Pilarikohtaiset yhteenvedot ja suosituksia jatkotoimenpiteiksi. I Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen

Transkriptio

1 1 (8) Asia 2 / Liite 1 YHDESSÄ HUIPULLE HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA Toimenpiteiden toteutuminen 4/2007 Pilarikohtaiset yhteenvedot ja suosituksia jatkotoimenpiteiksi I Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen Innovaatiostrategian valmistumisen jälkeen runsaat kaksi vuotta sitten on tapahtunut paljon edistystä liittyen tavoitteeseen kehittää pääkaupunkiseudusta kansainvälisesti vetovoimainen tutkimuksen ja osaamisen keskittymä. Edistysaskeliin kuuluu, että EU:n kemikaalivirasto aloittaa toimintansa Helsingin keskustassa kesällä Kemikaalivirasto tulee työllistämään täydessä vahvuudessaan alan asiantuntijaa. Helsinki REACH Centre HRC (REACH = Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) hankkeessa teollisuuden, tutkimuslaitosten, palveluntarjoajien ja viranomaisten edustajat pyrkivät tarjoamaan kemikaalivirastolle ja sen työntekijöille mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset. Seudun houkuttelevuus ulkomaalaisten huippututkijoiden keskuudessa on edistynyt myös siten, että Helsingin yliopiston yhteyteen on perustettu molekyylilääketieteen tutkimuskeskus. Tutkimuskeskuksen päälaboratorio sijoittuu Meilahden kampukselle ja siellä toimivien toimivien kansainvälisisistä tutkijoista koostuvien tutkimusryhmien henkilömääräksi on arvioitu noin 200. Tutkimuskeskuksen viralliseksi nimeksi on vahvistettu Suomen molekyylilääketieteen instituutti ja se verkottuu Euroopan molekyylibiologian laboratorion EMBL:n ja muissa Pohjoismaissa toimivien alan tutkimuslaitosten ja ryhmien kanssa sekä tekee yhteistyötä Suomen eri biokeskusten kanssa. Helsingin seudun yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat hyötyneet myös Suomen Akatemian ja Tekesin Finland Distinguished Professor Programme FiDiPro rahoitusohjelmasta, jonka avulla Suomeen rekrytoidaan ulkomaisia tai pitkään ulkomailla toimineita suomalaisia professoritasoisia huippututkijoita. Pääkaupunkiseudun kaupungit osarahoittavat myös yhdeksää kaupunkitutkimusprofessuuria. Professoreista kaksi (eurooppalaisen metropolisuunnittelun prof. TKK/YTK ja kaupunkihistorian prof. HY) on ulkomaalaisia. Kaupunkien tulisi hyödyntää kaupunkitutkimusverkoston ja -professorien asiantuntemusta nykyistä laajemmin suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pääkaupunkiseudun yliopistoissa on kasvanut reilulla viidenneksellä ja vaihto-opiskelijoiden määrä noin kymmenen prosenttia vuodesta 2004 vuoteen Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli yliopistoissa noin ja vaihto-opiskelijoita vajaat vuonna Kaikista Suomen yliopistoissa opiskelevista ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista noin puolet opiskelee pääkaupunkiseudun yliopistoissa. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluissa on kasvanut vajaan viidenneksen ja vaihto-opiskelijoiden määrä

2 2 (8) runsaat kymmenen prosenttia vuodesta 2004 vuoteen Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli ammattikorkeakouluissa noin ja vaihto-opiskelijoita noin vuonna (Ammattikorkeakoulujen luvuissa ovat mukana Lahden ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Sydvästin ulkomaalaiset opiskelijat.) Pääkaupunkiseudun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisen metropolistrategian toteutuksessa ja kansainvälisen toiminnan edistämisessä Helsinki Research and Education Area HERA hankkeella on ollut tärkeä rooli. HERA-hankkeessa on mm. aloitettu kansainväliset rekrytointikampanjat niille alueille, joita HERA-korkeakoulut ovat ilmoittaneet pitävänsä keskeisimpinä markkina- ja rekrytointialueinaan (Venäjä/Pietarin alue, Pohjoismaat, Kiina ja Intia). Osana HERA-hanketta ja mm. pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaa on myös kartoitettu kattavasti ulkomaalaisten osaajien palvelutarpeita, joihin yliopistot, korkeakoulut, kaupungit ja muut keskeiset toimijat pyrkivät jatkossa vastaamaan mahdollisimman hyvin. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Uudenmaan liiton yhteinen markkinointiyhtiö Greater Helsinki Promotion ja HERA-hanke ovat käynnistäneet yhteistyön Helsingin seudun markkinoimiseksi yhtenäisenä koulutus- ja tutkimusalueena kansainvälisesti. Pääkaupunkiseudun kaupungit kannattavat myös Teknillisen korkeakoulun (TKK), Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE) ja Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) yhdistämishanketta huippuyliopistoksi. Näiden yliopistojen yhdistyminen edistäisi osaltaan Helsingin seudun vetovoimaa tutkimuksen ja opiskelun kansainvälisenä huippukeskittymänä. Myös uusi hallitus tukee kansainväliseen kärkeen tähtäävän huippuyliopiston muodostamista (neuvottelutulos hallitusohjelmasta ). Osoituksena TKK:n, HSE:n ja TaiK:n hyvin käyntiin lähteneestä yhteistyöstä on Helsinki School of Creative Entrepreneurship (HSCE) ohjelma. HSCE on uudenlainen yrittäjyysohjelma, joka tarjoaa samalla englanninkielistä tutkintoon johtavaa koulutusta ja jossa opiskelijat osallistuvat monitieteisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjoamia englanninkielisiä koulutusohjelmia on pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä kymmeniä ja korkeakoulut kehittävät ja lisäävät koko ajan tarjontaansa. Yliopistojen yhteisiä englanninkielisiä maisteriohjelmia on selvästi vähemmän (5 kpl), koska resurssit ja muut houkuttimet korkeakoulurajat ylittävien ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen puuttuvat. Innovaatiostrategiassa tavoiteltiin myös sitä, että korkeakoulut, yritykset ja kaupungit yhdessä panostaisivat ulkomaalaisten tutkinnonsuorittajien työuran avautumisen tukemiseen. Kaupunkien osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupungit, sekä elinkeinoelämä ja valtionhallinto, huomioisivat nykyistä aktiivisemmin ulkomaalaiset opiskelijat harjoittelupaikkoja järjestettäessä ja opinnäytetöihin liittyvistä mahdollisuuksista tiedottaessaan. Tämä tavoite ei ole toistaiseksi edennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Osaamisen kansainvälistämisessä myös maahanmuuttajat ovat tärkeä voimavara. Käynnissä on mm. hanke, jonka tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudun yhteinen yrityspalvelutoimintamalli, joka palvelee yrittäjäksi ryhtyviä ja yrittäjyyden alkuvaiheessa olevia maahanmuuttajia.

3 3 (8) Suosituksia jatkotoimenpiteiksi GHP:n, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä HERA-hankkeen yhteistyön tiivistäminen ja vakiinnuttaminen markkinoinnissa ja ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytoimiseksi pks:n korkeakouluihin Kemikaaliviraston tuomien liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen ja hyödyntäminen Molekyylilääketieteen tutkimuskeskuksen tuomien etujen hyödyntäminen Kaupunkitutkimusverkoston ja kaupunkitutkimusprofessorien asiantuntemuksen parempi hyödyntäminen suunnittelun ja päätöksenteon tukena Haaste kaupungeille, elinkeinoelämälle ja valtionhallinnolle: harjoittelupaikkojen lisääminen ja suuntaaminen ulkomaalaisille opiskelijoille II Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen Pääkaupunkiseudulla on käynnissä useita kaupunginosien suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä hankkeita, joissa yhdistyvät asuminen, työnteko ja käyttäjälähtöisten innovaatioiden kehittäminen. Tällaisia ovat mm. Suurpellon alue Espoossa, Aviapolis Vantaalla sekä Helsingissä Arabianranta-Kumpula Forum Virium akseli, joka muodostaa ns. Helsinki Living Labin. Tulevaisuuden kehitysalustat hankkeessa on kartoitettu ja verkotettu pääkaupunkiseudun kehitysalustoja keskenään sekä kansallisesti ja kansainvälisesti ja edistetty kehitysalustakonseptien tuotteistamista. Pääkaupunkiseudun erilaiset kehitysalustat ja ympäristöt ovat perustaneet verkoston, johon kuuluvat Forum Virium, Arabianranta (ADCH) - Kumpula, Dimes ry, m-cult, RFID Lab Finland, Well Life Center sekä Kustaankartanon vanhustenkeskus. Suositus jatkotoimenpiteeksi Kutsutaan Helsingin seudun kauppakamarin nimissä (uudelleen) kokoon pääkaupunkiseudulla toimivien suuryritysten innovaatiojohtajista ja eri kehitysalustojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavien tahojen edustajista koostuva ryhmä ideoimaan kehitysalustojen ja living lab toiminnan jatkokehitystä

4 4 (8) III Julkisten palvelujen uudistaminen ja innovaatiot Innovaatiostrategian julkistamisen jälkeen kaupungit ovat lisänneet innovatiivisten hankkeiden rahoitusta mm. talousarviomäärärahoistaan sekä rahastojensa ja kehittämisohjelmiensa kautta. Helsingin kaupungilla on ollut käytössään mm. innovaatiorahasto, jonka varoista on rahoitettu esim. uusien innovaatioiden kehittämistä vanhustenhuollossa. Espoossa julkisia palveluita kehitetään sekä kaupunki- että toimialatasoisissa kehittämishankkeissa. Rahoitusta hankkeisiin osoitetaan suoraan normaaleina talousarviomäärärahoina sekä peruspalveluiden kehittämisrahaston tuotoista, joita voidaan tarvittaessa vuosittain osoittaa peruspalvelujen kehittämiseen useita miljoonia euroja. Kaikkiaan kaupunki käyttää omia resurssejaan tutkimus- ja kehittämistyöhön noin miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi hankkeisiin on saatu merkittävästi ulkopuolista rahoitusta. Vantaan kaupunki varaa vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä budjettivaroista tietyn määrärahan kehittämishankkeisiin. Rahoitusta suunnataan sekä pitempiaikaisiin kehittämisohjelmiin että uusiin kunkin vuoden aikana syntyviin innovatiivisiin hankkeisiin. Kaikissa hankkeissa, myös kehittämisohjelmissa, voi olla mukana yrityksiä ja kaupungin toimialoja. Laajimpia ohjelmia ovat Vantaan Hitech -ohjelma sekä logistiikan alueellinen klusteriohjelma. Rahoituksella pyritään tukemaan public-private -yhteistyön syntymistä hankkeissa. Rahoituksen määrä on vuosina vaihdellut välillä miljoona euroa. Hankkeiden kokonaisvolyymin tavoite on kolminkertaistaa tämä perusrahoitus. Innovaatiostrategian yhtenä tavoitteena oli, että kaupungit kehittäisivät yhteistyössä innovaatiotoiminnan mahdollistavia rahoitus- ja toimintamalleja. Tätä työtä ei ole toistaiseksi aloitettu. Tällä hetkellä käytössä olevia innovaatiotoimintaan liittyviä ohjelmia, joilla on omat rahoitus- ja toimintamallinsa ja joissa kaupungit ovat kaikki mukana, ovat osaamiskeskusohjelma ja pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma. Innovaatiostrategiassa suositeltiin myös, että kaupungit huomioisivat henkilöstöpolitiikassaan ja -strategioissaan nykyistä paremmin innovaatiotoiminnan tarpeet ja tukisivat innovatiivisuuteen kannustavan organisaatiokulttuuin syntymistä. Seudullisessa henkilöstöstrategia-hankkeessa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) painotetaan organisaation uudistumiskykyä. Hankkeessa on ollut mukana kaupunkien case-yksiköitä, joiden uudistumiskykyä on tutkinut Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Näissä yksiköissä on tehty uudistumiskykymittauksia ja tulosten perusteella laadittu ja toteutettu kehittämisohjelmia. Hankkeessa myös kehitetään yhdessä innovatiivisia menetelmiä (mm. työkonferenssit), joilla edistetään seudullista yhteistoimintaa. Lisäksi kaupungit ovat omissa strategioissaan painottaneet uudistumiskykyä ja innovatiivisuutta esimerkiksi soveltamalla joustavia rekrytointimalleja, joissa huomioidaan maahanmuuttajien, opiskelun loppuvaiheessa olevien ja ikääntyneiden erityistarpeita sekä hyödyntämällä henkilöstöltä saatuja ideoita (esim. Espoo). Myös innovatiivisten palveluiden kehittämistehtäviä varten on perustettu virkoja (esim. Helsinki).

5 5 (8) Kaupungit ovat kehittäneet yhteistyössä myös hankintatoimintaansa. Pääkaupunkiseudun hankintatyöryhmän loppuraportti valmistui marraskuussa 2006 ja pks-kaupunginjohtajat hyväksyivät sen helmikuussa Kaupunginjohtajat päättivät mm., että kaupungit tekevät periaatepäätöksen yhteiseen hankintaorganisaatioon siirtymisestä vuoden 2010 alusta lukien sillä ehdolla, että tietyt yhteiset kehittämistoimenpiteet toteutetaan ennen tätä. Uusi hankintalaki astuu voimaan todennäköisesti ja uutena instrumenttina käyttöön tulee ns. kilpailullinen neuvottelumenettely, jonka odotetaan soveltuvan innovaatio- ja t&k-hankkeisiin. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden yhteydessä tehtäviin kilpailutuksiin ja hankintaprosesseihin liittynee kuitenkin jatkossakin ongelmia. Kaupunkien ja Culminatumin tulisikin edelleen vahvistaa osaamistaan innovaatioihin ja t&k-toimintaan liittyvissä hankintaprosesseissa ja juridiikassa. Pääkaupunkiseudulla on käynnissä tai suunnitteilla useita merkittäviä vanhuspalvelujen innovaatioympäristöön ja infrastruktuuriin liittyviä hankkeita. Tällaisia ovat hyvinvointipalvelualan kehittämiskeskus Well Life Center (WLC) Otaniemessä, Hyvinvointikeskus Vivamus Vantaalla sekä Kustaankartano ja Kontula Helsingissä. Well Life Center on ehdolla rakennettaessa ns. strategisen huippuosaamisen keskittymää terveyden ja hyvinvointipalveluiden sektorilla. WLC on keräämässä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten, kaupunkien ja ammattikorkeakoulujen laajaa konsortiota hyvinvointiklusterin kehittämiseksi. Käynnissä on myös useita muita kehittämistoimenpiteitä, joissa kehitetään yhteistyössä julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa uusia, innovatiivisia käytännön osaamista ja teknologiaa yhdistäviä toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvointipalveluille (esim. Inno ELLI Senior ohjelma). Vanhusten omatoimista selviytymistä edistävä innovaatioympäristö hankkeessa päätavoitteeksi on muotoutunut klusterimalliin perustuvan kansainvälisen vanhuspalvelujen ja geronteknologian tutkimus- ja kehittämiskeskuksen suunnittelu ja toteuttaminen. Keskuksesta käytetään lyhennettä AGCC (Applied Gerontechnological Competence Center). Hankkeella on pks-kaupunkien vanhuspalvelujohtajista ja johtavista geriatreista koostuva ohjausryhmä. Hankkeessa on onnistuttu edistämään mm. kaupunkien vanhuspalveluihin liittyvien kehittämishankkeiden verkottumista ja yhteydenpitoa sekä parantamaan tiedonkulkua. Vanhusten omatoimista selviytymistä edistävä innovaatioympäristö hankkeessa on myös käynnistetty kuntakohtaisia pilottiprojekteja. Tärkeä periaate hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa on palvelujen kohderyhmän eli vanhusten aktivoiminen ja osallistaminen. Käyttäjiä on aktivoitu mm. olemassa olevien vanhusneuvostojen avulla. Suunnitelmissa on, että AGCC toimisi tulevaisuudessa kaikkien vanhuspalvelujen kehittäjien tuntemana tiedon ja toimijoiden kokoajana. Tällä hetkellä myös mm. IKÄ-seminaareilla on tärkeä rooli tiedonvälityksen kannalta pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun kaikkien vanhuspalveluihin liittyvien hankkeiden kokoaminen yhteisen ohjelman alle innovaatiostrategian suosituksen mukaisesti on kuitenkin ollut käytännössä vaikeaa eri tahoilla meneillään olevien kehittämistoimenpiteiden monitahoisuuden ja nopeasti muuttuvan tilanteen takia.

6 6 (8) Suosituksia jatkotoimenpiteiksi Tiivistetään kaupunkien välistä tiedonvaihtoa käytössä olevista innovaatiotoiminnan rahoitus- ja toimintamalleista Selvitetään tarve ja mahdollisuudet yhteisten innovaatiotoiminnan rahoitus- ja toimintamallien ja standardien kehittämiselle Vahvistetaan kaupunkien ja Culminatumin osaamista innovaatioihin ja t&ktoimintaan liittyvissä hankintaprosesseissa ja juridiikassa Well Life Centerin laajentaminen ja uusi liiketoimintakonsepti Hyvinvointiklusteri Oy:n perustaminen AGCC:n perustaminen / toteuttaminen IV Innovaatiotoiminnan tuki Käynnissä olevassa Helsinki Metropolitan Innovation Platform hankkessa (HMIP) tavoitellaan innovaatiostrategian suosituksen mukaisesti sitä, että korkeakoulut voivat tulevaisuudessa tarjota korkeatasoisia innovaatiopalveluja yhteistyössä keskenään. Hankkeen tavoitteena on yhteistyön merkittävä lisääminen tutkimus- ja innovaatiopalvelujen tuottamisessa niin, että tulevaisuudessa jokainen tutkija ja opiskelija pääkaupunkiseudulla saa yhtä laadukkaat palvelut yliopistosta tai korkeakoulusta riippumatta. Palvelujen tarjoaminen voidaan toteuttaa esim. verkostomaisesti tutkimusaloittain erikoistuneiden palvelukeskusten kautta. Hanketta koordinoi TKK. Tavoitteiden saavuttamista ei voida vielä arvioida, koska hanke on alkuvaiheessa. Tavoite innovatiivisten yritysten kaupallistamatta jääneiden ideoiden jatkojalostamisesta ja hyödyntämisestä sisältyy sekä innovaatiostrategiaan että pks-elinkeinostrategiaan. Asiaa koskien on laadittu alustavia suunnitelmia mutta toimenpiteitä ei ole vielä aloitettu. Pääkaupunkiseutu on kansallisesti ylivoimainen osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen (knowledge-intensive business services KIBS) keskittymä liikevaihdolla, yritystoimipaikkojen lukumäärällä ja henkilöstön määrällä mitattuna. KIBS-toimialoja kehitetään seudullisena klusterina samaan tapaan kuin logistiikka- ja ohjelmistoklustereita osana seudullista elinkeinopolitiikkaa. Osana kehittämistoimenpiteitä on valmisteltu mm. kansallisen KIBS-yhteistyöfoorumin käynnistämistä, joka tukisi Tekesin Serve Innovatiiviset palvelut teknologiaohjelmaa. Tekes on tehnyt asiasta myönteisen rahoituspäätöksen. KIBS-foorumin tavoitteena on koota yhteen eri KIBS-toimialojen kärkiyritykset sekä innovatiivisia pk-toimijoita tunnistamaan alan muutosvoimia ja kehitystarpeita sekä käynnistämään alan kasvua ja innovaatiotoimintaa tukevia projekteja. Kansallista KIBS-toimintaa täydennetään alueellisilla ja paikallisilla yrityksille suunnattavilla kehitysohjelmilla, joihin haetaan rahoitus erikseen. KIBS-kehitysohjelmaa on toteutettu mm. Culminatumin toimesta. Pääkaupunkiseudulla on merkittävänä toimenpiteenä käynnistetty Ruoholahden alueen kehittäminen vahvaksi KIBS-toimialojen keskittymäksi ja alan Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialat: tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus- ja kehittämispalvelut (T&K-palvelut), lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, insinööri-, arkkitehti- ja muotoilupalvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut.

7 7 (8) kärkihankkeiden kehitysalustaksi. Valmisteluun osallistuvat mm. Helsingin kaupunki, Technopolis ja Culminatum. Opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutta yli tieteenala- ja kampusrajojen on edistetty mm. käynnistämällä syksyllä 2005 kampukset yhdistävän Tiedelinjan 506 liikennöinti välillä Viikki Otaniemi (Tapiola). Liikkuvuutta ja paikasta riippumatonta työntekoa on osaltaan edistänyt myös langattomien verkkojen lisääntynyt tarjonta mm. kaupunkien julkisissa tiloissa ja muilla julkisilla paikoilla. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on alkanut tarjota avoimia verkkoyhteyksiä tietyissä julkisissa tiloissaan (mm. kaupungintalo, Lasipalatsi, kirjastot ym.). Lisäksi HKL on aloittanut langattoman laajakaistaverkon kokeilun liikennevälineissä muutamalla bussi- ja raitiovaunulinjalla. Forum Virium on lisäksi käynnistämässä ns. joka paikan tietotekniikka ajatukseen perustuvan Ubiikki Helsinki hankkeen kevään kuluessa. Helsingin seudun kansainvälisen profiilin vahvistaminen markkinoimalla seudun tarjoamaa liiketoiminta- ja innovaatioympäristöä kuuluu syksyllä 2006 perustetun pääkaupunkiseudun markkinointiyhtiö Greater Helsinki Promotionin tehtäviin sekä pkselinkeinostrategian painopistealueisiin. Innovaatiostrategian suositusten mukaisesti on käynnistetty myös pääkaupunkiseudun yrityshautomotoiminnan strateginen arviointi erillisenä hankkeena. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa vaikuttavuusarvioinnin pohjalta erilaisten alkuvaiheen yritysten palvelutarpeet ja kehittää hautomokonsepteja kaupunkien tuella vastaamaan nykyistä paremmin yhteisen elinkeinostrategian tavoitteisiin eli saamaan seudulle lisää osaamisintensiivisiä ja kasvuhakuisia palvelu- ja teknologiayrityksiä. Kaupunkien aktiivisuus sijoittajina siemenvaiheen rahastoissa on ollut hyvä innovaatiostrategian julkaisemisen jälkeen ja näyttäisi jatkuvan edelleen. Kaupunkien panokset ovat yleisesti ottaen melko pieniä. Ongelmana varhaisen vaiheen yritystoiminnan tukemisessa ja pääomarahastoihin sijoittamisessa on ensisijaisesti se, että yksityisten sijoittajatahojen kiinnostus sijoittaa mm. siemenvaiheen rahastoihin on melko alhainen. Innovaatiotoiminnan tueksi on perustettu syksyllä 2005 alkuvaiheen rahoittajien ja kasvuyrityskehittäjien yhteinen Round Table, joka kokoontuu säännöllisesti ja jonka toiminta alkaa jo vakiintua. Round Table arvioi alkuvaiheen yrityshankkeita sekä keskustelee ajankohtaisteemoista. Sen tavoitteena on verkottaa kasvuyrittäjyyskentän toimijoita tunnistamaan ja käynnistämään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevia hankkeita. Round Table toimii konkreettisten hankkeiden testialustana ja sparraajana. Kansainvälisten asiantuntijoiden ideoiden hyödyntäminen suunniteltaessa Helsingin seudun tulevaisuutta kaupunkisuunnittelun näkökulmasta on myös edennyt. Greater Helsinki Vision 2050 kansainvälinen ideakilpailu käynnistyi ja päättyy Kilpailun tavoitteena on löytää uusia ennakkoluulottomia ideoita kaupunkisuunnitteluun sekä seudullisella että paikallisella tasolla. Taustalla on ennuste, jonka mukaan Helsingin seudun kuntien asukasluvun odotetaan kasvavan nykyisestä 1,3 miljoonasta 2 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Tarvittavan uudisrakentamisen määrä on on niin suuri, että se mahdollistaa seudun fyysisen kokonaisrakenteen kehittämisen tavalla, joka vahvistaa Helsingin seudun asemaa ja kilpailukykyä yhtenä Itämeren alueen johtavana kulttuuri- ja teknologiakeskuksena sekä vetovoimaisena asuin- ja liiketoiminta-alueena. Lisäksi Asumisen osaamiskeskus on aloittanut toimintansa Culminatumissa vuoden 2007 alussa osana osaamiskeskusohjelmaa. Pääkaupunkiseutu vastaa myös asumisklusterin kansallisesta koordinaatiosta. Tällä hetkellä

8 8 (8) operatiivista hanke- ja muuta toimintaa ollaan käynnistämässä. Myös kansainvälisyys ja kv. hankkeet ovat tärkeä osa tulevaa toimintaa. Suosituksia jatkotoimenpiteiksi PKS-elinkeinoryhmä tekee jatkosuunnitelmat ja päättää innovatiivisten yritysten kaupallistamatta jääneiden ideoiden hyödyntämistä koskevan hankkeen käynnistämisestä Forum Viriumin Ubiikki-hankkeen seudullistaminen Yrityshautomokonseptien ja hautomopalvelujen kehittäminen strategisen vaikuttavuusarvioinnin tulosten perusteella Kaupungit jatkavat aktiivisesti sijoittamista ammattitaitoisesti hallinnoituihin siemenvaiheen pääomarahastoihin Greater Helsinki Vision 2050 kilpailussa palkittavien ehdotusten rohkea toteuttaminen.