MIEMALAN KOULU. Alikyläntie Hämeenlinna PROJEKTI: /40

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIEMALAN KOULU. Alikyläntie 10 13430 Hämeenlinna PROJEKTI: 305669 /40"

Transkriptio

1 MIEMALAN KOULU Alikyläntie Hämeenlinna PROJEKTI: /

2 TIIVISTELMÄ Tämä raportti on rakenne- ja LVI -tekninen selvitys Miemalan koulussa suoritetusta kuntotutkimuksesta. Tutkimus painottuu rakennetekniikkaan ja rakennusfysikaaliseen toimivuustarkasteluun, jonka avulla eri vaippaosien toimivuutta on selvitetty. Raporttiin on koottu rakennetyyppiselvitykset, sekä havaitut ongelmat ja puutteet, joita tutkimustyön yhteydessä löydettiin. Rakennuksesta saatu kokonaiskuva on käyttäjien turvallisuuden näkökulmasta tiivistetty lopussa olevaan Johtopäätökset kappaleeseen. Korjaussuositukset ovat jaettu kiireellisyyden mukaan omiin kokonaisuuksiinsa. Joissain tapauksissa korjaustapavaihtoehtoja on annettu useampia. Tutkimustyön tulokset perustuvat aistinvaraisiin havaintoihin, rakenneavauksiin, mikrobitutkimuksiin sekä kosteusmittauksiin. Kenttätyö on tehty talvella Julkisivututkimukset keväällä Tässä yhteydessä huomautetaan, että tutkimus on tarkoitettu tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheen osapuolten käyttöön. Raportti edustaa teknistä raporttia, jonka ymmärtäminen edellyttää rakennusalan ammattisanaston ja rakennusfysiikan tuntemista. Alapohjan rakennekosteudet ovat maanvaraisessa laatassa matalat, eivätkä saadut tulokset viittaa kapilaariseen kosteuden nousuun. Alapohjien rakenneavaukset eivät myöskään tue päätelmää siitä, että alapohjassa olisi ylimääräistä kosteuskuormaa. Ulkoseinärakenteiden kunto todettiin tutkimuksessa erittäin hyväksi. Rappaus on tiukasti kiinni alustiilessä, ja kopo-alueita on erittäin vähän. Havaitut halkeamavauriot ovat leveydeltään pienikokoiset, eivätkä ne aiheuta välitöntä seinärakenteen lisävaurioitumista. Seinärakenteelle esitetään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä halkeamien injektoimista tai paikkaamista, jotta rakenne säilyy hyväkuntoisena. Ikkuna- ja ovirakenteiden kunto on kahtiajakautunut. Pohjoisella puolella vauriot ovat lieviä ja ikkunat hyväkuntoiset. Etelänpuoleisella pitkällä sivulla ikkunarakenteiden vaurioituminen on pitkällä, ja puu suojaamattomana näkyvissä. Maalauskorjaus on vaurioitumisesta huolimatta vielä mahdollinen. Maalauksen yhteydessä ikkunoihin ehdotetaan asennettavaksi korvausilmaventtiilit. Ovirakenteissa on paljon yleistä kulumaa ja käyntivälit ovat epätasaiset. Ovilehdet ovat kuitenkin suorat ja pääasiallinen kuluma on karmeissa. Korjaustapavaihtoehtoja on kaksi: Ovirakenteiden uusiminen tai halliolosuhteissa tehtävä ovi- ja karmirakenteiden peruskunnostus. Välipohjista tutkittiin puurakenteinen liikuntasalin lattia. Tutkimusten mukaan rakenne ei ole vaurioitunut, vaikka lievää mikrobikasvustoa löytyi osasta näytteitä. Kaikki tarkastellut rakenneosat ja eristeet olivat myös aistinvaraisesti arvioiden kunnoltaan hyvät ja siistit. Yläpohjarakenteessa on rakennuksen toimivuuden kannalta keskeisimmät puutteet. Vesikatolla on useita läpivientikohtia, joiden tiiveys on puutteellinen, ja jotka saattavat vuotaa jo hyvinkin lyhyellä aikatähtäimellä. Yläpohjassa riskejä mikrobivaurioitumiseen aiheuttavat eläinten aiheuttamat ulostejätökset, jotka voivat vaurioittaa rakenteita tai levittää mikrobeja. Yläpohjaholvin alapinnassa olevat akustiikkalevyt ovat kastuneet ja tutkimuksen mukaan mikrobivaurioituneet. Korjaussuosituksena esitetään levyjen poistamista, sekä sisäkattojen uudelleen maalaamista. Myös tuuletustila tulee siivota ja eläinten pääsy tilaan estää verkoilla. Markus Fränti DI, tutkimusinsinööri Janne Lehtimäki ins. (AMK), yksikönpäällikkö 2 (32)

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUSKOHDE JA LÄHTÖTIEDOT Yleistiedot Tehtävä ja työn rajaus Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus 5 2 ALAPOHJARAKENTEIDEN TUTKIMUKSET Aistinvaraiset havainnot Kosteusmittaukset Rakenneavaukset 8 3 VÄLIPOHJARAKENTEET Aistinvaraiset havainnot Rakenneavaukset Mikrobitutkimukset 11 4 ULKOSEINÄRAKENTEIDEN TUTKIMUKSET Aistinvaraiset havainnot Kosteusmittaustulokset Rakenneavaukset Liittyvät rakenneosat Rakennetekniikka Aistinvaraiset havainnot ja kosteusmittaukset Rakenneavaukset Mikrobitutkimukset 21 5 SISÄILMAN LAADUN TUTKIMINEN Pölylaskeumanäytteet Muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät 23 6 LVI TUTKIMUSHAVAINNOT Ilmanvaihtojärjestelmä Lämmitysjärjestelmä Vesi- ja viemärijärjestelmä 28 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Rakennuksen yleisarviointi ja tilojen käyttöturvallisuus Suositeltavat korjaustoimenpiteet 30 LIITTEET Liite 1 Kuntotutkimuskartta Liite 2 Mikrobi-analyysivastaukset Liite 3 Pölylaskeumanäytteiden analyysivastaukset 3 (32)

4 1 TUTKIMUSKOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1 Yleistiedot Tilaaja: Kohde: Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut - liikelaitos Raatihuoneenkatu 9, 2.krs PL HÄMEENLINNA Kiinteistökehityspäällikkö: Petri Ylämurto Miemalan ala-aste Alikyläntie HÄMEENLINNA Tutkimuksen kohteena on vuonna 1952 valmistunut kolmikerroksinen koulurakennus, jossa on maan-alainen kellarikerros. Rakennus on julkisivuiltaan rapattua tiiltä, jossa tiiliseinärakenteet ovat kantavia. Yläpohjarakenteena on betoniholviin tuettu puuristikko. Alapohjarakenne on maanvarainen betonilaatta, jossa pintamateriaalina on mosaiikkibetoni tai maalattu betonipinta tilasta riippuen. 1.2 Tehtävä ja työn rajaus Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää rakennuksen vaippaosien nykykunto. Tutkimustyössä mikrobitutkimuksilla oli keskeinen merkitys, koska käyttäjäoireilua on ilmennyt erityisesti yläpohjan alapuolisissa tiloissa. Julkisivujen osalta aistinvaraisilla tarkasteluilla ja pintakosteusmittauksilla ei saatu riittävästi tietoa niiden kosteusteknisestä toimivuudesta. Tästä syystä keväällä 2014 julkisivut tutkittiin nosturiautosta käsin. Rakenteiden vaurioitumista tutkittiin mikrobi- ja rakennusfysikaalisella tasolla aistinvaraisesti, laboratorionäyttein, rakennekosteusmittauksin, sekä ja rakenneavauksin. Tehtävän luonteen vuoksi ei tutkimuksia voitu rajata koskemaan vain tiettyjä alueita, vaan jokainen rakennuksen tila on tutkimuksen yhteydessä tarkastettu. Kaikki tutkimustulokset ja niistä tehdyt havainnot ovat kirjattuna tähän raporttiin. Kohteen rakennetekninen selvitys sisältää: - Rakenneavauksia ala-, väli ja yläpohjiin, sekä seinävaippaosiin. - Pintakosteuskartoitus maanvastaisiin rakenteisiin - Rakennekosteusmittaukset - Mikrobianalyysit - Rakennetyyppiselvitykset ja rakennusfysikaalinen yleisarviointi kaikkiin vaippaosiin - Korjaussuositukset kiireellisyysjärjestyksessä mukaan jaoteltuna - Pölylaskeumanäytteenoton yläpohjan alapuolisiin tiloihin. Kenttätutkimukset kohteessa suoritettiin syksyllä Rakenneteknisen tutkimuksen suoritti DI Markus Fränti, sekä IV-puolen kartoituksen Ins. (AMK) Tommi Paasivirta. Työn projektipäällikkönä toimi Tampereen yksikön päällikkö Ins. (AMK) Janne Lehtimäki. 1.3 Tutkimuksen luotettavuus Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin varsin hyvä käsitys. Eri tutkimusmenetelmiä jouduttiin käyttämään kuitenkin laaja-alaisesti. Myös lisäselvityksiä tarvittiin riittävän luottamustason saavuttamiseksi. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: 4 (32)

5 - Näytteenotto ja mittaukset tehdään otantana ja niihin liittyy kunkin menetelmän mukaisesti epävarmuutta. Eri mittaukset edustavat sen hetkisten olosuhteiden tilannetta. - Rakennekosteus saattaa vaihdella esimerkiksi vuodenajan tai pohjavedentason vaihteluiden mukaan. Mittaukset edustavat mittaushetken jaksoa. - Suurempi mikrobinäyteotanta tai rakenneavauksien määrän lisääminen voivat poiketa tässä raportissa esitetyistä tuloksista. Mitään tuloksia ei ole kuitenkaan tehty vain yhteen tutkimustapaan tai näytteeseen viitaten. Siksi tutkimustuloksia voidaan pitää luotettavina ja todenmukaisina epävarmuustekijöistä huolimatta. 1.4 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Aistinvaraisten tutkimusten lisäksi osa havainnoista edellytti mittalaitteistojen käyttöä. Kosteustekniset havainnot perustuvat taulukossa 1 esitettyihin laitekokoonpanoihin. Mittauslaitteistoja koskeva kalibrointi tulee suorittaa vuosittain. Seuraavassa on esitettynä laitteiden viimeksi suoritetut kalibrointiajat. Merkintä XX/XXXX on muodossa kuukausi / vuosi Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet ja viimeisimmät kalibrointiajat MITTALAITE Rotronic AG Hygroclip SC04 -anturit Rotronic AG:n Hygropalm-näyttölaite Gann Hydrotest LG1 Gann Hydrotest LG2 + B50 mittapää KÄYTTÖ- TARKOITUS Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset Puun kosteuspitoisuudet (paino-%) VIIMEISIN KALIBROINTI 10/ / / / Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus Mikrobianalyysien tulosten tulkinnassa on käytetty Asumisterveysohjetta 2003 sekä siitä tehtyä korjattua painosta Tulosten tulkinta perustuu ohjeissa annettuihin viitearvoihin mikrobinäytteiden osalta. Kosteusvaurioindikaattoreilla tarkoitetaan tutkimuksen yhteydessä sieniä, viruksia tai bakteereja, joiden esiintyminen vaurioitumattomissa rakenteissa on muussa, kuin vauriotapauksessa erittäin harvinaista. Pintakosteusmittausten tulokset pohjautuvat tulkinnaltaan mittalaitekohtaisiin ohjearvoihin. Kuitenkin kohteissa käytettyä kuivareferenssiarvoa kuvaa mitattu mittaustulos, joka on varmistettu rakennekosteusmittarilla. 5 (32)

6 2 ALAPOHJARAKENTEIDEN TUTKIMUKSET 2.1 Aistinvaraiset havainnot Aistinvaraisesti alapohjarakenteita tutkittaessa havaittiin, että alapohjan pintarakenne on käsitelty jossain elinkaaren vaiheessa lakkapinnoitteella, joka ei ole sopinut alustaan. Lakkajäämiä on lähes kaikissa alapohjan hiotuissa betonipinnoissa mukaan lukien myös alapohjaan liittyvät porrasrakenteet. Lattiamateriaalia lakkajäämät eivät vaurioita, mutta ne tekevät yleisvaikutelman laatasta epäsiistiksi. Alla on kuvattuna pintarakenne nykyisessä kunnossaan. Kuva 1. Lakkajäämiä alapohjan lattiapintarakenteessa. Samanlaista laikukkuutta on myös osassa porrasrakenteita. Sokkelirakenteiden yleiskunto on hyvä. Vain muutamassa kohdissa puskusaumalimityksessä on rakoilua. Sokkelia rasittavat kosteusteknisesti kuitenkin syöksytorvien ja sadevesikaivojen liittymät. Sadevesikaivon kaivolautanen on malliltaan niin matala ja pieni, ettei vesi kovalla sateella ohjaudu kaivoon. Tilannetta heikentää osin ympärystäyttöjen kaadot, jotka ovat liian pienet. 6 (32)

7 Kuva 2. Syöksytorvet ohjaavat veden vain osittain vedenpoistokaivoon. Tämä rasittaa sokkeli ja alapohjarakenteita. 2.2 Kosteusmittaukset Alapohjarakenteiden kosteusliikkeitä tutkittiin sekä pinta- että rakennekosteusmittauksin. Kosteusliikkeiden arvioiminen oli kohteessa erityisen tärkeää, koska seinän alaosissa maalipinta oli hilseillyt tai puuttui osin kokonaan. Alapohjarakenteessa ei näkynyt kosteusvaurioitumisen jälkiä. PINTAKOSTEUSMITTAUKSET Alapohjalaatan kosteusliikkeitä ja kuivumispotentiaalia tutkittiin sekä pinta- että rakennekosteusmittauksin. Pintakosteusmittausta käytettiin erityisesti ulkoseinälinjoilla, joissa kosteuskuormitus aistinvaraisten havaintojen perusteella oli suurinta. Tuloksista yleisesti saatiin seuraavaa: - Pintakosteusmittausten vaihteluväli on pieni, ollen keskimäärin noin (p=60-75). Mittaustulokset viittaavat kuivaan betoniin. - Vain märkätiloissa, kuten WC ja suihkutiloissa yksittäisissä pisteissä mittaustulos ylittää vaihteluvälin. Suurin yksittäinen tulos p=85 Pintakosteusmittausten tulosten luotettavuutta tässä kohteessa heikentää oleellisesti tietyillä aluilla oleva pintarakenne, hiottu mosaiikkibetonilaatta. Pintakosteusmittarin skannaussyvyys ei riitä kantavaan betonilaattaan asti, koska hiottu pintabetoni on kohteessa 40mm paksu. Tämän lisäksi mosaiikkibetonin ruutujako on toteutettu metallilistoilla, jotka vaikuttavat mittarin tuloksiin antamalla todellisuutta suurempia lukemia. Luotettavuusongelmaa kompensoitiin tarkemmilla rakennekosteusmittauksilla, sekä keskittämällä pintakosteusmittaukset alueille, joissa ei ollut mosaiikkibetonilattiaa. RAKENNEKOSTEUSMITTAUKSET Rakennekosteusmittauksia suoritettiin laattaan erisyvyyksille kosteusvaihteluvälin ja kosteusliikkeen suunnan arvioimiseksi. Syvimmillään mosaiikkibetonilattioissa anturit olivat 90mm syvyydellä pinnasta lukien. Matalimmillaan mittarit olivat 40mm syvyydellä, eli mosaiikkibetonin alapinnan ja maanvaraisen laatan rajapinnassa. Rakennekosteusmittauspisteitä porattiin alapohjiin yhteensä 15kpl. Saatuja tuloksia verrattiin huoneilmasta mitattuihin absoluuttisen kosteuden määriin, sekä ulkoilman mittaushetken kosteusolosuhteisiin. Tällä vertailulla saatiin tietoa siitä, kuinka suuri ero huoneilman ja laatan absoluuttisen kosteuden välillä on. Myös kuivumispotentiaalista saatiin mittaushetken mukainen käsitys. 7 (32)

8 Alla olevaan taulukkoon on koottu saadut mittaustulokset alapohjalaatan osalta. Porareikämittaukset ovat luettu porauksesta 4 päivän tasaantumisajan jälkeen. Taulukko 2. Mitatut alapohjan rakennekosteudet sää- ja huoneilmareferensseillä. Mittauspiste Rakenne / Tila Mittaussyvyys Lämpötila o C Suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 K 1 Alapohja 90 17,3 58,1 8,92 K2 Alapohja 90 17,3 78,4 13,52 K 3 Alapohja 45 18,1 31 0,71 K 4 Alapohja 30 16,8 46 5,09 K 5 Alapohja 30 21,4 53,1 11,46 K 6 Alapohja 50 18,8 32,1 1,74 K 7 Alapohja 45 17,8 64,7 11 Tutkimushetkellä mitatut sisä- ja Lämpötila o C Suhteellinen Absoluuttinen ulkolämpötilat sekä niiden kosteuspitoisuudet kosteus RH% kosteus g/m 3 Sisäilma 16,6 19,6 2,72 Ulkoilma ,7 0,9 Lattiarakenteen rakennekosteudet ovat mittausten perusteella normaalilla tasolla, ja tulokset noudattavat kunkin tilan kosteuskuormaolosuhteita hyvin. Märkätiloissa mittaustulokset antavat yllättävän pieniä lukemia. Märkätilojen tulosten perusteella voidaan päätellä, että rakenne kuivuu hyvin, tai kosteusrasitus tiloissa ei ole toistuvaa. Mittauspisteissä K2 ja K5 ja K7 huoneilmaan verraten on noin 10g/m³ absoluuttinen kosteuslisä. Ero on huoneilmaan nähden suuri, mutta tulosta vääristää kireä pakkasjakso. Tämä pienentää ulkoilman ja sisäilman absoluuttista kosteuden määrää. Yksinomaan RH(%) tarkastelussa havaitaan, että tulokset edustavat normaaleja maanvaraisia alapohjan kosteuslukemia. Mikään mittauspiste ei viittaa alapuolisen maa-aineksen kapilaariseen kosteudennousuun. 2.3 Rakenneavaukset RAKENNETYYPIN SELVITYS Alapohjarakenteisiin suoritettiin yksi läpimitaltaan 80mm avaus käyttäen märkätimanttiporausta. Avauksella selvitettiin alapohjan rakennepaksuustiedot, alustäytön rakeisuus, sekä alapohjaan käytetty eristemateriaali. Avauskohta on merkittynä tutkimuskarttaan liitteeseen 1. Alla olevassa kuvassa on mittaustulosten mukainen lattiarakenteiden rakennetyyppi. Kuvassa rajapinta R R merkitsee tutkimuksen päättymissyvyyttä. Rakennetyyppihavainnot ovat saatu tutkimuskarttamerkinnän RAK-1AP avauksen avulla. Käytävätiloissa oleva rakennetyyppi on kuvassa esitetyn kaltainen muutoin, mutta mosaiikkibetonin tilalla on tasoite ja maalikerros. 8 (32)

9 Kuva 3. Alapohjarakennetyyppi on yllä esitetyn kuvan kaltainen AVAUKSESTA TEHDYT HAVAINNOT Alapohjarakenteen bitumi on kunnoltaan ehjä ja tiivis, vaikka pinnaltaan se ei ole enää elastinen, mutta sen tartunta alustabetoniin on kuitenkin hyvä. Bitumin kunnolla ei ole merkitystä alapuolista kosteudennousua tarkasteltaessa, koska alapohjan maa-aines on kuivaa kaivettuun 30cm kuoppaan asti. Bitumin merkitys korostuu kuitenkin märkätiloissa, joissa se toimii yläpuolista vettä eristävänä kerroksena. Siihen tarkoitukseen nykyinen kunto on riittävä. Alapohjan eristeenä toimiva Toja-levy on ehjää ja kuivaa, ja sen liittymäpinnat tiiviit. Myös betonirakenteet ovat kuivat. Betonirakenteen raudoitus on alimmassa maanvastaisessa kerroksessa toteutettu 8mm sileällä terästangolla. Yläpinnassa avaus ei osunut teräskohtaan. Avauksen perusteella voidaan todeta yleisesti, että rakenne toimii hyvin ja laatan rasitus on alhainen. 9 (32)

10 3 VÄLIPOHJARAKENTEET 3.1 Aistinvaraiset havainnot Välipohjat ovat betoniholvilla kannatettuja rakenteita, joissa yleisenä pintamateriaalina on kvartsivinyylilaatta. Osassa tiloja on myös akryylibetoni. Välipohjarakenteista puupintainen on liikuntasalin lattia, joka 3.2 Rakenneavaukset Liikuntasalin välipohjarakennetta avattiin yhteensä kolmesta kohdasta, joilla selvitettiin käyttäjien kokeman hajun lähdettä ja rakenteen yleiskuntoa. Hajun lähteeksi epäiltiin seinäliittymän ja välipohjan mikrobivauriota. Tästä syystä avauksia tehtiin ainoastaan välipohjan reuna-alueille. Rakenneavauksien avulla selvitettiin myös liikuntasalin tarkka rakennetyyppi. Alla olevassa kuvassa on esitettynä rakennetyyppi, joka perustuu liikuntasalin kolmen avauskohdan mittaustuloksiin (avauskohdat merkitty tutkimuskarttaan). Kuva 4. Liikuntasalin rakennetyyppi on yllä esitetyn kuvan mukainen 10 (32)

11 Rakenneavauksen avulla saatiin selville, että ulkoseinä - välipohjaliittymä on kuiva ja hajun lähde ei ole liitosrajapinnassa aistinvaraisesti arvioiden. Purueriste kaikissa välipohjarakenteissa oli kuivaa, ja puurakenteet terveen näköiset. Välipohjarakenteen ja seinäliittymän rajapinnassa näkyivät lämmitysverkoston putket. Kuva 5. Alapohjan eristeet ovat kuivat ja rakenteet terveen näköiset (vasen). Lämmitysverkoston putket ovat vuorattu pahvilla (oikea). 3.3 Mikrobitutkimukset Mikrobitutkimuksilla selvitettiin lattiarakenteissa vallitseva mikrobilajisto. Sen tarkoituksena oli antaa kuvaus siitä, onko rakenteessa kosteusvauriomikrobien määrä merkittävä tai koholla. Pienet pitoisuudet ovat orgaanisissa eristeissä, kuten puussa täysin normaaleja. Tutkimuksessa kaikki näytteet ovat otettu purueristeestä, koska puurakenteet kasvattavat kosteusindikaattoreita vasta eristeturmeltumisen jälkeen. Taulukko 3. Liikuntasalin lattiarakenteesta otetut mikrobinäytteet tutkijan tulostulkinnalla ilmoitettuna. Koodi Materiaali Tutkijan tulkinta vauriosta M1a-L Sahanpuru Ei viittaa vaurioon M1b-L Sahanpuru Ei viittaa vaurioon M5a-L Sahanpuru Ei viittaa vaurioon M6a-L Sahanpuru Ei viittaa vaurioon M7a-L Sahanpuru Ei viittaa vaurioon M8a-L Sahanpuru Ei viittaa vaurioon Näytteet M5a-L, M8a-L sisältävät hyvin pieniä määriä tyypillisiä kosteusvaurioindikaattorilajeja, mutta orgaanisissa eristeissä lievä kosteusvauriomikrobien määrä on normaalia lähellä liittyviä rakenneosia. Mikään näyte ei ylitä Asumisterveysohje 2003:ssa ilmoitettuja raja-arvoja. Kosteusvaurioitumista ei rakenteessa ole tapahtunut vaan lievät indikaatiolajit viittaavat lähellä ulkoseinälinjaa tapahtuvaan ilmatilan suhteellisen kosteuden vaihteluun. Mikrobilajistoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että eristetilassa valtalajina eristerakenteessa on normaalit sisäilman mikrobit, kuten Penicillium. Mikrobeista kosteissa tiloissa eläviä indikaattorilajeja ovat Eurotium, sekä Asbergillius penicillioides. Lajistoviite saatiin läheltä ulkoseinää. Aktinobakteereja, eli sädesieniä, ei löytynyt yhdestäkään välipohjatilasta otetusta näytteestä. 11 (32)

12 4 ULKOSEINÄRAKENTEIDEN TUTKIMUKSET 4.1 Aistinvaraiset havainnot Rakennuksen ulkoseinärakenteet tutkittiin aistinvaraisesti sisältä ja ulkoa päin. Ulkopuoliset tutkimukset tehtiin keväällä 2014 muutamaa kuukautta myöhemmin muusta rakenneteknisestä tutkimuksesta. Tässä käsitellyt havainnot ovat jaettu erikseen sisä- ja ulkopuolisiin havaintoihin. SISÄPUOLINEN TARKASTELU Sisäpuolella maalipintojen kunto on yleisesti huono. Maalipinta lehteilee irti seinustoilta pitkänomaisina liuskoina. Myös hilseilyä esiintyy paikka paikoin. Maalirepeämien yhteyttä suuren seinärakennekosteuteen epäiltiin, koska halkeillutta maalia on lähes joka kerroksessa tietyillä alueilla. Tarkastelua rajoitti osittain maalaustyö, joka oli aloitettu jo ennen tutkimuksia. Näiltä osin havaintoja ei pystytty tekemään. Kuva 6. Erilaisia halkeamia ja maalipinnan repeämiä on sisäseinissä runsaasti. ULKOPUOLINEN TARKASTELU Ulkoseinärakenteista kartoitettiin näkyvät pintavauriot kuten halkeamat. Tämän lisäksi rappauksen alustatartuntaa tutkittiin koputtelemalla, eli tehtiin kopokartoitus. Tutkimuksessa havaittiin, että rappaus on kunnoltaan erittäin hyvä. Rappausalusta on irti kopokartoituksen mukaan vain pienillä yksittäisillä alle 1m² alueilla. Rapautumista havaittiin kokonaisuutena vain hyvin vähän. Maalipinnan kunto on hyvä. Kiviaines on tartunnaltaan vahva ja säreilemätön. Seinien alaosissa on yksittäisiä mekaanisia jälkiä, joka parhaiten on näkyvissä idänpuoleisessa päädyssä. Mekaanisilla jäljillä ei ole suuressa mittakaavassa rappausta heikentävää vaikutusta. Liittyvistä rakenneosista lämmityspiipun liittymät seinän ovat ehjät ja halkeilemattomat. Sen sijaan ikkunarivistön yläosaan on muodostunut kahden ikkunan välille pitkänomaista halkeilua. Tätä halkeilua on havaittavissa eniten etelänpuoleisella julkisivulla, mutta myös pohjoisella puolella sitä esiintyy lievemmässä muodossa. Nurkka-alueilla havaittiin kaksidimensioista halkeilua, jossa halkeamat lähtevät nurkkaosasta kummallekin seinäosalle. Halkeilun syytä tutkittaessa voidaan havaita, että lähes poikkeuksetta syy-yhteys on lämpöliikkeiden aiheuttamassa pakkomuodonmuutoksissa. Yleisesti voidaan siis todeta, että halkeilu noudattaa hyvin rakennuksen lämpögradientin muutoskohtia. Esimerkkinä tästä on yläpohjan suuntainen pitkänomainen halkeilu. Syntyalkuperän syy on selkeästi kylmän ja lämpimän tilan välinen rajapinta. Ikkunaliittymissä halkeilu on syntynyt heikompaan kohtaan. Heikoin kohta vetokapasiteetille on alueella, jossa rappauksen yhtenäinen pituus on pienin. Alla on havainnollistettu ulkopuolisten halkeamien paikkoja ja kokoja. 12 (32)

13 Kuva 7. Nurkan halkeilua kuvattuna vasemmalla. Oikealla ikkunoiden välistä väliin ulottuvaa halkeilua. Kuva 8. Seinän mekaanista vaurioitumista 4.2 Kosteusmittaustulokset Kosteusmittauksia tehtiin rakennuksen sisäpintoihin. Tarkastelussa oli alueita, joissa ei havaittu maalipinnan vaurioita, sekä alueita joissa vaurioituminen oli selkeää. Tämän lisäksi seinälinjojen kosteusarvoja verrattiin keskenään niin, että saatiin selkeä näkemys eri kerrosten vallitsevasta kosteusarvosta. Tutkimus toteutettiin pääasiallisesti pintakosteusmittarilla, mutta vertailureferenssiarvot perustuvat mitattuun rakennekosteusmittaukseen. PINTAKOSTEUSMITTAUKSET Pintakosteusmittausten tulostenvaihteluväli on tiilirakenteiden osalta erittäin pieni. Tämä viittaa homogeeniseen seinärakenteeseen, jossa kosteustasapainossa ei ole eroavaisuuksia. Lukuarvoina vaihteluväli on (p=50-65). Viite on selvästi kuiva. Betonin osalta pintakosteusmittaukset antavat vain lievästi suurempia tuloksia, kuin tiilirakenteilla. Betonin kideveden johdosta kyseinen ero on täysin normaali, sillä tiilessä pintakosteusmittarin havaitsemaa kidevettä ei valmistuksessa käytettävän uunikuumennuksen vuoksi ole. Vaihteluväli seinäbetonirakenteiden osalta oli (p=60-78). Vertailureferenssi mitattiin rakennekosteusmittarilla niin, että referenssipiste oli sekä kellarikerroksessa, että ylimmäisessä rakennuksen kerroksessa. Anturien tasaan- 13 (32)

14 tumisaikana käytettiin neljää vuorokautta. Alla olevaan taulukkoon on merkitty saadut referenssipisteiden mittausarvot. Mittauspiste Rakenne / Tila Mittaussyvyys Lämpötila o C Suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 K SR-1 Ulkoseinä 45 18,7 30,1 4,82 KSR-2 Ulkoseinä 50 17,9 38,6 5,89 Tutkimushetkellä mitatut sisä- ja Lämpötila o C Suhteellinen Absoluuttinen ulkolämpötilat sekä niiden kosteuspitoisuudet kosteus RH% kosteus g/m 3 Sisäilma 16,6 19,6 2,72 Ulkoilma ,7 0,9 Tulosten perusteella voidaan todeta, että rakenteen kosteuskäyttäytyminen seinässä on normaalia matalammalla tasolla. Seinärakenteissa on pakkasjaksolla vain lievä absoluuttinen kosteuslisä sisäilmaan verrattuna. Siksi voidaan todeta, että maalipinnan irtoamiseen ei ole syynä seinän kosteuskuorma. 4.3 Rakenneavaukset Lähdeaineistosta ei saatu kuvaa siitä, millaiset rakennekerrokset seinärakenteessa on. Tätä tekijää tutkittiin erillisellä ulkopuolisten tarkastelujen yhteydessä rakenneavauksella. Avaus suoritettiin etelänpuoleiseen julkisivuun, ja tarkka kohta on merkitty tutkimuskartan liitteeseen 1. Avaus on tyypitetty karttaan tunnuksella Rak- 7US Rakenneavauksesta on alla esitetty tyyppipiirros. Kuva 9. Seinärakenteen tyyppipiirros. Seinässä on tiiliharkko, joka toimii kantavana rakenteena. Rakenneavauksen perusteella voidaan todeta, että seinä on rakenteena hyvin homogeeninen, ja höyrynvastus on seinässä suuri. Seinärakennetyyppi selittää osaksi sen, miksi rappauspinta on kunnoltaan erittäin hyvä. 14 (32)

15 Kuva 10. Noin 300mm asti ulottuva timanttiporaus. Pohjalla näkyvä sauma on sisäkuorimuurauksen puolelta. Seinän eristeenä toimii tiileen tehty rei itys. 4.4 Liittyvät rakenneosat IKKUNARAKENTEET Liittyvillä rakenneosilla tässä yhteydessä tarkoitetaan ikkuna- ja ovirakenteita, jotka kuuluvat kiinteästi julkisivurakenteisiin. Ne ovat tutkittu julkisivututkimuksen yhteydessä ulkoapäin, sekä sisäpuolelta otantatyyppisesti niin, että jokaisesta kerroksesta tutkittiin vähintään 50 % ikkunoiden kokonaismäärästä.. Tutkimuksessa ikkunoiden osalta todetaan seuraavaa: Ikkunarakenteiden maalipinnat ovat erityisesti etelänpuoleisessa julkisivussa erittäin huonossa kunnossa. Maalipinta on suurimmaksi osaksi kokonaan irti ja puupinnat suojaamattomana. Heikosta maalipinnan kunnosta huolimatta puuosat ovat kovat. Vain yksittäisiä lieviä pehmeitä kohtia on karmirakenteen alaosissa. Puiteosaan tehdyt reiät on ilmeisesti tarkoitettu korvausilmakanavaksi. Se on selkeästi alimitoitettu huoneilman ilmanvaihtotarpeeseen, ja sen käytettävyys on heikolla tasolla. Ikkunavälykset ovat pääosin tasaiset, mutta tuuletusikkunoissa esiintyy laahausta. Väljyys johtuu ikkunapuitteen laskeutumasta. Saranat eivät ole korkosäädettäviä, joka vaikeuttaa osaltaan korjaamista. Tiivisteiden yleiskunto erityisesti tuuletusikkunoissa on heikolla tasolla. Kuva 11. Korvausilmakanavat ovat kuvan kaltaiset. (vasen). Etelänpuoleisissa ikkunoissa maalipinnan kunto on heikko. 15 (32)

16 Kuva 12. Puiterakenteen ja lasiliittymän kohta on altis vuotovauriolla, koska kitti on lähes kauttaaltaan irti. OVIRAKENTEET Ovirakenteiden osalta voidaan todeta seuraavaa: Ovirakenteiden maalipinnat ovat kuluneet tai repeilevät lievästi. Erityisesti oven lasiliittymissä on maalipinnan kunto heikko. Ovilehti on suora, mutta saranapuolella on yleisesti käyntivälissä mittaheittoa. Toisin sanoen käyntivälin rako ei ylä- ja alapäästään ole samankokoinen. Tämä tekijä saattaa olla syynä oven huonoon kulkeutumiseen ja laahausongelmaan. Tiivisteet eivät ole kaikilta kohdistaan yhtenäiset ja ehjät. Kuva 13. Ovirakenteiden kunto on kohtuullinen. 16 (32)

17 YLÄPOHJARAKENTEIDEN TUTKIMUKSET 4.5 Rakennetekniikka Rakennuksessa on kaksi itsenäistä yläpohjatilaa sen muodosta johtuen. Pääkoulun yläpohja on tässä nimetty YP-1 -tilaksi. Vastaavasti liikuntasalisiipi on raportissa YP- 2.. Kumpikin yläpohja toimii tuulettuvana rakenteena niin, että kattokuormat ovat ohjattu ristikkorakenteelle. Ullakon lattiatasorakenne on kummassakin tyypissä betoniholvi. Ullakon hyöty- ja oleskelukuormat siirtyvät holvikannatinpalkeilla pitkille ulkoseinille. Samalla betoniholvit toimivat myös palopermantona. Varsinaisesti ullakkotilana toimii ainoastaan YP-1 yläpohjatyyppi, koska YP-2 hyötykorkeus on vain noin 1200mm. Alla olevassa kuvassa on hahmoteltu yläpohjatyyppien jakautumista rakennuksen muodon mukaan. YP-1 YP-2 Kuva 14. Raportoinnissa käytettävät yläpohjatilan rakennetyyppinumeroinnit Tuuletustilasta tutkittiin kantavien puurakenteiden kunto, betoniholvin paksuus, sekä mahdollisten vuotojäljet ja niiden reitit. Yleinen rakennetekninen toimivuus vesikaton osalta selvitettiin kattorakenteen päältä. Tarkastuksessa painotettiin läpivientien tiiveyttä, kattovedenpoistorakenteiden toimivuutta, sekä rakenteen jäljellä olevaa käyttöikää. Arvioimisen työkaluna olivat aistinvaraiset havainnot, rakenneavaukset, mikrobitutkimukset, sekä alkuperäiset rakennepiirustukset. Rakennuskansio oli tutkimuksessa käytössä jo ennen kenttätöitä. 4.6 Aistinvaraiset havainnot ja kosteusmittaukset YP-1 RAKENNE Yläpohjarakenne tuulettuu tutkimuksen perusteella hyvin. Räystäslinjalla ovat kapeat, pitkänomaiset korvausilmareitit, joista ilma kulkeutuu yläpohjaan. Tuuletusteknistä toimivuutta parantaa maastoltaan korkea ja avoin rakennuksen sijainti. Heikentävänä tekijänä tuuletuksen näkökulmasta ovat yläpohjatilassa olevat päätyhuoneet, jotka rajoittavat rakennuksen pitkittäistä tuuletusta. Korkea tila kuitenkin kompensoi tätä puutetta riittävästi. Yläpohjatilassa on merkittävä määrä mikrobilähteitä, kuten lintujen ja hiirten ulostetta. Lintujen pääsy tilaan on estetty verkoilla, mutta ne eivät kaikilta osin ole ehjät. Hiirien pääsemistä tilaan tuskin voi estää, mutta oleellista on tiedostaa, ettei tilaa käytetä opetusvälinevarastona. Tällä hetkellä tilassa on paljon pilalle mennyttä tavaraa, joka tulisi hävittää. Vesikatteelta käsin tehdyissä havainnoissa merkittävintä on, että katolta voi tippua irtonaisia betonin paloja alas pihatasolle, koska savupiippujen pielistä on pakkasrapautumisen seurauksena irtoillut betonikappaleita. Kovemmalla tuulella myös harjatiilien tippuminen on vaarana, koska niitä ei ole kiinnitetty katolle mitenkään. Alla oleviin kuviin on koottu puutteista otetut kuvat. 17 (32)

18 Vesikatteen läpivienneissä havaittiin vuotoherkkiä alueita. Osa läpivientiputkista oli tiivistetty pelkästään kitin avulla eikä niissä ole käytetty läpivientiin tarkoitettua kauluskumia. Liitos ikääntyy nopeasti auringon UV-säteilyn ja säärasitusten vaikutuksesta. Yläpohja on aiemmin vuotanut läpivientien kohdilta alapuolisista jäljistä päätellen. Siksi vuotamisen uusiutumisriskin pienentämiseksi läpiviennit tulisivat olla asianmukaiset. Vain näin toimimalla pitkäaikaiselle tiiveydelle on hyvät edellytykset. Puutteina mainitaan tässä yhteydessä, että katon muovinen käyntiluukku on täysin irti kattorakenteesta. Kaulus ja kansiosa ovat kiinni narulla, mutta tuuli voi irrottaa koko muoviosan myrskyssä. Kuva 15. Katolla olevista läpivienneistä osa on kittisauman varassa. Käyntiluukku ja sen kaulus ovat täysin irti katon rakenteista. Yläpohjaholvin alapinnassa, luokkahuoneiden puolella on laajoja vuotojälkiä, jotka viittaavat holvista läpityöntyneeseen veteen. Vesi on todennäköisesti tullut aikaisempien vesikatevuotojen seurauksena. Levyrakenteet purettiin kaistoittain alas. Jotta vaurioitumisen ajankohdasta ja vesimäärästä saataisiin selkeämpi käsitys. Avauksen yhteydessä selvisi, että vesimäärä on vaurioittanut alakattolevyjä, sekä kastellut yläpohjaholvin vaurioitumisen aikana läpi asti. Vuototapahtumasta on kulunut aikaa useampi vuosi, koska rakenteet ovat mittausten perusteella kuivat. Myös 40 mm paksu kuitualakattolevy on kuiva. Suurin holvin alapinnasta mitattu rakennekosteuslukema neljän päivän tasaantumisajalla oli 51,6 % rakenteen lämpötilan ollessa 19,1 C. Alla on kuvattuna alakattolevyjen vuotojäljet, sekä esiin purettu betoniholvin alapinta. 18 (32)

19 YP-2 RAKENNE Liikuntasalisiiven YP-2 rakenne tutkittiin aistinvaraisesti vesikatolla olevan huoltoluukun kautta. Yläpohjan betoniholvi oli aistinvaraisesti arvioiden kuiva, ja tila siisti. Lieviä vuotojälkiä havaittiin katteen alapuolisissa puurakenteissa, sekä viemärin tuuletusputken ympärillä. Vuotojälkien koosta päätellen vesimäärä on ollut pieni. Rakenteen tuuletus näyttää toimivan hyvin, vaikka tuuletuskanavat ovat pienet ja pitkittäisiä tuuletusreikiä ei ole. 4.7 Rakenneavaukset YP-1 RAKENNE Yläpohjan holviin tehtiin tason päältä yksi (150x150)mm rakenneavaus. Avauksella selvitettiin tarkka yläpohjarakennetyyppi sekä arvioitiin sen vaurioitumisherkkyyttä ja kuivumispotentiaalia laatan mahdollisen läpikastumisen näkökulmasta. Alla on mittaustietoihin perustuva rakennetyyppi, joka on selvitetty rakennetutkimuskarttamerkinnän RAK-6YP kohdalta. 19 (32)

20 Avauksen avulla varmistui, että pikipaperi rakenteen sisällä on ollut märkänä. Paperi oli tutkimushetkellä täysin kuiva, ja rakenteeseen imeytynyt ylimääräinen vesi oli kuivunut. Laatta on yläosastaan täysin pinnoittamaton, joka on nopeuttanut laatan kuivumista. Muutoin avauksesta todetaan, että ylemmän, holvin päälle valetun pintabetonin paksuus on poikkeuksellisen suuri. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että rakenteessa ei ole käytetty palopermantohiekkaa, joka on yleisin tapa tämäntyyppisissä yläpohjarakenteissa. Yleisenä huomiona avauksesta todettiin, että pintabetonin raudoitus on liian alhaalla laatan paksuuteen nähden. Osittain raudoite on jopa eristetilan puolella vapaana. Tämän ongelman huomaa silmämääräisesti pintalaatan yleisestä kunnosta. Laatta on halkeillut ja halkeamasyvyydet ovat eristetilaan asti ulottuvia. Alla olevassa kuvassa on laatan avauskohta puhdistettuna. Kuvasta havaitsee että, laatassa oleva pikipaperi on tummunut läpikastumisen seurauksena. Kuva 16. Yläpohjaan suoritettu rakenneavaus vahvisti laatan läpikastumisen. Tutkimushetkellä rakenne oli kuiva. 20 (32)

21 4.8 Mikrobitutkimukset YP-1 RAKENNE Yläpohjarakenteen läpikastuminen on saattanut aiheuttaa mikrobivaurioitumista betonin alakattopintojen osiin kuivumisjakson pituuden vuoksi. Vaikein kuivumiskohta yläpohjarakenteella on alakattolevyjen päällä olevalla betonilla, jossa kuivuminen edistyy betonissa vasta, kun alakattolevyllä on potentiaalia ottaa betonin kosteuskuormitusta vastaan. Mikrobivaurioitumisen riski on tässä tapauksessa suuri, koska kuivuminen on massiivilaatassa aikajaksollisesti pitkä. Mikrobinäytteitä kerättiin yläpohjasta yhteensä 3kpl niin, että näytteissä oli mukana pintatasoitetta ja akustiikkalevyä. Saadut tulokset ovat kerätty alla olevaan taulukkoon. Koodi Rakenne / materiaali Tulosten tulkinta M2a-4 Yläpohjan alakattopinta Ei viittaa vaurioon M3a-4 Yläpohjan alakattopinta Ei viittaa vaurioon M4a-4 Yläpohjan alakattopinta Vahva viite vaurioon Mikrobinäytteistä M2a-4 ja M3a-4 eivät viittaa vaurioon, vaikka näytteessä M2a-4 on lievä indikaatio aktinobakteereista eli sädesienistä. Kumpikaan näyte ei sisällä äsken mainitun lievän sädesienilöydöksen lisäksi muita kosteusvaurioindikaattoreita. Tästä syystä näytteistä voidaan pitää puhtaina. Näyte M4a-4 on selkeästi mikrobivaurioitunut, ja indikaatioviite on vahva. Laimennosviljelyksessä aktinobakteerien määrä oli huomattava, ja ylitti selkeästi asumisterveysohjeen 2003:ssa annetut suositusarvot. Tämän lisäksi näytteessä on muita toksiinisia kosteusvaurioindikaattoreita, kuten hiivoja ja bakteereja. Myös näiden osalta kokonaisraja-arvot Asumisterveysohjeen suosittelemat kokonaisraja-arvot ylittyvät selkeästi. Vain harvoin rakenteen kuivuminen tapahtuu niin nopeasti, ettei rakenteeseen ehdi syntyä mikrobivauriota. Tässä yhteydessä todetaan, että riippumatta vaurion ajankohdasta ja laajuudesta, alakattolevyissä on edelleen elinkykyinen mikrobikasvusto. Vaurio saattaa tuottaa toksiinisia aineenvaihduntatuotteita tai sen osia huoneilmaan tietyissä olosuhteissa. Siksi levyt aiheuttavat rakennukselle merkittävän sisäilmariskin. 21 (32)

22 5 SISÄILMAN LAADUN TUTKIMINEN 5.1 Pölylaskeumanäytteet Pölylaskeumatutkimus suoritettiin yläpohjatilan alapuolisiin tiloihin siitä syystä, että yläpohjan akustiikkalevyistä saatiin vahva mikrobivaurioviite. Levyillä on suora yhteys huoneen hengitysilmaan. Siksi pölylaskeuma oli tutkimusmenetelmänä sopiva huoneilman pölyn tutkimiseen. Tutkimuksessa tulee huomata, että näyte edustaa vain tiettynä hetkenä mitattua kahden viikon mittausjaksoa, jossa näkyy ainoastaan mikrobit. Pölynäyte ei poissulje tilannetta, että huoneessa on tiettyjä mikrobien aineenvaihduntatuotteita. Tällaisia ovat esimerkiksi toksiiniset yhdisteet (MVOC), jotka eivät näy tutkimuksessa. Työ toteutettiin keräämällä huoneilman pölyä kahden viikon ajan A4 kokoiselle muovialustalle, johon oli merkitty (100x100)mm alueet erikseen kullekin maljasarjaalustalle. Ajanjakson jälkeen pöly siirrettiin neljään eri kasvatusalustaan itämisvaihetta varten. Käytetyistä alustoista THG oli ainoa bakteerikasvatusalusta, jolla tutkittiin sädesienen pitoisuutta hengitysilmassa. Alustasarjoilla Hagem-agar, MA-2 ja DG-18 tutkittiin muita kosteusvaurioindikaattoreita, kuten viruksien ja mahdollisten sienten pitoisuuksia. Alla on selvitys kunkin maljasarjan lyhenteen merkityksestä. HAGEM-agar Rose Bengal mallasuute -agar THG Tryptoni-hiivauute-glukoosi -agar MA-2 2 % mallasuute agar DG-18 Dikloran-glyseroli 18 % -agar Tässä yhteydessä huomautetaan, että menetelmä perustuu kasvatusalustalla olevien pesäkkeiden määrälaskentaan ja on menetelmänä kvantitatiivinen. Pesäkkeet tunnistetaan vakiintuneilla sienitieteellisillä menetelmillä ja tulos ilmoitetaan yksikkönä colony forming unit (cfu/g). Määrälaskennan tulokset on jaettu neljään ryhmään seuraavasti: - Ei mikrobeja + Niukasti mikrobeja ++ Kohtalaisesti mikrobeja +++ Runsaasti mikrobeja ++++ Erittäin runsaasti mikrobeja Menetelmän epävarmuustekijöinä voidaan mainita seuraavat tekijät: - Kasvatuksellisella menetelmällä saadussa tuloksessa ovat mukana vain ne mikrobit, joille käytetyt kasvatusalustat ja -olosuhteet sopivat. - Heikkoutena on, että esille saadaan vain ns. elävät lajistot. Tämän lisäksi määrälaskenta sisältää luotettavuutta heikentävää inhimillistä tulosriskiä. TULOKSET Laboratoriotulokset ovat esitettynä alla olevassa taulukossa, siten, että jokaisessa sarakkeessa on eritelty alustasarjoittain löytyneet kosteusvaurioindikaattorit. Kaikki näkyville merkityt lajistot tunnetaan asumisterveysohjeessa kosteusvaurioindikaattoreiksi. Tulee kuitenkin huomata, että menetelmä ei ole Asumisterveysohjeen mukainen, vaan perustuu Työterveyslaitoksen mittaustapaan. 22 (32)

23 Taulukko 4. Kahden tutkimusluokan pölylaskeumanäytteiden tulokset kosteusvaurioindikaattorein tulkittuna. Koodi Hagem-agar DG-18 M-2 THG PL- A1. ++ Exophiala +(1) + Ei indikaattoreita + Ei indikaattoreita ++++ Streptom. +(1) PL- A2 + Ei indikaattoreita + A.ochraceus+(2) + Ei indikaattoreita ++++ Ei indikaattoreita Tulosten perusteella todetaan, että kahden viikon pölystä löytyi kolmannen kerroksen päätyluokasta (PL-A1) lievä määrä aktinobakteereja eli sädesieniä. Tämän lisäksi kummassakin mitatussa tilassa PL-A1 ja PL-A2 oli muita kosteusvaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita. Löydetty lajisto tunnetaan toksiiniseksi, eikä huoneilman laatua tästä syystä voi pitää pitkällä aikavälillä turvallisena rakennuksen käyttäjille. Lajisto viittaa suurimmaksi osaksi samaan vaurioon, kuin yläpohjasta löydetty mikrobivaurio. Siksi voidaan olettaa, että yläpohjan mikrobivaurioituminen levittää myös huoneilmaan mikrobeja ja mahdollisesti mikrobien sisältämiä aineenvaihduntatuotteita. Kokonaismikrobimäärän ollessa korkea, herää epäilys ilmanvaihdon riittävyydestä. Kahden viikon aikana huoneen henkilökuorma ei ole käyttäjiltä suudun tiedon mukaan ylittänyt normaalia tasoa. Tästä syystä kokonaismikrobimäärän tulisi jäädä selkeästi pienemmäksi, jos puhdas tuloilma ja poistuva likainen ilma on tilan henkilökuormaan oikein suhteutettu. 5.2 Muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät Tutkimuksen yhteydessä havaittiin sisäilmapuhdistimien runsas määrä ja niiden jatkuva käyttö luokkatiloissa. Laitteet olivat pääsääntöisesti kiinalaisvalmisteisia, Barenin valmistamia koneita, joissa tarkka mallinimi oli Airstatic FA6. Näiden koneiden osalta tulee huomioida puhdistustehon perustuvan seuraaviin prosesseihin koneen takana olevan mallikortin mukaisesti: 1. Sähkösuodatin 2. ULPA-Suodatin 3. UV-valo 4. Fotokatalyyttinen hajotus 5. Aktiivihiili 6. Ionisaattori Jatkuvassa käytössä tulee huomioida, että etenkään ionisaattoria ei tulisi käyttää säännöllisesti. Ionisaatioprosessissa syntyy aina sivutuotteena maaotsonia. Syntyvä otsoni saattaa aiheuttaa myös oireilua, jolloin mikrobivauriokorjauksista huolimatta oireilu saattaa jatkua. Mikäli jatkuvalle käytölle todetaan olevan tarvetta, tulisi huomiota kiinnittää myös laitteen laatuun. Kyseisellä mallilla on todettu olevan suuria puutteita sen puhdistustehossa Oxygeniumin tekemässä testissä. Testissä todetaan laitteen puhdistavan vain noin 25 % kokonaisilmamäärästä, josta loppuilma menee ohivirtaukseen. Tällainen laite edustaa ilmanpuhdistimien häntäpäätä (1). oireilun ja sisäilman laadun kannalta puhdistimien laatuun tulisi kiinnittää huomiota. (Lähde saatavissa URL: Viitattu ) 23 (32)

24 6 LVI TUTKIMUSHAVAINNOT 6.1 Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän laitteiden toimintaa ja kuntoa tutkittiin silmämääräisesti. Rakennuksessa on osin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä (keittiö), osin koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä (liikuntasali, ruokasali ja wc:t) ja osin painovoimainen poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihdossa ei ole lämmöntalteenottoa. Kuva 1. Keittiön ilmanvaihtoa palvelee tuloilmakone (vesipatteri). Rakennuksen keittiön yleisilmanvaihtoa palvelee tilakohtainen tuloilmakone (vesipatteri / valmistettu vuonna 1986). Poistokoneet ovat vesikatolla sijaitsevia eriikäisiä huippuimureja. Koneiden käyntiä ohjataan käsikytkimien ja rakennusautomaatiojärjestelmän (Fidelix) aikaohjelmien välityksellä. Kuva 2. Vesikatolla olevat huippuimurit ovat eri-ikäisiä. 24 (32)

25 Luok katiloissa on painovoimainen ilmanvaihto. Poistoventtiilit ovat rakenneainehormeissa olevia säleikköjä ja lautasventtiilejä. Korvausilmareitteinä toimivat ikkunoihin asennetut alkuperäiset rakoventtiilit (paikoin huonokuntoisia). Kuva 3. osassa luokkahuoneita on metalliset poistoilmasäleiköt rakenneainehormeissa. Kuva 4. Ja osassa lautasventtiilit. Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan kolmannen kerroksen luokkahuoneessa (ovessa lukee Aalto En) poistoilmasäleiköstä ilmavirta kulkee väärään suuntaan (korvausilma tiloihin tulee rakenneainehormissa olevan poistoilmasäleikön kautta). Ensimmäisen kerroksen tekstiilityöluokassa on 2 kpl tuloilmalämmittimiä (Mobair). Ensimmäisen kerroksen ATK-luokan ilmanvaihto vaikuttaa heikolta, koska varsinaisessa luokkatilassa ei ole ilmanvaihtolaitteita / poistoilmasäleikköä. Matalan osan kellarikerroksen wc tiloja palvelee vesikatolla oleva huippuimuri, joka on teknisen käyttöikänsä lopussa. Korvausilma wc tiloihin tulee seinässä olevasta lautasventtiilistä. Liikuntasalin ilmanvaihtoa palvelee matalan osan vesikatolla oleva huippuimuri. Imuri pitää jyrisevää ääntä, joka kuuluu selvästi liikuntasaliin. 25 (32)

26 Kuva 5. Matalalla vesikatolla olevat huippuimurit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. 6.2 Lämmitysjärjestelmä Rakennuksen lämmöntuotantolaitteina toimivat kellarikerroksen lämmönjakohuoneessa sijaitsevat kattilat (2 kpl). Kattilat on valmistettu vuonna 1989 ja niissä poltetaan maakaasua. Polttimet (2 kpl) ovat Oilon merkkisiä. Lämmintä käyttövettä palvelee lämminvesivaraaja (Vääksyn kone ja teräs Oy), jonka tilavuus on 1200 l ja se on asennettu vuonna Lämmöntuotantolaitteet palvelevat myös viereistä asuinrakennusta. Kuva 6. Lämmönjakohuoneesta lähtee putkitunneli viereiseen asuinrakennukseen. Rakennuksen peruslämmitystapana on vesikiertoinen patteriverkosto. Rakennuksen sisäpuolinen verkosto on pääosin alkuperäinen, mutta pieniä muutoksia ja lisäyksiä on tehty ainakin tilamuutosten yhteydessä (tarkkaa tietoa asennusajankohdista ei ole / saatu). Verkoston runko ja nousujohdot kulkevat pääosin rakenteissa ja pattereiden kytkentäjohdot tulevat pattereille alakautta rakenteista. Vanhimmat putkieristeet ovat pahvikourua ja massaa, joka on päällystetty kankaalla (massa saattaa sisältää asbestia). Uudemmat eristeet ovat mineraalivillakourua, joka on päällystetty muovilevyllä. Patteriverkoston menoveden lämpötilaa säädetään (asuinrakennuksel- 26 (32)

27 la on oma säätöpiiri) rakennusautomaatiojärjestelmällä (Fidelix). Lämmönjakohuoneessa oleva järjestelmän alakeskus on asennettu vuonna Kuva 7. Rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskus lämmönjakohuoneessa on asennettu vuonna Näkyvissä olevat linjasulku- ja säätöventtiilit ovat käsikahvallisia palloventtiilejä, joiden kunto on silmämääräisesti arvioituna hyvä. Patteriventtiilit ovat Oraksen valmistamia termostaattiventtiilejä, jotka on uusittu (asennusvuodesta ei ole tarkkaa tietoa, silmämääräisesti arvioituna asennettu 1980-luvun lopulla). Patterit ovat pääosin alkuperäisiä, joitakin teräslevypattereita on uusittu / lisätty (lämpöjohtoverkostosta ei ollut käytettävissä piirustuksia). Kuva 8. Porraskäytävien pattereissa on alkuperäiset patteriventtiilit käsisäädöllä. Patteriventtiilit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Suosittelemme patteriventtiilien uusimista, linjaventtiilien uusimista (tarvittavin osin) ja lämmitysverkoston perussäätöä tarkastelujaksolla. 27 (32)

28 Kuva 9. Luokkahuoneiden patteriventtiilit ovat Oraksen valmistamia termostaattiventtiilejä. 6.3 Vesi- ja viemärijärjestelmä Rakennuksen sisäpuoliset vesijohdot ovat kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan kupariputkia, jotka on uusittu (uusintojen ajankohdasta ja laajuudesta ei saatu tarkkaa tietoa / piirustuksia ei ollut käytettävissä). Runko- ja nousujohdot kulkevat osin näkyvissä ja osin koteloituina. Linjaventtiilit ovat uusittuja käsikahvallisia palloventtiilejä. Rakennuksen sisäpuoliset vaaka- ja pystyviemärit ovat osin alkuperäisiä valurautaviemäreitä muhviliitoksin, sekä osin uusittuja muovi- ja valurautaviemäreitä muhvija pantaliitoksin. Pohjaviemärien materiaalista ei tehty havaintoja (oletettavasti valurautaa). Kellarikerroksen lattian huoltoluukkujen tiivistyksiä ei saa auki rikkomatta. Kuva 10. Kellarikäytävällä olevia huoltoluukkujen tiivistyksiä ei saa auki rikkomatta. 28 (32)

29 Alkuperäiset valurautaiset tuuletusviemärit kylmissä ullakkotiloissa ovat eristämättömiä ja vesikatolta (korkea katto) katsottuna tuuletusviemäreistä ainakin osa vaikuttaisi olevan tukossa (putken alkupään käyrään on kertynyt roskaa, hiekkaa ja korroosion aiheuttamaa hilsettä). Kuva 11. Tuuletusviemärit ullakkotiloissa ovat eristämättömiä. Kuva 12. Tuuletusviemäri vaikuttaisi olevan tukossa (lähtö vesikatolta). Jätevesiviemärien toiminnallisen kunnon varmistamiseksi suosittelemme kuvaamaan pohjaviemärin ja tuuletusviemärit sisäpuolisesti. Vesi- ja viemärijohtojen odotettu keskimääräinen tekninen käyttöikä on 50 vuotta (LVI ). Tulevan peruskorjauksen yhteydessä suosittelemme uusimaan alkuperäiset vesi- ja viemärijohdot. 29 (32)

30 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 7.1 Rakennuksen yleisarviointi ja tilojen käyttöturvallisuus Tutkimuksen perustella rakennus on yleisarvosanaltaan kuntoluokituksena hyvä. Yksittäiset mikrobivauriot ja vuotoriskit alentavat eniten yleisarvosanaa ja tekevät pitkäaikaisesta rakennusfysikaalisesta toiminnasta epävarman. Alla on rakennusosittain yleisarvioinnin kannalta keskeiset löydökset. Alapohjarakenteissa ei havaittu kapilaarista kosteusliikettä, eikä laatoissa ollut ylimääräistä kosteuskuormaa huoneilmaan nähden. Maanvarainen laatta toimii kohteessa hyvin, ja on rakennusfysikaaliselta toiminnaltaan tasainen. Yläpohjatilassa YP-1 tuuletus toimii hyvin, ja puurakenteet ovat terveet. Holvin päällä on selkeästi eläinperästä ulostetta, joka voi saastuttaa rakenteita tai heikentää vuotoilmanvaihtona yleistä rakennuksen ilmanlaatua. Yläpohjan osalta merkittävin puute on holvirakenteen alapuolinen mikrobivaurioituminen. Tämä tekijä aiheuttaa suurimman ja selkeimmän riskin sisäilman laadulle. Yleisarvioinnin näkökulmasta yläpohja on rakenteena epävarmin tarkastetuista rakenneosista. Siksi korjaustoimenpiteet koskevat ensisijaisesti yläpohjan rakenteita. Ulkoseinärakenteiden sisäpinnoilla maali hilseilee ja tippuu osittain pois. Syytä etsittiin rakenteiden kosteusliikkeistä, sekä julkisivun kuntotutkimuksella. Mitään merkkejä seinärakenteen kosteuskuormasta ei saatu. Seinärakenteen homogeenisuuden vuoksi rakenteet ovat terveet ja julkisivun rappaukset ovat kunnoltaan poikkeuksellisen hyvät. Tulee kuitenkin huomata että lämpövaihtelu voi vuodesta riippuen olla seinässä suurta, koska eristyskyky perustuu lämmön varaamiseen. Tämä voi aiheuttaa vääräntyyppisen maalin irtoamisen. Pölylaskeumanäytteillä tutkittiin mikrobivaurioiden lähistöltä tilojen hengitysilman laatua. Yleisarviointina todetaan, että tutkituissa huoneissa on pölylaskeumana aktinobakteereja, sekä muita kosteusvaurioindikaattoreita. Nämä tekijät vaikuttavat alentavasti käyttäjäturvallisuusarviointiin, koska rakennuksen käyttäjät todennäköisesti altistuvat huoneilmassa havaituille mikrobiperäisille hiukkasille. Kappaleessa 7.2 olevat kiireelliset toimenpiteet suorittamalla rakennusta voidaan tutkimuksen perusteella pitää turvallisena käyttää. 7.2 Suositeltavat korjaustoimenpiteet Suoritettujen tutkimusten, kosteusliikearvioinnin ja laboratoriotulosten perusteella, rakennukselle suositellaan tässä esitettyjä korjaustoimenpiteitä. Ennen korjaustöitä on kuitenkin tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset detaljitasolla, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. VÄLITTÖMÄT KORJAUSTARPEET YP-1 RAKENNE Rakennuksen yläpohjan alapinnasta suositellaan kaikki akustiikkalevyt poistettavaksi, sekä holvin alapinnat uudelleen maalattavaksi mahdollisen mikrobialustan eliminoimiseksi. Tämän lisäksi yläpohjan tuuletustila suositellaan tyhjennettäväksi ulosteiden tärvelemästä tavarasta. Tila tulee puhdistaa desinfioivilla pesuaineilla. Myyrien ja lintujen pääseminen tilaan tulee estää tarkistamalla lintuverkkojen kunnot ja uusimalla rikkinäiset yläpohjaikkunat. Vesikatteella olevat läpiviennit ja kattovarusteet suositellaan tarkistettavaksi ja korjattavaksi. Läpivienneissä tulisi käyttää valmiita läpivientikauluksia, ja vain tarvittes- 30 (32)

31 sa lisänä kittisaumoja. Nyt suurin osa läpivienneistä on ainoastaan kittisaumojen varassa. YP-2 RAKENNE Yläpohjarakennetta YP-2 tulee lievien vuotojälkien perusteella seurata, sekä vuotojälkien kohdilla olevat puut uusia. Tila tulee varustaa paremmilla lintu ja eläinverkoilla, koska tutkimuksen aikana tilassa havaittiin lepakoita ja oravia. Myös lintujen ulostejätöksiä oli selkeinä alueina havaittavissa. SEURAAVAN PERUSREMONTIN AIKANA SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Yläpohjarakenteet YP-1 ja YP-2 suositellaan vesikatteen osalta uusittavaksi seuraavan 5 vuoden aikajaksolla niin, että myös aluskate uusitaan. Tämän lisäksi ikkunarakenteet suositellaan huoltomaalattavaksi ja varustettavaksi asiallisemmilla korvausilmaventtiileillä kuin nykyinen porarei ityksellä toteutettu omatoimiratkaisu. Vaihtoehtoisena toimena esitetään ikkunarakenteiden uusimista ja varustamista tehdasasennetuilla korvausilmaventtiileillä, jolloin huoltoväli saadaan pitkäksi. Kattovesien sadevesikaivot suositellaan asennettavaksi sadevesikaivoon paremmilla yhteillä niin, ettei sateella sokkelirakenne kastu puutteellisen kattovedenohjauksen vuoksi. Myös maanpinnan kallistukset tulisi tässä yhteydessä tarkistaa. Alapohjarakenteiden valmiit lattiapinnat suositellaan hiottavaksi ja pinnoitettavaksi kovalla epoksilakalla, jolloin niiden huollettavuus on paremmalla tasolla. Myös liikuntasalin lattia suositellaan tässä yhteydessä hiottavaksi ja lakattavaksi uudelleen. Ikkunarakenteet tulisi huoltomaalattavaksi, sekä varustettavaksi korvausilmaventtiileillä. Venttiileissä tulisi olla talvi ja kesäasento erikseen, jotta vedon tunteelta vältyttäisiin. Ovirakenteissa korjaussuositus on saranalinjan oikaisu, sekä maalaus, kittaus ja huoltokäsittely. Vaihtoehtoisesti kannattaa harkita ovirakenteiden uusimista, koska tässä tapauksessa hinta tulee uusivalla ratkaisulla todennäköisesti edullisemmaksi. SUOSITELTAVAT JATKOTUTKIMUSTOIMENPITEET Salaojat ja kaivorakenteiden kunto suositellaan kuvantamisella tutkittavaksi, jotta niiden kunnosta saadaan selkeä käsitys. Alakattolevyjen poistamisen ja maalaustyön jälkeen sisäilman laatu suositellaan tarkastettavaksi sisäilmamittauksella. Mittauksessa tulisi käyttää seuraavia kasvatusalustasarjoja käyttäen Andersen kuusivaihekeräintä: o THG -agar o Ma-2-agar o DG-18 agar Sopiva ajankohta sisäilmamittaukselle on syksy 2014, kun ensilumi on satanut, tai pidempi pakkasjakso on jäädyttänyt maanpinnan. Tällöin taustamikrobien erottaminen on huomattavasti helpompaa. Tällä on suora vaikutus tulosten luotettavuuteen. LVI TEKNIIKAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kevyenä korjaustoimenpiteenä painovoimaisen ilmanvaihdon (luokkatilat) ilmanvaihtoa / ilman vaihtuvuutta tiloissa voidaan parantaa lisäämällä rakenneainehormeihin huippuimurit. Tämä ei ole energiataloudellisesti paras vaihtoehto ja se edellyttää rakenneainehormien kuvaamista / tarvittaessa pinnoittamista. Myös korvausilmareitit on suositeltavaa uusia. Tilannetta on arvioita rakenne-/sisäilmatutkimusten pohjalta (mahdollisia mikrobilähteitä rakenteissa ja rakennuksen vaipan mahdolliset epätiiviyskohdat. Sisäilman laadun kannalta tilanne voi pahentua, mikäli korvausilma tulee hallitsettomattomasti tiloihin / rakennus on runsaasti alipaineinen). 31 (32)

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS 3.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tehtävä ja lähtötilanne 3 1.3 Aikaisemmat korjaukset ja tutkimukset 3 2 KOSTEUSKARTOITUKSEN TULOKSET 4 2.1 Havainnot

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

Rauno Pakanen tutkimusinsinööri, sertifioitu kosteudenmittaaja. Gsm 050 4680020 e-mail rauno.pakanen@kortes.fi

Rauno Pakanen tutkimusinsinööri, sertifioitu kosteudenmittaaja. Gsm 050 4680020 e-mail rauno.pakanen@kortes.fi TIIVISTELMÄ Ryhmäperhepäiväkoti Okariina, Vantaa, märkätilojen rakenne- ja kuntoselvitys. Tutkimuksen tilaajana oli Arto Alanko Vantaan kaupungin tilakeskuksesta. Päiväkodin märkätilojen rakenne- ja kuntoselvitys

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007 Vesivahingon kosteuskartoitus Tarkastuskohde: Kaivokselan päiväkoti Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa Tilaaja: Krohn Mikko Vantaan Kaupunki PL 6007 Vahinkonumero: Tarkastaja: Hannu Peltola 040-538 7944 Tarkastuspvm:

Lisätiedot

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS S i v u 1 / 8 RAPORTTI ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Jussaksentie 14 04130 Sipoo 11.12.2014 RAPORTIN NUMERO: 14263 TILAAJA: Jukka Haakana, Sipoon kunta VASTAAVA TUTKIJA:

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

Tutkimusraportti Kosteuskartoitus Työmääräys

Tutkimusraportti Kosteuskartoitus Työmääräys Sivu 1 / 10 Jokisenkuja 15 05200 Nurmijärvi Sivu 2 / 10 Kohde Jokisenkuja 15 05200 Nurmijärvi Tilaaja Emmi Joru Killingholmankuja 3 A 18 00810 Helsinki Aika 25. 27.4.2013 Laajuus Tarkastukset Mittari Pohjatiedot

Lisätiedot

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti TILAAJA: Pomarkun Kunta PL 14 29631 Pomarkku MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Juha Paappanen 045 1147 100 KOHDE: Yläaste ja Lukio Lukiotie 5 29630 Pomarkku Vakuutusyhtiö: 93 097 22.09.2011 Sivu: 1 (Kosteuskartoitus)

Lisätiedot

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus

Lisätiedot

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14.

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14. Sivuja:1/10 Vastaanottaja: Gun Adamsson Mittauspöytäkirja Kohde: Toimeksianto: Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari Pintamittaus Tutkimus pvm: 14.8.15 Raportointi pvm: 14.815 Yhteyshenkilö: Gun Adamsson Tutkijat:

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet rakenteille on esitetty kohdassa 5.2. Vesa Kontio Gsm 040 7601317 tutkija

Jatkotoimenpiteet rakenteille on esitetty kohdassa 5.2. Vesa Kontio Gsm 040 7601317 tutkija TIIVISTELMÄ Simonmetsän päiväkodissa, Raatetie 25, 01350 Vantaa tehtiin kosteusvauriokartoitus loka-marraskuussa 2004. Tutkimuksen tilaajana oli Vantaan kaupungin tekniseltä toimialalta kaupunginarkkitehti

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS

KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS S i v u - 1 - RAPORTTI KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS KOy Korson toimistokeskus Naalipolku 6 01450 Vantaa 12.7.-10.8.2011 RAPORTIN NUMERO: 21140 TILAAJA: Jari Porthén, Realco Oy VASTAAVA TUTKIJA: Mikko

Lisätiedot

S I S Ä I L M A T U T K I M U S

S I S Ä I L M A T U T K I M U S Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 6.6.2011 S I S Ä I L M A T U T K I M U S Simonkallion Koulu Simonkalliontie 1, 01350 Vantaa 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN

31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE. Karhiniementie 22 32730

Lisätiedot

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS Sweco Rakennetekniikka Ratamestarinkatu 7a P.O. Box 88 FI-00521 Helsinki, Finland Telephone +358 207 393 300 Finnmap Consulting Oy VAT FI08711659 Reg.no: 0871165-9

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä 1 (5) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö SIMONKYLÄN KOULU Koivukyläntie 52

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Raportti Kuntotarkastus asuntokauppaa varten 17.06.2013 Laukaantie 4, Fax 0 10 322 0909 pts@pts.fi www.pts.fi Tekijä: Juhana

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Katon piiloränni vuotanut ja kastellut seinärakenteita

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Katon piiloränni vuotanut ja kastellut seinärakenteita Tarkastusraportti Sivu: 1 (20) Asiakas Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Läsnäolijat Pelkosenniemen kunta Koulutie 9 98500 Pelkosenniemi Leinonen Panu (Yhteyshenkilö) p. 00404872445 Panu.Leinonen@pelkosenniemi.fi

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 940 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu

Lisätiedot

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015 As Oy Juhannusaamu c/o Realco Tikkurila Oy Unikkotie 13 01300 Vantaa Raportti Kohde: As Oy Juhannusaamu Juhannustie 2 G Helsinki Tilaaja: Realco Tapani Ollila p. 0400 444 106 Toimeksianto: Kosteuskartoitus

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Kirkkokatu 17 Kirkkokatu 17 28900 PORI Vakuutusyhtiö:

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa

Lisätiedot

T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO

T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO T9003 Tutkimusraportti 1(9) sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUSKOHDE... 2 2 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 2.1 Rakenteiden tutkimukset... 3 2.2 Mikrobit... 3 2.3 Kosteusmittaukset...

Lisätiedot

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5) 1 (5) Kuva 1. Toimistosiiven itäpää ja korkeamman korjaamosiiven pohjoispääty. Kuva 4. Vesi vuotaa kuvassa keskellä näkyvän kellon päälle. Vuoto on peräisin ylemmältä katolta, ei ylösnostosta. Kuva 2.

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta 9.10.

Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta 9.10. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto 9.10.2012 Korjausrakentaminen ja Tutkimus Hiidenkiven peruskoulu TUTKIMUSRAPORTTI

Lisätiedot

Rakennetekninen kuntotutkimus Mattilan päiväkoti Hirsitie 2 04340 TUUSULA

Rakennetekninen kuntotutkimus Mattilan päiväkoti Hirsitie 2 04340 TUUSULA Mattilan päiväkoti Hirsitie 2 04340 TUUSULA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 TILAAJA...

Lisätiedot

KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN KOSTEUSKARTOITUS

KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN KOSTEUSKARTOITUS KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Kiinteistön perustiedot 3 1.2 Tehtävä 3 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus 3 1.4 Aikaisemmin todetut

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013 1(8) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta 29.08.2013 2(8) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Kosteuskartoitusraportti

Kosteuskartoitusraportti Kosteuskartoitusraportti Työnumero: 6392 Aloituspäivä: 21.07.2014 Mittaaja: Jani Kärkkänen p.050-5936931, jani.karkkanen@priimax.fi, Sertifioitu rakenteiden kosteudenmittaaja: VTT-C-3137-24-08 Mittalaite:

Lisätiedot

Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA

Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA 17.3.2006 KOSTEUSVAURIOKARTOITUSRAPORTTI Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB Consult Oy Ab, Helsinki Timo Salonen (GSM 040 5111 453) Rakennusarkkitehti KOSTEUSVAURIOKARTOITUS/

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI Sivu 1 / 9 SISÄLLYS: 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 1.1. Kohde... 2 1.2. Tutkimuksen tilaaja... 2 2. Tiivistelmä... 2 3.

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 Kohde: Homesojantie 4 as. 5 60800 Ilmajoki Tilaus 5.1.2016: Laskutusosoite: Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto / Peltoniemi Pasi Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto Rivitalo

Lisätiedot

RIIHIPELLON PÄIVÄKOTI Krakankuja 5 01510 VANTAA

RIIHIPELLON PÄIVÄKOTI Krakankuja 5 01510 VANTAA RIIHIPELLON PÄIVÄKOTI 01510 VANTAA KOSTEUS- JA MIKROBIVAURIOT KUNTOTUTKIMUSOHJELMA I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O R A K S Y S T E M S O Y W W W. R A K S Y S T E M S. F I V A L T A K U N N A L L I N

Lisätiedot

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi Sivu 1/7 Kartoitusraportti: Päivämäärä: 28.9.2011 Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi Tilaaja: Markku Mikkelson 040 735 1908 Laskutus: Kohde: Osoite/asukas: As Oy Hösmärinmäki,

Lisätiedot

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Käytävä: - Käytävältä ei havaittu vauriojälkiä / kohonneita kosteusarvoja pintakosteuden ilmaisimella.

Käytävä: - Käytävältä ei havaittu vauriojälkiä / kohonneita kosteusarvoja pintakosteuden ilmaisimella. KIINTEISTÖCONTROL OY www.vahinkopalvelu.com Raportti Tuomas Konsala Puh: 044-556 1132 Sertifikaatti Nro VTT-C-9740-24-13 tuomas.konsala@vahinkopalvelu.com Osoite: Talvitie 10 B106,B104 20610 Turku Asukas:

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012 Työ KOHDE: TILAT: Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Kerrokset 1,2,3,4 ja Iv-konehuone TILAAJA: Anne Krokfors ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE Rakenteen tarkastus Materiaalien mikrobinäytteet

TUTKIMUSSELOSTE Rakenteen tarkastus Materiaalien mikrobinäytteet ASIANTUNTIJALAUSUNTO AS OY LAIDUNPOLKU 5 LAIDUNPOLKU 5 01360 VANTAA TUTKIMUSSELOSTE Rakenteen tarkastus Materiaalien mikrobinäytteet RAKSYSTEMS ANTICIMEX INSINÖÖRITOIMISTO OY W W W. R A K S Y S T E M S

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Ollilantie 1 A 6, 90440 Kempele Kosteuskartoituspäivä 03.12.2014 Paavo Havaksen Tie 5 F FI-90570 Oulu p. 0207 495 674 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Göran Pertiö. Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Haapakyläntie 19, 03100 Nummela. Tutkimus pvm: 4.5.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Göran Pertiö. Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Haapakyläntie 19, 03100 Nummela. Tutkimus pvm: 4.5. Sivuja:1/21 Vastaanottaja: Göran Pertiö Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Haapakyläntie 19, 03100 Nummela Tutkimus pvm: 4.5.16 Raportointi pvm: 12.5.16 Läsnä olleet: Göran Pertiö ja

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen Delete Tutkimus Oy 16.7.2012 p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Kaunialan Sairaala Oy Markku Kiuru Talous- ja hallintopäällikkö Kylpyläntie 19 02700 Kauniainen puh: 09-505 922 29 mp: 0500 711

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 950 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari

Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari MittaVaT Oy MUISTIO 1/6 KOHDE TILAAJA TUTKIJA Tervon kunta Opettaja asuntola Tervon kunta Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO MittaVaT Oy Jouni Tissari ja Jussi Timonen P. 040-7606243 AIKA 26.2.2014

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Köyliöntie 48 32810 Peipohja

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Köyliöntie 48 32810 Peipohja PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 22.09.15 10043 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL9 32701 Huittinen juho.ristila@oikeus.fi TYÖKOHDE Köyliöntie 48 32810 Peipohja

Lisätiedot

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA 14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...

Lisätiedot

KUNTOKARTOITUS HUNSALAN TALO KIVISILLANTIE 27230 LAPPI

KUNTOKARTOITUS HUNSALAN TALO KIVISILLANTIE 27230 LAPPI KUNTOKARTOITUS HUNSALAN TALO KIVISILLANTIE 27230 LAPPI Sivu 1 / 41 Sisällys 1. Yhteystiedot... 3 2. Yleistä... 4 3. Rakennus... 5 3.1 Kellarikerros... 5 3.2 Ensimmäinen kerros... 5 3.3 Toinen kerros...

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI

KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI Puutteenperäntie 3 88470 Kontiomäki 31.12.2014 RI/ PKM Juha Kähkönen KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI 2 YHTEYSTIEDOT: Työkohde: Puutteenperäntie 3, 88470 Kontiomäki Puh: Asiakas: Paltamon

Lisätiedot

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Esiselvitys Korjaustarvearvio Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Hanke 8671/2014 Inspecta Sörnäistenkatu 2 00580 Helsinki Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 asiakaspalvelu@inspecta.com Y-tunnus:

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 Tammisentie 4, 63700 Ähtäri Omakotitalon kuntokartoitus 4.12.2015 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 2/9 Tilaus 18.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Hämeenlinnan keskuskoulu Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306280

Tutkimusraportti. Hämeenlinnan keskuskoulu Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306280 Tutkimusraportti Hämeenlinnan keskuskoulu Projekti 306280 2.12.2014 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 3 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.1 Yleistiedot... 4 1.2 Tehtävä ja työn rajaus... 4 1.3 Tutkimuksen

Lisätiedot

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA RAPORTTI Sivu 1 / 6 HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ,

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Kaurilan koulu, rakennus 2 Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306114

Tutkimusraportti. Kaurilan koulu, rakennus 2 Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306114 Tutkimusraportti Kaurilan koulu, rakennus 2 Projekti 306114 24.9.2014 Sisältö 1 Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.1 Yleistiedot... 4 1.2 Tehtävä ja työn rajaus... 4 1.3 Tutkimuksen luotettavuus... 5

Lisätiedot

KORJAUSTARVEARVIO 52182.38 17.1.2014

KORJAUSTARVEARVIO 52182.38 17.1.2014 52182.38 17.1.2014 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Katja Tähtinen Raatihuoneenkatu 9, 2. krs, PL 84 13101 Hämeenlinna katja.tahtinen@hameenlinna.fi Tutkimuskohde Nummen koulu, Kylätie

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS

PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS - TOMI LEVOLA - Päiväkodin henkilökunnalla ja lapsilla on esiintynyt oireilua, joka sopii oirekuvaltaan rakennuksen sisäilmasta johtuvaksi. Päiväkoti sijaitsee 1920-luvulla

Lisätiedot