Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi Kimmo Kivinen, Capful Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi Kimmo Kivinen, Capful Oy

2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Kaakkois-Suomen maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Kaakkois-Suomen maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

3 3 OSA 1 Johdanto

4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti Kaakkois-Suomessa oli 24 % (33 / 138 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 47 henkeä.

5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti

6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu

7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset

8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Paikallistalouden ja -yhteisöjen kehittäminen (yht. 29) Kylien erityispiirteiden tunnistaminen ja mallikylien (n. 10 kpl) luominen, joissa laaja-alaisesti toteutetaan erityyppisiä hankkeita ja tuotetaan yhteistyössä palveluita (säätelyn purku) (13) Joustoa lainsäädännön tulkintoihin ja paikallisten ratkaisujen mahdollistamista palvelujen järjestämisessä (6) Selvitetään ja hyödynnetään kylän kaikkien asukkaiden (vakituiset, vapaa-ajanasukkaat, eläkeläiset) monipuolinen osaaminen kylien tarpeisiin, mm. ottamalla mukaan kehittämishankkeisiin. Potentiaalinen työvoima näkyväksi. (1) Uusi paikallistalous ja nuorten sitouttaminen luomalla elämisen edellytykset (asuminen, työ, palvelut) Kolmas sektori ja eläkeläiset Yhteistyö ja verkostoituminen Paikallisuuden ja kulttuurin kytkeminen alueen kehittämiseen (1) Matkailu ja vapaa-ajanasuminen Kaakkois-Suomen strategiseksi painopistealueeksi (yht. 15) Palvelut matkailijoille ja vapaa-ajanasukkaille (yht. 6) Palvelujen tuotteistamisen henkinen muutos Matkailupalveluiden teemoittaminen Johtava ulkomaille palveluja tarjoava matkailualue (9) Vesistöt ja metsät: alueellisten ominaispiirteiden vahvistaminen Erikoiselintarvikkeisiin ja elintarvikeketjuun panostaminen (yht. 14) Energiaomavarainen erikoiselintarvikkeiden tuottaja vuonna 2020 (8) Elintarvikeketju: Jakelujärjestelmien kehittäminen ja monikanavaisuuden lisääntyminen (3) Hallinnon ja sääntelyn keventäminen elintarvikeketjussa (2) Maatalous: edulliset olosuhteet kasvinviljelylle ja maidontuotannolle (1) Metsätalouden ja bioenergian Kaakkois-Suomi (yht. 12) Metsän hyötysuhteen nosto (1) Puusta, uusista tuotteista ja aineettomista hyödykkeistä kasvua Metsätalouden ja bioenergian uudet mahdollisuudet Tutkimuksesta kaupallistamiseen ja käyttöönottoon Venäjän ja Pietarin läheisyyden hyödyntäminen (yht. 10) Kauppa, matkailu, palvelut, jne.: Toiminnan varmistaminen ja vahvistaminen (8) Perusinfran varmistaminen (yht. 10) Tietoliikenne, tie- ja raideliikenne, vesihuolto Yhteistyö ja verkostoituminen Yrittäjyyden lisääminen (yht. 3) Yrittäjyyskasvatus Uutta verta mukaan Hyvät esimerkit ja tyypit esiin

9 9 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Paikallistalouden ja -yhteisöjen kehittäminen Venäjän ja Pietarin läheisyyden hyödyntäminen Tietoliikenne, tie- ja raideliikenne, vesihuolto Yrittäjyyden vahvistaminen Läpäisevät osaamisalueet Toimialat Matkailu ja vapaa-ajanasuminen Elintarvikkeet Metsätalous Bioenergia

10 10 OSA 3 Kaakkois-Suomen maaseudun toimintaympäristön muutostekijät

11 11 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät

12 12 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

13 13 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)

14 14 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne E N N U S T E T T A V U U S Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Tietoliikenneyhteydet Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri Bio- ja lähienergian tuotanto Kuntarakenteen muutokset Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Maaseutumatkailun kysyntä Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Luomu- ja lähiruoan suosio Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Ympäristö ja ilmastonmuutos Metsien käyttö Globalisaatio ja kansainvälistyminen Työntekemisen ja Energian hinta yrittäjyyden muodot Maahanmuuttajat maaseudulla Muutokset elintarvikeketjussa Suomen talous ja kilpailukyky Suomen vientimarkkinoiden kehitys Valtion ja kuntien Kolmannen sektorin rooli poliittinen päätöksenteko EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Maaseudun elinkeinorakenne Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10

15 15 OSA 4 Kaakkois-Suomen maaseudun voimavarat ja rajoitteet

16 16 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET Puhdas ja rauhallinen luonnonympäristö, erämaisia alueita. Runsaat ja monipuoliset vesistöt. Kehittyvä matkailu ja vapaa-ajan asutus venäläisten tuoma kysyntä Uusien ihmisten maaseudulle tulemisen esteet: Maaseudulla asumisen rajoittaminen poliittisin toimin Uusien ihmisten integroitumismahdollisuudet kyliin heikko V O I M A V A R A T Vahva ja monipuolinen maa- ja metsätalous; kasvinviljely Asukkaat ja aktiivinen yhteisöllisyys Sijainti lähellä tärkeitä keskuksia Venäjän läheisyys erityisenä voimavarana Toimivat pääliikenneyhteydet Vahva teollinen elinkeinopohja Osaavat ihmiset Perustason koulutusmahdollisuudet Uusien energiamuotojen hyödyntäminen Kehittyvä kuntarakenne Edullinen asuminen Etelä-Suomessa Monipuoliset palvelut Teollisuuden työpaikkoja ja hyvä työvoiman saatavuus Yrittäjyyden puute: Yksipuolinen elinkeinorakenne ja vähäinen yritystoiminta, matala investointihalukkuus Väestön ikääntyminen, nuorisokato ja väestön väheneminen Supistuvat ja kaukaiset palvelut Heikot tietoliikenneyhteydet Heikkenevät alemmat liikenneyhteydet ja tiestön huono kunto Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen Hallinnon ja päätöksenteon ongelmat Yhteisöllisyyden ja yhteistyökyvyn puute Syrjäisimmiltä osilta pitkät etäisyydet Työpaikkojen väheneminen Kuntaliitosvastaisuus R A J O I T T E E T

17 17 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

18 18 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 1 RYHMÄ 2 Hyödynnetään kalavedet (joet, Saimaa, Suomenlahti) infra kuntoon: Korkeakosken (Kymijoki), Hiitolanjoen, Mustajoen kalatiet ohjelmapalveluyrittäjyyden lisääminen: mm. yhteistyöhankkeet venäläisten yritysten kanssa Vahvistetaan olemassa olevaa matkailun kehittämisen verkostoa / kootaan alueen matkailun kehittämisen verkosto, johon otetaan kaikki toimijat mukaan (pienet, suuret, yli seutu- ja maakuntarajojen) ja toteutetaan hankkeita yhdessä / yhteen suuntaan (matkailun masterplan). Nostetaan Venäjä matkailun kehittämisen ykkösasiaksi Hyödynnetään sotahistoriaa alueen matkailun vetonaulana Lisätään yrittäjyyttä mm. nuorten yrittäjyyskasvatuksella Hyödynnetään Pietarin metropolin läheisyys Asutaan Kaakkois- Suomessa maaseudulla, käydään töissä Pietarissa. Markkinoidaan suomalaisille Pietarin aluetta yritysten markkina-alueena ja siellä olevia työpaikkoja, venäläisille Suomea hyvänä asumisen ympäristönä Lisätään vientiä Venäjälle elintarvikkeet, vesi Lisätään elintarvikkeiden jatkojalostusta alueella. Hyödynnetään alueella oleva (LUT) bioenergiaosaaminen ja tutkimus; tutkimus & kehittäminen lähemmäksi toisiaan esim. toteutetaan energiaomavarainen kylä. 1)2020 energiaomavarainen erikoiselintarvikkeiden tuottaja 2)Johtava ulkomaille palveluja tarjoava matkailualue Yhteisen kokonaisnäkemyksen luomista Kannustaminen osa-aikaiseen yrittäjyyteen, monialaistumiseen Yrittäjyyden tukiverkostojen rakentaminen Muualta oppiminen, kohtaamisia, erilaisia yhteistyöforumeja, treffejä Vahvuudet/voimavarat Pienet erikoistuvat maatilat, hyväksyttävä osa-aikayrittäjyys Maaseudun monialayrittäjyys Erikoistuminen Kaakkois-Suomen monipuolinen luonto Monikulttuurisuuden hyväksyminen Venäjän läheisyys, kasvavat matkailija- ja ostajavirrat Kaakkois-Suomesta ruoka-aitta Metsäteollisuus Lentokenttä, toimivat liikenneyhteydet (taajamien välillä) Vapaa-ajan asukkaat Kehittämistahtoa ja positiivista virettä, uskoa tulevaan Yhteistyön kehittyminen eri toimijoiden välillä Yhteistä vastuunottoa tulevaisuuden tekemisestä

19 19 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 2 jatkuu Heikkoudet/rajoitteet Luontoyrittäjyyden kehittymättömyys Väestön vanheneminen Kaakkois-Suomen ja maaseudun houkuttelevuuden säilyttäminen Arvostetaan liikaa kulkemisen helppoutta Sosiaalinen yhteisöllisyys, arjen areenat muualla Palvelutarjonta kylillä Valtion ratkaisut alueiden kehittämisen tukemisessa Tuotteistaminen ja tuotekehityksen puuttuminen, palvelumuotoilun vähyys Vastuunottokyvyn puuttuminen Arvonannon antaminen ja luottamuksen rakentaminen Yrittäjien verkostoituminen ja yhteistyö RYHMÄ 3 Kaakois-Suomen mahdollisuudet vastata haasteisiin Laadukas neuvonta yrittäjälle netissä Viestinnän ja markkinoinnin koulutusta yrittäjälle Mallikylä Vainikkala tyylinen toiminta Luommeko energiaomavaraisen kylän? Mikä on kylän elinkeinorakenne? Kylien erityispiirteet, miten niitä käytetään hyväksi? Kylissä on iso yrittäjämäärä, se olisi käytettävä hyväksi, verkottuminen, kuka antaa positiivisen signaalin yrittäjille. Kalastajakylä, onko meillä? Kerätään kalastajakylätarpeet.. Teemakylät, miten teemoitamme, erilaisia turistipyydyksiä RYHMÄ 4 Voimavarat Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Kaupalliset matkailijat Pääväylien kunto ainakin kohtuullisen hyvä Maatalouden luonnonolosuhteet hyvät Lyhyet etäisyydet Asukkaat ja yhteisöllisyys Rajoitteet Alemman tieverkon kunto heikko Yksityisteiden kuntaosuudet Kasvuyrittäjien puute Strategiset johtopäätökset Maatalous, kasvinviljely ja maidontuotanto Maaseudun asukkaiden osallistuminen Sijainti edullinen Maaseudun toimijoiden neuvonta ja rahoitus Hoitopalvelujen keskittyminen Metsätalous ja bioenergia

20 20 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 5 Periaatteet: Vahvistetaan vahvuuksia, alueen yleinen hyvinvointi johtaa myös maaseudun hyvinvointiin Vesistöt ja metsät: alueellisten ominaispiirteiden vahvistaminen ja varmistaminen Vesistöjen ja metsien laajamittaisen hyödyntämisen turvaaminen ja kehittäminen eri toimialoilla Vesistöjen hyvän tilan säilyttäminen Puhdas vesi osaamisen tuotteistaminen ja hyödyntäminen Vesihuolto, energiavaihtoehdot ja valokuitu/muut vaihtoehdot: mallikylät ja avaukset uusiin ratkaisuihin Rajan ja Pietarin läheisyys: logistiikan, kaupan, matkailun ja palveluiden toiminnan varmistaminen ja vahvistaminen Rajan ja Pietarin läheisyys: kaupan, matkailun ja palveluiden toiminnan varmistaminen ja vahvistaminen Kulttuurin vahvempi linkittäminen eri toimialoihin (matkailu, ruoka jne.) Logistiikan maakunnat: toimivat yhteydet generoivat muita toimialoja ja tuovat toimintaa myös haja-asutusalueille Paikallisuuden ja kulttuurin kytkeminen alueen kehittämiseen

21 21 Learning Café Kaakkois-Suomi 6 pöytää ja teemaa Pöydän kattaja Pöytä 1 Maaseudun väestön ja työllisyys sekä työvoiman saatavuus Pöytä 2 Elintarvikeketju perustuotanto mukaan lukien Pöytä 3 Kuntatalous ja maaseudun palvelujen järjestäminen Pöytä 4 Matkailu ja vapaa-ajan asuminen maaseudulla Pöytä 5 Energian hinta / bio- ja lähienergian tuotanto Pöytä 6 Metsien käyttö

22 22 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI Maaseudun ikärakenne ja työllisyys sekä työvoiman saatavuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Väestö ikääntyy, mutta kehitys jakautuu. Osa alueista / kylistä on jo menetetty, osalla on potentiaalia. (Paluu)muuttajia tulee elinvoimaisiin kyliin. Työllisyysmahdollisuudet lisääntyvät hyvinvointipalveluissa, uusiutuvassa energiassa, matkailussa, ympäristöpalveluissa, kiinteistönhuollossa Monipaikkaisuus, vapaa-ajan asutus, etätyö nuorentaa ikärakennetta? Suurempi ongelma on työvoiman saatavuuden riittävyys kuin puute työstä/työpaikoista MAHDOLLISUUDET Monipuolistuva yritystoiminta, etätyö, keikkatyö Nuoria on, mutta ne pitää huomioida ja herätellä, saada mukaan oman alueen kehittämiseen Monet nuoret arvostavat maaseutua Aktiiviset eläkeläiset Paluumuutto (vahvat juuret) ja maahanmuutto Kyläsuunnittelu (ml. Maankäytön suunnittelu), suunnitelmallinen kehittäminen kylien ja kuntien yhteistyöllä Monikulttuurisuus, venäläiset Hyvä draivi kylissä. Palvelujen kysynnän kasvu RISKIT Kaikkia kyliä ei saada pelastettua Huonot liikenne- ja tietoyhteydet Kylätalojen ovia ei avata nuorille Resurssien rajallisuus Asenteet venäläisiä kohtaan Muuttajia ei saada jos ei ole töitä Muutoksen pelko, muutosvastarinta Maaseudulla asuminen vaatii entistä enemmän rahaa. Maaseudulla asumisen palveluja ei ole saatavilla / niitä ei löydä Maaseudun kysyntä ei realisoidu STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Keskitytään kehityskelpoisten kylien kehittämiseen. Mutta kuka päättää mitkä niitä ovat? Oltava hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ja muu infra. Poliittinen päätös laajakaistan rakentamiseksi Potentiaalinen työvoima tehtävä näkyväksi. Ei riitä että on kortisto. Asumiseen liittyvät palvelut tehtävä näkyväksi, palvelut yhdeltä luukulta! Kaikkea lainsäädäntöä (ml. Työvoimapolitiikka) säädeltävä eri tavalla maaseudulla kuin kaupungeissa. Joustoa tulkintoihin ja alueiden erityispiirteiden huomioimista lainsäädännössä. Toteutetaan paikallisia ratkaisuja palvelujen järjestämisessä, joustavuutta! Poistetaan lainsäädännön esteet naapuriavulle ja lisätään sopimuksellista työtä. Kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla mahdollistetaan maaseutuasuminen ja vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi. Selvitetään ja hyödynnetään kylän kaikkien asukkaiden (vakituiset, vapaa-ajan, eläkeläiset) monipuolinen osaaminen, kylien tarpeisiin mm. ottamalla mukaan kehittämishankkeisiin. (vapaaehtoista!)

23 23 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Muutokset elintarvikeketjussa MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Luomu- ja lähiruuan suosio kasvaa Kalan kulutus lisääntyy, kasvisruokailu Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja muutoksiin vaikuttavat tekijät, kuluttajakäyttäytymisen sirpaloituminen Maku ja laatu Ruokatrendit, riskit Terveellisyys, hyvinvointi, Ruuan turvallisuus Hinnan merkitys ostopäätöksissä Ruuan hinnan nouseminen Hankintalain muutokset ja osaaminen Arvostuksen vaikutus tukee pienyritysten kehittymistä Väestön ikääntyminen Elinkeinon kannattavuuskysymykset: mistä leipä tulee yrittäjälle Osaavan työvoiman saatavuus: perustyön kiinnostavuus Maahanmuuttajat Ulkomaalainen työvoima Alan kiinnostavuus Arvot; down shifting, eettisyys etc. Vientitoiminta Energiakysymykset, hiilijalanjäljet, vesijalanjälki mittausparametrit Raaka-aineiden saatavuudet!! Viljelytekniikoiden kehittyminen Ympäristö ja ilmastomuutokset Onko varaa polttaa viljaa? Logistiikkakysymykset Huoltovarmuuskysymykset; omavaraisuus Kaveritalous, sosiaalinen media

24 24 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Muutokset elintarvikeketjussa MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ks. edellinen sivu MAHDOLLISUUDET Energiatehokas ruokatuotanto Kaakkois-Suomessa bioenergialla sekä muilla virroilla Kasvavat matkailuvirrat; omaleimaisuuden kehittäminen Alan vetovoimaisuuden kehittyminen Lähi- ja luomuruuan parempi saatavuus kuluttajille Vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin; hankinta julkisissa ruokapalveluissa Yrittäjälähtöinen lähestymistapa hallinnon kaikilla tasoilla Ruoka-alan arvostuksen lisääntyminen Monikanavaisuuden lisääntyminen; ruokapiirit, suoramyynti osuuskunnat, kivijalkamyymälät.. RISKIT Jalostavan elintarvikeyrittäjyyden puute Kasvuyrittäjyyden puute Alkutuotannon kiinnostavuus Koulutustarjonnan kapeus Yritystoiminnan kiinnostamattomuus Kannattavuuskysymykset Sääntely ja byrokratia Kaupan keskittyminen Suurten yritysten määräävä asema esim. siementuotanto Suuruuden ihannointi STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Hallinnon ja sääntelyn keventäminen Jakelujärjestelmien kehittyminen ja monikanavaisuuden lisääntyminen Nuorison huokuttelu alkutuotantoon ja jalostavaan teollisuuteen Suuruuden ihannoinnista luopuminen Paikallisen ruokatuotannon arvostuksen kehittyminen

25 25 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Matkailu ja vapaa-ajan asuminen maaseudulla MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Lähialuematkailu Venäjä Lähimarkkinat Matkailupalvelut Viisumien poistuminen Vapaa-ajan asuminen lisääntyminen Yritysten kilpailukyky, Venäjän markkinointi Lomamökkipalvelut MAHDOLLISUUDET Kaavoitus Teollisuustyöntekijän muutos palveluntuottajaksi Henkinen muutos Merkittävä elinkeinomahdollisuus Luontomatkailu Osaamistason kasvu Yhteistyö Vapaa-ajan kasvu ympärivuotistuu Yhteistyö Kansaivälistyminen Lappeenrannan lentokenttä, keskieurooppalaiset asiakkaa Kohderyhmäpalvelut Suuret matkailukeskukset luovat pienempää yritystoimintaa Pääomasijoittaja pienempiin lomakyliin Erottuminen Palvelujen laatu, bencgmarking Kuntarajan häivyttäminen matkailussa Paikallisuus, myyttejä, tavallisuuden tuotteistaminen Metsät ja vesistöt RISKIT Kaavamuutosten tekemisen hitaus Vapaa-ajan asukkaiden osaamisen käyttämättömyys Tai vapaa-asukkaiden kiinnostuttamuus (Tieto)liikenneyhteyksien puute Matkailukeskukset näivettävät pienyrittäjyyttä Matkailun organisointi kehittymätönä Asiakkaat vie matkailustrategiaa Asenteet ja halut Muutosvalmius STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Maaseudulle omat VATit Pääoma Matkailu Kaakkois-Suomen strategiseksi painopistealueeksi Matkailuorganisaatiot selkeämmiksi Teemamarkkinonti Maaseudun asukkaiden luopumisen tuska

26 26 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Metsien käyttö / bio- ja lähienergian tuotanto MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Raakapuun nykyisen käytön merkitys säilyy Biokäyttö kasvaa - Biojalostamot Muut jalosteet kuin energia Puurakentaminen, puutuotteet ja design Moninaiskäyttö: matkailu, virkistys, green care, metsien keruutuotteet, aineettomat hyödyt, muu taloudellinen käyttö Muut energialähteet (aurinko, tuuli, maalämpö, biokaasu, turve, heinä) Uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa 38% Energiaomavaraisuus korostuu MAHDOLLISUUDET Omavaraisuus osaamisen suhteen ja alueellisesti vahva tutkimus Osaamisen kehittyminen vastaamaan muutoksia Energiakonsultointi myös pienille toimijoille Erilaiset pilotoinnit Kokeilukulttuuri: hajautettu energia ja biokemikaalit Aineettomat hyödyt (virkistys, matkailu, metsästys, metsän tuotteet, green care) Vesistöt ja uudet energiamuodot, tutkimus, pilotointi Omaleimaisuus Metsän tuotteiden ja aineettomien piirteiden kaupallisen hyödyntämisen mahdollisuudet, uudet menetelmät ja jakeluketjut, innovaatiot, poikkitieteellisyys, verkostot, tutkimus, suunnittelu, koulutus, yrittäjyys Metsien monikäytön yhteiset pelisäännöt Bioenergiatutkimus ja -yrittäjyys RISKIT Liiketaloudellinen kannattavuus Energiapolitiikan ennustettavuus Tuontipuulla korvataan kotimaista puuraaka-ainetta Puuraaka-aineen kysyntä kasvaa ja kilpailu raaka-aineesta kovenee Osaamisen katoaminen ja vastaamattomuus uudentyyppisten tarpeiden kanssa, resurssien puute Yritysneuvonnan, koulutuksen ja yritysmaailman yhteyksien tiivistäminen (resurssit) Lisä- ja täydennyskoulutuksen kohtaamattomuus tarpeiden kanssa Metsänomistajien tavoitteiden pirstoutuminen, muutosvalmius/- vastarinta, asenteet Jokamiehenoikeuksien väärinkäyttö Ympäristöriskit (esim. bioenergian tuotanto), haitalliset ympäristövaikutukset STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Metsän hyötysuhteen nosto: puusta, uusista tuotteista ja aineettomista hyödyistä kasvua Bioenergian Kaakkois-Suomi: tutkimuksesta kaupallistamiseen ja käytäntöön Kaakkois-Suomen vahvistaminen energiaosaamisen innovatiivisena alueena ja mahdollisimman energiaomavarainen Kaakkois-Suomi

27 27 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Kuntatalous ja maaseudun palvelujen järjestäminen MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Palvelujen määrä ja laatu muuttuu Tulot vähenevät ja menot kasvavat Kunnat suurenevat, palvelut keskittymiin Pitäisi olla alueelliset palvelukeskukset Mobiilit ja etäpalvelut tulevat Monitoimipalvelut tulevat Meillä on elävä maaseutu ja kuntapalveluja asiakaslähtöisesti tuotettuna Kolmas sektori on merkittävästi mukana ja eläkeläiset työssä mm. kolmannella sektorilla Palveluintegraatio Perusinfran tulee toimia eli tiet ovatko kunnossa 2020? MAHDOLLISUUDET Eläkeläiset ovat mahdollisuus, käytetään hyödyksi Nuoret pitää huomioida ja antaa osallistua nuorena Kylä/kunta/kaupunki palvelee nuoria ja he palaavat takaisin Annetaan päätöksentekomahdollisuuksia nuorille Epämuodollisille osallistujille arvo ja luottamus Uudet yhteistyökuviot kolmannen sektorin kanssa Asukas mukaan palvelun kehittämiseen Mobiilit palvelut Pieni paikallinen tulee uuteen suosioon, lähipalvelut Uudet lähiyhtesöllisyyden ja paikallistalouden järjestelmä, ihmisen kokoinen Lähidemokratian toteutuminen RISKIT Maaseutu tyhjenee Maaseutua ei saa säädellä hengiltä Kaavoituksella, rakennemalleilla, ohjeilla jne. luokitellaan maaseutu hyviin ja huonoihin alueisiin Tiet rapautuvat Heikentyvillä olosuhteilla suljetaan kehittymismahdollisuudet Kuntaliitos epäonnistuu Ei nähdä maaseudun erilaisuutta STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Uusi paikallisuus, paikallistalous ja paikallisyhteisö Keinot: nuorten sitouttaminen kotiseutuun luomalla elämisen edellytykset Kolmas sektori, eläkeläiset jne mukana Yhteistyö ja verkostoituminen

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu 27.5.2010 Paula Laine Agenda Sitran Maamerkit ohjelma (Maaseudun merkitykset) - Maamerkit ohjelman näkökulmat ja toiminnan painopisteet - Keinovalikoima

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry

Maa- ja metsätalousvaliokunta toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Maa- ja metsätalousvaliokunta 7.4.2017 toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Toiminnan tarkoitus Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen, ruuan, maaseutumaiseman ja

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN

Lisätiedot

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011 Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Elinvoimaryhmä ) Maistiaisia kuntalaiskyselystä. 2) Vesannon ja Vesannon kunnan strategia. 3) Teemat ja kokousajat

Elinvoimaryhmä ) Maistiaisia kuntalaiskyselystä. 2) Vesannon ja Vesannon kunnan strategia. 3) Teemat ja kokousajat Elinvoimaryhmä 9.10.2017 1) Maistiaisia kuntalaiskyselystä 2) Vesannon ja Vesannon kunnan strategia 3) Teemat ja kokousajat 4) Elinkeinoasiahenkilön kuulumisia 1 Kuntalaiskysely: taustatiedot 2 Vetovoimatekijäprofiili

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Valmistelutilanne vuoden 2012 lopussa Vaikuttaminen EU-tasolla käynnissä Kansallinen valmistelu hallinnon sisällä

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot