Rakennusten automaation vaikutus energiatehokkuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusten automaation vaikutus energiatehokkuuteen"

Transkriptio

1 Rakennusten automaation vaikutus energiatehokkuuteen Perusteet ja opas YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

2 Esipuhe Rakennuksissa kulutetaan Euroopassa enemmän energiaa kuin mitä liikenne tai teollisuus kuluttaa. Rakennuksissa kuluu yli 40 prosenttia koko Euroopan energiankulutuksesta. Tästä energiamäärästä kaksi kolmasosaa kuluu kotitalouksissa. Tehtyjen selvitysten mukaan rakennusten energiankulutusta Euroopassa voitaisiin vähentää jopa viidenneksellä energiatehokkuutta parantamalla. Energiatehokkuutta tavoiteltaessa automaatio on keskeisessä asemassa. Pyrittäessä energiatehokkaisiin ratkaisuihin on toteutettujen järjestelmä- ja laiteratkaisujen oikea käyttötapa yksi keinoista saavuttaa haluttu lopputulos. Ilman toimivaa automaatiota laitteiden käyttö, ohjaaminen ja seuranta ei kuitenkaan olisi käytännössä mahdollista. Hyöty muista energiaa tehokkaasti käyttävistä ratkaisuista saattaisi tällöin jäädä saamatta. Tämä opas on tarkoitettu rakennusautomaatiosuunnittelijoille ja kiinteistön omistajille avuksi rakennuksen automaation toiminnallisuuden määrittelyyn. Oppaalla pyritään helpottamaan kiinteistön omistajan ja suunnittelijan välistä keskustelua rakennuksen automaatiotasosta. Tämä opas käsittelee rakennuksen energiaa käyttävien laitteiden ja järjestelmien ohjausta ja valvontaa. Suurelta osin tällöin puhutaan eritasoisesta rakennuksen automaatiosta. Oppaassa käsitellään rakennuksen automaation vaikutusta rakennusten energiatehokkuuteen. Opas on laadittu rakennusten automaation suunnittelun ja vaikutuksen arvioinnin helpottamiseksi. Oppaan teksti perustuu osittain Ympäristöministeriön vuonna 2009 tekemään selvitykseen [VTT 2009], jossa määritettiin käytännössä sovellettavissa oleva automaation minimivaatimustaso ja tavoitetaso. Opas tehtiin ympäristöministeriön asettamassa Energiaa käyttävien laitteiden ja järjestelmien ohjaus ja valvonta projektissa. Oppaan tarkka sisältö määriteltiin yhteistyössä ympäristöministeriön johtaman ohjausryhmän kanssa. Ohjausryhmään kuuluivat Timo Huhtaluoma ja Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä, Eino Rantala Ekosto Oy:stä, Veijo Piikkilä Tampereen ammattikorkeakoulusta, Johan Stigzelius KNX Finland ry:stä, Antti Sahala AIRIX Talotekniikka Oy:stä ja Kari Sirén Sähkötekniikka Oy Kari Sirénistä. Projektiryhmään kuuluivat Juhani Hyvärinen, Petri Kukkonen, Mikko Saari ja Risto Ruotsalainen VTT Expert Services Oy:stä. Espoossa , Tekijät 1

3 Sisältö Esipuhe Johdanto Energiansäästötavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kokonaisuuden hallinta ja rakennusten energiatehokkuus Energiatehokkaan rakennuksen osatekijät Automaation rooli energiatehokkuudessa Rakennuksen automaation energiatehokkuusstandardi Standardin mukainen luokitus Rakennuksen automaation tehokkuusluokat Standardin tehokkuusluokkien soveltaminen Rakennusten automaation suositustaso ja tavoitetaso Suomessa Taustastandardit Automaatiotason valinta Keskeiset osajärjestelmät ja niiden säätö- ja ohjausratkaisut Energiankulutuksen vaikutuksen lähestymistavat Kerroinlähestymistapa Kerroinmenetelmän soveltaminen ja tehokkuusluokat Kuormien minimointi ja hyödyntäminen Mittarointi ja seuranta Kulutuksen ja suorituskyvyn seuranta Kulutusmittauksen mittausperiaatteet Rakennuksen toiminnan seuranta ja poikkeamien aikainen havaitseminen Standardin soveltaminen Suomessa Suomalaisen minimitason erot SFS-EN standardin vertailutasoon Soveltamisen ongelmakohtia Lähtökohtana ohjattava järjestelmä Vertailutapauksen valinta Päällekkäiset talotekniikkajärjestelmät Erillisjärjestelmät Toisarvoiset tilat ja käyttötavat Talotekniikan tavoitetason toteutuminen Viitteet LIITE 1 - Rakennuksen automaation minimitaso ja suositustaso LIITE 2 - Määritelmiä ja käsitteitä

4 1 Johdanto Tässä oppaassa tarkastellaan keinoja rakennusten automaation järjestämisestä niin, että mahdollistetaan hyvä käytön aikainen energiatehokkuus ja käytettävyys. Rakennusten automaation merkitys energiatehokkuuden työkaluna on selvä. Rakennusten automaatioon liittyvät määräykset, ohjeet ja selostukset ovat kuitenkin hajallaan muiden määräysten seassa. Oppaassa annetaan ohjeita rakennusten automaation käyttämisestä rakennusten teknisten järjestelmien ohjaamiseen. Oppaassa käsitellään myös sitä, miten rakennusten automaation vaikutus huomioidaan energiankulutuksen arvioinnissa. Edelleen oppaassa käsitellään sitä, miten rakennusten automaatiota voidaan käyttää täydentämään kulutusmittausten tuottamaa tietoa energiatodistuksen laadinnassa. Opas nojautuu eurooppalaiseen standardiin SFS-EN (2007) Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön ja kiinteistönhoidon vaikutus energiatehokkuuteen ja erityisesti siinä esitettyyn kerroinmenetelmään. Se on ensimmäinen eurooppalainen standardi, joka käsittelee tällä tasolla rakennusten automaation vaikutusta energiatehokkuuteen. Oppaan tavoitteena on helpottaa SFS-EN standardin soveltamista Suomen olosuhteisiin asuinrakennuksissa sekä liike- ja toimistorakennuksissa. Oppaan tueksi on tehty Excel-työkalu, joka on tarkoitettu helpottamaan kiinteistön omistajan ja suunnittelijan välistä keskustelua (kuva 1). Työkalun ensimmäisellä välilehdellä kartoitetaan seitsemän kysymyksen avulla kiinteistön omistajan ja käyttäjän tavoitteita automaation toiminnallisuuden suhteen. Toisella välilehdellä suunnittelija saa ehdotuksen eri automaatiotoimintojen toteutuksesta ja energiatehokkuudesta. Opasta ja Excel-työkalua on tarkoitus käyttää rinnakkain standardin SFS-EN kanssa. Opas ei kuvaa standardia, vaan ohjeistaa sen käyttöä. Kuva 1. Opas ja Excel-työkalu on suunniteltu helpottamaan kiinteistön omistajan ja suunnittelijan välistä keskustelua sekä suunnittelijalle avuksi SFS-EN standardin käyttöön. Automaatiostandardi SFS-EN esittää luettelon toiminnoista, jonka perusteella rakennuksen automaation energiatehokkuusvaikutuksesta voidaan keskustella eri tahojen kesken (kiinteistön 3

5 omistaja, suunnittelija, käyttäjä) ja jonka perusteella automaatiota ja sen hyötyjä voidaan tarkastella. Se on siis väline rakennusten automaation määrittelyyn. Suunnittelijan tehtäväksi jää viedä kiinteistön omistajan kanssa määritetyt suunnitteluperusteet käytännön toteutukseksi. Tämän oppaan ja sitä tukevan työkalun tavoitteena on esittää rakennuksen suunnittelijalle ja kiinteistön omistajalle suunnittelutyön perustaksi ratkaisuja, joilla saavutetaan todellista vaikutusta rakennuksen energiankulutukseen ja sisäympäristön laatuun. 1.1 Energiansäästötavoitteet Suomessa ja Euroopassa Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia- ja ilmastostrategia, joiden tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Rakennusten energian käyttö aiheuttaa noin 30 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Energian käytöstä rakennusten osuus on lähes 40 %. Suomi toteuttaa kansallisella ilmastostrategialla kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet. Kioton sopimus edellyttää, että vuosien keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt rajoitetaan vuoden 1990 tasolle (kuva 2). EU:n energiansäästön toimenpideohjelmassa on 20 % energiansäästötavoite vuonna Energiapalveludirektiivissä on 9 % energiansäästötavoite vuonna 2016 vuosien kulutustasosta. EU:n ohjelmassa erittäin energiatehokkaiden talojen rakentamisen edistäminen on yksi keskeinen tavoite. EU:ssa on kaavailtu, että vuosien jälkeen kaikki uudisrakentaminen on erittäin energiatehokasta, lähes nollaenergiatasoa (taulukko 1). Opas tukee näitä tavoitteita. EU:n direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta pyrkii pienentämään energiankulutusta ja on tuonut muun muassa rakennusten energiatodistukset pakollisiksi. Vuonna 2009 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 66,3 milj. tonnia hiilidioksidiekvivalentteina, 7 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan tavoitteen. Vuonna 2010 päästöt olivat sen sijaan tavoitetta suuremmat. Päästökehitykseen vaikuttavat kulloisenkin vuoden taloudellinen tilanne energiaintensiivisillä teollisuuden aloilla, vuoden sääolot sekä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian määrät. Taulukko 1. Suomea koskevien energiansäästötavoitteiden aikatauluja. Vuosi Tavoitteet ja sopimukset Kioton sopimus. Keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt rajoitetaan vuoden 1990 tasolle Energiapalveludirektiivin 9 %:n energiansäästötavoite EU:ssa kaikki uudisrakentaminen erittäin energiatehokasta EU:n 20 %:n energiansäästötavoite Uusiutuvien energialähteiden osuus Suomessa 38 % 4

6 Kuva 2. Kioton pöytäkirjan tavoitetaso ja Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina (milj. t CO2-ekv.). [Tilastokeskus 2011] Asetettujen linjausten mukaan Suomessa uudisrakentamisessa tavoitteena on matalaenergiarakentaminen ja olemassa olevassa kannassa energiatehokkuuden selvä parantaminen. Rakentamismääräysten uudistaminen on osa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa Suomessa. Uudistetut määräykset mahdollistavat suunnittelutyössä aiempaa suuremman joustavuuden energiatehokkuusvaatimusten täyttämiseksi. Määräyksissä ei kuitenkaan juuri huomioida rakennuksen automaation vaikutusta energiankulutukseen. Määräyksissä on sisäänrakennettuna tietty automaation oletustaso, joka edustaa tyypillistä suomalaista rakennustapaa. 5

7 2 Kokonaisuuden hallinta ja rakennusten energiatehokkuus 2.1 Energiatehokkaan rakennuksen osatekijät Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä osa ilmastotalkoita. Energiatehokkuus ei ole vain yksittäisiä ratkaisuja vaan kokonaisuuden hallintaa. Energiatehokkaan rakentamisen perustana on rakennuksen ja sen järjestelmien lämpöhäviöiden pienentäminen. Se lähtee siitä, että rakennuksen energian tarve saatetaan mahdollisimman pieneksi. Tähän päästään hyvällä ulkovaipan lämmöneristyksellä ja tiiviydellä, ikkunoiden auringonsuojauksella ja tehokkaalla lämmöntalteenotolla ilmanvaihdosta. Näiden jälkeen tulee energian käytön tehostaminen ilmaisenergioiden hyödyntämisen, energiatehokkaiden laitteiden, tarpeenmukaisen käytön ja kulutuksen näytön avulla. Viimeisenä tulee alhaista energiankulutusta vastaavan energiantuotantomuodon valinta. (kuva 3) Energiamuoto Kulutuksen ohjaus ja näyttö Ilmaisenergioiden hyödyntäminen Sähkönkäytön tehostaminen Lämpöhäviöiden pienentäminen Kioto-pyramidi Energiatehokkaan rakentamisen portaat Kuva 3. Energiatehokkaan rakentamisen portaat (Kioto-pyramidi). Keskeisellä sijalla energiatehokkuudessa on rakenne- ja talotekniikan yhteensovittaminen. Tähän tarvitaan mahdollisimman yksinkertaisia, toimintavarmoja ja yhteensopivia ratkaisuja ja järjestelmiä. Matala- ja passiivienergiataloihin luontevasti soveltuva ilmanvaihtolämmitys on hyvä esimerkki yksinkertaisesta järjestelmästä, jonka lisäksi ei tarvita erillisiä lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisuja. Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä arkkitehtisuunnittelussa ovat rakennuksen sijainti, tilat, massoittelu ja materiaalit sekä taloteknisten järjestelmien vaatimien tilojen ja reititysten järkevä suunnittelu. Rakennesuunnittelussa energiatehokkuuden kannalta keskeisiä ovat rakenteiden lämpöja kosteustekninen toiminta sekä ilmatiiviys. Talotekniikan puolelta esiin nousevat lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien valinta ja suunnittelu, lämpimän käyttöveden valmistus sekä valaistuksen suunnittelu. Automaatiojärjestelmän tulee taata tarpeenmukaiset ohjaukset, jotta esimerkiksi valaistus ei ole tarpeettomasti päällä eikä tapahdu yhtäaikaista lämmittämistä ja jäähdyttämistä. Kaikkien edellä mainittujen osa-alueiden tulee olla yhteensopivia, jotta tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti. 6

8 Osana matalaenergiarakentamisen ratkaisuja ja rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista on tärkeää, että energiaa käyttävien laitteiden ja järjestelmien automaatio, ohjaus ja valvonta toteutetaan tavalla, joka johtaa terveelliseen ja miellyttävään sisäilmastoon optimaalisella energiankäytöllä. Käyttäjille on tarjottava hyödylliset, käytännölliset ja helppokäyttöiset järjestelmät. 2.2 Automaation rooli energiatehokkuudessa Kuvan 3 mukaisten portaiden kaikilla osa-alueilla (etenkin kuvan kolme keskimmäistä laatikkoa) on energiaa käyttävien laitteiden ohjauksella ja valvonnalla on merkittävä rooli. Vasta näiden energian tarvetta pienentävien toimenpiteiden jälkeen tulee energiankulutukseen sopivien energiamuotojen ja energiantuotantoratkaisujen arviointi. Automaatiolla vaikutetaan myös energiamuodon valintaan ja käyttötapaan, kun käytössä on rinnakkaisia järjestelmiä. Taulukossa 2 on esimerkkejä Kioto-pyramidin eri tasoille liittyvistä automaatiotoiminnoista. Rakennusten automaation avulla hallitaan taloteknisiä laitteita ja järjestelmiä. Laitteiden ja järjestelmien oikea käyttötapa on tärkeä asia haluttaessa saavuttaa hyvä lopputulos mahdollisimman pienellä energiankulutuksella. Ilman oikein toimivaa automaatiota voi osa energiatehokkaiden rakentamisen ratkaisujen hyödyistä jäädä saavuttamatta. Kioto-pyramidin porras Taulukko 2. Automaatiotoimintojen vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkki rakennuksen automaation vaikutuskeinosta energiamuoto kulutuksen ohjaus ja näyttö ilmaisenergioiden hyödyntäminen sähkönkäytön tehostaminen lämpöhäviöiden pienentäminen raportointi energialajeittain, kullakin hetkellä tehokkaimman energiamuodon valinta, rakennuksen E-luvun laskenta huoneolosuhteiden säätö ja ohjaus, käyttölaitteet, laitteiden ja järjestelmien energiatehokas automaattinen käyttö lämmöntalteenoton ohjaus, vapaajäähdytys, dynaaminen lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaus energiankäytön optimointi, tarpeenmukaiset olosuhteet tiloissa ja painetasot ilman ja veden siirrossa tarpeenmukaiset lämpötilatasot käyttöveden ja lämmitysveden siirrossa, aurinkosuojaus (jäähdytys) 7

9 3 Rakennuksen automaation energiatehokkuusstandardi 3.1 Standardin mukainen luokitus Standardi SFS-EN Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön ja kiinteistönhoidon vaikutus energiatehokkuuteen jakaa rakennuksen automaation neljään tehokkuusluokkaan: parhaimmasta huonoimpaan A-, B-, C-, ja D-luokkaan (kuva 4). Automaation vaikutuksesta rakennuksen energiankulutukseen saa kuvan standardissa esitettyjen arviotaulukoiden perusteella. Lämmitys- ja jäähdytysenergiassa rakennuksen automaation vaikutus vaihtelee huonoimman D-luokan 30 %:n lisäkulutuksesta parhaimman A-luokan 30 %:n vähentyneeseen kulutukseen. Sähköenergiassa vastaavat luvut ovat D-luokan 10 %:n lisäkulutus ja A-luokan 10 %:n vähentynyt kulutus. Kuva 4. Rakennuksen automaatiotasolla on vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen Rakennuksen automaation tehokkuusluokat Energiatehokkaan rakennuksen automaation vaikutusta voi arvioida standardin SFS-EN perusteella vertaamalla, kuinka paljon eritasoinen automaatio lisäisi tai vähentäisi laskennallista energiankulutusta (kuva 5). 8

10 Kuva 5. Energiatehokkuusluokituksen avulla voidaan arvioida automaation vaikutusta rakennuksen energiankäyttöön. Tehokkuusluokan D rakennuksen automaatiossa ( manuaalinen käyttö ) ei ole otettu huomioon kiinteistön energiatehokkuusasioita. Tehokkuusluokan D ratkaisut ovat tyypillisesti käsikäyttöisiä ratkaisuja kuten käsikäyttöisiä patteriventtiileitä, käsikäyttöisiä sähkökytkimiä ja niin edelleen. Tehokkuusluokan D mukaiset järjestelmät pitäisi standardin mukaan perusparantaa. Uusia järjestelmiä ei pitäisi rakentaa D-luokituksen mukaan. Tehokkuusluokan C rakennuksen automaatio ( automaattinen ohjaus ja säätö ) vastaa tavanomaisen toteutustavan mukaista rakennuksen automaatiota, joka toteuttaa automatisoidut säätö- ja ohjaustoiminnot. Tehokkuusluokan C rakennuksen automaatio määritellään minimivaatimusten kautta tämän oppaan liitteessä 1. Liike- ja toimistorakennuksissa rakennuksen automaatio on useimmiten toteutettu pääosin keskitetyillä ohjaus-, säätö- ja rakennusautomaatiojärjestelmillä, mutta toiminnot voi toteuttaa myös erillisillä säätö- ja ohjauslaitteilla. Tehokkuusluokan B rakennuksen automaation ( rakennuksen automaatiojärjestelmä ) edellytyksenä on, että rakennuksen automaatio on toteutettu rakennuksen automaatiojärjestelmällä ja että tietyt säätö- ja automaatiotoiminnot on toteutettu tehokkuusluokkaa C paremmin. Ominaista luokan B järjestelmille on esimerkiksi se, että huonesäätimet on liitetty rakennuksen automaatiojärjestelmään tiedonsiirtoyhteydellä. Luokka B kuvaa tasoa, jolla voidaan optimoida automaattisesti rakennusten eri järjestelmien toimintaa esimerkiksi tarpeenmukaisen ohjauksen toteuttamiseksi (tarpeenmukaisella ohjauksella mahdollistetaan rakennuksen käyttöön perustuva lämpötilan ja ilmanvaihdon asetusarvojen laskeminen esimerkiksi 2 tunnin ajaksi; valaistuksen automaattinen ohjaus). 9

11 Tehokkuusluokan A rakennuksen automaatiossa ( talotekniikan hallintajärjestelmä ) tärkeimmät energiatehokkuuteen liittyvät asiat on huomioitu kattavasti. Tehokkuusluokan A rakennuksen automaatio on usein toteutettu monella järjestelmällä, jotka sisältävät kiinteistönhoitoon liittyvät keskeiset toiminnot, kykenevät tarpeenmukaisen ohjauksen ja kykenevät laajasti hyödyntämään toistensa tuottamaa informaatiota. Tehokkuusluokan A rakennuksen automaatiota käytetään ohjaamiseen, säätöön, energiankulutuksen seurantaan, raportointiin ja poikkeamien ennakointiin sekä analysointiin tarpeettoman tai suunnittelemattoman energiankulutuksen vähentämiseksi. Tehokkuusluokan A rakennuksen automaatio mahdollistaa tehokkaan energianhallinnan rakennuksessa. Käyttäjä voi esimerkiksi seurata tunti-, vuorokausi- ja kuukausitasolla rakennuksen sähkön-, lämmön- ja vedenkulutusta, lukea järjestelmän tulostamia kulutusraportteja ja poikkeamahälytyksiä ja ohjata järjestelmän valittuja osia Standardin tehokkuusluokkien soveltaminen Automaatiostandardi SFS-EN esittää luettelon toiminnoista, jonka perusteella rakennuksen automaation energiatehokkuusvaikutuksesta voidaan keskustella eri tahojen kesken (kiinteistön omistaja, suunnittelija, käyttäjä) ja jonka perusteella automaatiota ja sen hyötyjä voidaan tarkastella. Se on siis väline rakennusten automaation määrittelyyn. Suunnittelijan tehtäväksi jää viedä kiinteistön omistajan kanssa määritetyt suunnitteluperusteet käytännön toteutukseksi. Suunnittelijan ja kiinteistön omistajan välistä määrittelytyötä helpottamaan on oppaan ja standardin tueksi tehty tavanomaisessa taulukkolaskentaohjelmassa toimiva määrittelytyökalu. Vaikka nykyisten automaatiojärjestelmien toiminnot mahdollistaisivat tehokkuusluokan A automaation toteuttamisen, on käytännön rakentamisessa tähän vielä matkaa. Käytännössä tehokkuusluokan A automaatio tarkoittaisi seuraavia asioita: Rakennuksen kukin yksittäinen automaatiotoiminto on toteutettu mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Kiinteistön omistaja voi asetella ja seurata keskitetysti rakennuksen eri tilojen ja järjestelmien käyttöä ohjaavia asetusarvoja parhaan mahdollisen tuloksen saamiseksi. Kiinteistön omistajalla on keinot vikojen havaitsemiseen sekä energiankulutuksen ja sisäilmaston seurantaan. Kiinteistön omistajalla on keinot muuttaa ja ohjata järjestelmien toimintaa havaintojen ja seurannan tuloksena. Automaation vaatimusten on myös oltava linjassa muiden vaatimusten kanssa. Esimerkiksi painetasot (vesi, ilma) on oltava sellaisia, että järjestelmät suoriutuvat tehtävistään määräystenmukaisesti ja tuottaen halutun palvelutason. Liitteessä 1 esitetään rakennusmääräyksiä vastaava minimivaatimusluettelo (taso C) rakennuksen automaatiolle. Minimivaatimukset ovat myös linjassa nyt voimassa olevien energiatehokkuuteen liittyvien rakentamismääräyskokoelman määräysten ja ohjeiden kanssa. Minimivaatimusluettelossa kirjataan yhdessä paikassa nyt monessa eri paikassa taustaoletuksena olevat asiat. Minivaatimustasoa energiatehokkaampana vaihtoehtona liitteessä 1 esitetään automaation suositustaso (taso B), joka tässä oppaassa nähdään tulevaisuuden normitasona. 10

12 Standardi SFS-EN ei ole ainoa keino rakennuksen automaation luokittelemiseksi. Erilaiset rakennusten ympäristösertifikaatit sisältävät kaiken muun ohella vaatimuksia myös rakennuksen automaatiolle Rakennusten automaation suositustaso ja tavoitetaso Suomessa Suositus rakennusten automaatiolle on tehokkuusluokka B. Suositustasolla B rakennuksen automaatio kokonaisuutena tukee energian tehokasta ja tarpeenmukaista käyttöä. Suositustasoon pääsemisen edellytyksenä on, että: rakennuksessa on rakennuksen automaatiojärjestelmä lämpötilansäätimet kommunikoivat keskitetyn ohjausratkaisun kanssa ohjaus- säätö- ja automaatiotoiminnot on toteutettu tehokkuusluokan B mukaisesti liitteessä 1 listatut suositustason vaatimukset täyttyvät Tavoitetasona Suomessa on energiatehokkuusluokan A ratkaisut. Tämän oppaan tekstissä pyritään ohjeistamaan sellaisia ratkaisuja, joiden tuloksena olisi vähintään energiatehokkuusluokan B mukainen rakennuksen automaatio. 3.2 Taustastandardit Yhteenveto rakennusten energiatehokkuuteen liittyvistä standardeista on koottu SFS:n julkaisuun Rakennusten energiatehokkuuteen eurooppalaisia standardeja. Julkaisuajankohtana aihepiiriin liittyi 43 standardia 6 eri luokassa. Sivuja standardeissa on yhteensä Käytännön soveltamisesta Suomessa on annettu erillisiä lakeja ja asetuksia, jotka viittaavat suoraan tai välillisesti energiatehokkuusstandardeihin. Standardit puolestaan perustuvat huomattavaan määrään teoriaan ja käytäntöön perustuvia ohjeita. Rakennusten automaatioon liittyy yksi standardi: SFS-EN Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön ja kiinteistönhoidon vaikutus energiatehokkuuteen. 11

13 4 Automaatiotason valinta Automaatiotason valinta kytkeytyy tiiviisti moniin periaatteellisiin ratkaisuihin ja valintoihin, joita rakennuksen suunnittelussa tehdään. Monesti automaatiovalintoja tehdään niin, että ne tukevat jo tehtyjä ratkaisuja. Näin esimerkiksi talotekniikan osalta, jossa automaatiolla on usein keskeinen tehtävä rakennuksen teknisten järjestelmien käytön työkaluna eri käyttäjäryhmille. Automaatiolla on kuitenkin myös itsenäinen roolinsa rakennuksen käytössä. Kiinteistön omistaja voi myös asettaa vaatimuksia ja tavoitetasoja sille, miten automaatiota on tarkoitus käyttää. Tämän takia rakennuksen automaatiotason valintaan on syytä kiinnittää huomiota rakennuksen suunnitteluvaiheessa myös omana asiakokonaisuutenaan. Automaatio on asiana abstrakti ja monesti kiinteistön omistajan ja suunnittelijan välinen kommunikointi asiasta on rajoittunutta ja vaikeaakin. Tätä keskustelua helpottamaan on tehty oppaaseen liittyvään Excel-työkaluun ensimmäinen välilehti, jossa seitsemällä kysymyksellä kartoitetaan kiinteistön omistajan toiveita automaation palvelutasosta ja energiansäästöstä. Kiinteistön omistajan tulisi edustaa niitä ajateltuja käyttäjiä ja käyttötapoja, joita varten rakennus rakennetaan. Ensimmäinen välilehti on tehty mahdollisimman pitkälti yleiskielellä ilman, että keskustelussa jouduttaisiin selvittämään teknisten termien sisältöä ja merkitystä. Työkalun toisella välilehdellä on standardin [SFS-EN 15232] mukainen luettelo rakennuksen automaatiotoiminnoista ja niiden energiatehokkuustasosta. Työkalu esivalitsee ensimmäisen välilehden kysymysten perusteella tarkoituksenmukaiset toimintokohtaiset energiatehokkuustasot toiselta välilehdeltä automaation energiatehokkuuteen liittyvien asioiden suunnittelun lähtökohdaksi. Toisella välilehdellä valitut suunnitteluratkaisut eivät enää muuta ensimmäisen välilehden kysymysten vastauksia. Kolmannella välilehdellä on mahdollistettu suora automaatiotason määrittely. Kolmannen välilehden automaatiotason valinta muodostaa yhdessä ensimmäisen välilehden valintojen kanssa toimintokohtaiset energiatehokkuustasovaatimukset toiselle välilehdelle siten, että kaikki määritetyt vaatimukset täyttyvät. Kolmannen välilehden automaatiotason pudotusvalikosta voi siis määrittää lisävaatimuksen ensimmäisen välilehden valintojen lisäksi. Mikäli käytetään vain ensimmäisen välilehden mukaista määrittelyä, tulee kolmannen välilehden pudotusvalikosta valita Ei lisävaatimusta automaatiotasolle (oletusarvo). Kysymykset on valittu niin, että ne edustaisivat riittävän laajasti automaation eri näkökulmia ja että niiden perusteella saataisiin valittua toisen välilehden automaatiotoimintojen energiatehokkuusluokat. On korostettava, ettei yksiselitteistä valintatyökalua ole käytettävissä, mistä syystä myös tulkinnoille jää tilaa. Tämä tarkoittaa työkalua käytettäessä sitä, että esivalinnat ovat vain lähtökohta lopullisessa automaation energiatason määrittelyssä. Suunnittelijan tehtäväksi jää valita lopulliset energiatehokkuustasot sekä yksittäisille automaatiotoiminnoille että koko rakennukselle. 12

14 Taulukossa 3 käydään läpi, mitä eri näkökulmia valintatyökalun ensimmäisen välilehden seitsemän monivalintakysymystä kartoittavat. Näkökulmat ja niihin liittyvät kysymykset on ymmärrettävä yleisinä eikä niissä oteta kantaa siihen, mitä automaatiolla ohjataan. Taulukon esimerkit edustavat konkreettisia laitteita ja järjestelmiä, ja on muistettava, että asiat ovat esimerkkejään laajempia. Kysymysnumero / Näkökulma 1. Automaation rooli ja suhde käyttäjään 2. Automaattisuuden taso ja käyttömukavuus 3. Automaatio energiatehokkuuden työkaluna 4. Tarpeettoman energiankulutuksen estäminen 5. Ylimääräisten kuormittavien tekijöiden estäminen Taulukko 3. Valintatyökalun kysymysten näkökulmat. Esimerkki Näkökulma liittyy rakennuksen toiminnan perusluonteeseen. Rakennuksen perusluonne saattaa esimerkiksi olla sellainen, että vain välittömästi turvallisuuteen liittyvät käyttötoimenpiteet hoidetaan automaatiolla ja muut toiminnot jätetään käyttäjän hallintaan. Käyttäjän on tällöin oltava perillä järjestelmien ja laitteiden toiminnasta ja käytöstä. Toisessa ääripäässä automaatio ohjaa mahdollisimman suurta osaa rakennuksen järjestelmistä ja raportoi poikkeamista rakennuksen käyttäjäorganisaatiolle. Näkökulma liittyy siihen, miten loppukäyttäjän ajatellaan käyttävän tiloja ja ohjaavan niiden olosuhteita. Esimerkiksi valaistusta voidaan käyttää täysin käsikäyttöisesti, siinä voi olla automaattinen sammutustoiminto (esimerkiksi porrasvalo), valaistus voi toimia läsnäoloon perustuen tai automaattisimmillaan valaistustasoa säädetään toteutuneen valaistustason mittauksen perusteella. Energiatehokkuuden saavuttamisessa voi olla useita keinoja. Paras ratkaisu saavutetaan, kun kaikilla osa-alueilla pyritään parhaaseen tasoon. Tavoitetason ollessa vaatimattomampi voidaan eri osajärjestelmien vaatimustasoja painottaa eri tavoilla. Kysymys kartoittaa automaation merkitystä energiatehokkuudessa. Esimerkiksi määräysten mukaiseen tasoon riittää, että laitteita ja järjestelmiä ohjataan käsin. Parhaimmillaan automaatiota voidaan käyttää energiatehokkuuden parantamiseen muiden osajärjestelmien rinnalla. Esimerkkinä näkökulmasta käy yhtäaikaisen lämmityksen ja jäähdytyksen estäminen. Käyttäjän kokemiin sisäolosuhteisiin tällä ei ole välttämättä mitään vaikutusta. Yhtäaikainen tai perättäinen lämmitys ja jäähdytys voidaan jättää huomiotta tai voidaan estää eritasoisilla ohjausratkaisuilla. Myös tarpeetonta tuloilman lämmitystä voidaan ehkäistä, kun ohjauksessa otetaan lämmitystarpeeseen vaikuttavia asioita mahdollisimman kattavasti huomioon. Automaatiolla on keskeinen rooli valaistuksen ja sähkölaitteiden lämpökuormien minimoinnissa. Esimerkiksi valaistuksen ohjauksella on suora vaikutus ylimääräisiin lämpökuormiin. Valaistuksessa sähkövalo ja päivänvalo ovat yleensä toisiaan täydentäviä valonlähteitä. Sähkövalaistuksen tarpeen osittainen korvaaminen päivänvalolla vähentää valaistuksen energiankulutusta ja siten koko rakennuksen jäähdytystarvetta. Kaihdinten käytöllä voidaan vaikuttaa myös auringon liialliseen lämmittävään vaikutukseen. 13

15 Kysymysnumero / Näkökulma 6. Ilmaisenergioiden hyödyntäminen 7. Häviöiden huomiointi Esimerkki Rakennuksessa käytetään energiaa eri käyttötarkoituksiin. Muussa käytössä syntyvien tai muualta saatavien ilmaisenergioiden hyödyntämisellä on suuri merkitys energiatehokkuudessa. Esimerkiksi yöjäähdytys ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto hyödyntävät ilmaisia tai lähes ilmaisia energialähteitä. Rakennuksen järjestelmissä syntyy väistämättä häviöitä, jotka voidaan joko käyttää hyödyksi tai jotka lisäävät kuormitusta. Häviöiden suuruuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi parantamalla lämpöjohtojen eristystä, mutta myös alentamalla/nostamalla lämpötilatasoja niin, että lämmityksen ja jäähdytyksen tuotto toimivat lähellä optimaalista toimintapistettään. 14

16 5 Keskeiset osajärjestelmät ja niiden säätö- ja ohjausratkaisut Rakennuksen keskeisimmät osajärjestelmät energiankulutuksen ja ohjauksen kannalta ovat: Tilojen lämmitys Jäähdytys Ilmanvaihto Valaistus ja laitesähköenergia Lämpimän käyttöveden tuotto Kuhunkin osajärjestelmään löytyy monia eri toteutusvaihtoehtoja ja näille toteutusvaihtoehdoille erilaisia ohjausratkaisuja. 5.1 Energiankulutuksen vaikutuksen lähestymistavat Tämän oppaan ja työkalun pohjaksi valittu sovellettava laskentamenetelmä (ns. kerroinmenetelmä) on yksi keino automaation vaikutusten määrittämiseen. Rakennuksen automaation (BAC, Building automation and controls) ja teknisen kiintestönhoidon (TBM, Technical building management) vaikutuksia rakennuksen energiakulutukseen huomioivat laskentastandardit käyttävät erilaisia lähestymistapoja. SFS-EN luettelee kolme viitestandardia, joissa eri lähestymistapoja käyttäen voidaan arvioida automaation vaikutusta. Eri standardeissa on 5 yleistä lähestymistapaa: suora lähestymistapa käyttöjaksolähestymistapa aikalähestymistapa lämpötilalähestymistapa kerroinlähestymistapa (tämän oppaan ensisijainen lähestymistapa) Kerroinlähestymistapa Standardissa SFS-EN on esitetty kaksi eri tapaa automaation energiatehokkuusvaikutuksen arviointiin. Yksityiskohtainen menetelmä perustuu simulointiin, jossa rakennus järjestelmineen ja automaatio kuvataan yksityiskohtaisesti. Simuloinnin kautta voidaan esittää automaation tuoma hyöty. Toinen tapa perustuu kertoimien käyttöön. Menetelmä on yksinkertaisempi kuin yksityiskohtainen menetelmä ja tämän vuoksi nopeampi soveltaa. Myös kerroinmenetelmä perustuu välillisesti simulointiin, sillä erityyppisten rakennusten kertoimet on laskettu simuloimalla tyypillisiä rakennuksia ja niiden käyttötapoja. Kerroinmenetelmässä energiankulutuksen laskennallinen vertailutaso perustuu Suomessa Rakentamismääräyskokoelman osaan D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Siinä esitetyllä tavalla laskettua energiankulutusta korjataan kerroinmenetelmän avulla määritetyllä kertoimella, jolloin saadaan rakennuksen energiankulutus rakennuksen automaatiotaso huomioiden. Vertailutason laskentatavat vaihtelevat maittain. 15

17 Yksinkertaistuksista johtuen kerroinmenetelmää joudutaan käytännössä välttämättä soveltamaan ja tulkitsemaan. Muiden muassa seuraavat asiat vaikuttavat soveltamiseen ja ne on ratkaistava soveltamisen yhteydessä: kerroinmenetelmän kaikkia järjestelmiä ei välttämättä ole käytössä kaikissa kohteissa (esimerkiksi jäähdytysjärjestelmä) kaikkia käytössä olevia ratkaisuja ei välttämättä ole mukana standardissa (esimerkiksi lämpimän käyttöveden lämpötila on Suomessa oltava vähintään 55 astetta) samaa tilaa ja toimintaa rakennuksessa saattaa palvella useampi kuin yksi järjestelmä (esimerkiksi radiaattorilämmitys ja ilmalämpöpumppu) toisarvoisten tilojen automaation energiatehokkuus (esim. varastot ja tekniset tilat) talotekniikan tavoitetason toteutuminen on tärkeämpää kuin tehokkuusluokan A automaatiotoiminto (esimerkiksi kellarikäytävässä päivänvalon mukaan ohjautuva valaistus ei ole tarpeen) 5.2 Kerroinmenetelmän soveltaminen ja tehokkuusluokat Oppaan valittu laskentamenetelmä, edellä esitetty korjauskerroinlähestymistapa, on yksinkertaisin tapa suunnitteluvaiheessa huomioida automaation kokonaisvaikutus rakennuksen/järjestelmän energiankulutukseen. Yksittäisen järjestelmän sijasta menetelmää voidaan soveltaa myös koko rakennuksen automaation energiankulutusvaikutusten arviointiin ja laskentaan. Näin saadaan laajankin kokonaisuuden vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen esitettyä yhdellä kertoimella. Kertoimien määräytymiseen on kriteerit, jotka voidaan ryhmitellä rakennuksen automaation tehokkuusluokkien avulla. Kullakin tehokkuusluokalla (A, B, C ja D) on takanaan tietty lista vaatimuksia rakennuksen automaatiosta. Ilmastollisten tekijöiden vaikutus tehokkuuskertoimiin on oletettu merkityksettömäksi. Kerroinmenetelmän käyttämät tehokkuuskertoimet on muodostettu eri rakennustyypeille (rakennustyypit on valittu standardin EN mukaan). Kullekin rakennustyypille on oletettu laskennallista tarkastelua varten tyypillinen käyttöprofiili, joka koostuu rakennustyypin käyttöajoista ja ihmisten ja heidän käyttämiensä laitteiden aiheuttamista lämpökuormista. Laskennallisten tarkastelujen tuloksena on saatu kaksi kerrointa kullekin rakennustyypille. Kertoimet ovat f BAC,hc lämmitys- ja jäähdytysenergian korjatun kulutusarvion laskentaan ja f BAC,el valaistuksen ja laitesähkön korjatun kulutusarvion laskentaan. Taulukossa 4 on esitetty kertoimien arvoja eri energiatehokkuusluokille yleisimmille rakennustyypeille. Rakennustyyppikohtaisia kertoimia on standardissa yhteensä kahdeksalle eri rakennustyypille. Kaikki rakennustyypit on valittavissa oppaaseen liittyvässä työkalussa. Työkalun energialaskennassa käytössä on aina automaattisesti rakennustyyppiä ja automaatioratkaisua vastaavat kertoimet. 16

18 Taulukko 4. Kerroinmenetelmän kertoimet asuinrakennuksille, toimistoille ja kouluille rakennuksen automaation eri tehokkuusluokilla. Asuinrakennukset- kaikki tyypit D C B A tavanomainen tehoton edistynyt tehokas f BAC,hc Lämmitys- ja jäähdytysenergia f BAC,el Valaistus- ja laitesähköenergia Muut rakennukset - toimistot f BAC,hc Lämmitys- ja jäähdytysenergia f BAC,el Valaistus- ja laitesähköenergia Muut rakennukset - koulut f BAC,hc Lämmitys- ja jäähdytysenergia f BAC,el Valaistus- ja laitesähköenergia 1,10 1 0,88 0,81 1,08 1 0,93 0,92 1,51 1 0,80 0,70 1,10 1 0,93 0,87 1,20 1 0,88 0,80 1,07 1 0,93 0,86 Laskenta etenee kolmessa vaiheessa siten, että 1. Ensin lasketaan rakennuksen energiankulutus jollakin soveltuvalla menetelmällä. Suomessa rakentamismääräyskokoelman osa D5 esittää yhden yksinkertaistetun tavan laskea rakennuksen energiankulutus. 2. Seuraavaksi arvioidaan, millä tavalla tarkasteltavan rakennuksen automaation tehokkuusluokka poikkeaa siitä, miksi se oli oletettu energiankulutuksen laskennan yhteydessä. Suomessa käytettävässä rakennuksen energiankulutuksen laskentaohjeessa (RakMk osa D5) on taustaoletuksena, että rakennuksissa on tavanomainen rakennuksen automaation toteutustapa (standardin määrittelyillä C-taso). 3. Lopuksi ensimmäisessä vaiheessa laskettua energiankulutuksen arvoa korjataan kertoimia soveltaen sillä vaikutuksella, joka rakennuksen automaation vertailutasoa paremmalla tai huonommalla toteutuksella on rakennuksen energiankulutukseen. 17

19 6 Kuormien minimointi ja hyödyntäminen Rakennukseen tulee lämpökuormia siellä tapahtuvasta toiminnasta, etenkin valaistuksesta, muiden sähkölaitteiden käytöstä ja ihmisistä sekä ikkunoista sisään tulevasta auringon säteilyenergiasta. Toiminnan ajoittumisesta, määrästä ja sähkön kulutuksesta voidaan saada tietoja rakennuksen automaatiojärjestelmän lisäksi myös kulutusmittauksista, jos mittausten aikaerottelu on tarkoitukseen riittävä. Lämpökuormien hallinnassa on kaksi keskeistä asiaa: ei-toivottujen lämpökuormien minimointi ja toteutuneiden lämpökuormien mahdollisimman järkevä hyödyntäminen. Ylimääräisten kuormien minimointi on keskeistä myös lämpötilan hallinnan kannalta. Matalaenergiarakentamisessa ylimääräisten lämpökuormien torjumisen merkitys korostuu. Matalaenergiarakennukset ovat hyvin eristettyjä ja perustuvat usein myös rakenteiden lämpöä varaaviin ominaisuuksiin. Molemmat johtavat siihen, että ylimääräisten lämpökuormien vaikutus sisälämpötilaan voimistuu verrattuna perinteisiin rakennuksiin. Jos pientalon lämmittämiseen riittää vain 2 kilowatin lämmitysteho, edustaa saunan kiuas, keittiön liesi tai ikkunoista sisään tuleva lämpökuorma helposti moninkertaista tehoa. Tämän vuoksi energiatehokkaassa rakentamisessa yksityiskohtiin tulee kiinnittää huomiota, jolloin myös lämpökuormien kannalta kriittisten ratkaisujen tulee olla harkittuja. Seuraavassa on lueteltu asioita, joissa automaatiolla on rooli lämpökuormien minimoinnissa: Valaistuksen ohjauksella on suora vaikutus ylimääräisiin lämpökuormiin. Valaistuksessa sähkövalo ja päivänvalo ovat yleensä toisiaan täydentäviä valonlähteitä. Sähkövalaistuksen tarpeen osittainen korvaaminen päivänvalolla vähentää valaistuksen energiankulutusta. Läsnäoloon tai rakennuksen käyttöön perustuva valaistuksen tarpeenmukainen ohjaus on selkeä ja tehokas tapa valaistuksen (ja koko rakennuksen) energiankäytön vähentämiseksi. Tällöin valaistuksen lämpökuorma vähenee ja saadaan myös säästöjä mahdollisesta jäähdytystarpeen pienenemisestä. Valaistuksen ohjauksen huipulla on integroitu keinovalon ja sälekaihtimien säätömenetelmä, joka tunnistaa eri käyttötilanteita. Yhdistetyn dynaamisen säädön avulla voidaan hallita energiankäytön huippukuormaa ja vähentää rakennuksen kokonaisenergiantarvetta (lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto, terminen massa, valaistus). Lämpökuormia voidaan torjua tiettyyn rajaan asti, mutta kaikkia lämpökuormia ei voida saati haluta eliminoida. Käytöstä johtuvat välttämättömät lämpökuormat, kuten esimerkiksi keittiön lieden tuottama lämpökuorma, tulee hyödyntää mahdollisimman järkevästi ja hallitusti. Luonteeltaan monet lämpöhäviöt ovat useimmiten sellaisia, että ne riippuvat lämmöntarpeesta. Toisaalta lämmöntarve on riippuvainen lämpökuormista, jolloin lämpökuorma on luonnostaan helposti ja oikea-aikaisesti hyödynnettävissä. Esimerkiksi varaajan lämpöhäviöistä osa voidaan hyödyntää lämmityksessä. 18

20 Lämmityksessä hyödynnettävät häviöt ovat häviöitä, jotka tulevat säätämättöminä lämmitettävään tilaan. Tässä säätämättömillä häviöillä tarkoitetaan lämpökuormia, jotka eivät riipu tarkasteltavan tilan lämmityksen säätölaitteen toiminnasta. Esimerkiksi huoneen läpi kulkeva lämmityksen jakoputki on säätämätöntä lämpökuormaa. Lämmityksessä hyödynnettävät lämpöhäviöt ovat tilojen lämmityksen kannalta lämpökuormia, jotka pyrkivät nostamaan tilan lämpötilaa ja näin lisäämään energiankulutusta ideaaliseen tilanteeseen (=vakio lämpötila) verrattuna. Energiankulutus riippuu häviötehosta, säätölaitteen toiminnasta ja tarkastelujakson lämmöntarpeesta eli siitä, tarvitaanko tilassa kyseisellä hetkellä lämmitystä vai ei. Saman kulutusmittarin takana voi olla sisätilojen sähkön käytön lisäksi myös rakennuksen vaipan ulkopuolista sähkön kulutusta, kuten ulkovalaistusta ja autojen lämmitystä. Sähkölaitteiden määrä, laatu ja käyttö vaihtelevat hyvin paljon asuntokohtaisesti, erityisesti omakotitaloissa. Esimerkiksi viihde-elektroniikan ja valaistuksen sähkön kulutus saattaa joillakin kuluttajilla olla moninkertainen vastaavaan keskimääräiseen kulutukseen verrattuna. Kylmälaitteiden sähkönkulutus ja sen erot eivät sen sijaan enää näyttäisi olevan yhtä isoja kuin ennen. Tutkimustietoa kotitalouksien sähkönkäytöstä ja sen muutoksista kerrotaan kotitalouksien sähkönkäytön tutkimuksessa [Adato 2008]. 19

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Automaation toiminnallisuus ja energiatehokkuus. Johan Stigzelius, hallituksen puheenjohtaja, KNX Finland ry

Automaation toiminnallisuus ja energiatehokkuus. Johan Stigzelius, hallituksen puheenjohtaja, KNX Finland ry Automaation toiminnallisuus ja energiatehokkuus Johan Stigzelius, hallituksen puheenjohtaja, KNX Finland ry Veijo Piikkilä, lehtori, TAMK Rakennusautomaatio ja ohjaus IHC Rajapinnat ja yhteistoiminnallisuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen

Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen BAFF 2013, 30.5.2013 SFS-EN15232 Johan Stigzelius KNX Finland ry sivu No. 1 KNX Finland ry Toimimme Suomessa KNX toimialaa

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100 ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Kimpikuja 3 80220 Joensuu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 204 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoitteet ja rakennuksia koskevat

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

MX6 Energia - Energiatehokkuus

MX6 Energia - Energiatehokkuus - Energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden kehitys, suunnittelu ja analysointi MX6 Energia on energiatehokkuuden suunnitteluohjelma, joka tuottaa virallisen energiatodistuksen sekä muita analysointiraportteja.

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa Pekka Kalliomäki, yli-insinööri 1 Esityksen sisältö Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Uudistuvat rakennusten energiamääräykset C3, D2,

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa. Pekka Kalliomäki, yli insinööri

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa. Pekka Kalliomäki, yli insinööri Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa Pekka Kalliomäki, yli insinööri 1 Esityksen sisältö Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Uudistuvat rakennusten energiamääräykset C3, D2,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson 18.03.2010

Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson 18.03.2010 Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat Jan Mattsson 18.03.2010 on nyt Samat ihmiset, samat palvelut, samat arvot Maailmanlaajuinen energianhallinnan asiantuntija 120 000 työntekijää sekä toimipaikkoja

Lisätiedot

Laatujärjestelmä. sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä

Laatujärjestelmä. sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä Laatujärjestelmä sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä 1 Asuinkerrostalon peruskorjaus Laatujärjestelmää hyväksikäyttäen 2 Laatujärjestelmän osat

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio

Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennussimulointi tänään Simuloinnin käyttö suunnittelussa lisääntyy Olosuhdevaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatodistuksen eri antotavat ja todistusten voimassaolo

Energiatodistuksen eri antotavat ja todistusten voimassaolo Energiatodistukset käyttöön kiinteistö- ja asuntomarkkinoilla Maarit Haakana Yli-insinööri, Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto maarit.haakana@ymparisto.fi Energiatodistuksien toivotaan tulevina

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakennuksen suunnittelu

Energiatehokkaan rakennuksen suunnittelu Energiatehokkaan rakennuksen suunnittelu RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 06.10. Jouko Pakanen Nollaenergiatalon määrittelyä Nollaenergiatalon energiataseen laskenta voi perustua useisiin erilaisiin kriteereihin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Vienankatu 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984/00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Keskussairaalankuja 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740--8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 980 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Silva, talo A Aholahdentie 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 996 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: A B C

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Annikinkatu 9 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--44- Rakennuksen valmistumisvuosi: 979 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 22/11/2011 2 2012 uudet energiamääräykset Koskee vain uudisrakennuksia 22/11/2011 3 Miksi uudistus? Rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot