PAIHOLAN KYLÄSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PAIHOLAN KYLÄSUUNNITELMA 2006 Paiholan kyläyhdistys ry, Joensuun Seudun Leader ry, Maaseudun Sivistysliitto, Pohjois-Karjalan Kylät ry

2 Sisällysluettelo Johdanto.. 2 Työskentelytapa...2 Yleistä Paiholasta.2 Kylän henki ja osaaminen.. 3 Kylän tulevaisuuden vaihtoehdoista ja tavoitteista; maailmanmenon vaikutus kylään 3 Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä 3 Ongelmia ja ideoita. 4 Paiholan kehittämisohjelmista 4 Liitteet

3 Johdanto Kontiolahden kunnan Paiholan kyläsuunnitelmailtojen tarkoituksena oli laatia kyläsuunnitelma, joka toimisi samalla alueen kyläyhdistyksen pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmana. Tavoitteena oli löytää toimenpiteitä, joka vastaisivat kylän kehittämistarpeisiin. Kyläsuunnitelma on laadittu kyläläisten itsensä työstämän aineiston pohjalta ja heidän kanssaan yhteistyössä. Näin ollen suunnitelma heijastaa heidän omia näkemyksiään ja tarpeitaan alueen kehittämiseksi. Suunnitteluillat järjestettiin Ahokkalan koululla talven ja kevään 2006 aikana. Kyläiltojen vetäjänä toimi hankesihteeri ja tiedottaja Tarja Partanen Pohjois-Karjalan kylät ry:stä, jolta Maaseudun sivistysliitto osti tämän palvelun. Kyläsuunnitelman tekoon osallistui kaikkiaan 40 eri henkilöä. Keskimäärin kussakin kyläsuunnitelmaillassa oli mukana 12 henkilöä. Tämän lisäksi Paiholan kyläyhdistyksen hallitus kokoontui 8.4., jolloin se käsitteli seikkaperäisesti ja vei vielä eteenpäin kehittämisohjelmia. Työn tulokset näkyvät kokonaisuudessaan liitteissä. Kyläsuunnitteluiltoihin kutsuttiin kaikki alueen asukkaat jokaiseen talouteen jaettavalla kirjeellä sekä ilmoittamalla Karjalaisen Minne mennä palstalla ja Pohjois-Karjalan Radion menovinkeissä. Työskentelytapa Työskentelytapana käytettiin Tulevaisuuden Verstas menetelmää, joka koostuu kyläanalyysistä, synkistely- ja ideointivaiheesta sekä todentamisvaiheesta. Menetelmää käyttäen analysoimme kylän henkeä ja ilmapiiriä sekä pohdittiin kyläläisten osaamista ja listattiin merkittäviä kohteita ja rakennuksia. Kylien vahvuuksia ja heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkakuvia arvioitiin nelikenttäanalyysin keinoin. Synkistelyvaiheessa kartoitettiin ongelmia ja kehittämisesteitä seinäpaperityöskentelyn avulla; lisäksi äänestettiin, mitkä ongelmat ja esteet ovat suurimmat. Ideointivaiheen tavoitteena oli kirjata mahdollisimman suuri määrä haaveita, ideoita, joista voisi työstää toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Pohdittiin myös kylän tulevaisuuden vaihtoehtoja ja maailmanmenon vaikutusta niihin. Todentamisvaiheessa työstettiin aiemmin aihepiireihin ryhmiteltyjä ideoita ja ongelmia siten, että niistä valittiin ne, joita voidaan kehittää edelleen. Laadittiin kehittämisohjelmat, joissa määriteltiin toimenpiteet esteiden poistamiseksi ja keinot hankkeen toteuttamiseksi, vastuutahot ja aikataulut toimenpiteille. Yleistä Paiholasta Paihola sijaitsee lähellä Kontiolahden kuntakeskusta (noin 14 km) ja Joensuun kaupunkia (noin 20 km). Profiililtaan kylä on laaja. Oman leimansa kylälle antaa Pielisjoki, joka sekä jakaa sen että yhdistää monenlaisten harrastusten ja toimintojen merkeissä.

4 Paiholassa on 220 taloutta ja asukkaita on kuutisensataa. Ikärakenteeltaan Paihola on keski-ikäistyvä kylä, mutta siellä on myös lapsiperheitä. Seniori-ikäistä väestöä on vähemmän. Kylällä toimivat kauppa, posti, koulu ja päiväkoti. Koulussa on 57 oppilasta ja päiväkodissa 42 lasta esikoululaiset mukaan lukien. Muita peruspalveluita ei juurikaan ole. Kontiolahden Vastaanottokeskuksen (VOK) ansiosta Paihola on monikulttuurinen ja moni-ilmeinen kylä. Myös psykiatrinen sairaala luo ilmettä kylään. Tosin ne jossain määrin aiheuttavat ennakkoluuloja, mikä vaikuttaa ratkaisuihin muuttaa asumaan Paiholaan. Kylän henki ja osaaminen Kyläyhdistyksen lisäksi Paiholan asukkaita yhdistävät monet yhdistykset ja vapaamuotoiset ryhmät. Huumorintajusta kertoo muun muassa Paiholan kanantaluttajat alle 160- senttisten ryhmä. Myös harrastusmahdollisuudet kuten esimerkiksi liikuntamahdollisuudet, kansalaisopisto ja ystäväperhetoiminta antavat mahdollisuuden yhteistoimintaan. Talkoisiin kyläläiset tulevat helposti. Varauksellisuutta kyllä esiintyy, ja joen toiselta puolen ei tulla kuin kalastus- ja metsästystapahtumiin. Itsenäisyydenhaluun puolestaan viittaa Pöllövaaran autonominen tasavalta Paihola lienee sen asukkaille liian suuri reviiri. Nuoret pitävät yhteyttä matkapuhelimella, koska kokoontumispaikkoja ei ole. Yrittäjyyttä kohtaan ilmapiiri on suomalainen: kateellisuuttakin esiintyy. Paiholasta löytyy monenlaista osaamista niin perusammattien, teknisten ja opetusalojen kuin kädentaitojen, musiikin, taiteiden ja kirjallisuudenkin edustajia. Paiholasta löytyy mielenkiintoisia luontokohteita: Someron lähde, lintuluhta, majavanpesät, Pöllönvaaran iso mänty, papin piinuun petäjä, Mustapyörre Pielisjoella. Suojeltavista rakennuksista kannattaa mainita Huovisen talo. Kylän tulevaisuuden vaihtoehtoja ja tavoitteita; maailmanmenon vaikutus kylään Paiholan uskotaan kasvavan kunnan kasvun myötä tai ainakin se muuntuu jollakin tapaa. Kaavoituksen myötä kesäasuntojen rakentaminen vilkastuu. Jos/kun Paiholan sairaala lakkautetaan, sille löydetään uusiokäyttöä vaikkapa matkailun extreme-kohteena. Se voi palvella lisäksi pandemiakeskuksena. Tavoitteena on säilyttää kylän vahvuudet ja omaleimaisuus. Kylä pidetään elävänä, palvelut säilyvät ja jopa lisääntyvät, kylätalo rakennetaan. Paiholasta halutaan merellinen kylä, jonka laivalaituriin vesiliikenne pysähtyy. Merellisyyttä parantaa ilmaston lämpeneminen. Vahvuuksia ja heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä Paiholan vahvuuksia ovat vielä olemassa olevat palvelut, eri alojen osaaminen ja ammattilaiset sekä terve ikäjakauma. Vastaanottokeskus ja suvaitsevaisuus sekä sosiaalisuus lisäävät kylän vahvuutta. Myös luonto vahvistaa myönteistä kuvaa Paiholasta.

5 Heikkouksina kyläläiset näkevät osittain puutteellisen infrastruktuurin. Palvelujen rajallisuus vie ostovoimaa Joensuuhun. Harrastusmahdollisuuksien vähäisyys etenkin nuorten osalta harmittaa. Kunta ei panosta alueeseen ja yhteydenpito kunnan päättäviin elimiin horjuu. Jos kylällä yhdistettäisiin aktiviteetteja, se tarjoaisi uusia mahdollisuuksia. Pohjaa tulevaisuudelle luovat uudisasukkaat, moniarvoinen kasvuympäristö, aktiivinen kyläyhdistys sekä yhteistyö naapurikylien kanssa. Myös EU-projektien uskotaan vievän asioita eteenpäin. Nuorten poismuutto ja vanheneva väestö uhkaavat kylän kasvua. Asenneongelma kylän mainetta kohtaan rajoittaa tonttikauppaa. Kuntakaan ei investoi kylään eikä markkinoi tontteja. Päättäjät eivät kuuntele riittävästi kyläläisiä. Kylätoiminnan mahdollinen loppuminen tulevaisuudessa koetaan myös uhkaksi. Ongelmia ja ideoita Synkistely- ja ideointivaiheessa asukkaiden ongelmat ja ideat ryhmiteltiin teemoihin. Ongelmien ja ideoiden merkittävyydestä / tärkeydestä äänestettiin. Ongelmia Sairaalan ja kaupan lakkautusuhka on äänestyksen perusteella suuri ongelma. Nuorison kannalta surkeat nuorisotilat ovat ongelmalliset. Heikot liikenneyhteydet kuntakeskukseen haittaavat muun muassa terveyspalvelujen saantia. Asukasluvun kasvulle ongelmaksi koettiin jo yllä mainitut ulkopuolisten ennakkoluulot ja kunnan passiivisuus tonttien markkinoinnissa. Kylän hajanaisuus vähentää yhteydenpitoa. Uusia ihmisiä ei saada helposti mukaan. Ideoita Ideoissa ylitse muiden nousi ajatus jokivarsisijainnin hyödyntämisestä: venevuokraamo, satama sekä laivanvarustamo toisivat kylälle työtä ja uusia osaajia. Sairaalan uusiokäytön kehittämistä esimerkiksi matkailun tarpeisiin ja ravintolan ja/tai pubin perustamista ideoitiin. Kylätalo koetaan tarpeelliseksi yhteisenä kokoontumis- ja harrastuspaikkana niin nuorille kuin aikuisväestöllekin. Kehittämisohjelmista Ideoista ja ongelmista kehiteltiin ohjelmia teemoittain. Toteutettavissa olevat kehittämishankkeet tukevat toisiaan: viihtyvyys lisää vetovoimaisuutta, alueen markkinointi houkuttelee elinkeinoja sekä asukkaita ja samalla kylätoiminta kehittyy. Alla on purettu auki vain muutama kehittämishanke. Esimerkeiksi on otettu tärkeiksi koettuja tai erilaisia kehittämishankkeita ilmentäviä ohjelmia. Hiekkaranta ja rantabulevardi Tätä hanketta ryhmä piti ehdottomasti kärkihankkeena. Bulevardille tulee tehdä tie, johon tarvitaan maanomistajan, sairaanhoitopiirin lupa. Ajatuksena on tehdä peruskunnostus ja tuoda sinne eksoottisia eläimiä ylläpitohoitoon, jotka voivat olla talven ulkona (laamat, alpakat, kamelit). Ikuisuusprojektin selvittämisen hankkeistamismahdollisuudet kyläyhdistys aloittaa kesällä 2006.

6 Laivanvarustamo ja venevuokraamo Hankkeen esteenä on yrittäjän puuttuminen, jonka haku pitää käynnistää. Keskeistä on muun muassa sijainnin markkinointi, j0ten kunta on saatava ehdottomasti mukaan. Vaikka toteuttaminen ei ole yksikertaista, ajatusta halutaan pitää yllä. Hanke on usean vuoden mittainen ja siihen tarvitaan ehkä myös EU-rahoitusta. Ravintola Ravintolan paikkaa ei ole vielä ratkaistu. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi vesitorni ja vanhan kasvihuoneen lämpökeskus. Hankkeessa voi hyödyntää kylän monikulttuurisuutta. Ravintola liittyy rantabulevardihakkeeseen; aloitus vuonna Kylän markkinointi Paiholan markkinoinnissa on useita ongelmia. Kylän huono maine psykiatrisen sairaalan vuoksi ja ennakkoluuloinen suhtautuminen vastaanottokeskukseen jarruttavat muuttamista. Kunta ei markkinoi riittävästi tontteja. Esteitä voidaan purkaa imagoa kohottamalla sekä kylän aktiivisella ja näkyvällä esiintuomisella. Internetsivujen perustamista on suunniteltu kauan. Nyt on aika lopettaa vetkuttelu! Kyläyhdistys yhdessä Jukka Nykäsen kanssa aloittaa sivujen tekemisen toukokuussa Tonttien markkinoinnissa kyläyhdistys on aloitteellinen kunnan suuntaan voimakas vaikuttaminen aloitetaan syksyllä Tienvarsimainonta Lieksan tien varressa Paihola ei hullumpi kylä herättänee kiinnostusta. Esteenä ovat tielainsäädäntö ja kustannukset, mutta kyläyhdistys alkaa selvittää niiden poistamista vuonna Sisäliikuntatilat Kunnalla ei ole intressejä rakentaa uusia tiloja eikä remontoida koulun entisiä tiloja. Byrokratia puolestaan estää sairaalan tilojen käytön. Asian korjaamiseksi ryhdytään jo keväällä Mietitään yhteistyötä naapurikylän Jakokosken kanssa ja käydään neuvotteluja sairaanhoitopiirin kanssa sairaalan vapaa-ajan tilojen käytöstä. Kielikylpyjä lapsille ja nuorille Kielikylpyjen esteenä on järjestäjätahon puuttuminen. Ideana on järjestää monikulttuurisia leirikouluja. Hanketta kyläyhdistys voisi toteuttaa yhdessä koulun ja muiden kylien sekä vastaanottokeskuksen kanssa. Perustetaan selvitystyöryhmä, joka aloittaa työn keväällä 2007.

7