Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kainuu. Kajaani Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Kainuu Kajaani Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy

2 X S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Kainuun maaseudun kohtalonkysymykset OSA 3 Kainuun maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 OSA 5 LIITE Kainuun maaseudun voimavarat ja rajoitteet Kainuun maaseudun kehittämisteemoja Tulevaisuustyöpajan aineistoja 2

3 X OSA 1 Johdanto 3

4 XJohdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 28 % (33 / 120 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 46 henkeä. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä eikä sinällään sisällöllisesti sido alueella tehtävää jatkosuunnittelua. 4

5 XTilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti 5

6 XProjektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu 6

7 X OSA 2 Kainuun maaseudun kohtalonkysymykset 7

8 Kohtalonkysymykset Toimintaympäristö ja alueen maaseutu TOIMINTAYMPÄRISTÖ ALUEEN MAASEUTU 1. Kuka lähtee, miksi lähtee ja minne lähtee Kainuusta? Ketä tänne jää? (sis. myös mahd. maahanmuuttajat) 2. Kuka tänne tulee? (maahanmuuttajat, paluumuuttajat) 3. Mihin tulevaisuuden kainuulainen lopullisesti menehtyy? 1. Mistä kehittämisideat tuotantoaan monipuolistaville yrityksille? 2. Mistä pääomat kehittämistoimintaan? 3. Kuka tekee likaisen työn (ei-suositut alat)? Mikä on itsenäisen Kainuun maakunnan minimiväestömäärä ja aluetalous? Menettääkö Kainuu identiteettinsä, jos oma aluehallinto poistuu? Julkisen talouden tila ja olemassaolo Kainuussa? Tarvitsemmeko tulevaisuudessa sosiaalisia kontakteja maaseudulla? Mikä on rahatalouden tulevaisuus? Jokamiehenoikeuksien tulevaisuus? Ollaanko aineettomat arvot muuttamassa maksullisiksi? Riittääkö energia? Kuka tekee työt? Mitä vaikuttaa Venäjän tuleva kehitys? Ostavatko venäläiset maat Suomesta? Vievätkö maahanmuuttajat meidän elintason? Mikä on alueen alin mahdollinen tilamäärä? Kuka päättää tulevaisuuden luonnonvarojen käytöstä ja yritystoiminnasta? Mikä on tulevaisuuden maatilojen tavoitekoko? Onko klassisella vaihdantataloudella tulevaisuutta?(harmaan talouden vastapaino) Maaseutuasuminen(haja-asutus), haitta vai etu? Milloin maaseutuasujien edellytetään suoraan kattavan osan infran kustannuksista? Kuka tekee likaisen työn?(ei-suositut alat) Kannattaako lähteä kalaan? Metsien omistusrakenne tulevaisuudessa? Missä ovat alueen osaamisen kehittämispalvelut? Ketä kiinnostaa sijoittaa alueen yritystoimintaan? 8

9 X OSA 3 Kainuun maaseudun toimintaympäristön muutostekijät 9

10 XMuutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät 10

11 XMuutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

12 XMuutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Yrittäjyys ja uusien yritysten syntyminen 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä) 12

13 XMuutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI E N N U S T E T T A V U U S Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Kuntarakenteen muutokset Metsien käyttö Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Tietoliikenneyhteydet Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Luomu- ja lähiruoan suosio Maaseutumatkailun Globalisaatio ja kansainvälistyminen kysyntä Bio- ja lähienergian tuotanto Kolmannen sektorin rooli Energian hinta Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Muutokset elintarvikeketjussa Maahanmuuttajat maaseudulla Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Ympäristö ja ilmastonmuutos Yrittäjyys ja uusien Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso yritysten syntyminen Suomen vientimarkkinoiden kehitys Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Maaseudun elinkeinorakenne Suomen talous ja kilpailukyky Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10 13

14 X OSA 4 Kainuun maaseudun voimavarat ja rajoitteet 14

15 V O I M A V A R A T X XAlueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Moni-ilmeinen neljän vuodenajan Kainuun avara ja kaunis luonto sekä puhtaat luonnontuotteet Elinvoimainen maatalous, metsät ja metsätalous, omintakeinen turvallinen luontomatkailu ja uudet toimialat Kainuun kansa, aitous, kylät, yhteisöllisyys, paikallisuus ja Kainuun kulttuurinen pohja Rauhallinen, hiljainen, väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö Luonnonvarat ja raaka-aineet Toimivat peruspalvelut ja kohtuullinen liikenneinfra; Tietyt palvelut hyvin järjestetty, paikoittain hyvät tietoliikenneyhteydet Mutkaton yhteistyö Sijainti Kajaanin kaupungin, Venäjän rajan ja läntisen rannikon läheisyydessä. Sama matka Rovaniemelle ja Helsinkiin. Maatalousyritysten hyvä pääomatilanne Hyvä koulutusjärjestelmä (Kajaanissa) Vakiintunut maaseudun kehittämisen toimintatapa ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET Väestön väheneminen ja vanheneminen Syrjäinen sijainti ja pitkät etäisyydet Palveluiden keskittyminen ja heikkeneminen Uskon puute ja kielteiset asenteet Vähäinen yrittäjyys ja heikko yrittämisperinne sekä verkottuminen Yhteistyön puute ja pieni aktiivisten joukko Rapistuva infra ja liikenneyhteydet Epäsuosiollinen valtakunnallinen poliittinen päätöksenteko Koulutustaso alhainen ja koulutuksen kohtaaminen tarpeiden kanssa huono Arvostuksen puute Osin puutteelliset tietoliikenneyhteydet Keskittävä kaavoitus ja hyvien tonttien Maatilojen työ raskasta ja sitovaa Maaomaisuus puoliksi valtion omistuksessa R A J O I T T E E T 15

16 Nykyisessä X maaseutuohjelmassa listatut vahvuudet ja heikkoudet ALUEELLINEN MAASEUTUOHJELMA Vahvuudet Hyvin hoidetut ja kasvavat metsät Väljyys tila Erinomaiset raaka-aineet Kylätoiminta Maidon ja lihatuotannon osaaminen Omaleimainen imago Metsien ja vesien monikäyttö Puunjalostus Perinteinen maatalous Luonto (selkeät vuodenajat) Raaka-ainevarat Metsien käyttö kestävällä tasolla Korruptiovapaa yrityskulttuuri Heikkoudet Osaamisen / osaajien puute (markkinointi, tuotteistaminen, yhteistyö, kehittämistoiminta) Asenteet (yrittäjyys, uskallus, konservatiivisuus, toim. Kultt.) Väestö (ikä- ja sukupuolirakenne) Infran heikkous (tie, vesi, tele) Vähäiset taloudelliset resurssit 16

17 X OSA 5 Kainuun maaseudun kehittämisteemoja 17

18 XKeskeisiä kehittämisteemoja (1/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Uudet toimintatavat ja kokeiluympäristöt (yht. 19) Teemaohjelmien jalostus: Maaseudun SHOK / TKI (yritysvetoisesti, yhtiömuotoisesti, avoin) (8) Kokeilut mahdollistettava: tarvitaan kokeiluympäristöjä ja riskirahoitusta (6) Uudet toimintatavat, esim. somen hyödyntäminen ja uusien yritysten mentorointi (erityisesti nuorten yrittäjien) (2) Innovaatioiden arkipäiväistäminen: esim. peliala matkailu paikalliskulttuuri tai peliala hoiva-ala paikalliskulttuuri (2) Valitaan kehittämisen kärjet ja keskitytään niihin (myös teemaohjelmien sisällä): erityisesti luonnonvarat ja luontomatkailu (1) Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen (ideat yritysten monipuolistamiseen, osaavan työvoiman tarpeen tyydyttäminen, yritysten pääomahuolto) Bio- ja lähienergian lisääminen (yht. 16) Hajautettua lähienergiantuotantoa lisätään ja jakelu mahdollistetaan tariffijärjestelmällä (10) Pitkäjänteinen, biomyönteinen energiapolitiikka (lait, tuet) Biojalostamo bioenergiatuotantolaitoksen ympärille (biohautomo: T&K-ympäristö, spin off -yritykset) Hajautettu energiantuotanto Energiaomavaraisuus Maaseudun houkuttelevuuden ja imagon parantaminen (yht. 16) Positiivinen markkinointiajattelu: Nuoret, yrittäjät, kaikki kainuulaiset, tarinat tuotteissa, nettimaailma arkipäivässä (9) Modernisoidaan maaseudun imago: Valokuitua joka paikkaan, sosiaalisen median hyödyntäminen (3) Rohkeus ja kyky nähdä Kainuu ulkopuolisin silmin ja arvottaa: yhteispäätös; luontomatkailu, elämys-matkailu, luonnon tuotteet, uudet tuotteet, jne. (2) Yhteinen viesti: eläviä esimerkkejä Modernia toimintaa ja elävää kulttuuria 18

19 XKeskeisiä kehittämisteemoja (2/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Nuori väestö keskiössä ja yhteisöllisyys voimavaraksi (yht. 15) Nuoret keskiössä: koulutus, yrittäjyys, hyvinvointi (5) Nuorten maalle muutto ja yrittäjyys Yhteisöllisyys ja paikalliskulttuuri voimavaraksi kainuulainen paremman elämän resepti (4) Halpatyövoimastrategia: marjanpoiminta, hoivatyö, metsänhoito, kaivokset (3) Hyödynnetään eläkeläisten osaaminen ja resurssit: kannustetaan pienten, hajanaisten ja sesonkityön tekemiseen (mm. verotus) (2) Väestökehitys Kainuussa (muuttotase, paluumuutto ja muiden alueiden nuorten houkutteleminen, perusturvan tila) (1) Kaavoitus ja maapolitiikka maaseutuasumiselle myönteiseksi Tulo- ja maahanmuuton aktivointi Rohkeus ja suvaitsevaisuus Palvelujen saavutettavuus, tarve ja organisoituminen (yht. 11) Välttämättömät palvelut hoidettava kohtuullisella etäisyydellä niille, jotka eivät voi niitä muualta hakea (mm. päivähoito, koulu, vanhustenhoito) (2) Sote-palvelujen toimintaprosessien uudistaminen: käytännönläheiset innovaatiot ja hyvien mallien käyttöön otto Ennaltaehkäisevä toiminta, oman vastuun lisääminen, yhteisöllisen vastuun lisääminen Elintarvikeketjun kehittäminen (luomu/lähiruoka) (11) Turvataan elintarviketuotanto Kainuussa Etenkin luomusta elintarvike jalostusta Lähiruokaa kauppoihin ja julkisiin keittiöihin Kainuussa lisää maidon/lihan paikallista elintarvikejalostusta 19

20 XKeskeisiä kehittämisteemoja (3/3) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Luonnonvarojen monipuolinen ja innovatiivinen hyödyntäminen (yht. 9) Alueen raaka-aineiden (biomassa, metalli, luonnontuotteet) jalostusasteen nostaminen ja siihen liittyvän T&K-toiminnan vahvistaminen (7) Poikkitieteellinen luonnonvarojen hyödyntäminen: veden innovatiivinen hyödyntäminen, biomateriaalin mahdollisimman tarkka hyödyntäminen, marja-alan piilaakso Kainuuseen (1) Metsän monet mahdollisuudet: Tuotekehitys tarkkaan valituissa keihäänkärjissä, metsien hoito monikäytön mukaan, puutavara, puurakentaminen uudisrakentamisessa (kaavoitus), metsien uusi käyttö, ekosysteemipalvelut, virkistyskäyttö (1) Kaivannaistoiminnan edellytykset Yhteistyö ja verkostot Matala kynnys yrittäjyyteen Palvelut ja infra Tieverkkojen, sähköverkkojen sekä tietoliikenneyhteyksien ja -palvelujen turvaaminen (8) Alueen saavutettavuus turvattava Perusta laskelmille yhteiskunnallisen hyödyn kautta Uusia tieverkon ylläpitoratkaisuja kehitettävä. Sähköverkkojen saavutettavuus turvattava Sään ääri-ilmiöiden ennustettavuus ja hoito Sähköverkot maahan Kattava tietoverkko kaikkialle Kainuuseen Hyödyn rakentaminen nopeisiin verkkoihin, esim. e-työ, e-oppiminen, e-kauppa, e-kansalainen Uusien työ- ja toimintakulttuurien voimakas tukeminen Maaseutumatkailu ja vapaa-ajan asuminen (3) Matkailutoimintaa voidaan lisätä matkailukeskusten lähellä Hiljaisuuskohteet Yhteismarkkinointi ja tuotteistus 20

21 XAlueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Uudet toimintatavat ja kokeiluympäristöt Maaseudun houkuttelevuuden parantaminen Nuori väestö keskiössä ja yhteisöllisyys voimavaraksi Palvelujen saavutettavuus ja organisoituminen Luonnonvarojen innovatiivinen hyödyntäminen Toimialat Metsä- ja puutalous Bio- ja lähienergia Luontomatkailu Läpäisevät osaamisalueet Maaseutuelinkeinot Elintarvike 21

22 X LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 22

23 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja Xheikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (jatkuu) RYHMÄ A 1.Luontoresurssien hyödyntäminen 2.Nuoret keskiössä: koulutus, yrittäjyys, hyvinvointi Asenneilmapiirin kehittäminen Työvoimapulan hallinta RYHMÄ B 1.Yhteisöllisyys ja paikalliskulttuuri voimavarana Kainuulaisen paremman elämän resepti 2.Innovaatiotoiminnan arkipäiväistäminen esim. Peliala matkailu- paikalliskulttuuri Peliala hoiva-ala - paikalliskulttuuri Erotettava voimavarojen monialaisuus; esim. infa matkailijan silmin ja kokemusmaailmassa hyvässä kunnossa, paikallisen maaseudun asukkaan silmin ei Suuressa kehittämiskuvassa Kainuun maaseudulla hyviä kehittämismahdollisuuksia (matkailu, kaivannaiset), pienessä kuvassa (syrjässä kylillä) puuttuu jo peruselementtejä kuten esim. tekijät Koulutusrakenteiden jäykkyydet; muodostuvat osaamispohjat ja ammattirakenteet eivät sovellu maaseudulle Innovaatiopohjan kapea-alaisuus ja niiden soveltamisen puuttuminen maaseudulle tärkeillä toimialoilla paikallistasolla Yhteinen strategia nuorten ammattilaisten houkuttelemiseksi maaseudulle puuttuu; mihin satsataan? Näkökulma siirtäminen nuoren aikuisen näkökulmaan ja vuoteen 2020(Miltä maailma näyttää? Antaako Kainuu vastauksia elämän peruskysymyksiin?) Ison kuvan puuttuminen bioenergian käytön kehittämisessä Turvallisuus objektiivisena ja subjektiivisena kokemuksena. Kainuulainen paremman elämän resepti? 23

24 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja Xheikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (jatkuu) RYHMÄ C Vahvuudet / voimavarat: Metsien jatkojalostus > taloudelliset vaikutukset > mekaaninen muunjalostus jatkuu ja kehittyy Raaka-aineet (biomassat, metallit) jakojalostus, tki toiminta integrointi (oulun ja itä-suomen yliopistot (cemis-oulu, biotekniikan laboratorio) ja yritykset Matalan jalostusasteen tuotteet > tarvitaan halpoja käsipareja (hoivapalveut, metsänistutus, kalan perkkuu, marjan poiminta) strateginen suunnitelma halpatyövoiman käytöstä. Jatkojalostus biomassojen hyödyntäminen alueella; vaikuttaa taloudellisesti Bioenergia! > Metsän keruu koneellistettu Biomassa (mm. Marjat) > keruu halvalla työvoimalla (halvat työvoima kustannukset) > logistiikka > siirtäminen jatkojalostukseen (oikea jakeeseen menee oikeaan käyttöön > marjan mehut toiseen, marjan kuoret toiseen (sivuvirrat) Perusteollisuus kunnossa (veturiyritykset) Metsäpuolella / elintarvike- ja marjapuolella uusiutuvia voimavaroja. Jatkojalostus tänne Lähienergia ratkaisut Biomassojen teemaohjelma / elintarvike- ja marjateemaohjelma Jatkojalostuksen (tki toimintan ) teema ohjelma Tki toiminnan teemaohjelma on yritysten vetämä ohjelmia Teemaohjelmat ei saa olla pelkästään julkisten sektoreiden vetämiä. Se ole kestävällä pohjalla Maaseudun shok ohjelma teemaohhjelmien uusi vaihe (yritykset mukana) Elintarvikebisness on globaalitoimintaa Finpap malli Heikkoudet / rajoitteet Ikääntyminen Tieverkko muutokset Kontaktipintojen vähäisyys ; verkostojen vähäisyys Ei ole asiantuntijaverjostoja (välttämättömiä tki toiminnan osalta) Kunnianhimon kehittäminen yrittäjille > kasvuyritykset 24

25 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja Xheikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (jatkuu) RYHMÄ D 1.Valitaan kehittämisen kärjet ja keskitytään niihin (myös teemaohjelmien sisällä) Erityisesti luonnonvarat ja luontomatkailu 2.Uudet toimintatavat Sosiaalisen median hyödyntäminen Uusien yritysten mentorointi (erityisesti nuoret yrittäjät) Luonnonvarojen tehokkaampi käyttö ja uudet innovaatiot Ulkokainuulaisen pääoman hyödyntäminen Verkostoituminen Kainuun ulkopuolelle Mahdollisuuksien konkretisoituminen Luonto-osaamisen tuotteistaminen Oman identiteetin arvostaminen Uusien, erityisesti nuorten yrittäjien mentorointi Yritysten verkostoituminen Kainuun sisällä ja ulkopuolelle Tarvitaan vetovoimaisia asuntoja ja tontteja Hyvien asioiden ja mahdollisuuksien esilletuonti Valitaan kehittämisen kärjet ja keskitytään niihin (myös teemaohjelmien sisällä) Sosiaalisen median mahdollisuuksien hyödyntäminen, mm. markkinointi, verkostoituminen, tuotekehitys Riittävät tietoyhteydet Kaikkialle Kainuuseen Rohkeita avauksia, uusia vaihtoehtoja koulutukseen RYHMÄ E Panostettava paikallisten luonnonvarojen monipuoliseen hyödyntämiseen (metsä (mistä isot uudet toimijat Kainuuseen?), bioenergia (uudet toimijat?) hajautettu energiantuotanto ja syöttötariffit, pien-chp, biokaasu, kaivannaiset, kaunis maisema, hiljaisuus,) ja luonnonvaroihin perustuvien uusien tuotteiden luomisen toimintamalli (matalan kynnyksen yrittäjyys, helppo uuden yrityksen perustaminen, Maaseudun houkuttelevuutta asuinpaikkana on lisättävä. Maaseutuasumisen mallimaakunta. (Modernia toimintaa ja elävää kulttuuriperinnettä tuotava esille. Maisemanhoitoa keskeisille reiteille. Viestinnän kehittäminen, eli eri teemoissa hyvien esimerkkien esilletuominen.) Maaseudun välttämättömiä palveluja parannettava. (Tie- ja tietoliikenneinfra sekä postin jakaminen ja niiden toimitus- ja toimintavarmuus ja nopeus oltava keskustan tasolla. Palvelut niille, jotka eivät niitä voi itse hakea, eli: Lasten lähikoulut ja lasten harrastusmahdollisuudet, vanhusten palvelut) 25

26 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja Xheikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (jatkuu) RYHMÄ F 1.Rohkeus ja kyky nähdä Kainuu ulkopuolisin silmin ja arvottaa yhteispäätös luontomatkailu, elämysmatkailu, luonnontuotteet, uudet tuotteet jne. 2.Positiivinen markkinointiajattelu nuoret, yrittäjät, kaikki kainuulaiset Tarinat tuotteissa Nettimaailma arkipäivässä Rohkeus nähdä Kainuu ulkopuolisen silmin tuotteistaa oikein Uskallus laittaa Kainuun aidolle puhtaalle luonnolle, näkymälle ja kokemuksille hintalappu (arvottaminen) Turisteille turistikaivosmatkailua- sekin on toisille erilainen elämys Alue laaja tilaa on myös luonnolle ja kaivoksille pitää maakuntakaavassa rajoittaa alueita eri käyttöön Positiivinen markkinointiajattelu Rinta rottingilla turha nöyristely pois Kainuun mielikuva (nälkämaa erämaa) hyödyksi Meille itsestäänselvyyksien, muille elämysten kartoittaminen Tukea elämysten kehittymistä kannattavaksi liiketoiminnaksi - laaja ymmärrys asialle ja näkemys villit luonnonmarjat ja muut luonnontuotteet, kosmetiikka luonnosta Mielikuva puhtaasta luonnosta ja sen tuotteista tuotteistettava Tuotteiden tarinat katsottavissa netissä nettilinkki purkin kyljessä Internetin hyöty ja käytettävyys, ollaan ajan kelkassa mukana RYHMÄ G Luonnonvarat Väestö Metsien uusi hyödyntäminen Kaivannaistoiminnan edellytykset Palvelut Yhteistyö ja verkostoituminen Infra (valokuitu, sähkö, tiestö, tele) Yrittäjyys Osaaminen Vetovoima (palvelut, maankäyttö, viihtyminen, harrastukset, kulttuuri, yhteisöllisyys) Rohkeus suvaitsevaisuus Tulomuutto Nuorten maallemuutto ja yrittäjyys 26

27 Tulevaisuustyöpajassa X käsitellyt toimintaympäristön teemat 7 kpl pöytää ja teemaa Pöydän kattajat Pöytä 1 Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 a) Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne b) Palvelujen saavutettavuus, tarve ja organisoituminen a) Elintarvikeketju: Esim. luomu- ja lähiruoan suosio b) Maaseutumatkailun ja vapaa-ajan asumisen kysyntä a) Tietoliikenneyhteydet ja -palvelut b) Tieverkko ja muu liikenne-infrastruktuuri Arvot, asenteet ja kulutustottumukset (muut kuin ruoka, vapaa-aika) a) Maaseudun elinkeinorakenne ja työllisyys (maatalous, tietotalous) b) Yrittäjyys ja uusien yritysten syntyminen a) Bio- ja lähienergian kysyntä ja käyttö b) Metsään perustuvien tuotteiden kysyntä Pentti Malinen Tarja Lukkari Pekka Knuutinen Kiira Noponen Veli-Matti Karppinen Jouko Käsmä Laura Jänis Matti Haverinen Pirjo Oikarinen Jyrki Haataja Timo Karjalainen Pöytä 7 Kohtalonkysymykset Juha Määttä 27

28 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseudun väestön määrä ja rakenne MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Syrjäisten alueiden väestö vähenee ja rakenne ikääntyy Nuorten määrä on pieni ja lähtömuutto voimakas Uusmuutto maaseudun vetovoimaisille alueille lähtee käyntiin Monipaikka- ja osa-aika-asuminen yleistyy Maahanmuutto kasvaa MAHDOLLISUUDET Osa-aika-asuminen ja matkailu vahvistavat palveluja Maaseudulla on vetovoimaisia asuinpaikkoja (tontit) Hoivapalveluja syntyy maaseudulle, myös lomamökkien vuokraus ja huolto Työkulttuurin muutos Eläköitymisen myötä vapautuu työpaikkoja Alueen nuoret (max 6000) voidaan tavoittaa helposti Maahanmuutto kasvaa Varakkaat eläkeläiset paluumuuttajina Ikääntyneiden arvostus kasvaa RISKIT Työt ja työvoiman tarjonta eivät kohtaa Työvoima ei riitä kasvavaan (hoiva)palvelujen kysyntään Liikkumisen kustannukset tulevat tärkeiksi tekijöiksi (energian hinta nousee) Yksinäisyyden aiheuttama turvattomuus erit. vanhuksilla STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kaavoitus- ja maapolitiikka ovat avaintekijöitä Tulomuuton ja maahanmuuton aktivointi Uusasutustoiminta valtion maille Nuorten vierihoito /kannustaminen yrittämiseen ja koulutukseen 28

29 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Palvelujen saavutettavuus, tarve ja organisointi MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Tieyhteyksien kunnossapito heikkenemässä ja tietoliikenneyhteydet kehittymässä Sähköiset palvelut kehittyvät Hoiva-, vanhus- ja terveydenhoitopalvelujen tarve kasvaa (ikärakenne vahvasti vanhuspainotteista) Julkisiin palveluihin löydetään uusia toteutusmuotoja (liikkuvat, verkkopohjaiset ) MAHDOLLISUUDET Julkisiin palveluihin löydetään uusia toteutusmuotoja (liikkuvat, joustavat, sähköiset/verkkopohjaiset ) Kulttuuriperinteen vahvistaminen nostaa kehittämisinnostusta Työvoiman tarve kasvaa; liikkuvat työ, etätyö Rajan yli tapahtuva yhteistyö (lisää tarjontaa, edullisia hintoja) Palveluyrittäjyys syrjäisellä maaseudulla Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ja oma vastuun lisääntyminen RISKIT Sähköisten palvelujen käyttövalmiudet vanhuksilla heikot -> syrjäytyminen Palvelujen keskittyminen Jos palvelut eivät toimi, väki lähtee pois tai syrjäytyy Väestön väheneminen johtaa palvelujen supistumiseen STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Sote-palvelujen toimintaprosessien uudistaminen ja kehittäminen (käytäntölähtöiset innovaatiot) Hyvien mallien tukeminen ja aktiivinen levittäminen Huolehdittava välttämättömät palvelut (nuorimmille ja vanhimmille asukkaille) turvattava kyliin /Palvelujen tarjonnan turvaaminen kohtuullisen etäisyyden päästä Kallis erikoissairaanhoito valtiolle (vrt. Norja) Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ja oman ja yhteisöllisen vastuun lisääminen 29

30 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Elintarvikeketju: luomu- ja lähiruoan suosio MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Luomun suosio kasvaa, käyttö moninkertaistuu Vaihtoehto kuluttajalle Lähiruoan käyttö lisääntyy julkisessa ruokahuollossa ja kaupoissa merkittävästi Valtaosa ruoasta perinteistä, ostetaan marketeista Luonnosta elämystuotteita MAHDOLLISUUDET Yrittäjille mahdollisuus, erityisesti lähiruoka Luomua maakunnan ulkopuolelle Yhteistyö Pienimuotoinen elintarvikejalostus etenkin luomussa Järvikala ssa jonkin verran hyödyntämismahdollisuuksia RISKIT Tuotanto kasvaa hitaasti Logistiikkakustannus Toimitusvarmuus-luomu Pienten yritysten raaka-aineiden saanti Tuotantokustannus Ruokatrendimuutokset Kilpailulainsäädäntö estää Keskittynyt tuotanto, pienet erät hankalia Kalanviljelyn laajenemisen estää ympäristölainsäädäntö STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Turvataan elintarviketuotantokainuussa Etenkin luomusta elintarvikejalostusta Maidon/lihan paikallista elintarvikejalostusta Lähiruokaa kauppoihin ja julkisiin keittiöihin 30

31 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseutumatkailun ja vapaa-ajan asumisen kysyntä MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Matkailu kasvaa Vapaa-ajan asumisen suosio kasvaa Suuret ikäluokat eläkkeelle Monipaikkaisuus kasvaa Lyhytlomat, 2-4 vrk RISKIT Matkustuskustannukset kasvaa Ympäristön pilaantuminen/puhtaan imagon menettäminen Kilpailu kovaa: lappi, ruka, tahko Onko yrittäjiä Ympäristölainsäädäntö, -politiikka Matkailijoiden vaatimustaso kasvaa Markkinointi kallista MAHDOLLISUUDET Matkailukeskusten hyödyntäminen Eläkeläiset kasvava asiakasryhmä Agroturismi/kaivosturismi Kansainvälisyys Ohjelmapalvelut Ulkomaiset sijoittajat, matkailuyrittäjät Myynti stokmannilla (valmiit paketit) Paikalliskulttuurin hyödynnys 4 vuodenaikaa STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Matkailutarjontaa voidaan lisätä etenkin matkailukeskusten lähellä Hiljaisuuskohteet Yhteismarkkinointi ja -tuotteistus 31

32 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Tietoverkon kattavuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Tietoverkon kattavuus Sähköiset uudet palvelut lisääntyy RISKIT Huono siirtyä kattaviin sähköisiin palveluihin Verkon hankinta ja käyttökustannukset Saadaanko riittävästi uusia sähköisiä palveluja Myrskyt ja muut luonnon ilmiöt Tietoturva ja yksityisyys? MAHDOLLISUUDET Suiper matrix palvelut Lisää turvallisuutta Lisää vetovoimaa maaseudulle Uusi harrastusmahdollisuuksia Virtiuaalisosiaalisuuden kasvu Uudet yritysten koulutus ja neuvontapalvelut Markkinointitiedon keruu ja hyödyntäminen Sote palvelut ekauppa eoppiminen STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kattava valokuituituverkko rakennettava koko maakuntaan Hyödyn rakentaminen nopeitten verkkojen rakentamisen jälkeen käyntiin Työ ja toimintakulttuurien voimakas kehittäminen Tietorurvan hoito kuntoon Sosiaalinen media voimavaraksi eoppiminen, etyö ja ekauppa kehittämisen kohteeksi Kansalaisten palvelut 32

33 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Tie ja sähköverkot MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ RISKIT Kunnossapito Myskyjen ja yms. ennakointi ja hoito Kustannusten nousu Yleinen tieverkko rapistuu Julkiset tiet siirtyvät yksityisteiksi Matkailu Perusteollisuus Vapaa-ajan asukkaat Turvallisuus Palvelujen saavuttettavuus MAHDOLLISUUDET STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Sähköverkot maahan Hajautettu tieverkko kunnossa Saavutettavuus turvattava Tien hyöty tulee laskea yhteiskunnallisen hyödyn kannalta 33

34 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Energiankulutus ja tuotanto sekä sen käyttäminen MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Matkailu on energiaintensiivistä Kuljetus- ja logistiikka Kaivos- ja metsäteollisuus Arjessa asuminen ja kulkeminen energiaintensiivisiä Energiasta pula globaalisesti Maalämmön kasvattaminen ja / tai sen yhdistäminen muuhun energiatuotantoon MAHDOLLISUUDET Lähienergia / Bioenergia > työllistää paikallisesti Osaamista lisätään > osaamista myydä ulkoimaille Kulutustottumuksiin vaikuttaa RISKIT Ei pystytä tuottamaan energiaa kilpailukykyisesti Energiataloudelliset ratkaisuun logistiikkaan Ydinvoima kielletään (arvovalinta) Ydinvoimaa lisätään niin se voi vähentää lähienergian kehittämistä STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Ydinenergia Lähienergian tuottaminen sähkötariffeja muuttamalla Bioenergiaosaamisen kasvattaminen > synnyttää yrittäjyyttä ja uutta liiketoimintaa 34

35 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Sosiaalinen media MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Verkkokauppa vaikuttaa kulutustottumuksiin Uusi yrittäjyys ja liiketoiminta > verkkobisness Sosiaalisen median vaikutus kasvaa Lehdet verkossa realiajassa Pankkipalvelut kotiin Opetus kotiin Nuoret ottaa kasvavassa määrin verkon käyttöön MAHDOLLISUUDET Maaseutu yhdistetään kansainväliseen bisnesverkostoon Matkailun edistäminen RISKIT Voi eristää ihmiset toisistaan (face to face kontaktit). Luonnolliset sosiaaliset verkot vähenee. STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Sosiaalisen median hyödytäminen maaseudulla. Strateginen suunnitelma 35

36 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseudun elinkeinorakenne ja työllisyys (maatalous, tietotalous) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Tilakoko kasvaa Pienet maatilat monialaistuvat Makean veden saatavuus Palveluyritysten määrä kasvaa Vihreän talouden kasvu MAHDOLLISUUDET Luomutuotanto Uudet markkinat ja jakelukanavat Makea vesi mahdollistaa monenlaisen tuotannon RISKIT Energian hinnan nousu ja saatavuus Haavoittuvuus Työvoimapula STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Riskien hallinnan merkitys kasvaa Veden innovatiivinen hyödyntäminen Hyödynnetään bioenergia mahdollisimman hyvin Energiaa säästävä teknologia 36

37 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Yrittäjyys ja uusien yritysten syntyminen MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Paikkasidonnaisuus vähenee Verkostoituminen Akateeminen yrittäjyys Uudenlaiset yrittäjyyden muodot RISKIT Yritykset edelleen keskittyvät kasvukeskuksiin Sopivien toimintaympäristöjen puute MAHDOLLISUUDET Tutkimuksen ja yritysten lisääntyvä yhteistyö Rikkaat ja monipuoliset luonnonvarat Vapaita, edullisia toimitiloja Kainuun ulkopuolelta tulevat yrittäjät Eläköityminen antaa tilaa uusille yrittäjille STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kokeilut mahdollistettava Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Marja-alan piilaakso Kainuuseen Yrittäjyyttä voitava kokeilla, kokeiluympäristöt Tarvitaan riskirahoitusta 37

38 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Bio- ja lähienergian kysyntä ja käyttö MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Eu 2020! 20% (57 % UE:n käyttöosuus tavo 80 % 2020) bioenergian kysyntä kasvaa Ilmaston muutos MAHDOLLISUUDET Työpaikkoja maaseudulle Uutta yrittäjyyttä Bioenergiaa lisää (Metsäenergiaa GWh Uusia tuotteita ja innovaatioita Kasvavat metsävarat Hajautettu energiantuotanto Hiilinielu myytävä ekosysteemipalveli (?) Fossiilisten niukkuus hinta nousee Vihreä imago Yhteiskunnan tuki biolle Biokaasun hyödyntäminen Jätteiden hyödyntäminen, kierrätys Aurinkoenergia Energian säästö energiatekniikan kehitys älykkäät järjestelmät esim katuvalot RISKIT Venäjän kilpailu (WTO) Valtion poikkoileva tukipolitiikka Maaperän köyhtyminen bioenergia reheviltä alueilta Työvoiman saanti Bioenergia ei saa syrjäyttää elintarviketarjontaa Uudet suuret voimalat (YDIN-) kysyntä alas STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Pitkäjänteinen biomyönteinen energiapolitiikka (lait, tuet) Energia(yli)omavaraisuus Uudet liiketoimintamallit 38

39 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Metsän tuotteiden kysyntä MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Puun kysyntä rakentamisessa ja sisustamisessa Virkistyskäyttö lisääntyy Puuraaka-aineen uudet käyttömuodot Bulkkituotanto vähenee Pitkälle menevä jalostus lisääntyy Ekosyynteemipalvelut lisääntyy Energiakäyttö kasvaa Metsien omistuspohja muuttuu Runsaasti korkealuokkaista raaka-ainetta tarjolla Osaamista on Puuseppien arvostus nousee, kysyntä kasvaa Mahdollisuuksia uuteen yrittäjyyteen Osaamisen kehittäminen (t&k) Metsän muut tuotteet (metsät, marjat super-food) Metsäyhdistettynä matkailuun Green Care MAHDOLLISUUDET Luonto-, matkailu- ja matkailuarvojen kehittäminen Luontoarvokauppa Ekosysteemipalvelujen kaupallistaminen Biotalous kokonaisuutena Bioenergiaa lisää+jalostuspitemmälle (kuivaus, pelletti biohiili, sähkö) Suojeltujen alueiden hyödyntäminen Venäjä Venäjä ja muu tuontopuu Ympäristökatastrofit Työvoimanpuute Ilmasto: ääri-ilmiöt lisääntyy RISKIT Raaka-aineen (puu) kysyntä pienenee Metsän non-wood -tuotteiden hinnoittelu (sienet, marjat, virkistys) Tuotteiden kysyntälaskee Onko tulipolitiikka ja lainsäädäntö pitkäjänteistä Aluepolitiikka Tuotanto ei kehity Suurimuotoisen jalostuksen häviäminen Jokamiehen oikeus STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Tuotekehitys keihään kärjet Palvelutuotekehitys (erik. osaaminen) Suuren mittaluokan monituotebiojalostamo Metsien hoito sovitettava monipuolisen käytön mukaiseksi Puurakentamisen suosiminen kaavoituksessa Agro-forestry esim puu+viljeljellyt marjat metsässä Osaamisen kehittäminen 39