MIEMALAN KOULU. Alikyläntie Hämeenlinna PROJEKTI: /40

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIEMALAN KOULU. Alikyläntie 10 13430 Hämeenlinna PROJEKTI: 305669 /40"

Transkriptio

1 MIEMALAN KOULU Alikyläntie Hämeenlinna PROJEKTI: /

2 TIIVISTELMÄ Tämä raportti on rakenne- ja LVI -tekninen selvitys Miemalan koulussa suoritetusta kuntotutkimuksesta. Tutkimus painottuu rakennetekniikkaan ja rakennusfysikaaliseen toimivuustarkasteluun, jonka avulla eri vaippaosien toimivuutta on selvitetty. Raporttiin on koottu rakennetyyppiselvitykset, sekä havaitut ongelmat ja puutteet, joita tutkimustyön yhteydessä löydettiin. Rakennuksesta saatu kokonaiskuva on käyttäjien turvallisuuden näkökulmasta tiivistetty lopussa olevaan Johtopäätökset kappaleeseen. Korjaussuositukset ovat jaettu kiireellisyyden mukaan omiin kokonaisuuksiinsa. Joissain tapauksissa korjaustapavaihtoehtoja on annettu useampia. Tutkimustyön tulokset perustuvat aistinvaraisiin havaintoihin, rakenneavauksiin, mikrobitutkimuksiin sekä kosteusmittauksiin. Kenttätyö on tehty talvella Julkisivututkimukset keväällä Tässä yhteydessä huomautetaan, että tutkimus on tarkoitettu tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheen osapuolten käyttöön. Raportti edustaa teknistä raporttia, jonka ymmärtäminen edellyttää rakennusalan ammattisanaston ja rakennusfysiikan tuntemista. Alapohjan rakennekosteudet ovat maanvaraisessa laatassa matalat, eivätkä saadut tulokset viittaa kapilaariseen kosteuden nousuun. Alapohjien rakenneavaukset eivät myöskään tue päätelmää siitä, että alapohjassa olisi ylimääräistä kosteuskuormaa. Ulkoseinärakenteiden kunto todettiin tutkimuksessa erittäin hyväksi. Rappaus on tiukasti kiinni alustiilessä, ja kopo-alueita on erittäin vähän. Havaitut halkeamavauriot ovat leveydeltään pienikokoiset, eivätkä ne aiheuta välitöntä seinärakenteen lisävaurioitumista. Seinärakenteelle esitetään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä halkeamien injektoimista tai paikkaamista, jotta rakenne säilyy hyväkuntoisena. Ikkuna- ja ovirakenteiden kunto on kahtiajakautunut. Pohjoisella puolella vauriot ovat lieviä ja ikkunat hyväkuntoiset. Etelänpuoleisella pitkällä sivulla ikkunarakenteiden vaurioituminen on pitkällä, ja puu suojaamattomana näkyvissä. Maalauskorjaus on vaurioitumisesta huolimatta vielä mahdollinen. Maalauksen yhteydessä ikkunoihin ehdotetaan asennettavaksi korvausilmaventtiilit. Ovirakenteissa on paljon yleistä kulumaa ja käyntivälit ovat epätasaiset. Ovilehdet ovat kuitenkin suorat ja pääasiallinen kuluma on karmeissa. Korjaustapavaihtoehtoja on kaksi: Ovirakenteiden uusiminen tai halliolosuhteissa tehtävä ovi- ja karmirakenteiden peruskunnostus. Välipohjista tutkittiin puurakenteinen liikuntasalin lattia. Tutkimusten mukaan rakenne ei ole vaurioitunut, vaikka lievää mikrobikasvustoa löytyi osasta näytteitä. Kaikki tarkastellut rakenneosat ja eristeet olivat myös aistinvaraisesti arvioiden kunnoltaan hyvät ja siistit. Yläpohjarakenteessa on rakennuksen toimivuuden kannalta keskeisimmät puutteet. Vesikatolla on useita läpivientikohtia, joiden tiiveys on puutteellinen, ja jotka saattavat vuotaa jo hyvinkin lyhyellä aikatähtäimellä. Yläpohjassa riskejä mikrobivaurioitumiseen aiheuttavat eläinten aiheuttamat ulostejätökset, jotka voivat vaurioittaa rakenteita tai levittää mikrobeja. Yläpohjaholvin alapinnassa olevat akustiikkalevyt ovat kastuneet ja tutkimuksen mukaan mikrobivaurioituneet. Korjaussuosituksena esitetään levyjen poistamista, sekä sisäkattojen uudelleen maalaamista. Myös tuuletustila tulee siivota ja eläinten pääsy tilaan estää verkoilla. Markus Fränti DI, tutkimusinsinööri Janne Lehtimäki ins. (AMK), yksikönpäällikkö 2 (32)

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUSKOHDE JA LÄHTÖTIEDOT Yleistiedot Tehtävä ja työn rajaus Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus 5 2 ALAPOHJARAKENTEIDEN TUTKIMUKSET Aistinvaraiset havainnot Kosteusmittaukset Rakenneavaukset 8 3 VÄLIPOHJARAKENTEET Aistinvaraiset havainnot Rakenneavaukset Mikrobitutkimukset 11 4 ULKOSEINÄRAKENTEIDEN TUTKIMUKSET Aistinvaraiset havainnot Kosteusmittaustulokset Rakenneavaukset Liittyvät rakenneosat Rakennetekniikka Aistinvaraiset havainnot ja kosteusmittaukset Rakenneavaukset Mikrobitutkimukset 21 5 SISÄILMAN LAADUN TUTKIMINEN Pölylaskeumanäytteet Muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät 23 6 LVI TUTKIMUSHAVAINNOT Ilmanvaihtojärjestelmä Lämmitysjärjestelmä Vesi- ja viemärijärjestelmä 28 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Rakennuksen yleisarviointi ja tilojen käyttöturvallisuus Suositeltavat korjaustoimenpiteet 30 LIITTEET Liite 1 Kuntotutkimuskartta Liite 2 Mikrobi-analyysivastaukset Liite 3 Pölylaskeumanäytteiden analyysivastaukset 3 (32)

4 1 TUTKIMUSKOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1 Yleistiedot Tilaaja: Kohde: Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut - liikelaitos Raatihuoneenkatu 9, 2.krs PL HÄMEENLINNA Kiinteistökehityspäällikkö: Petri Ylämurto Miemalan ala-aste Alikyläntie HÄMEENLINNA Tutkimuksen kohteena on vuonna 1952 valmistunut kolmikerroksinen koulurakennus, jossa on maan-alainen kellarikerros. Rakennus on julkisivuiltaan rapattua tiiltä, jossa tiiliseinärakenteet ovat kantavia. Yläpohjarakenteena on betoniholviin tuettu puuristikko. Alapohjarakenne on maanvarainen betonilaatta, jossa pintamateriaalina on mosaiikkibetoni tai maalattu betonipinta tilasta riippuen. 1.2 Tehtävä ja työn rajaus Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää rakennuksen vaippaosien nykykunto. Tutkimustyössä mikrobitutkimuksilla oli keskeinen merkitys, koska käyttäjäoireilua on ilmennyt erityisesti yläpohjan alapuolisissa tiloissa. Julkisivujen osalta aistinvaraisilla tarkasteluilla ja pintakosteusmittauksilla ei saatu riittävästi tietoa niiden kosteusteknisestä toimivuudesta. Tästä syystä keväällä 2014 julkisivut tutkittiin nosturiautosta käsin. Rakenteiden vaurioitumista tutkittiin mikrobi- ja rakennusfysikaalisella tasolla aistinvaraisesti, laboratorionäyttein, rakennekosteusmittauksin, sekä ja rakenneavauksin. Tehtävän luonteen vuoksi ei tutkimuksia voitu rajata koskemaan vain tiettyjä alueita, vaan jokainen rakennuksen tila on tutkimuksen yhteydessä tarkastettu. Kaikki tutkimustulokset ja niistä tehdyt havainnot ovat kirjattuna tähän raporttiin. Kohteen rakennetekninen selvitys sisältää: - Rakenneavauksia ala-, väli ja yläpohjiin, sekä seinävaippaosiin. - Pintakosteuskartoitus maanvastaisiin rakenteisiin - Rakennekosteusmittaukset - Mikrobianalyysit - Rakennetyyppiselvitykset ja rakennusfysikaalinen yleisarviointi kaikkiin vaippaosiin - Korjaussuositukset kiireellisyysjärjestyksessä mukaan jaoteltuna - Pölylaskeumanäytteenoton yläpohjan alapuolisiin tiloihin. Kenttätutkimukset kohteessa suoritettiin syksyllä Rakenneteknisen tutkimuksen suoritti DI Markus Fränti, sekä IV-puolen kartoituksen Ins. (AMK) Tommi Paasivirta. Työn projektipäällikkönä toimi Tampereen yksikön päällikkö Ins. (AMK) Janne Lehtimäki. 1.3 Tutkimuksen luotettavuus Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin varsin hyvä käsitys. Eri tutkimusmenetelmiä jouduttiin käyttämään kuitenkin laaja-alaisesti. Myös lisäselvityksiä tarvittiin riittävän luottamustason saavuttamiseksi. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: 4 (32)

5 - Näytteenotto ja mittaukset tehdään otantana ja niihin liittyy kunkin menetelmän mukaisesti epävarmuutta. Eri mittaukset edustavat sen hetkisten olosuhteiden tilannetta. - Rakennekosteus saattaa vaihdella esimerkiksi vuodenajan tai pohjavedentason vaihteluiden mukaan. Mittaukset edustavat mittaushetken jaksoa. - Suurempi mikrobinäyteotanta tai rakenneavauksien määrän lisääminen voivat poiketa tässä raportissa esitetyistä tuloksista. Mitään tuloksia ei ole kuitenkaan tehty vain yhteen tutkimustapaan tai näytteeseen viitaten. Siksi tutkimustuloksia voidaan pitää luotettavina ja todenmukaisina epävarmuustekijöistä huolimatta. 1.4 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Aistinvaraisten tutkimusten lisäksi osa havainnoista edellytti mittalaitteistojen käyttöä. Kosteustekniset havainnot perustuvat taulukossa 1 esitettyihin laitekokoonpanoihin. Mittauslaitteistoja koskeva kalibrointi tulee suorittaa vuosittain. Seuraavassa on esitettynä laitteiden viimeksi suoritetut kalibrointiajat. Merkintä XX/XXXX on muodossa kuukausi / vuosi Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet ja viimeisimmät kalibrointiajat MITTALAITE Rotronic AG Hygroclip SC04 -anturit Rotronic AG:n Hygropalm-näyttölaite Gann Hydrotest LG1 Gann Hydrotest LG2 + B50 mittapää KÄYTTÖ- TARKOITUS Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset Puun kosteuspitoisuudet (paino-%) VIIMEISIN KALIBROINTI 10/ / / / Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus Mikrobianalyysien tulosten tulkinnassa on käytetty Asumisterveysohjetta 2003 sekä siitä tehtyä korjattua painosta Tulosten tulkinta perustuu ohjeissa annettuihin viitearvoihin mikrobinäytteiden osalta. Kosteusvaurioindikaattoreilla tarkoitetaan tutkimuksen yhteydessä sieniä, viruksia tai bakteereja, joiden esiintyminen vaurioitumattomissa rakenteissa on muussa, kuin vauriotapauksessa erittäin harvinaista. Pintakosteusmittausten tulokset pohjautuvat tulkinnaltaan mittalaitekohtaisiin ohjearvoihin. Kuitenkin kohteissa käytettyä kuivareferenssiarvoa kuvaa mitattu mittaustulos, joka on varmistettu rakennekosteusmittarilla. 5 (32)

6 2 ALAPOHJARAKENTEIDEN TUTKIMUKSET 2.1 Aistinvaraiset havainnot Aistinvaraisesti alapohjarakenteita tutkittaessa havaittiin, että alapohjan pintarakenne on käsitelty jossain elinkaaren vaiheessa lakkapinnoitteella, joka ei ole sopinut alustaan. Lakkajäämiä on lähes kaikissa alapohjan hiotuissa betonipinnoissa mukaan lukien myös alapohjaan liittyvät porrasrakenteet. Lattiamateriaalia lakkajäämät eivät vaurioita, mutta ne tekevät yleisvaikutelman laatasta epäsiistiksi. Alla on kuvattuna pintarakenne nykyisessä kunnossaan. Kuva 1. Lakkajäämiä alapohjan lattiapintarakenteessa. Samanlaista laikukkuutta on myös osassa porrasrakenteita. Sokkelirakenteiden yleiskunto on hyvä. Vain muutamassa kohdissa puskusaumalimityksessä on rakoilua. Sokkelia rasittavat kosteusteknisesti kuitenkin syöksytorvien ja sadevesikaivojen liittymät. Sadevesikaivon kaivolautanen on malliltaan niin matala ja pieni, ettei vesi kovalla sateella ohjaudu kaivoon. Tilannetta heikentää osin ympärystäyttöjen kaadot, jotka ovat liian pienet. 6 (32)

7 Kuva 2. Syöksytorvet ohjaavat veden vain osittain vedenpoistokaivoon. Tämä rasittaa sokkeli ja alapohjarakenteita. 2.2 Kosteusmittaukset Alapohjarakenteiden kosteusliikkeitä tutkittiin sekä pinta- että rakennekosteusmittauksin. Kosteusliikkeiden arvioiminen oli kohteessa erityisen tärkeää, koska seinän alaosissa maalipinta oli hilseillyt tai puuttui osin kokonaan. Alapohjarakenteessa ei näkynyt kosteusvaurioitumisen jälkiä. PINTAKOSTEUSMITTAUKSET Alapohjalaatan kosteusliikkeitä ja kuivumispotentiaalia tutkittiin sekä pinta- että rakennekosteusmittauksin. Pintakosteusmittausta käytettiin erityisesti ulkoseinälinjoilla, joissa kosteuskuormitus aistinvaraisten havaintojen perusteella oli suurinta. Tuloksista yleisesti saatiin seuraavaa: - Pintakosteusmittausten vaihteluväli on pieni, ollen keskimäärin noin (p=60-75). Mittaustulokset viittaavat kuivaan betoniin. - Vain märkätiloissa, kuten WC ja suihkutiloissa yksittäisissä pisteissä mittaustulos ylittää vaihteluvälin. Suurin yksittäinen tulos p=85 Pintakosteusmittausten tulosten luotettavuutta tässä kohteessa heikentää oleellisesti tietyillä aluilla oleva pintarakenne, hiottu mosaiikkibetonilaatta. Pintakosteusmittarin skannaussyvyys ei riitä kantavaan betonilaattaan asti, koska hiottu pintabetoni on kohteessa 40mm paksu. Tämän lisäksi mosaiikkibetonin ruutujako on toteutettu metallilistoilla, jotka vaikuttavat mittarin tuloksiin antamalla todellisuutta suurempia lukemia. Luotettavuusongelmaa kompensoitiin tarkemmilla rakennekosteusmittauksilla, sekä keskittämällä pintakosteusmittaukset alueille, joissa ei ollut mosaiikkibetonilattiaa. RAKENNEKOSTEUSMITTAUKSET Rakennekosteusmittauksia suoritettiin laattaan erisyvyyksille kosteusvaihteluvälin ja kosteusliikkeen suunnan arvioimiseksi. Syvimmillään mosaiikkibetonilattioissa anturit olivat 90mm syvyydellä pinnasta lukien. Matalimmillaan mittarit olivat 40mm syvyydellä, eli mosaiikkibetonin alapinnan ja maanvaraisen laatan rajapinnassa. Rakennekosteusmittauspisteitä porattiin alapohjiin yhteensä 15kpl. Saatuja tuloksia verrattiin huoneilmasta mitattuihin absoluuttisen kosteuden määriin, sekä ulkoilman mittaushetken kosteusolosuhteisiin. Tällä vertailulla saatiin tietoa siitä, kuinka suuri ero huoneilman ja laatan absoluuttisen kosteuden välillä on. Myös kuivumispotentiaalista saatiin mittaushetken mukainen käsitys. 7 (32)

8 Alla olevaan taulukkoon on koottu saadut mittaustulokset alapohjalaatan osalta. Porareikämittaukset ovat luettu porauksesta 4 päivän tasaantumisajan jälkeen. Taulukko 2. Mitatut alapohjan rakennekosteudet sää- ja huoneilmareferensseillä. Mittauspiste Rakenne / Tila Mittaussyvyys Lämpötila o C Suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 K 1 Alapohja 90 17,3 58,1 8,92 K2 Alapohja 90 17,3 78,4 13,52 K 3 Alapohja 45 18,1 31 0,71 K 4 Alapohja 30 16,8 46 5,09 K 5 Alapohja 30 21,4 53,1 11,46 K 6 Alapohja 50 18,8 32,1 1,74 K 7 Alapohja 45 17,8 64,7 11 Tutkimushetkellä mitatut sisä- ja Lämpötila o C Suhteellinen Absoluuttinen ulkolämpötilat sekä niiden kosteuspitoisuudet kosteus RH% kosteus g/m 3 Sisäilma 16,6 19,6 2,72 Ulkoilma ,7 0,9 Lattiarakenteen rakennekosteudet ovat mittausten perusteella normaalilla tasolla, ja tulokset noudattavat kunkin tilan kosteuskuormaolosuhteita hyvin. Märkätiloissa mittaustulokset antavat yllättävän pieniä lukemia. Märkätilojen tulosten perusteella voidaan päätellä, että rakenne kuivuu hyvin, tai kosteusrasitus tiloissa ei ole toistuvaa. Mittauspisteissä K2 ja K5 ja K7 huoneilmaan verraten on noin 10g/m³ absoluuttinen kosteuslisä. Ero on huoneilmaan nähden suuri, mutta tulosta vääristää kireä pakkasjakso. Tämä pienentää ulkoilman ja sisäilman absoluuttista kosteuden määrää. Yksinomaan RH(%) tarkastelussa havaitaan, että tulokset edustavat normaaleja maanvaraisia alapohjan kosteuslukemia. Mikään mittauspiste ei viittaa alapuolisen maa-aineksen kapilaariseen kosteudennousuun. 2.3 Rakenneavaukset RAKENNETYYPIN SELVITYS Alapohjarakenteisiin suoritettiin yksi läpimitaltaan 80mm avaus käyttäen märkätimanttiporausta. Avauksella selvitettiin alapohjan rakennepaksuustiedot, alustäytön rakeisuus, sekä alapohjaan käytetty eristemateriaali. Avauskohta on merkittynä tutkimuskarttaan liitteeseen 1. Alla olevassa kuvassa on mittaustulosten mukainen lattiarakenteiden rakennetyyppi. Kuvassa rajapinta R R merkitsee tutkimuksen päättymissyvyyttä. Rakennetyyppihavainnot ovat saatu tutkimuskarttamerkinnän RAK-1AP avauksen avulla. Käytävätiloissa oleva rakennetyyppi on kuvassa esitetyn kaltainen muutoin, mutta mosaiikkibetonin tilalla on tasoite ja maalikerros. 8 (32)

9 Kuva 3. Alapohjarakennetyyppi on yllä esitetyn kuvan kaltainen AVAUKSESTA TEHDYT HAVAINNOT Alapohjarakenteen bitumi on kunnoltaan ehjä ja tiivis, vaikka pinnaltaan se ei ole enää elastinen, mutta sen tartunta alustabetoniin on kuitenkin hyvä. Bitumin kunnolla ei ole merkitystä alapuolista kosteudennousua tarkasteltaessa, koska alapohjan maa-aines on kuivaa kaivettuun 30cm kuoppaan asti. Bitumin merkitys korostuu kuitenkin märkätiloissa, joissa se toimii yläpuolista vettä eristävänä kerroksena. Siihen tarkoitukseen nykyinen kunto on riittävä. Alapohjan eristeenä toimiva Toja-levy on ehjää ja kuivaa, ja sen liittymäpinnat tiiviit. Myös betonirakenteet ovat kuivat. Betonirakenteen raudoitus on alimmassa maanvastaisessa kerroksessa toteutettu 8mm sileällä terästangolla. Yläpinnassa avaus ei osunut teräskohtaan. Avauksen perusteella voidaan todeta yleisesti, että rakenne toimii hyvin ja laatan rasitus on alhainen. 9 (32)

10 3 VÄLIPOHJARAKENTEET 3.1 Aistinvaraiset havainnot Välipohjat ovat betoniholvilla kannatettuja rakenteita, joissa yleisenä pintamateriaalina on kvartsivinyylilaatta. Osassa tiloja on myös akryylibetoni. Välipohjarakenteista puupintainen on liikuntasalin lattia, joka 3.2 Rakenneavaukset Liikuntasalin välipohjarakennetta avattiin yhteensä kolmesta kohdasta, joilla selvitettiin käyttäjien kokeman hajun lähdettä ja rakenteen yleiskuntoa. Hajun lähteeksi epäiltiin seinäliittymän ja välipohjan mikrobivauriota. Tästä syystä avauksia tehtiin ainoastaan välipohjan reuna-alueille. Rakenneavauksien avulla selvitettiin myös liikuntasalin tarkka rakennetyyppi. Alla olevassa kuvassa on esitettynä rakennetyyppi, joka perustuu liikuntasalin kolmen avauskohdan mittaustuloksiin (avauskohdat merkitty tutkimuskarttaan). Kuva 4. Liikuntasalin rakennetyyppi on yllä esitetyn kuvan mukainen 10 (32)

11 Rakenneavauksen avulla saatiin selville, että ulkoseinä - välipohjaliittymä on kuiva ja hajun lähde ei ole liitosrajapinnassa aistinvaraisesti arvioiden. Purueriste kaikissa välipohjarakenteissa oli kuivaa, ja puurakenteet terveen näköiset. Välipohjarakenteen ja seinäliittymän rajapinnassa näkyivät lämmitysverkoston putket. Kuva 5. Alapohjan eristeet ovat kuivat ja rakenteet terveen näköiset (vasen). Lämmitysverkoston putket ovat vuorattu pahvilla (oikea). 3.3 Mikrobitutkimukset Mikrobitutkimuksilla selvitettiin lattiarakenteissa vallitseva mikrobilajisto. Sen tarkoituksena oli antaa kuvaus siitä, onko rakenteessa kosteusvauriomikrobien määrä merkittävä tai koholla. Pienet pitoisuudet ovat orgaanisissa eristeissä, kuten puussa täysin normaaleja. Tutkimuksessa kaikki näytteet ovat otettu purueristeestä, koska puurakenteet kasvattavat kosteusindikaattoreita vasta eristeturmeltumisen jälkeen. Taulukko 3. Liikuntasalin lattiarakenteesta otetut mikrobinäytteet tutkijan tulostulkinnalla ilmoitettuna. Koodi Materiaali Tutkijan tulkinta vauriosta M1a-L Sahanpuru Ei viittaa vaurioon M1b-L Sahanpuru Ei viittaa vaurioon M5a-L Sahanpuru Ei viittaa vaurioon M6a-L Sahanpuru Ei viittaa vaurioon M7a-L Sahanpuru Ei viittaa vaurioon M8a-L Sahanpuru Ei viittaa vaurioon Näytteet M5a-L, M8a-L sisältävät hyvin pieniä määriä tyypillisiä kosteusvaurioindikaattorilajeja, mutta orgaanisissa eristeissä lievä kosteusvauriomikrobien määrä on normaalia lähellä liittyviä rakenneosia. Mikään näyte ei ylitä Asumisterveysohje 2003:ssa ilmoitettuja raja-arvoja. Kosteusvaurioitumista ei rakenteessa ole tapahtunut vaan lievät indikaatiolajit viittaavat lähellä ulkoseinälinjaa tapahtuvaan ilmatilan suhteellisen kosteuden vaihteluun. Mikrobilajistoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että eristetilassa valtalajina eristerakenteessa on normaalit sisäilman mikrobit, kuten Penicillium. Mikrobeista kosteissa tiloissa eläviä indikaattorilajeja ovat Eurotium, sekä Asbergillius penicillioides. Lajistoviite saatiin läheltä ulkoseinää. Aktinobakteereja, eli sädesieniä, ei löytynyt yhdestäkään välipohjatilasta otetusta näytteestä. 11 (32)

12 4 ULKOSEINÄRAKENTEIDEN TUTKIMUKSET 4.1 Aistinvaraiset havainnot Rakennuksen ulkoseinärakenteet tutkittiin aistinvaraisesti sisältä ja ulkoa päin. Ulkopuoliset tutkimukset tehtiin keväällä 2014 muutamaa kuukautta myöhemmin muusta rakenneteknisestä tutkimuksesta. Tässä käsitellyt havainnot ovat jaettu erikseen sisä- ja ulkopuolisiin havaintoihin. SISÄPUOLINEN TARKASTELU Sisäpuolella maalipintojen kunto on yleisesti huono. Maalipinta lehteilee irti seinustoilta pitkänomaisina liuskoina. Myös hilseilyä esiintyy paikka paikoin. Maalirepeämien yhteyttä suuren seinärakennekosteuteen epäiltiin, koska halkeillutta maalia on lähes joka kerroksessa tietyillä alueilla. Tarkastelua rajoitti osittain maalaustyö, joka oli aloitettu jo ennen tutkimuksia. Näiltä osin havaintoja ei pystytty tekemään. Kuva 6. Erilaisia halkeamia ja maalipinnan repeämiä on sisäseinissä runsaasti. ULKOPUOLINEN TARKASTELU Ulkoseinärakenteista kartoitettiin näkyvät pintavauriot kuten halkeamat. Tämän lisäksi rappauksen alustatartuntaa tutkittiin koputtelemalla, eli tehtiin kopokartoitus. Tutkimuksessa havaittiin, että rappaus on kunnoltaan erittäin hyvä. Rappausalusta on irti kopokartoituksen mukaan vain pienillä yksittäisillä alle 1m² alueilla. Rapautumista havaittiin kokonaisuutena vain hyvin vähän. Maalipinnan kunto on hyvä. Kiviaines on tartunnaltaan vahva ja säreilemätön. Seinien alaosissa on yksittäisiä mekaanisia jälkiä, joka parhaiten on näkyvissä idänpuoleisessa päädyssä. Mekaanisilla jäljillä ei ole suuressa mittakaavassa rappausta heikentävää vaikutusta. Liittyvistä rakenneosista lämmityspiipun liittymät seinän ovat ehjät ja halkeilemattomat. Sen sijaan ikkunarivistön yläosaan on muodostunut kahden ikkunan välille pitkänomaista halkeilua. Tätä halkeilua on havaittavissa eniten etelänpuoleisella julkisivulla, mutta myös pohjoisella puolella sitä esiintyy lievemmässä muodossa. Nurkka-alueilla havaittiin kaksidimensioista halkeilua, jossa halkeamat lähtevät nurkkaosasta kummallekin seinäosalle. Halkeilun syytä tutkittaessa voidaan havaita, että lähes poikkeuksetta syy-yhteys on lämpöliikkeiden aiheuttamassa pakkomuodonmuutoksissa. Yleisesti voidaan siis todeta, että halkeilu noudattaa hyvin rakennuksen lämpögradientin muutoskohtia. Esimerkkinä tästä on yläpohjan suuntainen pitkänomainen halkeilu. Syntyalkuperän syy on selkeästi kylmän ja lämpimän tilan välinen rajapinta. Ikkunaliittymissä halkeilu on syntynyt heikompaan kohtaan. Heikoin kohta vetokapasiteetille on alueella, jossa rappauksen yhtenäinen pituus on pienin. Alla on havainnollistettu ulkopuolisten halkeamien paikkoja ja kokoja. 12 (32)

13 Kuva 7. Nurkan halkeilua kuvattuna vasemmalla. Oikealla ikkunoiden välistä väliin ulottuvaa halkeilua. Kuva 8. Seinän mekaanista vaurioitumista 4.2 Kosteusmittaustulokset Kosteusmittauksia tehtiin rakennuksen sisäpintoihin. Tarkastelussa oli alueita, joissa ei havaittu maalipinnan vaurioita, sekä alueita joissa vaurioituminen oli selkeää. Tämän lisäksi seinälinjojen kosteusarvoja verrattiin keskenään niin, että saatiin selkeä näkemys eri kerrosten vallitsevasta kosteusarvosta. Tutkimus toteutettiin pääasiallisesti pintakosteusmittarilla, mutta vertailureferenssiarvot perustuvat mitattuun rakennekosteusmittaukseen. PINTAKOSTEUSMITTAUKSET Pintakosteusmittausten tulostenvaihteluväli on tiilirakenteiden osalta erittäin pieni. Tämä viittaa homogeeniseen seinärakenteeseen, jossa kosteustasapainossa ei ole eroavaisuuksia. Lukuarvoina vaihteluväli on (p=50-65). Viite on selvästi kuiva. Betonin osalta pintakosteusmittaukset antavat vain lievästi suurempia tuloksia, kuin tiilirakenteilla. Betonin kideveden johdosta kyseinen ero on täysin normaali, sillä tiilessä pintakosteusmittarin havaitsemaa kidevettä ei valmistuksessa käytettävän uunikuumennuksen vuoksi ole. Vaihteluväli seinäbetonirakenteiden osalta oli (p=60-78). Vertailureferenssi mitattiin rakennekosteusmittarilla niin, että referenssipiste oli sekä kellarikerroksessa, että ylimmäisessä rakennuksen kerroksessa. Anturien tasaan- 13 (32)

14 tumisaikana käytettiin neljää vuorokautta. Alla olevaan taulukkoon on merkitty saadut referenssipisteiden mittausarvot. Mittauspiste Rakenne / Tila Mittaussyvyys Lämpötila o C Suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 K SR-1 Ulkoseinä 45 18,7 30,1 4,82 KSR-2 Ulkoseinä 50 17,9 38,6 5,89 Tutkimushetkellä mitatut sisä- ja Lämpötila o C Suhteellinen Absoluuttinen ulkolämpötilat sekä niiden kosteuspitoisuudet kosteus RH% kosteus g/m 3 Sisäilma 16,6 19,6 2,72 Ulkoilma ,7 0,9 Tulosten perusteella voidaan todeta, että rakenteen kosteuskäyttäytyminen seinässä on normaalia matalammalla tasolla. Seinärakenteissa on pakkasjaksolla vain lievä absoluuttinen kosteuslisä sisäilmaan verrattuna. Siksi voidaan todeta, että maalipinnan irtoamiseen ei ole syynä seinän kosteuskuorma. 4.3 Rakenneavaukset Lähdeaineistosta ei saatu kuvaa siitä, millaiset rakennekerrokset seinärakenteessa on. Tätä tekijää tutkittiin erillisellä ulkopuolisten tarkastelujen yhteydessä rakenneavauksella. Avaus suoritettiin etelänpuoleiseen julkisivuun, ja tarkka kohta on merkitty tutkimuskartan liitteeseen 1. Avaus on tyypitetty karttaan tunnuksella Rak- 7US Rakenneavauksesta on alla esitetty tyyppipiirros. Kuva 9. Seinärakenteen tyyppipiirros. Seinässä on tiiliharkko, joka toimii kantavana rakenteena. Rakenneavauksen perusteella voidaan todeta, että seinä on rakenteena hyvin homogeeninen, ja höyrynvastus on seinässä suuri. Seinärakennetyyppi selittää osaksi sen, miksi rappauspinta on kunnoltaan erittäin hyvä. 14 (32)

15 Kuva 10. Noin 300mm asti ulottuva timanttiporaus. Pohjalla näkyvä sauma on sisäkuorimuurauksen puolelta. Seinän eristeenä toimii tiileen tehty rei itys. 4.4 Liittyvät rakenneosat IKKUNARAKENTEET Liittyvillä rakenneosilla tässä yhteydessä tarkoitetaan ikkuna- ja ovirakenteita, jotka kuuluvat kiinteästi julkisivurakenteisiin. Ne ovat tutkittu julkisivututkimuksen yhteydessä ulkoapäin, sekä sisäpuolelta otantatyyppisesti niin, että jokaisesta kerroksesta tutkittiin vähintään 50 % ikkunoiden kokonaismäärästä.. Tutkimuksessa ikkunoiden osalta todetaan seuraavaa: Ikkunarakenteiden maalipinnat ovat erityisesti etelänpuoleisessa julkisivussa erittäin huonossa kunnossa. Maalipinta on suurimmaksi osaksi kokonaan irti ja puupinnat suojaamattomana. Heikosta maalipinnan kunnosta huolimatta puuosat ovat kovat. Vain yksittäisiä lieviä pehmeitä kohtia on karmirakenteen alaosissa. Puiteosaan tehdyt reiät on ilmeisesti tarkoitettu korvausilmakanavaksi. Se on selkeästi alimitoitettu huoneilman ilmanvaihtotarpeeseen, ja sen käytettävyys on heikolla tasolla. Ikkunavälykset ovat pääosin tasaiset, mutta tuuletusikkunoissa esiintyy laahausta. Väljyys johtuu ikkunapuitteen laskeutumasta. Saranat eivät ole korkosäädettäviä, joka vaikeuttaa osaltaan korjaamista. Tiivisteiden yleiskunto erityisesti tuuletusikkunoissa on heikolla tasolla. Kuva 11. Korvausilmakanavat ovat kuvan kaltaiset. (vasen). Etelänpuoleisissa ikkunoissa maalipinnan kunto on heikko. 15 (32)

16 Kuva 12. Puiterakenteen ja lasiliittymän kohta on altis vuotovauriolla, koska kitti on lähes kauttaaltaan irti. OVIRAKENTEET Ovirakenteiden osalta voidaan todeta seuraavaa: Ovirakenteiden maalipinnat ovat kuluneet tai repeilevät lievästi. Erityisesti oven lasiliittymissä on maalipinnan kunto heikko. Ovilehti on suora, mutta saranapuolella on yleisesti käyntivälissä mittaheittoa. Toisin sanoen käyntivälin rako ei ylä- ja alapäästään ole samankokoinen. Tämä tekijä saattaa olla syynä oven huonoon kulkeutumiseen ja laahausongelmaan. Tiivisteet eivät ole kaikilta kohdistaan yhtenäiset ja ehjät. Kuva 13. Ovirakenteiden kunto on kohtuullinen. 16 (32)

17 YLÄPOHJARAKENTEIDEN TUTKIMUKSET 4.5 Rakennetekniikka Rakennuksessa on kaksi itsenäistä yläpohjatilaa sen muodosta johtuen. Pääkoulun yläpohja on tässä nimetty YP-1 -tilaksi. Vastaavasti liikuntasalisiipi on raportissa YP- 2.. Kumpikin yläpohja toimii tuulettuvana rakenteena niin, että kattokuormat ovat ohjattu ristikkorakenteelle. Ullakon lattiatasorakenne on kummassakin tyypissä betoniholvi. Ullakon hyöty- ja oleskelukuormat siirtyvät holvikannatinpalkeilla pitkille ulkoseinille. Samalla betoniholvit toimivat myös palopermantona. Varsinaisesti ullakkotilana toimii ainoastaan YP-1 yläpohjatyyppi, koska YP-2 hyötykorkeus on vain noin 1200mm. Alla olevassa kuvassa on hahmoteltu yläpohjatyyppien jakautumista rakennuksen muodon mukaan. YP-1 YP-2 Kuva 14. Raportoinnissa käytettävät yläpohjatilan rakennetyyppinumeroinnit Tuuletustilasta tutkittiin kantavien puurakenteiden kunto, betoniholvin paksuus, sekä mahdollisten vuotojäljet ja niiden reitit. Yleinen rakennetekninen toimivuus vesikaton osalta selvitettiin kattorakenteen päältä. Tarkastuksessa painotettiin läpivientien tiiveyttä, kattovedenpoistorakenteiden toimivuutta, sekä rakenteen jäljellä olevaa käyttöikää. Arvioimisen työkaluna olivat aistinvaraiset havainnot, rakenneavaukset, mikrobitutkimukset, sekä alkuperäiset rakennepiirustukset. Rakennuskansio oli tutkimuksessa käytössä jo ennen kenttätöitä. 4.6 Aistinvaraiset havainnot ja kosteusmittaukset YP-1 RAKENNE Yläpohjarakenne tuulettuu tutkimuksen perusteella hyvin. Räystäslinjalla ovat kapeat, pitkänomaiset korvausilmareitit, joista ilma kulkeutuu yläpohjaan. Tuuletusteknistä toimivuutta parantaa maastoltaan korkea ja avoin rakennuksen sijainti. Heikentävänä tekijänä tuuletuksen näkökulmasta ovat yläpohjatilassa olevat päätyhuoneet, jotka rajoittavat rakennuksen pitkittäistä tuuletusta. Korkea tila kuitenkin kompensoi tätä puutetta riittävästi. Yläpohjatilassa on merkittävä määrä mikrobilähteitä, kuten lintujen ja hiirten ulostetta. Lintujen pääsy tilaan on estetty verkoilla, mutta ne eivät kaikilta osin ole ehjät. Hiirien pääsemistä tilaan tuskin voi estää, mutta oleellista on tiedostaa, ettei tilaa käytetä opetusvälinevarastona. Tällä hetkellä tilassa on paljon pilalle mennyttä tavaraa, joka tulisi hävittää. Vesikatteelta käsin tehdyissä havainnoissa merkittävintä on, että katolta voi tippua irtonaisia betonin paloja alas pihatasolle, koska savupiippujen pielistä on pakkasrapautumisen seurauksena irtoillut betonikappaleita. Kovemmalla tuulella myös harjatiilien tippuminen on vaarana, koska niitä ei ole kiinnitetty katolle mitenkään. Alla oleviin kuviin on koottu puutteista otetut kuvat. 17 (32)

18 Vesikatteen läpivienneissä havaittiin vuotoherkkiä alueita. Osa läpivientiputkista oli tiivistetty pelkästään kitin avulla eikä niissä ole käytetty läpivientiin tarkoitettua kauluskumia. Liitos ikääntyy nopeasti auringon UV-säteilyn ja säärasitusten vaikutuksesta. Yläpohja on aiemmin vuotanut läpivientien kohdilta alapuolisista jäljistä päätellen. Siksi vuotamisen uusiutumisriskin pienentämiseksi läpiviennit tulisivat olla asianmukaiset. Vain näin toimimalla pitkäaikaiselle tiiveydelle on hyvät edellytykset. Puutteina mainitaan tässä yhteydessä, että katon muovinen käyntiluukku on täysin irti kattorakenteesta. Kaulus ja kansiosa ovat kiinni narulla, mutta tuuli voi irrottaa koko muoviosan myrskyssä. Kuva 15. Katolla olevista läpivienneistä osa on kittisauman varassa. Käyntiluukku ja sen kaulus ovat täysin irti katon rakenteista. Yläpohjaholvin alapinnassa, luokkahuoneiden puolella on laajoja vuotojälkiä, jotka viittaavat holvista läpityöntyneeseen veteen. Vesi on todennäköisesti tullut aikaisempien vesikatevuotojen seurauksena. Levyrakenteet purettiin kaistoittain alas. Jotta vaurioitumisen ajankohdasta ja vesimäärästä saataisiin selkeämpi käsitys. Avauksen yhteydessä selvisi, että vesimäärä on vaurioittanut alakattolevyjä, sekä kastellut yläpohjaholvin vaurioitumisen aikana läpi asti. Vuototapahtumasta on kulunut aikaa useampi vuosi, koska rakenteet ovat mittausten perusteella kuivat. Myös 40 mm paksu kuitualakattolevy on kuiva. Suurin holvin alapinnasta mitattu rakennekosteuslukema neljän päivän tasaantumisajalla oli 51,6 % rakenteen lämpötilan ollessa 19,1 C. Alla on kuvattuna alakattolevyjen vuotojäljet, sekä esiin purettu betoniholvin alapinta. 18 (32)

19 YP-2 RAKENNE Liikuntasalisiiven YP-2 rakenne tutkittiin aistinvaraisesti vesikatolla olevan huoltoluukun kautta. Yläpohjan betoniholvi oli aistinvaraisesti arvioiden kuiva, ja tila siisti. Lieviä vuotojälkiä havaittiin katteen alapuolisissa puurakenteissa, sekä viemärin tuuletusputken ympärillä. Vuotojälkien koosta päätellen vesimäärä on ollut pieni. Rakenteen tuuletus näyttää toimivan hyvin, vaikka tuuletuskanavat ovat pienet ja pitkittäisiä tuuletusreikiä ei ole. 4.7 Rakenneavaukset YP-1 RAKENNE Yläpohjan holviin tehtiin tason päältä yksi (150x150)mm rakenneavaus. Avauksella selvitettiin tarkka yläpohjarakennetyyppi sekä arvioitiin sen vaurioitumisherkkyyttä ja kuivumispotentiaalia laatan mahdollisen läpikastumisen näkökulmasta. Alla on mittaustietoihin perustuva rakennetyyppi, joka on selvitetty rakennetutkimuskarttamerkinnän RAK-6YP kohdalta. 19 (32)

20 Avauksen avulla varmistui, että pikipaperi rakenteen sisällä on ollut märkänä. Paperi oli tutkimushetkellä täysin kuiva, ja rakenteeseen imeytynyt ylimääräinen vesi oli kuivunut. Laatta on yläosastaan täysin pinnoittamaton, joka on nopeuttanut laatan kuivumista. Muutoin avauksesta todetaan, että ylemmän, holvin päälle valetun pintabetonin paksuus on poikkeuksellisen suuri. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että rakenteessa ei ole käytetty palopermantohiekkaa, joka on yleisin tapa tämäntyyppisissä yläpohjarakenteissa. Yleisenä huomiona avauksesta todettiin, että pintabetonin raudoitus on liian alhaalla laatan paksuuteen nähden. Osittain raudoite on jopa eristetilan puolella vapaana. Tämän ongelman huomaa silmämääräisesti pintalaatan yleisestä kunnosta. Laatta on halkeillut ja halkeamasyvyydet ovat eristetilaan asti ulottuvia. Alla olevassa kuvassa on laatan avauskohta puhdistettuna. Kuvasta havaitsee että, laatassa oleva pikipaperi on tummunut läpikastumisen seurauksena. Kuva 16. Yläpohjaan suoritettu rakenneavaus vahvisti laatan läpikastumisen. Tutkimushetkellä rakenne oli kuiva. 20 (32)

21 4.8 Mikrobitutkimukset YP-1 RAKENNE Yläpohjarakenteen läpikastuminen on saattanut aiheuttaa mikrobivaurioitumista betonin alakattopintojen osiin kuivumisjakson pituuden vuoksi. Vaikein kuivumiskohta yläpohjarakenteella on alakattolevyjen päällä olevalla betonilla, jossa kuivuminen edistyy betonissa vasta, kun alakattolevyllä on potentiaalia ottaa betonin kosteuskuormitusta vastaan. Mikrobivaurioitumisen riski on tässä tapauksessa suuri, koska kuivuminen on massiivilaatassa aikajaksollisesti pitkä. Mikrobinäytteitä kerättiin yläpohjasta yhteensä 3kpl niin, että näytteissä oli mukana pintatasoitetta ja akustiikkalevyä. Saadut tulokset ovat kerätty alla olevaan taulukkoon. Koodi Rakenne / materiaali Tulosten tulkinta M2a-4 Yläpohjan alakattopinta Ei viittaa vaurioon M3a-4 Yläpohjan alakattopinta Ei viittaa vaurioon M4a-4 Yläpohjan alakattopinta Vahva viite vaurioon Mikrobinäytteistä M2a-4 ja M3a-4 eivät viittaa vaurioon, vaikka näytteessä M2a-4 on lievä indikaatio aktinobakteereista eli sädesienistä. Kumpikaan näyte ei sisällä äsken mainitun lievän sädesienilöydöksen lisäksi muita kosteusvaurioindikaattoreita. Tästä syystä näytteistä voidaan pitää puhtaina. Näyte M4a-4 on selkeästi mikrobivaurioitunut, ja indikaatioviite on vahva. Laimennosviljelyksessä aktinobakteerien määrä oli huomattava, ja ylitti selkeästi asumisterveysohjeen 2003:ssa annetut suositusarvot. Tämän lisäksi näytteessä on muita toksiinisia kosteusvaurioindikaattoreita, kuten hiivoja ja bakteereja. Myös näiden osalta kokonaisraja-arvot Asumisterveysohjeen suosittelemat kokonaisraja-arvot ylittyvät selkeästi. Vain harvoin rakenteen kuivuminen tapahtuu niin nopeasti, ettei rakenteeseen ehdi syntyä mikrobivauriota. Tässä yhteydessä todetaan, että riippumatta vaurion ajankohdasta ja laajuudesta, alakattolevyissä on edelleen elinkykyinen mikrobikasvusto. Vaurio saattaa tuottaa toksiinisia aineenvaihduntatuotteita tai sen osia huoneilmaan tietyissä olosuhteissa. Siksi levyt aiheuttavat rakennukselle merkittävän sisäilmariskin. 21 (32)

22 5 SISÄILMAN LAADUN TUTKIMINEN 5.1 Pölylaskeumanäytteet Pölylaskeumatutkimus suoritettiin yläpohjatilan alapuolisiin tiloihin siitä syystä, että yläpohjan akustiikkalevyistä saatiin vahva mikrobivaurioviite. Levyillä on suora yhteys huoneen hengitysilmaan. Siksi pölylaskeuma oli tutkimusmenetelmänä sopiva huoneilman pölyn tutkimiseen. Tutkimuksessa tulee huomata, että näyte edustaa vain tiettynä hetkenä mitattua kahden viikon mittausjaksoa, jossa näkyy ainoastaan mikrobit. Pölynäyte ei poissulje tilannetta, että huoneessa on tiettyjä mikrobien aineenvaihduntatuotteita. Tällaisia ovat esimerkiksi toksiiniset yhdisteet (MVOC), jotka eivät näy tutkimuksessa. Työ toteutettiin keräämällä huoneilman pölyä kahden viikon ajan A4 kokoiselle muovialustalle, johon oli merkitty (100x100)mm alueet erikseen kullekin maljasarjaalustalle. Ajanjakson jälkeen pöly siirrettiin neljään eri kasvatusalustaan itämisvaihetta varten. Käytetyistä alustoista THG oli ainoa bakteerikasvatusalusta, jolla tutkittiin sädesienen pitoisuutta hengitysilmassa. Alustasarjoilla Hagem-agar, MA-2 ja DG-18 tutkittiin muita kosteusvaurioindikaattoreita, kuten viruksien ja mahdollisten sienten pitoisuuksia. Alla on selvitys kunkin maljasarjan lyhenteen merkityksestä. HAGEM-agar Rose Bengal mallasuute -agar THG Tryptoni-hiivauute-glukoosi -agar MA-2 2 % mallasuute agar DG-18 Dikloran-glyseroli 18 % -agar Tässä yhteydessä huomautetaan, että menetelmä perustuu kasvatusalustalla olevien pesäkkeiden määrälaskentaan ja on menetelmänä kvantitatiivinen. Pesäkkeet tunnistetaan vakiintuneilla sienitieteellisillä menetelmillä ja tulos ilmoitetaan yksikkönä colony forming unit (cfu/g). Määrälaskennan tulokset on jaettu neljään ryhmään seuraavasti: - Ei mikrobeja + Niukasti mikrobeja ++ Kohtalaisesti mikrobeja +++ Runsaasti mikrobeja ++++ Erittäin runsaasti mikrobeja Menetelmän epävarmuustekijöinä voidaan mainita seuraavat tekijät: - Kasvatuksellisella menetelmällä saadussa tuloksessa ovat mukana vain ne mikrobit, joille käytetyt kasvatusalustat ja -olosuhteet sopivat. - Heikkoutena on, että esille saadaan vain ns. elävät lajistot. Tämän lisäksi määrälaskenta sisältää luotettavuutta heikentävää inhimillistä tulosriskiä. TULOKSET Laboratoriotulokset ovat esitettynä alla olevassa taulukossa, siten, että jokaisessa sarakkeessa on eritelty alustasarjoittain löytyneet kosteusvaurioindikaattorit. Kaikki näkyville merkityt lajistot tunnetaan asumisterveysohjeessa kosteusvaurioindikaattoreiksi. Tulee kuitenkin huomata, että menetelmä ei ole Asumisterveysohjeen mukainen, vaan perustuu Työterveyslaitoksen mittaustapaan. 22 (32)

23 Taulukko 4. Kahden tutkimusluokan pölylaskeumanäytteiden tulokset kosteusvaurioindikaattorein tulkittuna. Koodi Hagem-agar DG-18 M-2 THG PL- A1. ++ Exophiala +(1) + Ei indikaattoreita + Ei indikaattoreita ++++ Streptom. +(1) PL- A2 + Ei indikaattoreita + A.ochraceus+(2) + Ei indikaattoreita ++++ Ei indikaattoreita Tulosten perusteella todetaan, että kahden viikon pölystä löytyi kolmannen kerroksen päätyluokasta (PL-A1) lievä määrä aktinobakteereja eli sädesieniä. Tämän lisäksi kummassakin mitatussa tilassa PL-A1 ja PL-A2 oli muita kosteusvaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita. Löydetty lajisto tunnetaan toksiiniseksi, eikä huoneilman laatua tästä syystä voi pitää pitkällä aikavälillä turvallisena rakennuksen käyttäjille. Lajisto viittaa suurimmaksi osaksi samaan vaurioon, kuin yläpohjasta löydetty mikrobivaurio. Siksi voidaan olettaa, että yläpohjan mikrobivaurioituminen levittää myös huoneilmaan mikrobeja ja mahdollisesti mikrobien sisältämiä aineenvaihduntatuotteita. Kokonaismikrobimäärän ollessa korkea, herää epäilys ilmanvaihdon riittävyydestä. Kahden viikon aikana huoneen henkilökuorma ei ole käyttäjiltä suudun tiedon mukaan ylittänyt normaalia tasoa. Tästä syystä kokonaismikrobimäärän tulisi jäädä selkeästi pienemmäksi, jos puhdas tuloilma ja poistuva likainen ilma on tilan henkilökuormaan oikein suhteutettu. 5.2 Muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät Tutkimuksen yhteydessä havaittiin sisäilmapuhdistimien runsas määrä ja niiden jatkuva käyttö luokkatiloissa. Laitteet olivat pääsääntöisesti kiinalaisvalmisteisia, Barenin valmistamia koneita, joissa tarkka mallinimi oli Airstatic FA6. Näiden koneiden osalta tulee huomioida puhdistustehon perustuvan seuraaviin prosesseihin koneen takana olevan mallikortin mukaisesti: 1. Sähkösuodatin 2. ULPA-Suodatin 3. UV-valo 4. Fotokatalyyttinen hajotus 5. Aktiivihiili 6. Ionisaattori Jatkuvassa käytössä tulee huomioida, että etenkään ionisaattoria ei tulisi käyttää säännöllisesti. Ionisaatioprosessissa syntyy aina sivutuotteena maaotsonia. Syntyvä otsoni saattaa aiheuttaa myös oireilua, jolloin mikrobivauriokorjauksista huolimatta oireilu saattaa jatkua. Mikäli jatkuvalle käytölle todetaan olevan tarvetta, tulisi huomiota kiinnittää myös laitteen laatuun. Kyseisellä mallilla on todettu olevan suuria puutteita sen puhdistustehossa Oxygeniumin tekemässä testissä. Testissä todetaan laitteen puhdistavan vain noin 25 % kokonaisilmamäärästä, josta loppuilma menee ohivirtaukseen. Tällainen laite edustaa ilmanpuhdistimien häntäpäätä (1). oireilun ja sisäilman laadun kannalta puhdistimien laatuun tulisi kiinnittää huomiota. (Lähde saatavissa URL: Viitattu ) 23 (32)

24 6 LVI TUTKIMUSHAVAINNOT 6.1 Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän laitteiden toimintaa ja kuntoa tutkittiin silmämääräisesti. Rakennuksessa on osin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä (keittiö), osin koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä (liikuntasali, ruokasali ja wc:t) ja osin painovoimainen poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihdossa ei ole lämmöntalteenottoa. Kuva 1. Keittiön ilmanvaihtoa palvelee tuloilmakone (vesipatteri). Rakennuksen keittiön yleisilmanvaihtoa palvelee tilakohtainen tuloilmakone (vesipatteri / valmistettu vuonna 1986). Poistokoneet ovat vesikatolla sijaitsevia eriikäisiä huippuimureja. Koneiden käyntiä ohjataan käsikytkimien ja rakennusautomaatiojärjestelmän (Fidelix) aikaohjelmien välityksellä. Kuva 2. Vesikatolla olevat huippuimurit ovat eri-ikäisiä. 24 (32)

25 Luok katiloissa on painovoimainen ilmanvaihto. Poistoventtiilit ovat rakenneainehormeissa olevia säleikköjä ja lautasventtiilejä. Korvausilmareitteinä toimivat ikkunoihin asennetut alkuperäiset rakoventtiilit (paikoin huonokuntoisia). Kuva 3. osassa luokkahuoneita on metalliset poistoilmasäleiköt rakenneainehormeissa. Kuva 4. Ja osassa lautasventtiilit. Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan kolmannen kerroksen luokkahuoneessa (ovessa lukee Aalto En) poistoilmasäleiköstä ilmavirta kulkee väärään suuntaan (korvausilma tiloihin tulee rakenneainehormissa olevan poistoilmasäleikön kautta). Ensimmäisen kerroksen tekstiilityöluokassa on 2 kpl tuloilmalämmittimiä (Mobair). Ensimmäisen kerroksen ATK-luokan ilmanvaihto vaikuttaa heikolta, koska varsinaisessa luokkatilassa ei ole ilmanvaihtolaitteita / poistoilmasäleikköä. Matalan osan kellarikerroksen wc tiloja palvelee vesikatolla oleva huippuimuri, joka on teknisen käyttöikänsä lopussa. Korvausilma wc tiloihin tulee seinässä olevasta lautasventtiilistä. Liikuntasalin ilmanvaihtoa palvelee matalan osan vesikatolla oleva huippuimuri. Imuri pitää jyrisevää ääntä, joka kuuluu selvästi liikuntasaliin. 25 (32)

26 Kuva 5. Matalalla vesikatolla olevat huippuimurit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. 6.2 Lämmitysjärjestelmä Rakennuksen lämmöntuotantolaitteina toimivat kellarikerroksen lämmönjakohuoneessa sijaitsevat kattilat (2 kpl). Kattilat on valmistettu vuonna 1989 ja niissä poltetaan maakaasua. Polttimet (2 kpl) ovat Oilon merkkisiä. Lämmintä käyttövettä palvelee lämminvesivaraaja (Vääksyn kone ja teräs Oy), jonka tilavuus on 1200 l ja se on asennettu vuonna Lämmöntuotantolaitteet palvelevat myös viereistä asuinrakennusta. Kuva 6. Lämmönjakohuoneesta lähtee putkitunneli viereiseen asuinrakennukseen. Rakennuksen peruslämmitystapana on vesikiertoinen patteriverkosto. Rakennuksen sisäpuolinen verkosto on pääosin alkuperäinen, mutta pieniä muutoksia ja lisäyksiä on tehty ainakin tilamuutosten yhteydessä (tarkkaa tietoa asennusajankohdista ei ole / saatu). Verkoston runko ja nousujohdot kulkevat pääosin rakenteissa ja pattereiden kytkentäjohdot tulevat pattereille alakautta rakenteista. Vanhimmat putkieristeet ovat pahvikourua ja massaa, joka on päällystetty kankaalla (massa saattaa sisältää asbestia). Uudemmat eristeet ovat mineraalivillakourua, joka on päällystetty muovilevyllä. Patteriverkoston menoveden lämpötilaa säädetään (asuinrakennuksel- 26 (32)

27 la on oma säätöpiiri) rakennusautomaatiojärjestelmällä (Fidelix). Lämmönjakohuoneessa oleva järjestelmän alakeskus on asennettu vuonna Kuva 7. Rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskus lämmönjakohuoneessa on asennettu vuonna Näkyvissä olevat linjasulku- ja säätöventtiilit ovat käsikahvallisia palloventtiilejä, joiden kunto on silmämääräisesti arvioituna hyvä. Patteriventtiilit ovat Oraksen valmistamia termostaattiventtiilejä, jotka on uusittu (asennusvuodesta ei ole tarkkaa tietoa, silmämääräisesti arvioituna asennettu 1980-luvun lopulla). Patterit ovat pääosin alkuperäisiä, joitakin teräslevypattereita on uusittu / lisätty (lämpöjohtoverkostosta ei ollut käytettävissä piirustuksia). Kuva 8. Porraskäytävien pattereissa on alkuperäiset patteriventtiilit käsisäädöllä. Patteriventtiilit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Suosittelemme patteriventtiilien uusimista, linjaventtiilien uusimista (tarvittavin osin) ja lämmitysverkoston perussäätöä tarkastelujaksolla. 27 (32)

28 Kuva 9. Luokkahuoneiden patteriventtiilit ovat Oraksen valmistamia termostaattiventtiilejä. 6.3 Vesi- ja viemärijärjestelmä Rakennuksen sisäpuoliset vesijohdot ovat kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan kupariputkia, jotka on uusittu (uusintojen ajankohdasta ja laajuudesta ei saatu tarkkaa tietoa / piirustuksia ei ollut käytettävissä). Runko- ja nousujohdot kulkevat osin näkyvissä ja osin koteloituina. Linjaventtiilit ovat uusittuja käsikahvallisia palloventtiilejä. Rakennuksen sisäpuoliset vaaka- ja pystyviemärit ovat osin alkuperäisiä valurautaviemäreitä muhviliitoksin, sekä osin uusittuja muovi- ja valurautaviemäreitä muhvija pantaliitoksin. Pohjaviemärien materiaalista ei tehty havaintoja (oletettavasti valurautaa). Kellarikerroksen lattian huoltoluukkujen tiivistyksiä ei saa auki rikkomatta. Kuva 10. Kellarikäytävällä olevia huoltoluukkujen tiivistyksiä ei saa auki rikkomatta. 28 (32)

29 Alkuperäiset valurautaiset tuuletusviemärit kylmissä ullakkotiloissa ovat eristämättömiä ja vesikatolta (korkea katto) katsottuna tuuletusviemäreistä ainakin osa vaikuttaisi olevan tukossa (putken alkupään käyrään on kertynyt roskaa, hiekkaa ja korroosion aiheuttamaa hilsettä). Kuva 11. Tuuletusviemärit ullakkotiloissa ovat eristämättömiä. Kuva 12. Tuuletusviemäri vaikuttaisi olevan tukossa (lähtö vesikatolta). Jätevesiviemärien toiminnallisen kunnon varmistamiseksi suosittelemme kuvaamaan pohjaviemärin ja tuuletusviemärit sisäpuolisesti. Vesi- ja viemärijohtojen odotettu keskimääräinen tekninen käyttöikä on 50 vuotta (LVI ). Tulevan peruskorjauksen yhteydessä suosittelemme uusimaan alkuperäiset vesi- ja viemärijohdot. 29 (32)

30 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 7.1 Rakennuksen yleisarviointi ja tilojen käyttöturvallisuus Tutkimuksen perustella rakennus on yleisarvosanaltaan kuntoluokituksena hyvä. Yksittäiset mikrobivauriot ja vuotoriskit alentavat eniten yleisarvosanaa ja tekevät pitkäaikaisesta rakennusfysikaalisesta toiminnasta epävarman. Alla on rakennusosittain yleisarvioinnin kannalta keskeiset löydökset. Alapohjarakenteissa ei havaittu kapilaarista kosteusliikettä, eikä laatoissa ollut ylimääräistä kosteuskuormaa huoneilmaan nähden. Maanvarainen laatta toimii kohteessa hyvin, ja on rakennusfysikaaliselta toiminnaltaan tasainen. Yläpohjatilassa YP-1 tuuletus toimii hyvin, ja puurakenteet ovat terveet. Holvin päällä on selkeästi eläinperästä ulostetta, joka voi saastuttaa rakenteita tai heikentää vuotoilmanvaihtona yleistä rakennuksen ilmanlaatua. Yläpohjan osalta merkittävin puute on holvirakenteen alapuolinen mikrobivaurioituminen. Tämä tekijä aiheuttaa suurimman ja selkeimmän riskin sisäilman laadulle. Yleisarvioinnin näkökulmasta yläpohja on rakenteena epävarmin tarkastetuista rakenneosista. Siksi korjaustoimenpiteet koskevat ensisijaisesti yläpohjan rakenteita. Ulkoseinärakenteiden sisäpinnoilla maali hilseilee ja tippuu osittain pois. Syytä etsittiin rakenteiden kosteusliikkeistä, sekä julkisivun kuntotutkimuksella. Mitään merkkejä seinärakenteen kosteuskuormasta ei saatu. Seinärakenteen homogeenisuuden vuoksi rakenteet ovat terveet ja julkisivun rappaukset ovat kunnoltaan poikkeuksellisen hyvät. Tulee kuitenkin huomata että lämpövaihtelu voi vuodesta riippuen olla seinässä suurta, koska eristyskyky perustuu lämmön varaamiseen. Tämä voi aiheuttaa vääräntyyppisen maalin irtoamisen. Pölylaskeumanäytteillä tutkittiin mikrobivaurioiden lähistöltä tilojen hengitysilman laatua. Yleisarviointina todetaan, että tutkituissa huoneissa on pölylaskeumana aktinobakteereja, sekä muita kosteusvaurioindikaattoreita. Nämä tekijät vaikuttavat alentavasti käyttäjäturvallisuusarviointiin, koska rakennuksen käyttäjät todennäköisesti altistuvat huoneilmassa havaituille mikrobiperäisille hiukkasille. Kappaleessa 7.2 olevat kiireelliset toimenpiteet suorittamalla rakennusta voidaan tutkimuksen perusteella pitää turvallisena käyttää. 7.2 Suositeltavat korjaustoimenpiteet Suoritettujen tutkimusten, kosteusliikearvioinnin ja laboratoriotulosten perusteella, rakennukselle suositellaan tässä esitettyjä korjaustoimenpiteitä. Ennen korjaustöitä on kuitenkin tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset detaljitasolla, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. VÄLITTÖMÄT KORJAUSTARPEET YP-1 RAKENNE Rakennuksen yläpohjan alapinnasta suositellaan kaikki akustiikkalevyt poistettavaksi, sekä holvin alapinnat uudelleen maalattavaksi mahdollisen mikrobialustan eliminoimiseksi. Tämän lisäksi yläpohjan tuuletustila suositellaan tyhjennettäväksi ulosteiden tärvelemästä tavarasta. Tila tulee puhdistaa desinfioivilla pesuaineilla. Myyrien ja lintujen pääseminen tilaan tulee estää tarkistamalla lintuverkkojen kunnot ja uusimalla rikkinäiset yläpohjaikkunat. Vesikatteella olevat läpiviennit ja kattovarusteet suositellaan tarkistettavaksi ja korjattavaksi. Läpivienneissä tulisi käyttää valmiita läpivientikauluksia, ja vain tarvittes- 30 (32)

31 sa lisänä kittisaumoja. Nyt suurin osa läpivienneistä on ainoastaan kittisaumojen varassa. YP-2 RAKENNE Yläpohjarakennetta YP-2 tulee lievien vuotojälkien perusteella seurata, sekä vuotojälkien kohdilla olevat puut uusia. Tila tulee varustaa paremmilla lintu ja eläinverkoilla, koska tutkimuksen aikana tilassa havaittiin lepakoita ja oravia. Myös lintujen ulostejätöksiä oli selkeinä alueina havaittavissa. SEURAAVAN PERUSREMONTIN AIKANA SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Yläpohjarakenteet YP-1 ja YP-2 suositellaan vesikatteen osalta uusittavaksi seuraavan 5 vuoden aikajaksolla niin, että myös aluskate uusitaan. Tämän lisäksi ikkunarakenteet suositellaan huoltomaalattavaksi ja varustettavaksi asiallisemmilla korvausilmaventtiileillä kuin nykyinen porarei ityksellä toteutettu omatoimiratkaisu. Vaihtoehtoisena toimena esitetään ikkunarakenteiden uusimista ja varustamista tehdasasennetuilla korvausilmaventtiileillä, jolloin huoltoväli saadaan pitkäksi. Kattovesien sadevesikaivot suositellaan asennettavaksi sadevesikaivoon paremmilla yhteillä niin, ettei sateella sokkelirakenne kastu puutteellisen kattovedenohjauksen vuoksi. Myös maanpinnan kallistukset tulisi tässä yhteydessä tarkistaa. Alapohjarakenteiden valmiit lattiapinnat suositellaan hiottavaksi ja pinnoitettavaksi kovalla epoksilakalla, jolloin niiden huollettavuus on paremmalla tasolla. Myös liikuntasalin lattia suositellaan tässä yhteydessä hiottavaksi ja lakattavaksi uudelleen. Ikkunarakenteet tulisi huoltomaalattavaksi, sekä varustettavaksi korvausilmaventtiileillä. Venttiileissä tulisi olla talvi ja kesäasento erikseen, jotta vedon tunteelta vältyttäisiin. Ovirakenteissa korjaussuositus on saranalinjan oikaisu, sekä maalaus, kittaus ja huoltokäsittely. Vaihtoehtoisesti kannattaa harkita ovirakenteiden uusimista, koska tässä tapauksessa hinta tulee uusivalla ratkaisulla todennäköisesti edullisemmaksi. SUOSITELTAVAT JATKOTUTKIMUSTOIMENPITEET Salaojat ja kaivorakenteiden kunto suositellaan kuvantamisella tutkittavaksi, jotta niiden kunnosta saadaan selkeä käsitys. Alakattolevyjen poistamisen ja maalaustyön jälkeen sisäilman laatu suositellaan tarkastettavaksi sisäilmamittauksella. Mittauksessa tulisi käyttää seuraavia kasvatusalustasarjoja käyttäen Andersen kuusivaihekeräintä: o THG -agar o Ma-2-agar o DG-18 agar Sopiva ajankohta sisäilmamittaukselle on syksy 2014, kun ensilumi on satanut, tai pidempi pakkasjakso on jäädyttänyt maanpinnan. Tällöin taustamikrobien erottaminen on huomattavasti helpompaa. Tällä on suora vaikutus tulosten luotettavuuteen. LVI TEKNIIKAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kevyenä korjaustoimenpiteenä painovoimaisen ilmanvaihdon (luokkatilat) ilmanvaihtoa / ilman vaihtuvuutta tiloissa voidaan parantaa lisäämällä rakenneainehormeihin huippuimurit. Tämä ei ole energiataloudellisesti paras vaihtoehto ja se edellyttää rakenneainehormien kuvaamista / tarvittaessa pinnoittamista. Myös korvausilmareitit on suositeltavaa uusia. Tilannetta on arvioita rakenne-/sisäilmatutkimusten pohjalta (mahdollisia mikrobilähteitä rakenteissa ja rakennuksen vaipan mahdolliset epätiiviyskohdat. Sisäilman laadun kannalta tilanne voi pahentua, mikäli korvausilma tulee hallitsettomattomasti tiloihin / rakennus on runsaasti alipaineinen). 31 (32)

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu

Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu 1/8 Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä 01.10.2015 Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/8 Sisällys 1.

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

SISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko

SISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko 1/13 SISÄILMASTOSELVITYS Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat Haagapuisto, Hanko Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/13

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 Virttoontie 64, 62170 Lakaluoma Vapaa-ajan asunnon kuntokatselmus 8.3.2016 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 2/7 Tilaus: Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI SISÄLLYS: RAPORTTI Nro: 09091 KATTOTUTKIMUS, KIMNAASIPOLKU 5 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 2. Tiivistelmä... 2 3. Havainnot kohteessa... 2

Lisätiedot

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15 L E V O L A Sivu 1 / 15 PÄIVÄTUULI 27400 KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Yhteenveto 01.02.2016 L E V O L A Sivu 2 / 15 Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Rakennuksen sisäilmatutkimus käyttötarkoituksen

Lisätiedot

Luokkahuoneen 223 ja ulkovälinevaraston 131 kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus

Luokkahuoneen 223 ja ulkovälinevaraston 131 kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus 1 (4) MUISTIO 16.4.2014 KOTTBY LÅGSTADIESKOLA Pohjolankatu 45 00600 Helsinki Luokkahuoneen 223 ja ulkovälinevaraston 131 kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus Tutkimusajankohta 19.2. 27.3.2014 Tilaaja

Lisätiedot

Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215

Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215 TUTKIMUSSELOSTUS 22500325.069 2016-6-30 Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215 Tutkimuskohde: Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa Tilaaja: Ulla Lignell Maankäytön, rakentamisen ja

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Kirkkokatu 17 Kirkkokatu 17 28900 PORI Vakuutusyhtiö:

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Alppitie 5 A 9, 90530 Oulu Kosteuskartoituspäivä 08.06.2016 www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Paavo Havaksen Tie 5 F, 90570 Oulu Y-tunnus 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Vuoto siivouskomerossa rättipatterille tulevassa putkessa

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Vuoto siivouskomerossa rättipatterille tulevassa putkessa Tarkastusraportti Sivu: 1 (15) Asiakas Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Läsnäolijat Pelkosenniemen kunta Koulutie 9 98500 Pelkosenniemi Jarkko Vuorela (Yhteyshenkilö) p. 0407044508 jarkko.vuorela@pelkosenniemi.

Lisätiedot

Vanhusten palvelurakennuksen SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Vanhusten palvelurakennuksen SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Vanhusten palvelurakennuksen SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Kohdetiedot (1/2) - Vaasan seudulla - Rakennettu 1968-69, noin 2250m² - Kantavat rakenteet betonia ja tiiltä - Vesikattorakenne uusittu

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Ollilantie 1 A 6, 90440 Kempele Kosteuskartoituspäivä 03.12.2014 Paavo Havaksen Tie 5 F FI-90570 Oulu p. 0207 495 674 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE VALKEAKOSKI

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE VALKEAKOSKI 1/5 VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE 14 37600 VALKEAKOSKI 2/5 VESIKATE Rakennuksessa on loiva harjakatto (>1:9) ja katemateriaalina kaksinkertainen kumibitumihuopa. Vesikate on uusittu

Lisätiedot

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS Mäkikatu 5-7 B12 76100 Pieksämäki 1 1. LÄHTÖTIETOJA KOHTEESTA: Omistaja: - Kohteen osoite: Toimeksianto: Mäkikatu 5-7 B12, 76100 Pieksämäki Kosteuskartoitus myyntiä

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Göran Pertiö. Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Haapakyläntie 19, 03100 Nummela. Tutkimus pvm: 4.5.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Göran Pertiö. Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Haapakyläntie 19, 03100 Nummela. Tutkimus pvm: 4.5. Sivuja:1/21 Vastaanottaja: Göran Pertiö Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Haapakyläntie 19, 03100 Nummela Tutkimus pvm: 4.5.16 Raportointi pvm: 12.5.16 Läsnä olleet: Göran Pertiö ja

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

KESKUSTAN TERVEYSASEMA KUNTOTUTKIMUS LISÄTUTKIMUKSET

KESKUSTAN TERVEYSASEMA KUNTOTUTKIMUS LISÄTUTKIMUKSET KUNTOTUTKIMUS LISÄTUTKIMUKSET KOHTEEN YLEISTIEDOT KOHDE TILAAJA Keskustan terveysasema Saaristonkatu 22 90015 OULU Oulun Kaupunki, Tilakeskus Tekninen isännöitsijä Riikka Vesterinen TUTKIMUKSEN TEKIJÄ

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI

HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI Mäkeläntie 2, Pulkkila 17.5.2014 HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI M Ä K E L Ä N T I E 2, P U L K K I LA Kohde Osia koulurakennuksesta osoitteessa Mäkeläntie 2, 92600 Pulkkila Tilaaja

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen olemassa olevat rakenteet, niiden kunto sekä muita sisäilman

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: Kartoitusaika: Kartoittaja: Juha Kaikkonen Puh:

Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: Kartoitusaika: Kartoittaja: Juha Kaikkonen Puh: Kosteuskartoitusraportti 1(7) VAHINKOTIEDOT Työkohde: Hevoshaan koulu (Asunto) Puh: Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: 0400 615 428 Asukas: Osoite: Puh: Kartoitusaika: 01.11.2005 Kartoittaja: Juha

Lisätiedot

PIRKANMAAN KUIVAUSTEKNIIKKA OY

PIRKANMAAN KUIVAUSTEKNIIKKA OY Vastaanottaja: Mikko Tanskanen Yleiskuva kiinteistöstä: Kosteuskartoitusraportti Toimeksianto: Kohde: Asuinhuoneiston myyntimittaus As oy Jänisahde, Laaksotie 1 A 13, 33960 Pirkkala Tutkimus pvm: Läsnäolijat:

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/19. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Björn-Eric Falck. Jokirannantie 21, 02570 Siuntio. Tutkimus pvm: 6.4.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/19. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Björn-Eric Falck. Jokirannantie 21, 02570 Siuntio. Tutkimus pvm: 6.4. Sivuja:1/19 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Björn-Eric Falck Kuntokartoitus Kohde: Jokirannantie 21, 02570 Siuntio Tutkimus pvm: 6.4.16 Raportointi pvm: 16.4.16 Läsnä olleet: Björn-Eric

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA. Kirkonkylän alakoulu. Korjattavuusarvio P27815

TUUSNIEMEN KUNTA. Kirkonkylän alakoulu. Korjattavuusarvio P27815 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjattavuusarvio 1 (19) S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUUSNIEMEN KUNTA Kirkonkylän alakoulu Korjattavuusarvio P27815 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Materiaalinäytteenotto sisäpihan ulkoseinästä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu

Materiaalinäytteenotto sisäpihan ulkoseinästä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu 1/6 Materiaalinäytteenotto sisäpihan ulkoseinästä 20.11.2015 Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/6 Sisällys

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 10 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Piia 040 520 4517 KOHDE: Pitkäkarintie 21 Pitkäkarintie 21 29100 LUVIA Vakuutusyhtiö: Vahinkonumero:

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus 1/5 Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus Raportin sisältö: suorittaa homekartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Ohjaajana toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentie 51, Vantaa. raportointipäivä:

ENSIRAPORTTI. Työ A Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentie 51, Vantaa. raportointipäivä: ENSIRAPORTTI raportointipäivä: 22.3.2011 Työ TILAAJA: Vantaan kaupunki / Anne Krokfors LASKUTUSOSOITE: Vantaan kaupunki PL 6007 00021 Laskutus Viite: 153021000/Anne Krokfors VASTAANOTTAJA (T): Anne Krokfors

Lisätiedot

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 04.06.15 9705 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto Pl 9 32701 HUITTINEN TYÖKOHDE As Oy Kauttuan Vanha Kartano Mikolanmäentie 1 as

Lisätiedot

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Kohde: Pinta-ala: - Rakennusvuosi: Koulurakennus Rakennusala: - Käyttötarkoitus: Koulu... Tilavuus: - 66400 Laihia Kerrosluku: 3 Näytteenoton tilaaja:

Lisätiedot

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto

Lisätiedot

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Kohteen yleiskuvaus Tutkimuskohteena oli vuonna 1988 rakennetut kehitysvammaisille tarkoitetut palvelutalot

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 3 Kivelä Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Vastaanottaja: Sivuja:1/7 Padasjoen kunta / Seppo Rantanen Kellosalmentie 20 17501 Padasjoki Arkistokuva Raportti Työnumero: 051221700404 Kohde: Toimeksianto: Tutkimus pvm: Läsnäolijat: Pappilanmäen koulu

Lisätiedot

YHTENÄISKOULU Louhentie 3

YHTENÄISKOULU Louhentie 3 1 Louhentie 3 TUTKIMUSSELOSTUS Rakenne- ja kosteustutkimukset 1.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja p. 09-310 1661 2 0 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 21 Leirimaja Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

S I S Ä I L M A T U T K I M U S

S I S Ä I L M A T U T K I M U S Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 31.5.2011 S I S Ä I L M A T U T K I M U S Jokivarren Koulu Sorvatie 16, Vantaa 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3 3. TULOKSET...

Lisätiedot

MARTTI AHTISAAREN KOULU

MARTTI AHTISAAREN KOULU MARTTI AHTISAAREN KOULU YHTEENVETO SISÄILMATUTKIMUKSISTA JA - KORJAUKSISTA 2016 1 Tutkimusten lähtökohdat Tutkimusten alussa, marraskuussa 2015, esille nousi ongelmallisina tiloina erityisesti seuraavat:

Lisätiedot

Raportti Työ No:

Raportti Työ No: Sivu 1 / 10 Asunto Oy Hopeakartano SKH isännöinti Oy Tekninen Isännöitsijä Toni Sundberg Beckerintie 8 00410 HELSINKI Raportti Työ No: 759-1418 Kohde: Työ No: Asiakas Asunto Oy Hopeakartano Malminkartanonaukio

Lisätiedot

RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT

RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT KOHTEEN YLEISTIEDOT KOHDE TILAAJA Satamatie 15 90520 Oulu Liikelaitos Oulun Tilakeskus Tekninen isännöitsijä Matias Pirttimaa TUTKIMUKSEN TEKIJÄT Instaro Oy

Lisätiedot

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta TARKASTUSKÄYNTI 12.6.2014 Talo-C, huoneiston C 1 osalta 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTIETOA TARKASTUKOHTEESTA... 3 2. VAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 4 2.1. Perustukset, alapohja ja rakennuksen

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo OHJE Tarkastukseen on hyvä varata aikaa 3-4 tuntia. Kylpyhuoneessa ei saisi kastella lattiaa ja seiniä 2 päivää ennen tarkastusta. Mikäli on amme

Lisätiedot

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ Petuliantie 9 66440 Tervajoki WOLFFINTIE 36 65200 Vaasa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 MIKROBITUTKIMUS PETULIANTIE 9, 66440 TERVAJOKI

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 13 Marjala Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE: 09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6. Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia.

Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6. Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia. Homekoirakartoitusraportti 17.10.2016 Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6 Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia. Kirkonkylän koulu Raportin sisältö: Lakeuden Homekoirat suorittaa homekartoituksia

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Seurantaraportti Valkoisenlähteentie Vantaa 86/

KARTOITUSRAPORTTI. Seurantaraportti Valkoisenlähteentie Vantaa 86/ Seurantaraportti Valkoisenlähteentie 51 01370 Vantaa 86/3342 28.8.2014 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 5 KÄYTETTY

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

RAKENNETIIVEYS TUTKIMUS

RAKENNETIIVEYS TUTKIMUS Projekti 539.40 RATAS PRO RAKENNETEKNIIKKA TALOTEKNIIKKA SISÄILA RAKENNETIIVEYS TUTKIUS Varistontie, Vantaa 5.5.0 YHTEYSTIEDOT Tutkimuskohde Varistontie, 0660 Vantaa Tilaaja Vantaan tilakeskus Jouni Räsänen

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely Altaiden betonirakenteet, ympäröivien tilojen rakenteet 05.10.2016 RI (AMK) Kari Lehtola ja Rkm Timo Ekola Esityksen sisältö Kuntoarvio 2012;

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Tullimiehentie 1 F 46, 90560 Oulu Kosteuskartoituspäivä 28.01.2015 Paavo Havaksen Tie 5 F FI-90570 Oulu p. 0207 495 674 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/18. Vastaanottaja: Uudenmaan Ulosottovirasto. Kroggårdintie 36, Karjaa. Tutkimus pvm: Raportointi pvm: 6.3.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/18. Vastaanottaja: Uudenmaan Ulosottovirasto. Kroggårdintie 36, Karjaa. Tutkimus pvm: Raportointi pvm: 6.3. Sivuja:1/18 Vastaanottaja: Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Kroggårdintie 36, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 12.2.16 Raportointi pvm: 6.3.16 Läsnä olleet: Björn-Eric Falk Tutkija: Rakennusmestari

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia 1/5. Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia. Vekaramänty päiväkoti

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia 1/5. Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia. Vekaramänty päiväkoti Homekoirakartoitusraportti 17.10.2016 Länsitie 73 A, Laihia 1/5 Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia. Vekaramänty päiväkoti Raportin sisältö: Lakeuden Homekoirat suorittaa homekartoituksia

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA TONI LAMMI EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA Tutkimuksen taustaa Suomalaisessa rakennuskannassa on paljon korjattavaa, kun samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat kaikkialla

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat Rakennetekninen arviointi rakennuksien peruskorjattavuudesta Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy Sivu 2 / 16 Sisällys 1. Yleistä... 3

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Sivuja:1/5 Vastaanottaja: Padasjoen kunta / Seppo Rantanen Kellosalmentie 30 17501 Padasjoki Raportti Työnumero: 051121701076 Kohde: Toimeksianto: Pappilanmäen koulu Puistotie 8 17500 Padasjoki Kosteuskartoitus

Lisätiedot

KOHTEEN RAPORTTI HOMEKOIRAN TEKEMÄSTÄ KARTOITUKSESTA

KOHTEEN RAPORTTI HOMEKOIRAN TEKEMÄSTÄ KARTOITUKSESTA KOHTEEN RAPORTTI HOMEKOIRAN TEKEMÄSTÄ KARTOITUKSESTA Loviisantie 1328 07700 Koskenkylä Loviisa saara.pulkkinen@homekoiratsjas.fi, 040 5411367 Sivu 1 Kohde: Tilaaja: Tehtävä: Tarkastuspäivä: Käytetyt apuvälineet:

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(9) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

2. Perustukset 3. Vanhat perustamistavat 4. Maanpinnat, sadevesijärjestelmät 5. Salaojitus järjestelmät 6. Rakennuksen korkeusasema 7. Vesikatto 8.

2. Perustukset 3. Vanhat perustamistavat 4. Maanpinnat, sadevesijärjestelmät 5. Salaojitus järjestelmät 6. Rakennuksen korkeusasema 7. Vesikatto 8. 2. Perustukset 3. Vanhat perustamistavat 4. Maanpinnat, sadevesijärjestelmät 5. Salaojitus järjestelmät 6. Rakennuksen korkeusasema 7. Vesikatto 8. Yläpohjat 9. Julkisivu 10. Välipohjat 11. Rakennuksen

Lisätiedot

Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja VANTAA. Alustatilaselvitys

Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja VANTAA. Alustatilaselvitys Alustatilaselvitys Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 11 01400 VANTAA Alustatilaselvitys 2 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 11 01400 VANTAA Tilaaja Tekijä Vantaan tilakeskus

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/12. Vastaanottaja: Uudenmaan Ulosottovisrasto. Tonttukallionpolku 5, Bollsta. Tutkimus pvm:

Kuntokartoitus. Sivuja:1/12. Vastaanottaja: Uudenmaan Ulosottovisrasto. Tonttukallionpolku 5, Bollsta. Tutkimus pvm: Sivuja:1/12 Vastaanottaja: Uudenmaan Ulosottovisrasto Kuntokartoitus Kohde: Tonttukallionpolku 5, 10440 Bollsta Tutkimus pvm: 12.2.16 Raportointi pvm: 6.3.16 Läsnä olleet: Björn-Eric Falck Tutkija: Rakennusmestari

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 2

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 2 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 2 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy Tutkimus mittausraportti VAIHE 2 1 (16) 1. TUTKIMUKSEN

Lisätiedot

VAHINKOKARTOITUS Työnumero:

VAHINKOKARTOITUS Työnumero: VAHINKOKARTOITUS 13.06.2016 Työnumero: 10425620 Pohjakuva Mittauspöytäkirja Rakennekuvat Valokuvat Laatija: Kari Pihkanen 040-3130072 Kohde: Osoite: Vakuutuksenottaja: Tilaaja: As Oy Peltokankare Reväntie

Lisätiedot