TULEVAISUUSKUVAT 2040

Transkriptio

1 TULEVAISUUSKUVAT 2040 Mahdollisuudet metsästä Page 1

2 Tulevaisuuskuvat Tulevaisuuskuvat on muodostettu ennakkokyselyn (vastaajia 35) sekä työpajan alustusten ja ryhmätöiden tulosten pohjalta Tarkastelu tehtiin viidestä näkökulmasta (PESTE): poliittiset (P), ekonomiset (E), sosiaaliset (S), teknologiset (T) ja ekologiset (E) muutostekijät Ennakkokyselyn tulosten pohjalta esitäytettiin ryhmätyöpohjat työpajaan. Ryhmätöissä täytettiin sisällöt: miten voimme tulevaisuudessa hyödyntää metsää vastaamaan muutostekijöihin (uudet avaukset)? Ryhmätöissä otettiin huomioon I työpajassa luodut arvot: Ketteryys Rohkeus Viisaus Turvallisuus Tulevaisuuskuvat saatiin valitsemalla kustakin sarakkeesta yksi rivi eli kuhunkin muuttujaan kiinnitettiin yksi sisältö. Tulevaisuuskuva on näin määriteltynä käsitteellisesti lähellä esimerkiksi organisaation visiota ja siihen johtavat valinnat lähellä organisaation strategian määrittämistä. Valittiin ryhmätöissä keskeisimmiksi nousseet sisällöt Page 2

3 METSÄ: Poliittiset muutostekijät (P) Kansainvälinen ja EU-tason ilmastopolitiikka Tiukentuvat säädökset Syöttötariffi- ja tukijärjestelmien kehittyminen Päätöksentekoon vaikuttaminen edunvalvonnalla Yhteispohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen Päätösten vaikutusten ennakointi ja niihin varautuminen Pohjois-Pohjanmaan kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen esim. rikkidirektiivin myötä biopolttoaineiden käytön ja valmistuksen lisääminen Turvealueiden uusiokäyttö esim. rahkasammal, koivu Biopolttoaineiden vaatimien suurten investointien vauhdittaminen tukitoimilla. Esim. maataloudessa siirtyminen biopolttoaineisiin sekä lämpölaitoksiin. Säädösympäristön kehittymiseen vaikuttaminen, jotta maakunnan omien materiaalien hyödyntämiselle ei tule esteitä Page 3

4 METSÄ: Ekonomiset muutostekijät (E) Raaka-aineiden hinnat Fossiilisten energialähteiden hinnat Uudet toimialat, teknologiat ja resurssit Jalostusaste mahdollisimman korkeaksi Pohjois- Pohjanmaalla. Taloudellista hyötyä jäätävä alkutuottajalle. Energian tuotantolaitosten puuperäisen tuotanto-osuuden nostaminen (esim. Toppilan voimalaitoksella osuus voi nousta 50%:iin) Puun jalostaminen jopa kultaa kalliimmiksi jatkotuotteiksi Raaka-aineiden entistä tehokkaampi hyödyntäminen esim. tehokkaammissa tuotantoprosesseissa. Tuloksena kilpailukykyiset hinnat. Tuotantoprosessista erottuvien raaka-aineiden ja tuotantoketjun jakeiden hyödyntäminen. Esim. juuripahkat, rakennusteollisuudessa Rakentamisen tuotantovolyymin huomattava nostaminen Erikoistumisen linjaaminen esim. hirsitalot hyvä osaamisalue Tutkimukseen panostaminen ja tutkimustulosten kaupallistaminen sekä koulutukseen vieminen Page 4

5 METSÄ: Sosiaaliset muutostekijät (S) Kuluttajatottumukset/ kuluttajakysynnän muutokset Osaamisen ja koulutuksen merkitys ja painotukset Työmarkkinoiden rakennemuutos ja työllisyyden kehitys Uusiutuvasta materiaalista valmistettavien, biohajoavien korkealaatuisten tuotteiden kehittäminen Ympäristövaikutukset koulutuksen sisältöihin mukaan Metsien hyödyntämiseen matalan tulotason tehtäviin (mm. marjanpoiminta, muu keruu) hankitaan työvoimaa muualta Metsän monipuolisen rinnakkaiskäytön tuotteistaminen. Esim. virkistys, luontomatkailu, hyvinvointia ja terveyttä luonnosta, terveys- ja hyvinvointiruuat, metsästys, luonnonmarjojen poiminta, hiljaisuus, voimaantuminen, pedagogiset mahdollisuudet, terapeuttinen näkökulma Koulutetaan hyödyntämään mahdollisuuksia ja tekemään rohkeita avauksia perinteisten toimialojen tilalle Verkostoyhteistyöosaamisen edistäminen ja toteuttaminen koulutuksen, tutkimusorganisaatioiden, ELYn, maakunnan jne. välillä Yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen eri koulutustasoilla ja organisaatioissa sekä jatkoopinnoissa yrittäjyyden lisäämiseksi, sillä jalostustyö pidettävä Pohjois- Pohjanmaalla Page 5

6 METSÄ: Teknologiset muutostekijät (T) Globaali panostus ympäristöteknologiaan Tieteelliset läpimurrot esim. vetytaloudessa, hiilidioksidin talteenotossa Materiaaliteknologia Betonin korvaaminen uusilla biomateriaaleilla Tuotantokustannusten alentaminen kehittämisen ja tutkimuksen kautta Tieteen ja taiteen yhdistäminen Rohkeiden kokeilujen ja uusien tutkimusalueiden (esim. vety) edistäminen Materiaalinen yhdistäminen (komposiitit jne.) Liiketalouspotentiaalin kartoittaminen sekä alueen yrittäjien aktivoiminen kehitystyöhön Globaaleissa tutkimusryhmissä aktivoituminen Kokonaisvaltaisen Smart City mallin myynti vientiin Pohjois-Pohjanmaan veturiyrityksissä panostetaan rohkeasti omiin vahvuuksiin esim. ympäristöteknologiassa Metsäteollisuuden uudistaminen Page 6

7 METSÄ: Ekologiset muutostekijät (E) Resurssitehokkuus Energiaomavaraisuus Ekologinen jälkiajattelu, elinkaariajattelu Puun jalostusasteen nostaminen Raaka-aineiden käsittely ja jalostaminen paikallisesti Raaka-aineen elinkaaren huomioon ottaminen paremmin esim. puumateriaali hyödynnetään lopuksi energiaksi Tuotantoketjujen sivuvirtojen optimaalinen käyttö (polttaminen liian yleistä) sekä sivutuotteen hyödyntämiseen uusia avauksia esim. kemianteollisuudessa Uudenlaisten materiaalien kierrätys (mm. puukomposiitti) Tutkimuksen alueen laajentaminen Metsistä huolehtiminen, järkevä suunnittelu ja käyttö Page 7

8 METSISTÄ KILPAILUKYKYÄ POHJOIS-POHJANMAALLA Poliittinen (P) Ilmastopolitiikka Tiukentuvat säädökset Syöttötariffi- ja tukijärjestelmien kehittyminen Yhteispohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen Säädösympäristön kehittymiseen vaikuttaminen Biopolttoaineiden Investointeihin vauhtia tukitoimilla Ekonominen (E) Raaka-aineiden hinnat Fossiilisten energialähteiden hinnat Uudet toimialat, teknologiat, resurssit Jalostusasteen nostaminen ja raaka-aineiden tehokas hyödyntäminen Energiantuotantolaitosten puuperäisen tuotantoosuuden nostaminen Erottuvien raaka-aineiden ja jakeiden hyödyntäminen Sosiaalinen (S) Kuluttajatottumukset/ kysynnän muutokset Osaamisen ja koulutuksen merkitys ja painotukset Työmarkkinoiden rakennemuutos ja työllisyyden kehitys Korkealaatuiset tuotteet uusiutuvasta materiaalista Verkostoyhteistyöosaamisen edistäminen Yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen Teknologinen (T) Globaali panostus ympäristöteknologiaan Tieteelliset läpimurrot Materiaaliteknologia Metsäteollisuuden uudistaminen Rohkeiden kokeilujen ja uusien tutkimusalueiden edistäminen Kokonaisvaltaisen Smart City mallin myynti vientiin Ekologinen (E) Resurssitehokkuus Energiaomavaraisuus Elinkaariajattelu Puun jalostusasteen nostaminen Raaka-aineiden käsittely ja jalostaminen paikallisesti Raaka-aineen elinkaaren huomioon ottaminen paremmin