5. YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ylioppilaskirjoitukset perustuvat lukion pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Ylioppilaskirjoituksiin osallistumien tulee ajankohtaiseksi vasta sitten, kun on suorittanut kirjoitettavista aineista vähintään pakolliset kurssit ja kertauskurssit. Kirjoituksista on odotettavissa paremmat tulokset, jos opiskelet myös kirjoitettavien aineitten syventäviä kursseja. Ylioppilaskirjoitukset järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kevään tutkinnon kuullunymmärtämiskokeet järjestetään helmikuun puolivälissä ja kirjalliset kokeet maaliskuun jälki- ja huhtikuun alkupuoliskolla. Syksyn tutkinto järjestetään pääasiallisesti syyskuulla. Kevään ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan edellisen vuoden marraskuussa ja syksyn ylioppilaskirjoituksiin toukokuussa. Tarkemmat tiedot viimeisestä ilmoittautumispäivästä saat lukioista. Ylioppialaskirjoitukset voi hajauttaa kolmelle peräkkäiselle kirjoituskerralle. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran yo-kirjoituksiin. Ylioppilastutkinnon kokeen hyväksytysti suorittanut saa uusia kokeen yhden kerran. Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Jos siis kokelas ajoittaa tutkinnon suorittamisen kolmeen perättäiseen tutkintokertaan ja viimeisellä näistä tutkintokerroista tulee hylätyksi jossakin pakollisessa kokeessa, hän saa uusia hylätyn kokeensa vielä kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Pisimmillään tutkinnon suorittaminen voi siis ulottua kuuteen tutkintokertaan. Hylätyksi katsotaan myös sellainen koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta jättänyt ilman erityisen painavaa syytä saapumatta tai jossa kokelas ei ole jättänyt suoritustaan arvosteltavaksi. Jos kokelas syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai muutoin törkeästi rikkoo järjestystä, kaikki kyseisen tutkintokerran kokeet katsotaan hylätyiksi. 5.1 Kompensaatio Jos opiskelija on saanut hylätyn yhdestä pakollisesta kokeesta, kompensaation (puoltopisteiden) avulla voi silti tulla hyväksytyksi kirjallisissa kokeissa muiden kokeiden perusteella. Kompensaatiopisteitä saat kaikista kirjoite- 14

17 tuista aineista, myös ylimääräisistä. Kysy asiasta lisää lukion opolta tai katso osoitteesta Aineet Äidinkieli Kokeeseen kuuluu tekstitaidon koe ja esseekoe. Molemmat kokeet ovat kuuden tunnin mittaisia. Äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella. Tekstitaidon kokeessa tutkitaan opiskelijan erittelevää ja päättelevää lukutaitoa ja kielellistä ilmaisua. Opiskelijoille jaetaan vihkonen, joka sisältää aineiston ja tehtävänannon. Aineistona on asiatekstejä ja/tai kaunokirjallisia tekstejä. Tehtäviä on viisi, joista opiskelijan tulee tehdä kolme. Tehtävät liittyvät esimerkiksi pohjatekstin/pohjatekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä näiden välisiin suhteisiin. Tehtävänä voi olla myös tiettyyn tarkoitukseen tähtäävä, aineistoon pohjautuva lyhyehkö kirjoitus. Opiskelijaa voidaan esimerkiksi pyytää kommentoimaan tai tiivistämään pohjatekstiä. Esseekokeessa tutkitaan kokelaan ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Kokeessa opiskelijoille jaetaan vihkonen, joka sisältää aineiston ja tehtävänannon. Aineistona on asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, kuten kuvia tilastoja ja taulukoita. Esseekokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista opiskelija valitsee yhden. Osa tehtävistä on aineistopohjaisia, osa määritellään tehtävänantoina; tehtävänantona voi olla myös pelkkä otsikko. Tehtävänannossa voidaan myös ilmoittaa, millaiseen tarkoitukseen teksti on suunniteltu kirjoitettavaksi. Kirjoitustehtävien aiheet voivat liittyä paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin myös laajemmin lukiolaisten yleissivistykseen ja elämänkatsomukseen. Kielet Toisessa kotimaisessa ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Opiskelija saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Hänen on kuitenkin suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä. Ylioppilastutkinnon kielikokeet koostuvat kuullunymmärtämiskokeesta ja kirjallisesta osasta. Kielten kuullunymmärtämiskokeet järjestetään kullakin tutkintokerralla kolmena perättäisenä koepäivänä. Yhden kielen kuullunymmärtämiskoe on yleensä noin tunnin pituinen. Kirjallisen kokeen pituus 15

18 on kuusi tuntia. Jos opiskelija osallistuu samana päivänä kahteen lyhyen kielen kielikokeeseen, hänellä on näiden kokeiden suorittamiseen aikaa yhteensä kahdeksan tuntia. Matematiikka Matematiikan yo-kokeita on vaativuudeltaan kahdenlaisia: pitkän matematiikan ja lyhyen matematiikan koe. Molemmissa kokeissa on viisitoista tehtävää, joista opiskelija saa vastata kymmeneen. Matematiikan kokeessa saa käyttää tavanmukaisten kirjoitus- ja piirustusvälineiden lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan ohjeiden mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja. Reaaliaineet Reaalikoe on jaettu yksittäisten reaaliaineiden kokeiksi. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden kirjoituspäivää. Kirjoitettavat aineet ja niiden kirjoituspäivät ovat seuraavassa taulukossa. 1. kirjoituspäivä 2. kirjoituspäivä Psykologia Ev.lut. uskonto Filosofia Ortodoksinen uskonto Historia Elämänkatsomustieto Fysiikka Yhteiskuntaoppi Biologia Kemia Maantiede Terveystieto 16

19 Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Reaaliaineen kokeen tehtävien määrä riippuu pakollisten ja syventävien kurssien määrästä, oppiaineen ja tehtävien luonteesta. Tehtäviä ja vastauksia on eri aineissa seuraavasti: Reaaliaine Tehtävien Reaaliaine Tehtävien määrä/vastausten määrä/vastausten max. määrä max. määrä Psykologia 10 / 6 Uskonto 10 / 6 Filosofia 10 / 6 Elämänkatsomustieto 10 / 6 Historia 10 / 6 Yhteiskuntaoppi 10 / 6 Fysiikka 13 / 8 Kemia 12 / 8 Biologia 12 / 8 Maantiede 10 / 6 Terveystieto 10 / 6 Jokaisessa reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Lisäksi kokeessa voi olla 1-2 erityisen vaativaa jokeritehtävää. 17

20 6. MISTÄ LISÄTIETOA? Lisätietoa kaksoistutkintoon liittyvistä asioista saat ammattioppilaitoksen ja lukioiden opoilta, molempien oppilaitosten ja aikuislinjan opiskelijan oppaista sekä nettisivuilta. Ylioppilastutkinnosta löytyy tietoa osoitteesta 18

21 7. OPINTO-OHJAUS Seuraavasta listasta löydät kaksoistutkintolaisia ohjaavien opinto-ohjaajien yhteystiedot: Seinäjoen ammattioppilaitos Opinto-ohjaaja Eila Samppala puh gsm Lukioissa kaksoistutkintolaisia ohjaavat: Seinäjoen lukio Nurmon lukio Opinto-ohjaajan nimi ja yhteys- Opinto-ohjaaja Juha Vähäpesola tiedot ilmoitetaan elokuussa puh. (06) gsm Seinäjoen lukion aikuislinja Kauhavan lukio Opinto-ohjaajan nimi ja yhteys- Opinto-ohjaaja Olli Nieminen tiedot ilmoitetaan elokuussa puh. (06) gsm Seinäjoen lukion Ilmajoen lukio Etelä-Seinäjoen toimipiste Opinto-ohjaaja Antti Välimäki Opinto-ohjaaja Eero Klemola puh. (06) puh. (06) gsm gsm Härmän lukio Opinto-ohjaaja Jari Salminen puh. (06)

22 KAKSOISTUTKINTOA SUORITTAVAN OPISKELIJAN OPISKELUSUUNNITELMA Opiskelija: Jakso 1 Jakso 2 Oma luokka 1. VUOSI Oma luokka 2. VUOSI Oma luokka 3. VUOSI 4. VUOSI Kaksoistutkintoopiskelija Kaksoistutkintoopiskelija Kaksoistutkintoopiskelija Kaksoistutkintoopiskelija Opiskeluaika Kirjoitettavat aineet 3 v 3 1/2 v 4 v 20

23 SEDU, SEINÄJOEN AMMATTIOPPILAITOS Luokka: Puh.: Jakso 3 Jakso 4 Jakso 5 Jakso 6 Yo-kirjoitusaikataulu YO = yhteiset opinnot VAL = valinnaiset yhteiset opinnot VAP = vapaasti valittavat opinnot AVAL = ammatilliset valinnaiset opinnot AO = ammatilliset opinnot TO = työssäoppiminen LU = lukio-opinnot 21

24 OPINTOJEN SEURANTALOMAKE Opiskelija: Ammatilliset opinnot AO 80 ov (sis. työssäoppimista 20 ov) Ammatilliset valinnaiset opinnot AVAL ov, joista 10 ov hyväksiluetaan lukio-opinnoilla Pakolliset yhteiset opinnot YO 16 ov 3 ov Äidinkieli 1, 2 ja 3 1 ov Äidinkieli 4 (opinnäytetyö) 1 ov Ruotsi AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO 120 ov SEDU, SEAOL 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 22

25 2 ov Englanti 1 ja 2 3 ov Matematiikka 1, 2 ja 3 1 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 2 ov Fysiikka ja kemia 1 ja 2 1 ov Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri Valinnaiset yhteiset opinnot VAL 4 ov Pakollisten yht. aineiden lisäkurssit, Ympäristötieto, Tieto- ja viestintätekniikka, Etiikka, Kulttuurien tuntemus, Psykologia, Yritystoiminta Vapaasti valittavat opinnot VAP 10 ov 23

26 24 OMIA MUISTIINPANOJA

27

28 Sedu, Seinäjoen ammattioppilaitos Keskusta Kirkkokatu Seinäjoki puh , faksi Kotitalous Upankatu Seinäjoki puh , faksi Törnävä Törnäväntie Seinäjoki puh , faksi Aikuiskoulutus Rastaantaival Seinäjoki puh , faksi seaol@sedu.fi Kauhavan Kirjapaino 2007