TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puunjalostustekniikan osasto. Matias Vakkilainen TEKNOLOGIAPANOSTEN VAIKUTUS TOIMITUSTYÖN KOETTUUN TEHOKKUUTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puunjalostustekniikan osasto. Matias Vakkilainen TEKNOLOGIAPANOSTEN VAIKUTUS TOIMITUSTYÖN KOETTUUN TEHOKKUUTEEN"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puunjalostustekniikan osasto Matias Vakkilainen TEKNOLOGIAPANOSTEN VAIKUTUS TOIMITUSTYÖN KOETTUUN TEHOKKUUTEEN Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomiinsinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja Työn ohjaaja Professori Pirkko Oittinen Professori Pirkko Oittinen

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puunjalostustekniikan osasto DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä Päiväys Matias Vakkilainen Sivumäärä Työn nimi 82 s. Teknologiapanosten vaikutus toimitustyön koettuun tehokkuuteen Professuuri Graafinen tekniikka Työn valvoja Koodi AS-75 Professori Pirkko Oittinen Työn ohjaaja Professori Pirkko Oittinen Tekniikan kehitys on ollut viime vuosina nopeaa. Ohjelmien ja laitteiden uusia malleja ja versioita julkaistaan viikoittain. Tämä aiheuttaa työnantajille paineita uudistaa laitteistoja ja ohjelmistoja yhä useammin. Tämän työn tarkoitus oli selvittää lisääkö tällainen teknologia-panostaminen työnteon tehokkuutta toimitusympäristössä. Teknologiapanostamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä toimitusjärjestelmään, uutisprosessin hallintaan, ryhmätyökaluihin ja etätyön päätelaitteisiin tehtyjä laitteisto- ja ohjelmistoinvestointeja. Samalla pyrittiin ottamaan selvää uutistenteosta monimediaympäristöön ja etätyönteosta toimitusympäristössä. Lisäksi kyseltiin toimitushenkilökunnan ajatuksia uutisprosessia auttaviksi tulevaisuuden teknologioiksi. Tehokkuus on vaikea käsite. Sille ei löydy yhtä, eksaktia määritelmää. Ihmisten mielipiteet tehokkuudesta ovat täysin kontekstisidonnaisia. Tehokkuuden määritelmiä selvitettiin kirjallisuuden lisäksi myös sähköposti- ja lomakekyselyillä. Saatujen määritelmien yleisimpinä määritteinä olivat aika ja laatu. Usein määritelmässä oli yhdistetty molemmat määritteet. Joskus laatua jopa korostettiin ajan kustannuksella, muttei koskaan toisin päin. Esimerkkiuutistoimituksina oli kaksi sanomalehtitoimitusta ja yksi television uutistoimitus. Näistä selvitettiin toimitusten teknologiaympäristöt ja saatujen tietojen perusteella laadittiin surveytyyppinen kyselylomake, jolla selvitettiin teknologiapanosten vaikutusta toimitustyön koettuun tehokkuuteen. Asiaa tutkittiin sekä yleisesti että yksittäisten laitteiden ja ohjelmistojen kautta. Vastaukset olivat varovaisen positiivisia. Hyöty nähtiin yleensä paremmin yksittäisten laitteiden ja ohjelmistojen kohdalla kuin asiaa yleisesti kysyttäessä. Tutkimuksessa otettiin myös selvää teknologian asemasta ja vaikutuksesta muihin toimitustyöhön vaikuttaviin tekijöihin (fyysinen työympäristö, kontaktit, luovuus, suhteet työtovereihin ja työnjako). Vastausten mukaan teknologia on suunnilleen tasavertaisessa asemassa muihin nähden. Teknologian vaikutus muihin tekijöihin nähtiin olevan positiivinen. Avainsanat teknologiapanos, tehokkuus, teknologian vaikutus, uutistoimituksen teknologiaympäristö Kieli suomi

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Forest Products Technology ABSTRACT OF MASTER S THESIS Author Date Matias Vakkilainen Pages Title of Thesis 82 p. The Effect of Technological Investments to the Experienced Effectiveness of Editorial Work Chair Graphic Arts Technology Supervisor Chair Code AS-75 Professor Pirkko Oittinen Instructor Professor Pirkko Oittinen During the recent years the overall technological development has been fast. New versions of software and hardware are being published weekly. Employers are pressured to upgrade their office equipment more and more frequently. The purpose of this study was to find out if these technological investments increase the effectiveness of editorial work. The study also tried to find out about editorial work in multimedia environment and telecommuting in the news process. In addition, the news staff was asked about their hopes and expectations about the future technologies in editorial work. Effectiveness is a difficult concept. In Finnish both efficiency and effectiveness are translated to same the word. Yet it does not have one exact definition. How people define the concept is completely related to the context. The definitions of effectiveness were searched from literature and using and questionnaire based surveys. The most common attributes in the definitions were time and quality. Some definitions even united both. The study had three case newsrooms: two newspapers and one TV channel. The technological environments of the newsrooms were investigated. Based on this and the knowledge acquired from the preliminary study, a questionnaire was made. The questionnaire tried to get an answer to the main question: what is the effect of technological investments to the experienced effectiveness of editorial work? The subject was investigated both in general and related to specific hardware and software. The response was fairly positive. The benefits were seen to be better with specific hardware and software than in general. The position and the influence of technology in respect to other factors of editorial work (physical working environment, contacts, creativity, relations with peers and the distribution of work) were also investigated. Technology seemed to have more or less equal position compared to the other factors. Also the influence of technology was perceived to be positive compared to the other factors. Keywords Technological investments, efficiency, effectiveness, influence of technology, technological environment of a newsroom Language Finnish

4 ALKUSANAT ALKUSANAT Tämä diplomityö tehtiin Teknillisen korkeakoulun Viestintätekniikan laboratoriolla kesän ja syksyn 2001 aikana. Työ on osa Graafisen teollisuuden tutkimussäätiön rahoittamaa Uutistoimitusten toimintaprosessien kuvaaminen informaatioketjun, kommunikaation ja työn kannalta hanketta ja haluaisinkin kiittää säätiötä mahdollisuudesta tehdä diplomityö näin mielenkiintoisesta aiheesta. Suuret kiitokset osoitan myös Mika Kalliojalle ja kaikille tutkimuksessa mukana olleille uutistoimituksille heidän panoksestaan tutkimuksessa. Erityiset kiitokset esitän työn ohjaajalle professori Pirkko Oittiselle, jonka innostuneet ideat helpottivat tutkimuksen tekoa suuresti. Opiskelu-urani on ollut pitkä ja touhukas. Tahdonkin esittää kiitokset Dominantekuorolle tuon touhukkuuden ruokkijana. Opiskelujeni vauhdittamisesta tahdon kiittää Tekniikan Akateemisten Liittoa ja Jukka Mäkelää. Työni TEKissä auttoi minua tajuamaan, ettei elämä todellakaan lopu valmistumiseen. Vanhemmilleni, isille ja äitille, esitän suuret kiitokset mahdollisuuksista, joita olen saanut. Lopuksi haluan kiittää rakasta vaimoani Kirsiä kaikesta siitä tuesta mitä olet yhteisen taipaleemme aikana antanut. Espoossa, Matias Vakkilainen

5 SISÄLLYSLUETTELO i SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO YLEISTÄ TYÖN TAVOITE JA TOTEUTUS TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY YLEISTÄ TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY KIRJALLISUUDESSA TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY KYSELYTUTKIMUKSELLA Yleistä Sähköpostikysely Toimitukset Lomake Tulokset UUTISTOIMITUSTEN TEKNOLOGIAYMPÄRISTÖT YLEISTÄ TEKNOLOGIATARJONTA ALUELEHTI Yleistä Toimituksen teknologia MAAKUNTALEHTI Yleistä Toimituksen teknologia VALTAKUNNALLINEN TELEVISIOKANAVA Yleistä Toimituksen teknologia... 31

6 SISÄLLYSLUETTELO ii 4 TEKNOLOGIAPANOSTEN VAIKUTUSTEN SELVITYS YLEISTÄ KYSELY Yleistä Kyselylomakkeen teoriaa Uusi tekniikka toimitusympäristössä kysely TULOKSET TULOSTEN ANALYSOINTI Yleistä Parivertailu ALUELEHTI MAAKUNTALEHTI VALTAKUNNALLINEN TELEVISIOKANAVA KAIKKI TOIMITUKSET RISKIANALYYSI Yleiset riskit Tämän tutkimuksen luotettavuusriskit JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO LÄHDELUETTELO... 76

7 SISÄLLYSLUETTELO iii LIITTEET LIITE 1: Työnteon tehokkuus kyselylomake LIITE 2: Työnteon tehokkuus kyselyn tulokset LIITE 3: Uusi tekniikka toimitusympäristössä kyselylomake LIITE 4: Kaavioissa esitettyjen teknologiapanosten selitykset LIITE 5: Kouvolan Sanomien tulokset eri ryhmittäin vertailtuina LIITE 6: Turun Sanomien tulokset eri ryhmittäin vertailtuina LIITE 7: Nelosen uutisten tulokset eri ryhmittäin vertailtuina LIITE 8: Vastaajien taustatiedot LIITE 9: Tuloskaaviot

8 1 JOHDANTO 1 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Tietotekniikan historia on automaation historiaa. Jo 1800-luvulla oli käytössä reikäkorteilla ohjattuja kutomakoneita. Pahvisia reikäkortteja käytettiin myös USA:n väestölaskennoissa 1900-luvun alussa. Tietokoneet kehittyivät radioputkikoneiksi, jotka edustavat perinteistä kuvaa tietokoneista: niissä oli paljon vilkkuvia valoja ja virrankulutuskin oli kaupunginosaluokkaa. Vasta transistoreiden ja puolijohteiden keksiminen johti nykyisen kaltaisten tietokoneiden syntyyn. Ensialkuun ne olivat tietysti vielä suuria, mutta nyt jo luotettavia ja varsin tehokkaita. Koon pienentämiseen panostettiin Yhdysvaltain avaruusohjelman takia huomattavia määriä. Tietokonerakennuksen tiennäyttäjänä toimi IBM./31/ Ensimmäinen varsinainen mikrotietokoneen prosessori julkaistiin vuonna 1972 ja siitä alkoi tietokoneiden huima nousu. Apple toi vuosikymmenen loppupuolella markkinoille monen mielestä ensimmäisen oikean mikron ja IBM, joka oli siihen asti pitänyt mikroja leikkikaluina, julkisti IBM PC:n vuonna Tätä konetta pidetään kaikkien nykyisten DOS-ja Windows-koneiden isoisänä. Samana vuonna tietokonevalmistus rantautui Suomeen Nokian ryhtyessä valmistamaan Mikromikkoa./31/ Vuonna 1984 Apple esitteli uuden Macintosh-koneensa, joka oli monessa suhteessa aikaansa edellä. Tästä lähtien kehitys koneiden nopeudessa, muistin määrässä, näytöissä ja tallennusvälineissä on ollut eksponentiaalista. Kovalevyt ovat kehittyneet viidessätoista vuodessa viidestä megatavusta kymmeniin gigatavuihin, keskusmuisti muutamasta kilotavusta satoihin megatavuihin, prosessorin kellotaajuus alle megahertsistä gigahertsiin. Samalla hinnat ovat laskeneet alle puoleen./31/ Ohjelmistoissa kehitys on tapahtunut standardimaisempaan suuntaan: kaikkien ohjelmien asennusproseduurit ovat samanlaisia ja ohjelmien toiminnot yhtäläistyvät. Kun on oppinut yhden windows-ohjelman, oppii seuraavan huomattavasti helpommin. Applen Macintoshin mukana lanseeraamat hiiri ja graafinen käyttöliittymä helpottavat monen käyttäjän elämää. /30/

9 1 JOHDANTO 2 Yleisen kehityksen myötä kehittyi myös sanoma- ja aikakauslehtien valmistustekniikka. Lehtitaloissa tekninen myllerrys alkoi 1970-luvulla, jonka lopulle asti lehteä toimitettiin ns. perinteisellä tekniikalla eli kirjoituskonetta, paperia, saksia ja liimaa apuna käyttäen. Tietotekniikkaan perustuva julkaisutekniikka kehittyi 80- luvulla huomattavan nopeasti ja uutta tekniikkaa tehokkaasti käyttäen lehtituotannon tuottavuutta ja laatutasoa pystyttiin parantamaan. Samalla voitiin lisätä ajankohtaisuutta, korottaa palvelutasoa sekä tehostaa yhteydenpitoa lehden, sen lukijoiden ja ilmoittajien välillä./32//60/ Tekniikan tehokas hyödyntäminen vaati kuitenkin organisaation ja työskentelytapojen optimointia, käyttäjien ja koko organisaation kouluttamista ja motivointia sekä lehden teknisen ja työnkulullisen kehittämisen tehokasta ja asiantuntevaa pitkän tähtäimen suunnittelua. Kun tämä vielä nykyisinkin tuntuu olevan joskus vaikeaa, on helppo kuvitella, että 80-luvun lopussa, tekniikan murroskautena, ongelmat olivat vielä suuremmat. Vielä nykyisinkin kehittyvän tekniikan seuraaminen vaatii aikaa ja oikeiden investointipäätösten tekeminen on vaikeaa, mutta kymmenen vuotta sitten osattiin vain aavistaa mihin tekniikan kehitys on toimitustyötä viemässä. /32/ Teknisesti näkyvin muutos on ollut lehtien prepress-tekniikan eli tietokonepohjaisen tekstin-, kuvan- ja sivunkäsittelytekniikan yksinkertaistuminen ja halpeneminen. Kun ennen lehdet taitettiin jokaiselle painolle teetetyillä koneilla ja ohjelmistoilla, tehdään nykyisin kaikki standardityyppisillä, painon tai lehtiyhtiön sisäiseen verkkoon kytketyillä tietokoneilla käyttäen helppokäyttöisiä valmisohjelmia. Kahden vuosikymmenen aikana on taittamisen mahdollisuus siirtynyt alaan varta vasten koulutetuilta henkilöiltä tavallisille toimittajille. /32/ Tärkeää oli myös se, että standardikoneiden ja ohjelmien myötä uuden lehden perustamiskustannukset pienenivät radikaalisti. Tehokkaan sivunvalmistusjärjestelmän pystyi hankkimaan suhteellisen halvalla ja painopalvelut ostamaan alan yrityksiltä, joita markkinoilla oli jo silloin runsaasti. Tämä mahdollisti tehokkaan kilpailuttamisen. Alalletulokynnys pieneni näiden seikkojen takia huomattavasti./32/ Tekniikka kehittyy, mutta parantunut tekninen suorituskyky ei ole itsetarkoitus. Tarkoituksena on edelleen siirtää viesti vastaanottajalle tai halutulle vastaanottajaryhmälle lähettäjän haluamassa muodossa. Teknisen kehityksen avulla lehden

10 1 JOHDANTO 3 toimitustyötä pyritään nopeuttamaan ja saamaan siihen lisää joustavuutta. Tämän tarkoituksena on vähentää toimituksen kannalta kuollutta aikaa eli aikaa, jolloin lehteen ei enää voida tehdä muutoksia vaikka ulkomaailmassa tapautuisikin jotain raportoimisen arvoista. Pyritään siis saamaan kirjoittajien deadlinea mahdollisimman lähelle lehden ilmestymistä. /32/ Siirtyminen atk-pohjaiseen lehdenvalmistustekniikkaan oli siis suuri muutos. Se aiheutti levottomuutta työpaikoilla, sillä työntekijät pelkäsivät töidensä puolesta, mutta kuohunta laantui, kun alan liitot tekivät puitesopimuksen uuden tietotekniikan hyväksikäytöstä lehdenteossa. Sopimuksessa keskeinen kohta oli se, ettei uuden tekniikan käyttöönotto saanut aiheuttaa irtisanomisia. /60/ Aina eivät hyvät sopimuksetkaan taanneet uusien työmenetelmien häiriötöntä ja sujuvaa käyttöönottoa. Erityisesti graafisella alalla, jossa työtehtävät, tavat ja käytetty terminologia on vanhaa, perinteikästä ja ulkopuoliselle tuntematonta, saattoi uusi ajattelutapa ja tekniikka olla vaikeasti hyväksyttävää./32/ Jo tuolloin oli selvää, ettei atk:n tulo jäisi pelkästään toimittajien henkilökohtaisiin työasemiin. Kun graafinen ala putosi muun teollisuuden mukana lamaan 90-luvun alussa, oli uusi tekniikka jo osittain syrjäyttänyt vanhan. Sähköinen kokosivuntaitto ja rajut tekniset muutokset ilmoitusvalmistuksessa koituivat monen pienen lehtitalon pelastukseksi laman pyörteissä. Siirtyminen elektroniseen sivunvalmistukseen nimittäin vähensi työvoimakustannuksia lähinnä teknisen valmistuksen osalta noin 50 prosentilla./60/ Laman tullessa kaikki romahti. Sanomalehtien tilausmäärät vähenivät eivätkä yritykset käyttäneet rahaa mainostamiseen entiseen malliin. Taloudellinen nousu 90- luvun puolivälissä ei automaattisesti palauttanut menetettyjä tilaajia ja ilmoitusmarkkoja. Pienet ja keskisuuret lehtiyritykset olivat pakkotilanteessa. Vaihtoehdot olivat vähissä: markkojen säästämiseksi tulisi laatua heikentää tai ilmestymiskertoja vähentää. Kumpikaan vaihtoehto ei kuitenkaan tuntunut houkuttelevalta, koska oli odotettavissa, että se pahentaisi alamäkeä entisestään. Kolmas mahdollisuus oli laadun parantaminen ja kustannusten säästäminen kehittämällä teknistä ja toimituksellista yhteistyötä muiden lehtien kanssa./56/

11 1 JOHDANTO 4 Yhdistymistä ei kuitenkaan voi sanoa vain pakon sanelemaksi välttämättömyydeksi. Se oli myös uuden tekniikan tuoma mahdollisuus. Digitaalitekniikka on luonut mahdollisuuden juttujen, kuvien ja kokonaisten sivujen arkistointiin, hakemiseen ja siirtämiseen tavalla, josta 20 vuotta sitten ei voinut kuin haaveilla. Nämä nykyajan keinot mahdollistavat journalistisen aineiston yhteisen käytön ja siten laajemman yhteistyön eri lehtien välillä./56/ Tekniikka avaa kaksi mahdollisuutta lehden toiminnan kehittämiseen. Lehteä voidaan tehdä toimituskustannusten säästön takia entisessä muodossaan entistä halvemmalla ja täten kompensoida tilaaja- ja ilmoitusmarkkinoinnissa menetetyt tuotot. Liikevaihto laskee, mutta taloudellisen tuoton näkökulmasta tämä on ainakin lyhyellä aikavälillä houkutteleva vaihtoehto. Toinen mahdollisuus on pyrkiä kehittämään ja parantamaan laatua ja siten säilyttää vallattu asema mediakentässä. Pitkällä tähtäimellä tämä saattaa olla voittajan valinta./56/ Niinkin perinteisellä alalla kuin sanomalehtiteollisuudessa, muutokset on aina koettu uhkana. Nykyisin kuitenkin uudistukset ovat niin tavallisia, että niihin suhtautuminen on muuttunut. Jos esimerkiksi yrityksen johto ilmoittaa toimitukselle uudesta kymmenien miljoonien markkojen painokoneinvestoinnista, on reaktio nykyisin enemmänkin ylpeä kuin epäluuloinen. Investoinnillaan työnantaja osoittaa uskovansa lehden tulevaisuuteen ja samalla työntekijöidensä ammattitaitoon. Vaikka painokoneinvestointeja ei tänä päivänä tehdä pelkästään toimituksellisista lähtökohdista, lisää tieto uudesta painokoneesta myös toimituksen työmotivaatiota./60/ Uutisvälitykselle on kaikkialla tyypillistä vakiintuneisuuden korostaminen ja muutosten verkkaisuus. Vanhassa kaksikielisessä ja syrjäisessä maassa, kuten Suomessa, nämä ominaisuudet vain ennen korostuivat, koska välineitä oli paljon ja niiden voimavarat rajalliset. Muutoksen nopeus kuitenkin vaihtelee: ajan mittaan vuorottelevat äkkinäisen nopeat kehityksen hetket ja pitemmät jakson, joissa muutokset kehittyvät hitaasti./40/ Kun 70-luvun lopussa alkanut teknologinen kehitys pääsi kunnolla vauhtiin, oli suomalainen tuotanto- ja välitysteknologia 90-luvun alussa maailman nykyaikaisimpia. Laitteistoja on myös nykyaikaistettu 90-luvun aikana tasaisesti.

12 1 JOHDANTO 5 Tietoliikenne on kehittynyt samaa tahtia tietotekniikan kanssa. Nykyiset toimitusjärjestelmät tuovat uutistoimistojen, kuten STT:n, Reuterin ja ItarTassin uutiset suoraan toimittajan pöydälle. Merkittävä muutos muutaman kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin kaikki ulkomaan uutiset tulivat STT:lle ruotsalaisen Tidningarnas telegrambyrån, TT:n kautta ja lehdet saivat tietonsa STT:ltä. Ainoastaan Helsingin Sanomilla ja Yleisradiolla oli tämän yhteyden yli ulottuva kirjeenvaihtajaverkkonsa./40/ 1.2 Työn tavoite ja toteutus Toimitustyön luonne on siis muuttunut viimeisen viidentoista vuoden aikana huomattavasti. Aiemmin toimittaja kirjoitti juttunsa kirjoituskoneella tai käsin paperille, josta latoja latoi tekstin painolevyiksi. Latoja liitti mukaan kuvaajan ottamista kuvista valmistetut levyt ja teki artikkelista koevedoksen. Tällä hetkellä paikallislehdissä yksi ja sama toimittaja tekee tuon kaiken yksin sähköisesti: ensin teksti valmiiksi tekstinkäsittelyohjelmalla ja sitten mukaan liitetään digikameralla otettu kuva. Lopuksi vedos tulostetaan vieressä olevalla laser-tulostimella. Toisaalta myös informaatiokanavat ovat monipuolistuneet. Kun aiemmin toimittaja kirjoitti uutisia vain omaan lehteensä, ohjautuu uutisvirta nykyisin lehden lisäksi mahdollisesti myös lehden verkko-, wap- ja sms-versioihin. Yhden medialajin ja viestintäkanavan sijaan työ voi käsittää usean medialajin sisältötuotantoa yhteen kanavaan tai yhden medialajin toimittamista useaan kanavaan. Myös tiedonhaku on helpottunut internetin ja sähköisten arkistojen myötä. Uusien tietoverkko- ja ohjelmistoteknologian innovaatioiden myötä kasvaa mahdollisuus tarjota teknologista tukea toimitustyöhön. Nämä liittyvät monimedia- ja monikanavajulkaisemiseen, ryhmätyökaluihin ja etätyöhön. Kehitys on muuttanut ja muuttamassa toimittajien työtä. Verkottumisen ja ryhmätyöteknologian myötä aiemmin suurelta osin yksilösuorituksiin perustuneelle toimittajatyölle olisi edellytyksiä muuttua enenevästi ryhmätyömäiseksi. Sähköinen tekniikka tunkeutuu entistä kiihtyvämmällä vauhdilla toimittajien työpöydille. Tietokoneiden prosessorien nopeudet tuplaantuvat joka puolestoista vuosi /51/. Kaksi vuotta sitten ostettu tietokone on jo auttamattomasti vanha. Miten toimit-

13 1 JOHDANTO 6 tajat suhtautuvat tähän? Tässä työssä on tarkoitus selvittää, missä määrin viimeisten vuosien aikana tehdyt toimitusten teknologiapanokset ovat lisänneet toimittajien mielestä heidän työnsä tehokkuutta vai onko vaikutusta ollut lainkaan. Teknologiapanoksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimitus-järjestelmään, uutisprosessin hallintaan, ryhmätyökaluihin ja etätyön päätelaitteisiin tehtyjä laitteisto- ja ohjelmistoinvestointeja. Tutkimuksessa halutaan myös hakea tietoa uutistoimittamisesta monimedia-ympäristöön. Uusien viestintäteknologioiden vallatessa alaa on yksittäisten toimittajien osattava tehdä uutisia eri tyyppisiin kanaviin. Sanomalehdestä on totuttu lukemaan pitkiäkin artikkeleita kun taas SMS-viestin enimmäispituus on 160 merkkiä. Uutisista on siis pystyttävä kertomaan tarvittaessa vain oleellinen. Uusien teknologioiden myötä toimittajille avautuu mahdollisuus kirjoittaa juttunsa helpommin tapahtumapaikalla tai vaikka kotonaan. Jutun valmistuttua se on helppo joko lähettää sähköpostitse toimitukseen tai taltioida suoraan toimitusjärjestelmään langattoman internet-yhteyden kautta. Tutkimuksessa pyritään myös ottamaan selvää, minkälaisia teknologiauudistuksia lehdentekijät työnsä avuksi vielä kaipaisivat. Tutkimus tehtiin kaksiosaisena. Ensin pyrittiin selvittämään mitä toimittajien mielestä on tehokkuus. Tämä tehtiin lyhyellä lomakekyselyllä. Esitutkimuksen perusteella valmisteltiin kyselylomake itse pääkysymykselle: ovatko teknologiapanokset lisänneet toimittajien mielestä tehokkuutta heidän työssään ja jos ovat niin missä määrin? Tutkimuksen kohteina oli kolme eri tyyppistä uutistoimitusta. Uutistoimitukset asetettiin muun tyyppisten toimitusten, kuten kirjatoimitusten tai yrityksen sisäistä lehteä toimittavien toimitusten edelle niiden nopean työrytmin ja uusimman tekniikan tarpeittensa vuoksi. Harvalla yrityksellä on esimerkiksi sisäisen lehden tuotannossaan käytössä toimitusjärjestelmä. Toisaalta haluttiin myös, että kaikki toimitukset ovat tyypeiltään samoja. Vertailu mielipiteiden välillä on näin helpompaa ja tulokset luotettavampia. Tutkimuksessa yhteistyökumppaneina olivat Kouvolan Sanomat, Turun Sanomat ja Nelosen Uutiset. Kouvolan Sanomat valittiin mukaan aiemman, hyväksi koetun yhteistyön takia. Lisäksi lehden emoyhtiö, Kymen Lehtimedia Oy, oli juuri viime syksynä hankkinut kaikille kolmelle aluelehdelleen (KS, Kymen Sanomat, Etelä-

14 1 JOHDANTO 7 Saimaa) uuden toimitusjärjestelmän, joten teknologiapanosten näkyvä käyttöönotto oli toimittajien tuoreessa muistissa. Turun Sanomat valittiin mukaan maakuntalehtenä. Turun Sanomilla on myös uuteen teknologiaan positiivisesti suhtautuvan lehden maine, vaikka sillä onkin vanhat kunniakkaat perinteet. Vastaava päätoimittaja on vaikuttamassa uutistoimitusten uudistumiseen maailmanlaajuisesti kansainvälisen sanomalehtien yhteistyöjärjestön Newsroom in Change projektissa. Projekti selvittää uutistoimitusten muutoksia niiden siirtyessä uudelle vuosisadalle./26//61/ Nelosen Uutisten valintaan vaikutti useita syitä: selvitykseen haluttiin mielipiteitä myös toisaalta televisiomaailmasta ja toisaalta valtakunnallisesta uutistoimituksesta. Tällä tavoin saadaan vertailukohtaa tietyllä alueella toimiviin lehtiin. Tämän lisäksi uutistoimitus on perustettu vasta muutama vuosi sitten. Sillä ei siksi ole painolastinaan vanhan uutistoimittamisen perinteitä, vaikka itse toimittajat ovatkin kokeneita. Näin asiat on tehty meillä ennenkin mentaliteettiä ei kuitenkaan noin nuoresta toimituksesta löydy. Tämä antaa mielipiteille hieman erilaisen näkökulman, vaikka työtehtävät ovat kuitenkin samat. Tutkimus toteutettiin ns. survey -tutkimuksena, millä tarkoitetaan sellaisia kyselyn, haastattelun ja havainnoinnin muotoja, joissa aineistoa kerätään standardoidusti ja joissa kohdehenkilöt muodostavat otoksen tai näytteen tietystä perusjoukosta/34/. Standardoituus tarkoittaa sitä, että selvitettäviä asioita kysytään kaikilta vastaajilta täsmälleen samalla tavalla. Tässä tutkimuksessa käytettiin sekä kyselylomaketta, että haastatteluita. Haastatteluilla pyrittiin luomaan pohjaa kyselylomakkeen laatimista varten ja ne olivatkin vapaamuotoisempia. Varsinaista tutkimusta ei kuitenkaan kannattanut toteuttaa haastatteluilla, joten oli käytettävä kyselylomaketta.

15 2 TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY 8 2 TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY 2.1 Yleistä Tehokkuudesta puhutaan jatkuvasti yhä enemmän. Erilaisten laitosten ja yritysten tehokkuuden arviointi on saanut viimeisen kymmenen vuoden aikana sanomalehdissä yhä enemmän palstatilaa./46/ Tehokkuus on vaikea käsite. Vaikean siitä tekee seikka, ettei sillä ole yhtä yleispätevää määritelmää. Määritelmät vaihtuvat aihepiirin mukana. Kun joissain yhteyksissä tehokkuus on puhtaasti aikasidonnainen asia, toisissa se määritellään enemmän panosten ja tuotosten kautta./46/ Tehokkuudella tarkoitetaan usein tuottavuutta ja päinvastoin. Tämä johtuu osittain siitä, että tehokkuus kääntyy englanniksi sekä sanalla efficiency että sanalla effectiveness. Tehokkuustutkimuksissa sanat on käännetty kuvaavammin taloudellisuudeksi (efficiency) ja tuloksellisuudeksi (effectiveness)./46/ Käytettävyystutkimuksessa /4/ sanat efficiency ja effectiveness on määritelty hieman eri tyyppisesti. Effectiveness mitataan sen mukaan kuinka suuren osan tavoitteistaan saavuttaa. Mittayksikkönä tässä on prosentit. Efficiency-sanaan taas liitetään aikaan jolloin tarkastellaan kuinka paljon aikaa tietyn tehtävän tai tehtävien suorittamiseen menee. 2.2 Tehokkuuden määrittely kirjallisuudessa Vaikka tuloksellisuus ja tehokkuus mielletään yleisesti lähes synonyymeiksi, löytyy kirjallisuudesta /42/ myös määritelmä jonka mukaan tehokkuus on yksi komponentti, josta tuloksellisuus muodostuu. Muut vaikuttavat osa-alueet tuloksellisuudessa ovat vaikuttavuus, kannattavuus, laatu, tuottavuus ja taloudellisuus. Toisaalla tuloksellisuus määritellään sillä tehdäänkö asiat annetuilla voimavaroilla oikein sekä sillä tehdäänkö niillä oikeita asioita /47/. Campbell on määritellyt tuloksellisuuden edellä ollutta tuloksellisuuden osa-aluelistaa huomattavasti yksityiskohtaisemmin (Taulukko 1) /46/:

16 2 TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY 9 Taulukko 1. Campbellin lista niistä muuttujista, joita on ehdotettu tuloksellisuuden indikaattoreiksi (1977) /46/ Campbellin lista tuloksellisuuden kriteereistä yleinen tuloksellisuus tehokkuus laatu kasvu liikevaihto motivaatio kontrolli joustavuus/sopeutuminen päämäärä-konsensus roolien ja normien yhteensopivuus taidot johtotehtävissä informaation jako ja kommunikaatio ulkopuoliset arviot osanotto ja jaettu vaikuttaminen saavutusten korostaminen tuottavuus voitto onnettomuudet poissaolot työtyytyväisyys moraali konfliktit/koheesio suunnittelu ja päämäärien asettaminen organisaation päämäärien sisäistäminen johdon ihmissuhdetaidot valmiudet ympäristön hyödyntäminen stabiliteetti inhimillisten resurssien arvo koulutuksen ja kehittämisen korostaminen Viime vuosisadalla tehtiin paljon tutkimuksia tehokkuudesta. Taulukosta 2 on helppo havaita tehokkuuskäsitteiden moninaisuus. Taulukossa 1 ollut Campbellin lista osoittaa samaa asiaa. Nykyajan tehokkuuskäsityksien kovien mittareiden, kuten liikevaihdon ja voiton lisäksi mukana on myös pehmeitä arvoja, kuten johdon ihmissuhdetaidot ja inhimillisten resurssien arvo. Käsitteiden moninaisuus on johtanut siihen, että tutkijat ovat voineet käsittää tehokkuuden haluamallaan tavalla. Empiirisissä tutkimuksissa onkin syntynyt ongelmia juuri siksi, että yleisiä ja hyväksyttyjä kriteerejä tuloksellisuuden ja tehokkuuden toteamiseksi ei ole voitu löytää. /46/

17 2 TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY 10 Taulukko 2. Tehokkuuden käsite organisaatiossa 1900-luvulla. /46/ Tutkija Frederick Taylor (1911) Henri Fayol (1916/1925) Elton Mayo (1933) Chester Barnard (1938) Herbert Simon (1947) E.L.Trist ja K.W.Bamfort (1951) Alferd Chandler (1962) Alfred P. Sloan (1963) Douglas McGregor (1960) Rensis Likert (1961, 1967) P.R.Lawrence J.W.Lorsch (1967) Robert Townsend (1970) M.T.Hannan J.Freeman (1977) Thomas Peters Robert Waterman (1983) Tehokkuuden käsite Tuotannon maksimointi, kustannusten minimointi, resurssien optimaalinen käyttö, työtehtäviin erikoistuminen Työnjako, autoritaarisuus ja kuri Tuottavuus työntekijöiden tyytyväisyyden kautta: tyytyväisyys työntekijöiden fyysisten ja emotionaalisten tarpeiden huomioimisen kautta Sisäinen tasapaino ja ulkoisten olosuhteiden yhteensovittaminen Päämäärien rationaalisen kehittämisen kautta saavutettava resurssien säästö, informaatioprosessien tehokkuus Sisäisten prosessien sosiaalinen ja teknologinen yhteensopivuus Rakenteen/strategian yhteensopivuus ilmeten organisationaalisena kasvuna, kilpailukykynä, ympäristön kontrollointina ja joustavuutena/sopeutumisena Skaalatuotot, ROI, tavoitteiden saavuttaminen (MBO) Työntekijöiden tyytyväisyys, tuottavuus, koheesio, lojaalisuus, avoin kommunikaatio Ympäristön ja organisaation yhteensopivuus, nopea muutosprosessi Kannattavuus, henkilökunnan suorituskyky, yksinkertainen rakenne ja yksinkertaiset säännöt Selviytyminen Toiminnan harhat, asiakasläheisyys, itsenäisyys ja yrittäjyys, erilaiset arvot Laitisen tutkimuksessa /46/ määritellään tehokkuuden ja tuloksellisuuden keskinäinen suhde (Kuva 1). Esimerkkinä käytetään liiketoimintaa harjoittavaa yksikköä. Alimmassa pisteessä ei harjoiteta lainkaan liiketoimintaa, jolloin suoritustaso on nolla. Kun liiketoimintaa harjoitetaan ilman tavoitteita ollaan normaalilla suoritustasolla. Tavoitesuoritustaso tuo mukaan tavoiteajattelun. Kun todellinen suoritustaso ja

18 2 TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY 11 tavoitesuoritustaso ovat samat, voidaan toimintaa pitää tuloksellisena. Organisaatio voi kuitenkin toimia vielä paremmin. Maksimisuoritustasolla yksikön kaikki voimavarat ovat käytössä. Maksimisuoritustasoa ei kuitenkaan voida pitää yllä kovinkaan pitkään uuvuttamatta täysin työntekijöitä. Maksimisuoritustason ja tavoitesuoritustason väliltä voidaan kuitenkin teoriassa löytää taso, jossa organisaatio toimii tehokkaasti eli ottaa työntekijöistä kaiken irti kuitenkaan uuvuttamatta heitä ja myy suoritteensa eteenpäin optimihintaan. Tätä tasoa kutsutaan optimisuoritustasoksi ja tällä tasolla toimiessaan organisaatio on tehokkaimmillaan. Maksimisuoritustaso Tehokkuus Optimisuoritustaso Tuloksellisuus Tavoitesuoritustaso Ei tavoitteita Normaali suoritustaso Liiketoiminta pysähdyksissä (esim. lakko) Nolla-suoritustaso Kuva 1. Suoritustasot liiketoimintaa harjoittavassa yksikössä. /46/ Nykysuomen sanakirjan /57/ mukaan tehokkuus on sama kuin teho. Tehon määritteiksi annetaan tehokkuuden lisäksi vaikutus, voima ja efekti. Yhtä, kaiken kattavaa määritelmää ei löydy. Sanan eksakti merkitys jää epäselväksi /46/. Insinööritieteissä tehokkuus määritellään työn tai muun energian muutokseksi aikayksikköä kohti /57/. Näin mitä nopeammin jokin asia tehdään, sitä tehokkaampaa on työ. Kustannuksia ei oteta huomioon lainkaan.

19 2 TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY 12 Taloustieteissä /46/ tehokkuus mitataan vertaamalla käytettyjä panoksia rahamittaisiin kustannuksiin. Sillä tarkoitetaan siis kustannustehokkuutta. Näin on kuitenkin vain sen ollessa yhteydessä tekniseen tehokkuuteen. Tehokkuus voidaan myös määritellä vertaamalla toteutuneita määriä tavoitemääriin /42//47/. Toisaalta tehokkuus voidaan jakaa kahteen luokkaan. Allokatiivinen tehokkuus tarkoittaa resurssien allokointia siten, että niistä saadaan irti suurin mahdollinen hyöty. Kun resurssien jaon tehokkuus on selvitetty, on helpompi tarkastella niiden käytön tehokkuutta. Kokonaistehokkuus muodostuu siis näiden kahden osan summasta /46/: Kokonaistehokkuus = allokatiivinen tehokkuus + panosten käytön tehokkuus. Kirjallisuudessa esiintyy siis eri määritelmiä tehokkuudelle sen mukaan missä yhteydessä sanaa käytetään. Usein tehokkuus mainitaan määrittelemättä käsitettä mitenkään /58/. Ihmisten oletetaan tietävän mitä tehokkuus tarkoittaa. Paitsi organisaatioiden, myös työtekijöiden tehokkuuden arviointi nousi viimeistään viime laman myötä yleisesti kiinnostavaksi tutkimuksen kohteeksi. Internetin suosion noustua alkoi sinnekin ilmestyä oppaita ja neuvoja työntekijöiden arvioimiseksi. Sivustot vaihtelevat valmiista lomakkeista yksityiskohtaisiin oppaisiin tehokkuuden mittaamiseksi ja parantamiseksi./7//9/ 2.3 Tehokkuuden määrittely kyselytutkimuksella Yleistä Tutkimusta varten pyrittiin selvittämään mitä tehokkuus tarkoittaa toimittajien mielestä. Koska yleispätevää määritelmää ei ole, selvitettiin asiaa toimittajille jaettavilla kyselylomakkeilla. Lomakkeiden kysymyksen asetantaa ja sanavalintoja varten haettiin tehokkuuden määritelmiä sekä kirjallisuudesta ja internetistä, että ottamalla selvää mitä tehokkuus ihmisten mielestä yleensä tarkoittaa.

20 2 TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY Sähköpostikysely Jälkimmäinen toteutettiin valitsemalla ammattiryhmältään satunnainen joukko henkilöitä /69/, joille lähetettiin sähköpostitse kysymys: Mitä teidän mielestänne on tehokkuus? Taustaksi annettiin vain tieto, että kysymys liittyy diplomityöhön, jonka aihetta ei kuitenkaan kerrottu. Tällä pyrittiin saamaan vastauksille mahdollisimman neutraalit lähtökohdat. Vastauksia saatiin kaiken kaikkiaan 17 kappaletta, joissa oli 20 tehokkuuden määritelmää. Näistä lähes kaikki liittivät ajan käsitteen kiinteänä osana tehokkuuteen: Paljon tuloksia lyhyessä ajassa. Suorituksen tapahtuminen mahdollisimman lyhyessä ajassa. Asiat saadaan tehdyksi nopeasti. Työnteon määrä suhteessa aikaan. P=dW/dt Vähemmistö liitti määritelmään laadun: Hyviä tuloksia vähällä vaivalla. Työn tai tehtävän suorittaminen nopeasti ja hyvin, pysyen aikataulussa. Luotettavan ja laadukkaan tuloksen tuottaminen vaaditulla aikataululla. Kuten huomataan, liittyy aika myös kahteen viimeiseen esimerkkiin. Myös työhön keskittyminen, resurssit ja pieni vaivannäkö mainittiin muutamassa vastauksessa. Aika oli kuitenkin se tekijä, joka ensimmäisenä yhdistettiin tehokkaaseen työhön Toimitukset Toimittajien tehokkuuskäsitystä selvitettiin kolmessa pääkaupunkiseudun uutistoimituksessa. Kohdetoimitukset valittiin pääkaupunkiseudulle sijoittuneista toimituk-

TEKNOLOGIAPANOSTEN VAIKUTUS TOIMITUSTYÖN KOETTUUN TEHOKKUUTEEN

TEKNOLOGIAPANOSTEN VAIKUTUS TOIMITUSTYÖN KOETTUUN TEHOKKUUTEEN MATIAS VAKKILAINEN: TEKNOLOGIAPANOSTEN VAIKUTUS TOIMITUSTYÖN KOETTUUN TEHOKKUUTEEN LIITTEET LIITE 1: Työnteon tehokkuus kyselylomake LIITE 2: Työnteon tehokkuus kyselyn tulokset LIITE 3: Uusi tekniikka

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Ainejärjestölehtien vertailu

Ainejärjestölehtien vertailu Artikkeli on julkaistu alunperin Turun Yliopiston Kemistien ainejärjestön, TYK ry:n lehdessä Tykissä 2/2009. Ainejärjestölehtien vertailu Jorma Kim Lähes kaikkia asioita voidaan vertailla toisiinsa: tietokoneita,

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Tulevaisuuden päätelaitteet

Tulevaisuuden päätelaitteet Tulevaisuuden päätelaitteet Kuka ne omistaa? Miten niitä hallitaan? Aki Antman Sulava Oy 2.11.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Erilaiset päätteet ja sähköinen työpöytä Kuka omistaa päätelaitteet?

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Viitta-itsearvioinnin käyttöohje Vastaajan ohje

Viitta-itsearvioinnin käyttöohje Vastaajan ohje Viitta-itsearvioinnin käyttöohje Vastaajan ohje SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 3 2 Johdanto... 4 2.1 Ohjelmistovaatimukset... 4 2.2 Sanasto... 4 3 Itsearviointiprosessi... 5 3.1 Vaihe 1: Aloitus...

Lisätiedot

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA Marianne Torkko 27.9.2014 1.10.2014 1 Julkaisut Torkko M, Linna A, Katajavuori N, Juppo A.M. 2013. Quality KPIs in pharmaceutical and food industry. J Pharm Innov. 2013;

Lisätiedot

Käyttöohje Työturvallisuuskeskus RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä Liitynnät Sovellusympäristö

Käyttöohje Työturvallisuuskeskus RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä Liitynnät Sovellusympäristö Käyttöohje 1 (7) RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä...1 Liitynnät...1 Sovellusympäristö...1 Rassin käyttö...2 Riskien arviointi...3 Riskitarkastelu, vaaraluettelon teko...4 Riskitarkastelu,

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

ASCII-taidetta. Intro: Python

ASCII-taidetta. Intro: Python Python 1 ASCII-taidetta All Code Clubs must be registered. Registered clubs appear on the map at codeclubworld.org - if your club is not on the map then visit jumpto.cc/18cplpy to find out what to do.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Johdanto... 1 Päänavigointi...

Lisätiedot

Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta.

Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta. Mistä on kyse Lyhyt palvelukuvaus Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta. Kuntarekry.fi on valtakunnallinen kunta-alan työnhakupalvelu ja kuntatyönantajien rekrytointipalvelu.

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Paikka Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto Pohjolankatu 4 6, Savonlinna Hinta 80 euroa/osallistuja, sisältää 20 h Koulutuspäivän kesto 5 tuntia, klo 10:00 15:00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Suomalaiset PK-yritykset varmuuskopioivat laiskasti

Suomalaiset PK-yritykset varmuuskopioivat laiskasti Lehdistötiedote 23.1.2012 Suomalaiset PK-yritykset varmuuskopioivat laiskasti Kolmannes suomalaisista PK-yrityksistä on menettänyt yrityksen tiedostoja hajonneen kovalevyn takia. Vain joka viides yrityksistä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kuluttaja ja postikortit 2011 Tiivistelmä

Kuluttaja ja postikortit 2011 Tiivistelmä Kuluttaja ja postikortit 0 Tiivistelmä Kari Elkelä, Itella BI Research series - Tutkimussarja 4/0 0.9.0 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN Tiivistelmä Kysely GallupKanavassa toukokuussa 0, vastaajina

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Sähköinen työpöytä Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Mikä on (tulevaisuuden) sähköinen työpöytä? Miten sähköinen

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto

Sähköpostitilin käyttöönotto Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 1.0 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi Sivu 1 / 16 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.2 Tietojen

Lisätiedot

Sähköposti 50 GB X X. Kalenteri X X. OneDrive Business 1 TB X X X. Office Web Apps- sovellukset X X X. Office työpöytäsovellukset X X

Sähköposti 50 GB X X. Kalenteri X X. OneDrive Business 1 TB X X X. Office Web Apps- sovellukset X X X. Office työpöytäsovellukset X X Lisenssivaihtoehdot Sisältää Office 365 Business Essentials Office 365 Business Office 365 Business Premium Sähköposti 50 GB X X Kalenteri X X Lync (pikaviestit, videoneuvo@elu) X X OneDrive Business 1

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista HYBRIDIEN INVAASIO Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista Hybridit horjuttavat kannettavien tietokoneiden valta-asemaa Euroopassa Tablet-laitteisiin kohdistuneista odotuksista huolimatta

Lisätiedot

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Ulos taantumasta tietotekniikkaa hyödyntämällä 17.12.2013 TTL ry ja Tomi Dahlberg 1 Mikä on IT-barometri-tutkimus? Tietotekniikan Liitto ry:n vuosittainen

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta riippumatta ja mistä lähteistä

Lisätiedot

Opas Logitech Harmony 525 asennusohjelmistoon

Opas Logitech Harmony 525 asennusohjelmistoon Opas Logitech Harmony 525 asennusohjelmistoon Tervetuloa! Ohjattu asennus asentaa Logitech Harmony kaukoohjaimen ohjelmiston koneellesi jatkaaksesi paina NEXT. Valitse kieli ja paina ok. Ohessa on Logitech

Lisätiedot