Sen musta pitäis olla meille isille oikeus ja kunnia. Se, että saadaan osallistua.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sen musta pitäis olla meille isille oikeus ja kunnia. Se, että saadaan osallistua."

Transkriptio

1 Sen musta pitäis olla meille isille oikeus ja kunnia. Se, että saadaan osallistua. Isien kokemuksia isätoiminnasta ja Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen Isärundin ensimmäiseltä kierrokselta. Eeva Koskinen Katri Mustonen Opinnäytetyö Joulukuu 2006 Sosiaali- ja terveysala

2 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijä(t) KOSKINEN, Eeva MUSTONEN, Katri Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 66 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Salainen saakka Työn nimi Sen musta pitäis olla meille isille oikeus ja kunnia. Se, että saadaan osallistua. Isien kokemuksia isätoiminnasta ja Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen Isärundin ensimmäiseltä kierrokselta Koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) HARTIKAINEN, Irene METSOMÄKI, Marjo Toimeksiantaja(t) Jyväskylän seudun Perhe-hanke Tiivistelmä Isyys on muuttumassa kohti osallistuvampaa isyyttä, jolloin isät ovat aikaisempaa enemmän mukana perheen arjessa. Kuitenkin yhteiskunnan palvelut isien näkökulmasta katsottuna kohtaavat edelleen vanhemmuuden usein äitiytenä. Vastauksena tähän eri toimijat ovat alkaneet tuomaan isyyttä esille erilaisten isille suunnattujen palveluiden muodossa. Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen yhtenä tavoitteena on isyyden vahvistaminen perheessä ja yhteiskunnassa. Hanke pyrkii tähän tavoitteeseen muun muassa järjestämällä isätoimintaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa isien mielipiteitä isätoiminnasta ja sen tulevaisuudesta, sekä selvittää isien kokemuksia Perhe-hankkeen järjestämän Isärundin ensimmäiseltä kierrokselta. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka sisälsi neljä eri teemaa. Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää Isärundille osallistunutta isää. Aineiston kerääminen tapahtui kesän 2006 aikana ja se analysoitiin sisällön analyysia apuna käyttäen. Saatujen tutkimustulosten avulla voidaan päätellä, että isät lähtivät isätoimintaan mukaan lastensa takia ja kokivat toiminnallisuuden olevan tärkeä isätoiminnan muoto. Isien mielestä isätoiminta oli tärkeä koko perheen tukimuoto ja he aikoivat jatkossakin olla mukana isätoiminnassa. Aikaisempia isien kokemuksia kartoittavia isätoimintaan liittyviä tutkimuksia ei ole juurikaan tehty. Tutkimus antaa Perhe-hankkeelle tietoa siitä, miten isät itse kokevat isätoiminnan. Näiden henkilökohtaisten kokemusten välittyminen antaa Jyväskylän seudun Perhe-hankkeelle mahdollisuuden kehittää isätoimintaa asiakaslähtöisesti. Avainsanat (asiasanat) isätoiminta, isyys, vanhemmuus Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Author(s) KOSKINEN, Eeva Type of Publication Bachelor s Thesis DESCRIPTION Date MUSTONEN, Katri Pages 66 Confidential Language finnish Until Title "I think it should be a priviledge and an honour to us fathers. The fact that we get to participate." Fathers' experiences of paternal activities and of the Jyväskylä region Family Project after the first time of the Father round. Degree Programme Degree Programme in Social Care Degree Programme of Nursing Tutor(s) HARTIKAINEN, Irene METSOMÄKI, Marjo Assigned by Jyväskylä region Family Project Abstract Fatherhood is changing into a more participating parenting where fathers are more involved in families' every day lives. Nevertheless, from fathers' point of view, society often sees parenting rather as something maternal. Trying to look for an answer to this issue, various people involved in the project have started to bring up fatherhood in the form of different kinds of services targeted to fathers. One of the goals of the Jyväskylä region Family Project is to strengthen fatherhood in the family and in society. The project tries to reach this goal, for example, by organizing paternal activities. The aim of this research was to gather information about fathers' opinions on paternal activities and their future, and to find out about fathers' experiences of the first time of the Father round organized by the Family Project. The research was conducted as a qualitative study. The research method used was a halfstuctured theme interview that consisted of four different themes. Seven fathers who participated in the first time of the Father round were interviewed for this research. The research material was gathered during the summer of 2006 and it was analyzed by using content analysis. According to the results, one may say that fathers participated in paternal activities because of their children, and they found functionality an important form of these activities. Fathers thought that paternal activities supported considerably the whole family and they were also going to continue attending paternal activities. Previous studies considering fathers' experiences about paternal activities have not really been conducted. This study gives information to the Family Project about how fathers themselves see paternal activities. With the help of these personal experiences, more customer-oriented activities can be developed in the Jyväskylä region Family project. Keywords paternal activities, fatherhood, parenthood Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ISYYDEN MÄÄRITTELYÄ Biologinen isyys Juridinen, laillinen isyys Sosiaalinen isyys Psykologinen isyys Generatiivinen isyys VANHEMMUUS Jaettu vanhemmuus Vanhemmuuden tukeminen ISYYDEN MUUTOS JA OSALLISTUVA ISÄ Menneen ajan isyys Nykyajan isyys Isän rooli perheessä Isyys ja yhteiskunta ISÄTOIMINTA Isärundi Järjestetyn isätoiminnan merkitys isyyteen Vertaistuki Isän ja lapsen välinen vuorovaikutus Isyyden vahvistuminen ISYYS AIKAISEMMISSA TUTKIMUKSISSA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät Tutkimusmenetelmät Kvalitatiivinen tutkimus Teemahaastattelu Tutkimuksen kohderyhmä Haastattelujen toteutus Aineiston käsittely ja analysointi TUTKIMUSTULOKSET Isätoimintaan osallistuminen Osallistumisen syyt Osallistuva isä Isätoiminnan merkitys isyyteen Kokemukset Isärundista Isätoiminnan kehittäminen Kehittämisideat Isätoiminnan tarve TUTKIMUKSEN ARVIOINTI Tutkimuksen luotettavuus... 44

5 9.2 Tutkimuksen eettisyydestä JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Isärundin esite Liite 2. Saatekirje Liite 3. Lupahakemus Liite 4. Palautelomake Liite 5. Teemahaastattelurunko Liite 6. Analyysirunko

6 1 JOHDANTO 3 Suomessa syntyy Tilastokeskuksen (2005) mukaan vuosittain lähes lasta (Tilastokeskus 2005). Jokaisella lapsista on luonnollisesti sekä äiti että isä. Kuitenkin vasta viime vuosina isyys on noussut enemmän esiin äitiyden varjosta. Isyyttä on ruvettu tutkimaan ja aiheesta on kirjoitettu paljon. Isyys on muutosvaiheessa, matkalla kohti osallistuvampaa vanhemmuutta. Nyky-isät ottavat yhdessä äidin kanssa vastuuta kodin ja lasten hoidosta. (Aalto & Kolehmainen 2004, 9.) Isyys syntyy eletystä elämästä iloineen ja vaikeuksineen. Lapsen myötä mies saa yhden elämänsä vaativimmista rooleista ja elämänpituisen haasteen. Tähän haasteeseen mies vastaa löytämällä itselleen parhaan ja sopivimman tavan olla isä. (Juvakka & Viljamaa 2002, 7.) Näkemyksemme mukaan nykypäivän isät vastaavat tähän haasteeseen osallistumalla entistä enemmän lasten harrastuksiin, lastenhoitoon ja kotitöihin. Jyväskylän seudun Perhe-hanke vastasi edellä mainittuun haasteeseen järjestämällä yhdessä alueiden toimijoiden kanssa Isärundin, joka koostuu useista isille ja lapsille suunnatuista erilaisista tapahtumista. Isärundi on yksi esimerkki Perhe-hankkeen järjestämästä isien kanssa tehtävästä työstä eli isätoiminnasta. Isärundin ensimmäinen kierros järjestettiin toukokuussa 2006 neljässä eri hankekunnassa. Yhteensä Isärundi koostuu neljästä kierroksesta ja 13:sta yksittäisestä tapahtumasta. Valitsimme opinnäytetyömme aiheeksi isyyden, koska isyyttä ja sen muutosta on viime aikoina käsitelty paljon julkisuudessa. Isätoimintaa halusimme tutkia sen vuoksi, että sitä ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu. Myös Jyväskylän seudun Perhe-hanke kaipasi tietoa isien kokemuksista isätoimintaan liittyen, ja Isärundi tarjosi mahdollisuuden löytää haastateltavat isät aidosta ympäristöstä. Näin ollen aiheemme on mielestämme ajankohtainen ja tarpeellinen. Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää isien kokemuksia Isärundin ensimmäiseltä kierrokselta sekä kartoittaa isien mielipiteitä isätoiminnasta ja sen tulevaisuudesta. Kysyimme Isärundin ensimmäisen kierroksen tapahtumissa

7 isiltä vapaaehtoisuutta osallistua tutkimukseemme ja sitä kautta tutkimuksemme kohderyhmäksi muodostui seitsemän Isärundille osallistunutta isää. 4 Koska tutkimuksemme kiinnostuksen kohteena ovat isien subjektiiviset kokemukset ja näkemykset, käytimme tutkimuksessamme laadullista tutkimusotetta. Tiedonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua, joka mahdollistaa haastateltavien äänen kuulumisen. Tutkimustulosten analysoinnissa pyrimme käyttämään menetelmänä sisällön analyysia. Tämän tutkimuksen avulla kartoitettuja isien kokemuksia voidaan hyödyntää isätoimintaa kehitettäessä. Tulosten perusteella on mielestämme hyvä lähteä suunnittelemaan isätoiminnan jatkoa, sillä niin positiiviset kuin negatiivisetkin puolet ovat tulleet esiin kohderyhmän näkökulmasta. Tutkimuksemme antaa Perhe-hankkeelle tietoa siitä, miten isät itse kokevat isätoiminnan. Näiden henkilökohtaisten kokemusten välittyminen antaa mahdollisuuden kehittää isätoimintaa asiakaslähtöisesti.

8 2 ISYYDEN MÄÄRITTELYÄ 5 Viime aikoina isyys on noussut yhä enemmän keskustelun ja kiinnostuksen kohteeksi monilla eri aloilla. Miehet ovat itse alkaneet pohtia isyyttään omaelämänkerroissa, dokumenttielokuvissa ja kirjoituskilpailuissa. Perheasiantuntijat tarjoavat isille neuvojaan ja julkkismiehet esittelevät omaa isyyttään lehtien palstoilla. Huomion kohdistuminen isyyteen ei ole pelkästään suomalainen vaan myös kansainvälinen ilmiö. (Aalto & Kolehmainen 2004, 9.) Isyys tarkoittaa isän tapaa olla isä ja sitä, miten isä suhtautuu lapsiinsa. Isällinen isyys ilmenee isän haluna suojella, huolehtia ja tukea lapsiaan. Isällinen isä nauttii lasten kasvamisesta, pystyy leikkimään lasten kanssa ja kykenee myös asettamaan rajoja. Hän arvostaa äidin osuutta perheessä eikä kilpaile äidin kanssa äitiroolista. Hyvä isällinen isä on enemmän kuin tarpeellinen lapselle, niin tytölle kuin pojallekin. (Amnell 2004, ) Isyydestä puhuttaessa muistetaan toistuvasti se, että nykysukupolven miehiltä puuttuu isän malli. Ainoa heidän saamansa isän malli on omalta isältä peritty. Näin he säästyvät ihanneisän mallin tuomilta vaatimuksilta. Jokaisen isän täytyy luoda oma isyytensä tapauskohtaisesti ja omalla tavallaan. Luomisessa on sekä isyyden mahdollisuus ja voima että toisaalta sen kauheus ja heikkous. Isyys on aktiivista tunkeutumista siihen, mitä naiselle katsotaan kuuluvaksi tai vetäytymistä siitä, mitä miehen pitäisi olla. Usein ajatellaan, että äitiys on konkreettista ja isyys abstraktia. Äitiyteen saatetaan liittää mielikuva pakollisuudesta ja isyyteen taas mahdollisuudesta. (Seppänen 2000, ) Isyys käsitteenä ja ilmiönä ei ole tällä hetkellä enää niin yksiselitteinen. Perhemuodot ovat moninaistuneet ja isyys on sen myötä pirstoutunut. Isyyden käsite on muuttunut ongelmalliseksi, sillä jokaisella on oma mielikuvansa siitä, mitä isä-sana pitää sisällään. Tulevaisuudessa keinohedelmöitysten ja rekisteröityjen parisuhteiden yleistyessä, joutunee isyyden käsitteen problematiikka yhä enemmän tarkastelun kohteeksi. Huttunen (2001a) esittääkin sanan isä lyhyeksi ja yleispäteväksi määritelmäksi (mies)henkilöä, joka ei ole synnyttänyt lasta, mutta jolla on läheinen suhde lapseen. Huttunen (2001a) tarkastelee isyyttä neljästä eri näkökulmasta; biologisesta, juridisesta, sosiaalisesta ja

9 psykologisesta. (Huttunen 2001a, ) Uuden isyyden myötä esiin on noussut myös käsite generatiivisesta isyydestä (Unkuri 2004) Biologinen isyys Isä-sanan voimakkain mielleyhtymä liittyy miehen ja lapsen väliseen biologiseen yhteyteen. Biologinen isyys henkilöityy vain siihen yhteen mieheen, jonka sukusoluista lapsi on saanut alkunsa. Vaikka biologinen isä ja lapsi eivät välttämättä koskaan edes tapaa, on tällainen perinnöllinen suhde yleensä merkityksellinen molemmille. Biologinen isä on geeniperimän kautta lapsessa läsnä koko hänen loppuelämänsä. Miehen identiteettiin saattaa olla suuri merkitys sillä tiedolla, että hänen geeninsä jatkavat elämäänsä hänen kuoltuaankin. (Huttunen 2001a, ) Biologisella isyydellä on pitkään ollut selkeä valta-asema isyyden määrittelyssä. Uuden lisääntymisteknologian myötä biologisen tai geneettisen vanhemmuuden itsestäänselvyys on kuitenkin kyseenalaistunut viime vuosina. Arkikielessä käytämme kuitenkin usein perinnöllisestä isä-lapsi-suhteesta termejä oikea/oma isä ja oikea/oma lapsi. Tällä tavalla ihmiset viestittävät, että vain biologinen isyys tekee miehestä oikean isän ja lapsesta oman lapsen. (Huttunen 2001a, 59.) Huttunen (2001a) väheksyy biologista yhteyttä isän käsitettä määräävänä tekijänä. Hän perustelee kantaansa sillä, että jos isyyden ajatellaan syntyvän miehen ja lapsen välillä vallitsevasta henkilökohtaisesta suhteesta, ei pelkkä biologinen suhde ole riittävä ehto isyyden olemassa ololle. Pelkkä biologinen isyys on niin pieni osa isä-sanan kokonaismerkityksestä, että jos lapsen ja hänet siittäneen miehen välillä ei ole muuta kuin jaettuja geenejä, voitaisiin isä-sana siinä tapauksessa Huttusen (2001a) mukaan korvata termillä siittäjä. (Huttunen 2001a, )

10 2.2 Juridinen, laillinen isyys 7 Biologisella isyydellä on suuri merkitys juridisen, laillisen isyyden määrittelyssä. Sen lisäksi, että lapsi perii laillisen isänsä, on juridisella isällä yhteiskunnan antamia oikeuksia ja velvollisuuksia lapseen nähden lain edessä. Juridiseksi isäksi voi tulla kolmella eri tavalla: avioliiton isyysolettaman, isyyden tunnustamisen tai vahvistamisen sekä adoption nojalla. Täysimääräinen isyys tulee avioliiton ja adoption myötä, mutta isyyden tunnustamiseen liittyvät erikseen huoltajuus- ja elatusvelvollisuuskysymykset. (Huttunen 2001a, ) Yleensä juridisen isän aseman saa tai joutuu ottamaan vastaan biologinen isä. Isyyslaissa (700/1875) määriteltävän isyysolettaman perusteella avioliitossa olevasta miehestä tulee automaattisesti juridinen isä, jos lapsi syntyy avioliitossa. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen juridisen isyyden mies voi saada joko isyyden tunnustamisen tai vahvistamisen kautta. Isyys tunnustetaan lastenvalvojan luona, jonka jälkeen käräjäoikeuden tuomari vahvistaa asiakirjat. Jos mies ei vapaaehtoisesti tunnusta isyyttään, voidaan isyyden vahvistaminen tehdä oikeusteitse. (Huttunen 2001a, ) Jotta juridisesta isyydestä tulee täysivaltaista, on miehen saatava lapsen huoltajuus. Avioliitossa oleva mies saa huoltajuuden isyysolettaman perusteella automaattisesti, mutta avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen huoltaja on aluksi vain äiti. Vanhemmat voivat kuitenkin sopia lapsen yhteishuoltajuudesta sen jälkeen, kun isyys on tunnustettu. (Huttunen 2001a, 61.) Adoption kautta mies voi tulla isäksi kahta tietä. Yleensä naimisissa oleva pari adoptoi yhteisen lapsen ja tuomioistuin vahvistaa vanhemman ja lapsen suhteen. Tämän jälkeen lapsi kuuluu ottolapsi lakiin perustuen ottovanhempien sukuun ja suhde biologisiin vanhempiin katkeaa. Toinen harvinaisempi adoptiomuoto on se, että uusperheen isä adoptoi puolisonsa lapsen. Tällaisen uusperheadoption jälkeen miehestä tulee lapselle sekä juridinen että sosiaalinen isä. (Huttunen 2001a, 61.)

11 2.3 Sosiaalinen isyys 8 Sosiaalinen isä on usein myös laillinen isä ja siksi näitä käsitteitä ei useinkaan eroteta toisistaan. Huttunen (2001a) kuitenkin muistuttaa monien miesten olevan nykyään selkeästi vain sosiaalisia isiä. Sosiaalisella isyydellä tarkoitetaan lapsen kanssa asumista, arjen jakamista sekä hoivan, huolenpidon ja ajan antamista lapselle. Myös se, että esiintyy julkisesti lapsen kanssa erilaisissa julkisissa tilanteissa, on tärkeä osa sosiaalista isyyttä. Näin miehen isyys saa muiden hyväksynnän ja ulkopuoliset tottuvat pitämään häntä lapsen isänä. (Huttunen 2001a, ) Silloin kun mies on ainoastaan sosiaalinen isä, törmätään taas isä-sanan mahdolliseen sopimattomuuteen. Sanan korvikkeena onkin viime aikoina alettu käyttää mieskaveri-nimitystä. Mieskaveri antaa aikaansa lapselle ja hän voi olla vaikka äidin miesystävä, lähisukulainen tai perhetuttava. (Huttunen 2001a, 63.) 2.4 Psykologinen isyys Psykologisella isyydellä tarkoitetaan isäsuhteen tunnepohjaista, kiintymykseen perustuvaa puolta. Se määrittyy ensisijaisesti lapsen kautta: ketä lapsi pitää isänään, kehen hän on kiintynyt, keneen hän turvaa ja kenellä on hänen kasvatukseensa liittyvää arvovaltaa. Psykologiseen isyyteen liittyvät myös miestä ja lasta yhdistävät tiedolliset ja moraaliset kysymykset. (Huttunen 2001a, 64.) Huttunen (2001a) muistuttaa, että vallitsevasta stereotypiasta poiketen psykologinen isyys ei liity kiinteästi mihinkään muuhun isyyden määritelmään. Tämä johtuu siitä, että kiintymyssuhteen syntyminen ei noudata ulkoisia sääntöjä. Psykologisessa isyydessä olennaista on se, että mies ja lapsi kokevat aitoa iloa ja tyydytystä vuorovaikutteisesta yhdessäolosta. (Huttunen 2001a, 64.) Psykologiset kiintymyssuhdeteoriat osoittavat, että psykologinen äitiys syntyy luonnostaan odotusajan, synnytyksen ja varhaishoidon myötä. Tämä tukee sitä ajatusta, että myös psykologinen isyys syntyisi luonnostaan isän ollessa

12 9 läsnä varhaishoitotilanteissa heti lapsen syntymästä lähtien. Huttunen (2001a) kuitenkin toteaa, että usein ajatellaan, että miehen tulee ansaita psykologinen isyys olemuksellaan, käyttäytymisellään ja toiminnallaan. Vaikuttaisi epäloogiselta, että mies voisi tuntea kiintymystä lapseensa ilman, että lapsi kokisi samoin. (Huttunen 2001a, 65.) 2.5 Generatiivinen isyys Käsite generatiivisesta isyydestä on tullut esiin uutta isyyttä määriteltäessä. Generatiivisella isyydellä viitataan miehen vanhemmuuden laatuun, kuten läheisyyteen, vastuullisuuteen ja huolenpitoon. (Unkuri 2004.) Generatiivisen isyyden pohjana on oletus siitä, että isyyteen sitoutuminen on miehelle tärkeää, jopa välttämätöntä. Lisäksi lapsen koetaan tarvitsevan syntymästään lähtien yhtä paljon molempia vanhempiaan ja isä voi näin ollen luoda lapseen yhtä läheisen suhteen kuin äiti. Generatiivisen isyyteen liittyy myös kokemus jaetun vanhemmuuden välttämättömyydestä. (Viljamaa 2003, 24.) 3 VANHEMMUUS Sana vanhemmuus viittaa vanhaan. Vanhempana oleminen tarkoittaa vanhana olemista vastakohtana nuorena olemiselle. Vanhemmuus tarkoittaa, että on elänyt kauemmin ja että on elämästä ainakin teoriassa enemmän kokemusta. Vanhemmuus tuo auktoriteettia joissain kulttuureissa, mutta meidän kulttuurissamme se useinkaan ei ole niin. (Hellsten 2003, 23.) Kasvavan lapsen ja kehittyvän nuoren kanssa eläminen on luova prosessi ja se vaatii aikuiselta rohkeutta asettua käytettäväksi niinä lahjoineen ja ominaisuuksineen, jotka hän itse on saanut. Lasten kasvattaminen on palvelutehtävä, joka vaatii eräänlaista käytettäväksi asettumista. Kasvattamisessa tarvitaan kaikkea, mitä ihmisessä on: hänen kokemustaan, intuitioitaan, tietoaan, arvojaan, tahtoaan ja sitoutuneisuuttaan. Siinä tarvitaan myös rohkeutta, kos-

13 ka ilman rohkeutta ei synny mitään uutta, ja myös aikuinen kasvaa kasvatusprosessin aikana. (Hellsten 2003, 9.) 10 Vanhemmaksi kasvaminen alkaa jo ennen lapsen syntymää ja jatkuu koko elämän ajan (Viljamaa 2003, 11). Vanhemmuus tuo mukanaan paljon monenlaisia elämänmuutoksia. Lapsen syntymä usein lujittaa parisuhdetta, mutta se voi aiheuttaa myös ristiriitoja. Isäksi ja äidiksi kasvetaan elämällä yhdessä lasten kanssa. Vanhemmuus ei lopu koskaan, se vaan muuttaa muotoaan lasten kasvaessa. (Hyvärinen 1994, 299, 306.) 3.1 Jaettu vanhemmuus Lapsen synnyttyä kotityöt lisääntyvät huomattavasti. Kotitöitä ja vauvan hoitoa tulisikin pyrkiä jakamaan mahdollisimman tasapainoisesti kummankin vanhemman kesken. (Hyvärinen 1994, 304.) Viime aikoina onkin alettu puhumaan jaetusta vanhemmuudesta, jossa molemmat vanhemmat ottavat yhtäläisen vastuun sekä elannosta että kodin ja lasten hoidosta. Äitiys ja isyys nähdään samanarvoisina, eikä vanhemmuus enää jakaudu isän ja äidin välisiin rooleihin. Jaetussa vanhemmuudessa myös suhde puolisoon on näin ollen hyvä ja siitä on hyötyä koko perheelle. (Huttunen 2001a, 44, ) Jaetun vanhemmuuden ilmiö on osa yhteiskuntamme laajempaa sukupuolijärjestelmässä tapahtuvaa muutosta, jossa naisena ja miehenä olemista määritellään yhä uudelleen. Miesten taholta uudistunutta roolijakoa on kuitenkin arvosteltu sen vuoksi, että miesten velvollisuudet kotona ovat kasvaneet, mutta taloudellista vastuuta ei ole riittävästi tasattu. Toisaalta suurempi vastuu kotitöistä antaa miehelle uusia mahdollisuuksia toteuttaa omaa isyyttään. (Huttunen 2001a, 44.) Puhe jaetusta vanhemmuudesta on alkanut hyvin pitkälti isyystutkimuksen ansiosta. Isät on tietoisesti nostettu esille. Jaettua vanhemmuutta on niin sanotusti markkinoitu isille sillä, että sen myötä mies saa mahdollisuuden ja oikeuden vanhemmuuteen. Sévonin ja Huttusen (2002) mukaan pitäisi kuitenkin

14 muistaa puhua myös miesten velvollisuudesta ja vastuusta hoitaa ja huolehtia lapsesta. (Sévon & Huttunen 2002, 94.) Vanhemmuuden tukeminen Vanhemmuuden tukemisesta puhutaan nykyään paljon. Varsinaisia tukemiseen tähtääviä menetelmiä on kuitenkin vasta vähän, eikä niiden toimivuutta ole juurikaan tutkittu. (Rönkä & Kinnunen 2002, 9.) Vanhemmuutta tukeville oppaille, käsikirjoille ja interventio-ohjelmille on yhteiskunnassamme kuitenkin suuri kysyntä. Opastusta tarvitaan lapsen kehitysvaiheiden tukemiseen ja etenkin silloin, kun lapsen hyvinvointi ja kehitys ovat jollain tapaa uhattuina. Jos vanhemmuuteen ei kuitenkaan saada tai osata hakea tukea, voi riittämättömyyden ja keinottomuuden tunne suistaa koko perheen kielteisen vuorovaikutuksen kierteeseen. (Poikkeus, Laakso, Aro, Eklund, Katajamäki & Lajunen 2002, 159.) Vanhemmuuden tukemiseen on yhteiskunnassamme tarjolla tietoa, neuvoja ja ohjeita. Kuitenkin vanhempien itsensä mielestä palvelut tarjoavat liian harvoin mahdollisuuden keskustella perustavista kysymyksistä, kuten vanhemmuuden identiteetistä, vanhemmuuteen kasvusta ja lapsen ja vanhemman välisestä tunnesuhteesta. Myöskään työn, perhe-elämän ja asumisen yhteensovittamisesta vanhemmat eivät koe voivansa keskustella. Vanhempien mielestä tarvittaisiinkin uudenlaista keskustelu- ja kumppanuuskulttuuria, jossa käsiteltäisiin perheiden omia kysymyksiä ja ongelmia. (Kekkonen 2004, 94.) 4 ISYYDEN MUUTOS JA OSALLISTUVA ISÄ Isyydessä, miehissä, sukupuolijärjestelmässä ja kotitöiden jaossa ei ole tapahtunut dramaattista käännettä, mutta ne ovat kaikki muuttuneet joustavimmiksi ja monipuolisimmiksi. Laajasti katsottuna isänä oleminen liukuu kahteen toisistaan erillä olevaan suuntaan. Ilman biologista isää kasvavien lasten määrä on lisääntymässä, ja tätä kutsutaan ohenevaksi isyydeksi. Toisaalta taas yhä useammat nuoret vanhemmat määrittelevät isyyden uudella, tasa-

15 arvoisemmalla tavalla. Tätä kutsutaan vahvistuvaksi tai voimistuvaksi isyydeksi. (Huttunen 1999, ) Menneen ajan isyys Välinpitämättömyys perheestään ja lapsistaan ei kuulunut perinteiseen vanhan ajan isyyteen. Vaikka isät olivat ennen paljon pois kotoa tekemässä esimerkiksi metsä- tai peltotöitä, he kuuluivat silti kiinteästi perheyhteyteen. Kunnon miehen kuului vastata tekosistaan ja pystyä elättämään perhettään ja sitä kautta isää kunnioitettiin perheen päänä. Ennen myös avioeroluvut olivat huomattavasti pienempiä kuin nykyisin ja avioerolainsäädäntö sitoi miehet perheeseen ja parisuhteeseen. Oheneva isyys ei ole yhtenäinen ilmiö, vaan sillä on monia ilmenemismuotoja. Merkittävin on psykologinen isättömyys, jota nykyään on paljon, koska avioerot ovat lisääntyneet. Vanhempien eron seurauksena isä saattaa vähitellen kaikota tai käydä harvinaiseksi lapsen elämässä. Vahvistuvan ja voimistuvan isyyden suuntaus sai alkunsa 1970-luvulla. Tällainen isä osallistuu aiempaa enemmän kotitöihin ja lasten kasvatukseen ja hoitoon. (Huttunen 1999, ) Isyyden muuttuminen alkoi toisen maailmansodan jälkeisestä murroskaudesta. Silloin naisten koulutustaso nousi, ja heidän tehtävänsä tulivat vaativimmiksi työelämässä. Myös yleinen tasa-arvotietoisuus lisääntyi luvulla alkanut naiskulttuurin muutos vaikutti erityisesti isyyteen kohdistuneisiin odotuksiin. Nais- ja tasa-arvoliike alkoivat kyseenalaistaa naisten kotiäitiyttä ja myös sitä, että naiset kävivät töissä ja hoitivat samalla kodin. Paineet isän roolin muuttumista kohtaan kasvoivat. Miesten omaehtoista toimintaa isyyden muuttumisen prosesseissa on pidetty vähäisempänä. Myös miehisyyden mallien yleinen muuttuminen joustavammiksi on osaltaan antanut isyydelle mahdollisuuden muuttaa muotoaan. Tästä muutoksesta syntynyttä isyyttä kutsuttiin auttavaksi isyydeksi. Isä nähtiin tällöin äidin apulaisena. Isä auttoi äitiä kodin- ja lastenhoidossa, kun äiti vain osasi ja muisti pyytää. (Kolehmainen 2004, )

16 4.2 Nykyajan isyys 13 Uusi isä (new father) käsite tuli esille noin 15 vuotta sitten pohjoisamerikkalaisten mies- ja isätutkimusten tarkoittamana isänä, joka tietoisesti pyrkii uudenlaiseen, lapsilleen läheisempään ja täydempään isyyteen. Keskustelu uudesta isyydestä on ollut enemmän kulttuurisella ja yhteiskunnallisella kuin perheiden arjen tasolla. Uusi isyys määritellään enemmän moderniksi miesnäkökulmaksi kuin uudeksi isyyden lajiksi. Tarkoituksena on luoda mielikuva modernista isyydestä, joka rakentuisi sukupuolten väliselle tasa-arvolle ja molempien sukupuolten omaleimaisuuden hyväksymiselle. (Huttunen 1999, ) Uuteen isyyteen liitetään monia aikaisemmasta isän roolista poikkeavia piirteitä. Isä on sitoutunut vanhemmuuteensa yhtä paljon kuin hänen puolisonsakin. Molemmilla vanhemmilla on siis yhtäläinen vastuu kotitöistä ja lasten hoitamisesta ja kasvatuksesta. Isä on hankkinut myös kodin ja lasten hoitoon tarvittavat tiedot ja taidot ja hän on niissä taidoissa pätevä ja voi vastata niistä itsenäisesti. Näin ollen isä myös pystyy koti-isyyteen ja se on hänelle vaihtoehto samalla tavalla kuin hänen puolisolleenkin. Isä on lisäksi aidosti kiinnostunut lapsistaan ja heidän hyvinvoinnistaan. Lasten ja isän välinen vuorovaikutus on aktiivista ja tyydyttävää. (Huttunen 1999, ) Osallistuva isä ajatellaan pehmeäksi ja hoivaavammaksi maskuliinisuudeltaan. Häneen liitetään myös lupaus sukupuolten välisten suhteiden tasaarvoisuudesta. Isyys on pehmentynyt, ja perheenelättäjästä on alettu siirtyä kohti hoivaavampaa isyyttä. Miehiltä myös vaaditaan aikaisempaa enemmän osallistumista perheen arkeen. (Kolehmainen 2004, 89.) Uuden isyyden tavoitteena on se, että vanhemmat tulevat olemaan kasvattajina yhtä päteviä, eikä isän tarvitse enää pyytää lapsia kääntymään äidin puoleen tietyissä asioissa. Näin isän suhde lapsiin olisi luontevasti toimiva ja molemminpuolinen. Uuden isyyden vaikutuksesta lapsen kehitykseen ei ole vielä paljoakaan tietoa. Tämä johtuu siitä, että toistaiseksi vain melko harvoissa perheissä toimitaan edellä mainitusti. Huttunen ja Hämäläinen (1993) nostavat esiin mielenkiintoisen kysymyksen uuden isyyden vaikutuksesta isyyden pe-

17 14 rimmäiseen luonteeseen: jos isä ja äiti paneutuvat täysin yhtäläisesti lastenhoitoon ja kasvatukseen, jääkö ja pitäisikö isyyden ja äitiyden välille jäädä jokin selvästi havaittava ero? (Huttunen & Hämäläinen 1993, ) 4.3 Isän rooli perheessä Yleinen asenneilmapiiri, perhelainsäädäntö ja vanhemmuuden juridinen puoli ovat näihin päiviin asti tukeneet isän ja äidin eriytyneitä rooleja. Käytännössä isän on katsottu olevan se vanhempi, joka vastaa elannosta ja lasten kasvatusten päälinjoista. Äidin vastuualueena on vastaavasti pidetty lasten ja kodin hoitoa. Vaikka edellä mainitun kaltainen työnjako voisi tietyin edellytyksin ollakin toimivin ratkaisu tehokkaaseen arjen pyöritykseen, ovat ammatillinen rakennemuutos ja naisten kouluttautuminen viime aikoina alkaneet murtaa perinteistä roolijakoa. (Huttunen 2001a, ) Vanhaa roolijakoa toteuttavassa perheessä elättäjänä toimivalla isällä on kuitenkin omat riskinsä isyyden suhteen. Niukalti kotitöitä osaava ja vähän lasten tarpeita tunteva isä on äidistä melko riippuvainen. Äidin äkillinen sairastuminen tai vanhempien erotilanne asettavat isän aivan uuteen tilanteeseen arjen pyörittäjänä. Huttusen (2001a) mukaan esimerkiksi huoltajuuskiistoissa vahvoilla on se vanhemmista, joka on ollut vastuullisempi osapuoli lastenhoidossa ja jonka hoitoon lapset ovat tottuneet. (Huttunen 2001a, 75.) Äidillä on suuri merkitys siihen, millainen on isän rooli perheessä. Äidit saattavat odottaa isältä paljon vähemmän, kuin mitä hän olisi valmis tekemään. Äidit voivat myös huomaamattaan vastustaa isän voimakkaampaa osallistumista kotielämään, asettamalla esimerkiksi tiettyjä ehtoja siihen, miten mikäkin kotityö täytyy hoitaa. (Rönkä & Rönkä 1994, 70.) Myös Kaila-Behmin (1997) tutkimuksen mukaan osa isistä koki, että puoliso ei anna heidän osallistua kodinja lastenhoitoon (Kaila-Behm 1997, 73). Sihvola (1994) kuitenkin uskoo, että isän rooli perheessä on syvimmältä biologiselta ja psyykkiseltä merkitykseltään aika vakaa. Hänen mukaansa erilaiset sosiaaliset olosuhteet ja kulttuuriset merkitykset sekä niin sanotut muoti-ilmiöt luovat siihen vain jopa ristiriitaisia odotuksia ja näennäistä vaihtelua. (Sihvola 1994, 102.)

18 15 Lapsen kanssa Jokainen isä varmasti miettii joskus, onko hän tarpeeksi hyvä isä. Miesten tulisi kuitenkin muistaa, ettei kenenkään tarvitse olla malli-isä ympäri vuorokauden. Mies pystyy isänä parhaimpaansa, kun hän on aidosti kiinnostunut isyydestä. Isänä olemista oppii parhaiten kokemuksen kautta, sillä lapset ovat parhaita opettajia isyyden tiellä. (Juvakka & Viljamaa 2002, 30 31, ) Lapselle paras isä on sellainen, joka on kiinnostunut lapsensa asioista. Isän aito läsnäolo saa lapsen kokemaan olevansa arvokas omana itsenään, ei suoritusten tai tekemisten kautta. Isän kanssa yhdessä tekeminen ja harrastaminen jäävät lapselle mieleen. Oleellisinta lapsille on se, että isä välittää, viihtyy heidän kanssaan ja ottaa heidät sellaisina kuin he ovat. Lapsiperheessä täytyy tottua siihen, että monta projektia jää yksinkertaisesti hetkeksi kesken. Lapsille isän läsnäolo on tärkeämpää kuin se, että isä hoitaa kaikki askareet kerralla loppuun. (Juvakka & Viljamaa 2002, 30 31, ) Työnjako kotona Väestöliiton perhebarometrissa 1998 suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että isän ja äidin tulisi kantaa yhtä suuri vastuu perheeseen liittyvistä velvollisuuksista. Osalla vastanneista korostui perinteiset sukupuolten mukaiset työjaot. Tällöin vastuu taloudesta ja kodin korjaustöistä kuului miehelle ja kodin hoitaminen ja sosiaalisten suhteiden hoitaminen kuului naiselle. Lapsiin liittyvät työt jaettiin pääasiassa tasan. Naisvastaajat olivat voimakkaammin tasa-arvon kannalla. Miehet taas korostivat sukupuolten työnjakoa. Vaikka kotityöt olisivat jakaantuneet epätasaisesti, suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä työnjakoon kotona. (Isätoimikunnan mietintö 1999, 39.) Isien osallistuminen kotitöihin on lisääntynyt vähitellen lähinnä lastenhoidon ja ruoanlaiton osalta, mutta niin sanotut ikävät kotityöt jäävät edelleen usein äidille. Ei kuitenkaan ole realistista edes tavoitella kotitöiden täydellistä tasajakoa. Tärkeintä olisikin, että vanhemmat löytäisivät keinon tehdä kotityöt siten, että työnjako olisi kummankin mielestä oikeudenmukainen. Usein oikeudenmukaisen kotitaloustöiden jaon esteenä ovat kuitenkin yksilölliset, miehen ja naisen rooliin liittyvät kysymykset. Esimerkiksi lapsuudenkodin passiivisesta

19 isänmallista irti pääseminen voi vaatia nuorelta isältä suuria ponnisteluja, vaikka hän tahtoisikin osallistua enemmän. (Rönkä & Rönkä 1994, 67, 70.) 16 Oikeudenmukaisesti jaettu vastuu arjesta tekee molemmista vanhemmista tasavertaisia. Ei ole väliä, mitä muotoa perheen työnjako noudattaa, kunhan se tyydyttää molempien vanhempien tarpeita ja toiveita. Isyyden kannalta tärkeää on isän ajankäyttö lasten kanssa. Jos isä on töissä kodin ulkopuolella suurimman osan päivästä, ensisijainen kärsijä on isä-lapsi suhde ja vasta sen jälkeen parisuhde. Isillä on mahdollisuus lastenhoitovapaisiin samalla tavalla kuin äidilläkin, mutta isät kuitenkin harvemmin käyttävät mahdollisuutta vapaisiin. Pienten lasten isät viettävät lastensa kanssa noin kolmasosan siitä ajasta, jonka vanhemmat yhteensä ovat lastensa kanssa. Vasta kun lapset tulevat teini-ikään, isät viettävät lasten kanssa yhtä paljon aikaa kuin äidit. (Isätoimikunnan mietintö 1999, 38.) Isyys ja työ Isyyden yksi leimallisimmista piirteistä on aikaisemmin ollut poissaolo ja isän puute. Isien työnteko on oikeuttanut poissaolon. Isät ovat aina käyneet töissä, jotta perheen toimeentulo olisi turvattua. Isä turvan ja elannon hankkijana on tiukasti kulttuuriperimässämme, ja tehtävässä epäonnistumien uhkaa miehen hyvinvointia. Jotkut isyyden tutkijat ovat sitä mieltä, että työn tuomalla rahalla isä osoittaa rakkauttaan, eikä häntä tulisi syyttää paljosta työnteosta. Perinteinen isän rooli perheen elättäjänä on niin syvällä miesten psyykkisten rakenteiden ytimessä, että työnpuute häiritsee heidän koko identiteettiään. (Seppänen 2000, ) Juvakan ja Viljamaan (2002) mukaan isän työssä käyminen voi olla lapselle täysi mysteeri. Isä voi auttaa lastaan ymmärtämään omaa maailmaansa ottamalla tämän joskus mukaan työpaikalleen. Kun lapsi käsittää, mihin isä päivän ajaksi menee, on hänen helpompi hyväksyä isän poissaolo. Samalla isän ja lapsen välinen luottamuksellinen suhde vahvistuu. (Juvakka & Viljamaa 2002, ) Työelämän muutokset ovat osaltaan vaikuttaneet isyyden muuttumiseen kohti osallistuvampaa isyyttä. On yhä tavallisempaa, että nainen on kouluttautuneempi osapuoli ja tällöin äidin työssäkäynnille on kiistattomia taloudellisia

20 perusteluja. Näissä perheissä miehen mahdollisuudet jäädä vain vähän osallistuvaksi isäksi ovat joskus pienet. (Unkuri 2004.) Isyys ja yhteiskunta Yhteiskunnassamme ei ole virallista, julkisen vallan isyysmallia, johon kaikkia miehiä perhepoliittisin keinoin yritettäisiin istuttaa. Sekä asiantuntijat että julkinen sana julistavat kuitenkin miehille koko ajan enenevissä määrin sanomaa siitä, miten isien tulisi osallistua lastensa elämään mahdollisimman paljon. (Huttunen 1998, 46.) Yhteiskunnan muuttuminen on heijastunut voimakkaasti miesten ja isien elämään. Tämän vuosituhannen isät elävätkin varsin erilaisessa maailmassa kuin heidän isänsä ja isoisänsä. (Juvakka & Viljamaa 2002, 10.) Vanhempien kasvatustyötä sekä vanhemmuutta tukevat monipuoliset lasten ja lapsiperheiden asiantuntijapalvelut. Tänä päivänä isillä on entistä näkyvämpi rooli lasten ja yhteiskunnan instituutioiden välisissä kohtaamisissa. Yhteiskunta pyrkii rohkaisemaan miehiä isyyteen heille suunnattujen erilaisten palveluiden muodossa. Kuitenkin yhteiskunnan palvelut isien näkökulmasta katsottuna kohtaavat edelleen vanhemmuuden usein äitiytenä. Tasavertaisen vanhemmuuden tukeminen edellyttääkin yhteiskunnalta vielä uudenlaista ajattelutapaa ja toimintamallien luomista. (Isätoimikunnan mietintö 1999, 21.) Yhteiskunnassa kaivattaisiin mahdollisuuksia roolien uudistamiseen ja tarkistamiseen vanhemmuuden ja etenkin isyyden suhteen. Tähän yksi mahdollisuus on yhteiskunnan ylläpitämät isäryhmät. Näissä vertaisryhmissä pyritään luomaan vanhemmuudelle sellaisia edellytyksiä, jotka ovat ihmissuhteiden sujuvuuden kannalta tärkeitä. Ryhmässä isät voivat keskustelujen kautta kehittää ihmissuhteitaan ja saada itseään koskevaa palautetta muilta isiltä. (Rönkä & Rönkä 1994, 87.) Julkiset mielikuvat äitiydestä ja isyydestä ovat yleensä melko yksipuolisia ja mustavalkoisia. Äiti on joko hyvä tai huono, isä poissa tai osallistuva. (Jokinen. 2002, 75.) Lehtiä lukiessa ei voi kuitenkaan olla törmäämättä tarinoihin tunnetuista miehistä, jotka ovat sekä oman alansa huippuja että lähes täydellisiä

21 18 isiä. Tiihonen (2001) kuitenkin muistuttaa, että ilman julkisia sankaritekoja, ei näitä miehiä tunnettaisi isinäkään. Hänen mielestään aikakauslehtien isyyttä korostavat tarinat kertovat kuka on tärkein: lapsen sijasta syntyikin isä. (Tiihonen 2001, ) Konkreettisesti suomalainen yhteiskunta tukee miesten isyyttä antamalla myös miehille mahdollisuuden isyyslomaan, vanhempainlomaan, hoitovapaaseen ja sairaan lapsen hoitamiseen (Huttunen 1998, 47). Yhteiskunnan tulisi kuitenkin vastata isyyden muutokseen tukemalla isien kasvavaa osallisuutta myös muuten kuin taloudellisesti. Huttusen (2001b) mielestä miehet pitäisi ottaa erityisesti huomioon jo neuvoloiden perhe- ja isyysvalmennuksissa. Vauvan synnyttyä isälle tulisi antaa kunnollinen isyysvapaa samaan aikaan äitiysloman kanssa. Isyyttä tulisi Huttusen (2001b) mielestä huomioida myös työpaikoilla esimerkiksi erilaisten isäohjelmien avulla. (Huttunen 2001b, ) 5 ISÄTOIMINTA Isätoiminnasta ei ole saatavilla varsinaista teoriatietoa. Pyrimme siis omien kokemuksiemme ja näkemyksiemme perusteella hieman määrittelemään, mitä järjestetty isätoiminta voi pitää sisällään. Isätoiminnan tarkoituksena on tukea ja vahvistaa miesten isyyttä. Järjestetyssä isätoiminnassa on erilaisia toimintamuotoja, esimerkiksi säännöllisesti kokoontuvia isien vertaisryhmiä ja isälapsi-ryhmiä. Lisäksi järjestetään myös kertaluontoisia tapahtumia. Isätoimintaa järjestävät kunnat ja erilaiset toimijat esimerkiksi erilaisten projektien puitteissa. Tulevaisuuden tavoitteena on vakiinnuttaa isätoiminta koko perheen tukimuodoksi. Yksi tunnetuimmista isätoimintaa järjestävistä tahoista on kansalais- ja asiantuntijajärjestö Miessakit ry. Järjestön järjestämän isätoiminnan tarkoituksena on kehittää ja toteuttaa isyyden tukemiseen liittyviä koulutuksia ja tukirakenteita. Tätä kautta Miessakit ry pyrkii luomaan isille mahdollisuuksia osallistua mm. erilaiseen vertaistoimintaan. Miessakit ry kouluttaa isäryhmille vetäjiä ja tarjoaa kunnille apua isäryhmätoiminnan organisoinnissa. (Miessakit ry 2006.)

22 19 Suomalainen isätoiminta hakee vielä paikkaansa. Olisi tärkeää, että miehet annettaisiin mahdollisuus kokoontua pohtimaan isyyttä ja siihen liittyviä asioita. Isäryhmiä on perustettu jonkin verran, muttei vielä laajemmassa mittakaavassa. Tarvittaisiin kuitenkin vielä lisää aktiivisia tahoja, jotka toimintaa rupeaisivat organisoimaan. Toimivimmaksi isäryhmätoiminnan muodoksi on kokemusten perusteella osoittautunut isä-lapsi-ryhmä. (Unkuri 2004.) Isätoiminta Jyvässeudulla Jyvässeudun isätoiminta sai alkunsa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski- Suomen piirin vuonna 2001 isille toteuttamassa kyselytutkimuksen tulosten pohjalta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että isät toivoivat erilaisten isä-lapsiryhmien perustamista. Isät peräänkuuluttivat toimintaa, jossa he voisivat yhdessä lapsensa kanssa tehdä jotain mielekästä. Vuonna 2003 alkaneilla Isä-pappa-dad iskänilloilla haluttiin vastata tähän tarpeeseen. Jo alusta lähtien isätoiminnan tärkeimpinä tavoitteina oli tukea isyyttä ja lisätä lasten ja isien välistä vuorovaikutusta. Toimintaa alettiin toteuttaa liikkuen, leikkien, laulaen ja käsillä tehden. (Myllyaho 2006.) Iskänillat jatkuvat edelleen. Perheiden kertoman mukaan monessa perheessä isä lähti ensimmäistä kertaa iskäniltaan äidin patistamana, mutta pian iskänilloista tuli osa koko perheelle tärkeää ja antoisaa viikkorutiinia. Kotiin jäävälle äidille mahdollistui hetki omaan aikaan tai joissakin perheissä kahdenkeskiseen aikaan perheen pienen vauvan kanssa. Iskänilloissa oli vakituisia, lähes joka viikko toimintaan osallistuvia, säännöllisen epäsäännöllisesti osallistuvia, usein töissään kiireisiä isiä sekä piipahtajia, jotka kävivät vain kerran tai kaksi iskänillassa. (Myllyaho 2006.) Vuoden 2006 alusta myös Jyväskylän seudun Perhe -hanke on ollut kumppanina isätoiminnan järjestämisessä. Isätoiminnasta vastaava perhetyöntekijä Jani Myllyaho (2006) kokee, että isät ovat löytäneet toiminnan helposti. Hänen mukaansa isätoiminta on tarkoitettu erityisesti pienten lasten isille ja heidän lapsilleen ja eri ilmoitusvälineiden kautta tieto on levinnyt hyvin. Ryhmät tavoittavat tällä hetkellä viikoittain noin 110 perhettä. Myllyaho (2006) toteaa, että isätoiminnan tarve kumpuaa suoraan nykypäivän isien halusta touhuta lastensa kanssa. (Myllyaho 2006.)

23 Isärundi Jyväskylän seudun Perhe -hanke ( ) on ennaltaehkäisevä lapsiperheiden hyvinvointia edistävä kumppanuushanke, joka toimii Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen alueella. Yksi hankkeen monista tavoitteista on vanhemmuuden vahvistaminen ja isien osallisuuden tukeminen. Tähän tavoitteeseensa Perhe-hanke pyrkii järjestämällä hankekunnissa erilaista isien kanssa tehtävää työtä, isätoimintaa. Yksi esimerkki isätoiminnasta on opinnäytetyössämme käsiteltävä Isärundi. (Jyväskylän seudun Perhe-hanke 2006.) Isärundi on isille ja lapsille suunnattu tapahtumasarja. Se on yksi uusi perheiden hyvinvointia tukevien toimintojen muoto. Isärundia järjestetään kaiken kaikkiaan neljä kierrosta Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen alueella toukokuun 2006 ja syksyn 2007 välillä. Yksittäisiä tapahtumia Isärundin aikana järjestetään yhteensä 13. Tämän lisäksi tarkoituksena on kesällä 2007 järjestää Isärundiin liittyvä leiri aikaisemmin tapahtumiin osallistuneille perheille. (Jyväskylän seudun Perhe-hanke 2006.) Isärundin tavoitteena on isien ja lasten yhdessäolon mahdollistaminen sekä isien ja perheiden keskinäisen tutustumisen edistäminen. Tarkoituksena on myös esitellä jo olemassa olevaa isätoimintaa sekä tukea ja edistää isätoiminnan laajenemista. Isärundin aikana selvitetään myös isien ja lasten toiveita ja tarpeita tulevaisuuden toimintaa ajatellen. Isärundin on tarkoitus myös osaltaan edistää isyyden ja sen merkityksen esiin tuomista yhteiskunnassamme. (Jyväskylän seudun Perhe-hanke 2006.) Tutkimuksessamme käsiteltävä Isärundin ensimmäinen kierros piti sisällään neljä erilaista ulkona järjestettyä tapahtumaa (liite 1). Nämä tapahtumat olivat Jyväskylän maalaiskunnassa Nyrölän luontopolulla, Laukaassa Hyyppään partiomajalla, Muuramessa Muuramen saunakylässä ja Jyväskylässä Säynätsalon asukastalolla. Nyrolän ja Laukaan tapahtumat pitivät sisällään isien ja lasten yhdessäoloa luonnossa liikkuen. Säynätsalon ja Muuramen tapahtumissa taas oli erilaista toimintaa isille ja lapsille, kuten temppurata ja paloautoajelua. Kaikkiin Isärundin tapahtumiin oli ilmainen sisäänpääsy. Tapahtumi-

24 en suosio oli suuri ja niihin osallistui järjestäjien pitämän kirjanpidon mukaan yhteensä 139 isää ja 218 lasta (Myllyaho 2006) Järjestetyn isätoiminnan merkitys isyyteen Järjestetyn isätoiminnan merkitys on Myllyahon (2006) mukaan siinä pääasiassa, että isällä on omaa aikaa tutustua paremmin lapseensa kodin ulkopuolella, vahventaa jo olemassa olevaa vuorovaikutussuhdetta lapseen ja tutustua muihin samassa tilanteessa oleviin isiin ja perheisiin. Ei pidä myöskään väheksyä sitä, että usein ryhmissä käyvien miesten puolisot ovat kotona pienten lasten kanssa ja ryhmä antaa lasten äideille myös oman ajan käytön mahdollisuuden. Tällä tavoin toiminta tukee perheiden voimavarojen tasaisempaa jakautumista ja edesauttaa tasavertaisen vanhemmuuden vahvistumista. Isällä on oiva mahdollisuus peilata omaa isyyttään ja keskustella toisten isien kanssa isyyteen liittyvistä asioista, kuten äideilläkin omissa vastaavanlaisissa ryhmissään. (Myllyaho 2006.) Vertaistuki Vertaistuki on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa. Vertaisryhmissä samassa elämäntilanteessa olevien tai samoja ongelmia kohdanneiden on tarkoitus tukea toisiaan. Vertaistuen keskeinen tarkoitus on kokemus siitä, että henkilö ei ole yksin tilanteessaan. Vertaisuuden kokemus antaa voimavaroja ja keinoja erilaisista tilanteista selviytymiseen. (Pöyhtäri 2005.) Tutustuminen toisiin vanhempiin kasvattaa henkisiä voimavaroja ja uskoa itseensä. Muiden tilanteiden näkeminen ja samanlaisuuksien havaitseminen auttaa vanhempia näkemään omat ongelmansa laajemmasta näkökulmasta. Ongelmia aletaan näin ollen pitää kaikille vanhemmille yhteisinä ja ratkaistavissa olevina. (Rönkä & Kouvalainen 1997, 31.) Röngän & Röngän (1994) mukaan yksi uuteen isyyteen liittyvistä myönteisistä piirteistä on se, että mies pystyy puhumaan toisten miesten kanssa isyyteen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Uutta isyyttä edustavat miehet eivät enää peittele arkoja ja vaikeita asioita huumorin taakse, vaan pystyvät puhumaan niistä jo avoimemmin. (Rönkä & Rönkä 1994, 84.) Isyydestä puhuminen onkin

25 22 yksi parhaista isyyden tukemisen keinoista. Tarvitaan julkista keskustelua ja ennen kaikkea miesten omaa puhetta isänä olemisen iloista ja suruista. Kulttuurissamme ei kuitenkaan ole sellaista perinnettä, että miehet keskustelisivat isyydestä keskenään. Huttusen (2001a) mukaan miehillä on kuitenkin valtavasti tukahdutettua puhumisen tarvetta ja tilaisuuden tullen rohkeutta puhua hyvinkin henkilökohtaisista isyyteen liittyvistä asioista. (Huttunen 2001a, ) Ensimmäinen vertaistuellinen isäryhmä perustettiin Suomeen vuonna Ryhmän ideana oli tarjota paikka, jossa isät voivat puhua tunteistaan ja ajatuksistaan omalla kielellään. Tarve ryhmän perustamiseen tuli isiltä itseltään, jotka eivät kokeneet saavansa tarpeeksi tukea isyyteensä muista palveluista. Ryhmien kautta isät voivat luoda sosiaalisia suhteita samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa. (Kovanen 2006, 22.) Isän ja lapsen välinen vuorovaikutus Lapset oppivat vuorovaikutustaitoja syntymästään alkaen omaksumalla vuorovaikutusta vanhempiensa avulla. Varhainen vuorovaikutus luo pohjan lapsen myöhemmälle kehitykselle. Lapsen minäkuva ja itseluottamus kehittyvät hänen saadessaan positiivisia kokemuksia vuorovaikutuksesta aikuisten kanssa. (Kauppila 2005, 134.) Lapsi tarvitsee kehittyäkseen säännöllistä ja pitkäkestoista vuorovaikutusta. Hyvä tapa toteuttaa vuorovaikutusta on jokin vanhemman ja lapsen välinen yhteinen toiminnallinen tilanne, joka on ilmapiiriltään myönteinen. Tällaisessa vuorovaikutustilanteessa lapsi kokee turvallisuuden tunnetta ja saa palautetta itsestään ja omista taidoistaan. Lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus on aina vastavuoroista. Näin ollen sekä vanhemmat että lapsi vaikuttavat toistensa käyttäytymiseen. (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2006, ) Nurmi ja muut (2006) muistuttavat, että vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus ei ole vain tietojen jakamista ja uusien taitojen opettamista. Osaamista liikaa korostava vuorovaikutus voi hidastaa lapsen kokonaiskehitystä. Lapselle on tärkeää, että hänen vanhempansa ovat tunnetasolla läsnä arjessa.

26 Siten lapsi voi vuorovaikutustilanteessa jakaa vanhempiensa kanssa sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita. (Nurmi ym. 2006, 68.) 23 Jokainen lapsi tarvitsee jonkun aikuisen, johon kiintyä. Vuorovaikutussuhteen intensiivisyys riippuu siitä, kuinka paljon aikuinen viettää lapsen kanssa aikaa. Usein äiti viettää lapsen kanssa enemmän aikaa ja kiintymyssuhde onkin lujempi äidin ja lapsen kuin isän ja lapsen välillä. On tutkittu, että vanhempien mielikuvat omista lapsuudenaikaisista ihmissuhteista vaikuttavat heidän ja lasten välisiin vuorovaikutussuhteisiin. (Sinkkonen 1998, 101,110.) Isyyden vahvistuminen Isyyden vahvistumista pitäisi pyrkiä tukemaan kaikin mahdollisin tavoin. Yhteiskunnalla on tärkeä rooli vahvistumisen tukijana. Sen pitäisi pystyä tarjoamaan erityisesti isille suunnattuja perhepalveluita, ja tällä tavoin huomioida isiä enemmän. Isät ovat alkaneet vahvistaa isyyttään osallistumalla äidin rinnalla aikaisempaa enemmän kotitöihin, lasten hoitoon ja kasvatukseen. Vähitellen isät ovat alkaneet lähestyä äidin tapaa vanhemmuuteen sitoutumisessa ja näin ollen hoivavastuun jakautumiselle ei ole enää esteitä. (Huttunen 2001b, ) Jotta isyys voisi vahvistua tasaveroiseksi äitiyden kanssa, täytyy molempien vanhempien kuitenkin Huttusen (2001b) mukaan sitoutua tiettyihin periaatteisiin. Kummankin vanhemmista tulisi ottaa vastuu vanhemmuudesta samalla intensiteetillä ja panoksella. Molempien tulisi olla myös kykeneviä kodin ja lasten hoitoon liittyviin töihin. Vanhempien pitäisi lisäksi pyrkiä tasapainoon työn ja perheen välillä. Sekä isän että äidin tulisi olla lapselle sekä hoivan ja hellyyden antaja että yhdessä sovittujen rajojen pitäjä. Vanhempien olisi hyvä pystyä keskustelemaan ja neuvottelemaan kaikista perheen asioista ja kummankin pitäisi kunnioittaa toisen tietoa ja kokemusta. (Huttunen 2001b, ) 6 ISYYS AIKAISEMMISSA TUTKIMUKSISSA Isyyttä on kehitys- ja perhepsykologisessa tutkimuksessa käsitelty ensimmäistä kertaa luvulla. Kesti kuitenkin aikansa ennen kuin alettiin tutkia

27 24 isyyden eri puolia ja tutkimus alkoi kohdentua isyyteen sinänsä. Alkuaikojen tutkimuksia tarkasteltaessa ei voida välttyä siltä ajatukselta, että isiä on tutkittu juuri silloin, kun perhettä tai lapsia koskevien ongelmien on ajateltu johtuvan heikosta, vääränlaisesta tai puuttuvasta isästä. (Huttunen 1999, 47.) Isyyttä on vuosien varrella tutkittu paljon, mutta vasta viime aikoina tutkijat ovat alkaneet korostaa miesten asemaa isyyden keskeisenä tietolähteenä. Tuloaan tekevässä uudessa isyyden sosiologiassa mies nähdään pätevänä lapsen hoitajana ja kasvattajana. Isyyttä onkin lähiaikoina alettu tarkastella uusista näkökulmista. (Rantalaiho 2003, 204.) Valkosen (2005) mukaan isyyttä koskeva tutkimustraditio on kuitenkin vielä kovin ohut ja isyystutkimukselle riittää näin ollen haasteita (Valkonen 2005, 26). Järjestetty isätoiminta on sen verran uusi toimintamuoto, ettei siitä ole julkaistu vielä juurikaan materiaalia. Myöskään opinnäytetyötämme vastaavia tutkimuksia ei ollut saatavilla. Työssämme käytimmekin vertailupohjana osia sellaisista tutkimuksista, joissa käsitellään isyyttä ja vanhemmuutta. Isien kokemuksia on aiemmin tutkittu lähinnä lapsen syntymään liittyen. Esimerkiksi Helena Mesiäislehto-Soukan vuonna 2005 tekemässä tutkimuksessa Perheenlisäys isien kokemana kuvaillaan isien kokemuksia heti lapsen syntymän jälkeen. Mesiäislehto-Soukka on kuitenkin haastatellut isiä uudelleen kun perheenlisäyksestä on kulunut kolme vuotta. (Mesiäislehto-Soukka 2005, 7.) Näin ollen hänen tutkimuksensa kuvaa isien kokemuksia hieman laajemmasta näkökulmasta. Tutkimuksissa käsitellyt isäryhmät ovat pääasiassa olleet neuvolan perhevalmennukseen liittyviä ryhmiä. Paavola, Pakarinen & Tarvainen (2004) ovat tehneet opinnäytetyönsä aiheesta Onko tyhmää vetää isäryhmää? Isäryhmän perustaminen projektina. Tämä opinnäytetyö käsittelee neuvolan ulkopuolisen isäryhmän perustamista. Opinnäytetyössään Paavola ja muut (2004) toteavat, että isäryhmät ovat yksi tarpeellinen isyyden tukemisen muoto. He myös esittävät työnsä jatkotutkimusaiheeksi isien isätoimintaa koskevien näkemyksien ja toiveiden kartoittamisen. (Paavola ym. 2004, 64, 66.)

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010.

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. LAPSEN OIKEUDET YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. (c) Toni Uusimäki 2004 NIMI yksilöi ihmisen Nimellä tunnistetehtävä, osa persoonallisuutta Etunimiä enintään kolme Vanhemmilla yhteinen lapselle automaattisesti

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 Muutoksia 80-luvulla ja

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2. TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.2016 JOHTAVA AJATUSKULKU TÄSSÄ Lähtökohtana yksilön vastuu omasta työhyvinvoinnistaan

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Vuoropuhelu perheiden kanssa

Vuoropuhelu perheiden kanssa Vuoropuhelu perheiden kanssa OHOI Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Prof. Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto Asiantuntija, PsT Kaisa Malinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Raamittaa vuoropuhelun erityispiirteitä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Ennakkotietoa isyyslaista ja sen etenemisestä. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Ennakkotietoa isyyslaista ja sen etenemisestä. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Ennakkotietoa isyyslaista ja sen etenemisestä Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain valmistelu ja sen eteneminen Arviomuistio 2011 (OMSO 37/2011) Työryhmä (5 jäsentä) + seurantaryhmä

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot