Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kainuu. Kajaani Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kainuu. Kajaani 29.02.2012 Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Kainuu Kajaani Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy

2 X S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Kainuun maaseudun kohtalonkysymykset OSA 3 Kainuun maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 OSA 5 LIITE Kainuun maaseudun voimavarat ja rajoitteet Kainuun maaseudun kehittämisteemoja Tulevaisuustyöpajan aineistoja 2

3 X OSA 1 Johdanto 3

4 XJohdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 28 % (33 / 120 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 46 henkeä. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä eikä sinällään sisällöllisesti sido alueella tehtävää jatkosuunnittelua. 4

5 XTilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti 5

6 XProjektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu 6

7 X OSA 2 Kainuun maaseudun kohtalonkysymykset 7

8 Kohtalonkysymykset Toimintaympäristö ja alueen maaseutu TOIMINTAYMPÄRISTÖ ALUEEN MAASEUTU 1. Kuka lähtee, miksi lähtee ja minne lähtee Kainuusta? Ketä tänne jää? (sis. myös mahd. maahanmuuttajat) 2. Kuka tänne tulee? (maahanmuuttajat, paluumuuttajat) 3. Mihin tulevaisuuden kainuulainen lopullisesti menehtyy? 1. Mistä kehittämisideat tuotantoaan monipuolistaville yrityksille? 2. Mistä pääomat kehittämistoimintaan? 3. Kuka tekee likaisen työn (ei-suositut alat)? Mikä on itsenäisen Kainuun maakunnan minimiväestömäärä ja aluetalous? Menettääkö Kainuu identiteettinsä, jos oma aluehallinto poistuu? Julkisen talouden tila ja olemassaolo Kainuussa? Tarvitsemmeko tulevaisuudessa sosiaalisia kontakteja maaseudulla? Mikä on rahatalouden tulevaisuus? Jokamiehenoikeuksien tulevaisuus? Ollaanko aineettomat arvot muuttamassa maksullisiksi? Riittääkö energia? Kuka tekee työt? Mitä vaikuttaa Venäjän tuleva kehitys? Ostavatko venäläiset maat Suomesta? Vievätkö maahanmuuttajat meidän elintason? Mikä on alueen alin mahdollinen tilamäärä? Kuka päättää tulevaisuuden luonnonvarojen käytöstä ja yritystoiminnasta? Mikä on tulevaisuuden maatilojen tavoitekoko? Onko klassisella vaihdantataloudella tulevaisuutta?(harmaan talouden vastapaino) Maaseutuasuminen(haja-asutus), haitta vai etu? Milloin maaseutuasujien edellytetään suoraan kattavan osan infran kustannuksista? Kuka tekee likaisen työn?(ei-suositut alat) Kannattaako lähteä kalaan? Metsien omistusrakenne tulevaisuudessa? Missä ovat alueen osaamisen kehittämispalvelut? Ketä kiinnostaa sijoittaa alueen yritystoimintaan? 8

9 X OSA 3 Kainuun maaseudun toimintaympäristön muutostekijät 9

10 XMuutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät 10

11 XMuutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

12 XMuutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Yrittäjyys ja uusien yritysten syntyminen 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä) 12

13 XMuutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI E N N U S T E T T A V U U S Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Kuntarakenteen muutokset Metsien käyttö Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Tietoliikenneyhteydet Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Luomu- ja lähiruoan suosio Maaseutumatkailun Globalisaatio ja kansainvälistyminen kysyntä Bio- ja lähienergian tuotanto Kolmannen sektorin rooli Energian hinta Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Muutokset elintarvikeketjussa Maahanmuuttajat maaseudulla Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Ympäristö ja ilmastonmuutos Yrittäjyys ja uusien Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso yritysten syntyminen Suomen vientimarkkinoiden kehitys Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Maaseudun elinkeinorakenne Suomen talous ja kilpailukyky Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10 13

14 X OSA 4 Kainuun maaseudun voimavarat ja rajoitteet 14

15 V O I M A V A R A T X XAlueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Moni-ilmeinen neljän vuodenajan Kainuun avara ja kaunis luonto sekä puhtaat luonnontuotteet Elinvoimainen maatalous, metsät ja metsätalous, omintakeinen turvallinen luontomatkailu ja uudet toimialat Kainuun kansa, aitous, kylät, yhteisöllisyys, paikallisuus ja Kainuun kulttuurinen pohja Rauhallinen, hiljainen, väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö Luonnonvarat ja raaka-aineet Toimivat peruspalvelut ja kohtuullinen liikenneinfra; Tietyt palvelut hyvin järjestetty, paikoittain hyvät tietoliikenneyhteydet Mutkaton yhteistyö Sijainti Kajaanin kaupungin, Venäjän rajan ja läntisen rannikon läheisyydessä. Sama matka Rovaniemelle ja Helsinkiin. Maatalousyritysten hyvä pääomatilanne Hyvä koulutusjärjestelmä (Kajaanissa) Vakiintunut maaseudun kehittämisen toimintatapa ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET Väestön väheneminen ja vanheneminen Syrjäinen sijainti ja pitkät etäisyydet Palveluiden keskittyminen ja heikkeneminen Uskon puute ja kielteiset asenteet Vähäinen yrittäjyys ja heikko yrittämisperinne sekä verkottuminen Yhteistyön puute ja pieni aktiivisten joukko Rapistuva infra ja liikenneyhteydet Epäsuosiollinen valtakunnallinen poliittinen päätöksenteko Koulutustaso alhainen ja koulutuksen kohtaaminen tarpeiden kanssa huono Arvostuksen puute Osin puutteelliset tietoliikenneyhteydet Keskittävä kaavoitus ja hyvien tonttien Maatilojen työ raskasta ja sitovaa Maaomaisuus puoliksi valtion omistuksessa R A J O I T T E E T 15

16 Nykyisessä X maaseutuohjelmassa listatut vahvuudet ja heikkoudet ALUEELLINEN MAASEUTUOHJELMA Vahvuudet Hyvin hoidetut ja kasvavat metsät Väljyys tila Erinomaiset raaka-aineet Kylätoiminta Maidon ja lihatuotannon osaaminen Omaleimainen imago Metsien ja vesien monikäyttö Puunjalostus Perinteinen maatalous Luonto (selkeät vuodenajat) Raaka-ainevarat Metsien käyttö kestävällä tasolla Korruptiovapaa yrityskulttuuri Heikkoudet Osaamisen / osaajien puute (markkinointi, tuotteistaminen, yhteistyö, kehittämistoiminta) Asenteet (yrittäjyys, uskallus, konservatiivisuus, toim. Kultt.) Väestö (ikä- ja sukupuolirakenne) Infran heikkous (tie, vesi, tele) Vähäiset taloudelliset resurssit 16

17 X OSA 5 Kainuun maaseudun kehittämisteemoja 17

18 XKeskeisiä kehittämisteemoja (1/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Uudet toimintatavat ja kokeiluympäristöt (yht. 19) Teemaohjelmien jalostus: Maaseudun SHOK / TKI (yritysvetoisesti, yhtiömuotoisesti, avoin) (8) Kokeilut mahdollistettava: tarvitaan kokeiluympäristöjä ja riskirahoitusta (6) Uudet toimintatavat, esim. somen hyödyntäminen ja uusien yritysten mentorointi (erityisesti nuorten yrittäjien) (2) Innovaatioiden arkipäiväistäminen: esim. peliala matkailu paikalliskulttuuri tai peliala hoiva-ala paikalliskulttuuri (2) Valitaan kehittämisen kärjet ja keskitytään niihin (myös teemaohjelmien sisällä): erityisesti luonnonvarat ja luontomatkailu (1) Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen (ideat yritysten monipuolistamiseen, osaavan työvoiman tarpeen tyydyttäminen, yritysten pääomahuolto) Bio- ja lähienergian lisääminen (yht. 16) Hajautettua lähienergiantuotantoa lisätään ja jakelu mahdollistetaan tariffijärjestelmällä (10) Pitkäjänteinen, biomyönteinen energiapolitiikka (lait, tuet) Biojalostamo bioenergiatuotantolaitoksen ympärille (biohautomo: T&K-ympäristö, spin off -yritykset) Hajautettu energiantuotanto Energiaomavaraisuus Maaseudun houkuttelevuuden ja imagon parantaminen (yht. 16) Positiivinen markkinointiajattelu: Nuoret, yrittäjät, kaikki kainuulaiset, tarinat tuotteissa, nettimaailma arkipäivässä (9) Modernisoidaan maaseudun imago: Valokuitua joka paikkaan, sosiaalisen median hyödyntäminen (3) Rohkeus ja kyky nähdä Kainuu ulkopuolisin silmin ja arvottaa: yhteispäätös; luontomatkailu, elämys-matkailu, luonnon tuotteet, uudet tuotteet, jne. (2) Yhteinen viesti: eläviä esimerkkejä Modernia toimintaa ja elävää kulttuuria 18

19 XKeskeisiä kehittämisteemoja (2/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Nuori väestö keskiössä ja yhteisöllisyys voimavaraksi (yht. 15) Nuoret keskiössä: koulutus, yrittäjyys, hyvinvointi (5) Nuorten maalle muutto ja yrittäjyys Yhteisöllisyys ja paikalliskulttuuri voimavaraksi kainuulainen paremman elämän resepti (4) Halpatyövoimastrategia: marjanpoiminta, hoivatyö, metsänhoito, kaivokset (3) Hyödynnetään eläkeläisten osaaminen ja resurssit: kannustetaan pienten, hajanaisten ja sesonkityön tekemiseen (mm. verotus) (2) Väestökehitys Kainuussa (muuttotase, paluumuutto ja muiden alueiden nuorten houkutteleminen, perusturvan tila) (1) Kaavoitus ja maapolitiikka maaseutuasumiselle myönteiseksi Tulo- ja maahanmuuton aktivointi Rohkeus ja suvaitsevaisuus Palvelujen saavutettavuus, tarve ja organisoituminen (yht. 11) Välttämättömät palvelut hoidettava kohtuullisella etäisyydellä niille, jotka eivät voi niitä muualta hakea (mm. päivähoito, koulu, vanhustenhoito) (2) Sote-palvelujen toimintaprosessien uudistaminen: käytännönläheiset innovaatiot ja hyvien mallien käyttöön otto Ennaltaehkäisevä toiminta, oman vastuun lisääminen, yhteisöllisen vastuun lisääminen Elintarvikeketjun kehittäminen (luomu/lähiruoka) (11) Turvataan elintarviketuotanto Kainuussa Etenkin luomusta elintarvike jalostusta Lähiruokaa kauppoihin ja julkisiin keittiöihin Kainuussa lisää maidon/lihan paikallista elintarvikejalostusta 19

20 XKeskeisiä kehittämisteemoja (3/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Luonnonvarojen monipuolinen ja innovatiivinen hyödyntäminen (yht. 9) Alueen raaka-aineiden (biomassa, metalli, luonnontuotteet) jalostusasteen nostaminen ja siihen liittyvän T&K-toiminnan vahvistaminen (7) Poikkitieteellinen luonnonvarojen hyödyntäminen: veden innovatiivinen hyödyntäminen, biomateriaalin mahdollisimman tarkka hyödyntäminen, marja-alan piilaakso Kainuuseen (1) Metsän monet mahdollisuudet: Tuotekehitys tarkkaan valituissa keihäänkärjissä, metsien hoito monikäytön mukaan, puutavara, puurakentaminen uudisrakentamisessa (kaavoitus), metsien uusi käyttö, ekosysteemipalvelut, virkistyskäyttö (1) Kaivannaistoiminnan edellytykset Yhteistyö ja verkostot Matala kynnys yrittäjyyteen Palvelut ja infra Tieverkkojen, sähköverkkojen sekä tietoliikenneyhteyksien ja -palvelujen turvaaminen (8) Alueen saavutettavuus turvattava Perusta laskelmille yhteiskunnallisen hyödyn kautta Uusia tieverkon ylläpitoratkaisuja kehitettävä. Sähköverkkojen saavutettavuus turvattava Sään ääri-ilmiöiden ennustettavuus ja hoito Sähköverkot maahan Kattava tietoverkko kaikkialle Kainuuseen Hyödyn rakentaminen nopeisiin verkkoihin, esim. e-työ, e-oppiminen, e-kauppa, e-kansalainen Uusien työ- ja toimintakulttuurien voimakas tukeminen Maaseutumatkailu ja vapaa-ajan asuminen (3) Matkailutoimintaa voidaan lisätä matkailukeskusten lähellä Hiljaisuuskohteet Yhteismarkkinointi ja tuotteistus 20

21 XAlueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Uudet toimintatavat ja kokeiluympäristöt Maaseudun houkuttelevuuden parantaminen Nuori väestö keskiössä ja yhteisöllisyys voimavaraksi Palvelujen saavutettavuus ja organisoituminen Luonnonvarojen innovatiivinen hyödyntäminen Toimialat Metsä- ja puutalous Bio- ja lähienergia Luontomatkailu Läpäisevät osaamisalueet Maaseutuelinkeinot Elintarvike 21

22 X LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 22

23 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja Xheikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (jatkuu) RYHMÄ A 1.Luontoresurssien hyödyntäminen 2.Nuoret keskiössä: koulutus, yrittäjyys, hyvinvointi Asenneilmapiirin kehittäminen Työvoimapulan hallinta RYHMÄ B 1.Yhteisöllisyys ja paikalliskulttuuri voimavarana Kainuulaisen paremman elämän resepti 2.Innovaatiotoiminnan arkipäiväistäminen esim. Peliala matkailu- paikalliskulttuuri Peliala hoiva-ala - paikalliskulttuuri Erotettava voimavarojen monialaisuus; esim. infa matkailijan silmin ja kokemusmaailmassa hyvässä kunnossa, paikallisen maaseudun asukkaan silmin ei Suuressa kehittämiskuvassa Kainuun maaseudulla hyviä kehittämismahdollisuuksia (matkailu, kaivannaiset), pienessä kuvassa (syrjässä kylillä) puuttuu jo peruselementtejä kuten esim. tekijät Koulutusrakenteiden jäykkyydet; muodostuvat osaamispohjat ja ammattirakenteet eivät sovellu maaseudulle Innovaatiopohjan kapea-alaisuus ja niiden soveltamisen puuttuminen maaseudulle tärkeillä toimialoilla paikallistasolla Yhteinen strategia nuorten ammattilaisten houkuttelemiseksi maaseudulle puuttuu; mihin satsataan? Näkökulma siirtäminen nuoren aikuisen näkökulmaan ja vuoteen 2020(Miltä maailma näyttää? Antaako Kainuu vastauksia elämän peruskysymyksiin?) Ison kuvan puuttuminen bioenergian käytön kehittämisessä Turvallisuus objektiivisena ja subjektiivisena kokemuksena. Kainuulainen paremman elämän resepti? 23

24 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja Xheikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (jatkuu) RYHMÄ C Vahvuudet / voimavarat: Metsien jatkojalostus > taloudelliset vaikutukset > mekaaninen muunjalostus jatkuu ja kehittyy Raaka-aineet (biomassat, metallit) jakojalostus, tki toiminta integrointi (oulun ja itä-suomen yliopistot (cemis-oulu, biotekniikan laboratorio) ja yritykset Matalan jalostusasteen tuotteet > tarvitaan halpoja käsipareja (hoivapalveut, metsänistutus, kalan perkkuu, marjan poiminta) strateginen suunnitelma halpatyövoiman käytöstä. Jatkojalostus biomassojen hyödyntäminen alueella; vaikuttaa taloudellisesti Bioenergia! > Metsän keruu koneellistettu Biomassa (mm. Marjat) > keruu halvalla työvoimalla (halvat työvoima kustannukset) > logistiikka > siirtäminen jatkojalostukseen (oikea jakeeseen menee oikeaan käyttöön > marjan mehut toiseen, marjan kuoret toiseen (sivuvirrat) Perusteollisuus kunnossa (veturiyritykset) Metsäpuolella / elintarvike- ja marjapuolella uusiutuvia voimavaroja. Jatkojalostus tänne Lähienergia ratkaisut Biomassojen teemaohjelma / elintarvike- ja marjateemaohjelma Jatkojalostuksen (tki toimintan ) teema ohjelma Tki toiminnan teemaohjelma on yritysten vetämä ohjelmia Teemaohjelmat ei saa olla pelkästään julkisten sektoreiden vetämiä. Se ole kestävällä pohjalla Maaseudun shok ohjelma teemaohhjelmien uusi vaihe (yritykset mukana) Elintarvikebisness on globaalitoimintaa Finpap malli Heikkoudet / rajoitteet Ikääntyminen Tieverkko muutokset Kontaktipintojen vähäisyys ; verkostojen vähäisyys Ei ole asiantuntijaverjostoja (välttämättömiä tki toiminnan osalta) Kunnianhimon kehittäminen yrittäjille > kasvuyritykset 24

25 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja Xheikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (jatkuu) RYHMÄ D 1.Valitaan kehittämisen kärjet ja keskitytään niihin (myös teemaohjelmien sisällä) Erityisesti luonnonvarat ja luontomatkailu 2.Uudet toimintatavat Sosiaalisen median hyödyntäminen Uusien yritysten mentorointi (erityisesti nuoret yrittäjät) Luonnonvarojen tehokkaampi käyttö ja uudet innovaatiot Ulkokainuulaisen pääoman hyödyntäminen Verkostoituminen Kainuun ulkopuolelle Mahdollisuuksien konkretisoituminen Luonto-osaamisen tuotteistaminen Oman identiteetin arvostaminen Uusien, erityisesti nuorten yrittäjien mentorointi Yritysten verkostoituminen Kainuun sisällä ja ulkopuolelle Tarvitaan vetovoimaisia asuntoja ja tontteja Hyvien asioiden ja mahdollisuuksien esilletuonti Valitaan kehittämisen kärjet ja keskitytään niihin (myös teemaohjelmien sisällä) Sosiaalisen median mahdollisuuksien hyödyntäminen, mm. markkinointi, verkostoituminen, tuotekehitys Riittävät tietoyhteydet Kaikkialle Kainuuseen Rohkeita avauksia, uusia vaihtoehtoja koulutukseen RYHMÄ E Panostettava paikallisten luonnonvarojen monipuoliseen hyödyntämiseen (metsä (mistä isot uudet toimijat Kainuuseen?), bioenergia (uudet toimijat?) hajautettu energiantuotanto ja syöttötariffit, pien-chp, biokaasu, kaivannaiset, kaunis maisema, hiljaisuus,) ja luonnonvaroihin perustuvien uusien tuotteiden luomisen toimintamalli (matalan kynnyksen yrittäjyys, helppo uuden yrityksen perustaminen, Maaseudun houkuttelevuutta asuinpaikkana on lisättävä. Maaseutuasumisen mallimaakunta. (Modernia toimintaa ja elävää kulttuuriperinnettä tuotava esille. Maisemanhoitoa keskeisille reiteille. Viestinnän kehittäminen, eli eri teemoissa hyvien esimerkkien esilletuominen.) Maaseudun välttämättömiä palveluja parannettava. (Tie- ja tietoliikenneinfra sekä postin jakaminen ja niiden toimitus- ja toimintavarmuus ja nopeus oltava keskustan tasolla. Palvelut niille, jotka eivät niitä voi itse hakea, eli: Lasten lähikoulut ja lasten harrastusmahdollisuudet, vanhusten palvelut) 25

26 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja Xheikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (jatkuu) RYHMÄ F 1.Rohkeus ja kyky nähdä Kainuu ulkopuolisin silmin ja arvottaa yhteispäätös luontomatkailu, elämysmatkailu, luonnontuotteet, uudet tuotteet jne. 2.Positiivinen markkinointiajattelu nuoret, yrittäjät, kaikki kainuulaiset Tarinat tuotteissa Nettimaailma arkipäivässä Rohkeus nähdä Kainuu ulkopuolisen silmin tuotteistaa oikein Uskallus laittaa Kainuun aidolle puhtaalle luonnolle, näkymälle ja kokemuksille hintalappu (arvottaminen) Turisteille turistikaivosmatkailua- sekin on toisille erilainen elämys Alue laaja tilaa on myös luonnolle ja kaivoksille pitää maakuntakaavassa rajoittaa alueita eri käyttöön Positiivinen markkinointiajattelu Rinta rottingilla turha nöyristely pois Kainuun mielikuva (nälkämaa erämaa) hyödyksi Meille itsestäänselvyyksien, muille elämysten kartoittaminen Tukea elämysten kehittymistä kannattavaksi liiketoiminnaksi - laaja ymmärrys asialle ja näkemys villit luonnonmarjat ja muut luonnontuotteet, kosmetiikka luonnosta Mielikuva puhtaasta luonnosta ja sen tuotteista tuotteistettava Tuotteiden tarinat katsottavissa netissä nettilinkki purkin kyljessä Internetin hyöty ja käytettävyys, ollaan ajan kelkassa mukana RYHMÄ G Luonnonvarat Väestö Metsien uusi hyödyntäminen Kaivannaistoiminnan edellytykset Palvelut Yhteistyö ja verkostoituminen Infra (valokuitu, sähkö, tiestö, tele) Yrittäjyys Osaaminen Vetovoima (palvelut, maankäyttö, viihtyminen, harrastukset, kulttuuri, yhteisöllisyys) Rohkeus suvaitsevaisuus Tulomuutto Nuorten maallemuutto ja yrittäjyys 26

27 Tulevaisuustyöpajassa X käsitellyt toimintaympäristön teemat 7 kpl pöytää ja teemaa Pöydän kattajat Pöytä 1 Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 a) Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne b) Palvelujen saavutettavuus, tarve ja organisoituminen a) Elintarvikeketju: Esim. luomu- ja lähiruoan suosio b) Maaseutumatkailun ja vapaa-ajan asumisen kysyntä a) Tietoliikenneyhteydet ja -palvelut b) Tieverkko ja muu liikenne-infrastruktuuri Arvot, asenteet ja kulutustottumukset (muut kuin ruoka, vapaa-aika) a) Maaseudun elinkeinorakenne ja työllisyys (maatalous, tietotalous) b) Yrittäjyys ja uusien yritysten syntyminen a) Bio- ja lähienergian kysyntä ja käyttö b) Metsään perustuvien tuotteiden kysyntä Pentti Malinen Tarja Lukkari Pekka Knuutinen Kiira Noponen Veli-Matti Karppinen Jouko Käsmä Laura Jänis Matti Haverinen Pirjo Oikarinen Jyrki Haataja Timo Karjalainen Pöytä 7 Kohtalonkysymykset Juha Määttä 27

28 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseudun väestön määrä ja rakenne MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Syrjäisten alueiden väestö vähenee ja rakenne ikääntyy Nuorten määrä on pieni ja lähtömuutto voimakas Uusmuutto maaseudun vetovoimaisille alueille lähtee käyntiin Monipaikka- ja osa-aika-asuminen yleistyy Maahanmuutto kasvaa MAHDOLLISUUDET Osa-aika-asuminen ja matkailu vahvistavat palveluja Maaseudulla on vetovoimaisia asuinpaikkoja (tontit) Hoivapalveluja syntyy maaseudulle, myös lomamökkien vuokraus ja huolto Työkulttuurin muutos Eläköitymisen myötä vapautuu työpaikkoja Alueen nuoret (max 6000) voidaan tavoittaa helposti Maahanmuutto kasvaa Varakkaat eläkeläiset paluumuuttajina Ikääntyneiden arvostus kasvaa RISKIT Työt ja työvoiman tarjonta eivät kohtaa Työvoima ei riitä kasvavaan (hoiva)palvelujen kysyntään Liikkumisen kustannukset tulevat tärkeiksi tekijöiksi (energian hinta nousee) Yksinäisyyden aiheuttama turvattomuus erit. vanhuksilla STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kaavoitus- ja maapolitiikka ovat avaintekijöitä Tulomuuton ja maahanmuuton aktivointi Uusasutustoiminta valtion maille Nuorten vierihoito /kannustaminen yrittämiseen ja koulutukseen 28

29 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Palvelujen saavutettavuus, tarve ja organisointi MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Tieyhteyksien kunnossapito heikkenemässä ja tietoliikenneyhteydet kehittymässä Sähköiset palvelut kehittyvät Hoiva-, vanhus- ja terveydenhoitopalvelujen tarve kasvaa (ikärakenne vahvasti vanhuspainotteista) Julkisiin palveluihin löydetään uusia toteutusmuotoja (liikkuvat, verkkopohjaiset ) MAHDOLLISUUDET Julkisiin palveluihin löydetään uusia toteutusmuotoja (liikkuvat, joustavat, sähköiset/verkkopohjaiset ) Kulttuuriperinteen vahvistaminen nostaa kehittämisinnostusta Työvoiman tarve kasvaa; liikkuvat työ, etätyö Rajan yli tapahtuva yhteistyö (lisää tarjontaa, edullisia hintoja) Palveluyrittäjyys syrjäisellä maaseudulla Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ja oma vastuun lisääntyminen RISKIT Sähköisten palvelujen käyttövalmiudet vanhuksilla heikot -> syrjäytyminen Palvelujen keskittyminen Jos palvelut eivät toimi, väki lähtee pois tai syrjäytyy Väestön väheneminen johtaa palvelujen supistumiseen STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Sote-palvelujen toimintaprosessien uudistaminen ja kehittäminen (käytäntölähtöiset innovaatiot) Hyvien mallien tukeminen ja aktiivinen levittäminen Huolehdittava välttämättömät palvelut (nuorimmille ja vanhimmille asukkaille) turvattava kyliin /Palvelujen tarjonnan turvaaminen kohtuullisen etäisyyden päästä Kallis erikoissairaanhoito valtiolle (vrt. Norja) Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ja oman ja yhteisöllisen vastuun lisääminen 29

30 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Elintarvikeketju: luomu- ja lähiruoan suosio MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Luomun suosio kasvaa, käyttö moninkertaistuu Vaihtoehto kuluttajalle Lähiruoan käyttö lisääntyy julkisessa ruokahuollossa ja kaupoissa merkittävästi Valtaosa ruoasta perinteistä, ostetaan marketeista Luonnosta elämystuotteita MAHDOLLISUUDET Yrittäjille mahdollisuus, erityisesti lähiruoka Luomua maakunnan ulkopuolelle Yhteistyö Pienimuotoinen elintarvikejalostus etenkin luomussa Järvikala ssa jonkin verran hyödyntämismahdollisuuksia RISKIT Tuotanto kasvaa hitaasti Logistiikkakustannus Toimitusvarmuus-luomu Pienten yritysten raaka-aineiden saanti Tuotantokustannus Ruokatrendimuutokset Kilpailulainsäädäntö estää Keskittynyt tuotanto, pienet erät hankalia Kalanviljelyn laajenemisen estää ympäristölainsäädäntö STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Turvataan elintarviketuotantokainuussa Etenkin luomusta elintarvikejalostusta Maidon/lihan paikallista elintarvikejalostusta Lähiruokaa kauppoihin ja julkisiin keittiöihin 30

31 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseutumatkailun ja vapaa-ajan asumisen kysyntä MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Matkailu kasvaa Vapaa-ajan asumisen suosio kasvaa Suuret ikäluokat eläkkeelle Monipaikkaisuus kasvaa Lyhytlomat, 2-4 vrk RISKIT Matkustuskustannukset kasvaa Ympäristön pilaantuminen/puhtaan imagon menettäminen Kilpailu kovaa: lappi, ruka, tahko Onko yrittäjiä Ympäristölainsäädäntö, -politiikka Matkailijoiden vaatimustaso kasvaa Markkinointi kallista MAHDOLLISUUDET Matkailukeskusten hyödyntäminen Eläkeläiset kasvava asiakasryhmä Agroturismi/kaivosturismi Kansainvälisyys Ohjelmapalvelut Ulkomaiset sijoittajat, matkailuyrittäjät Myynti stokmannilla (valmiit paketit) Paikalliskulttuurin hyödynnys 4 vuodenaikaa STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Matkailutarjontaa voidaan lisätä etenkin matkailukeskusten lähellä Hiljaisuuskohteet Yhteismarkkinointi ja -tuotteistus 31

32 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Tietoverkon kattavuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Tietoverkon kattavuus Sähköiset uudet palvelut lisääntyy RISKIT Huono siirtyä kattaviin sähköisiin palveluihin Verkon hankinta ja käyttökustannukset Saadaanko riittävästi uusia sähköisiä palveluja Myrskyt ja muut luonnon ilmiöt Tietoturva ja yksityisyys? MAHDOLLISUUDET Suiper matrix palvelut Lisää turvallisuutta Lisää vetovoimaa maaseudulle Uusi harrastusmahdollisuuksia Virtiuaalisosiaalisuuden kasvu Uudet yritysten koulutus ja neuvontapalvelut Markkinointitiedon keruu ja hyödyntäminen Sote palvelut ekauppa eoppiminen STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kattava valokuituituverkko rakennettava koko maakuntaan Hyödyn rakentaminen nopeitten verkkojen rakentamisen jälkeen käyntiin Työ ja toimintakulttuurien voimakas kehittäminen Tietorurvan hoito kuntoon Sosiaalinen media voimavaraksi eoppiminen, etyö ja ekauppa kehittämisen kohteeksi Kansalaisten palvelut 32

33 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Tie ja sähköverkot MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ RISKIT Kunnossapito Myskyjen ja yms. ennakointi ja hoito Kustannusten nousu Yleinen tieverkko rapistuu Julkiset tiet siirtyvät yksityisteiksi Matkailu Perusteollisuus Vapaa-ajan asukkaat Turvallisuus Palvelujen saavuttettavuus MAHDOLLISUUDET STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Sähköverkot maahan Hajautettu tieverkko kunnossa Saavutettavuus turvattava Tien hyöty tulee laskea yhteiskunnallisen hyödyn kannalta 33

34 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Energiankulutus ja tuotanto sekä sen käyttäminen MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Matkailu on energiaintensiivistä Kuljetus- ja logistiikka Kaivos- ja metsäteollisuus Arjessa asuminen ja kulkeminen energiaintensiivisiä Energiasta pula globaalisesti Maalämmön kasvattaminen ja / tai sen yhdistäminen muuhun energiatuotantoon MAHDOLLISUUDET Lähienergia / Bioenergia > työllistää paikallisesti Osaamista lisätään > osaamista myydä ulkoimaille Kulutustottumuksiin vaikuttaa RISKIT Ei pystytä tuottamaan energiaa kilpailukykyisesti Energiataloudelliset ratkaisuun logistiikkaan Ydinvoima kielletään (arvovalinta) Ydinvoimaa lisätään niin se voi vähentää lähienergian kehittämistä STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Ydinenergia Lähienergian tuottaminen sähkötariffeja muuttamalla Bioenergiaosaamisen kasvattaminen > synnyttää yrittäjyyttä ja uutta liiketoimintaa 34

35 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Sosiaalinen media MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Verkkokauppa vaikuttaa kulutustottumuksiin Uusi yrittäjyys ja liiketoiminta > verkkobisness Sosiaalisen median vaikutus kasvaa Lehdet verkossa realiajassa Pankkipalvelut kotiin Opetus kotiin Nuoret ottaa kasvavassa määrin verkon käyttöön MAHDOLLISUUDET Maaseutu yhdistetään kansainväliseen bisnesverkostoon Matkailun edistäminen RISKIT Voi eristää ihmiset toisistaan (face to face kontaktit). Luonnolliset sosiaaliset verkot vähenee. STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Sosiaalisen median hyödytäminen maaseudulla. Strateginen suunnitelma 35

36 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseudun elinkeinorakenne ja työllisyys (maatalous, tietotalous) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Tilakoko kasvaa Pienet maatilat monialaistuvat Makean veden saatavuus Palveluyritysten määrä kasvaa Vihreän talouden kasvu MAHDOLLISUUDET Luomutuotanto Uudet markkinat ja jakelukanavat Makea vesi mahdollistaa monenlaisen tuotannon RISKIT Energian hinnan nousu ja saatavuus Haavoittuvuus Työvoimapula STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Riskien hallinnan merkitys kasvaa Veden innovatiivinen hyödyntäminen Hyödynnetään bioenergia mahdollisimman hyvin Energiaa säästävä teknologia 36

37 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Yrittäjyys ja uusien yritysten syntyminen MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Paikkasidonnaisuus vähenee Verkostoituminen Akateeminen yrittäjyys Uudenlaiset yrittäjyyden muodot RISKIT Yritykset edelleen keskittyvät kasvukeskuksiin Sopivien toimintaympäristöjen puute MAHDOLLISUUDET Tutkimuksen ja yritysten lisääntyvä yhteistyö Rikkaat ja monipuoliset luonnonvarat Vapaita, edullisia toimitiloja Kainuun ulkopuolelta tulevat yrittäjät Eläköityminen antaa tilaa uusille yrittäjille STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kokeilut mahdollistettava Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Marja-alan piilaakso Kainuuseen Yrittäjyyttä voitava kokeilla, kokeiluympäristöt Tarvitaan riskirahoitusta 37

38 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Bio- ja lähienergian kysyntä ja käyttö MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Eu 2020! 20% (57 % UE:n käyttöosuus tavo 80 % 2020) bioenergian kysyntä kasvaa Ilmaston muutos MAHDOLLISUUDET Työpaikkoja maaseudulle Uutta yrittäjyyttä Bioenergiaa lisää (Metsäenergiaa GWh Uusia tuotteita ja innovaatioita Kasvavat metsävarat Hajautettu energiantuotanto Hiilinielu myytävä ekosysteemipalveli (?) Fossiilisten niukkuus hinta nousee Vihreä imago Yhteiskunnan tuki biolle Biokaasun hyödyntäminen Jätteiden hyödyntäminen, kierrätys Aurinkoenergia Energian säästö energiatekniikan kehitys älykkäät järjestelmät esim katuvalot RISKIT Venäjän kilpailu (WTO) Valtion poikkoileva tukipolitiikka Maaperän köyhtyminen bioenergia reheviltä alueilta Työvoiman saanti Bioenergia ei saa syrjäyttää elintarviketarjontaa Uudet suuret voimalat (YDIN-) kysyntä alas STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Pitkäjänteinen biomyönteinen energiapolitiikka (lait, tuet) Energia(yli)omavaraisuus Uudet liiketoimintamallit 38

39 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Metsän tuotteiden kysyntä MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Puun kysyntä rakentamisessa ja sisustamisessa Virkistyskäyttö lisääntyy Puuraaka-aineen uudet käyttömuodot Bulkkituotanto vähenee Pitkälle menevä jalostus lisääntyy Ekosyynteemipalvelut lisääntyy Energiakäyttö kasvaa Metsien omistuspohja muuttuu Runsaasti korkealuokkaista raaka-ainetta tarjolla Osaamista on Puuseppien arvostus nousee, kysyntä kasvaa Mahdollisuuksia uuteen yrittäjyyteen Osaamisen kehittäminen (t&k) Metsän muut tuotteet (metsät, marjat super-food) Metsäyhdistettynä matkailuun Green Care MAHDOLLISUUDET Luonto-, matkailu- ja matkailuarvojen kehittäminen Luontoarvokauppa Ekosysteemipalvelujen kaupallistaminen Biotalous kokonaisuutena Bioenergiaa lisää+jalostuspitemmälle (kuivaus, pelletti biohiili, sähkö) Suojeltujen alueiden hyödyntäminen Venäjä Venäjä ja muu tuontopuu Ympäristökatastrofit Työvoimanpuute Ilmasto: ääri-ilmiöt lisääntyy RISKIT Raaka-aineen (puu) kysyntä pienenee Metsän non-wood -tuotteiden hinnoittelu (sienet, marjat, virkistys) Tuotteiden kysyntälaskee Onko tulipolitiikka ja lainsäädäntö pitkäjänteistä Aluepolitiikka Tuotanto ei kehity Suurimuotoisen jalostuksen häviäminen Jokamiehen oikeus STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Tuotekehitys keihään kärjet Palvelutuotekehitys (erik. osaaminen) Suuren mittaluokan monituotebiojalostamo Metsien hoito sovitettava monipuolisen käytön mukaiseksi Puurakentamisen suosiminen kaavoituksessa Agro-forestry esim puu+viljeljellyt marjat metsässä Osaamisen kehittäminen 39

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan Maaseudun tulevaisuus kohtaamispaikkana maaseutu -seminaari 29.-30.9.2010 Seinäjoella ja Ilmajoella Katariina Heikkilä Turun yliopisto,

Lisätiedot

Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa:

Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa: Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa: ennakointityöpajan tulosten esittely Vesala 12.2.2015 Sivu 1 16.2.2015 Merja Lehtinen/Keski-Suomen ELY-keskus Biotalous on talouden seuraava aalto

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? 9.11.2016 Hyvää huomenta! Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy DI, kehittämispäällikkö, Biolaaksotiimi Kymenlaaksoon elinvoimaa bio- ja kiertotaloudella

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

2

2 2 Varsinainen jäsen Edunvalvontajäsen Kalajoki Kannus Kokkola Sievi Kruunupyy Toholampi Kaustinen Reisjärvi Veteli Halsua Lestijärvi Perho Kinnula 5 1 2 Kilometriä 6 7 9 2 25 21 215 22 2-2 - 4-6 Väestönlisäys

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio 1 Satakunnan maakuntaohjelma 7 1 Internet-kyselyn suorat jakaumat 1. Taustamuuttujat Vastaajat seutukunnittain 18 16 14 1 1 8 6 4 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Satakunta Satakunnan ulkopuolella

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä. 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä. 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta visiotyö Parlamentaarinen työryhmä Kevät 2016 OLEMME TÄSSÄ Muutokset mahdollisia Käynnistys

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi Kajaani, 8.1.2015 Kristiina Jokelainen Erityisasiantuntija, Lapin liitto Kaivannaisalan teemapaperin valmistelu 2013 nimettiin

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot