Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kainuu. Kajaani Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kainuu. Kajaani 29.02.2012 Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Kainuu Kajaani Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy

2 X S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Kainuun maaseudun kohtalonkysymykset OSA 3 Kainuun maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 OSA 5 LIITE Kainuun maaseudun voimavarat ja rajoitteet Kainuun maaseudun kehittämisteemoja Tulevaisuustyöpajan aineistoja 2

3 X OSA 1 Johdanto 3

4 XJohdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 28 % (33 / 120 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 46 henkeä. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä eikä sinällään sisällöllisesti sido alueella tehtävää jatkosuunnittelua. 4

5 XTilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti 5

6 XProjektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu 6

7 X OSA 2 Kainuun maaseudun kohtalonkysymykset 7

8 Kohtalonkysymykset Toimintaympäristö ja alueen maaseutu TOIMINTAYMPÄRISTÖ ALUEEN MAASEUTU 1. Kuka lähtee, miksi lähtee ja minne lähtee Kainuusta? Ketä tänne jää? (sis. myös mahd. maahanmuuttajat) 2. Kuka tänne tulee? (maahanmuuttajat, paluumuuttajat) 3. Mihin tulevaisuuden kainuulainen lopullisesti menehtyy? 1. Mistä kehittämisideat tuotantoaan monipuolistaville yrityksille? 2. Mistä pääomat kehittämistoimintaan? 3. Kuka tekee likaisen työn (ei-suositut alat)? Mikä on itsenäisen Kainuun maakunnan minimiväestömäärä ja aluetalous? Menettääkö Kainuu identiteettinsä, jos oma aluehallinto poistuu? Julkisen talouden tila ja olemassaolo Kainuussa? Tarvitsemmeko tulevaisuudessa sosiaalisia kontakteja maaseudulla? Mikä on rahatalouden tulevaisuus? Jokamiehenoikeuksien tulevaisuus? Ollaanko aineettomat arvot muuttamassa maksullisiksi? Riittääkö energia? Kuka tekee työt? Mitä vaikuttaa Venäjän tuleva kehitys? Ostavatko venäläiset maat Suomesta? Vievätkö maahanmuuttajat meidän elintason? Mikä on alueen alin mahdollinen tilamäärä? Kuka päättää tulevaisuuden luonnonvarojen käytöstä ja yritystoiminnasta? Mikä on tulevaisuuden maatilojen tavoitekoko? Onko klassisella vaihdantataloudella tulevaisuutta?(harmaan talouden vastapaino) Maaseutuasuminen(haja-asutus), haitta vai etu? Milloin maaseutuasujien edellytetään suoraan kattavan osan infran kustannuksista? Kuka tekee likaisen työn?(ei-suositut alat) Kannattaako lähteä kalaan? Metsien omistusrakenne tulevaisuudessa? Missä ovat alueen osaamisen kehittämispalvelut? Ketä kiinnostaa sijoittaa alueen yritystoimintaan? 8

9 X OSA 3 Kainuun maaseudun toimintaympäristön muutostekijät 9

10 XMuutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät 10

11 XMuutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

12 XMuutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Yrittäjyys ja uusien yritysten syntyminen 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä) 12

13 XMuutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI E N N U S T E T T A V U U S Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Kuntarakenteen muutokset Metsien käyttö Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Tietoliikenneyhteydet Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Luomu- ja lähiruoan suosio Maaseutumatkailun Globalisaatio ja kansainvälistyminen kysyntä Bio- ja lähienergian tuotanto Kolmannen sektorin rooli Energian hinta Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Muutokset elintarvikeketjussa Maahanmuuttajat maaseudulla Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Ympäristö ja ilmastonmuutos Yrittäjyys ja uusien Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso yritysten syntyminen Suomen vientimarkkinoiden kehitys Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Maaseudun elinkeinorakenne Suomen talous ja kilpailukyky Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10 13

14 X OSA 4 Kainuun maaseudun voimavarat ja rajoitteet 14

15 V O I M A V A R A T X XAlueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Moni-ilmeinen neljän vuodenajan Kainuun avara ja kaunis luonto sekä puhtaat luonnontuotteet Elinvoimainen maatalous, metsät ja metsätalous, omintakeinen turvallinen luontomatkailu ja uudet toimialat Kainuun kansa, aitous, kylät, yhteisöllisyys, paikallisuus ja Kainuun kulttuurinen pohja Rauhallinen, hiljainen, väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö Luonnonvarat ja raaka-aineet Toimivat peruspalvelut ja kohtuullinen liikenneinfra; Tietyt palvelut hyvin järjestetty, paikoittain hyvät tietoliikenneyhteydet Mutkaton yhteistyö Sijainti Kajaanin kaupungin, Venäjän rajan ja läntisen rannikon läheisyydessä. Sama matka Rovaniemelle ja Helsinkiin. Maatalousyritysten hyvä pääomatilanne Hyvä koulutusjärjestelmä (Kajaanissa) Vakiintunut maaseudun kehittämisen toimintatapa ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET Väestön väheneminen ja vanheneminen Syrjäinen sijainti ja pitkät etäisyydet Palveluiden keskittyminen ja heikkeneminen Uskon puute ja kielteiset asenteet Vähäinen yrittäjyys ja heikko yrittämisperinne sekä verkottuminen Yhteistyön puute ja pieni aktiivisten joukko Rapistuva infra ja liikenneyhteydet Epäsuosiollinen valtakunnallinen poliittinen päätöksenteko Koulutustaso alhainen ja koulutuksen kohtaaminen tarpeiden kanssa huono Arvostuksen puute Osin puutteelliset tietoliikenneyhteydet Keskittävä kaavoitus ja hyvien tonttien Maatilojen työ raskasta ja sitovaa Maaomaisuus puoliksi valtion omistuksessa R A J O I T T E E T 15

16 Nykyisessä X maaseutuohjelmassa listatut vahvuudet ja heikkoudet ALUEELLINEN MAASEUTUOHJELMA Vahvuudet Hyvin hoidetut ja kasvavat metsät Väljyys tila Erinomaiset raaka-aineet Kylätoiminta Maidon ja lihatuotannon osaaminen Omaleimainen imago Metsien ja vesien monikäyttö Puunjalostus Perinteinen maatalous Luonto (selkeät vuodenajat) Raaka-ainevarat Metsien käyttö kestävällä tasolla Korruptiovapaa yrityskulttuuri Heikkoudet Osaamisen / osaajien puute (markkinointi, tuotteistaminen, yhteistyö, kehittämistoiminta) Asenteet (yrittäjyys, uskallus, konservatiivisuus, toim. Kultt.) Väestö (ikä- ja sukupuolirakenne) Infran heikkous (tie, vesi, tele) Vähäiset taloudelliset resurssit 16

17 X OSA 5 Kainuun maaseudun kehittämisteemoja 17

18 XKeskeisiä kehittämisteemoja (1/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Uudet toimintatavat ja kokeiluympäristöt (yht. 19) Teemaohjelmien jalostus: Maaseudun SHOK / TKI (yritysvetoisesti, yhtiömuotoisesti, avoin) (8) Kokeilut mahdollistettava: tarvitaan kokeiluympäristöjä ja riskirahoitusta (6) Uudet toimintatavat, esim. somen hyödyntäminen ja uusien yritysten mentorointi (erityisesti nuorten yrittäjien) (2) Innovaatioiden arkipäiväistäminen: esim. peliala matkailu paikalliskulttuuri tai peliala hoiva-ala paikalliskulttuuri (2) Valitaan kehittämisen kärjet ja keskitytään niihin (myös teemaohjelmien sisällä): erityisesti luonnonvarat ja luontomatkailu (1) Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen (ideat yritysten monipuolistamiseen, osaavan työvoiman tarpeen tyydyttäminen, yritysten pääomahuolto) Bio- ja lähienergian lisääminen (yht. 16) Hajautettua lähienergiantuotantoa lisätään ja jakelu mahdollistetaan tariffijärjestelmällä (10) Pitkäjänteinen, biomyönteinen energiapolitiikka (lait, tuet) Biojalostamo bioenergiatuotantolaitoksen ympärille (biohautomo: T&K-ympäristö, spin off -yritykset) Hajautettu energiantuotanto Energiaomavaraisuus Maaseudun houkuttelevuuden ja imagon parantaminen (yht. 16) Positiivinen markkinointiajattelu: Nuoret, yrittäjät, kaikki kainuulaiset, tarinat tuotteissa, nettimaailma arkipäivässä (9) Modernisoidaan maaseudun imago: Valokuitua joka paikkaan, sosiaalisen median hyödyntäminen (3) Rohkeus ja kyky nähdä Kainuu ulkopuolisin silmin ja arvottaa: yhteispäätös; luontomatkailu, elämys-matkailu, luonnon tuotteet, uudet tuotteet, jne. (2) Yhteinen viesti: eläviä esimerkkejä Modernia toimintaa ja elävää kulttuuria 18

19 XKeskeisiä kehittämisteemoja (2/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Nuori väestö keskiössä ja yhteisöllisyys voimavaraksi (yht. 15) Nuoret keskiössä: koulutus, yrittäjyys, hyvinvointi (5) Nuorten maalle muutto ja yrittäjyys Yhteisöllisyys ja paikalliskulttuuri voimavaraksi kainuulainen paremman elämän resepti (4) Halpatyövoimastrategia: marjanpoiminta, hoivatyö, metsänhoito, kaivokset (3) Hyödynnetään eläkeläisten osaaminen ja resurssit: kannustetaan pienten, hajanaisten ja sesonkityön tekemiseen (mm. verotus) (2) Väestökehitys Kainuussa (muuttotase, paluumuutto ja muiden alueiden nuorten houkutteleminen, perusturvan tila) (1) Kaavoitus ja maapolitiikka maaseutuasumiselle myönteiseksi Tulo- ja maahanmuuton aktivointi Rohkeus ja suvaitsevaisuus Palvelujen saavutettavuus, tarve ja organisoituminen (yht. 11) Välttämättömät palvelut hoidettava kohtuullisella etäisyydellä niille, jotka eivät voi niitä muualta hakea (mm. päivähoito, koulu, vanhustenhoito) (2) Sote-palvelujen toimintaprosessien uudistaminen: käytännönläheiset innovaatiot ja hyvien mallien käyttöön otto Ennaltaehkäisevä toiminta, oman vastuun lisääminen, yhteisöllisen vastuun lisääminen Elintarvikeketjun kehittäminen (luomu/lähiruoka) (11) Turvataan elintarviketuotanto Kainuussa Etenkin luomusta elintarvike jalostusta Lähiruokaa kauppoihin ja julkisiin keittiöihin Kainuussa lisää maidon/lihan paikallista elintarvikejalostusta 19

20 XKeskeisiä kehittämisteemoja (3/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Luonnonvarojen monipuolinen ja innovatiivinen hyödyntäminen (yht. 9) Alueen raaka-aineiden (biomassa, metalli, luonnontuotteet) jalostusasteen nostaminen ja siihen liittyvän T&K-toiminnan vahvistaminen (7) Poikkitieteellinen luonnonvarojen hyödyntäminen: veden innovatiivinen hyödyntäminen, biomateriaalin mahdollisimman tarkka hyödyntäminen, marja-alan piilaakso Kainuuseen (1) Metsän monet mahdollisuudet: Tuotekehitys tarkkaan valituissa keihäänkärjissä, metsien hoito monikäytön mukaan, puutavara, puurakentaminen uudisrakentamisessa (kaavoitus), metsien uusi käyttö, ekosysteemipalvelut, virkistyskäyttö (1) Kaivannaistoiminnan edellytykset Yhteistyö ja verkostot Matala kynnys yrittäjyyteen Palvelut ja infra Tieverkkojen, sähköverkkojen sekä tietoliikenneyhteyksien ja -palvelujen turvaaminen (8) Alueen saavutettavuus turvattava Perusta laskelmille yhteiskunnallisen hyödyn kautta Uusia tieverkon ylläpitoratkaisuja kehitettävä. Sähköverkkojen saavutettavuus turvattava Sään ääri-ilmiöiden ennustettavuus ja hoito Sähköverkot maahan Kattava tietoverkko kaikkialle Kainuuseen Hyödyn rakentaminen nopeisiin verkkoihin, esim. e-työ, e-oppiminen, e-kauppa, e-kansalainen Uusien työ- ja toimintakulttuurien voimakas tukeminen Maaseutumatkailu ja vapaa-ajan asuminen (3) Matkailutoimintaa voidaan lisätä matkailukeskusten lähellä Hiljaisuuskohteet Yhteismarkkinointi ja tuotteistus 20

21 XAlueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Uudet toimintatavat ja kokeiluympäristöt Maaseudun houkuttelevuuden parantaminen Nuori väestö keskiössä ja yhteisöllisyys voimavaraksi Palvelujen saavutettavuus ja organisoituminen Luonnonvarojen innovatiivinen hyödyntäminen Toimialat Metsä- ja puutalous Bio- ja lähienergia Luontomatkailu Läpäisevät osaamisalueet Maaseutuelinkeinot Elintarvike 21

22 X LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 22

23 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja Xheikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (jatkuu) RYHMÄ A 1.Luontoresurssien hyödyntäminen 2.Nuoret keskiössä: koulutus, yrittäjyys, hyvinvointi Asenneilmapiirin kehittäminen Työvoimapulan hallinta RYHMÄ B 1.Yhteisöllisyys ja paikalliskulttuuri voimavarana Kainuulaisen paremman elämän resepti 2.Innovaatiotoiminnan arkipäiväistäminen esim. Peliala matkailu- paikalliskulttuuri Peliala hoiva-ala - paikalliskulttuuri Erotettava voimavarojen monialaisuus; esim. infa matkailijan silmin ja kokemusmaailmassa hyvässä kunnossa, paikallisen maaseudun asukkaan silmin ei Suuressa kehittämiskuvassa Kainuun maaseudulla hyviä kehittämismahdollisuuksia (matkailu, kaivannaiset), pienessä kuvassa (syrjässä kylillä) puuttuu jo peruselementtejä kuten esim. tekijät Koulutusrakenteiden jäykkyydet; muodostuvat osaamispohjat ja ammattirakenteet eivät sovellu maaseudulle Innovaatiopohjan kapea-alaisuus ja niiden soveltamisen puuttuminen maaseudulle tärkeillä toimialoilla paikallistasolla Yhteinen strategia nuorten ammattilaisten houkuttelemiseksi maaseudulle puuttuu; mihin satsataan? Näkökulma siirtäminen nuoren aikuisen näkökulmaan ja vuoteen 2020(Miltä maailma näyttää? Antaako Kainuu vastauksia elämän peruskysymyksiin?) Ison kuvan puuttuminen bioenergian käytön kehittämisessä Turvallisuus objektiivisena ja subjektiivisena kokemuksena. Kainuulainen paremman elämän resepti? 23

24 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja Xheikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (jatkuu) RYHMÄ C Vahvuudet / voimavarat: Metsien jatkojalostus > taloudelliset vaikutukset > mekaaninen muunjalostus jatkuu ja kehittyy Raaka-aineet (biomassat, metallit) jakojalostus, tki toiminta integrointi (oulun ja itä-suomen yliopistot (cemis-oulu, biotekniikan laboratorio) ja yritykset Matalan jalostusasteen tuotteet > tarvitaan halpoja käsipareja (hoivapalveut, metsänistutus, kalan perkkuu, marjan poiminta) strateginen suunnitelma halpatyövoiman käytöstä. Jatkojalostus biomassojen hyödyntäminen alueella; vaikuttaa taloudellisesti Bioenergia! > Metsän keruu koneellistettu Biomassa (mm. Marjat) > keruu halvalla työvoimalla (halvat työvoima kustannukset) > logistiikka > siirtäminen jatkojalostukseen (oikea jakeeseen menee oikeaan käyttöön > marjan mehut toiseen, marjan kuoret toiseen (sivuvirrat) Perusteollisuus kunnossa (veturiyritykset) Metsäpuolella / elintarvike- ja marjapuolella uusiutuvia voimavaroja. Jatkojalostus tänne Lähienergia ratkaisut Biomassojen teemaohjelma / elintarvike- ja marjateemaohjelma Jatkojalostuksen (tki toimintan ) teema ohjelma Tki toiminnan teemaohjelma on yritysten vetämä ohjelmia Teemaohjelmat ei saa olla pelkästään julkisten sektoreiden vetämiä. Se ole kestävällä pohjalla Maaseudun shok ohjelma teemaohhjelmien uusi vaihe (yritykset mukana) Elintarvikebisness on globaalitoimintaa Finpap malli Heikkoudet / rajoitteet Ikääntyminen Tieverkko muutokset Kontaktipintojen vähäisyys ; verkostojen vähäisyys Ei ole asiantuntijaverjostoja (välttämättömiä tki toiminnan osalta) Kunnianhimon kehittäminen yrittäjille > kasvuyritykset 24

25 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja Xheikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (jatkuu) RYHMÄ D 1.Valitaan kehittämisen kärjet ja keskitytään niihin (myös teemaohjelmien sisällä) Erityisesti luonnonvarat ja luontomatkailu 2.Uudet toimintatavat Sosiaalisen median hyödyntäminen Uusien yritysten mentorointi (erityisesti nuoret yrittäjät) Luonnonvarojen tehokkaampi käyttö ja uudet innovaatiot Ulkokainuulaisen pääoman hyödyntäminen Verkostoituminen Kainuun ulkopuolelle Mahdollisuuksien konkretisoituminen Luonto-osaamisen tuotteistaminen Oman identiteetin arvostaminen Uusien, erityisesti nuorten yrittäjien mentorointi Yritysten verkostoituminen Kainuun sisällä ja ulkopuolelle Tarvitaan vetovoimaisia asuntoja ja tontteja Hyvien asioiden ja mahdollisuuksien esilletuonti Valitaan kehittämisen kärjet ja keskitytään niihin (myös teemaohjelmien sisällä) Sosiaalisen median mahdollisuuksien hyödyntäminen, mm. markkinointi, verkostoituminen, tuotekehitys Riittävät tietoyhteydet Kaikkialle Kainuuseen Rohkeita avauksia, uusia vaihtoehtoja koulutukseen RYHMÄ E Panostettava paikallisten luonnonvarojen monipuoliseen hyödyntämiseen (metsä (mistä isot uudet toimijat Kainuuseen?), bioenergia (uudet toimijat?) hajautettu energiantuotanto ja syöttötariffit, pien-chp, biokaasu, kaivannaiset, kaunis maisema, hiljaisuus,) ja luonnonvaroihin perustuvien uusien tuotteiden luomisen toimintamalli (matalan kynnyksen yrittäjyys, helppo uuden yrityksen perustaminen, Maaseudun houkuttelevuutta asuinpaikkana on lisättävä. Maaseutuasumisen mallimaakunta. (Modernia toimintaa ja elävää kulttuuriperinnettä tuotava esille. Maisemanhoitoa keskeisille reiteille. Viestinnän kehittäminen, eli eri teemoissa hyvien esimerkkien esilletuominen.) Maaseudun välttämättömiä palveluja parannettava. (Tie- ja tietoliikenneinfra sekä postin jakaminen ja niiden toimitus- ja toimintavarmuus ja nopeus oltava keskustan tasolla. Palvelut niille, jotka eivät niitä voi itse hakea, eli: Lasten lähikoulut ja lasten harrastusmahdollisuudet, vanhusten palvelut) 25

26 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja Xheikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (jatkuu) RYHMÄ F 1.Rohkeus ja kyky nähdä Kainuu ulkopuolisin silmin ja arvottaa yhteispäätös luontomatkailu, elämysmatkailu, luonnontuotteet, uudet tuotteet jne. 2.Positiivinen markkinointiajattelu nuoret, yrittäjät, kaikki kainuulaiset Tarinat tuotteissa Nettimaailma arkipäivässä Rohkeus nähdä Kainuu ulkopuolisen silmin tuotteistaa oikein Uskallus laittaa Kainuun aidolle puhtaalle luonnolle, näkymälle ja kokemuksille hintalappu (arvottaminen) Turisteille turistikaivosmatkailua- sekin on toisille erilainen elämys Alue laaja tilaa on myös luonnolle ja kaivoksille pitää maakuntakaavassa rajoittaa alueita eri käyttöön Positiivinen markkinointiajattelu Rinta rottingilla turha nöyristely pois Kainuun mielikuva (nälkämaa erämaa) hyödyksi Meille itsestäänselvyyksien, muille elämysten kartoittaminen Tukea elämysten kehittymistä kannattavaksi liiketoiminnaksi - laaja ymmärrys asialle ja näkemys villit luonnonmarjat ja muut luonnontuotteet, kosmetiikka luonnosta Mielikuva puhtaasta luonnosta ja sen tuotteista tuotteistettava Tuotteiden tarinat katsottavissa netissä nettilinkki purkin kyljessä Internetin hyöty ja käytettävyys, ollaan ajan kelkassa mukana RYHMÄ G Luonnonvarat Väestö Metsien uusi hyödyntäminen Kaivannaistoiminnan edellytykset Palvelut Yhteistyö ja verkostoituminen Infra (valokuitu, sähkö, tiestö, tele) Yrittäjyys Osaaminen Vetovoima (palvelut, maankäyttö, viihtyminen, harrastukset, kulttuuri, yhteisöllisyys) Rohkeus suvaitsevaisuus Tulomuutto Nuorten maallemuutto ja yrittäjyys 26

27 Tulevaisuustyöpajassa X käsitellyt toimintaympäristön teemat 7 kpl pöytää ja teemaa Pöydän kattajat Pöytä 1 Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 a) Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne b) Palvelujen saavutettavuus, tarve ja organisoituminen a) Elintarvikeketju: Esim. luomu- ja lähiruoan suosio b) Maaseutumatkailun ja vapaa-ajan asumisen kysyntä a) Tietoliikenneyhteydet ja -palvelut b) Tieverkko ja muu liikenne-infrastruktuuri Arvot, asenteet ja kulutustottumukset (muut kuin ruoka, vapaa-aika) a) Maaseudun elinkeinorakenne ja työllisyys (maatalous, tietotalous) b) Yrittäjyys ja uusien yritysten syntyminen a) Bio- ja lähienergian kysyntä ja käyttö b) Metsään perustuvien tuotteiden kysyntä Pentti Malinen Tarja Lukkari Pekka Knuutinen Kiira Noponen Veli-Matti Karppinen Jouko Käsmä Laura Jänis Matti Haverinen Pirjo Oikarinen Jyrki Haataja Timo Karjalainen Pöytä 7 Kohtalonkysymykset Juha Määttä 27

28 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseudun väestön määrä ja rakenne MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Syrjäisten alueiden väestö vähenee ja rakenne ikääntyy Nuorten määrä on pieni ja lähtömuutto voimakas Uusmuutto maaseudun vetovoimaisille alueille lähtee käyntiin Monipaikka- ja osa-aika-asuminen yleistyy Maahanmuutto kasvaa MAHDOLLISUUDET Osa-aika-asuminen ja matkailu vahvistavat palveluja Maaseudulla on vetovoimaisia asuinpaikkoja (tontit) Hoivapalveluja syntyy maaseudulle, myös lomamökkien vuokraus ja huolto Työkulttuurin muutos Eläköitymisen myötä vapautuu työpaikkoja Alueen nuoret (max 6000) voidaan tavoittaa helposti Maahanmuutto kasvaa Varakkaat eläkeläiset paluumuuttajina Ikääntyneiden arvostus kasvaa RISKIT Työt ja työvoiman tarjonta eivät kohtaa Työvoima ei riitä kasvavaan (hoiva)palvelujen kysyntään Liikkumisen kustannukset tulevat tärkeiksi tekijöiksi (energian hinta nousee) Yksinäisyyden aiheuttama turvattomuus erit. vanhuksilla STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kaavoitus- ja maapolitiikka ovat avaintekijöitä Tulomuuton ja maahanmuuton aktivointi Uusasutustoiminta valtion maille Nuorten vierihoito /kannustaminen yrittämiseen ja koulutukseen 28

29 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Palvelujen saavutettavuus, tarve ja organisointi MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Tieyhteyksien kunnossapito heikkenemässä ja tietoliikenneyhteydet kehittymässä Sähköiset palvelut kehittyvät Hoiva-, vanhus- ja terveydenhoitopalvelujen tarve kasvaa (ikärakenne vahvasti vanhuspainotteista) Julkisiin palveluihin löydetään uusia toteutusmuotoja (liikkuvat, verkkopohjaiset ) MAHDOLLISUUDET Julkisiin palveluihin löydetään uusia toteutusmuotoja (liikkuvat, joustavat, sähköiset/verkkopohjaiset ) Kulttuuriperinteen vahvistaminen nostaa kehittämisinnostusta Työvoiman tarve kasvaa; liikkuvat työ, etätyö Rajan yli tapahtuva yhteistyö (lisää tarjontaa, edullisia hintoja) Palveluyrittäjyys syrjäisellä maaseudulla Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ja oma vastuun lisääntyminen RISKIT Sähköisten palvelujen käyttövalmiudet vanhuksilla heikot -> syrjäytyminen Palvelujen keskittyminen Jos palvelut eivät toimi, väki lähtee pois tai syrjäytyy Väestön väheneminen johtaa palvelujen supistumiseen STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Sote-palvelujen toimintaprosessien uudistaminen ja kehittäminen (käytäntölähtöiset innovaatiot) Hyvien mallien tukeminen ja aktiivinen levittäminen Huolehdittava välttämättömät palvelut (nuorimmille ja vanhimmille asukkaille) turvattava kyliin /Palvelujen tarjonnan turvaaminen kohtuullisen etäisyyden päästä Kallis erikoissairaanhoito valtiolle (vrt. Norja) Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ja oman ja yhteisöllisen vastuun lisääminen 29

30 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Elintarvikeketju: luomu- ja lähiruoan suosio MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Luomun suosio kasvaa, käyttö moninkertaistuu Vaihtoehto kuluttajalle Lähiruoan käyttö lisääntyy julkisessa ruokahuollossa ja kaupoissa merkittävästi Valtaosa ruoasta perinteistä, ostetaan marketeista Luonnosta elämystuotteita MAHDOLLISUUDET Yrittäjille mahdollisuus, erityisesti lähiruoka Luomua maakunnan ulkopuolelle Yhteistyö Pienimuotoinen elintarvikejalostus etenkin luomussa Järvikala ssa jonkin verran hyödyntämismahdollisuuksia RISKIT Tuotanto kasvaa hitaasti Logistiikkakustannus Toimitusvarmuus-luomu Pienten yritysten raaka-aineiden saanti Tuotantokustannus Ruokatrendimuutokset Kilpailulainsäädäntö estää Keskittynyt tuotanto, pienet erät hankalia Kalanviljelyn laajenemisen estää ympäristölainsäädäntö STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Turvataan elintarviketuotantokainuussa Etenkin luomusta elintarvikejalostusta Maidon/lihan paikallista elintarvikejalostusta Lähiruokaa kauppoihin ja julkisiin keittiöihin 30

31 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseutumatkailun ja vapaa-ajan asumisen kysyntä MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Matkailu kasvaa Vapaa-ajan asumisen suosio kasvaa Suuret ikäluokat eläkkeelle Monipaikkaisuus kasvaa Lyhytlomat, 2-4 vrk RISKIT Matkustuskustannukset kasvaa Ympäristön pilaantuminen/puhtaan imagon menettäminen Kilpailu kovaa: lappi, ruka, tahko Onko yrittäjiä Ympäristölainsäädäntö, -politiikka Matkailijoiden vaatimustaso kasvaa Markkinointi kallista MAHDOLLISUUDET Matkailukeskusten hyödyntäminen Eläkeläiset kasvava asiakasryhmä Agroturismi/kaivosturismi Kansainvälisyys Ohjelmapalvelut Ulkomaiset sijoittajat, matkailuyrittäjät Myynti stokmannilla (valmiit paketit) Paikalliskulttuurin hyödynnys 4 vuodenaikaa STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Matkailutarjontaa voidaan lisätä etenkin matkailukeskusten lähellä Hiljaisuuskohteet Yhteismarkkinointi ja -tuotteistus 31

32 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Tietoverkon kattavuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Tietoverkon kattavuus Sähköiset uudet palvelut lisääntyy RISKIT Huono siirtyä kattaviin sähköisiin palveluihin Verkon hankinta ja käyttökustannukset Saadaanko riittävästi uusia sähköisiä palveluja Myrskyt ja muut luonnon ilmiöt Tietoturva ja yksityisyys? MAHDOLLISUUDET Suiper matrix palvelut Lisää turvallisuutta Lisää vetovoimaa maaseudulle Uusi harrastusmahdollisuuksia Virtiuaalisosiaalisuuden kasvu Uudet yritysten koulutus ja neuvontapalvelut Markkinointitiedon keruu ja hyödyntäminen Sote palvelut ekauppa eoppiminen STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kattava valokuituituverkko rakennettava koko maakuntaan Hyödyn rakentaminen nopeitten verkkojen rakentamisen jälkeen käyntiin Työ ja toimintakulttuurien voimakas kehittäminen Tietorurvan hoito kuntoon Sosiaalinen media voimavaraksi eoppiminen, etyö ja ekauppa kehittämisen kohteeksi Kansalaisten palvelut 32

33 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Tie ja sähköverkot MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ RISKIT Kunnossapito Myskyjen ja yms. ennakointi ja hoito Kustannusten nousu Yleinen tieverkko rapistuu Julkiset tiet siirtyvät yksityisteiksi Matkailu Perusteollisuus Vapaa-ajan asukkaat Turvallisuus Palvelujen saavuttettavuus MAHDOLLISUUDET STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Sähköverkot maahan Hajautettu tieverkko kunnossa Saavutettavuus turvattava Tien hyöty tulee laskea yhteiskunnallisen hyödyn kannalta 33

34 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Energiankulutus ja tuotanto sekä sen käyttäminen MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Matkailu on energiaintensiivistä Kuljetus- ja logistiikka Kaivos- ja metsäteollisuus Arjessa asuminen ja kulkeminen energiaintensiivisiä Energiasta pula globaalisesti Maalämmön kasvattaminen ja / tai sen yhdistäminen muuhun energiatuotantoon MAHDOLLISUUDET Lähienergia / Bioenergia > työllistää paikallisesti Osaamista lisätään > osaamista myydä ulkoimaille Kulutustottumuksiin vaikuttaa RISKIT Ei pystytä tuottamaan energiaa kilpailukykyisesti Energiataloudelliset ratkaisuun logistiikkaan Ydinvoima kielletään (arvovalinta) Ydinvoimaa lisätään niin se voi vähentää lähienergian kehittämistä STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Ydinenergia Lähienergian tuottaminen sähkötariffeja muuttamalla Bioenergiaosaamisen kasvattaminen > synnyttää yrittäjyyttä ja uutta liiketoimintaa 34

35 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Sosiaalinen media MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Verkkokauppa vaikuttaa kulutustottumuksiin Uusi yrittäjyys ja liiketoiminta > verkkobisness Sosiaalisen median vaikutus kasvaa Lehdet verkossa realiajassa Pankkipalvelut kotiin Opetus kotiin Nuoret ottaa kasvavassa määrin verkon käyttöön MAHDOLLISUUDET Maaseutu yhdistetään kansainväliseen bisnesverkostoon Matkailun edistäminen RISKIT Voi eristää ihmiset toisistaan (face to face kontaktit). Luonnolliset sosiaaliset verkot vähenee. STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Sosiaalisen median hyödytäminen maaseudulla. Strateginen suunnitelma 35

36 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseudun elinkeinorakenne ja työllisyys (maatalous, tietotalous) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Tilakoko kasvaa Pienet maatilat monialaistuvat Makean veden saatavuus Palveluyritysten määrä kasvaa Vihreän talouden kasvu MAHDOLLISUUDET Luomutuotanto Uudet markkinat ja jakelukanavat Makea vesi mahdollistaa monenlaisen tuotannon RISKIT Energian hinnan nousu ja saatavuus Haavoittuvuus Työvoimapula STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Riskien hallinnan merkitys kasvaa Veden innovatiivinen hyödyntäminen Hyödynnetään bioenergia mahdollisimman hyvin Energiaa säästävä teknologia 36

37 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Yrittäjyys ja uusien yritysten syntyminen MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Paikkasidonnaisuus vähenee Verkostoituminen Akateeminen yrittäjyys Uudenlaiset yrittäjyyden muodot RISKIT Yritykset edelleen keskittyvät kasvukeskuksiin Sopivien toimintaympäristöjen puute MAHDOLLISUUDET Tutkimuksen ja yritysten lisääntyvä yhteistyö Rikkaat ja monipuoliset luonnonvarat Vapaita, edullisia toimitiloja Kainuun ulkopuolelta tulevat yrittäjät Eläköityminen antaa tilaa uusille yrittäjille STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kokeilut mahdollistettava Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Marja-alan piilaakso Kainuuseen Yrittäjyyttä voitava kokeilla, kokeiluympäristöt Tarvitaan riskirahoitusta 37

38 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Bio- ja lähienergian kysyntä ja käyttö MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Eu 2020! 20% (57 % UE:n käyttöosuus tavo 80 % 2020) bioenergian kysyntä kasvaa Ilmaston muutos MAHDOLLISUUDET Työpaikkoja maaseudulle Uutta yrittäjyyttä Bioenergiaa lisää (Metsäenergiaa GWh Uusia tuotteita ja innovaatioita Kasvavat metsävarat Hajautettu energiantuotanto Hiilinielu myytävä ekosysteemipalveli (?) Fossiilisten niukkuus hinta nousee Vihreä imago Yhteiskunnan tuki biolle Biokaasun hyödyntäminen Jätteiden hyödyntäminen, kierrätys Aurinkoenergia Energian säästö energiatekniikan kehitys älykkäät järjestelmät esim katuvalot RISKIT Venäjän kilpailu (WTO) Valtion poikkoileva tukipolitiikka Maaperän köyhtyminen bioenergia reheviltä alueilta Työvoiman saanti Bioenergia ei saa syrjäyttää elintarviketarjontaa Uudet suuret voimalat (YDIN-) kysyntä alas STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Pitkäjänteinen biomyönteinen energiapolitiikka (lait, tuet) Energia(yli)omavaraisuus Uudet liiketoimintamallit 38

39 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Metsän tuotteiden kysyntä MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Puun kysyntä rakentamisessa ja sisustamisessa Virkistyskäyttö lisääntyy Puuraaka-aineen uudet käyttömuodot Bulkkituotanto vähenee Pitkälle menevä jalostus lisääntyy Ekosyynteemipalvelut lisääntyy Energiakäyttö kasvaa Metsien omistuspohja muuttuu Runsaasti korkealuokkaista raaka-ainetta tarjolla Osaamista on Puuseppien arvostus nousee, kysyntä kasvaa Mahdollisuuksia uuteen yrittäjyyteen Osaamisen kehittäminen (t&k) Metsän muut tuotteet (metsät, marjat super-food) Metsäyhdistettynä matkailuun Green Care MAHDOLLISUUDET Luonto-, matkailu- ja matkailuarvojen kehittäminen Luontoarvokauppa Ekosysteemipalvelujen kaupallistaminen Biotalous kokonaisuutena Bioenergiaa lisää+jalostuspitemmälle (kuivaus, pelletti biohiili, sähkö) Suojeltujen alueiden hyödyntäminen Venäjä Venäjä ja muu tuontopuu Ympäristökatastrofit Työvoimanpuute Ilmasto: ääri-ilmiöt lisääntyy RISKIT Raaka-aineen (puu) kysyntä pienenee Metsän non-wood -tuotteiden hinnoittelu (sienet, marjat, virkistys) Tuotteiden kysyntälaskee Onko tulipolitiikka ja lainsäädäntö pitkäjänteistä Aluepolitiikka Tuotanto ei kehity Suurimuotoisen jalostuksen häviäminen Jokamiehen oikeus STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Tuotekehitys keihään kärjet Palvelutuotekehitys (erik. osaaminen) Suuren mittaluokan monituotebiojalostamo Metsien hoito sovitettava monipuolisen käytön mukaiseksi Puurakentamisen suosiminen kaavoituksessa Agro-forestry esim puu+viljeljellyt marjat metsässä Osaamisen kehittäminen 39

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Pohjois-Pohjanmaa. Oulu 21.02.2012 Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Pohjois-Pohjanmaa. Oulu 21.02.2012 Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Pohjois-Pohjanmaa Oulu 21.02.2012 Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy X S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Pohjois-Pohjanmaan maaseudun

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

MUUTOSAJURIEN RYHMÄTYÖT, ryhmä 2

MUUTOSAJURIEN RYHMÄTYÖT, ryhmä 2 MUUTOSAJURIEN RYHMÄTYÖT, ryhmä 2 Minkä valitset tärkeimmäksi muutosajuriksi, miksi ja mikä on ennakoitu muutosvaikutus vuoteen 2040 mennessä? Ryhmä I - Talouskasvun hiipuminen? (luonnonvarojen kestokyky

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun

ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun kuva: Päivi Putkonen Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia -julkaisu ILMASTO MUUTTUU MUUTTUUKO POHJOIS-KARJALAN MAASEUTU? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Metsät ovat Kainuun biotalouden perusta

Metsät ovat Kainuun biotalouden perusta Metsät ovat Kainuun biotalouden perusta Metsäala kasvuun 7.4.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Kainuun metsäklusteri elää jatkuvassa muutoksessa Metsäklusterin

Lisätiedot

Metsät ovat Kainuun biotalouden perusta

Metsät ovat Kainuun biotalouden perusta Metsät ovat Kainuun biotalouden perusta Metsäala kasvuun 7.4.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Kainuun metsäklusteri elää jatkuvassa muutoksessa Metsäklusterin

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuuden tekijät

Kainuun tulevaisuuden tekijät Kainuun tulevaisuuden tekijät Alpo Jokelainen maakuntajohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Helsinki Kainuu 2010 seminaari Kuhmo-talo 12.8.2010 Kainuun erityispiirteet Maakuntaprofiili Väestö Elinkeinot

Lisätiedot

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle MTK:n METSÄPOLITIIKAN AMK-KONFERENSSI 25.3.2015 Kehitysjohtaja Markus Lassheikki biotalous - mitä se on - metsässä on kasvupotentiaalia - uutta

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot