ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS

Transkriptio

1 ASIA ASIANOSAINEN KSS Verkko Oy Hovioikeudenkatu , Kouvola Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson aikana. KSS Verkko Oy SELOSTUS ASIASTA Energiavirasto antaa toisen valvontajakson ( ) päätyttyä valvontapäätöksen, jossa vahvistetaan kunkin verkonhaltijan osalta erikseen valvontajakson aikana kertynyt toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto. Valvontapäätöksessä vahvistetaan myös se, kuinka suurella euromäärällä valvontajakson aikana kertynyt toteutunut oikaistu tulos ylittää tai alittaa kohtuullisen tuoton ensimmäisen valvontajakson vahvistettu yli- tai alijäämä huomioonotettuna. Verkonhaltijan on otettava kolmannella valvontajaksolla ( ) huomioon toisen valvontajakson valvontapäätös määrittäessään siirtopalvelusta perittävien maksujen suuruutta. Toisella valvontajaksolla kertynyt tuoton alijäämä on verkonhaltijan käytettävissä ainoastaan kolmannen valvontajakson aikana ja enintään vastaavalla nimellisellä euromäärällä. Toisella valvontajaksolla kertynyt tuoton ylijäämä ja mahdollinen korkoseuraamus on kompensoitava seuraavan valvontajakson aikana. Energiavirasto laskee toisen valvontajakson eri vuosina 2008, 2009, 2010 ja 2011 kertyneet toteutuneet oikaistut tulokset yhteen ja vähentää summasta vastaavien vuosien kohtuullisten tuottojen summan. Kohtuullinen tuotto määritetään vuosille 2008, 2009, 2010 ja 2011 valvontajaksoa koskevassa vahvistuspäätöksessä (Dnro 455/424/2007) vahvistettuja periaatteita ja menetelmiä noudattaen. Vahvistaessaan asianosaisen verkkotoiminnan toteutuneen oikaistun tuloksen ja kohtuullisen tuoton vuosilta , Energiavirasto ottaa ensimmäiseltä valvontajaksolta vahvistetun asianosaiselle kertyneen tuoton yli- tai alijäämän huomioon seuraavalla tavalla. Mikäli asianosaiselle on kertynyt ensimmäiseltä valvontajaksolta ylijäämää, lisätään tämä ylijäämä (positiivinen luku) verkonhaltijan toiselta valvontajaksolta kertyneeseen alijäämään (negatiivinen luku). Mikäli taas asianosaiselle on kertynyt ensimmäiseltä valvontajaksolta alijäämää, lisätään tämä alijäämä (negatiivinen luku) verkonhaltijan toiselta valvontajaksolta kertyneeseen ylijäämään (positiivinen luku).

2 Mikäli asianosaisen verkkotoiminnan tuoton ylijäämä vuosilta alittaa ensimmäiseltä valvontajaksolta kertyneen tuoton alijäämän, otetaan kuitenkin huomioon enintään toisen valvontajakson ylijäämää vastaava määrä ensimmäiseltä valvontajaksolta kertyneestä alijäämästä. Mikäli asianosaisen verkkotoiminnan tuoton ylijäämä vuosilta alittaa ensimmäiseltä valvontajaksolta kertyneen tuoton alijäämän, otetaan kuitenkin huomioon enintään toisen valvontajakson ylijäämää vastaava määrä ensimmäiseltä valvontajaksolta kertyneestä alijäämästä. Mikäli verkonhaltijalle on kertynyt alijäämää sekä ensimmäiseltä että toiselta valvontajaksolta, ei ensimmäisen valvontajakson alijäämää oteta enää huomioon toisen valvontajakson valvontapäätöksessä. Mikäli verkonhaltijalle on kertynyt ylijäämää sähkömarkkinalain vastaisesti sekä ensimmäiseltä että toiselta valvontajaksolta, tulee Energiavirasto erillisellä päätöksellä velvoittamaan kyseisen verkonhaltijan korjaamaan menettelynsä ensimmäisen valvontajakson ylijäämän palauttamisesta sähkömarkkinalain mukaiseksi. Energiamarkkinavirasto on päivätyllä kirjeellä varannut asianosaiselle mahdollisuuden antaa lausunto valvontapäätösluonnoksesta ennen päätöksen antamista. KSS Verkko Oy on lausunut päätösluonnoksesta KSS Verkko Oy on lisäksi toimittanut Energiavirastolle saapuneen hakemuksen ensimmäisen valvontajakson alijäämän tasoitusjakson pidentämisestä. Energiavirasto on lisäksi päivätyllä kirjeellään varannut asianosaiselle mahdollisuuden antaa lausunto asianosaisen hakemuksen perusteella muokatusta valvontapäätösluonnoksesta. KSS Verkko Oy on lausunut päätösluonnoksesta KSS Verkko Oy:n lausunto KSS Verkko Oy viittaa lausunnossaan asiakkaiden liittymisjohtojen osalta hallituksen esitykseen (138/1994) pykälän 18 yksityiskohtaisiin perusteluihin, hallituksen esityksellä (1172/2004) muutettuun pykälän 3 kohtaan 3 ja KSS Verkko Oy:n mukaan sähkömarkkinalain 18 pykälään sisältyvään tekstiin Jakeluverkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa jakeluverkkoa vastuualueellaan. Muut saavat rakentaa vastuualueelle jakeluverkkoa, jos kysymyksessä on sähkönkäyttäjän liittymisjohto, kysymyksessä on kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen verkko tai verkonhaltija antaa toiselle suostumuksen verkon rakentamiseen. Edellä toisessa momentissa tarkoitetut verkot tulee kohtuullisilla liittämisehdoilla liittää verkonhaltijan verkkoon, mikäli ne täyttävät verkonhaltijan asettamat kohtuulliset rakenteelliset vaatimukset. Verkonhaltijalla on oikeus periä kohtuullinen korvaus verkon liittämisestä ja käytöstä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. KSS Verkko Oy:n mielestä hallituksen esityksessä korostetaan asiakkaan mahdollisuutta rakentaa liittymisjohto. Lisäksi hallituksen esityksessä korostetaan KSS Verkko Oy:n mukaan, että asiakas hallitsee ja vastaa rakentamansa liittymisjohdon käytöstä ja kunnossapidosta, ellei vastuualueen verkonhaltijan kanssa muuta sovita. KSS Verkko Oy pitää Energiaviraston tulkintaa virheellisenä siltä osin, etteivät asiakkaan liittymisjohdot voi olla luvanvaraisen verkkotoiminnan sähköverkko-omaisuutta. KSS Verkko Oy pyytääkin virastoa lausunnossaan palauttamaan poistetut asiakkaiden liittymisjohdot KSS Verkko Oy:n verkko-omaisuuteen.

3 Lisäksi KSS Verkko Oy:n mukaan liitteeltä 3 puuttuvat vuosilta yhtiöön vuonna 2011 sulautuneen Iitin Sähkö Oy:n tiedot. Liitteen 4 osalta yhtiö pyytää selvittämään miten oikaistu taseen 2010 oman pääoman määrä tasearvoonsa, oikaistun tuloksen 2011 toteutuneet keskeytyskustannukset ja toteutuneet kontrolloitavat operatiiviset kustannukset on laskettu. Lisäksi KSS Verkko Oy pyytää Energiavirastoa selvittämään miksi yhtiön JHA, NKA ja tasapoisto vaihtelevat etenkin vuoden 2009 osalta eri aikoina otetuissa raporteissa. KSS Verkko Oy:n hakemus tasoitusjakson pidentämisestä KSS Verkko Oy toteaa hakemuksessaan, että Energiavirasto voi erityisestä syystä pidentää ali- tai ylijäämän tasoitusjaksoa enintään neljällä vuodella. KSS Verkko Oy on hakemukseensa nostanut esille erityisenä syynä lain perusteluissa olevan esimerkin viraston päätöksestä, joka on tasoitusjakson aikana muutoksenhaun johdosta merkittävästi muuttunut. Iitin Sähkö Oy on sulautunut KSS Verkko Oy:öön Iitin Sähkö Oy:n ensimmäisen valvontajakson alijäämän kompensointi toisen valvontajakson aikana olisi KSS Verkko Oy:n hakemuksen mukaan edellyttänyt sitä, että Iitin Sähkö Oy olisi korottanut siirtomaksuja vuosittain selvästi KSS Verkko Oy:tä enemmän. Kyseisten korotusten seurauksena KSS Verkko Oy:n mukaan yhtiöiden siirtohintojen ero olisi kasvanut entisestään. KSS Verkko Oy oli jo tehdyillä yhtenäisillä hinnankorotuksilla päätynyt hakemaan virastolta siirtymäaikaa siirtohintojen yhtenäistämiselle. Energiavirasto hyväksyi KSS Verkko Oy:n mukaan yhtiön esittämän kolmen vuoden siirtymäajan. Ensimmäisen valvontajakson alijäämän määrää kasvatti merkittävästi lisäksi KSS Verkko Oy:n mukaan Energiamarkkinaviraston antaman ensimmäisen valvontajakson vahvistuspäätöksen muutoksenhaku, josta markkinaoikeus antoi päätöksen (MAO: /07). Edellä mainituin perustein KSS Verkko Oy hakee pidennystä ensimmäisen valvontajakson alijäämän tasoitusjaksoon yhdellä vuodella siten, että alijäämä voitaisiin tasoittaa vuosien aikana. KSS Verkko Oy:n lausunto Lausunnossaan KSS Verkko Oy toteaa, ettei sähkömarkkinalaissa sanota, etteikö verkonhaltijan haltuun siirtynyt liittymisjohto voisi olla osa verkonhaltijan verkko-omaisuutta, jolle verkonhaltija voisi saada tuottoa samalla tavalla kuin muulle verkko-omaisuudelleen. KSS Verkko Oy:n mukaan, jos lakia tulkittaisiin Energiaviraston esittämällä tavalla, verkkoyhtiöllä olisi siirtomaksun asemesta mahdollisuus laskuttaa asiakkaalta erillistä maksua liittymisjohdon käytöstä, jos oletetaan, että johdon haltuunottosopimus tämän mahdollistaisi. KSS Verkko Oy toteaa lausunnossaan, että tällainen maksu olisi Energiaviraston näkemyksen mukaan vapaan kilpailun piirissä eikä maksua koskisi kohtuullisen hinnoittelun vaatimus. KSS Verkko Oy ei voi ymmärtää, kuinka tällainen lain tulkinta edistää sähkömarkkinoita tai on edullinen minkään sähkömarkkinaosapuolen kannalta. KSS Verkko Oy toteaa lisäksi lausunnossaan, että yhtiön käsityksen mukaan EY:n kolmannen energian sisämarkkinapaketin täytäntöönpanoa

4 PERUSTELUT valmistelevan työryhmän loppuraporttia vastaavaa lausuntoa ei löydy lain 386/1995 esitöistä eikä varsinaisesta laista, joten työryhmän loppuraportti tulkitsee tältä osin sähkömarkkinalakia, eikä työryhmän loppuraporttia ei ole tältä osin myöskään lainattu hallituksen esitykseen uudesta sähkömarkkinalaista (588/2013). KSS Verkko Oy on lausunnossaan huomauttanut luonnoksella esiintyvän 1. valvontajakson alijäämän suhteellisen osuuden 2. valvontajakson kohtuullisista tuotoista kohtuullisten tuottojen määrästä olevan virheellinen. KSS Verkko Oy on todennut lausunnossaan, että Energiavirasto on päätynyt esittämään myös sellaista ratkaisuvaihtoehtoa, että yhtiöt olisivat tehneet vuoden 2011 alussa tehtyä suuremman hinnankorotuksen ja kompensoineet kertyneet alituotot tämän hinnankorotuksen avulla. Tämä olisi edellyttänyt KSS Verkko Oy:n mukaan noin 11 % lisähinnankorotusta KSS Verkko Oy:n siirtohintoihin jo tehtyjen vanhan KSS Verkko Oy:n jakelualueen 6,2 %:n ja vanhan Iitin Sähkö Oy:n jakelualueen 2,5 %:n hinnankorotuksien päälle. Vanhan KSS Verkko Oy:n jakelualueella hinnankorotus olisi ollut yhtiön mukaan vielä suurempi, koska siirtohintoja olisi pitänyt laskea vanhan Iitin Sähkö Oy:n jakelualueella. KSS Verkko Oy:n lausunnon mukaan Energiavirasto ei ole hinnan muutosprosenttien osalta tarkemmin yksilöinyt, mitä vuotta viraston toteamat poikkeamat koskevat, eikä Energiavirasto ole muutenkaan ottanut yhtiöön yhteyttä tietojen tarkistamiseksi. Jos asialla on hakemuksen ratkaisun kannalta merkitystä yhtiö pyytääkin, että Energiavirasto ottaa yhteyttä poikkeamien selvittämiseksi. KSS Verkko Oy ja Iitin Sähkö Oy ovat toiminnassaan lausunnon mukaan ottaneet huomioon, että hinnanmuutokset eivät ole kohtuuttoman suuria eivätkä samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden suuret erot siirtohinnoissa entisestään kasva hinnankorotustoimenpiteillä. Yhtiöiden kannalta merkittäviä muutoksia ovat olleet yhtiöiden sulautuminen ja Markkinaoikeuden päätös (MAO: /07), joka lisäsi 1. valvontajakson alituottoa aivan 1. valvontajakson lopussa. KSS Verkko Oy ja Iitin Sähkö Oy ovat toimillaan välttäneet epätarkoituksenmukaisen suuret siirtopalvelumaksujen muutokset. KSS Verkko Oy:n mukaan hakemus tasoitusjakson pidentämisestä yhdellä vuodella on varsin kohtuullinen. Asianosainen harjoittaa sähkömarkkinalain mukaista luvanvaraista sähköverkkotoimintaa ja on siten sähkömarkkinalain (386/1995) 3 :n 9 kohdassa määritelty verkonhaltija. Sähkömarkkinalain 3 :n 6 kohdassa tarkoitettu sähköverkkotoiminta koskee verkkoa, joka on verkonhaltijan hallinnassa ja tosiasiallisessa käytössä. Vahvistuspäätöksen mukaan verkonhaltijan on ilmoitettava Energiavirastolle toisen valvontajakson aikana vuosittain hallinnassaan ja tosiasiallisessa käytössään olevien sähköverkon verkkokomponenttien määrätiedot. Verkon rakennetietoihin ei ole tullut eikä tule sisällyttää verkonhaltijan asiakkaiden lain 3 :n 3 kohdassa tarkoitettuja liittymisjohtoja, jotka eivät ole verkonhaltijan hallinnassa ja tosiasiallisessa käytössä. Jäljempänä esitetyin perustein verkon rakennetietoihin ei ole tullut eikä

5 tule sisällyttää myöskään sähkömarkkinalain 3 :n 3 kohdassa tarkoitettuja liittymisjohtoja, jotka ovat verkonhaltijan hallinnassa. Sähkömarkkinalain 38 c :n 1 momentin mukaan Energiaviraston tulee 38 a :ssä tarkoitetun valvontajakson päätyttyä antamallaan päätöksellä velvoittaa verkonhaltija alentamaan pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen menetelmien perusteella määritettyjä siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa ylittänyt kohtuullisen tuoton määrän, taikka oikeuttaa verkonhaltija korottamaan siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa alittanut kohtuullisen tuoton määrän. Jos verkkotoiminnan tuotto on ylittänyt valvontajakson kuluessa kohtuullisen tuoton määrän vähintään 5 prosentilla, on alennettavaan määrään lisättävä korko, joka lasketaan koko alennettavalle määrälle vuotuisena korkona päättyneen valvontajakson ajalta sähkömarkkinalain 38 a :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vahvistuspäätöksen mukaisesti määritetyn oman pääoman koron keskiarvon mukaan. Lisäksi valvontalain 38 c :n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että valvontajakson päätyttyä Energiaviraston tulee antaa päätös, jossa arvioidaan onko hinnoittelu ollut valvontajakson aikana kokonaisuudessaan säännösten ja 38 a :n 1 momentin 1 kohdan tarkoittaman vahvistuspäätöksen mukaista. Valvontajakson päätyttyä verkonhaltijan tulee Energiaviraston päätöksen perusteella palauttaa mahdollinen ylituotto siirtopalvelujen hintoja alentamalla asiakkaille. Merkittävässä ylitystapauksessa verkonhaltija maksaa palautettavalle määrälle koron koko sen valvontajakson ajalta, jonka kuluessa tämä ylituotto on kertynyt. Mikäli verkkotoiminnan tuotto alittaa hyväksyttävänä pidettävän tason, voi verkonhaltija vastaavasti kerätä alitusta vastaavan määrän korkeampina siirtopalvelumaksuina seuraavan valvontajakson kuluessa. Yllä mainitun 38 c :n yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu myös, että tasoitus tulee toteuttaa yleisenä tasoituksena asiakkaille näitä koskevan hinnoittelun kautta. Verkonhaltijalle on tarkoituksenmukaista antaa mahdollisuus myös kohtuullisen tuoton alittavan määrän tasoitukseen seuraavan valvontajakson kuluessa, koska muussa tapauksessa osa verkonhaltijoista hinnoittelisi siirtopalvelumaksunsa jatkuvasti varmuuden vuoksi yli hyväksyttävän määrän, jotta tuottotavoite ei jäisi satunnaisen tai ennakoimattoman syyn vuoksi toteutumatta. Kohtuullisen tuoton alittavan määrän tasoitusjakso rajataan seuraavaan valvontajaksoon. Tämän jälkeen tasoittaminen ei tule olla enää mahdollista. Tasoitusjakson rajattu pituus on siis pääsääntö, jota Energiavirasto voi painavasta syystä pidentää enintään neljällä vuodella. Lisäksi 38 c :n yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että tasoitusjakson pituutta on tarkoituksenmukaista rajoittaa, jotta omistajan tuottovaatimuksen muuttuminen tai verkonhaltijan omistajanvaihdos eivät johda kohtuullisen tuoton alittavien määrien perimiseen pitkältä ajalta jälkikäteen. Merkittävän ylihinnoittelun ehkäisemiseksi verkonhaltijan tulee suorittaa palautuksen yhteydessä korkoa palautettavalle määrälle, jos verkkotoiminnan tuotto on ylittänyt valvontajakson kuluessa kohtuullisen tuoton määrän vähintään 5 prosentilla.

6 Alennettavaan määrään lisättävä korko tulee laskea koko alennettavalle määrälle vuotuisena korkona päättyneen valvontajakson ajalta vahvistuspäätöksen mukaisesti määritetyn oman pääoman koron keskiarvon mukaan. Valvontapäätökseen sovellettava laki Energiamarkkinavirasto on vahvistanut asianosaisen noudatettavaksi toisella valvontajaksolla menetelmät verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi sähkömarkkinalain (386/1995, jäljempänä sähkömarkkinalaki) 38 a :n nojalla. Sähkömarkkinalaki on kumottu voimaan tulleella sähkömarkkinalailla (588/2013, jäljempänä uusi sähkömarkkinalaki). Energiaviraston päätöksestä valvontajakson päätyttyä säädetään voimaan tulleen sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (590/2013, valvontalaki) 14 :ssä. Valvontalain 40 :n siirtymäsäännöksen mukaan tilanteessa, jossa ennen valvontalain voimaantuloa annettua vahvistuspäätöstä muutetaan valvontalain 13 :n 1 momentin 2 kohdan perusteella, valvontalain ja uuden sähkömarkkinalain säännöksiä sovelletaan valvontalain ja uuden sähkömarkkinalain voimaan tullessa kesken olevaan valvontajaksoon kohdistuvaan valvontalain 14 :n mukaiseen valvontapäätökseen siltä osin kuin päätös koskee vahvistuspäätöksen muutoksen voimaantulon jälkeistä aikaa. Näin ollen valvontalain ja sähkömarkkinalain aineellisoikeudellisia säännöksiä ei sovelleta valvontalain 40 :ssä tarkoitetussa tilanteessa valvontapäätökseen siltä osin kuin valvontapäätös koskee vahvistuspäätöksen muutosta edeltävää aikaa, vaan tältä osin sovelletaan kumotun sähkömarkkinalain säännöksiä. Valvontalaissa ei nimenomaisesti ole säädetty siitä, tuleeko valvontapäätökseen, joka koskee valvontajaksoa, joka oli jo päättänyt valvontalain ja uuden sähkömarkkinalain voimaantullessa, soveltaa valvontalain säännöksiä ja uuden sähkömarkkinalain aineellisoikeudellisia säännöksiä vai kumotun sähkömarkkinalain säännöksiä. Valvontapäätös on kuitenkin viimekädessä mekaaninen laskelma vahvistuspäätöksessä vahvistettujen menetelmien perusteella ja sidottu kyseiseen valvontajaksoon. Valvontalain 40 :ssä tarkoitetussa tilanteessa on kyse voimassa olevan vahvistuspäätöksen mukaisen menetelmän muuttamisesta. Nyt käsillä olevassa tapauksessa ei ole kyse siitä olisiko toista valvontajaksoa koskevia menetelmiä tullut lain muutoksen johdosta muuttaa, koska toinen valvontajakso on edellä esitetysti jo päättynyt. Viraston on annettava valvontapäätös toista valvontajaksoa koskien, joka on alkanut Virasto katsoo, että sanotun valvontalain 40 :n siirtymäsäännöksen edellyttämä systematiikka sekä lain esitöissä (HE 20/2013 vp, s. 19 ja vastaava vanha HE 127/2004 vp, s. 18) vahvistettu etukäteisen valvonnan periaate huomioon ottaen valvontapäätökseen, joka koskee valvontajaksoa, joka oli jo päättynyt valvontalain ja uuden sähkömarkkinalain voimaantullessa, on sovellettava kumotun sähkömarkkinalain säännöksiä kuin ne olivat voimassa Tätä puoltavat sekä ennakollisen valvonnan tarkoituksenmukainen toteuttaminen että verkonhaltijoiden asiaankuuluvien suunnittelumahdollisuuksien turvaaminen. Sähköverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon määrittäminen asiakkaan liittymisjohdot

7 Sähkömarkkinalain esitöiden (HE 127/2004 vp, yleisperustelut s. 7) mukaan luonnollisen monopolin erityisvalvonnan keskeisiä tavoitteita ovat tasapuolisuus, jatkuvuus ja tehokkuus. Tasapuolisuudella tarkoitetaan yhteiskunnan sisäistä tulonjakoa valvottavien yritysten omistajien ja asiakkaiden välillä. Tasapuolisuus liittyy myös asiakasryhmien välisiin suhteisiin ja silloin tarkastelun kohteena on se, ettei mikään asiakasryhmä kanna suhteettoman suurta osuutta yritykselle suoritettavista maksuista suhteessa aiheuttamiinsa kustannuksiin. Vastaavasti myös valvottavien yritysten kohtelun edellytetään olevan tasapuolista. Tehokkuus puolestaan tarkoittaa asiakkaan haluaman palvelun aikaansaamista mahdollisimman alhaisin kustannuksin. Sähkömarkkinalain 4 :n 1 momentin mukaan sähköverkkotoimintaa saa harjoittaa vain sähkömarkkinaviranomaisen antamalla luvalla (sähköverkkolupa). Lain esitöiden (HE 138/1994 vp, 4 :n yksityiskohtaiset perustelut) mukaan sähköverkon keskeinen asema sähköverkkojärjestelmässä ja verkkotoiminnan monopoliluonne tekevät tarpeelliseksi, että yhteiskunta voi valvoa ja säännellä verkonhaltijoiden toimintaa lupamenettelyn avulla. Edelleen lain esitöiden (HE 138/1994 vp, yleisperustelut Sähköverkkoluvat) mukaan luvanvaraisuuden avulla valvottaisiin sähkömarkkinalain asettamia velvoitteita luvanhaltijoille. Velvoitteiden vastapainona luvanhaltijat saisivat verkkotoiminnan harjoittamiseen liittyviä oikeuksia, joiden tarkoituksena on turvata verkonhaltijan toimintaedellytykset. Lakiehdotuksessa on pyritty huolehtimaan, että oikeuksien ja velvoitteiden välillä olisi oikeudenmukainen tasapaino. Jakeluverkon osalta luvassa määrättäisiin maantieteellinen vastuualue, joihin velvoitteet ja oikeudet kohdistuvat. Sähkömarkkinalain 6 :n 1 momentin mukaan jakeluverkonhaltijalle annettavassa sähköverkkoluvassa määritetään luvanhaltijalle maantieteellinen vastuualue jakeluverkon osalta. Lain esitöissä (HE 138/1994 vp, 6 :n yksityiskohtaiset perustelut) on todettu, että jakeluverkon haltijoille tulisi kullekin yksiselitteinen maantieteellinen alue vastuulleen. Siihen liittyvät oikeudet, velvoitteet ja vastuut säädettäisiin toisaalla tässä laissa. Sähkömarkkinalain 10 :n mukaan verkonhaltijan on kohtuullista korvausta vastaan myytävä sähkön siirtopalveluja niitä tarvitseville verkkonsa siirtokyvyn rajoissa (siirtovelvollisuus). Lain esitöiden (HE 138/1994 vp, 10 :n yksityiskohtaiset perustelut) mukaan siirtovelvollisuus tarkoittaa, että monopoliasemassa olevat verkot on avattava tietyin edellytyksin kaikkien halukkaiden käyttöön. Sähkömarkkinalain säännösten ja lain esitöiden perusteella verkkoluvan mukaisella jakeluverkonhaltijan vastuualueella verkonhaltijan oikeudet, velvoitteet ja vastuut koskevat verkkotoimintaa vain verkonhaltijan yksinoikeuden piirissä olevassa verkossa. Ne sähköverkot, jotka eivät ole verkonhaltijan yksinoikeuden piirissä, ovat joko sähkömarkkinalain nojalla tai yleisen elinkeinovapauden perusteella vapaan kilpailun piirissä. Verkonhaltijaan kohdistuvat sähkömarkkinalain mukaiset sähköverkkotoiminnan velvoitteet ja oikeudet eivät koske näitä kilpailtuja sähköverkkoja. Terve ja toimiva kilpailu sähkömarkkinoilla edellyttää lain esitöiden (HE 138/1994 vp, yleisperustelut Toimintojen eriyttäminen), että kilpaillut sähköliiketoiminnot toimivat liiketaloudellisesti kannattavasti eikä niitä tueta monopolitoiminnoilla (ristiinsubventointi).

8 Sähkönkäyttöpaikan liittymisjohdon sekä kiinteistön sisäisen sähköverkon rakentaminen, käyttö ja kunnossapito ovat olleet vapaan kilpailun piirissä sähkömarkkinalain (386/1995) voimaan astumisesta alkaen. Sähköntuotantolaitoksen osalta muut kuin kiinteistön sisäiset johdot ovat olleet vapaan kilpailun piirissä alkaen (laki 1172/2004). Sähkömarkkinalain 17 :n mukaan jakeluverkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa jakeluverkkoa vastuualueellaan. Pykälän 2 momentin mukaan muut saavat rakentaa vastuualueelle jakeluverkkoa, jos 1 kohdan nojalla kysymyksessä on liittymisjohto, jolla sähkönkäyttöpaikka liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan sähköverkkoon, 2 kohdan nojalla kysymyksessä on liittymisjohto, jolla sähköntuotantolaitos liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan tai muun verkonhaltijan sähköverkkoon tai 3 kohdan nojalla kysymyksessä on kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen verkko. Sähkömarkkinalain esitöiden (HE 138/1994 vp, 18 :n yksityiskohtaiset perustelut) mukaan ellei muusta verkonhaltijan kanssa sovita, toisen rakentama verkonosa jäisi rakentajan tai rakennuttajan vastuulle ja tämä myös vastaisi verkonosan käytöstä ja kunnossapidosta Virasto huomauttaa, ettei tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseinen verkonosa olisi tullut edellä mainitulla tavalla monopolitoiminnan piiriin. Lisäksi lain esitöissä (HE 127/2004 vp, s. s ) on todettu, että liittymisjohdon keskeinen tunnusmerkki on se, että johto palvelee vain yhtä liittyjää. Muut liittyjät eivät voi esitöiden mukaan rakentaa omaa liittymisjohtoaan laissa tarkoitettuun liittymisjohtoon, koska tässä tapauksessa tämän operointi muuttuisi luvanvaraiseksi verkkotoiminnaksi. Liittymisjohdon rakentaminen, käyttö ja kunnossapito eivät kuulu sähkömarkkinalain 17 :n 2 momentin ja lain esitöiden perusteella lailla säännellyn luvanvaraisen verkkotoiminnan piiriin eikä tähän toimintaan siten sovelleta vahvistuspäätöksiä. Energiavirasto huomauttaa, että se seikka, mikä taho sähkönkäyttöpaikan tai sähköntuotantolaitoksen liittymisjohtoa operoi tai minkä tahon hallinnassa tämä on, ei määrittele, kuuluuko liittymisjohto luvanvaraisen verkkotoiminnan piiriin. Sähkömarkkinalain uudistamista koskevissa lain esitöissä (EY:n kolmannen energian sisämarkkinapaketin täytäntöönpanoa valmistelevan työryhmän loppuraportti, , s ) on yksiselitteisesti vahvistettu sähkömarkkinalain (386/1995) mukaiseksi, ettei liittymisjohtojen ylläpito- tai muita kustannuksia kateta siirtotariffilla ja vaikka liittymisjohdon omistaisi verkonhaltija, johtoa ei sisällytetä verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvoon. Selvyyden vuoksi Energiavirasto myös toteaa, etteivät sähkömarkkinalain 3 :n 3 kohdan mukaista liittymisjohtoa vastaavasti koske sähkömarkkinalain mukaiset verkonhaltijan velvoitteet. Liittymisjohtoa ei koske sähkömarkkinalain 9 :n 2 momentin mukainen liittämisvelvollisuus, eikä sähkömarkkinalain 9 :n 1 momentin mukaiseen kehittämisvelvollisuuteen sisältyvä velvoite rakentaa verkko uudelleen koske asiakkaan liittymisjohtoa, vaikka liittymisjohto olisikin verkonhaltijan hallinnassa. Edelleen kumotun sähkömarkkinalain esitöissä (HE 138/1994 vp, 14 :n yksityiskohtaiset perustelut) on nimenomaisesti todettu, että monopoliasemassa olevalta verkkotoiminnalta tulisi edellyttää

9 hinnoittelun kohtuullisuutta. Kohtuullisen hinnoittelun vaatimus ei siten koske vapaan kilpailun piirissä olevaa verkkotoimintaa. Sähkömarkkinalain 3 :n 3 kohdan mukaan, jos johto on rakennettu yhtä verkonhaltijan asiakasta varten ja se palvelee yhtä liittyjää, kyseessä on lain tarkoittama sähkönkäyttöpaikan tai sähköntuotantolaitoksen liittymisjohto. Verkonhaltijan sähkömarkkinalain 9 :n mukaisen liittämisvelvollisuuden on Energiaviraston tulkintakäytännössä katsottu ulottuvan siihen asti kuin verkon rakentaminen on sähkömarkkinalain 17 :n mukaisesti verkonhaltijan yksinoikeuden piirissä. Energiavirasto huomauttaa, että jos asiakas on rahoittanut johdon, tämä on lisäksi selvä tunnusmerkki siitä, että kyseessä oleva johto on rakennettu sähkömarkkinalain 3 :n tarkoittamalla tavalla yhtä verkonhaltijan asiakasta varten, eli kyseessä on liittymisjohto. Näin ollen se seikka, että liittymispiste on asiakkaan maksaman liittymisjohdon rakentamisen jälkeen liittymissopimuksella siirretty asiakkaan pääkeskukselle, ei tee kyseessä olevan liittymisjohdon rakentamisesta, -käytöstä ja -kunnossapidosta säänneltyä verkkotoimintaa. Sähkömarkkinalain 3 :n 3 kohdan mukaisia liittymisjohtoja ei ole tullut eikä tule sisällyttää verkon rakennetietoihin, vaikka niiden hallinta olisikin siirretty verkonhaltijalle. Virasto toteaa, ettei voimassa olevalla sähkömarkkinalailla (588/2013) oikeustilaa ole tältä osin muutettu. Selvyyden vuoksi virasto myös toteaa, ettei tällä päätöksellä oteta kantaa siihen, onko liittymisjohtojen hallinnan siirtäminen verkonhaltijalle ollut lainmukaista. Sähkömarkkinalain 28 :n 1 momentin nojalla sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on eriytettävä sähköverkkotoiminta muista sähköliiketoiminnoista sekä sähköliiketoiminnot muista yrityksen harjoittamista liiketoiminnoista. Sähköliiketoimintoja ei kuitenkaan sähkömarkkinalain 28 :n 3 momentin nojalla eriytetä toisistaan ja muista liiketoiminnoista, jos liiketoiminta on määrältään tai suhteessa yrityksen harjoittamiin muihin liiketoimintoihin verrattuna vähäistä. Sähkömarkkinalain ja eriyttämisasetuksen sekä niiden esitöiden mukaisten eriyttämisvelvoitteiden kannalta on selvää, että sähköverkkotoiminnan tilinpäätökseen on tarkoitus sisällyttää vain monopoliluonteista toimintaa. Näin ollen eriyttämisvelvoitteidenkaan kannalta liittymisjohtoihin liittyviä eriä ei tule sisällyttää verkonhaltijan verkkotoiminnan eriytettyyn tilinpäätökseen, vaan niitä koskeva toiminta tulee eriyttää säännellyn verkkotoiminnan tilinpäätöksestä. Ensimmäiseltä valvontajaksolta kertyneen alijäämän tasoitusjakso KSS Verkko Oy on vaatinut ensimmäiseltä valvontajaksolta kertyneen alijäämänsä tasoitusjakson pidentämistä vuodella siten, että toisen valvontajakson tasoitusjaksoa ensimmäisen valvontajakson alijäämän osalta tulisi pidentää vuoden 2012 loppuun saakka. Sähkömarkkinalain 38 c :n 1 momentin mukainen pääsääntö yli- ja alijäämien tasoittamiselle on seuraava valvontajakso ja että tasoittamiseen tarkoitettua seuraavaa valvontajaksoa ei pidennetä. Mikäli Energiavirasto pidentää tasoittamiseen tarkoitettua ajanjaksoa on kyse poikkeuksesta edellä mainittuun pääsääntöön (tasoitusjakso). Tällöin 2 momentin mukaan edellä mainitun tasoitusjakson myöntämiseksi pitää olla painava syy (HE 127/2004 ja HE 20

10 /2013 erityinen syy). Kohtuullisen tuoton alittavan määrän tasoitusjakso on 38 c :n perustelujen mukaan nimenomaisesti tarkoituksenmukaisuussyistä rajoitettu seuraavaan valvontajaksoon, jotta omistajan tuottovaatimuksen muuttuminen tai verkonhaltijan omistajanvaihdos eivät johtaisi kohtuullisen tuoton alittavien määrien perimiseen pitkältä ajalta jälkikäteen. Tasoitusjakson pidentämiseen oikeuttavasta erityisestä syystä on sähkömarkkinalain esitöissä, hallituksen esityksessä (127/2004) pykälän 38 c yksityiskohtaisissa perusteluissa, esitetty esimerkkinä Energiaviraston valvontapäätöksen merkittävä muuttuminen muutoksenhaun johdosta tasoitusjakson kuluessa. Painavan syyn arvioinnin osalta Energiavirasto katsoo, että siihen vetoavan tulee osoittaa selvitys niistä tosiasiallisista syistä ja niiden vaikutuksista, joita katsoo kohdanneen tämän seurauksena. Energiavirasto viittaa tämän osalta korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (KHO 422/3/11), jossa korkein hallinto-oikeus katsoi, että valittajien oli tullut osoittaa riittävä selvitys muun muassa siitä, että finanssikriisistä ja valtionlainakriisistä johtunut toimintaympäristön muutos olisi konkreettisesti vaikuttanut valittajina olevien verkonhaltijoiden liiketoimintaan ja niiden sähköverkkoihin kohdistuviin investointimahdollisuuksiin, kun huomioon otetaan näiden investointien pitkäkestoinen luonne. Energiamarkkinoiden kohtuullisuusvalvontaa uudistavan työryhmän Kauppa- ja teollisuusministeriölle (13/2003) jättämään raportin mukaan yhtä valvontajaksoa pidempää palautusaikaa tulisikin soveltaa vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Tätä tukevat myös Euroopan Unionin oikeudessa vahvistettu ennakollisen valvonnan periaate sekä sähköverkkotoiminnan erityisvalvonnan toimivuuden vaatimukset. Viraston tulee ratkaisutoiminnassaan huomioida sähkömarkkinoiden erityisvalvonnan keskeisten tavoitteiden tasapuolisuuden, jatkuvuuden ja tehokkuuden toteutuminen. Ennakollisen valvonnan tarkoituksenmukainen toteuttaminen ja kaikkien verkonhaltijoiden asiaankuuluvien tasapuolisten suunnittelumahdollisuuksien turvaaminen edellyttävät, että yli- ja alijäämien tasoittamista koskevasta pääsäännöstä poiketaan vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Myös markkinaoikeuden päätöksen Dnro 260/12/E 1 perusteluista käy ilmi tavoite verkonhaltijoiden tasapuolisen kohtelun mahdollistavaan ja tarkoituksenmukaisesti toimivaan ennakolliseen valvontaan. Sähkömarkkinalain 38 c :n perustelujen mukaan valvontajaksoon perustuvalla tarkastelulla on pyritty mahdollistamaan verkonhaltijalle pitkäjännitteisemmät suunnittelu- ja toimintamahdollisuudet muun muassa investointien toteuttamiselle sekä paremmat mahdollisuudet huomioida toiminnassa säätilan vaihteluiden aiheuttamat vuotuiset eroavuudet. Sähkömarkkinalain 38 c :n 2 momentin soveltamisen osalta tulee erityisesti huomioida sähkön sisämarkkinadirektiivin (2009/72/EY) 51 johdantokappaleessa ilmaistu tavoite, jonka mukaan kuluttajien etujen olisi oltava keskeisessä osassa. Viraston on direktiivin 51 johtolauseen mukaan huolehdittava kuluttajien oikeuksien toteutumisesta sekä 36 artiklan g alakohdan mukaan varmistettava, että asiakkaat hyötyvät kansallisten markkinoiden tehokkaasta toiminnasta. Viraston tehtävänä on myös samaisen artiklan mukaan tehokkaan kilpailun ja kuluttajansuojan varmistamisen edistäminen. Asiakkaiden oikeusturva ja ennakointimahdollisuudet epätarkoituksenmukaisen suurien siirtopalvelumaksujen muutoksien

11 osalta tulee myös huomioida harkittaessa tasoitusjakson pidentämistä erityisessä tapauksessa painavan syyn perusteella. Energiaviraston aikaisemmassa hallintokäytännössä virasto on arvioinut sähkömarkkinalain 38 b :n 3-kohdan mukaista erityisen syyn ja merkittävän muutoksen edellytyksiä. Sähkömarkkinalain 38 c :n perustelujen mukaan esimerkkinä tasoitusjakson pidentämiseen oikeuttavasta erityisestä syystä mainitaan se, että sähkömarkkinaviranomaisen tässä pykälässä tarkoitettu päätös on muutoksenhaun johdosta muuttunut merkittävästi tasoitusjakson kuluessa. On huomattava, että lainsäätäjän mukaan erityinen syy tasoitusjakson pidentämiseen olisi käsillä nimenomaan silloin, mikäli 38 c :n mukainen päätös, eli valvontapäätös, olisi muutoksenhaun johdosta merkittävästi muuttunut tasoitusjakson kuluessa. Käytännössä kyseinen merkittävän muutoksen edellytys on verrattavissa 38 b :n mukaiseen olosuhteiden olennaiseen muutokseen. Sähkömarkkinalain 38 c :n perusteluissa lausutaan edelleen: Tällaisessa tapauksessa tasoituksen toteuttaminen jäljellä olevan tasoitusjakson kuluessa voisi johtaa sekä verkonhaltijan että tämän asiakkaiden kannalta epätarkoituksenmukaisen suuriin siirtopalvelumaksujen muutoksiin. Tästä on pääteltävissä, että tulee arvioida mihin tasoituksen toteuttaminen jäljellä olevan tasoitusjakson kuluessa voisi johtaa, eli käytännössä mitä tämä on vaikuttanut verkonhaltijan toimintaan. Näin ollen viraston aikaisemmassa hallintokäytännössä määritetyt kriteerit siitä, onko olennaisen olosuhdemuutoksen vaatimus ylittynyt, tulee huomioida. Energiaviraston aikaisemman hallintokäytännön mukaisesti olosuhteiden muutoksen olennaisuutta arvioitaessa virasto on arvioinut vaatimusten vaikutuksia suhteutettuna kohtuulliseen tuottoon ja liikevaihtoon. Viraston arvio olennaisuudesta ylittyy, jos toteutuneet vaikutukset ylittävät 10 prosenttia kohtuullisesta tuotosta sekä 5 prosenttia liikevaihdosta kyseisenä vuonna tai valvontajakson aikana riippuen siitä, missä vaiheessa valvontajaksoa arviointi tehdään. Vaikutusten seurauksena verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskenta muuttuu ylijäämäiseksi olosuhteiden muutoksen takia kyseisen vuoden tai valvontajakson aikana. Energiavirasto toteaa, että kyseessä on eräänlaisen tutkintakriteerin ylittymisestä, jolloin virasto lähtee tutkimaan, onko olennaisen olosuhdemuutoksen vaatimus ylittynyt. Olennaisten olosuhdemuutosten tulee lisäksi olla sillä tavoin merkittäviä, että ilmeisen painavan syyn vaatimus täyttyy. Pelkästään se seikka, että vaikutukset ylittävät 10 prosenttia kohtuullisesta tuotosta sekä 5 prosenttia liikevaihdosta kyseisenä vuonna tai valvontajakson aikana, ei vielä riitä osoittamaan että olosuhdemuutoksen vaikutukset olisivat olleet riittävän merkittäviä, esimerkiksi mikäli yhtiön kohtuullisen tuoton laskenta kuitenkin on yhä alijäämäinen. Viraston aikaisemman hallintokäytännön osalta on huomioitava, että vaatimukset ovat koskeneet kustannusten läpilaskutusta, joka vaikuttaa suoraan ali- tai ylijäämän muodostumiseen. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vaatimus koskee suoraan alijäämän pidentämistä tasoitusjaksolle. Käsillä olevassa tapauksessa ei ole kyseessä vaadittujen kustannuserien vaikutusten poistamisen arviointi, joten niiden vaikutuksen arvioiminen ylijäämän

12 muodostukseen ei suoranaisesti ole mahdollista. Lisäksi viraston näkemyksen mukaan käsillä olevassa tapauksessa tulee huomioida, voiko kyseessä olla tilanne, jota verkonhaltija on voinut ennakoida, eli epätarkoituksenmukaisen suuret siirtopalvelumaksujen muutokset eivät voi tässä tapauksessa olla seurausta verkonhaltijan omasta toiminnasta ja esimerkiksi omistajan tuottovaatimuksen muuttumisesta tai verkonhaltijan omistajanvaihdoksesta. Nämä ovat juuri syitä, joiden nojalla pääsääntö tasoitusjakson rajaamisesta seuraavaan valvontajaksoon on hallituksen esityksessä perusteltu, jotta omistajan tuottovaatimuksen muuttuminen tai verkonhaltijan omistajanvaihdos eivät johtaisi kohtuullisen tuoton alittavien määrien perimiseen pitkältä ajalta jälkikäteen. On lisäksi huomioitava edellä mainittujen verkonhaltijan ennakointimahdollisuuksien kannalta, että jakeluverkonhaltijan vastuualueen muuttuessa tällä on mahdollisuus hakea siirtymäaikaa yhtenäisen hinnoittelun toteuttamiseksi. Sähkömarkkinalain (1995/386) 15 3 mom:n mukaan sähkömarkkinaviranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen siirtopalvelujen erillisten hintojen soveltamisesta, jos jakeluverkonhaltijan vastuualueen osien kustannustasot ja hinnoitteluperusteet eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Hallituksen esityksen HE 127/2004 SML:n 26 :n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan yritysjärjestelyjen yhteydessä yksittäisten asiakkaiden maksuihin suuria muutoksia aiheuttavat jakeluverkonhaltijan hintamuutokset tulisi toteuttaa Energiamarkkinaviraston hyväksymän siirtymäajan kuluessa. On selvää, että muutoksen merkityksellisyyttä tulee arvioida juuri kyseisessä tilanteessa, kuten sähkömarkkinalain 38 b :n olosuhteiden olennaisen muutoksen osalta. Näin ollen aikaisempi viraston ja markkinaoikeuden käytäntö on syytä huomioida soveltuvin osin myös sähkömarkkinalain 38 c :n soveltamisen osalta. KSS Verkko Oy:n ja Iitin Sähkö Oy:n ensimmäisen valvontajakson alijäämä on suhteellisena osuutena toisen valvontajakson liikevaihdoista noin 3 prosenttia. Yhtiöiden ensimmäisen valvontajakson alijäämä suhteessa toisen valvontajakson vuosittaisiin kohtuullisiin tuottoihin on noin 15 prosenttia. Energiaviraston vaatimus olennaisen olosuhdemuutoksen ylittymisestä ei näin ollen ole asiassa ylittynyt. Vuosina KSS Verkko Oy on jakanut osinkoja omistajilleen vuosittain noin 3,1 3,4 miljoonaa euroa. Iitin Sähkö Oy on vastaavasti jakanut osinkoja noin tuhatta euroa. KSS Verkko Oy:n kohtuullinen tuotto vastaavalla ajanjaksolla on vuosittain ollut noin [ ] miljoonaa euroa. Iitin Sähkö Oy:n kohtuullinen tuotto on ollut vuosittain noin [ ] tuhatta euroa. KSS Verkko Oy on pystynyt investoimaan toisella valvontajaksolla vuosittain noin 2,8 6,9 miljoonalla eurolla ja Iitin Sähkö Oy 0,77 1,2 miljoonalla eurolla. KSS Verkko Oy on siis pystynyt toisella valvontajaksolla sekä jakamaan voittoa omistajille että investoimaan verkkotoimintaansa. [ ] Salassa pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain kohdan nojalla.

13 KSS Verkko Oy vetoaa vaatimustensa tueksi markkinaoikeuden antamaan päätökseen (MAO: :07) ensimmäisen valvontajakson valvontalaskentamenetelmiä koskien. KSS Verkko Oy:llä ei ole hakemuksen mukaan kyseisen päätöksen viipymisen vuoksi ollut tosiasiallista mahdollisuutta muovata tariffeja täydellä varmuudella vastaamaan ensimmäisen valvontajakson alijäämää toisella valvontajaksolla. Olennaisten olosuhdemuutosten merkityksen sekä tämän muutoksen johdosta verkonhaltijan tosiasiallisten toimintamahdollisuuksien arvioinnin osalta on huomiota kiinnitettävä siihen, että 2. valvontajakson aikana ei ole liiketoimintaympäristössä tapahtunut mitään mikä olisi estänyt KSS Verkko Oy:ä hyödyntämästä alijäämiään. Markkinaoikeuden päätöksen (MAO: /07) myötä muuttunut ensimmäisen valvontajakson alijäämän kompensointiin vaikuttava toisen valvontajakson valvontamenetelmien minimitaso on ollut KSS Verkko Oy:n tiedossa jo 2. valvontajakson alkaessa KSS Verkko Oy olisi voinut halutessaan hyödyntää kyseisen valvontajakson kuluessa kyseisen päätöksen johdosta kasvaneet alijäämänsä hinnoittelussaan. KSS Verkko Oy:n mukaan Iitin Sähkö Oy:n ensimmäisen valvontajakson alijäämän kompensointi toisen valvontajakson aikana olisi edellyttänyt sitä, että Iitin Sähkö Oy olisi korottanut siirtomaksuja vuosittain selvästi KSS Verkko Oy:tä enemmän. Kyseisten korotusten seurauksena KSS Verkko Oy:n mukaan yhtiöiden siirtohintojen ero olisi kasvanut entisestään. Iitin Sähkö Oy:llä on kuitenkin ollut vastaavalla tavalla tiedossaan kyseinen markkinaoikeuden päätös 2. valvontajakson alkaessa, ja tällä on ollut täydet mahdollisuudet huomioida hinnoittelussaan kyseisen päätöksen myötä kasvaneet alijäämänsä. Kyseessä on ollut Iitin Sähkö Oy:n omistajien päätös olla hyödyntämättä täysimääräisesti kyseisiä 1. jakson alijäämiä 2. jakson aikana. Lisäksi KSS Verkko Oy:llä on oletettavasti ollut tietoinen yritysjärjestelyyn ryhtyessään, että Iitin Sähkö Oy:llä on alijäämiä hyödyntämättä 520 tuhatta euroa ensimmäiseltä valvontajaksolta. Kyseessä on toisin sanoen ollut molempien yhtiöiden osalta omistajien aikaisemmin määrittämä tuottovaatimuksen taso, joka sittemmin on ilmeisesti muuttunut KSS Verkko Oy:n tasoitusjakson pidentämistä koskevasta hakemuksesta ilmi käyvin tavoin. Asiassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että KSS Verkko Oy on hakenut KSS Verkko Oy:n ja Iitin Sähkö Oy:n hinnoittelun yhtenäistämistä vastuualueen muutoksen johdosta (Energiamarkkinaviraston päätös Dnro 992/434/2010). KSS Verkko Oy esitti hakemuksessaan, että KSS Verkko Oy:n ja Iitin Sähkö Oy:n jakelualueiden hinnat yhtenäistettäisiin kolmen vuoden kuluessa siten, että alueiden hinnat ovat yhtenäiset mennessä, jotta suurilta yksittäisiltä asiakaskohtaisilta hinnan muutoksilta vältyttäisiin. Energiamarkkinavirasto katsoi asiassa esitetyn selvityksen, sähkömarkkinalain säädösten ja niiden esitöissä asiasta lausutun, sekä erityisesti hallituksen esityksen HE 127/2004 sähkömarkkinalain 26 :ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa lausutun perusteella, että KSS Verkko Oy:n esittämä kolmen vuoden siirtymäaika oli kohtuullinen suhteutettuna asiakkaiden maksuihin aiheutuvan muutoksen suuruuteen. Energiamarkkinavirasto hyväksyi kolmen vuoden siirtymäajan KSS Verkko Oy:n ja Iitin Sähkö Oy:n entisen jakelualueiden hintojen yhtenäistämiselle, siten että alueiden hinnat ovat yhtenäiset mennessä. Siirtymäajan soveltamisessa hintojen yhdenmukaistamisen osalta tuli ottaa huomioon mahdollinen valvontapäätöksessä 2012 määritetty ylijäämä. KSS Verkko Oy:n voidaan katsoa

14 olleen tietoinen myös Iitin Sähkö Oy:lle kertyneiden alijäämien merkityksestä liiketoiminnalleen. Huomiota tulee erityisesti kiinnittää siihen, että 26 3 momentin mahdollistaa myös pidemmän siirtymäajan hakemisen. Pykälän perustelujen mukaan siirtymäkauden pituus tulisi suhteuttaa päätöksessä asiakkaiden maksuihin aiheutuvan muutoksen suuruuteen. Siirtymäkauden pituuden ei kuitenkaan tulisi ylittää viiden vuoden aikaa muutoin kuin hyvin poikkeuksellisessa tapauksessa. Täten KSS Verkko Oy olisi halutessaan voinut hakea myös kolmea vuotta lyhyempää siirtymäaikaa. Alijäämien hyödyntämisen osalta tilanne on ollut ennakoitavissa myös tuolloin. Yritysjärjestelyn vaikutukset olisivat ratkenneet myös siten, että yhtiöt eivät olisi hakeneet siirtymäaikaa, vaan molempien alijäämien, yhteensä 1,97 miljoonaa euroa, sen salliessa, nämä olisivat nostaneet siirtohintojaan. Lisäksi on huomioitava, että Iitin kaupan merkitys koko KSS Verkko Oy liikevaihtoon verrattuna ei ole kovin merkittävä. KSS Verkko Oy on esittänyt hakemuksessaan tasoitusjaksosta hinnan korotusprosentteja. Viraston tietojen mukaan nämä hakemuksessa esitetyt korotusprosentit eroavat KSS Verkko Oy:n Energiavirastolle aiemmin raportoimistaan siirtohintojen muutoksista lasketuista prosenteista, erityisesti Iitin Sähkö Oy:n osalta. Mikäli yhtiöt olisivat nostaneet enemmän siirtohintojaan, olisi ensimmäisen valvontajakson alijäämän kompensoinnille toisella valvontajaksolla ollut paremmat edellytykset. KSS Verkko Oy:n hakema siirtymäaika hinnoittelun yhdistämiselle ja hinnan korotusten määrä ovat näin ollen osaltaan vaikuttaneet siihen, ettei ensimmäisen valvontajakson alijäämä ole saatu toisella valvontajaksolla kompensoitua. Kyseessä ovat yhtiön omassa operatiivisessa toiminnassa tehdyt päätökset, joiden osalta markkinaoikeuden päätöksellä ei ole relevanttia merkitystä siten, että KSS Verkko Oy ei olisi voinut ennakoida 2. valvontajaksolla muuttunutta alijäämää. Kohtuullisen tuoton alittavan määrän tasoitusjakso on 38 c :n perustelujen mukaan nimenomaisesti tarkoituksenmukaisuussyistä rajoitettu seuraavaan valvontajaksoon, jotta omistajan tuottovaatimuksen muuttuminen tai verkonhaltijan omistajanvaihdos eivät johtaisi kohtuullisen tuoton alittavien määrien perimiseen pitkältä ajalta jälkikäteen. Asiassa ilmi käyneen perusteella ei voida poissulkea sitä, että poikkeusta tasoitusjakson pidentämiseen erityisen syyn perusteella on vaadittu juuri omistajien muuttuneiden tuottovaatimusten vuoksi. KSS Verkko Oy on hakenut ensimmäisen valvontajakson alijäämän tasoitusjakson pidentämisestä yhdeksi vuodeksi. Sähkömarkkinalaki ei määrittele 38 c :n 2 momentin mukaisen erityisestä syystä pidennettävän tasoitusjakson pituutta. Energiavirasto suorittaa kohtuullisen tuoton valvontaa neljän vuoden pituisin valvontajaksoin. Energiaviraston suorittaman tarkoituksenmukaisen erityisvalvonnan ja valvontamenetelmien käytännön soveltamisen kannalta olisi ongelmallista mikäli joidenkin yhtiöiden osalta sovellettaisiin muuta valvontajaksoa. On ilmeistä, että asiakkaiden edun huomioiminen ei puolla 1. valvontajakson alijäämän tasoitusjakson pidentämistä tavalla, jota asiakkaat eivät ole voineet ennakoida. Lainsäätäjä on rajannut alijäämän siirtymisen seuraavaan valvontajaksoon huomioiden myös asiakkaiden ennakointimahdollisuudet epätarkoituksenmukaisen suurien siirtopalvelumaksujen muutoksien

15 RATKAISU osalta. Mikäli omistajat eivät ole tehneet päätöksiä kyseisten alijäämien hyödyntämisen osalta ajoissa, ei tästä muuttuneesta tuottovaatimuksesta tule siirtää viimekädessä riskiä asiakkaille tavalla, jota lainsäätäjä ei ole tarkoittanut. Ensimmäisen valvontajakson alijäämän kompensointiin vaikuttava toisen valvontajakson valvontamenetelmien minimitaso on ollut KSS Verkko Oy:n tiedossa KSS Verkko Oy ei ole hakemuksessaan esittänyt mitään sellaista painavaa perustetta, jonka perusteella yhtiön ensimmäisen valvontajakson alijäämän tasoitusjaksoa tulisi pidentää valvontalaissa säädetystä toisesta valvontajaksosta pidemmäksi. KSS Verkko Oy:n on siis tullut tasoittaa ensimmäisen valvontajakson alijäämä toisella valvontajaksolla. Kyseinen alijäämä ei siirry kolmannelle valvontajaksolle. Energiamarkkinavirasto vahvistaa asianosaisen toisen valvontajakson toteutuneeksi oikaistuksi tulokseksi tuhatta euroa ja kohtuulliseksi tuotoksi tuhatta euroa. Täten toisen valvontajakson kertynyt tuoton ylijäämä on 76 tuhatta euroa. Ensimmäiseltä valvontajaksolta kertynyt aljäämä on tuhatta euroa. Ensimmäiseltä valvontajaksolta kertynyt alijäämä huomioiden kolmannelle valvontajaksolle siirtyvä, vahvistettu ylijäämä on yhteensä 0 euroa. Liitteessä 2 on laskelma verkonhaltijan toisen valvontajakson toteutuneesta ja kohtuullisesta tuotosta. Energiavirasto katsoo, että KSS Verkko Oy:n ei ole esittänyt riittäviä painavan syyn kynnyksen ylittäviä perusteluja, jotta ensimmäisen valvontajakson alijäämän tasoittamiseen tarkoitettua aikaa yli toisen valvontajakson tulisi pidentää. KSS Verkko Oy:n ensimmäisen valvontajakson alijäämän tasoitusjaksoa ei pidennetä valvontalain 38 c :m 2 momentissa säädetystä pidemmäksi. MUUTOKSENHAKU Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä 1. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Sähkömarkkinalaki (386/1995) 3 3 ja 8 kohdat, 17 2 mom., 28 ja 38 c

16 Ylijohtaja Riku Huttunen Laskentatoimen asiantuntija Tiina Karppinen LIITTEET 1. Valitusosoitus 2. Laskelma asianosaisen toisen valvontajakson toteutuneesta oikaistusta tuloksesta ja kohtuullisesta tuotosta (salassa pidettävä) 3. Verkon rakennetiedot ja laskelma (salassa pidettävä) 4. Vuosittaiset kohtuullisen tuoton laskelmat vuosilta (salassa pidettävä) JAKELU MAKSUTTA Asianosainen

17 ENERGIAVIRASTO Liite 1 Valitusosoitus Muutoksenhakuoikeus Energiaviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valituskelpoisella päätöksellä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusviranomainen Energiaviraston päätökseen on markkinaoikeus. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmän sisältö Valitus tehdään kirjallisesti. Markkinaoikeudelle osoitetussa valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: muutoksenhaun kohteena oleva päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu Energiamarkkinavirastolle tai markkinaoikeudelle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä

18 ENERGIAVIRASTO Liite 1 suullisesti valitusviranomaisessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Valituskirjelmän toimittaminen valitusviranomaiselle Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa markkinaoikeuteen, jonka osoite on: Markkinaoikeus Radanrakentajantie HELSINKI Faksi: sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi

19 ENERGIAVIRASTO Liite 2 Julkinen LASKELMA ASIANOSAISEN TOISEN VALVONTAJAKSON TOTEUTUNEESTA OIKAISTUSTA TULOKSESTA JA KOHTUULLISESTA TUOTOSTA Yhtön nimi: KSS Verkko Oy Y-tunnus: Valvontajakso: Toinen valvontajakso 1) Vuosi Toteutunut oikaistu tulos t Kohtuullinen tuotto t 2008 [ ] [ ] 2009 [ ] [ ] 2010 [ ] [ ] 2011 [ ] [ ] Yhteensä valvontajaksolta kertynyt ylijäämä (+) / alijäämä (-) ja mahdollinen korkoseuraamus (+) t valvontajaksolta kertynyt ylijäämä (+) / alijäämä (-) ja mahdollinen korkoseuraamus (+) t valvontajaksolle siirtyvä ylijäämä (+)/ alijäämä (-) t 0 1) Julkisessa päätösversiossa hakasulkein merkityt kohdat on jätetty pois viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain kohdan perusteella.