TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puunjalostustekniikan osasto. Matias Vakkilainen TEKNOLOGIAPANOSTEN VAIKUTUS TOIMITUSTYÖN KOETTUUN TEHOKKUUTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puunjalostustekniikan osasto. Matias Vakkilainen TEKNOLOGIAPANOSTEN VAIKUTUS TOIMITUSTYÖN KOETTUUN TEHOKKUUTEEN"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puunjalostustekniikan osasto Matias Vakkilainen TEKNOLOGIAPANOSTEN VAIKUTUS TOIMITUSTYÖN KOETTUUN TEHOKKUUTEEN Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomiinsinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja Työn ohjaaja Professori Pirkko Oittinen Professori Pirkko Oittinen

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puunjalostustekniikan osasto DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä Päiväys Matias Vakkilainen Sivumäärä Työn nimi 82 s. Teknologiapanosten vaikutus toimitustyön koettuun tehokkuuteen Professuuri Graafinen tekniikka Työn valvoja Koodi AS-75 Professori Pirkko Oittinen Työn ohjaaja Professori Pirkko Oittinen Tekniikan kehitys on ollut viime vuosina nopeaa. Ohjelmien ja laitteiden uusia malleja ja versioita julkaistaan viikoittain. Tämä aiheuttaa työnantajille paineita uudistaa laitteistoja ja ohjelmistoja yhä useammin. Tämän työn tarkoitus oli selvittää lisääkö tällainen teknologia-panostaminen työnteon tehokkuutta toimitusympäristössä. Teknologiapanostamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä toimitusjärjestelmään, uutisprosessin hallintaan, ryhmätyökaluihin ja etätyön päätelaitteisiin tehtyjä laitteisto- ja ohjelmistoinvestointeja. Samalla pyrittiin ottamaan selvää uutistenteosta monimediaympäristöön ja etätyönteosta toimitusympäristössä. Lisäksi kyseltiin toimitushenkilökunnan ajatuksia uutisprosessia auttaviksi tulevaisuuden teknologioiksi. Tehokkuus on vaikea käsite. Sille ei löydy yhtä, eksaktia määritelmää. Ihmisten mielipiteet tehokkuudesta ovat täysin kontekstisidonnaisia. Tehokkuuden määritelmiä selvitettiin kirjallisuuden lisäksi myös sähköposti- ja lomakekyselyillä. Saatujen määritelmien yleisimpinä määritteinä olivat aika ja laatu. Usein määritelmässä oli yhdistetty molemmat määritteet. Joskus laatua jopa korostettiin ajan kustannuksella, muttei koskaan toisin päin. Esimerkkiuutistoimituksina oli kaksi sanomalehtitoimitusta ja yksi television uutistoimitus. Näistä selvitettiin toimitusten teknologiaympäristöt ja saatujen tietojen perusteella laadittiin surveytyyppinen kyselylomake, jolla selvitettiin teknologiapanosten vaikutusta toimitustyön koettuun tehokkuuteen. Asiaa tutkittiin sekä yleisesti että yksittäisten laitteiden ja ohjelmistojen kautta. Vastaukset olivat varovaisen positiivisia. Hyöty nähtiin yleensä paremmin yksittäisten laitteiden ja ohjelmistojen kohdalla kuin asiaa yleisesti kysyttäessä. Tutkimuksessa otettiin myös selvää teknologian asemasta ja vaikutuksesta muihin toimitustyöhön vaikuttaviin tekijöihin (fyysinen työympäristö, kontaktit, luovuus, suhteet työtovereihin ja työnjako). Vastausten mukaan teknologia on suunnilleen tasavertaisessa asemassa muihin nähden. Teknologian vaikutus muihin tekijöihin nähtiin olevan positiivinen. Avainsanat teknologiapanos, tehokkuus, teknologian vaikutus, uutistoimituksen teknologiaympäristö Kieli suomi

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Forest Products Technology ABSTRACT OF MASTER S THESIS Author Date Matias Vakkilainen Pages Title of Thesis 82 p. The Effect of Technological Investments to the Experienced Effectiveness of Editorial Work Chair Graphic Arts Technology Supervisor Chair Code AS-75 Professor Pirkko Oittinen Instructor Professor Pirkko Oittinen During the recent years the overall technological development has been fast. New versions of software and hardware are being published weekly. Employers are pressured to upgrade their office equipment more and more frequently. The purpose of this study was to find out if these technological investments increase the effectiveness of editorial work. The study also tried to find out about editorial work in multimedia environment and telecommuting in the news process. In addition, the news staff was asked about their hopes and expectations about the future technologies in editorial work. Effectiveness is a difficult concept. In Finnish both efficiency and effectiveness are translated to same the word. Yet it does not have one exact definition. How people define the concept is completely related to the context. The definitions of effectiveness were searched from literature and using and questionnaire based surveys. The most common attributes in the definitions were time and quality. Some definitions even united both. The study had three case newsrooms: two newspapers and one TV channel. The technological environments of the newsrooms were investigated. Based on this and the knowledge acquired from the preliminary study, a questionnaire was made. The questionnaire tried to get an answer to the main question: what is the effect of technological investments to the experienced effectiveness of editorial work? The subject was investigated both in general and related to specific hardware and software. The response was fairly positive. The benefits were seen to be better with specific hardware and software than in general. The position and the influence of technology in respect to other factors of editorial work (physical working environment, contacts, creativity, relations with peers and the distribution of work) were also investigated. Technology seemed to have more or less equal position compared to the other factors. Also the influence of technology was perceived to be positive compared to the other factors. Keywords Technological investments, efficiency, effectiveness, influence of technology, technological environment of a newsroom Language Finnish

4 ALKUSANAT ALKUSANAT Tämä diplomityö tehtiin Teknillisen korkeakoulun Viestintätekniikan laboratoriolla kesän ja syksyn 2001 aikana. Työ on osa Graafisen teollisuuden tutkimussäätiön rahoittamaa Uutistoimitusten toimintaprosessien kuvaaminen informaatioketjun, kommunikaation ja työn kannalta hanketta ja haluaisinkin kiittää säätiötä mahdollisuudesta tehdä diplomityö näin mielenkiintoisesta aiheesta. Suuret kiitokset osoitan myös Mika Kalliojalle ja kaikille tutkimuksessa mukana olleille uutistoimituksille heidän panoksestaan tutkimuksessa. Erityiset kiitokset esitän työn ohjaajalle professori Pirkko Oittiselle, jonka innostuneet ideat helpottivat tutkimuksen tekoa suuresti. Opiskelu-urani on ollut pitkä ja touhukas. Tahdonkin esittää kiitokset Dominantekuorolle tuon touhukkuuden ruokkijana. Opiskelujeni vauhdittamisesta tahdon kiittää Tekniikan Akateemisten Liittoa ja Jukka Mäkelää. Työni TEKissä auttoi minua tajuamaan, ettei elämä todellakaan lopu valmistumiseen. Vanhemmilleni, isille ja äitille, esitän suuret kiitokset mahdollisuuksista, joita olen saanut. Lopuksi haluan kiittää rakasta vaimoani Kirsiä kaikesta siitä tuesta mitä olet yhteisen taipaleemme aikana antanut. Espoossa, Matias Vakkilainen

5 SISÄLLYSLUETTELO i SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO YLEISTÄ TYÖN TAVOITE JA TOTEUTUS TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY YLEISTÄ TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY KIRJALLISUUDESSA TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY KYSELYTUTKIMUKSELLA Yleistä Sähköpostikysely Toimitukset Lomake Tulokset UUTISTOIMITUSTEN TEKNOLOGIAYMPÄRISTÖT YLEISTÄ TEKNOLOGIATARJONTA ALUELEHTI Yleistä Toimituksen teknologia MAAKUNTALEHTI Yleistä Toimituksen teknologia VALTAKUNNALLINEN TELEVISIOKANAVA Yleistä Toimituksen teknologia... 31

6 SISÄLLYSLUETTELO ii 4 TEKNOLOGIAPANOSTEN VAIKUTUSTEN SELVITYS YLEISTÄ KYSELY Yleistä Kyselylomakkeen teoriaa Uusi tekniikka toimitusympäristössä kysely TULOKSET TULOSTEN ANALYSOINTI Yleistä Parivertailu ALUELEHTI MAAKUNTALEHTI VALTAKUNNALLINEN TELEVISIOKANAVA KAIKKI TOIMITUKSET RISKIANALYYSI Yleiset riskit Tämän tutkimuksen luotettavuusriskit JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO LÄHDELUETTELO... 76

7 SISÄLLYSLUETTELO iii LIITTEET LIITE 1: Työnteon tehokkuus kyselylomake LIITE 2: Työnteon tehokkuus kyselyn tulokset LIITE 3: Uusi tekniikka toimitusympäristössä kyselylomake LIITE 4: Kaavioissa esitettyjen teknologiapanosten selitykset LIITE 5: Kouvolan Sanomien tulokset eri ryhmittäin vertailtuina LIITE 6: Turun Sanomien tulokset eri ryhmittäin vertailtuina LIITE 7: Nelosen uutisten tulokset eri ryhmittäin vertailtuina LIITE 8: Vastaajien taustatiedot LIITE 9: Tuloskaaviot

8 1 JOHDANTO 1 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Tietotekniikan historia on automaation historiaa. Jo 1800-luvulla oli käytössä reikäkorteilla ohjattuja kutomakoneita. Pahvisia reikäkortteja käytettiin myös USA:n väestölaskennoissa 1900-luvun alussa. Tietokoneet kehittyivät radioputkikoneiksi, jotka edustavat perinteistä kuvaa tietokoneista: niissä oli paljon vilkkuvia valoja ja virrankulutuskin oli kaupunginosaluokkaa. Vasta transistoreiden ja puolijohteiden keksiminen johti nykyisen kaltaisten tietokoneiden syntyyn. Ensialkuun ne olivat tietysti vielä suuria, mutta nyt jo luotettavia ja varsin tehokkaita. Koon pienentämiseen panostettiin Yhdysvaltain avaruusohjelman takia huomattavia määriä. Tietokonerakennuksen tiennäyttäjänä toimi IBM./31/ Ensimmäinen varsinainen mikrotietokoneen prosessori julkaistiin vuonna 1972 ja siitä alkoi tietokoneiden huima nousu. Apple toi vuosikymmenen loppupuolella markkinoille monen mielestä ensimmäisen oikean mikron ja IBM, joka oli siihen asti pitänyt mikroja leikkikaluina, julkisti IBM PC:n vuonna Tätä konetta pidetään kaikkien nykyisten DOS-ja Windows-koneiden isoisänä. Samana vuonna tietokonevalmistus rantautui Suomeen Nokian ryhtyessä valmistamaan Mikromikkoa./31/ Vuonna 1984 Apple esitteli uuden Macintosh-koneensa, joka oli monessa suhteessa aikaansa edellä. Tästä lähtien kehitys koneiden nopeudessa, muistin määrässä, näytöissä ja tallennusvälineissä on ollut eksponentiaalista. Kovalevyt ovat kehittyneet viidessätoista vuodessa viidestä megatavusta kymmeniin gigatavuihin, keskusmuisti muutamasta kilotavusta satoihin megatavuihin, prosessorin kellotaajuus alle megahertsistä gigahertsiin. Samalla hinnat ovat laskeneet alle puoleen./31/ Ohjelmistoissa kehitys on tapahtunut standardimaisempaan suuntaan: kaikkien ohjelmien asennusproseduurit ovat samanlaisia ja ohjelmien toiminnot yhtäläistyvät. Kun on oppinut yhden windows-ohjelman, oppii seuraavan huomattavasti helpommin. Applen Macintoshin mukana lanseeraamat hiiri ja graafinen käyttöliittymä helpottavat monen käyttäjän elämää. /30/

9 1 JOHDANTO 2 Yleisen kehityksen myötä kehittyi myös sanoma- ja aikakauslehtien valmistustekniikka. Lehtitaloissa tekninen myllerrys alkoi 1970-luvulla, jonka lopulle asti lehteä toimitettiin ns. perinteisellä tekniikalla eli kirjoituskonetta, paperia, saksia ja liimaa apuna käyttäen. Tietotekniikkaan perustuva julkaisutekniikka kehittyi 80- luvulla huomattavan nopeasti ja uutta tekniikkaa tehokkaasti käyttäen lehtituotannon tuottavuutta ja laatutasoa pystyttiin parantamaan. Samalla voitiin lisätä ajankohtaisuutta, korottaa palvelutasoa sekä tehostaa yhteydenpitoa lehden, sen lukijoiden ja ilmoittajien välillä./32//60/ Tekniikan tehokas hyödyntäminen vaati kuitenkin organisaation ja työskentelytapojen optimointia, käyttäjien ja koko organisaation kouluttamista ja motivointia sekä lehden teknisen ja työnkulullisen kehittämisen tehokasta ja asiantuntevaa pitkän tähtäimen suunnittelua. Kun tämä vielä nykyisinkin tuntuu olevan joskus vaikeaa, on helppo kuvitella, että 80-luvun lopussa, tekniikan murroskautena, ongelmat olivat vielä suuremmat. Vielä nykyisinkin kehittyvän tekniikan seuraaminen vaatii aikaa ja oikeiden investointipäätösten tekeminen on vaikeaa, mutta kymmenen vuotta sitten osattiin vain aavistaa mihin tekniikan kehitys on toimitustyötä viemässä. /32/ Teknisesti näkyvin muutos on ollut lehtien prepress-tekniikan eli tietokonepohjaisen tekstin-, kuvan- ja sivunkäsittelytekniikan yksinkertaistuminen ja halpeneminen. Kun ennen lehdet taitettiin jokaiselle painolle teetetyillä koneilla ja ohjelmistoilla, tehdään nykyisin kaikki standardityyppisillä, painon tai lehtiyhtiön sisäiseen verkkoon kytketyillä tietokoneilla käyttäen helppokäyttöisiä valmisohjelmia. Kahden vuosikymmenen aikana on taittamisen mahdollisuus siirtynyt alaan varta vasten koulutetuilta henkilöiltä tavallisille toimittajille. /32/ Tärkeää oli myös se, että standardikoneiden ja ohjelmien myötä uuden lehden perustamiskustannukset pienenivät radikaalisti. Tehokkaan sivunvalmistusjärjestelmän pystyi hankkimaan suhteellisen halvalla ja painopalvelut ostamaan alan yrityksiltä, joita markkinoilla oli jo silloin runsaasti. Tämä mahdollisti tehokkaan kilpailuttamisen. Alalletulokynnys pieneni näiden seikkojen takia huomattavasti./32/ Tekniikka kehittyy, mutta parantunut tekninen suorituskyky ei ole itsetarkoitus. Tarkoituksena on edelleen siirtää viesti vastaanottajalle tai halutulle vastaanottajaryhmälle lähettäjän haluamassa muodossa. Teknisen kehityksen avulla lehden

10 1 JOHDANTO 3 toimitustyötä pyritään nopeuttamaan ja saamaan siihen lisää joustavuutta. Tämän tarkoituksena on vähentää toimituksen kannalta kuollutta aikaa eli aikaa, jolloin lehteen ei enää voida tehdä muutoksia vaikka ulkomaailmassa tapautuisikin jotain raportoimisen arvoista. Pyritään siis saamaan kirjoittajien deadlinea mahdollisimman lähelle lehden ilmestymistä. /32/ Siirtyminen atk-pohjaiseen lehdenvalmistustekniikkaan oli siis suuri muutos. Se aiheutti levottomuutta työpaikoilla, sillä työntekijät pelkäsivät töidensä puolesta, mutta kuohunta laantui, kun alan liitot tekivät puitesopimuksen uuden tietotekniikan hyväksikäytöstä lehdenteossa. Sopimuksessa keskeinen kohta oli se, ettei uuden tekniikan käyttöönotto saanut aiheuttaa irtisanomisia. /60/ Aina eivät hyvät sopimuksetkaan taanneet uusien työmenetelmien häiriötöntä ja sujuvaa käyttöönottoa. Erityisesti graafisella alalla, jossa työtehtävät, tavat ja käytetty terminologia on vanhaa, perinteikästä ja ulkopuoliselle tuntematonta, saattoi uusi ajattelutapa ja tekniikka olla vaikeasti hyväksyttävää./32/ Jo tuolloin oli selvää, ettei atk:n tulo jäisi pelkästään toimittajien henkilökohtaisiin työasemiin. Kun graafinen ala putosi muun teollisuuden mukana lamaan 90-luvun alussa, oli uusi tekniikka jo osittain syrjäyttänyt vanhan. Sähköinen kokosivuntaitto ja rajut tekniset muutokset ilmoitusvalmistuksessa koituivat monen pienen lehtitalon pelastukseksi laman pyörteissä. Siirtyminen elektroniseen sivunvalmistukseen nimittäin vähensi työvoimakustannuksia lähinnä teknisen valmistuksen osalta noin 50 prosentilla./60/ Laman tullessa kaikki romahti. Sanomalehtien tilausmäärät vähenivät eivätkä yritykset käyttäneet rahaa mainostamiseen entiseen malliin. Taloudellinen nousu 90- luvun puolivälissä ei automaattisesti palauttanut menetettyjä tilaajia ja ilmoitusmarkkoja. Pienet ja keskisuuret lehtiyritykset olivat pakkotilanteessa. Vaihtoehdot olivat vähissä: markkojen säästämiseksi tulisi laatua heikentää tai ilmestymiskertoja vähentää. Kumpikaan vaihtoehto ei kuitenkaan tuntunut houkuttelevalta, koska oli odotettavissa, että se pahentaisi alamäkeä entisestään. Kolmas mahdollisuus oli laadun parantaminen ja kustannusten säästäminen kehittämällä teknistä ja toimituksellista yhteistyötä muiden lehtien kanssa./56/

11 1 JOHDANTO 4 Yhdistymistä ei kuitenkaan voi sanoa vain pakon sanelemaksi välttämättömyydeksi. Se oli myös uuden tekniikan tuoma mahdollisuus. Digitaalitekniikka on luonut mahdollisuuden juttujen, kuvien ja kokonaisten sivujen arkistointiin, hakemiseen ja siirtämiseen tavalla, josta 20 vuotta sitten ei voinut kuin haaveilla. Nämä nykyajan keinot mahdollistavat journalistisen aineiston yhteisen käytön ja siten laajemman yhteistyön eri lehtien välillä./56/ Tekniikka avaa kaksi mahdollisuutta lehden toiminnan kehittämiseen. Lehteä voidaan tehdä toimituskustannusten säästön takia entisessä muodossaan entistä halvemmalla ja täten kompensoida tilaaja- ja ilmoitusmarkkinoinnissa menetetyt tuotot. Liikevaihto laskee, mutta taloudellisen tuoton näkökulmasta tämä on ainakin lyhyellä aikavälillä houkutteleva vaihtoehto. Toinen mahdollisuus on pyrkiä kehittämään ja parantamaan laatua ja siten säilyttää vallattu asema mediakentässä. Pitkällä tähtäimellä tämä saattaa olla voittajan valinta./56/ Niinkin perinteisellä alalla kuin sanomalehtiteollisuudessa, muutokset on aina koettu uhkana. Nykyisin kuitenkin uudistukset ovat niin tavallisia, että niihin suhtautuminen on muuttunut. Jos esimerkiksi yrityksen johto ilmoittaa toimitukselle uudesta kymmenien miljoonien markkojen painokoneinvestoinnista, on reaktio nykyisin enemmänkin ylpeä kuin epäluuloinen. Investoinnillaan työnantaja osoittaa uskovansa lehden tulevaisuuteen ja samalla työntekijöidensä ammattitaitoon. Vaikka painokoneinvestointeja ei tänä päivänä tehdä pelkästään toimituksellisista lähtökohdista, lisää tieto uudesta painokoneesta myös toimituksen työmotivaatiota./60/ Uutisvälitykselle on kaikkialla tyypillistä vakiintuneisuuden korostaminen ja muutosten verkkaisuus. Vanhassa kaksikielisessä ja syrjäisessä maassa, kuten Suomessa, nämä ominaisuudet vain ennen korostuivat, koska välineitä oli paljon ja niiden voimavarat rajalliset. Muutoksen nopeus kuitenkin vaihtelee: ajan mittaan vuorottelevat äkkinäisen nopeat kehityksen hetket ja pitemmät jakson, joissa muutokset kehittyvät hitaasti./40/ Kun 70-luvun lopussa alkanut teknologinen kehitys pääsi kunnolla vauhtiin, oli suomalainen tuotanto- ja välitysteknologia 90-luvun alussa maailman nykyaikaisimpia. Laitteistoja on myös nykyaikaistettu 90-luvun aikana tasaisesti.

12 1 JOHDANTO 5 Tietoliikenne on kehittynyt samaa tahtia tietotekniikan kanssa. Nykyiset toimitusjärjestelmät tuovat uutistoimistojen, kuten STT:n, Reuterin ja ItarTassin uutiset suoraan toimittajan pöydälle. Merkittävä muutos muutaman kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin kaikki ulkomaan uutiset tulivat STT:lle ruotsalaisen Tidningarnas telegrambyrån, TT:n kautta ja lehdet saivat tietonsa STT:ltä. Ainoastaan Helsingin Sanomilla ja Yleisradiolla oli tämän yhteyden yli ulottuva kirjeenvaihtajaverkkonsa./40/ 1.2 Työn tavoite ja toteutus Toimitustyön luonne on siis muuttunut viimeisen viidentoista vuoden aikana huomattavasti. Aiemmin toimittaja kirjoitti juttunsa kirjoituskoneella tai käsin paperille, josta latoja latoi tekstin painolevyiksi. Latoja liitti mukaan kuvaajan ottamista kuvista valmistetut levyt ja teki artikkelista koevedoksen. Tällä hetkellä paikallislehdissä yksi ja sama toimittaja tekee tuon kaiken yksin sähköisesti: ensin teksti valmiiksi tekstinkäsittelyohjelmalla ja sitten mukaan liitetään digikameralla otettu kuva. Lopuksi vedos tulostetaan vieressä olevalla laser-tulostimella. Toisaalta myös informaatiokanavat ovat monipuolistuneet. Kun aiemmin toimittaja kirjoitti uutisia vain omaan lehteensä, ohjautuu uutisvirta nykyisin lehden lisäksi mahdollisesti myös lehden verkko-, wap- ja sms-versioihin. Yhden medialajin ja viestintäkanavan sijaan työ voi käsittää usean medialajin sisältötuotantoa yhteen kanavaan tai yhden medialajin toimittamista useaan kanavaan. Myös tiedonhaku on helpottunut internetin ja sähköisten arkistojen myötä. Uusien tietoverkko- ja ohjelmistoteknologian innovaatioiden myötä kasvaa mahdollisuus tarjota teknologista tukea toimitustyöhön. Nämä liittyvät monimedia- ja monikanavajulkaisemiseen, ryhmätyökaluihin ja etätyöhön. Kehitys on muuttanut ja muuttamassa toimittajien työtä. Verkottumisen ja ryhmätyöteknologian myötä aiemmin suurelta osin yksilösuorituksiin perustuneelle toimittajatyölle olisi edellytyksiä muuttua enenevästi ryhmätyömäiseksi. Sähköinen tekniikka tunkeutuu entistä kiihtyvämmällä vauhdilla toimittajien työpöydille. Tietokoneiden prosessorien nopeudet tuplaantuvat joka puolestoista vuosi /51/. Kaksi vuotta sitten ostettu tietokone on jo auttamattomasti vanha. Miten toimit-

13 1 JOHDANTO 6 tajat suhtautuvat tähän? Tässä työssä on tarkoitus selvittää, missä määrin viimeisten vuosien aikana tehdyt toimitusten teknologiapanokset ovat lisänneet toimittajien mielestä heidän työnsä tehokkuutta vai onko vaikutusta ollut lainkaan. Teknologiapanoksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimitus-järjestelmään, uutisprosessin hallintaan, ryhmätyökaluihin ja etätyön päätelaitteisiin tehtyjä laitteisto- ja ohjelmistoinvestointeja. Tutkimuksessa halutaan myös hakea tietoa uutistoimittamisesta monimedia-ympäristöön. Uusien viestintäteknologioiden vallatessa alaa on yksittäisten toimittajien osattava tehdä uutisia eri tyyppisiin kanaviin. Sanomalehdestä on totuttu lukemaan pitkiäkin artikkeleita kun taas SMS-viestin enimmäispituus on 160 merkkiä. Uutisista on siis pystyttävä kertomaan tarvittaessa vain oleellinen. Uusien teknologioiden myötä toimittajille avautuu mahdollisuus kirjoittaa juttunsa helpommin tapahtumapaikalla tai vaikka kotonaan. Jutun valmistuttua se on helppo joko lähettää sähköpostitse toimitukseen tai taltioida suoraan toimitusjärjestelmään langattoman internet-yhteyden kautta. Tutkimuksessa pyritään myös ottamaan selvää, minkälaisia teknologiauudistuksia lehdentekijät työnsä avuksi vielä kaipaisivat. Tutkimus tehtiin kaksiosaisena. Ensin pyrittiin selvittämään mitä toimittajien mielestä on tehokkuus. Tämä tehtiin lyhyellä lomakekyselyllä. Esitutkimuksen perusteella valmisteltiin kyselylomake itse pääkysymykselle: ovatko teknologiapanokset lisänneet toimittajien mielestä tehokkuutta heidän työssään ja jos ovat niin missä määrin? Tutkimuksen kohteina oli kolme eri tyyppistä uutistoimitusta. Uutistoimitukset asetettiin muun tyyppisten toimitusten, kuten kirjatoimitusten tai yrityksen sisäistä lehteä toimittavien toimitusten edelle niiden nopean työrytmin ja uusimman tekniikan tarpeittensa vuoksi. Harvalla yrityksellä on esimerkiksi sisäisen lehden tuotannossaan käytössä toimitusjärjestelmä. Toisaalta haluttiin myös, että kaikki toimitukset ovat tyypeiltään samoja. Vertailu mielipiteiden välillä on näin helpompaa ja tulokset luotettavampia. Tutkimuksessa yhteistyökumppaneina olivat Kouvolan Sanomat, Turun Sanomat ja Nelosen Uutiset. Kouvolan Sanomat valittiin mukaan aiemman, hyväksi koetun yhteistyön takia. Lisäksi lehden emoyhtiö, Kymen Lehtimedia Oy, oli juuri viime syksynä hankkinut kaikille kolmelle aluelehdelleen (KS, Kymen Sanomat, Etelä-

14 1 JOHDANTO 7 Saimaa) uuden toimitusjärjestelmän, joten teknologiapanosten näkyvä käyttöönotto oli toimittajien tuoreessa muistissa. Turun Sanomat valittiin mukaan maakuntalehtenä. Turun Sanomilla on myös uuteen teknologiaan positiivisesti suhtautuvan lehden maine, vaikka sillä onkin vanhat kunniakkaat perinteet. Vastaava päätoimittaja on vaikuttamassa uutistoimitusten uudistumiseen maailmanlaajuisesti kansainvälisen sanomalehtien yhteistyöjärjestön Newsroom in Change projektissa. Projekti selvittää uutistoimitusten muutoksia niiden siirtyessä uudelle vuosisadalle./26//61/ Nelosen Uutisten valintaan vaikutti useita syitä: selvitykseen haluttiin mielipiteitä myös toisaalta televisiomaailmasta ja toisaalta valtakunnallisesta uutistoimituksesta. Tällä tavoin saadaan vertailukohtaa tietyllä alueella toimiviin lehtiin. Tämän lisäksi uutistoimitus on perustettu vasta muutama vuosi sitten. Sillä ei siksi ole painolastinaan vanhan uutistoimittamisen perinteitä, vaikka itse toimittajat ovatkin kokeneita. Näin asiat on tehty meillä ennenkin mentaliteettiä ei kuitenkaan noin nuoresta toimituksesta löydy. Tämä antaa mielipiteille hieman erilaisen näkökulman, vaikka työtehtävät ovat kuitenkin samat. Tutkimus toteutettiin ns. survey -tutkimuksena, millä tarkoitetaan sellaisia kyselyn, haastattelun ja havainnoinnin muotoja, joissa aineistoa kerätään standardoidusti ja joissa kohdehenkilöt muodostavat otoksen tai näytteen tietystä perusjoukosta/34/. Standardoituus tarkoittaa sitä, että selvitettäviä asioita kysytään kaikilta vastaajilta täsmälleen samalla tavalla. Tässä tutkimuksessa käytettiin sekä kyselylomaketta, että haastatteluita. Haastatteluilla pyrittiin luomaan pohjaa kyselylomakkeen laatimista varten ja ne olivatkin vapaamuotoisempia. Varsinaista tutkimusta ei kuitenkaan kannattanut toteuttaa haastatteluilla, joten oli käytettävä kyselylomaketta.

15 2 TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY 8 2 TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY 2.1 Yleistä Tehokkuudesta puhutaan jatkuvasti yhä enemmän. Erilaisten laitosten ja yritysten tehokkuuden arviointi on saanut viimeisen kymmenen vuoden aikana sanomalehdissä yhä enemmän palstatilaa./46/ Tehokkuus on vaikea käsite. Vaikean siitä tekee seikka, ettei sillä ole yhtä yleispätevää määritelmää. Määritelmät vaihtuvat aihepiirin mukana. Kun joissain yhteyksissä tehokkuus on puhtaasti aikasidonnainen asia, toisissa se määritellään enemmän panosten ja tuotosten kautta./46/ Tehokkuudella tarkoitetaan usein tuottavuutta ja päinvastoin. Tämä johtuu osittain siitä, että tehokkuus kääntyy englanniksi sekä sanalla efficiency että sanalla effectiveness. Tehokkuustutkimuksissa sanat on käännetty kuvaavammin taloudellisuudeksi (efficiency) ja tuloksellisuudeksi (effectiveness)./46/ Käytettävyystutkimuksessa /4/ sanat efficiency ja effectiveness on määritelty hieman eri tyyppisesti. Effectiveness mitataan sen mukaan kuinka suuren osan tavoitteistaan saavuttaa. Mittayksikkönä tässä on prosentit. Efficiency-sanaan taas liitetään aikaan jolloin tarkastellaan kuinka paljon aikaa tietyn tehtävän tai tehtävien suorittamiseen menee. 2.2 Tehokkuuden määrittely kirjallisuudessa Vaikka tuloksellisuus ja tehokkuus mielletään yleisesti lähes synonyymeiksi, löytyy kirjallisuudesta /42/ myös määritelmä jonka mukaan tehokkuus on yksi komponentti, josta tuloksellisuus muodostuu. Muut vaikuttavat osa-alueet tuloksellisuudessa ovat vaikuttavuus, kannattavuus, laatu, tuottavuus ja taloudellisuus. Toisaalla tuloksellisuus määritellään sillä tehdäänkö asiat annetuilla voimavaroilla oikein sekä sillä tehdäänkö niillä oikeita asioita /47/. Campbell on määritellyt tuloksellisuuden edellä ollutta tuloksellisuuden osa-aluelistaa huomattavasti yksityiskohtaisemmin (Taulukko 1) /46/:

16 2 TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY 9 Taulukko 1. Campbellin lista niistä muuttujista, joita on ehdotettu tuloksellisuuden indikaattoreiksi (1977) /46/ Campbellin lista tuloksellisuuden kriteereistä yleinen tuloksellisuus tehokkuus laatu kasvu liikevaihto motivaatio kontrolli joustavuus/sopeutuminen päämäärä-konsensus roolien ja normien yhteensopivuus taidot johtotehtävissä informaation jako ja kommunikaatio ulkopuoliset arviot osanotto ja jaettu vaikuttaminen saavutusten korostaminen tuottavuus voitto onnettomuudet poissaolot työtyytyväisyys moraali konfliktit/koheesio suunnittelu ja päämäärien asettaminen organisaation päämäärien sisäistäminen johdon ihmissuhdetaidot valmiudet ympäristön hyödyntäminen stabiliteetti inhimillisten resurssien arvo koulutuksen ja kehittämisen korostaminen Viime vuosisadalla tehtiin paljon tutkimuksia tehokkuudesta. Taulukosta 2 on helppo havaita tehokkuuskäsitteiden moninaisuus. Taulukossa 1 ollut Campbellin lista osoittaa samaa asiaa. Nykyajan tehokkuuskäsityksien kovien mittareiden, kuten liikevaihdon ja voiton lisäksi mukana on myös pehmeitä arvoja, kuten johdon ihmissuhdetaidot ja inhimillisten resurssien arvo. Käsitteiden moninaisuus on johtanut siihen, että tutkijat ovat voineet käsittää tehokkuuden haluamallaan tavalla. Empiirisissä tutkimuksissa onkin syntynyt ongelmia juuri siksi, että yleisiä ja hyväksyttyjä kriteerejä tuloksellisuuden ja tehokkuuden toteamiseksi ei ole voitu löytää. /46/

17 2 TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY 10 Taulukko 2. Tehokkuuden käsite organisaatiossa 1900-luvulla. /46/ Tutkija Frederick Taylor (1911) Henri Fayol (1916/1925) Elton Mayo (1933) Chester Barnard (1938) Herbert Simon (1947) E.L.Trist ja K.W.Bamfort (1951) Alferd Chandler (1962) Alfred P. Sloan (1963) Douglas McGregor (1960) Rensis Likert (1961, 1967) P.R.Lawrence J.W.Lorsch (1967) Robert Townsend (1970) M.T.Hannan J.Freeman (1977) Thomas Peters Robert Waterman (1983) Tehokkuuden käsite Tuotannon maksimointi, kustannusten minimointi, resurssien optimaalinen käyttö, työtehtäviin erikoistuminen Työnjako, autoritaarisuus ja kuri Tuottavuus työntekijöiden tyytyväisyyden kautta: tyytyväisyys työntekijöiden fyysisten ja emotionaalisten tarpeiden huomioimisen kautta Sisäinen tasapaino ja ulkoisten olosuhteiden yhteensovittaminen Päämäärien rationaalisen kehittämisen kautta saavutettava resurssien säästö, informaatioprosessien tehokkuus Sisäisten prosessien sosiaalinen ja teknologinen yhteensopivuus Rakenteen/strategian yhteensopivuus ilmeten organisationaalisena kasvuna, kilpailukykynä, ympäristön kontrollointina ja joustavuutena/sopeutumisena Skaalatuotot, ROI, tavoitteiden saavuttaminen (MBO) Työntekijöiden tyytyväisyys, tuottavuus, koheesio, lojaalisuus, avoin kommunikaatio Ympäristön ja organisaation yhteensopivuus, nopea muutosprosessi Kannattavuus, henkilökunnan suorituskyky, yksinkertainen rakenne ja yksinkertaiset säännöt Selviytyminen Toiminnan harhat, asiakasläheisyys, itsenäisyys ja yrittäjyys, erilaiset arvot Laitisen tutkimuksessa /46/ määritellään tehokkuuden ja tuloksellisuuden keskinäinen suhde (Kuva 1). Esimerkkinä käytetään liiketoimintaa harjoittavaa yksikköä. Alimmassa pisteessä ei harjoiteta lainkaan liiketoimintaa, jolloin suoritustaso on nolla. Kun liiketoimintaa harjoitetaan ilman tavoitteita ollaan normaalilla suoritustasolla. Tavoitesuoritustaso tuo mukaan tavoiteajattelun. Kun todellinen suoritustaso ja

18 2 TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY 11 tavoitesuoritustaso ovat samat, voidaan toimintaa pitää tuloksellisena. Organisaatio voi kuitenkin toimia vielä paremmin. Maksimisuoritustasolla yksikön kaikki voimavarat ovat käytössä. Maksimisuoritustasoa ei kuitenkaan voida pitää yllä kovinkaan pitkään uuvuttamatta täysin työntekijöitä. Maksimisuoritustason ja tavoitesuoritustason väliltä voidaan kuitenkin teoriassa löytää taso, jossa organisaatio toimii tehokkaasti eli ottaa työntekijöistä kaiken irti kuitenkaan uuvuttamatta heitä ja myy suoritteensa eteenpäin optimihintaan. Tätä tasoa kutsutaan optimisuoritustasoksi ja tällä tasolla toimiessaan organisaatio on tehokkaimmillaan. Maksimisuoritustaso Tehokkuus Optimisuoritustaso Tuloksellisuus Tavoitesuoritustaso Ei tavoitteita Normaali suoritustaso Liiketoiminta pysähdyksissä (esim. lakko) Nolla-suoritustaso Kuva 1. Suoritustasot liiketoimintaa harjoittavassa yksikössä. /46/ Nykysuomen sanakirjan /57/ mukaan tehokkuus on sama kuin teho. Tehon määritteiksi annetaan tehokkuuden lisäksi vaikutus, voima ja efekti. Yhtä, kaiken kattavaa määritelmää ei löydy. Sanan eksakti merkitys jää epäselväksi /46/. Insinööritieteissä tehokkuus määritellään työn tai muun energian muutokseksi aikayksikköä kohti /57/. Näin mitä nopeammin jokin asia tehdään, sitä tehokkaampaa on työ. Kustannuksia ei oteta huomioon lainkaan.

19 2 TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY 12 Taloustieteissä /46/ tehokkuus mitataan vertaamalla käytettyjä panoksia rahamittaisiin kustannuksiin. Sillä tarkoitetaan siis kustannustehokkuutta. Näin on kuitenkin vain sen ollessa yhteydessä tekniseen tehokkuuteen. Tehokkuus voidaan myös määritellä vertaamalla toteutuneita määriä tavoitemääriin /42//47/. Toisaalta tehokkuus voidaan jakaa kahteen luokkaan. Allokatiivinen tehokkuus tarkoittaa resurssien allokointia siten, että niistä saadaan irti suurin mahdollinen hyöty. Kun resurssien jaon tehokkuus on selvitetty, on helpompi tarkastella niiden käytön tehokkuutta. Kokonaistehokkuus muodostuu siis näiden kahden osan summasta /46/: Kokonaistehokkuus = allokatiivinen tehokkuus + panosten käytön tehokkuus. Kirjallisuudessa esiintyy siis eri määritelmiä tehokkuudelle sen mukaan missä yhteydessä sanaa käytetään. Usein tehokkuus mainitaan määrittelemättä käsitettä mitenkään /58/. Ihmisten oletetaan tietävän mitä tehokkuus tarkoittaa. Paitsi organisaatioiden, myös työtekijöiden tehokkuuden arviointi nousi viimeistään viime laman myötä yleisesti kiinnostavaksi tutkimuksen kohteeksi. Internetin suosion noustua alkoi sinnekin ilmestyä oppaita ja neuvoja työntekijöiden arvioimiseksi. Sivustot vaihtelevat valmiista lomakkeista yksityiskohtaisiin oppaisiin tehokkuuden mittaamiseksi ja parantamiseksi./7//9/ 2.3 Tehokkuuden määrittely kyselytutkimuksella Yleistä Tutkimusta varten pyrittiin selvittämään mitä tehokkuus tarkoittaa toimittajien mielestä. Koska yleispätevää määritelmää ei ole, selvitettiin asiaa toimittajille jaettavilla kyselylomakkeilla. Lomakkeiden kysymyksen asetantaa ja sanavalintoja varten haettiin tehokkuuden määritelmiä sekä kirjallisuudesta ja internetistä, että ottamalla selvää mitä tehokkuus ihmisten mielestä yleensä tarkoittaa.

20 2 TEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY Sähköpostikysely Jälkimmäinen toteutettiin valitsemalla ammattiryhmältään satunnainen joukko henkilöitä /69/, joille lähetettiin sähköpostitse kysymys: Mitä teidän mielestänne on tehokkuus? Taustaksi annettiin vain tieto, että kysymys liittyy diplomityöhön, jonka aihetta ei kuitenkaan kerrottu. Tällä pyrittiin saamaan vastauksille mahdollisimman neutraalit lähtökohdat. Vastauksia saatiin kaiken kaikkiaan 17 kappaletta, joissa oli 20 tehokkuuden määritelmää. Näistä lähes kaikki liittivät ajan käsitteen kiinteänä osana tehokkuuteen: Paljon tuloksia lyhyessä ajassa. Suorituksen tapahtuminen mahdollisimman lyhyessä ajassa. Asiat saadaan tehdyksi nopeasti. Työnteon määrä suhteessa aikaan. P=dW/dt Vähemmistö liitti määritelmään laadun: Hyviä tuloksia vähällä vaivalla. Työn tai tehtävän suorittaminen nopeasti ja hyvin, pysyen aikataulussa. Luotettavan ja laadukkaan tuloksen tuottaminen vaaditulla aikataululla. Kuten huomataan, liittyy aika myös kahteen viimeiseen esimerkkiin. Myös työhön keskittyminen, resurssit ja pieni vaivannäkö mainittiin muutamassa vastauksessa. Aika oli kuitenkin se tekijä, joka ensimmäisenä yhdistettiin tehokkaaseen työhön Toimitukset Toimittajien tehokkuuskäsitystä selvitettiin kolmessa pääkaupunkiseudun uutistoimituksessa. Kohdetoimitukset valittiin pääkaupunkiseudulle sijoittuneista toimituk-

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Viitta-itsearvioinnin käyttöohje Vastaajan ohje

Viitta-itsearvioinnin käyttöohje Vastaajan ohje Viitta-itsearvioinnin käyttöohje Vastaajan ohje SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 3 2 Johdanto... 4 2.1 Ohjelmistovaatimukset... 4 2.2 Sanasto... 4 3 Itsearviointiprosessi... 5 3.1 Vaihe 1: Aloitus...

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Ulos taantumasta tietotekniikkaa hyödyntämällä 17.12.2013 TTL ry ja Tomi Dahlberg 1 Mikä on IT-barometri-tutkimus? Tietotekniikan Liitto ry:n vuosittainen

Lisätiedot

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms / Anna Haapalainen Googlen lomaketyökalulla on helppoa tehdä sähköisiä kyselyitä, tehtäviä tai kokeita. Voidaksesi luoda Googlen lomakkeita, sinulla tulee

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Selvitys Kilpilahti Kulloon yrityspalvelutarpeista. Tammikuu 2017 Matti Herlevi Posintra OY

Selvitys Kilpilahti Kulloon yrityspalvelutarpeista. Tammikuu 2017 Matti Herlevi Posintra OY Selvitys Kilpilahti Kulloon yrityspalvelutarpeista Tammikuu 2017 Matti Herlevi Posintra OY Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 2 2 Tausta... 2 3 Nyby Kulloo yritysalue... 2 4 Selvityksen toteutus... 3 5

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Tekijänoikeusseminaari 10.10.2008 Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopiston kirjasto Julkaisukeskus Esityksen pääkohdat Taustaksi Tunnuslukuja,

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Enterprise by Hansaworld Käyttöopas

Enterprise by Hansaworld Käyttöopas Enterprise by Hansaworld Käyttöopas Pöllänen, Marko 2016 P2P Laurea-ammattikorkeakoulu Yksikkö Käyttöopas Enterprise by Hansaworld Marko Pöllänen P2P, Liiketalous Käyttöopas Lokakuu, 2016 Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Diplomityö Tietotekniikan osasto 20.5.1997 Ari Korhonen WORLD WIDE WEB (WWW) TIETORAKENTEIDEN JA ALGORITMIEN TIETOKONEAVUSTEISESSA OPETUKSESSA Työn valvoja

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Tarvitsetko vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - miten hoitokustannukset jakautuvat jäsenkuntien kesken? -

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely 1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä

Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä Maria Kallio Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä Helmikuussa 2016 julkaistun käyttäjäkyselyn tavoitteena oli kartoittaa tutkijoille sähköistyvästä

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

My easyfairs -palvelun käyttö

My easyfairs -palvelun käyttö My easyfairs A palvelun käyttö Page 1 My easyfairs -palvelun käyttö Näytteilleasettajien opas My easyfairs A palvelun käyttö Page 2 SISÄÄNKIRJAUTUMINEN... 3 LOGON JA OSASTONIMEN LISÄÄMINEN... 5 YRITYSTIETOJEN

Lisätiedot

Kuvan ottaminen ja siirtäminen

Kuvan ottaminen ja siirtäminen Kuvan ottaminen ja siirtäminen Kuvien ottaminen Kuvien ottaminen tapahtuu oppilaiden omien kännykkäkameroiden tai koulun tablettien kameran avulla o Työ tehdään pareittain, joten ainakin toisella työparin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely 1. Yleistä Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely tehtiin 18.3. - 18.6.1997 välisenä aikana. Kysely tehtiin www-sivujen etusivulle sijoitetulla

Lisätiedot

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia 26. huhtikuuta 2016 Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia Minna Marjamaa, Tiina Tolonen Kuva: Holley and Chris Melton, CC BY 2.0 Pimeä Theseus & PAS-kysely Maaliskuussa 2016 tehtiin e-lomakekysely, jossa

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot