Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Pohjois-Pohjanmaa. Oulu Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Pohjois-Pohjanmaa Oulu Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy

2 X S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Pohjois-Pohjanmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 3 OSA 4 LIITE Pohjois-Pohjanmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pohjois-Pohjanmaan maaseudun kehittämisteemoja Tulevaisuustyöpajan aineistoja 2

3 X OSA 1 Johdanto 3

4 XJohdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 39 % (26 / 67 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 45 henkeä. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä eikä sinällään sisällöllisesti sido alueella tehtävää jatkosuunnittelua. 4

5 XTilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti 5

6 XProjektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu 6

7 X OSA 2 Pohjois-Pohjanmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät 7

8 XMuutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät 8

9 XMuutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskusten strategia asiakirja vuosille

10 XMuutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Bio- ja lähienergian tuotanto E N N U S T E T T A V U U S Väestö ja palvelut Teknologia ja infra Maa-, metsä ja biotalous, bioenergia Työllisyys, yrittäjyys ja elinkeinorakenne Maaseudun työllisyystilanne, työvoiman saatavuus ja yrittäjyys Luomu- ja lähiruoan suosio Globalisaatio, kansainvälistyminen ja pohjoinen Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla ulottuvuus Kolmannen sektorin rooli Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Maahanmuuttajat maaseudulla Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Maaseudun palvelut Raaka-aineiden kysyntä (kaivokset, ruoka) Ympäristö ja ilmastonmuutos Suomen vientimarkkinoiden kehitys EU:n poliittinen kehitys Maaseutumatkailun kysyntä Ihmisten asenteet, käsitys oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä elämästä - kulutustottumukset Metsien käyttö Maaseudun elinkeinorakenne Energian hinta Kuntarakenne, kuntatalous ja palveluiden rahoitus Muutokset elintarvikeketjussa Suomen talous ja kilpailukyky Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Euroopan talouden kehitys Tietoliikenneyhteydet ja teknologinen kehitys Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 2 Kulutus ja kysyntä Poliittinen ja talouskehitys PIENI Muut tekijät PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10 10

11 X OSA 3 Pohjois-Pohjanmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet 11

12 V O I M A V A R A T X XAlueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Vahva maatalous (mm. siemenperuna, maito, naudanliha, porotalous, turkistalous) Paljon nuorisoa ja nuoria yrittäjiä Luonnonvarat ja raaka-aineet (kaivostoiminta, bioenergia ja metsä) Suurhankkeet, esim. ydinvoimala, rata, kaivos Kehittämismyönteisyys ja monipuolista maaseudun kehittämistä (mm. oppilaitokset ja MTT, kuntapäättäjien parantunut asenne) Yrittäjyyshenki ja maaseudun sekä yritystoiminnan monipuolisuus Maaseutumatkailu ja vahvat (kansainväliset) matkailukeskukset Maiseman monimuotoisuus: Meri ja jokialueet, laajat suo- ja eräalueet Sijainti keskellä Suomea ja Oulun läheisyys, hyvä saavutettavuus, raja sekä itään että länteen Turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö, paljon tilaa, kyliä ja edullisia tontteja Pohjoisuus ja puhtaus Hyvät kulttuuri- sekä harrastusmahdollisuudet Metsähallituksen alueet ja infra ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET Keskittämistä suosiva aluepolitiikka ja näivettyvät kuntakeskukset ja kylät Pitkät etäisyydet ja harva asutus Ikärakenteen voimakas alueellinen vaihtelu ja alueiden erilaiset tarpeet (nuorten työllistäminen ja vanhusten palvelut, kehittämisen edellytykset) Nuorten työllistyminen Heikkenevät koulutusmahdollisuudet ja koulutuksen liiallinen keskittyminen Tieto- ja liikenneverkot Palveluiden heikkeneminen ja keskittyminen Kylmä sää ja pohjoiset kasvuolosuhteet Muutosvastarinta, konservatiivisuus ja ahdasmielisyys (mm. suhtautuminen vierastyövoimaan ja maahanmuuttajiin) Puutteellinen maankäytön suunnittelu Oman pääoman ja yksityisen rahoituksen puute Huono kielitaito Jalostuksen häviäminen Pk-yritykset joutuvat toimimaan suuryritysten ehdoilla R A J O I T T E E T 12

13 X OSA 4 Pohjois-Pohjanmaan maaseudun kehittämisteemoja 13

14 XKeskeisiä kehittämisteemoja (1/2) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Yrittäjyyden ja maaseudun työn tekemisen kehittäminen (=27) Maatalousyrittäjyyden kehittäminen (11) Ruoka ja energia Omistusmuodot Maatalous oikeaksi yritystoiminnaksi, keskisuurta teollisuutta Nettiyrittäminen onnistuu maaseudullakin: verkostot ja logistiikka kuntoon Etätyön kehittäminen ja monen työn etätyöpisteet (9) Yrittäjien verkottaminen ja yhteinen tahtotila (5) Osaamista ja rajat ylittävää verkostoitumista lisättävä (2) Työntekijän ja yrittäjän roolien yhdistäminen Paikallisen päätöksenteon ja toteutuksen vahvistaminen (=25) Paikallisdemokratiaa täytyy vahvistaa ja päätöksentekomahdollisuuksia tulee luoda (12) Palvelut järjestetään monien toimijoiden yhteistyöllä paikallisella tasolla (7) Paikallisen kehittämisen tukeminen (4) Omavaraiset kylä- ja muut yhteisöt: Lokaali biotalous (1) Etsittävä uusia muotoja yhteisöllisyydelle verkostoituminen (1) Maaseudun nuorten potentiaali käyttöön (=18) Nuorten potentiaali käyttöön (12) Myönteinen asenne nuorten uusiin ideoihin Yritysinstrumentit ja kokeiluraha Nuorisolle töitä ja asumismahdollisuuksia Paluumuuttajille porkkanoita Nuorten koulutustarpeiden tarkempi ennakointi (esim. suurhankkeet) (6) Kysyntälähtöinen kehittäminen (=8) Seurattava jatkuvasti kulutustrendejä ja otettava kuluttajat mukaan kehittämiseen (5) Arvovalinnat ohjaavat kulutusta enemmän kuin elintaso. Vaihtoehtojen tarjoaminen ja segmentointi. (3) Biotalous laajempana kokonaisuutena (=7) Bioenergia ja jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa (4) Biotalous yhdistää maa- ja metsätalouden mahdollisuudet (2) Eri toimialoja yhdistävä kehittäminen painopisteenä Puusta muutakin kuin lämpöä (1) 14

15 XKeskeisiä kehittämisteemoja (2/2) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Saavutettavuus ja yhteydet (=6) Raskas tavara raiteille ja käytännön tieto verkkoon (1) Ympäristöriskeiltä suojatut verkostot (sähkönjakelu ja sosiaaliset verkot) Asumisen mahdollisuudet (=4) Kaavoitus ja rakentamisen ohjaus eivät saa olla este vaan mahdollisuus maaseudulla asumiselle (4) Pohjola turvapaikkana ympäristöriskien lisääntyessä Alueen voimavarojen täysimääräinen hyödyntäminen (2) Alueen voimavarat pitää tunnistaa ja määritellä tarkasti Erilaisten voimavarojen ja asenteiden monimuotoisuuden hyödyntäminen Uudet rahoitusinstrumentit (1) Monipaikkainen oikeudenmukainen verotus Tiemaksut turisteille ja ulkomaisille rekoille Matkailu (=4) Monipuolisen luonnon hyödyntäminen matkailussa (4) Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo ja kestävä yhteistyömalli Tekniikan mahdollisuudet käyttöön (2) Tekniikan hyödyntäminen tuotannossa ja kuluttamisessa, sekä työn tekemisessä Ympäristöön liittyvät teknologiset innovaatiot 15

16 XAlueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Yrittäjyyden ja maaseudun työn tekemisen kehittäminen Maaseudun nuorten potentiaali käyttöön Paikallisen päätöksenteon ja toteutuksen vahvistaminen Kysyntälähtöinen kehittäminen Saavutettavuus ja yhteydet Läpäisevät osaamisalueet Toimialat Maa- ja metsätalous Bioenergia Matkailu xx xx 16

17 X LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 17

18 Tulevaisuustyöpajassa X käsitellyt toimintaympäristön teemat 6 pöytää ja teemaa Pöydän kattajat Pöytä 1 Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 a) Arvot ja asenteet (Maaseudun asema) b) Kulutustottumukset (vapaa-aika, ruoka, energian käyttö jne.) a) Väestö ja asuminen (ikärakenne, nuoret, maahanmuutto jne.) Palvelut (toteutustavat, saatavuus jne.) a) Työ ja yrittäjyys (toimintatavat ja -muodot) b) Ympäristö ja ilmaston muutos a) Maatalous ja biotalous (mm. biopohjaisten tuotteiden kysyntä, ruoan riittävyys) b) Metsätalous ja bioenergia a) Globaali- vai lähimarkkinat (taloudellinen ja poliittinen kehitys) b) Kuntatalous ja -rakenne a) Tietoliikenne ja liikenneinfra b) Teknologinen kehitys ja innovaatiot Soila Haapsaari, Piia Karttunen Pirjo Onkalo Laura Jänis Tiina Suutari Timo Yrjänä Timo Lehtiniemi Maria Isolahti Riitta Ilola Pirjo Hongisto Kaisa Savela Teemu Hauhia 18

19 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: ARVOT JA ASENTEET MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Työorientaatiosta viihdeorientaatioon Maaseudun myönteisyyden kasvu Suvaitsemattomuuteen liittyvät ääri-ilmiöt Palkkatyöstä joustaviin työmuotoihin Maaseudun turvallisuus Vihreiden arvojen nousu Perinteisten arvojen ja yhteisöllisyyden merkitys kasvaa Ikäpolvien välinen kuilu kasvaa virtuaalisen maailman osalta MAHDOLLISUUDET Etätyö ja epätyypilliset työpaikat mahdollistavat asumisen maalla Mahdollisuus harrastaa haluamiaan asioita vapaa-ajalla Avoin yhteisöllisyys kiinnostaa Virtuaalimahdollisuus antaa uusia palveluja RISKIT Turvallisuuteen liittyvät palvelut vähentyvät Yhteiskunta jakautuu erilaisiin ryhmiin Ahdasmielisyy lisääntyy palvelusovelluksia jotka eivät ole kaikkien saatavilla STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteisöllisyyden uudet muodot ja verkottuneet yhteisöt Tietoliikenneyhteydet kunnossa 19

20 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: KULUTUSTOTTUMUKSET MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Itsensä toteuttaminen korostuu Yksilöllisen ajankäytön ihannointi (slow life) Lähi- ja luomuruoan arvostus kasvaa Globaalit muutokset ruoan riittävyydessä Eettiset valinnat kulutustottumuksissa korostuu Kansainvälisyys luonteva osa arkipäivää Ruokaelitismi - köyhälistö Sähkö tuotetaan uusiutuvasti ja paikallisesti, sähköriippuvuus lisääntyy Virtuaalimatkailua aloitellaan Maaseutumatkailu yleistyy MAHDOLLISUUDET Palvelujen ja ruoan tuottamisen yritystoiminta lisääntyy ja uusia tapoja tuottaa uusia palveluja Verkkokauppa tuo palvelut lähelle ja antaa mahdollisuuden tuottaa niitä myös maalla Uudet maatalousyritykset (yhtymät) Ruokavienti lisääntyy Paikallinen energiatuotanto lisää yrittäjyyttä sen ympärille RISKIT Yhteiskunta polarisoituu Monikansalliset yritykset valtaavat maaseudun Yhteiskunnan haavoittuvuus sähkön tuotannossa STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Jatkuva kulutustarpeen seuranta (rahoitus ja toimintamallit) Kuluttajat mukaan kehittämiseen Osaamista ja rajoja ylittävää verkostoitumista lisättävä 20

21 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: VÄESTÖ JA ASUMINEN MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Harvaan asutulla väki vanhenee, maakuntatasolla verrattain nuorta, koulutus ja työpaikat vaikuttavat Asumisessa 2-jakoista kehitystä, osassa todennäköisesti keskittyy taajamiin (kaavoitus, suurkunnat?) ja osin hajautuu Maahanmuuttajat ei tule olemaan merkittävä tekijä ikä- tai asumisrakenteen kannalta, mutta merkittäviä aluellisia poikkeamia on Monipaikka-asuminen lisääntyy Asumisen energiakysymykset nousevat esille MAHDOLLISUUDET Ikäväestön asumispavelut, kuten Hoiva-alan yrittäjyyden lisääntyminen Maaseutu koetaan turvallisena, houkuttelevuus Nuoret perheet, maaseudun väki kasvaa RISKIT Energiakäyttö lisääntyy monipaikka-asumisen myötä Epätasa-arvoisuus lisääntyy, osalla mahdollisuus satsata energiatehokkaaseen asumiseen, osalla ei ovatko maksajia? Vastakkaisasettu Asumisen turvattomuus vanhusväestön osalta STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Monipaikkainen, oikeudenmukainen verotus Kaavoitus ei saa olla este vaan mahdollisuus Maahanmuuttajien ja paikallisen väestön yhteistyö 21

22 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: PALVELUT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Harvaan asutulla alueilla saatavuus heikkenee Vaihtoehtoisten palvelujen toteutustapojen on löydyttävä -> uudet välineet, sopimuksellisuus, liikkuvat monipalvelupisteet Sähköiset palvelut lisääntyvät Terveydenhuoltopalvelut, hyvinvointipalvelut, vapaa-aikaan liittyvät palvelukysyntä lisääntyy RISKIT Osa syrjäytyy sähköisten palvelujen käytöstä Palvelujen kallistuminen, onko riittävästi kysyntää voidaanko tuottaa palveluja Epätasa-arvoistuminen palvelujen saannin ja käyttämisen suhteen Palvelujen laadun huononeminen monipalvelujen myötä MAHDOLLISUUDET Yhteisöllisöllisesti tuotetut palvelut Liikkuvat monipalvelupisteet Sopimuksellisuus Uudet välineet STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteisöllisesti tuotetut palvelut Palvelujen järjestämisen suunnittelu toimijoiden yhteistyöllä yhteisvastuullisesti ja paikallisesti Erilaiset kokeilut palvelujen järjestämiseksi (mm. liikkuvat palvelut) 22

23 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: TYÖ JA YRITTÄJYYS MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Yritysten ja työntekemisen toimintamallien muutokset Erilaisia työllistymisen mahdollisuuksia, ei erillisiä kokonaisuuksia (työtilaisuuksia myös puolisoille) Keskitetty/hajautettu malli tuotannossa, syntyykö tilaa vaikka palveluille Suurhankkeet luo mahdollisuuksia pienelle monipuoliselle palvelutuotannolle Yrittäjyys voi olla pätkätyöhön verrattavaa, epätyypilliset työsuhteet yleistyy, renki piika Osakeyhtiömuotoinen maatalous, muuttuu keskisuureksi teollisuudeksi, ei enää niin tilan omistukseen pohjautuvaa tukipolitiikan muutos myös irrotus maatalouspolitiikasta, rakennemuutos (laaja-alaisuutta) Globalisaation pelisäännöt etenee eli suuryritykset kiinnostuvat maataloudesta, vastavoimana läheisyys ajattelu - Lähellä tuotettua ruokaa tai energiaa tms. Muualta väkeä suorittavaan portaaseen tarvitaan entistä enemmän MAHDOLLISUUDET Tietoliikenne ym. Infrat luovat mahdollisuuksia Luonnontuotteiden jalostus luo mahdollisuuksia Ulkomaalaisia työtekijöitä tarvitaan Suomalaiset Erikoisosaamista tarvitaan, koulutus Pienyrittäjyys on maaseudun asukkaiden pääasiallinen toimintamuoto Koulutuksen integroiminen työelämään Porkkanoita maalle sijoittumiseen Yrittäjyyskasvatus juurrutettava jo pienestä pitäen RISKIT Osaamista tai työvoimaa tarvitaan, ei löydy _ yritys sijoittuu muualle Pienyritykset jääkö työtekijöitä Ollaanko valmiita muutokseen Nuorten kiinnittyminen Tehtävä ei paikka tm. Sidonnaista miten mahdollistaa liikkuvuus kysynnän mukana Sijainti, asumisen liikkuvuuden helpottaminen myös harvaan as. aluilla STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Jokainen työntekijä on myös yrittäjä ja päinvastoin Asenneilmaston muutos vaaditaan, toiminta muuttuu yrittäjänä ja työntekijänä Mukavuudenhalu korostunut, hyödynnettävä t&y asioissa Riskinottokykyä tarvitaan, kun tiedetään mitä halutaan kynnys mataloitettava 1) Työntekeminen ja yrittäjyys limittyvät yksiksi kokonaisuuksiksi 2) Nettiyrittämisen kehittäminen 3) Maatalous yritystoiminnaksi, tilan omistusrakenteista riippumattomaksi 23

24 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: YMPÄRISTÖ JA ILMASTONMUUTOS MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Yritysten yhteiskunta/ympäristövastuu korostuu Luonnonvaroihin kohdistuvat muutokset Vesivarastoihin entistä enemmän kohdistuu kysyntää Sadanta otettava huomioon, Ravinteiden huuhtoutuminen Vesien lämpeneminen Vuoden kierto muuttuu (myös maataloustyöt) Varautumisvaihtoehtoja oltava enemmän Hiilensidontatarve, kyky maaseudulla (ei kaupungeissa) Tuotetaanko bioenergiamassoja? Velvoitteet uusiutuvan energiakäytön osalta hox jos tavoiteasetelma muuttuu pakoite asetelmaksi Poliittista painetta yhä enemmän Kyläkohtaiset tavoitteet jokainen vastuussa asiasta (mm. hinta tuo rajoitteet) Säästäminen Asumiseen, rakentamiseen velvoitteita (energiatehokkuus, säästö) Liikkuminen, matkailu epätaloudellisuus Yhteisöille energia tase Materiaalivirtojen hyöty ja hallinta tehokkaammin käyttöön Vaikutuksia muuttoliikkeeseen maailman tasolla luonnonkatastrofien seurauksena Ruoan hinnan nousu Uusia trendejä Metsästys, luomukalatalous, luomuturkikset nousevia trendejä 24

25 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: YMPÄRISTÖ JA ILMASTONMUUTOS MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ks. edellinen sivu Sää ongelmat Sähkönjakelun ongelmat RISKIT Raha rajoittaa kehittämistä busines järkevyyden edellä MAHDOLLISUUDET Vesi on kansallinen mahdollisuus Maataloudelle uusia mahdollisuuksia Teknologia kehittyy, parempi energian hyötykäyttö esim. aurinkoenergia Yleishyödyllisyyttä lisää esim. sähkönjakeluun Jäisten vesien avautuminen käyttöön Laatukriteerit lisäämään kestävyysvaatimuksia STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Turvallisimmat reitit esim. sähkön jakelun osalta Varajärjestelmät, varautumiset mietittävä huolella Vaihtoehtoiset ratkaisut kehitys nopeaa, siihen on satsattava P-Pmaa alueena turvapaikka ilmastomuutoksissa Vesiteknologia kehittäminen ja vieminen muualle Omavaraisuuden lisääminen Materiaalien kierrätyksen tehostaminen Puurakentaminen 1) PoPo turvallinen ja potentiaalinen paikka ympäristöriskien maailmassa 2) Ympäristöriskeiltä suojatut verkostot (esim. sähkön jakelu) 3) Alueen luonnolla ja maataloustuotteilla maailmanlaajuiset mahdollisuudet 4) Alueelta teknologisia innovaatioita maailmalle ympäristökysymyksiin liittyen 25

26 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: MAATALOUS JA BIOTALOUS MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Puunkäytön monipuolistuminen Puun ja turpeen energiakäyttö Metsänomistajien käyttäytyminen Metsälöiden pirstoutuminen Vanhojen raaka-aineiden korvaaminen metsäperäisillä Luonnonolosuhteet huomioiva rakentaminen Metsävarojen muuttuminen tukkia pukkaa Puun käytön muuttuminen : paperi, puuenergia Suojelu ja muu metsän käyttö Kuluttajien hiilineutraali toiminta Nestemmäisten polttoaineiden synty MAHDOLLISUUDET Sivuvirtojen käyttö (eloperäiset tuotteet) käyttö lähienergiana, liikennepolttoaineet, maataloudessa omat polttoaineet, biokaasun käyttö Hajautettujen mallien yleistyminen energiantuotannossa Suljetun kierron periaate (oma energiantuotanto) RISKIT Tukipolitiikan muutokset + muu ohjaava politiikka Pääomien puute Vanhat rakenteet eivät salli bioenergian hajautettuja ratkaisuja STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Lokaali (paikallinen ) biotalous yleistyy, omavarainen energiatalous yhteisöissä Biotalous yhdistää maa- ja metsätalouden mahdillisuudet ( molempien sektoreiden yhdistävät hankkeet toimenpiteiksi ) 26

27 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: METSÄTALOUS JA BIOENERGIA MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Energia Elintason nousu, kuluttajien käyttäytyminen Väestönkasvu, Luomua vain tehokasta ruoantuotantoa Öljyn korvaaminen biotuotteilla Biotalouden merkitys kasvaa RISKIT Fossiilisen energian hinta, riittävyys Lannoitteiden hinta MAHDOLLISUUDET Uusia energiamuotoja Uutta tekniikkaa /tehokkuutta jätteiden hyötykäyttöö Ravinteiden kierto Suljetun kierron (ravinteet, vesi) tuotannon kehittyminen Onko mahdollista tuottaa enemmän kuin täällä on tarpeen, ruoan vienti Tuotantotapojen ja menetelmien monipuolistuminen Elintarvikkeiden uusi jalostus ja arvonnousu ( mm terveysvaikutukset, biokomponentit tuotteiksi) STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Arvovalinnat ohjaavat kysyntää enemmän kuin elintaso 27

28 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: GLOBAALI- VAI LÄHIMARKKINAT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kahdenlaiset markkinat: globaalit ja lähimarkkinat joillakin tuotteilla Lähimarkkinat: ruoka, energia, ravinteet, vesi ym. Globaalimarkkinat: keskittynyt tuotanto, harvinaiset raakaaineet, säätelytehtävät, älykkäät energiaverkot, osaaminen, toimintamalli Omistus: maa ja luonnonvarat, esim. kaivokset Syntyykö kahdet markkinat vai laajeneeko lähiruoka ym. laajemmin MAHDOLLISUUDET Osaamisen ja toimintamallien vientituotteet (uusi business) Huippuosaamisella Suomi voi pärjätä globaaleilla markkinoilla; vesiosaaminen, erikoisteknologia, lääketiede hyvinvointiteknologia, kylmäosaaminen ym. Kestävän kehityksen merkitys korostuu ja nostaa arvoa lähimarkkinoilla, tuo elinkeinomahdollisuuksia maaseudulle RISKIT Globaali voi olla kasvoton ja usein ylikansallista, hankalasti hallinnoitavaa SUOMI TAI MAASEUTU EI PÄRJÄÄ KILPAILUSSA STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Strategisesti tärkeää osaamista kehitettävä ja vahvistettava, jotta suomi ja maaseutu pärjää Raaka-aineet ym. ovat usein maaseudulla Suomalainen omistus /kontrolli globaaleilla markkinoilla on turvattava myös globaaleilla markkinoilla Terve kansallinen itsekkyys tarpeen! Tuotannontekijät oltava omissa käsissä! Suora verkostoituminen maaseudulta globaaleille markkinoille, ei välikäsiä! 28

29 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: KUNTATALOUS JA -RAKENNE MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Suuremmat kunnat, tavoitellaan vahvempaa taloutta, onnistuuko? Uudenlaiset toiminnat syntyy Vaikuttaa ELYjen ja liittojen rooleihin ja myös muun hallinnon kehittämiseen ja rakenteisiin sekä ylä- että alapuolella Vaikutuksia lähidemokratiaan ja palveluihin Vaikutukset ihmisten identiteettiin Vaihtoehtona: tehdään muunlaisia rakenteellisia uudistuksia kuin kuntauudistus, esim. soten tai koulutuksen uudelleenjärjestelyt ( ESH siirto valtiolle, yksit. Kela-korvaus pois) Tarvitaan keskustelu kuntien ja valtion rooleista ja tehtävistä MAHDOLLISUUDET Mikäli kuntauudistus onnistuu, niin kuntien talous voi vahvistua ja toimintaa kehittyy myönteisesti Maaseudun näkökulman vahvistuminen kaupungeissa ja muualla Maaseutu tulee mukaan päätöksentekoon uutena näkökulmana RISKIT Isossa rakenteellisessa muutoksessa muu kehittäminen voi hidastua Pitkittynyt kiistely voi pysäyttää kehityksen?? Vallan keskittyminen suuriin keskuksiin Kaavamainen kuntauudistus ei välttämättä paranna kuntataloutta, vaan jouduttaneen kuitenkin puuttumaan palveluihin, joista kustannukset Riskit kaavoituksessa ja rakentamisessa, kuullaanko kuntia? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Paikallisdemokratiaa täytyy vahvistaa (päätöksentekomahdollisuuksia tulee luoda) Pienten paikkakuntien tasa-arvoisuutta tulisi vahvistaa verrattuna suuriin paikkakuntiin tasavertaiset palvelut kaikille 29

30 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: TIETOLIIKENNE JA LIIKENNEINFRA MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Hallitusohjelmat ja niiden kautta määrärahat Tiekunnat ei toimi Tietoliikenne kehittyy räjähdysmäisesti Nettiyhteydet hyvät siellä, missä business on vahvaa Tukipolitiikalla rakennetaan, mutta ylläpito? Valokuidun saanti oleellinen tehokkuuteen Harva asutus ja pitkät etäisyydet haastellisia Logistiset solmukohdat Energiapuu Metsäteollisuus ja kaivosteollisuus Hyötyohjelmien koulutus MAHDOLLISUUDET Tieisännöinti Kaksoisraide Oulun monipuolinen kenttä Hyvät tietoliikenneyhteydet mahdollistavat paikallisuuteen Nettikansalainen? Metsästyskortista osa tiemaksuihin RISKIT Harva asutus ja pitkät etäisyydet Poikittaisen tieverkon kunto Tiemaksuja ei ole Esim. ulkomaaliset eivät maksa tieverkkomme käytöstä Luottamuksen puute etätyötä kohtaan (työnantajilla ) Julkinen liikenne kuntauudistuksessa STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Raskas tavara raiteille ja käytännön tieto verkkoon Globaali lokaalisuus Uudet rahoitusinstrumentit Osaaminen Työn riippuvuus työympäristöstä vähenee Monen työn etätyöpisteet / yhteinen kahvipöytä Oulunsalon hyvät lentoyhteydet, kaksoisraide, saavutettavuus 30

31 XKeskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: TEKNOLOGINEN KEHITYS JA INNOVAATIOT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Teknologinen kehitys perusteena yritystoiminnalle maaseudulla Nettiyhteydet hyvät siellä, missä business on vahvaa Biotalouden innovaatiot Biotalous (energiaan jne ) Älykkäät tuotteet esim. maaseudun palvelut, vaatteet Sosiaaliset innovaatiot MAHDOLLISUUDET Teknologinen kehitys mahdollistaa yritystoiminnan vrt. maalle muutto Monimuotoisuus koulutus 1. ja 2. luokille vrt. nettikiertokoulu, osa koulupäivistä teknologiaa hyödyntäen Energiatuotanto Nuorisovaltuustojen parempi hyödyntäminen RISKIT Ei löydy maksajia ja ylläpitäjiä harvaan asutulle alueelle Maankäytön suunnittelu Energiatuotanto STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Älykkäät tuotteet Sosiaaliset innovaatiot Tutkimukseen ja kehittämiseen taloudellisia resursseja Maaseudun innovaatioiden siirto hyötykäyttöön Työympäristö virikkeelliseksi Innovaatioympäristöt (esim. kunnantaloilla) 31