Johtajan katsaus...3. Johtokunta Myönnetyt määrärahat Henkilökunta Ekologian osasto Humanistinen osasto...

Transkriptio

1 Sisällys Johtajan katsaus...3 Johtokunta... 8 Myönnetyt määrärahat... 8 Henkilökunta... 9 Ekologian osasto...11 Humanistinen osasto Yhteiskuntatieteellinen osasto...29

2

3 3 Johtajan katsaus Suomalaisen tiedepolitiikan viime vuosikymmenen heilahdukset ovat heijastuneet dramaattisina muutoksina tutkimuslaitoksen toimintaympäristössä. 90-luvun lamavuosien rahoitusleikkaukset johtivat tutkimuslaitoksen perustoimintojen alibudjetointiin. Leikkauksia seurannut yliopistojen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kasvattaminen käänsi laitoksen kehityksen kohti joustavaa projektiorganisaatiota, joka pyrki määräaikaisen virkarakenteen avulla sopeutumaan rahoituslähteiden ja -tilanteiden muutoksiin ja siten paikkaamaan yliopistojen tutkimus- ja jatkokoulutusrahoituksen puutteita. Pitkän kylmän kauden jälkeen laitokselle on avautunut viime vuosina hieman suotuisempia kehitysnäköaloja. Eurooppalaisen tutkimusyhteistyön laajeneminen on tarjonnut uusia mahdollisuuksia kansainvälisille yhteishankkeille ja erityisesti yhteistyölle venäläisten tutkijoiden kanssa. Kotimaisessa tutkimuspolitiikassa keskeiseksi tavoitteeksi on noussut yliopistojen vahvojen osaamisalueiden kehittäminen, ja tämä on korostanut tutkimuslaitosten roolia kansallisella tutkimuskentällä. Kehitystä ovat tukeneet opetusministeriön viimeaikaiset linjaukset, joissa rajaan ja rajaalueisiin kohdistuva tutkimus sekä Venäjä-yhteistyö ovat saaneet aikaisempaa suuremman painoarvon. EU:n aluepolitiikan muutosten myötä Karjalan tutkimuslaitokselle on avautunut uusia tehtäviä myös maakunta- ja kuntatasolla erilaisten kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden muodossa. Suotuisia merkkejä on siis nähtävissä sekä kansainvälisellä, kansallisella että alueellisella tasolla. Toimintaympäristön muutokset eivät kuitenkaan itsessään takaa suotuisaa kehitystä. Ne merkitsevät uusia haasteita laitoksen toiminnan kehittämiselle ja korostavat tarvetta ratkoa lamavuosilta periytyviä ongelmia. Joensuun yliopisto ja Karjalan tutkimuslaitos ovat tarttuneet näihin haasteisiin. Yliopiston neljännen painoalan Raja-alueiden yhteiskuntakehitys ja kulttuurien vuorovaikutus kehittämiseksi on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on määritellä konkreettisia kehittämisehdotuksia alueen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi. Yliopisto on ollut aktiivinen valtakunnallisen Cross Border University -hankkeen eteenpäin viemisessä, jonka tavoitteena on kehittää yhteisiä opetus- ja jatkokoulutusohjelmia lähialueen venäläisten yliopistojen kanssa. Opetusministeriön myöntämän hankerahoituksen turvin Karjalan tutkimuslaitoksella on käynnistynyt Itäraja EU:n ja Venäjän yhteistyön kenttänä hanke, joka kehittää Venäjään ja rajaan liittyvää tutkijakoulutusta, opetustarjontaa ja täydennyskoulutusta. Kuluvan vuoden aikana avautuu myös Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköhaku, joka mahdollistaa joensuulaiselle rajojen ja

4 4 raja-alueiden tutkimukselle vakaamman aseman tavoittelun tutkimuksen kansallisessa työnjaossa. Kehittämishankkeet luovat edellytyksiä toiminnan uudistamiselle, mutta työn tulos on sittenkin tekijöistä kiinni. Vahvemman aseman tavoittelu kansallisella ja kansainvälisellä tutkimuskentällä edellyttää siksi vakaamman perustan luomista tutkimustoiminnalle. Henkilökunnan jaksaminen, alalla pysyminen sekä uusien tutkijoiden onnistunut rekrytointi edellyttää tutkimuslaitoksen määräaikaisiin palvelussuhteisiin liittyvien ongelmien ratkaisemista. Kuluneen toimintavuoden aikana määräaikaisten palvelussuhteiden ongelma on tiedostettu sekä valtiovarainministeriön että Joensuun yliopiston tasolla. Karjalan tutkimuslaitoksen kohdalla esitetyt ratkaisumallit voivat kuitenkin parantaa tilannetta vain osittain. Jos määräaikaisista palvelussuhteista pyritään jatkossa täyttämään vakinaisesti vain ne, joihin on osoitettu määrärahat laitoksen budjetissa, jää suurin osa laitoksen tutkijoista edelleen tämän piirin ulkopuolelle. Karjalan tutkimuslaitoksella ongelmaa tuleekin pyrkiä ratkaisemaan eriytyneesti, kunkin työntekijäryhmän asema ja tarpeet huomioonottaen. Erityistutkijoiden virkojen vakinaisen täyttämisen lisäksi tulisi tutkimusprojekteja johtavien, jo väitelleiden tutkijoiden asemaa parantaa luomalla vakaampaa virkarakennetta, esimerkiksi huippuyksikkötavoitteen osana. Jatko-opintoja suorittavien kohdalla määräaikaiset palvelussuhteet ovat perusteltavissa, mutta silti myös väitöskirjatutkimuksen rahoittamisessa tulisi pyrkiä vakaammalle pohjalle esimerkiksi yliopiston sisäisiä tutkijakouluja kehittämällä. Kehittämis- ja yhteistyöhankkeissa työskentelevien asemaa voidaan kehittää siirtymällä toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin esimerkiksi Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toiminnassa. Hallinnollisten ja tutkimusta tukevien tehtävien osalta virkarakennetta olisi tarkistettava siten että se vastaa toiminnan nykyistä volyymiä. Vain takaamalla tutkimuslaitoksen henkilökunnalle pitkäkestoisen työuran perspektiivi voidaan nykyisten suotuisten kehitysnäkymien avaamiin haasteisiin vastata menestyksellisesti. Kulunut toimintavuosi Tutkimus Kuluneen toimintavuoden aikana laitoksen tutkimustoiminta oli aktiivista niin kansainvälisellä, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Laitoksella toimi kaksi EU:n tutkimuksen viidennestä puiteohjelmasta rahoitettua hanketta sekä useita Interreg- ja Tacis-hankkeita. Kaksi Suomen Akatemi-

5 an rahoittamaa tutkimushanketta päättyi, mutta kansallisesti arvostettu Akatemian rahoitus säilyi entisellä tasolla, kun käynnistyvästä Venäjätutkimusohjelmasta myönnettiin rahoitus kahdelle uudelle hankkeelle. Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian käynnistämishanke saatiin menestykselliseen päätökseen, ja sen vakiinnuttamiseksi perustettiin laitokselle tutkimusjohtajan virka. Myös painoalakohtaisesti tarkasteltuna laitoksen tutkimustoiminnan kehitys näyttää suotuisalta. Laitoksen viisi painoalaa ovat: Syrjäisten alueiden muuttuva asema Identiteetit ja valta Venäjä ja rajat Ympäristön tila Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus Painoala Syrjäisten alueiden muuttuva asema oli keskeinen erityisesti yhteiskuntatieteellisen osaston toiminnassa. Laitoksella toteutettiin useita EU:n eri ohjelmien ja kotimaisten ministeriöiden rahoittamia hankkeita aluekehityksen, työelämän, maahanmuuton, tietoyhteiskunnan ja maaseutututkimuksen alalla. Painoalalla Identiteetit ja valta laitos osallistui laajoihin Pohjois-Karjalan maakuntahistorian ja Viipurin läänin historian tutkimus- ja julkaisuhankkeisiin. Laitoksen koordinoima etnisiä suhteita tutkinut Suomen Akatemian tutkimusohjelma Syreeni päättyi. Painoalan tutkimustoiminta kuitenkin jatkui yhteistyössä rajaosaamisverkosto Nebexin kanssa. Venäjän, rajojen ja raja-alueiden tutkimus vahvistui uusien projektien myötä. EU:n tutkimuksen viidennestä puiteohjelmasta ja Interreg-ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden lisäksi laitos osallistui ulkoministeriön rahoittamaan Lähialueiden talousseuranta -projektiin ja Joensuun seudun aluekeskusohjelman raja- ja lähialueosion toteuttamiseen. Laitoksen rooli oli erittäin näkyvä Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman Koli Border Forum -seminaarisarjan toteutuksessa. Ympäristön tilaa koskevan tutkimuksen merkittävimpiä hankkeita oli Laatokan vesivarojen käyttöä ja hoitoa tarkasteleva Maqrel-hanke. Suurten järvien tutkimus jatkui myös osana kansallista opetusministeriön rahoittamaa verkostoa. Laitoksella tehdyn yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen tuloksia julkaistiin kokoelmateoksessa Oikeudenmukaisuus ja ympäristö sekä ympäristöpolitiikan kehityslinjoja tarkastelevassa Ismo Björnin monografia-tutkimuksessa Ympäristöpolitiikka metsässä. Esimerkkejä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta tutkivista monitieteisistä hankkeista ovat asutushistorian ja dendrokronologian tutkimus sekä 5

6 6 biosfäärialuetutkimus. Useilla painoaloilla tutkimushankkeita on toteutettu osastojen yhteisvoimin. Näkyvintä yhteistyö on ollut Venäjän tutkimuksessa ja ympäristötutkimuksessa. Opetus Tutkimuslaitos pyrkii kehittämään yhteistyötä tiedekuntien kanssa tehostamalla jatko-opintojen ja opinnäytetöiden ohjausta laitoksen projektien yhteydessä. Tavoitteena on, että laitoksen tutkimusryhmät toimivat yliopiston sisäisten tutkijakoulujen tapaan ja tukevat pitkäjännitteisesti jatkotutkintojen ja väitöskirjatutkimusten edistymistä. Tutkijoiden ohjauksessa oli 19 lisensiaatin- ja väitöskirjatyön tai pro gradu -työn tekijää. Toimintavuoden aikana valmistuivat Johanna Uotisen ja Sari Tuuva-Hongiston lisensiaatintyöt. Tutkimuslaitoksen tutkijakunta toimi myös merkittävänä ainelaitosten opetusresurssina. Tutkijoista 12 toimi dosenttina Joensuun yliopistossa. Tutkijat antoivat opetusta noin 700 tuntia, josta merkittävä osa tapahtui englanninkielisissä Human Geography, Karelia, Russia and the Baltic Area sekä Environmental Sciences and Forestry -ohjelmissa. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön laajentuminen on avannut uusia mahdollisuuksia vertailevan tutkimusotteen hyödyntämiselle jatko-opinnoissa ja opiskelijoiden työskentelemiselle osana kansainvälisiä tutkimusryhmiä. Tutkimuslaitoksen tutkijat osallistuvat Venäjä-maisteriohjelman kehittämiseen. Resurssit ja kehittäminen Karjalan tutkimuslaitoksen toiminta on edelleen laajentunut useilla osaalueilla. Kokonaisuutena ulkopuolinen rahoitus vastaa tulossopimuksessa tavoitteeksi asetettua 50 %:n osuutta kokonaisrahoituksesta. Yhteiskuntatieteellisen osaston kohdalla tavoite ylitettiin selvästi. Myös projektitutkijoiden määrä 31 ylitti tulossopimustavoitteen. Tärkeimpiä rahoittajia olivat Suomen Akatemia, ministeriöt, kunnat ja niiden yhtymät sekä EU-ohjelmat. Tutkimustyön kansainvälistyminen jatkui, mikä näkyi paitsi yhteishankkeissa ja rahoituksessa myös julkaisutoiminnassa (ks. julkaisuluettelot). Viime vuosina tutkimuslaitos on saanut vahvan aseman edustamiensa tutkimusalojen kansallisessa ja kansainvälisessä työnjaossa. Perustutkimustehtävän rinnalle on noussut vahvemmin myös alueellisen vaikuttavuuden, osaamisen siirron ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän tavoitteita.

7 Toiminnan volyymin kasvu, projektirahoituksen lisääntyminen ja palvelututkimuksen uudet rakenteelliset ratkaisut ovat luoneet haasteita ja paineita laitoksen henkilökunnalle, organisaation kehittämiselle ja tilaongelmien ratkaisemiselle. Muiden yliopistojen vastaaviin tutkimusyksikköihin verrattuna Karjalan tutkimuslaitos on toiminut erittäin ohuilla hallintohenkilökuntaresursseilla. Laitoksen toimintavolyymiin nähden oto-johtajuus ja suunnittelevan hallintohenkilökunnan puuttuminen on ilmeinen heikkous, joka ei voi olla vaikuttamatta laitoksen pitkäjännitteiseen tavoitteelliseen kehittämiseen. Laitoksen tutkimusryhmät toimivat tärkeänä tutkijakoulutuksen ja jatko-opintojen ohjauksen resurssina. Yliopiston kehittäessä ns. sisäisiä tutkijakouluja on syytä tutkia mahdollisuudet käyttää tutkijoiden panosta koulujen opetusohjelmissa ja hyödyntää laitoksen projekteja tutkijakoululaisten sijoituspaikkoina. Tutkijakoulu- ja huippuyksikkötavoitetta valmistelee Itäraja Venäjän ja EU:n kohtaamisen kenttänä -hanke, jonka tarkoituksena on kehittää edelleen Venäjään liittyviä opetusohjelmia ja tutkimustoimintaa. Laitoksen toiminnan ydinkysymyksiä ovat tällä hetkellä henkilökunnan jaksaminen ja alalla pysyminen sekä uusien tutkijoiden onnistunut rekrytointi. Henkilöstökertomuksensa yhteydessä laitos määritteli lähiajan tärkeimmäksi kehittämistavoitteeksi lyhytkestoisten palvelussuhteiden, niiden ketjuttamisen ja katkosten ongelman ratkaiseminen. Määräaikaisten palvelussuhteiden ongelmien ratkaiseminen on edellytys laitoksen toimintaympäristössä tapahtuneiden suotuisien muutosten hyödyntämiselle. 7 Joensuu Ilkka Liikanen

8 8 Johtokunta Varsinaiset jäsenet professori Ismo Holopainen professori Tapio Hämynen professori Markku Tykkyläinen vanhempi tutkija Markku Viljanen tutkimuspäällikkö Hannu Luotonen suunnittelupäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Risto Väänänen opiskelija Petri Virtanen Varajäsenet professori Jorma Tahvanainen professori Seppo Knuuttila professori Pertti Rannikko erikoistutkija Kaija Heikkinen erikoistutkija Jorma Piironen projektipäällikkö Seppo Tiainen toimitusjohtaja Otto Mikkonen opiskelija Sirpa Aalto Johtokunnan esittelijöinä toimivat hallintopäällikkö Pertti Elsinen ja tutkimuslaitoksen johtaja Ilkka Liikanen. Myönnetyt määrärahat Yhteiset Ekologian osasto Humanistinen osasto Yhteiskuntatiet. osasto Yhteensä Perusvoimavarat Suomen Akatemia Ministeriöt Kunnat ja niiden yhtymät EU Muut Ulkopuolinen rahoitus yhteensä Rahoitus yhteensä Ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta 0 % 31 % 48 % 79 % 54 %

9 9 Henkilökunta Tutkimusviroissa Heikki Eskelinen (siltavirka) Elisabeth Grönlund Pekka Hakamies (vv.) Kaija Heikkinen Anna-Liisa Holopainen (siltavirka) Hannu Huuskonen Arja Jolkkonen Kimmo Katajala Antti Laine Ilkka Liikanen Jukka Oksa Jukka Partanen Pertti Rannikko (siltavirka) Heikki Simola Markku Viljanen Muissa tehtävissä Karoliina Hakkarainen Karijukka Harikoski Merja Ikonen Teija Ikonen (vv.) Lea Kallinen Sanna Katajisto Lea Kervinen (vv.) Ilkka Kinnunen Kirsti Kyyrönen Eva Luostarinen Sari Maso Kari Niilola Tuomo Nilsén Tuula Nylander Kari Ratilainen Anne Ryynänen Hannu Tarnanen Tuula Toivanen Teija Zetterberg Aija Väisänen Päivi Väisänen

10 10 Tutkimusprojekteissa Tuukka Arosara Ismo Björn Olga Davydova Ilkka Eisto Helena Haakana Mikko Haarala Timo Hirvonen Minna Hirvonen Markku Huttunen Itkonen Hannu Izotov Alexandr Kakkonen Pirjo Katajala Kimmo Keinänen Mervi Kilpeläinen Riitta Koistinen Pertti Ville Kuittinen Minna Kukkonen Mikko Kumpulainen Mervi Kunnasranta Arja Kurvinen Leena Lauronen Timo Lautanen Elina Lehmuskoski Esko Lehto Simo Leinonen Markus Leppä Markus Lindholm Mikhail Leoukhine Jaakko Löppönen Jouko Meriläinen (emeritus) Juha Miettinen Tuija Mononen Jari Mustonen Sarolta Nemeth Jaana Nevalainen Tero Oinonen Olukemi Oguntuyi Simo Palviainen Aki Pitkänen Vesa Puuronen Katri Pynnöniemi Minna Rahkola-Sorsa Mari Ruuska Juha Ruusuvuori Pasi Saukkonen Jukka Sihvonen Maarit Sireni Seppo Sivonen Tiina Soininen Pekka Suutari Hilkka Taimio Sini Tainio Noora Talsi Jari Tiainen Timo Tolonen Jarno Turunen Sari Tuuva-Hongisto Johanna Uotinen Maarit Viljakainen Joni Virkkunen Petri Virtanen Marjaana Väisänen Pentti Zetterberg Dmitry Zimin

11 11 Ekologian osasto Ekologian osaston keskeiset tutkimusalat ovat vesiekosysteemitutkimus, suurjärvitutkimus, paleoekologinen tutkimus, dendrokronologinen tutkimus, metsä- ja suoekologinen tutkimus, ympäristö-, bioenergia- ja norppatutkimus. Tutkimuksen ohella tutkijat antavat opetusta edustamillaan aloilla. Osastossa toimii viiden vakinaisen tutkijan lisäksi projektitutkijaa yliopiston ulkopuolisen rahoituksen turvin. Lisäksi useita opiskelijoita työskentelee osaston projekteissa joko harjoittelemassa tai opinnäytetyötä laatimassa. Osastossa työskentelee tutkijoiden lisäksi toimisto-, laboratorio- ja teknistä henkilökuntaa yhteensä 14 vakinaista henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä on vuosittain noin 40. Osaston vuotuinen budjetti on noin 1 milj. euroa, josta % on budjettivaroja ja % erillisiä hankerahoituksia. Tutkimushankkeita rahoittavat Joensuun yliopiston lisäksi Suomen Akatemia, useat ministeriöt, erilaiset säätiöt, rahastot ja paikallistason viranomaiset, teollisuus, kunnat sekä EU. Pääosa osaston tutkimustoiminnasta toteutetaan Joensuussa biologian laitosrakennuksessa. Tutkimusta tehdään myös Savonlinnassa Saima-talossa sekä ympäristöntutkimusalus R/V Muikulla. Nykyaikaiseen tutkimuskalustoon sisältyvät mm. monipuoliset laboratorio- ja analyysilaitteistot erityisesti veden laadun sekä kala-, puunlusto- ja sedimenttitutkimuksiin ja mittauksiin, näytteenottovälineistö, maastoautot, moottorikelkat ja useita moottoriveneitä lisävälineineen. Ympäristöntutkimusalus R/V Muikku, jonka käytön järjestämisestä, laitehankinnoista ja niiden ylläpidosta sekä laboratoriotoiminnasta osasto vastaa, on varustettu uudenaikaisilla tutkimuslaitteistoilla niin veden fysikaaliseen ja kemialliseen tutkimukseen kuin hydrologiseen, biologiseen ja kalastustutkimuksiin. Vuonna 2003 osaston tutkijat julkaisivat 13 artikkelia kotimaisissa ja kansainvälisissä referoiduissa sarjoissa sekä 43 muuta julkaisua. Tutkijat osallistuivat kansainvälisiin ja kansallisiin kongresseihin ja pitivät niissä 18 esitelmää tai posteriesitystä. He ovat myös toimineet lukuisissa työryhmissä, tieteellisten artikkelien tarkastajina, väitöskirjojen esitarkastajina, lausuntojen antajina sekä muissa asiantuntijatehtävissä. Kuluneena vuonna osaston tutkijat eivät ole tavanomaisten kongressi- ja kokousmatkojen lisäksi tehneet pidempiä tutkimusvierailuja ulkomaille, lukuun ottamatta Mervi Kunnasrannan työskentelyä Alaskassa. Osaston tutkijan viroissa toimivat tutkijat antoivat dosentti- ja muuta opetusta yliopiston ainelaitoksilla vuonna 2003 yhteensä 390 tuntia, johon sisältyy neljän tutkijan 24 tunnin ja yhden tutkijan 12 tunnin opetusvelvol-

12 12 lisuus. Opetus on annettu pääasiassa biologian laitoksessa. Suurin osa annetusta opetuksesta on englanninkielistä. Virkatutkijoiden ohella osastossa työskentelevät projektitutkijat ovat antaneet opetusta edustamillaan aloilla 163 tuntia. Osaston tutkijoiden ohjauksessa oli vuonna 2003 yhteensä 10 pro gradu -tutkielman tekijää. Tutkimushankkeissa toimineista tutkijoista 10 oli jatkokoulutettavia. Kertomuskautena valmistui kaksi pro gradu -tutkielmaa (Silva Uusi-Heikkilä ja Olli Urpanen). Perinteisesti vesiekosysteemitutkimus oli keskeisin osa tutkimustoiminnasta. Kaikkiaan osastossa oli vuonna 2003 käynnissä noin 45 tutkimushanketta, ja useasta uudesta hankkeesta on laadittu hanke-esitys. Vesiekosysteemitutkimukset Keskeiset tulokset * CORNET-hankkeen poikasseurantojen mukaan vastakuoriutuneiden muikun poikasten määrä oli vuonna 2003 pieni useimmissa tutkimusjärvissä. Säkylän Pyhäjärvessä, jossa vuonna 2002 poikasia oli ennätyksellisen paljon, oli nyt vuorossa toinen ääripää eli poikastiheys oli noin kaksikymmentä vuotta kestäneen seurannan pienin. * AHTI-hankkeessa tehtyjen tutkimusten perusteella kuore ei saalistanut muikun poikasia Höytiäisellä, vaikka se laboratoriotutkimusten perusteella pystyy syömään jopa 30 mm:n pituisia muikun poikasia. * Ahvenen saalistaminen ei ole muikkukannan elpymistä estävä tekijä Höytiäisellä. * Automaattiset ja perinteiset vesikemialliset mittausmenetelmät antavat yhdenmukaisia tuloksia. * Vuorokauden aika ja veden syvyys vaikuttavat planktonyhteisön koostumukseen. * Osaston tutkijat ovat osallistuneet EU:n vesipuitedirektiivin soveltamistyöhön. * Laatokan ja sen valuma-alueen vesivarojen käyttöä ja hoitoa koskevan hankkeen yhteydessä järjestettiin Workshop Joensuussa. * Käynnistettiin Laatokan kalavarojen arviointia, kestävää käyttöä, hoitoa ja seurantaa koskeva hanke. * Toteutettiin kolme tutkimusmatkaa Laatokalle. Vesiekosysteemitutkimukset jakautuvat kalatutkimuksiin, vesiekosysteemin eri osien vuorovaikutusten tutkimuksiin, veden laadun monitorointitutkimuksiin ja saimaannorpan suojelututkimuksiin. Kalatutkimukset

13 keskittyvät planktonsyöjäkalojen, etenkin muikun ja siian, kannanvaihtelun mekanismien selvittämiseen ja kalakantojen seurantojen kehittämiseen. Vesiekosysteemin eri osien vuorovaikutustutkimuksissa selvitetään ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia ekosysteemeissä. Veden laadun seurantatutkimukset kuvaavat mm. ravinnekuormituksen määrää ja vaihtelua vesistössä. Pääasiallisia tutkimuskohteita ovat Itä-Suomen ja Pohjois-Karjalan tärkeimmät vesistöalueet ja Laatokka. Suurten järvien ekologinen ja ekosysteemien tutkimus on yksi ekologian osaston keskeisimmistä tutkimussuuntauksista. Merkittävimmät hankkeet: (1) MAQREL Laatokan ja sen valuma-alueen vesivarojen käyttö ja hoito. Projektin tavoitteena on tieteellisen perustiedon luominen Laatokan vesivarojen seurannalle, suojelulle ja hoidolle, vesivarojen kestävän käytön ja hoidon kehittäminen, yhteistyön edistäminen hallinnollisten ja tieteellisten organisaatioiden välillä sekä koulutuksen ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen. (2) CORNET Suomen siikakalojen tutkimuksen ja kalataloudellisen hyödyntämisen kehittäminen. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää tärkeimpien suomalaisten muikkujärvien siikakalojen tutkimusta ja kannanseurantaa sekä tuottaa yksityiskohtaista tietoa siikakalojen ja ennen kaikkea muikun vuosiluokan koosta elinkierron eri vaiheissa. (3) AHTI ahvenen tehokalastus isoilla järvillä: saaliin jatkojalostus ja muikkukannan elvyttäminen. Tutkimuksen perusteella on ilmeistä, että ahvenen saalistaminen ei ole tärkein muikkukannan elpymistä estävä tekijä Höytiäisellä. (4) Laatokan kalavarojen arviointi, kestävä käyttö, hoito ja seuranta. Projektin tavoitteena on kehittää Laatokan kalavarojen arviointia, tunnistaa kalavarojen hyödyntämiseen liittyvät ongelmat, kehittää nykyisiä seurantaohjelmia, edistää arvokalojen suojelua sekä kehittää ja parantaa tieteellistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä. (5) Rajavesien ekologisen tilan arviointi Karjalan Pyhäjärvi. Tutkimuksen tarkoituksena on vesiensuojelun ja vesien tilan seurannan yhteistyön kehittäminen Venäjän Karjalan tasavallan ja Suomen Pohjois-Karjalan välillä. Kohdealueena on Vuoksen vesistöön kuuluva rajavesistö Karjalan Pyhäjärvi. Hankkeen keskeiset kokonaisuudet muodostuvat rajavesiyhteistyön kehittämisestä vesipolitiikan puitedirektiivin pohjalta. (6) Life Vuoksi -tutkimus Rantaalueen merkitys vesistöjen tilan seurannassa ja paikalliset ihmiset lähivesistöjensä hoitajina. Life Vuoksi -hankkeessa selvitetään, mitkä menettelytavat olisivat parhaat arvioitaessa vesiluonnon tilaa, kun tutkimuskohteena ovat vesikasvillisuus, pohjaeläimistö ja levät. Tutkijoiden käyttöön tulevien menetelmien lisäksi etsitään myös sellaisia tapoja, joiden avulla tavalliset rantojen asukkaat tai käyttäjät voisivat seurata lähivesistönsä tilaa ja hoitotoimien onnistumista. (7) Useissa erillisissä vesistö- ja kalatutkimuksissa 13

14 14 selvitettiin ihmistoiminnan (jätevesikuormitus, säännöstely, ruoppaus, tehokalastus) vaikutuksia vesistöihin. Suurjärvitutkimus Suurjärvitutkimus pyrkii edistämään suurten järvien, erityisesti Saimaan, Vuoksen vesistön ja Laatokan tutkimusta, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä näillä suurilla järvillä sekä kehittämään tutkimusalus R/V Muikun toimintaa. Suurjärvitutkimus on mukana Suurjärvitutkimuksen yhteistyöryhmässä kantaen vastuun ryhmän hallinnollisista (puheenjohtaja ja sihteeri) ja koordinaatiotehtävistä. Ympäristöministeriön asettamaan ryhmään kuuluu yliopistoja ja tutkimustahoja kolmen ministeriön (OPM, YM, MMM) toimialalta. Ryhmän tavoitteena on edistää suurjärvitutkimuksen kansallista ja kansainvälistä toteutusta ja koulutusta sekä tukea eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Vastuullisina tutkijoina toimivat Elisabeth Grönlund ja Markku Viljanen. Yhteistyöryhmän tärkeimpinä tehtävinä olivat tutkimusohjelman (Suurten järvien ympäristömuutoksen ja niiden ekologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset) valmistelu Suomen Akatemialle sekä suurjärviä koskevien hankkeiden valmistelu Suomen Akatemian kevään 2003 hakuun, Suomen Akatemian rahoittamaan Muuttuva Venäjä ja EU:n 6. puiteohjelmaan. R/V Muikun laboratorion toiminnassa jatkettiin laatujärjestelmän kehittämistä, selvitettiin aluksen soveltuvuutta ympäristöseurantoihin sekä tehostettiin aluksen tiedonhallintajärjestelmän aineistojen hyväksikäyttöä. Tutkimustuloksia on esitelty alan kokouksissa ja seminaareissa. Paleoekologiset tutkimukset Keskeiset tulokset * Sedimenttipiileväyhteisöihin perustuva kalibrointiaineisto antaa mahdollisuuden rekonstruoida veden fosforitason lisäksi myös veden värin. * Paleolimnologinen tutkimus osoittaa, että Suomessa on luontaisesti eutrofisia järviä ja että ojitusten seurauksena maamme humuspitoisten järvien veden väri on yleisesti tummentunut 1900-luvulla. * Sedimenttipiileväyhteisöt kertovat Karjalan Pyhäjärven tilan selvästi parantuneen vuosina 1985 ja 1990 havaittuun tilaan verrattuna. Samoi-

15 na aikoina tehtyjen vesianalyysien perusteella ei vastaavaa muutosta tässä niukkaravinteisessa rajavesistössä voida osoittaa. * Ilomantsin Ilajanjärven sedimenttikartoituksen perusteella valumaalueen soiden turpeennosto on rehevyyttä edelleen ylläpitävä tekijä. Paleoekologian tutkimuskohteena ovat luonnon kerrostumat, kuten järvien pohjaliejut ja soiden turvekerrokset, joissa erilaisin biologisin, kemiallisin ja fysikaalisin analyysein voidaan selvittää ympäristön historiaa. Vastuullisina tutkijoina toimivat Elisabeth Grönlund ja Heikki Simola (vuorotteluvapaalla ) ja projektitutkijana ja Heikki Simolan sijaisena Juha Miettinen. Tutkimusalan keskeinen kansainvälinen kokous, 9th International Paleolimnology Symposium, järjestettiin Espoossa. Paleoekologian tutkijat osallistuivat kokoukseen esitelmin ja Heikki Simola ja Elisabeth Grönlund toimivat puheenjohtajina. Piilevä-fosfori- ja piilevä-väri-kalibraatioaineistojen avulla on selvitetty noin 30 itäsuomalaisen järven testiaineistolla EU:n vesidirektiivin edellyttämää vesistön luonnontilaa ja Suomessa käyttöön otettavan pintavesien tyypittelyn oikeellisuutta. Karjalan Pyhäjärven tilan seurantaa on jatkettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen vetämässä hankkeessa. Saimaan altaiden sedimenttikaikuluotaustutkimuksia, niihin liittyvää näytteenottoa ja aineistojen analyysejä on jatkettu. Värmlannin suomalaismetsien asutushistorian paleoekologiset aineistot ovat valmistuneet julkaistaviksi. Asutushistorian paleoekologisia tutkimuksia on jatkettu eräillä arkeologisesti mielenkiintoisilla kohteilla Pohjois-Karjalan museon rahoittamassa hankkeessa. Viipurin läänin historiateos, Karjalan synty, ilmestyi. Siihen on koottu laajasti luovutetun Karjalan alueella tehtyjen paleoekologisten tutkimusten tuloksia. Ilomantsin Ilajanjärven rehevöitymishistoriaa ja nykytilaa selvitettiin sedimenttitutkimuksella. 15 Dendrokronologiset ja dendroekologiset tutkimukset Keskeiset tulokset * Laadittiin PuMe-metsäopetusohjelma * Index of tree-ring data. Laaja aineisto käsiteltiin ja työstettiin kansainväliseen käyttöön * Jatkettiin dendrokronologisia puumateriaalin iän ja alkuperän määrityksiä Suomessa ja lähialueilla (Viro, Norja, Venäjä)

16 16 Tavoitteena on tutkia puiden lustoja menneisyyden tietoarkistoina sekä kehittää ja soveltaa puulustoajoitusmenetelmää Suomen oloissa. Tutkimuksissa tehdään sekä puiden ja puumateriaalien iän ja alkuperän määrityksiä että puiden kasvukäyrien analysointiin perustuvaa ilmaston ja ympäristömuutosten tulkintaa. Tutkimusta tehdään sekä Joensuussa että Savonlinnassa. Joensuussa vastuullisena tutkijana toimii Pentti Zetterberg. Tärkeimpiä tutkimustuloksia olivat dendrokronologiset iän ja alkuperän määritykset suomalaisista, virolaisista, norjalaisista ja venäläisistä kohteista. Arkeologista materiaalia ajoitettiin 11 kaivaukselta, keskiaikaisia kirkkoja tutkittiin 5, vanhoja puurakennuksia ja puurakenteita ajoitettiin 14, vedenalaisia hylkyjä 4 ja puuesineitä 10 kohteesta. Lisäksi tehtiin Suomen ensimmäiset keskiaikaisten tammien dendrokronologiset ajoitukset sekä julkaistiin yhteenveto Turun arkeologisten kaivausten löytöjen kaikista ajoituksista. Savonlinnassa (Saima Savonlinnan ekotieteet) vastuullisena tutkijana toimii Jouko Meriläinen (emeritus), joka on ollut osallisena mm. ilmastoja ympäristöhistorian dendroekologisissa projekteissa sekä soiden historiaa koskevassa projektissa. Keskeisimmät hankkeet ovat kuuluneet Suomen Akatemian ja Euroopan Unionin rahoittamiin ohjelmiin. Dendrokronologiset iänmääritykset on tehty tutkimuksiin liittyen. Hankkeet on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan ja Mekrijärven tutkimusaseman kanssa. Metsä- ja suoekologiset tutkimukset Vastuullisena tutkijana toimii Aki Pitkänen. Vuoden 2003 aikana valmistui artikkeleita luonnontilaisen metsän rakenteesta ja palohistoriasta Venäjän Karjalan Paanajärven pohjoispuoliselta alueelta ja sekä kahden eteläsuomalaisen suon kasvillisuus- ja kehityshistoriasta yhteistyössä Helsingin yliopiston metsätieteen laitoksen tutkijoiden kanssa. Marraskuussa käynnistyi Joensuun yliopiston metsätieteen laitoksen havumetsien biodiversiteettiä tutkivassa projektissa (johtajana Jari Kouki) kokeellisesti istutettujen taimien tukkimiehentäituhoja koskevien aineistojen analysointi. Projektin tarkoituksena on selvittää, miten kulotuksen käyttö metsänuudistuksessa vaikuttaa istutustaimien hyönteistuhoihin, ja kuinka taimien selviämistä voidaan parantaa erilaisilla käsittelymenetelmillä.

17 17 Ympäristö- ja bioenergiatutkimus Keskeiset tulokset * Suomessa tuotetun biokaasun määrä kasvoi aiempiin vuosiin verrattuna, mutta biokaasun hyödyntäminen energiaksi säilyi kuitenkin ennallaan. * Alustavien tulosten mukaan termofiilisten biokaasureaktoreiden käynnistämistä voidaan nopeuttaa huomattavasti käyttämällä soveltuvaa ymppiä. Bioteknisillä tutkimuksilla selvitetään asuma- ja maatalousjätteiden sekä elintarviketeollisuudessa syntyneiden orgaanisten jätteiden anaerobista hajottamista ja siitä muodostuvan biokaasun käyttöä energian tuotannossa. Bioenergiatutkimusten tavoitteena on sopeuttaa biojätettä tuottavat tahot ympäristönsuojelun tiukentuviin vaatimuksiin. Myös asiantuntijakoulutusta on annettu. Osastossa ylläpidetään Suomen biokaasulaitosrekisteriä, joka sisältää tiedot Suomessa toimivista ja suunnitteilla olevista biokaasulaitoksista. Rekisterin avulla saadaan kokonaiskuva Suomen biokaasun tuotosta ja sen hyödyntämisestä. Suomen biokaasulaitosrekisteri -julkaisujen avulla pyritään tekemään biokaasutekniikkaa laajemmin tunnetuksi sekä lisäämään alan teknistä ja taloudellista osaamista. Termisesti kuivatun puhdistamolietteen käyttöä lannoitteena sekä lannoituskäytön hyötyjä ja haittoja maanviljelyksessä, metsätaloudessa ja viherrakentamisessa on tutkittu sekä laboratoriossa että erilaisilla koealueilla. Hankkeiden vastuullisina tutkijoina toimivat Ville Kuittinen, Markku Huttunen ja Simo Leinonen sekä Markku Viljanen. Tutkimusten perusteella termisesti kuivattu puhdistamoliete (pelletit), on hidas luovuttamaan ravinteita ja pellettien lannoitusvaikutus ulottuu todennäköisesti vielä seuraavaan kasvukauteen. Norppatutkimus Saimaannorpan tutkimus siirtyi vuonna 2001 uudeksi tutkimusalaksi ekologian osastoon. Tutkimuksissa selvitetään tieteellisiä perusteita saimaannorpan suojelutyölle, tehdään ympäristömyrkkyanalyysejä sekä tutkitaan norppien elinympäristön käyttöä, liikkumista ja vuorokausiaktiivisuutta. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä biologian laitoksen ja metsähallituksen kanssa. Keskeisiä toimia vuonna 2003 oli kudospankin uudelleen organisointi ja ylläpito. Keväällä tehtiin myös norpan käyttäytymistutkimus-

18 18 ta Haukivedellä, josta on valmistumassa pro gradu -työ. Lisäksi selvitettiin norppatutkimuksen nykytilaa ja rahoitusmahdollisuuksia. Kertomuskautena valmistui kaksi pro gradu -tutkielmaa (L. Huovinen ja S. Kokko). Norppien sisäloisista julkaistiin yhteisartikkeli Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa. Vastuullisena tutkijana toimii Mervi Kunnasranta, joka palasi Alaskasta heinäkuussa. Lisäksi tutkimuksessa ovat mukana Markku Viljanen ja Ismo Holopainen (biologian laitos). Julkaisut Artikkelit (asiantuntijoiden hyväksymät) Grönlund, E. ja M. Viljanen (2003) Comparison of automatic and conventional physical-chemical analyses in Lake Saimaa, Eastern Finlnad. Hydrobiologia : Helama, S. ja M. Lindholm (2003) Droughts and rainfall in south-eastern Finland since AD 874, inferred from Scots pine ring-widths. Boreal Environmental Research 8: Holopainen A-L., Niinioja R. ja A. Rämö (2003) Seasonal succession, vertical distribution and long term variation of phytoplankton communities in two shallow forest lakes in eastern Finland. Hydrobiologia : Holopainen, Ismo J., Anna-Liisa Holopainen, Heikki Hämäläinen, Minna Rahkola-Sorsa, Victoria Tkatcheva ja Markku Viljanen (2003) Effects of mining industry waste waters on a shallow lake ecosystem in Karelia, north-- west Russia. Hydrobiologia : Kiiskinen P, Huuskonen H, Hyvärinen H. ja J. Piironen (2003) Effects of daylength and winter fasting on growth and smolting of one-year-old Saimaa landlocked salmon (Salmo salar m. sebago Girard) under fish farm conditions. Annales Zoologici Fennici 40: Lepistö, L. ja A-L. Holopainen (2003) Occurrence of Cryptophyceae and katablephards in boreal lakes. Hydrobiologia 502: Leppä, M., Hämäläinen, H. ja J. Karjalainen (2003) The response of benthic macroinvertebrates to whole-lake biomanipulation. Hydrobiologia 498: Linderholm, H., Solberg, B. ja M. Lindholm (2003) Tree-ring records from central Fennoscandia: The relationship between tree growth and climate along a westeast transect. The Holocene 13: Miettinen J. (2003) A diatom-total phosphorus transfer function for freshwater lakes in southeastern Finland, including cross-validation with independent test lakes. Boreal Environment Research 8: Niinioja R., Holopainen A-L., Hämäläinen H., Heitto L., Luotonen H., Mononen P. ja A. Rämö (2003) State of Lake Sysmäjärvi, Eastern Finland, after

19 loading with mine water and municipal waste water for several decades. Hydrobiologia : Pitkänen, A., Huttunen, P., Tolonen, K. ja H. Jungner (2003) Long-term fire frequency in the spruce-dominated forests of the Ulvinsalo strict nature reserve, Finland. Forest Ecology and Management 176: Pitkänen Aki, Huttunen Pertti, Jungner Högne, Meriläinen Jouko ja Kimmo Tolonen (2003) Holocene fire history of middle boreal pine forest sites in eastern Finland. Annales Botanici Fennici 40(1): Tolonen K.T., Hämäläinen H., Holopainen I.J., Mikkonen, K. ja J. Karjalainen (2003) Body size and substrate association of littoral insects in relation to vegetation structure. Hydrobiologia 499: Muut julkaisut Eronen, M., Lindholm, M., Helama, S., Meriläinen, J. ja M. Timonen (2003) Reconstruction of low- and high-frequency summer temperature changes from a tree-ring archive of Fennoscandian forest-limit scots pine. Pages 11: Heinonen, P. Pietiläinen, O.-P., Airaksinen, O., Haapala, A., Hammar, T., Hämäläinen, H., Kanninen, A., Karttunen, K., Leka, J., Lepistö, L., Luotonen, H., Manninen, P., Niinioja, R., Pilke, A., Rissanen, J., Sandman, O., Servomaa, K., Sojakka, P., Tolonen, K., Ustinov, A., Valta-Hulkkonen, K. ja H. Vuoristo (2003) A preliminary schematic procedure for the assessment of the ecological status of lakes. Julkaisussa: Ruoppa, M., Heinonen, P., Pilke, A., Rekolainen, S., Toivonen, H. ja H. Vuoristo (eds). How to assess and monitor ecological quality in freshwaters. Copenhagen: Nordic Council of Ministers (TemaNord). Grönlund, E. ja P. Kangas (2003) Tutkimusalus Muikku reilu vuosikymmen ympäristötyötä. Kymenlaakson luonto. Grönlund, E., Viljanen, M., Simola, H. ja R. Niinioja (2003) Lake Saimaa. The heart of the Finnish Lakeland. SIL News 38: 1 5. Grönlund, E., Simola, H., Davydova, N., Subetto, D. ja N. Gey (2003) Varve record of water-level changes in Lake uzornoye, a deep kettle-hole seepage lake on the Karelian Isthmus, Russia. Helsinki: Yliopistopaino. Grönlund, E., Hultamo, T., Ruuska, M. ja M. Viljanen (2003) A deep chlorophyll maximum (DMC) recorded in Lake Puruvesi, Saimaa lake complex, Eastern Finland. Julkaisussa: Simola, H., Terzhevik, A., Viljanen, M. ja I.J. Holopainen (eds). Proceedings of the 4th International Lake Ladoga Symposium Joensuu: University of Joensuu, Publications of Karelian Institute 138: Haakana, H., Huuskonen, H. ja J. Karjalainen (2003) Diet of piscivorous perch (Perca fluviatilis) in Lake Höytiäinen, eastern Finland, during a low-density state of vendace (Coregonus albula). Julkaisussa: Barry, T. P. ja J.A. Malison

20 20 (eds). Proceedings of Percis III: The Third International Percid Fish Symposium. Haakana, H., Huuskonen, H. ja J. Karjalainen (2003) Diet of perch (Perca fluviatilis) in Lake Höytiäinen, eastern Finland, during a low-density state of vendace (Coregonus albula). Julkaisussa: Book of Abstracts. Percis III, The Third International Percid Fish Symposium. Madison, Wisconsin USA. Haakana, H., Huuskonen, H. ja M. Viljanen (2003) Diet of perch (Perca fluviatilis) in Lake Höytiäinen, eastern Finland Does predation by perch have an effect on recruitment of vendace (Coregonus albula)? Julkaisussa: Simola, H., Terzhevik, A. Y., Viljanen, M. ja I.J. Holopainen (eds). Proceedings of the Fourth International Lake Ladoga Symposium University of Joensuu, Publications of Karelian Institute 138: Holopainen A-L., Rahkola-Sorsa M., Avinsky V., Hultamo T., Ruuska M. ja M.Viljanen (2003) Diel vertical migration of pelagic plankton in Lake Ladoga, NW Russia and in Lake Pyhäselkä, eastern Finland. Julkaisussa: Heikki Simola, Arkady Yu.Terzhevik, Markku Viljanen, Ismo J. Holopainen (eds). Proceedings of the fourth international Lake Ladoga symposium University of Joensuu, Publications of Karelian Institute 138: Holopainen A-L. ja M. Rahkola-Sorsa (2003) Biological quality elements (QE) as a monitoring tool for large lakes. Julkaisussa: Proceedings of the Workshop on Monitoring, Typology, Ecological Classification and Assessments of the State of Large Lakes. oensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 3/2003: Holopainen, A-L. (2003) Pamilon voimalaitoksen vesistötarkkailu. Julkaisussa: Huuskonen, H. (toim.). Pamilon voimalaitoksen kolmannen koneyksikön käytön velvoitetarkkailu Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 1/2003: Holopainen A-L ja M. Ruuska (2003) Pielisjoen ja Pyhäselän vedenlaatu. Julkaisussa: Huuskonen, H. (toim.). Pielisjoen ja Pyhäselän velvoitetarkkailu Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 4/2003: Holopainen A.-L., Niinioja R. ja L. Lepistö (2003) Phytoplankton as an indicator of ecological state of the oligotrophic transboundary Lake Karelian Pyhäjärvi on the Finnish-Russian border. Julkaisussa: Ruoppa M., Heinonen P., Pilke A., Rekolainen S. Toivonen H. ja H. Vuoristo (eds). How to asses and monitor ecological quality in freshwaters (TemaNord). Huuskonen, H., Penttinen, O.-P. ja J. Piironen (2003) Lämpötilan ja perhetaustan vaikutus nieriän (Salvelinus alpinus) mätikuolleisuuteen ja poikasten metabolianopeuteen. Julkaisussa: Leskelä, A. (toim.). Kalavesien hoidon uudet tuulet, Kalantutkimuspäivät Riistan- ja kalantutkimuslaitos. Kalaja riistaraportteja 291: 60. Huuskonen, H. ja P. Väisänen (2003) Pamilon voimalaitoksen kalataloustarkkailu, Vuosien tulosten yhteenveto. Julkaisussa: Huuskonen, H. (toim.). Pamilon voimalaitoksen kolmannen koneyksikön käytön velvoitetarkkailu Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 1/2003:

21 Huuskonen, H. ja P. Väisänen (2003) Pielisjoen ja Pyhäselän kalasto ja kalastus. Julkaisussa: Huuskonen, H. (toim.). Pielisjoen ja Pyhäselän velvoitetarkkailu (Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 4/2003: Huuskonen, H., Penttinen, O.-P. ja J. Piironen (2003) Effects of temperature and parental background on the embryonic survival and metabolic rate of newly hatched Arctic charr. Julkaisussa: Browman, H. I. ja A.B. Skiftesvik (eds). The Big Fish Bang: Proceedings of the 26th Annual Larval Fish Conference, Karjalainen, J., Ylönen, O. ja H. Huuskonen (2003) Additive budgeting of metabolic costs in larval coregonids. Julkaisussa: Browman, H. I. ja A.B. Skiftesvik (eds). The Big Fish Bang: Proceedings of the 26th Annual Larval Fish Conference. Kuittinen V., Huttunen M.J. ja S. Leinonen (2003) Suomen biokaasulaitosrekisteri VI. Kukkonen, Minna, Heikki Simola, Riitta Niinioja ja Hannu Luotonen (2003) Long-term monitoring and short-core studies of sedimentary diatoms of Karelian Pyhäjärvi, a trans-boundary lake between Finland and Russia. Helsinki: Yliopistopaino. Kukkonen, Minna, Heikki Simola, Riitta Niinioja Hannu Luotonen (2003) Diatoms as indicators of the ecological condition at the present and in the past in Karelian Pyhäjärvi an oligotrophic trans-boundary lake on the Finnish-Russian border. Julkaisussa: M. Ruoppa, P. Heinonen, A. Pilke, S. Rekolainen, H. Toivonen ja H. Vuoristo (eds). How to assess and monitor ecological quality in freshwaters. TemaNord, Lepistö L., Holopainen A.-L. ja E. Willén (2003) Phytoplankton as assessment criterium adapted to Water Framework Directive. Julkaisussa: How to asses and monitor ecological quality in freshwaters. TemaNord, Lepistö L., Jokipii R., Niemelä M., Vuoristo H., Holopainen A-L., Niinioja R., Hammar T., Kauppi M. ja J. Kivinen (2003) Kasviplankton järvien ekologisen tilan kuvaajana. Vuoksen vesistöalueen vuosien seuranta-aineiston käyttö arvioinnissa ja luokittelussa. Suomen ympäristö 600: Leppä, M. (2003) Pielisjoen ja Pyhäselän pohjaeläimet. Julkaisussa: Huuskonen, H. (toim.). Pielisjoen ja Pyhäselän velvoitetarkkailu Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 4/2003: Miettinen, Juha ja Heikki Simola (2003) Importance of cell size in diatom community analysis. Helsinki: Yliopistopaino. Miettinen J, Kukkonen M. ja H. Simola (2003) Reconstructing background concentratrions of total phosphorus in lakes using sedimented diatoms. Julkaisussa: M. Ruoppa, P. Heinonen, A. Pilke, S. Rekolainen, H. Toivonen ja H. Vuoristo (toim.). How to assess and monitor edological quality in freshwaters. Helsinki. TemaNord 547: Nevanlinna, H., Kolström, T., Lindholm, M. ja J. Meriläinen (2003) Auringon aktiivisuussyklit, avaruusilmaston ja ilmakehän lämpötilan hitaat muutokset. Geofysiikan päivien (Oulu), esitelmät. List of Publications. < 21

22 22 Niinioja, R., Hämäläinen, H., Holopainen, A-L, Luotonen, H. ja A. Rämö (2003) Monitoring of biota and water quality in small forest lakes within the ICP IM programme. The Finnish Environment 637: Pietiläinen, O-P., Räike, A., Lepistö, L. & Viljanen M. (2003) Water quality trends and phytoplankton composition in large lakes in the Finnish territory of the Vuoksi catchment in Julkaisussa: Simola H., Terzhevik A., Viljanen M. ja I.J. Holopainen (eds). Proceedings of the Fourth International Lake Ladoga Symposium University of Joensuu, Publications of Karelian Institute 138: Rahkola-Sorsa, M. (2003) Pyhäselän eläinplankton. Julkaisussa: Huuskonen, H. (toim.). Pielisjoen ja Pyhäselän velvoitetarkkailu Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 4/2003: Simola, Heikki (2003) Vaara-Karjalan metsät ja Kolin kansallispuisto. Julkaisussa: Pohjolan luonnon helmiä. Pohjoismaiden ministerineuvosto. Nord 7: Simola, Heikki (2003) Vaara-Karelens skogar och Koli nationalpark. Julkaisussa: natur i Nord. Köbenhavn: Nordiska Ministerrådet. Nord 5: Simola, Heikki (2003) Koli thjódhgardhur. Julkaisussa: Náttura nordursins. Kobenhavn: Nordisk ministerråd. Nord 8: Simola, Heikki (2003) Karjalan luonto ja ihminen. Julkaisussa: Matti Saarnisto (toim.). Karjalan synty. Viipurin läänin historia. Karjalan Kirjapaino Oy , , Simola, Heikki (2003) Forests in Vaara-Karelia and Koli nationalpark. Julkaisussa: Nordic scenery. Copenhagen: Nordic Counsil of Ministries. Nord 9: Sojakka P., Manninen P., Lepistö L., Rissanen J., Holopainen A.-L. ja A. Palomäki (2003) Periphytic diatom assemblages and estimation of phytoplankton abundancy and composition in lakes for classifying ecological status. Julkaisussa: Ruoppa M., Heinonen P., Pilke A., Rekolainen S. Toivonen H. ja H. Vuoristo (toim.). How to asses and monitor ecological quality in freshwaters. TemaNord Tolonen, K, Hämäläinen, H., Luotonen, H. ja J. Kotanen (2003) Rantavyöhykkeen pohjaeläimet järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa. Menetelmien käyttökelpoisuuden ja kustannustehokkuuden arviointi Life Vuoksi -projektissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 328. Viljanen, M. (2003) Management of aquatic resources of Lake Ladoga and its catchment (MAQREL). Julkaisussa: Heikki Simola, Markku Viljanen ja Arkady Yu. Terzhevik (toim.). Proceedings of the Workshop on Monitoring, Typology, Ecological Classification and Assessments of the State of Large Lakes. University of Joensuu, Reports of Karelian Institute 3/2003: Viljanen, M. (2003) Laatokan ympäristötutkimuksen yhteistyöhankkeet. Kalanja riistantutkimuslaitos, Kala- ja riistaraportteja 291: Viljanen, M. (2003) Fish monitoring in lakes. Julkaisussa: Proceedings of the Workshop on Monitoring, Typology, Ecological Classification and Assess-

23 ments of the State of Large Lakes s (Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja:3/2003). Viljanen M. (2003) Development and implementation of an integrated programme for environmental monitoring of Lake Ladoga: protection and sustainable use of aquatic resources (DIMPLA). Julkaisussa: Simola H., Terzhevik A., Viljanen M., Holopainen I.J. (toim.). Proceedings of the Fourth International Lake Ladoga Symposium University of Joensuu, Publications of Karelian Institute 138: Viljanen M. (2003) Practices and new Approaches for the Assessment of the State of Lake Ladoga, Russia. Julkaisussa: Ruoppa M., Heinonen P., Pilke A., Rekolainen S., Toivonen H. ja H. Vuoristo (toim.). How to assess and monitor ecological quality in freshwaters. TemaNord 547:

24 24 Humanistinen osasto Humanistisen osaston toimintaa ovat vuonna 2003 leimanneet kaksi Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, joiden kummankin rahoitus päättyi vuoden lopussa, sekä niin ikään ulkopuolisella rahoituksella tehty Pohjois-Karjalan maakuntahistoria. Tutkimus Osastossa tehty tutkimustyö sijoittuu entiseen tapaan pääasiassa painoaloille Identiteetit ja valta sekä Venäjä ja rajat. Antti Laineen johtama hanke The Conditions for Constructing New Russia. Interactions of Tradition and Europeanness in the Development of 20th Century Russia sai viimeistä vuotta Suomen Akatemian rahoitusta. Aineiston keruu jatkui vielä täydentävänä, Antti Laine on työskennellyt arkistoissa Viipurissa ja Petroskoissa ja Pekka Hakamies sekä Marina Hakkarainen, Jekaterina Melnikova ja Oksana Filicheva Pietarin Eurooppalaisesta yliopistosta kenttätyössä Lahdenpohjassa ja Kurkijoella. Projekti on tuottamassa kaksi englanninkielistä artikkelikokoelmaa, ja kummankin viimeistelemiseksi pidettiin työseminaarit: Pietarissa Constructing local identity migration and local identity in the former Soviet Union sekä Birminghamisssa Modernisation and Russian Society in the 20th Century, jossa projekti oli yksi kolmesta järjestäjästä. Koko hankkeen tutkimusryhmään kuuluivat Antti Laine, Markku Kangaspuro, Sari Autio-Sarasmo, Katri Pynnöniemi, Pekka Hakamies, Alla Sokolova, Irina Razumova, Marina Hakkarainen, Jekaterina Melnikova ja Oksana Filicheva. Hanke oli sijoitettuna Karjalan tutkimuslaitokseen, ja siinä on tutkijoita ja yhteistyökumppaneita Helsingin yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Birminghamin yliopistosta ja Pietarin Eurooppalaisesta yliopistosta. Osaston toinen Suomen Akatemian rahoittama hanke on ollut Kaija Heikkisen johtama Ethno-Cultural Otherness Resource and Limitation. A study of Russian-speaking and African immigrants in North Karelia (in Finland). Se kuului Syreeni-tutkimusohjelmaan, ja rahoitus päättyi niin ikään vuoden 2003 lopussa. Hankkeessa ovat työskennelleet väitöskirjan tekijät Olga Davydova aiheenaan Venäjänkieliset maahanmuuttajat tuottamassa uutta etnis-kulttuurista tilaa ja Olukemi Oguntuyi aiheenaan Finnish Language Acquisition and its Impact on the Well-being of Immigrants. Olga Davydovan lisensiaatintyö valmistui vuoden 2004 alussa.

25 Pohjois-Karjalan maakuntahistorian IV osan ( ) kirjoittaminen jatkui osastossa eri säätiöiden ja Pohjois-Karjalan liiton myöntämin apurahoin rahoitettuna. Hankkeessa työskenteli Jukka Partanen amanuenssin sijaisena, Ismo Björn tutkijana, ja Kimmo Katajala ja Antti Laine (puh.j.) julkaisun ohjaustyöryhmässä. Ismo Björn kirjoitti vuoden alkukuukausina luvun Metsämaakunta maakuntahistoriaan. Maaliskuussa Björn ryhtyi kirjoittamaan ulkopuolisella rahoituksella Ilomantsin ja Tuupovaaran paikallishistorioita 1860-luvulta nykypäivään. Kimmo Katajala työskenteli amanuenssin sijaisena kirjoittaen Viipurin läänin historian 1500-luvun osuutta. Lisäksi Kimmo Katajala toimi tuona aikana Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisusarjan toimittajana ja julkaisutoimikunnan puheenjohtajana. Katajala on työskennellyt 1.8. alkaen Suomen Akatemian vanhempana tutkijana tutkimusaiheenaan The Origin of the Border. The Finnish Eastern Border from the Middle Ages to the Birth of the Modern Era. Tutkimuksen on määrä valmistua vuonna Kaija Heikkinen on johtanut yllä esiteltyä Etniskulttuurinen toiseus - hanketta. Lisäksi Heikkisellä on valmistumassa oma, useiden vuosien mittaan yhteistyössä Karjalan tiedekeskuksen tutkijoiden kanssa kenttätyömatkoilla kerättyyn aineistoon perustuva tutkimus vepsäläisestä kansankulttuurista. Vuoden 2003 aikana valmistui käsikirjoitus Rituaalein kylästä metsään. Vepsäläisten luontosuhde, joka on jätetty kustantajalle. Osastossa on työskennellyt 1.8. alkaen Suomen Akatemian rahoituksella tutkijatohtori Pekka Suutari. Hänen tutkimusaiheenaan on Musiikin muutos Neuvosto-Karjalan kansallisessa kulttuurissa. Pekka Hakamies oli koko vuoden vapaana amanuenssin virastaan, asti professorina Helsingin yliopistossa ja erikoistutkijana Antti Laineen johtaman hankkeen palveluksessa. 25 Opetus Antti Laine, Kaija Heikkinen, Kimmo Katajala ja Pekka Hakamies ovat oman oppiaineensa dosentteja Joensuun yliopistossa sekä eräissä muissa Suomen yliopistoissa. Osaston henkilökunta on antanut opetusta Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan johtamassa Karelia, Russia and the Baltic Area -ohjelmassa. Kaija Heikkinen ja Pekka Hakamies johtivat kevätlukukaudella historian ja perinteentutkimuksen oppiaineiden opiskelijaseminaaria Kotiseutu museossa. Kaija Heikkinen on lisäksi ollut Cultural Diversity -ohjelman yhden osion koordinaattori.