Monialainen palvelutarpeen arviointi PoSassa

Transkriptio

1 Monialainen palvelutarpeen arviointi PoSassa

2 PoSa Perustettu Muokattu , mukaan Pomarkku siirto Ky-malliin TilTu-mallista Jäsenkuntina Kankaanpää, Pomarkku, Siikainen, Honkajoki, Jämijärvi ja Karvia Liikevaihto 2016 n. 53 miljoonaa euroa Työntekijöitä n. 550 Alueen asukasmäärä n Elämänkaarimalli

3 Aikuispalvelut Aikuisten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut Aikuisten peruspalvelut Päihdehuolto Vammais- ja kehitysvammapalvelut Terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut Aikuisneuvola Taloudellinen toimeentulo Pitkäaikaistyöttömien palvelut Päihdehuollon avohuolto Päihdehuollon asumispalvelut Päihdehuollon laitoshoito Kertaluonteiset vammaispalvelut Toistaiseksi voimassaolevat vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Asumispalvelut Laitoshoito Terveystarkastukset ja neuvonta Toimenpidekäynnit Toimeentulotuki Aktivointisuunnitelmat Avokatkaisuhoito Asumispaikat Laitoskatkaisu Tulkkipalvelu ( asti) Henkilökohtainen apu Tutkimusjakso Perhehoito Laitospaikat Seulontatutkimukset Hoitotarvikkeet Maahanmuuttajien kotouttaminen Kuntouttavatyötoiminta Avokuntoutus Laitoskuntoutus Välineet, Koneet ja laitteet SHL:n mukainen kuljetuspalvelu Ohjaus, kuntoutus- Valmennus ja tiedottaminen Tuettuasuminen Rokotustoiminta, tartuntatautien ehkäisy, matkailijoiden neuvonta Pitkäaikaissairauksien hoito- ja seuranta Välitystilit Erityisravintokustannukset VPL:n Mukainen kuljetuspalvelu Työ- ja päivätoiminta Ohjattuasuminen Ryhmätoiminta Psykologiset arvioinnit ja tutkimukset Asunnonmuutostyöt, asuntoon liittyvät välineet ja laitteet Henk. Koht. apuvälineet Autettuasuminen Kuntoutusohjaus Kehityshäiriöiden ehkäisy Palveluasuminen Sopeutumisvalmennus Erityishuoltoohjelman mukaiset palvelut Asumispalvelut Ylimääräiset vaatekustannukset Tukihenkilö Päivätoiminta

4 Monialainen arviointi Tiedonkulun ja yhteistyön paraneminen eri sidosryhmien välillä Oikea-aikainen palvelu oikeaan aikaan Oikea-aikainen ja toimiva kotiuttaminen Toimintakyvyn edistäminen Toimintavajausten ennaltaehkäiseminen

5 Toimintamuodot Peruspalvelukeskuksen rutiini toiminta KuTy, sos.palvelut, vammaispalvelut, lastensuojelu yhdessä Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä Vastuukuraattori PoSan sisältä Pikkulapsiperhetyö Lapsiperheiden kotikäynnit Moniammatillinen arviointiryhmä terveydenhuollossa Kehitteillä arviointitiimi

6 Caset Kunnassamme oli myös yhteisiä sosiaali- ja terveystoimen projekteja ns. peräkammaripojat eli kyseessä olivat iäkkäiden vanhempien/vanhemman luona asuvia osittain yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle syrjäytyneitä, joiden taloudellinen, sosiaalinen ym. pärjääminen oli kiinni iäkkäistä vanhemmista eli mitä sitten tapahtuu kun jää yksin? Yleensä kyseessä oli aikamiespoikia joiden tilannetta lähdettiin kartoittamaan, sen jälkeen kun oli kutsuttu esim. ikäterveystarkastukseen tai olivat työvoimatoimiston vaikeasti työllistettäviä pitkäaikaistyöttömiä ja jotkut myös toimeentulotuen asiakkuudessa olevia syystä tai toisesta tulottomia (karenssi, terveyssyyt ym.) tai saatiin jotakin muuta kautta tietää. Yhteistyöllä sosiaali- ja terveystoimi lähtivät kartoittamaan kokonaistilannetta; terveysasiat, talousasiat, etuuksien hakeminen ja muiden palvelujen tarve esim. mielenterveys- tai päihdepalvelujen tarve ja näiden palvelujen piiriin ohjaaminen, tarvittavien lausuntojen tekeminen sekä muu kaikkinainen ohjaus ja neuvonta.

7 Lähtötilanne: Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ottaa yhteyttä Soku-ryhmän ryhmänvetäjään Kankaanpäässä, ja ilmoittaa kankaanpääläisestä asiakkaasta, jonka tilanne tarvitsisi kokonaisvaltaisempaa selvittelyä ja on suositellut asiakkaalle Sokuryhmää. Sovitaan alustavasti, että asiakas aloittaa ryhmässä, ja ryhmänvetäjä laittaa asiakkaan nimen ylös. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja kutsuu asiakkaan TE-toimiston kanssa aktivointihaastatteluun. Taustat: Asiakas on pitkäaikaistyötön -91 syntynyt nuorimies, joka ollut pitkään kuntouttavassa työtoiminnassa Valtissa ja ohjautuu lopulta aktivointisuunnitelman kautta Soku-ryhmään, koska asiakkaan "jämähtäneelle tilanteelle" haetaan ratkaisua. Kyseessä kuitenkin 25-vuotias nuori pitkäaikaistyötön. Ammatillinen koulutus raskaskoneasentaja, mutta ei lainkaan palkkatyötä alalta, ei työkokeilujaksoja, 4 v. yhtäjaksoisesti nyt kuntouttavassa työtoiminnassa, käynyt osin mukautetun opetuksen, selviä kognitiivisen oppimisen vaikeuksia, keskittymisvaikeuksia, epämääräisiä hermokipuilua ja nivelsärkyjä, joihin ei kuitenkaan selvää diagnoosia (ei reumaa), keskivaikea masennus, univaikeuksia, kokee ettei pysty alan töihin tällä hetkellä.

8 Nykytilanne: Valtissa käynyt psykologilla ja varattu lääkärinaika. Lääkäri on lähettänyt neurologille, jonne nyt varattuna aika ja pyydetään lähetettä pään magneettikuviin. Käy särkyjen vuoksi tk-lääkärillä. Käy säännöllisesti toimintakeskus Tähden sairaanhoitajalla keskustelemassa masennuksen vuoksi. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja toimittaa ryhmänvetäjälle ajantasaisen aktivointisuunnitelman. Ryhmänvetäjä kutsuu asiakkaan alkuhaastatteluun, ja asiakas aloittaa sovitusti Soku-ryhmässä. Jatkopolutus ja tavoitteet, yhteistyötahot: Soku-ryhmän tavoitteena on viedä asiakkaan terveydentilan selvittelyt loppuun ja koota kaikki tieto yhteen. Soku-ryhmässä tehtävän työtoiminnan kautta selvitetään asiakkaan toimintakykyä, mikä onnistuu pienemmässä ryhmässä objektiivisemmin. Soku-ryhmän perusteella voidaan antaa sosiaalitoimen lausunto asiakkaan toimintakyvystä. Odotetaan ensin neurologin ja magneettikuvan vastaukset, ja sen jälkeen pyydetään Valtista työtoiminnasta sekä psykologin käynneistä lausunto. Asiakas on käynyt myös Tähden sairaanhoitajalla juttelemassa, joten häneltäkin tarvittaessa pyydetään selvitys asiakkaan tilanteesta. Asiakkaan kanssa käydään Soku-ryhmän aikana yhdessä läpi henkilökohtainen jatkopolutus, johon kootaan Valtista, neurologilta ja sairaanhoitajalta saadut tiedot yhteen. Lisäksi selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa, kuinka mukautettua opetus on aikoinaan ollut ja mistä syystä. Sovitaan asiakkaan ja muiden yhteistyökumppanien kanssa, kuka hakee asiakkaalle mahdollisen sairaspvrahan tarvittaessa. Mikäli neurologin käynnin ja magneettikuvauksen tulokset antavat aihetta, pyydetään asiakkaan lupaa, että hän suostuisi Antinkartanon tutkimuksiin. Pyydetään vammaispalvelveluiden sos.tt.:ltä lähetettä ko. tutkimuksiin. Keskustellaan jatkosta kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan kanssa, jatketaanko asiakkaan kuntouttavaa työtoimintaa, jotta ensisijaiset etuudet turvaantuvat vai ohjautuuko asiakas sairaslomalle. Mitä sairasloman jälkeen? Onko asiakas työkuntoinen vai selvitetäänkö kuntoutusmahdollisuuksia? Nimetään vastuutyöntekijä sosiaalitoimesta Soku-ryhmän päättymisen jälkeen ja varmistetaan asiakkaan etuudet. Yhteistyötahot: Asiakas, aikuissos.työn sosiaaliohjaaja, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, toimintakeskus Tähti, lääkäri, psykologi, Valtti, vammaispalveluiden sos.tt.

9 Esimerkkinä vielä yksi ammattikouluttautunut nuori, joka koulun jälkeen jäi äidin luokse asumaan, työnhaku voimassa mutta ei varsinaista työnhakua. Työvoimatoimistosta tuli tieto, jonka jälkeen kutsuttiin tapaamiseen palveluohjaajan vastaanotolle. Tapaamisessa tuli ilmi että sairastamansa diabetes ei ole hoidossa. Saatiin samalla tapaamisella ohjattua peruspalvelukeskuksen diabeteshoitajalle ja siitä edelleen keskussairaalaan. Jatkovastaanottoja varattiin omalle terveysasemalla diabeteshoitajalle ja palveluohjaajalle. Ohjausta terveysasioissa, päivärytmissä, ravinnossa. Aloitus omatoimisuuteen ohjaamiseen alkoi ostamalla kalenteri, johon nuori kirjasi ylös sovitut tapaamiset jne. Terveystilanteen parannuttua alkoi työkykykartoitus Siikaisten kunnan liikunta- ja nuorisotoimessa kuntouttavalla työtoiminnalla jota lisättiin vähitellen. Päivärytmin löytymisen jälkeen lähdettiin yhteistyöllä asiakkaan kanssa hakemaan pysyvämpää ratkaisua. Kunnan yritysten kanssa neuvoteltiin työkokeilupaikasta, joka onnistuttiin saamaan. Työharjoittelun jälkeen nuori palkattiin yritykseen palkkatukityöhön ja tällä hetkellä on yrityksessä vakituisessa työsuhteessa.