Skannerilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Skannerilehti 2007. www.skannerilehti.net"

Transkriptio

1 HPM-ase - salama kirkkaalta taivaalta - Tämä Grigorin kirjoittama artikkeli on ajankohtainen Irakin sodan vuoksi, sillä liittoutuneet ovat käyttäneet EMP/HPM-aseita Irakia vastaan ja tuloksia on ollut nähtävissä jonkin verran mediassa sensuurista huolimatta. Valitettavasti tämä artikkeli ELSO:sta jää toistaiseksi Grigorin viimeiseksi tekstiksi jonka näemme Skanneri-lehdessä (kts. Skanneri-lehti 92 1/03, sivu 7). <toimitus>...toimiessani 1999 tutkainsinöörinä xx. sotilaspiirissä olimme saaneet käskyn tutkia terroristien liikkeiden valvontaan käytettävien maavalvontatutkien tehokkuuden lisäämistä xxxx:n eteläisellä vuoristoalueella. Sisäministeriön ja sotilaspiirin erikoisjoukkojen tiedustelupartioiden aluevalvonnassa käyttämät xxx -lähimaavalvontatutkat olivat osoittautuneet vuoristoisessa maastossa vaikeiksi käyttää ja tulokset eivät olleet toivotunlaisia. Tarkoituksemme oli ollut tehdä kenttäkokeita ja kartoitusta ongelman ratkaisemisessa kun eräänä iltana kenttäpäivän päätteeksi ollessamme xxx:n tutkikohdan kanttiinissa, saimme käskyn mennä xx. lentorykmentin esikuntaan. Saatuamme kyydin esikuntaan ilmoittauduimme komentajan toimistoon jossa näimme yllätykseksemme järjestelmäinsinööri x:n jonka tunsimme hyvin. Komentaja kertoi meille aamuyöllä tapahtuneen terroristi-iskun xx:n lentotukikohtaan jossa oli käytetty hyvin erikoisia menetelmiä alueelle pääsyyn ja valvontajärjestelmien kiertämiseen. Yksityiskohtia ihmeteltyämme sovimmekin menevämme x:n seurassa seuraavana päivänä alueelle vahinkoja tarkastamaan. Aikaisin heti seuraavana aamuna meidät kyydittiin vahvasti aseistetulla saattueella tuhoalueelle. Päätimme käydä ensin sensorikeskuksessa x jossa kuulimme olevan rikkoutuneita moduleita. Oletin luonnollisesti jonkinlaisen räjähteen rikkoneen laitteiston osia joten hämmästykseni oli suuri järjestelmäkoppiin tullessamme. Kaikki oli aivan kunnossa, ei päällepäin katsoen minkäänlaista vikaa enteilevää vihjettä. Käynnistimme laitteiston jolloin useat vikaindikaattorit ilmoittivat viasta joita aloimme tarkastaa yksitellen. Irroittaessamme moduleita useimmissa ei näkynyt minkäänlaista ulkoista vikaa mutta vikaindikaattorit ilmoittivat 16 Skanneri 93 2/2003 useista piiriongelmista jotka eivät selvittäneet järjestelmän BIT-testiä. Ne olisi tarkastettava huolto-ohjeistuksen mukaisesti huoltohenkilöstön toimesta. Lisäksi tarkistimme sensorin aktiivipään. Siinä saatoimme havaita muutaman sulaneen johtimen eristeen mutta yllätys odotti myös ohjauskaapelointikourussa. Kauko-ohjauskaapelointeja suojaavaa metallikourua irroittaessamme kaapeloinnissa oli lähellä kourun päätä signaalivahvistimen vieressä mustuma ja palanut kaapelointieristys. Kaksi viikkoa myöhemmin, teknisen diagnoosin kuultuamme saatoimme vain kauhistuneina todeta todistaneemme jotakin mihin emme olisi uskoneet ikipäivänä. Alustavat päätelmät esittivät sensorikeskuksen läheisyydessä käytetyn suuritehoisen mikroaaltolähetteen tuhonneen puutteellisesti suojatun järjestelmän aktiivisensorin herkän pään, lyöneen läpi ohjauskaapeloinnin eristeestä metallikourun seisovasta aallosta johtuen ja tuhonneen kaksi digitaalista piiriä moduleissa. Järjestelmä oli tämän tuhon jälkeen luonnollisesti toimintakelvoton ennen vianmäärityksiä ja korjaustoimenpiteitä... Tshetsenian sota lienee ensimmäinen kerta jossa on (ainakin julkisesti) raportoitu HPMaseen taktisesta käytöstä. Venäläisten viranomaisten mukaan tshetseeni- terroristit käyttivät HPM-asetta suojatun alueen valvonta- ja vartiointijärjestelmän lamauttamiseen alueelle tapahtuneessa kootussa iskussa. Mikä tästä tekee hämmästyttävää on se, että ensi kertaa jokin uusi ase ei ole ollut ensi kertaa taktisessa käytössä suurvallalla. Mikä tästä tekee hämmästyttävää on se, että käyttäjä oli heikosti organisoitu ja logistisesti surkeassa jamassa oleva sissisotaa käyvä köyhä valtio, vailla omaa huipputeknologiaa tai sen kehitystä. Mutta mikä tästä tekee surkuhupaisaa on se, että käytetty tekniikka oli mitä suuremmalla todennäköisyydellä venäläistä. Heidän omaa tekniikkaansa käytettiin heitä itseään vastaan. Spekuloiden väitän, että islamilainen ulkopuolinen valtio oli ostanut HPM-aseen venäläisiltä ja antanut sen käyttöön voimak-

2 kaasti islamilaiselle tshetseenialle. Mutta minähän vain spekuloin. Yhtä hyvin ase on saatettu varastaa venäjältä ja toimittaa tsetseeneille. EMP/HPM-tekniikka on kypsynyt viime vuosina käyttökelpoiseksi sodankäynnin aseeksi. Kaikki sodankäynnin tutkimusta tekevät maat tutkivat myös tätä lupaavaa asetta. Ja lähitulevaisuudessa tulevat ensimmäiset EMP/ HPM-aseet operatiiviseen käyttöön...mikä ei ole se pelottavin tieto. Pelottavampaa on tieto siitä, että tämä huipputeknologian tuote on käytännössä kenen tahansa hankittavissa tai rakennettavissa koska se ei itse asiassa olekkaan huipputeknologiaa. Kun nyt tiedämme taustatarinan ja mielenkiintomme on herännyt, tarkastelkaamme asiaa syvemmälti. Hyvät naiset ja herrat - HPM! HPM-aseen peruskäsitteitä HPM tulee sanoista High Power Microwave eli korkeatehoinen mikroaalto (-radioaalto). Laajemmin HPM käsitteenä kuuluu oikeastaan käsitteeseen EMP joka taas merkitsee sähkömagneettista pulssia (eng. ElectroMagnetic Pulse). Yleisesti ottaen tällä käsitetään laitetta jolla kyetään luomaan voimakkaita sähkömagneettisia pulsseja. Ja siten tarkasti ottaen pitää erotella kaksi eri tyyppiä, HPM ja EMP. EMP:llä tarkoitetaan alemmilla taajuuksilla luotavia toimintataajuuteen nähden hyvin laajakaistaisia pulsseja (yleensä alle 1 MHz taajuuksilla), kun taas HPM:llä nimensä mukaisesti luodaan pulsseja joiden toimintataajuus on mikroaaltotaajuuksilla, yleensä 1-20 GHz. Korkeammilla taajuuksilla ongelmina tulevat saavutettavat vaikutusetäisyydet sillä vaimennukset korkeammilla taajuuksilla tulevat suuriksi. Myös käsitteet ase ja pommi on syytä eritellä tässä asiayhteydessä. Aseellahan tarkoitetaan laitetta joka useimmiten on käytettävissä kerta toisensa jälkeen kun taas pommilla tarkoitetaan laitetta joka on luonteeltaan kertakäyttöinen. Yksinkertaista eikö vain. Analogia tavanomaisiin aseisiin ja pommeihin toimii myös EMP-aseista puhuttaessa. Mikäli siis ostit lomamatkallasi esimerkiksi EMP-pommin, voit olettaa laitteesi olevan kertakäyttöinen, jopa räjähtävää sorttia kuten EMP-artikkeli esittelee. Jos taas päätit sittenkin ostaa HPMaseen, on tästä hilavitkuttimesta iloa keskusrikospoliisille mitä suuremmalla todennäköisyydellä useampia kertoja. EMP-aseissa käytettävät tekniset ratkaisut sopivat hyvin suurten voimakkaiden sähkömagneettisten pulssien muodostamiseen mutta niiden toimintataajuudet jäävät hyvin alhaisiksi. Ongelmana on näiden voimakkaiden pulssien kohdistaminen (pieni taajuus - suuntaavuuden ongelma, vertaa antennirakenteet ja suuntaavuudet HF:llä) ja energian saaminen kohdejärjestelmän sisään (pieni taajuus - suuren aallonpituuden kytkeytymisen ongelma järjestelmän sisään). HPM-ase pyrkii vastaamaan näihin vaikutusteknisiin ongelmiin suurella taajuudella jolloin suuntaavien rakenteiden valmistaminen aseeseen helpottuu huomattavasti, vahvistustakin voidaan saada mukavasti, säteilyn suuntaavuus saadaan hyvinkin korkeaksi jolloin haluttuun kohteeseen voidaan vaikuttaa halutulla tavalla, ja synnytetty suuri pulssienergia saadaan helpommin kohdejärjestelmän sisään pienestä aallonpituudesta johtuen. HPM-aseen rakenne Toisin kuin saattaisi luulla, HPM-aseen tekniikka ei siis olekaan niin hightech. Monet menetelmät ja toimintaperiaatteet ovat sovellettavissa käytäntöön varsin alkeellisissa olosuhteissa. Tämä ei tietenkään tarkoita, että sinä sellaisen osaisit tai pystyisit rakentamaan. Eikä se myöskään tarkoita, että HPM-aseen Skanneri 93 2/

3 voi tehdä kananmunakennoista ja jugurttipurkeista erikeeperin voimalla. Se tarkoittaa, että tekniikka ei vaadi ehdottoman puhtaita laboratorio-olosuhteita, ettei tarvittava tuotantotekniikka olisi kenen tahansa ökyrikkaan ostettavissa ja ettei valmistustekniikka ja valmistustavat ole vain joidenkin valtioiden tiedossa. Alueesta on lukuisa määrä julkisia artikkeleita ja julkaisuja ja osa tekniikasta on hyvinkin testattua ja hyväksi koettua. HPM-aseen HPM-generaattoritekniikoita ovat tutkatekniikasta tutut klystronit ja magnetronit, ns. hidasaaltorakenteet (slow wave device, kulkuaaltoputkitekniikkaa), ns. refleksitriodit ja ennen kaikkea vircatorit. Lisäksi saatetaan eri generaattoreita laittaa sarjaan tehojen kasvattamiseksi ja haluttujen pulssiominaisuuksien luomiseksi. Tekniikoista vircator on lupaavin tällä hetkellä ns. HPM-pommiksi ja tämän artikkelin puitteissa ainoa laitetyyppi jonka esittelemme päällisin puolin. Kuva 2. Vircator Vircatorin eli virtuaalikatodioskillaattorin (Virtual Cathode Oscillator) periaate on esitetty kuvassa 2. Laite on ns. kertakäyttöinen, rakenteellisesti erittäin yksinkertainen ja kestävä, pienikokoinen ja laajalle taajuusalueelle rakennettavissa. Eli nimenomaan HPM-pommiin sopiva. Vircatorin toimintaperiaate on monimutkaisempi kuin EMP-generaattoreiden, perusidean härmistyessä korkean elektronivirran keskittämisessä johtavalle kalvo- tai verkkoanodille. Elektronisuihkun mennessä anodin läpi, anodin taakse muodostuu energiavaraus, virtuaalikatodi joka voidaan saada värähtelemään mikroaaltotaajuudella. Myös taajuuspyyhkäisevä ominaisuus on mahdollista aikaansaada sopivilla viritysmenetelmillä. Varauksen voimistamiseksi virtuaalikatodi synnytetään onteloresonaattorin sisällä ja seurauksena saadaan erittäin suuria energiamääriä. 18 Skanneri 93 2/2003 Kun halutun suuruinen varaus on saatu syntymään, se voidaan tavanomaisin radioteknisin keinoin johtaa vapaaseen tilaan, esimerkkinä aaltoputkella joka laajennetaan kuvan tavoin torviantenniksi. Lopputulos? 100 kw - 50 GW tehoja on mahdollista saada aikaiseksi vircatorilla hyvinkin laajalla 1-20 GHz taajuusalueella. Mikä on varsin mukava tulos. Alustana HPM:llä voidaan käyttää ja käytetään vapaasti putoavia pommeja, täsmäpommeja, risteilyohjuksia, lennokkeja, ajoneuvoja, kannettavina mihin tahansa asennettuna. Monimuotoisuudessaan HPM-ase tai pommi on siis käyttökelpoinen monenlaisissa operaatioissa. Miten ja mihin HPM vaikuttaa? HPM toiminta perustuu aivan samaan ilmiöön kuin EMP:kin. Perustanahan on alunperin ydinasekokeissa ilmaräjäytyksissä havaittu voimakas sähkömagneettinen ilmiö. Ydinräjähdyksessä voidaan havaita erittäin lyhyt, satoja nanosekunteja (eli sekunnin miljardisosia) pitkä mutta äärimmäisen voimakas sähkömagneettinen pulssi joka lähtee leviämään aallon tavoin räjähdyspisteestä loitontuen sähkömagneettisen teorian ennustamalla tavalla. (katso kuva 4) Voidaankin puhua sähkömagneettisesta shokkiaallosta. Tämän pulssin synnyttämä voimakas sähkömagneettinen kenttä voi aiheuttaa lyhyitä mutta jopa tuhansien volttien jännitetransientteja kentälle altistuneissa sähköä johtavissa rakenteissa kuten esimerkiksi johtimissa, antennikaapeleissa, piirilevyjen johtavissa osissa sekä piireissä. Mikäli komponentti ei suorastaan tuhoudu tai vaurioidu, voi se väliaikaisesti toimia väärin eli häiriintyä ja estää siten järjestelmän oikean toiminnan. On olemassa kaksi päätapaa jolla pulssin energia pääsee sisälle kohdejärjestelmiin: Suoralla vaikutuksella (front door coupling) ja epäsuoralla vaikutuksella (back door coupling). Suoralla vaikuttamisella tarkoitetaan pulssienergian siirtymistä kohdejärjestelmään kytkeytymällä esim. suoraan antenniin. Energian siirto onkin ongelmatonta sillä nämä järjestelmäkomponentithan on nimenomaisesti tehty

4 Kuva 3. todennäköisempi kohde komponentti on vahingoittumiselle. Tietokoneet, näytöt, sensorijärjestelmät, erityisesti kaikki aktiiviset sensorijärjestelmät, signaaliprosessorit, digitaaliset ohjausjärjestelmät ovat siis vaarassa. radiotaajuisen tehon siirtoon järjestelmästä ja järjestelmään. Tätä tapaa onkin pidettävä tehokkaimpana vaikuttamistapana Epäsuoralla vakuttamisella taas tarkoitetaan sähkömagneettisen kentän kytkeytymistä laitteistoon sen kaikista potentiaalisesti sähköä johtavista rakenteista, kuten kaapeloinneista, tahattomista resonaattoreista kuten ilmastointiluukuista ja muista koteloinnin aukoista tai vaikkapa laitteen sähkönsyötöstä. Minkään näistä rakenteista ei siis ole tarkoitus päästää sähkökenttää laitteeseen. Myös EMP-suojauksia saatetaan itseasiassa ohittaa mikäli niissä ei ole huomioitu korkeataajuuksisia energiapiikkejä. Erityisen haavoittuvia ovat kaikki järjestelmät jotka koostuvat suurista määriä puolijohdepiirejä, esim. MOS-tekniikkaan perustuvia piirejä. Erityisesti MOS (Metal Oxide Semiconductor)-piirit sikäli, että ei vaadita kovinkaan suuria jännitteitä niiden vahingoittamiseksi tai tuhoamiseksi. Jo muutamien kymmenien volttien jännitteellä voidaan tuhota näitä piirejä. Vaikka jännite ei sinällään tuhoaisikaan piiriä, vahingoittuneet piirit eivät toimi halutulla tavalla ja koko järjestelmä saattaa tästä johtuen olla käyttökelvoton. Piirien suojaaminenkaan sinällään ei auta täysin, sillä mikä tahansa johtava rakenne, kuten kaapelit toimivat tavallaan antenneina, siepaten voimakkaat kentät suuriksi jännitteiksi ja kuljettaen niitä suojatuihinkin rakenteisiin. Voidaankin todeta, että mitä enemmän elektroniikkaa ja erityisesti mikropiiritekniikkaa, sitä Skanneri 93 2/2003 Myös tietoliikennejärjestelmät ovat vaarassa ja tuhottavissa EMP/HPM:n keinoin, varsinkin kaapelointien ansiosta unohtamatta vastaanotintekniikkassa käytettäviä korkeataajuuksisia transistoreja ja diodeja. Yllä olevaan kohteiden listaan voidaankin lisätä tutkajärjestelmät, radiotiedustelujärjestelmät, satelliittijärjestelmät, mikroaaltolinkit, televisiojärjestelmät, ja itse asiassa kaikki HF - UHF alueen radiojärjestelmät. HPM:n vaikutuksen arviointi onkin sitten taiteenlaji sinällään. Ja varsin vaikea sellainen. On kyllä helppoa laskea kentänvoimakkuus HPM-generaattorista eri etäisyyksille mutta oleellinen vapaan tilan kentänvoimakkuuden kytkeytyminen laitteeseen jännitteeksi riippuu niin monista tekijöistä, että piirivalmistajan kataloginkaan selaaminen ei anna riittäviä, luotettavia vastauksia. Huomioon nimittäin tulee ottaa: Miten laite on ulkoisesti suojattu EMP:ltä? Miten piirit on liitetty piirilevylle. Miten laitejohdotus on tehty? Minkälaisia resonansseja laitteen muodosta johtuen syntyy laittee- Kuva 4. Pulssien jännite/aika piirros 19

5 seen? Mikä on altistuneiden komponenttien ja johtimien sieppauspinta-ala? Jne jne... Laskenta muuttuu varsin vaikeaksi ja useimmat julkisuudessa näytetyt laskelmat ja simulaatiot voidaankin käsittää ainoastaan suuntaa antavina. Kuva 5. suojautumisen kannalta? Eräänä esimerkkinä voidaan vaikkapa arvioida 10 Gigawatin 8 Gigahertsin taajuudella toimivaa HPM-pommia. Pommi saattaisi olla vaikkapa kuvan 3. mukainen Mk.84 vapaasti lentävään pommiin purkitettu HPM-pommimoduli. Pommissa saattaisi olla sarjassa kaksi Marx-kondensaattoripatterin syöttämää EMP-käytössä yleistä FCG (Flux Compression Generator)-generaattoria jonka jälkeen sarjaan olisi kytketty pyyhkäisevä vircator jotta kytkeytyminen olisi tehokkaampaa kuin yksitaajuisella vircatorilla. Antennina toimisi ympyräpolarisoitu kaksoishelix jotta polarisaatiohäviöt saataisiin minimoitua ja vahvistus olisi korkea ja antenni laajakaistainen. Vaikutusetäisyydeksi tulisi satoja metrejä jolla etäisyydellä pommi kykenee vaikuttamaan jopa 500x500 metrin alueella oleviin kohdejärjestelmiin, riippuen kohteen tyypistä ja suojaustasosta (katso kuva 5). Tuolla alueella johtaviin rakenteisiin indusoituvan useiden kv/m kentänvoimakkuuden aiheuttama jännite on satoja - kilovoltteja. Järjestelmän suojaukset ohitettuaan ja kytkeytymishäviöt huomioon ottaen komponentteihin saattaa vaikuttaa kymmenien volttien jännite. Tätä HPM-aseiden laskentaa on jonkin verran esitelty Viestimieslehden 3/2001 numerossa. Yleisesti ottaen kehitysennusteet huomioiden ns. kannettavilla HPM-pommeilla ja HPMohjus/pommiaseilla tullaan saamaan 5-30 GW luokan pulssitehoja jolloin vaikutusetäisyys kohteisiin on metriä näköyhteydellä riippuen kohteen suojaustasosta. Raskaammalla ajoneuvoasenteisella HPM-aseella pulssitehoja ulos saadaan jopa 100 GW ja vastaavasti vaikutusetäisyys on jopa kilometrejä. Vaikuttaa jokseenkin lohduttomalta - onko mitään tehtävissä Suojautumisessa kannattaa ennen kauppaan ryntäämistä tai kolviin tarttumista miettiä muutamia seikkoja. Kuinka todennäköinen olisi uhka minun järjestelmääni jossakin tilanteessa? Onko minun järjestelmäni jonkin todennäköisen kohdejärjestelmän läheisyydessä? Millä tavoin ja minkälainen on uhka? Näin voidaan päätellä tarvittava suojautumistaso. Järjestelmäänhän sinällään harva koskee koskapa ketjusta katkeaa kuitenkin se heikoin lenkki. Jos jotain aiotaan järjestelmän suojaukselle tehdä, on se tehtävä koko järjestelmälle. Syytä on listata myös ne tavat joilla energia järjestelmään voi päästä, epäsuorat ja suorat kytkeytymistavat. Kun uhka on määritelty, voidaan alkaa miettiä tehtäviä muutoksia, mikäli uhka todelliseksi koetaan. Sikäli kun järjestelmä on jo käytössä eikä sitä enää voida ominaisuuksiensa perusteella valita, ei järjestelmälle itselleen enää ole paljoakaan tehtävissä. Suoraa kytkeytymistä vastaan mainitaan antennien sivu- ja takakeilojen pitäminen alhaisena, valesatunnaiset keilaustavat tutkajärjestelmissä (HPM-ase tai sen kaukoohjaus ei tiedä milloin keila osoittaa HPMaseeseen), tehokkaat kaistanpäästösuotimet (pätee myös siviilitekniikkaan), suojapiirit etuvahvistimissa, järjestelmämme sijoitus siten ettei siihen voi suoraan vaikuttaa ja järjestelmän 20 Skanneri 93 2/2003

6 Englannilla ja Yhdysvalloilla oman EMP/HPMpommin tekninen kehitys on jo niin pitkällä, että ase tulee hetkenä minä hyvänsä taktiseen käyttöön. USA on ilmoittanut ottavansa aseen käyttöön kuukauden sisällä. Mikäli Irakissa aletaan rähistä, on se tällaisen aseen ensimmäinen täysmittainen koekenttä. (toim. huom. Kuten olemme Irakin kahinan aikana saaneet todeta, näin on käynyt. Tämän artikkelin Grigori on kirjoittanut ennen irakin operaa- tion eskaloitumista) koteloinnin ja järjestelmäsuojan tiivistys. Epäsuoriin kytkeytymisiin yhtälailla on kiinnitettävä huomiota koteloinnissa, läpivienneissä ja johdotuksissa siten,että vältetään tahattomien aaltoputkien muodostumista(esim. ilmastointiputket ja sähkönsyötön tuonti laitteelle). Mahdollisuuksien mukaan pyritään tekemään mahdollisiin kriittisiin kohtiin aaltoloukkuja ja käyttämään suojaavia muuntajia, liitännöissä voidaan käyttää EMP-suotimia. Muutokset ja niiden huomioiminen vaatii enemmän kuin mihin voimme tässä yhteydessä valitettavasti paneutua. Lopuksi voisin mainita pähkinänä tapauksen jonka kaikki tietävät. Venäläinen SU-25 laskeutui 90-luvulla Etelä-Koreaan. Länsimaiset tahot tutkivat koneen tekniikan läpikotaisin ja hämmästyivät, että radiolaitteisto oli puolijohdepiirien sijaan ns.pienoisputkitekniikkaa. Mitenkäs se HPM?... Onko HPM-aseita käytössä? Kenellä? on kyennyt tuottamaan esimerkiksi hyvin kilpailukykyiseen noin 150 kiloeuron hintaan HPMsalkkupommeja. Käyttökelpoisen vircatorin rakentaminen ns. halpakustannusten maassa on luokkaa euroa. Voimmekin olettaa, että EMP/HPM-aseita ja -pommeja on kehitysasteella ja testauskäytössä jokaisella valtiolla, riippumatta valtion kehittyneisyydestä. Mistä lisätietoa? Kirjoja aiheesta on luokkaa yhden käden määrä, useimpien lähteiden ollessa raportteja, tutkimustuloksia ja muita pienempimuotoisia artikkeleita. Elektronisista aseista kiinnostunut on kuitenkin siinä mielessä hyvässä asemassa, että internetistä löytyy erittäin suuri määrä aiheeseen liittyvää materiaalia. Käytetyt lähteet: 1. A Doctrine for the Use of Electromagnetic Pulse Bombs, Royal Australian Air Force, 1993, Carlo Kopp 2. Future War - Non-Lethal Weapons in the 21st Century, 1999, John Alexander 3. High Power Microwave Sources, 1987, Alexeff Granatstein Kuten alussa jo mainittiin, EMP/HPM-aseet ovat pelottavia aseita koska niitä voi potentiaalisesti olla kenellä tahansa. Lukuisat maat ovat ostaneet valmiita tuotteita venäjältä joka - Grigori - Skanneri 93 2/

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 11.11.2014 Juha, OH2EAN 1 / 42 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 42 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Lisätiedot

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN

Lisätiedot

erikoistutkija Viktor Sibakov VTT Automaatio, EMC-Laboratorio

erikoistutkija Viktor Sibakov VTT Automaatio, EMC-Laboratorio TERVEYDENHUOLLON 5. ATKPAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 3.5.6. 999 erikoistutkija Viktor Sibakov VTT Automaatio, EMCLaboratorio Radiolähettimiä ympärillämme. Kannyköiden ja langattomien tiedonsiirtolaitteiden

Lisätiedot

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) Täm ä olettaa, että D = 4π λ 2 S a E a ds 2. (2 40 ) S a E a 2 ds Pääkeila aukon tasoa koh tisuoraan suuntaan

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä EMC:n perusteet EMC:n määritelmä Järjestelmän tai laitteen kyky toimia tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään tuottamatta muille laitteille tai järjestelmille niille sietämätöntä häiriötä tässä

Lisätiedot

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA LUENTO 10 TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA KYTKENTÄKAAVIO OSASIJOITTELU OSA- LUETTELO JOHDOTUSKAAVIO TIETOISKU PIIRILEVYN SUUNNITTELUSTA OSASIJOTTELUSTA MIKÄ ON TAVOITE : PIENI KOKO VAI

Lisätiedot

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin TkT Mikko Kuisma LUT EMC Sähkömagneettinen yhteensopivuus (electromagnetic compatibility) tarkoittaa laitteen tai järjestelmän kykyä toimia sähkömagneettisessa ympäristössä

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling EMC Sähkömagneettinen kytkeytyminen EMC - Kytkeytymistavat ElectroMagnetic environment (Noise sources) Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) Conductors Capacitive Inductive Wave propagation

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

EMC Suojan epäjatkuvuudet

EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC - Aukot suojassa Edelliset laskelmat olettivat että suoja on ääretön ehyt tasopinta Todellisuudessa koteloissa on saumoja, liitoksia aukkoja: tuuletus, painonapit luukkuja,

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

Antenni ja säteilykuvio

Antenni ja säteilykuvio POHDIN projekti Antenni ja säteilykuvio Nykyaikana sekä tietoliikennekulttuuri että ylipäätään koko infrastruktuuri perustuvat hyvin voimallisesti sähkömagneettiseen säteilyyn ja antenneihin. Kun tarkastellaan

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 10.11.2015 Otto, OH2EMQ 1 / 44 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 44 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

Antennit ja syöttöjohdot

Antennit ja syöttöjohdot Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

Suomen Kiinteistöliitto ry Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry

Suomen Kiinteistöliitto ry Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Suomen Kiinteistöliitto ry Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 1 !"#$$!"%$$$& % '#$$& ( )*+,!!"- )*+./ 0+-12& 3-""'1552'-25 6+--'2!7 2',222&!!323"!2""7'2,2!!!3!!2

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet

Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet Meillä on hyvä Itä-Eurooppalainen paloturvallisuustaso Turvajärjestelmät joiden tulee toimia palon aikana määritellään esim. rakennusluvassa 11.1.4

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

521365S Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut HFSS MARKO SONKKI 10.5.2006. Sisältö:

521365S Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut HFSS MARKO SONKKI 10.5.2006. Sisältö: 521365S Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut HFSS MARKO SONKKI 10.5.2006 10.5.2006 1 Sisältö: 1. Johdanto 2. Mihin HFSS:ää käytetään 3. Yleisimmät HFSS sovelluskohteet 4. Ratkaistu data ja sen soveltaminen

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta www.sant.fi Antenniasennukset kiinteistössä Sisältö: Määräys 65 A asettaa vaatimuksia antennien ja verkkojen

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt CeilBot 2DoF camera actuator Antti Riksman Sisältö 1 CeilBot 3 2 Projektin tämän

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 1. Luento 26.8.2013 Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto DI Juho Tyster Opetusjärjestelyt Luentoja 14h, laskuharjoituksia 14h, 1.periodi Luennot ja harjoitukset

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

EMC Johdanto EMC. Miksi? Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät

EMC Johdanto EMC. Miksi? Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät EMC Johdanto EMC Mitä tarkoittaa EMC? ElectroMagnetic Compatibility Sähköisen laitteen kyky toimia laboratorion ulkopuolella laite ei aiheuta häiriöitä muille lähietäisyydellä oleville laitteille laitteen

Lisätiedot

Sähkömagneettisten aseiden teknologiaa

Sähkömagneettisten aseiden teknologiaa PVTT Suojan osaamiskeskus Tutkimuksesta suorituskykyä Sähkömagneettisten aseiden teknologiaa Juhani Hämäläinen Petri Järviö Sami Kuja-Halkola Perttu Silvola Jari Paunonen Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos

Lisätiedot

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja Hyväksyntä CE 0682 Sisältö Tekniset vaatimukset GPRS-toiminnolle...2 Tuetut käyttöjärjestelmät Windows 98SE, Me, 2000, Xp...2 Myyntipakkauksen sisältö...2 Vaatimukset tietokoneelle,

Lisätiedot

Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen

Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen Tärkeimmät toimittajamme: Sisäpeitto antennit: kaapelit: bedea Passion in high frequency Ongelma: GSM-signaali ei kanna rakennuksen sisään heikko kentänvoimakkuus

Lisätiedot

Häiriöt kaukokentässä

Häiriöt kaukokentässä Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Suomi Sivulla AirSense 10 AirCurve 10 1-3 S9 Sarja 4-6 Stellar 7-9 S8 & S8 Sarja II VPAP Sarja III 10-12 AirSense 10 AirCurve 10

Lisätiedot

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Radiopäätelaitteen on tarjottava gateway -toimintoa ja oltava tällä hetkellä käytössä olevaa mallia Sepura SRG 3900.

Radiopäätelaitteen on tarjottava gateway -toimintoa ja oltava tällä hetkellä käytössä olevaa mallia Sepura SRG 3900. TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (7) Hankinnan yksilöinti Toimitus sisältää väestöhälyttimet valmiiksi paikalle asennettuna ja toimintakuntoisena. Laitetoimittajan tulee hoitaa kaikki hälytinmastojen kiinnityspaikkojen

Lisätiedot

Radioastronomian käsitteitä

Radioastronomian käsitteitä Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä

Lisätiedot

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY

Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Antennit ja http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf syöttöjohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),

Lisätiedot

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ TWEAV510 v2: WDSTOIMINTO KAHDEN TWEAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ Alla kaksi vaihtoehtoista ohjetta WDSverkon luomiseksi Ohje 1: WDSyhteys käyttää WPAsalausta. Tässä ohjeessa WDSyhteys toimii vain, kun tukiasema

Lisätiedot

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen)

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) 6 Korvanappi 7 Mikrofoni 8 Pidike 9 Varauksen osoitin (punainen) 10 Virtavalo (vihreä) Asennus

Lisätiedot

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti

Lisätiedot

1 Yleistä mikroaalloista

1 Yleistä mikroaalloista FYSA220/K3 (FYS222/K3) MIKROAALLOT Työssä tutustutaan mikroaaltojen käyttäytymiseen aaltoputkissa sekä mikroaaltokomponentteihin ja mikroaaltojen mittaamiseen. Työssä määritetään erilaisten kiinteiden

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ARVIOINNISSA Seppo Uosukainen, Jukka Tanttari, Heikki Isomoisio, Esa Nousiainen, Ville Veijanen, Virpi Hankaniemi VTT PL, 44 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi Wärtsilä Finland Oy

Lisätiedot

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU)

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) LEY 2056 EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) 1 Tilalämmittimellä tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa lämpöä

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Kytkimet 1. Taajuuden valintanäppäimet 2. Radioasemien selailun ja kellonajan asetus 3. Muistipaikan valintanäppäimet 4. Äänenvoimakkuuden säätö 5. LCD-näyttö 6. Herätyksen asetus

Lisätiedot

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot

Pietsoelementtien sovelluksia

Pietsoelementtien sovelluksia Pietsoelementtien sovelluksia S-108.2010 Elektroniset mittaukset Luento 20.2.2006 Maija Ojanen Taustaa Pietsosähköisen ilmiön havaitsivat Jacques ja Pierre Curie 1880 Mekaaninen voima aiheuttaa varauksen

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-lämpöpumput Takuu antaa lisäturvaa Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-osat. Laatua kautta linjan Meille Boschilla laatu on pääosassa

Lisätiedot

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat

Lisätiedot

TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN. Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin

TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN. Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin Tuulivoimalan vaikutukset radioaaltoihin Vaimennus tuulivoimapuiston läpi kulkevalle signaalille Heijastukset voimaloiden rungoista

Lisätiedot

Pakkausteknologia. Pakkausteknologia

Pakkausteknologia. Pakkausteknologia Pakkauksen avulla IC-piiri suojataan ja liitetään piirilevylle Pakkaus suojaa piiriä Kosteus Epäpuhtaudet Mekaaninen rasitus Pakkaus liittää piirin sähköisesti muihin komponentteihin Impedanssisovitus

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

Telecrane F24 Käyttö-ohje

Telecrane F24 Käyttö-ohje 1 Telecrane F24 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F24 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käyttöönotto / paristot / vastaanottimen virtalähde 4 - Tunnistuskoodin vaihto 6 - Vastaanottimen virtalähteen jännitteen

Lisätiedot

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Johdatus radiotekniikkaan Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Sisältö Johdanto radiotekniikkaan Epälineaarisuuden hyödyntäminen RFIDssä Esimerkkejä radiotekniikan tutkimuksesta Radiotieteen ja tekniikan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka Vahvistimet A-luokka A-luokan vahvistimen molemmat päätevahvistin tarnsistorit johtavat, vaikke vahvistinta käytettäisi. Vahvistinta käytettäessä jatkuva lepovirta muuttuu ja näin vältytään kytkentäsäröltä

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna Ääniohjattu vilkkuvalo eillä toteutettuna Idea ei valitettavasti ole lähtöisin omasta päästäni - niin mukavaa kuin olisikin ollut riistää kunnia itselleen - vaan on keksijäperhe Ponkalalta. Olen usein

Lisätiedot

9.6 Kannettava testilaite

9.6 Kannettava testilaite 9.6 Kannettava testilaite Kannettavalla testilaitteella testataan ylivirtalaukaisimen, energia- ja virtamuuntimien, laukaisumagneetin F5 sekä mittausarvojen näytön oikea toiminta. 9.6.1 Ulkonäkö (1) LED

Lisätiedot

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen 6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi

Lisätiedot

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2 Järjestelmän suunnittelu Kunnollinen järjestelmän suunnittelu on paras tapa maksimoida vahvistimen suorituskykyä. Suunnittelemalla asennuksen huolellisesti voit välttää tilanteita, joissa järjestelmäsi

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

Tehokas ledivalaisin 30 valkoisella ledillä. Käyttöjännite 12 20V. Nimellisvirta on noin 0.10A - 0.35A Suunnittelija Mikko Esala.

Tehokas ledivalaisin 30 valkoisella ledillä. Käyttöjännite 12 20V. Nimellisvirta on noin 0.10A - 0.35A Suunnittelija Mikko Esala. Tehokas ledivalaisin 30 valkoisella ledillä. Käyttöjännite 20V. Nimellisvirta on noin 0.10A - 0.35A Suunnittelija Mikko Esala. Valaisimen ledit on kytketty kolmen ledin sarjoihin. Näitä ledisarjoja taas

Lisätiedot

F: Liitäntäpainike G: Paristotila H: Varausliitäntä I: Liiketunnistin/merkkivalo. 12 h

F: Liitäntäpainike G: Paristotila H: Varausliitäntä I: Liiketunnistin/merkkivalo. 12 h TRUST MI5400X BLUETOOTH OPTICAL MOUSE Tuotetiedot Hiiri Laturi F A B D G I E C H J A: Hiiren kakkospainike B: Intelli-rullahiiri/ pariston merkkivalo tyhjä ja varattu C: Hiiren ykköspainike D: Selaa taaksepäin

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä.

Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä. Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 1 KOHTA1: KERRATTAVA MATERIAALISSA OLEVA SIEMENS SIMATIC S7CPU212 TUNNISSA TUTUKSI MONISTE ERITYISESTI LOGIIGAN TULO JA LÄHTÖ LIITTIMIEN JA LIITÄNTÖJEN OSALTA TÄSSÄ TULEE

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,

Lisätiedot

Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa.

Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Classicia. Lue myös sen laitteen ohjeet,

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama

Lisätiedot

Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori.

Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori. Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori. Torqeedo on veneilijän tulevaisuutta. Perämoottori, joka menestyy sitä paremmin, mitä tiukemmaksi ympäristömääräykset käyvät. Markkinoiden tehokkaimmat

Lisätiedot

Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi. kwh-mittaus kylmälaitoksesta

Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi. kwh-mittaus kylmälaitoksesta Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi kwh-mittaus kylmälaitoksesta kwh-mittaus ADAP-KOOL:ssa tai m2:ssa m2 virtamuuntajat 3 vaihesyöttö virtatieto AKL 111A jännitetieto kwh-mittarin ominaisuudet Mittari

Lisätiedot

Häiriötön antennijakelu. Oikeiden teknisten ratkaisujen merkitys Pentti Lindfors

Häiriötön antennijakelu. Oikeiden teknisten ratkaisujen merkitys Pentti Lindfors Häiriötön antennijakelu Oikeiden teknisten ratkaisujen merkitys Pentti Lindfors Nyt uutta: TV-jakelun monioperaattoriympäristö Viime vuoden syksyyn saakka (Anvian SveaTV-verkkoa ja DVB-H verkkoa lukuun

Lisätiedot

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Agenda Myynnin suurin ongelma Ongelman ratkaiseminen, ensimmäiset vaiheet Jari Juslén

Lisätiedot