Meijän Perä 1. Meijän Perä. Sarvenperän kylälehti 4/2007. Onkos oltu kiltisti?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meijän Perä 1. Meijän Perä. Sarvenperän kylälehti 4/2007. Onkos oltu kiltisti?"

Transkriptio

1 1 Sarvenperän kylälehti 4/2007 Onkos oltu kiltisti?

2 2 Virtapiirin suosio on osoittanut, että aktiivisuutta riittää niin kutsutuilla ikäihmisilläkin, kun vain tarjolla on mielekästä tekemistä ja mukaan pääsy on käytännössä mahdollista. Virtapiiri vetää jokaiseen kokoontumiseensa keskimäärin yli kaksikymmentä osallistujaa - se on paljon! Toiminta alkoi projektina, jolla on ollut omat vetäjät. Kerrankin voi sanoa projektin todella onnistuneen uuden toiminnan käynnistämisessä: jo projektin kestäessä ai- Pääkirjoitus nakin Korpilahden pohjoisilla kylillä toiminta pyörii omillaan, vapaaehtoisten vetäjien voimin. Kokoontuminen on yleensä Sarvenperän koululla kahden viikon välein. Väkeä on mukana myös naapurikyliltä Ylä-Muuratjärveltä, Tikkalasta ja Saukkolasta. Alla olevasta jutusta voi todeta, että toiminta on vilkasta ja hyvin monipuolista. Suuri kiitos toiminnasta tietysti kuuluu vapaaehtoisille vetäjille Juhani Kuuselalle, Eeva Oravuolle, Matti Riuttaselle ja Seija Virtapiirillä vilkas syksy 4/2007 Sarvenperän kylätoimikunnan lehti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Paino: Jyväskylän yliopistopaino. Lehden painos 180 kpl. Seuraavaan lehteen aineistot mennessä päätoimittajalle tai toimittajille. Julkaisija: Sarvenperäset ry / puheenjohtaja Vesa Pihlajamäki p , sihteeri Seija Halinen p , rahastonhoitaja Riitta Kuusela p Päätoimittaja: Mari Hakkarainen, Päivärinteentie 30, Kuohu, p , Lehden ulkoasu: Petri Hakkarainen p , Toimittajat: Seija Halinen p , Oiva Lahtinen p , Paavo Vehkala p , Kaarina Riuttanen p , Vesa Pihlajamäki (kylätoimikunnan edustaja), p Kuvat: Seija Halinen, ellei muuta mainita Tilaushinnat: Sarvenperän asukkaille ilmainen, muille vuosikerta 10 euroa, irtonumerot 2,5 euroa Tilaukset: Seija Halinen, Sarvenperäntie 480, Kuohu, p Ilmoitushinnat: koko sivu 50 euroa, ½ sivu 33 euroa, ¼ sivu 20 euroa, 1/8 sivu 13 euroa; rivi-ilmoitukset kyläläisille ilmaisia max 20 sanaa. Aineistot: Kirjoitukset toimitetaan mieluiten sähköisesti. Kirjoittaa voi myös nimimerkillä, mutta nimen on oltava päätoimittajan tiedossa (ei kerro eteenpäin). Juttuja voidaan lyhentää ja oikeinkirjoitusta korjata asiasisältöön puuttumatta. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. Kansikuva: Jouluaatto jokunen vuosi sitten Hattulassa. Kuva kotialbumista. ISSN Haliselle. He toimivat niin suunnittelijoina, vetäjinä kuin myös kuljettajina. Ilman kyytijärjestelyjä näin moni ei pääsisi osallistumaan. Tällä hetkellä Virtapiiri odottaa päätöstä projektiajan jälkeisestä rahoituksesta. Kunnan toivotaan turvaavan toiminnan jatkumisen. Rahaa tarvitaan vierailijoiden hankkimiseen ja retkien järjestämiseen. Toivottavasti Korpilahden kunnan konkurssipesästä vielä tällainen summa löytyisi. Marraskuun 2007 lopulla MH Seniorikuntosalilla ei roppaa säästelty. Virtapiirin syksy on ollut todella tapahtumarikas. Aloitimme syyskauden moksilaisten vieraana Särkijärven laavulla. Päivä kului rattoisasti nuotion äärellä yhteislaulujen, pikku visailujen ja mölkky-pelin merkeissä. Vierailimme syyskuussa myös Vesangan virtapiirissä, siellä saimme tutustua meille ennestään tuntemattomaan boccia-peliin. Seurakunnan leirikeskus Mutasella järjestettyyn leiripäivään osallistuimme myös isolla joukolla. Koululaisten syyslomaviikolla Toimi-hankkeen tytöt valmistivat keittolounaan Sarvenperän koululla. Ruokailuun osallistui parikymmentä kerholaista. Lokakuun lopulla Jyväskylän yliopiston tutkija Olavi Pajala piti kuntotestin, jossa otettiin aika 10 metrin kahdeksikkojuoksusta ja tuolilta seisomaan noususta. Käsien puristusvoima mitattiin ja tasapainolevyllä seisten liikutettiin tietokoneen nuolta määrättyyn suuntaan vain nilkkoja liikuttamalla. Kolmen kuukauden kuluttua saamme tulokset ja jatko-ohjeet. Marraskuussa saimme vieraaksi Jyväskylän ammattiopiston 18 lähihoitajaopiskelijaa opettajansa Eila Tammisen johdolla tekemään halukkaille jalkahoitoja. Ensi vuoden puolella on mahdollisuus saada oppilailta myös niska-hartia-hierontaa ja intialaista päähierontaa. Seniorikuntosalilla ja uimahallissa käynti oli yksi tapahtuma, johon osallistui myös osa Köntyksistä. Marraskuun lopulla on vielä vuorossa Korpilahden hammashoitajan vierailu, aiheena suun ja hampaiden hoito. Kun tähän vielä lisätään tutustuminen Keski-Suomen museoon ja retki Vaajakoskelle Hutunkiin keilaamaan 3.12., niin sen jälkeen voi pikku hiljaa alkaa hiljentyä joulua odottamaan. Paitsi että onhan vielä pohjoisten kylien yhteinen joulujuhla Ylä-Muuratjärvellä ja sinnehän mennään taas sankoin joukoin. Kunnossa kaiken ikää - hanke on myötävaikuttanut kuntotestin, kuntosalilla vierailun sekä tulevan Hutungin retken toteuttamisessa. Kuntosali ja Hutunki-retket ovat avoimia muillekin kuin virtapiirille. S.H. Kuva: Juhani Kuusela

3 Hirvenkaatomuistomerkki 3 Sunnuntaina pystytettiin muistokivi Saukkolan Hirvimiesten ensimmäiselle kaadolle. Syksyllä 1977 aloitti metsästyksen Oiva Lahtisen ja Kaarlo Ahosen hirviseurue. Ensimmäinen hirvi kaatui Niittylän maalle, synkän kuusikon keskellä olevalle aukolle, jossa kuusentaimet oli ehtineet juuri ja juuri miehen mittaan. Kaatajana oli itseoikeutetusti Ahos- Kalle ja saalis oli hirvenvasa. Saalis sai arvoisensa käsittelyn, kun miehet sen kuljettivat kantamalla nylkypaikalle Niittylään. Riuttas-Matin aloitteesta paikalle pystytettiin nyt muistokivi, keskelle vankkaa kuusikkoa. Viimeistään tässä vaiheessa ymmärtää, että 30 vuotta on pitkä aika - taimikko on muuttunut tukkimetsäksi ja ympäristön aikaisempi synkkä kuusikko puolestaan heinää ja horsmaa kasvavaksi uudistusalaksi. Tilaisuudessa neljä alusta saakka mukana ollutta miestä - Jussi, Paavo, Antero ja Saku ruuvasivat kiveen messinkilaatan, Tälle paikalle kaadettiin Saukkolan Hirvimiesten ensimmäinen hirvi Kaataja Kaarlo Ahonen. Lyhyessä juhlatilaisuudessa muisteltiin toiminnan alkuaikoja ja kiiteltiin seurueen perustajia: heidän sinnikkyytensä ja metsästysintonsa ansiosta myös myöhemmin mukaan liittyneet metsämiehet ovat saaneet nauttia Tapion antimista. Perinnetarina Konkarit Paavo, Jussi, Antero ja Sakari Triviaa: Ensilumi tuli 1977 lokakuun puolivälissä, sohjoista tietä pitkin miehet kantoivat saalista Sen toisen hirven kaatoi Jussi Palviainen Nälkövuoren päälle Kari Lahtinen Ennen vanhaankin oli naimattomia naisia. Heidän siviilisäätynsä ei kuitenkaan ollut sinkku, vaan vanhapiika. Jotkut kiersivät talosta toiseen, mutta jotkut asuivat paikoillaan. Heidän työpanoksensa oli kuitenkin hyvin tarpeen, koska kaikki tehtiin käsin. Jotkut heistä olivat hyvinkin ahkeria. Kaikki eivät olleet kuin Hiskin-Nikki, josta Onni Välivaara kertoi: Kerran juhannuksen jälkeen Nikki tuli lauantai-iltana Välilään ja kysyi töitä. Maanantaina lähdetään heinään Saukkojärvelle. Sinne pääset mukaan, lupasi Välilän isäntä. Nikki vietti pyhäpäivän Välilässä ja nousi aikaisin maanantaiaamuna. Mistäs sitä aloitetaan, kyseli Nikki. No sieltä Kaivo-ojan suusta. Minäpä lähdenkin sinne etukäteen niittämään, lupasi Nikki, heitti teroitetun viikatteen selkäänsä ja lähti pistelemään tietä pitkin Kaivoojalle. Kun väliläiset sitten joukolla saapuivat aloituspaikalle, oli Nikin viikate sievästi pistettynä tallin hirrenrakoon, mutta miestä ei näkynyt missään. Hän oli jatkanut matkaa leppoisammille seuduille. Paksun Santran ja Ajaliinin Saiman muistan minäkin, mutta Röllö-Riikkaa ja Pitkää Ievaa en muista. He elivät ennen minun aikaani. Röllö-Riikka oli siitä erikoinen, että hän ei tiennyt ikäänsä. Mikäs se oli se syntymävuosi, kyseli joku uteliaampi. Ei siihe aikaan semmoisia hullutuksia ollu, tuhahti Riikka. Nythän ne on työväen talot ja kaikki. Saukkolan työväentalo oli juuri valmistunut. Pitkä Ieva asui Välilän pihatuvassa, ainakin jonkin aikaa. Hän oli erinomainen sirpinkäyttäjä. Silloinhan viljat leikattiin sirpillä. Syysvilja, siis ruis, sidottiin lyhteiksi ja koottiin kuhilaiksi. Kevätvilja, ohra ja kaura, koottiin kaksoislyhteiksi eli nikuleiksi. Niistä koottu kuhilas oli nimeltään kykkä. Kun Ieva alkoi leikata, hän halusi leikata yksin koko pellon. Usein se kävikin päinsä. Pellavan vitominen oli usein näiden yksineläjien töitä. Pellavaa viljeltiin melkein joka talossa. Sen käsittely oli ylimääräinen työ, johon emännällä harvoin oli aikaa. Pellavan loukutus oli miesten työtä, mutta vitominen naisten. Aholassa vitomisen suoritti Pontikka-Iita, yksineläjä hänkin. Setä-Oskari oli huomioinut, että ammatti-ihmisiä arvostettiin. Sellaiseksi pitäisi pyrkiä. Ei se häävinen ammattimies tartte olla, kun arvostetaan. Pontikka-Iitallekin viedään kahvi työpaikalle, pohti Oskari. Selitys voi kuitenkin olla yksinkertaisempi. Vitominen on hyvin pölyistä työtä. Iita olisi joutunut puhdistamaan itseään enemmän, jos olisi tullut tupaan kahville. Paksuun Santraan liittyy hauska muisto. Tapahtui joskus 1930-luvulla, ehkä puolenvälin jälkeen. Tuskin olin vielä koulussa. Tarvitsin johonkin rakennelmaani leppäkeppejä. Pellonreunassa oli sopivaa lepikkoa. Suunnittelin meneväni suksilla niitä hakemaan. Oli kevättalvi ja silloin oli talvet lumisia. Äiti oli vastaan. Varsinkin kun ilmaisin, että äidin suuri keittiöpuukko oli sopiva leppien katkomiseen. Miten sinä sen kuletat? Satutat vielä ihtees! Silloin tuli Santra hätiin. Onneksi hän oli käymässä Aholassa. Hän kötösteli paperista ja kankaasta paksun tupen puukolle. Jotenkin se ripustettiin vyötäisilleni. Niin hiihtelin pellonreunassa ja toin leppäkepit ilman mitään haaveria. Paksu Santra herkesi ennustajaksi. Sota siitä tullee, kun lapset leppiä katkovat. Joskushan ne katkoo hampaillaa, nii että suupielet punasena. Aikuiset hymähtelivät Santran puheille. Mutta oikeassa Santra oli. Sotahan syttyi muutaman vuoden kuluttua. Mutta kokonaan ja yksinomaan en sitä syykseni ota. OLa Valokuvat: Kari Lahtinen

4 4 Sarvenperän pojat kesäretkellä Lähtö tapahtui Saunamaratonin jälkeisenä torstaiaamuna. Matin lisäksi Mitsubishin kyytiin nousivat Asko, Kalevi ja Oiva. Kalevin saunaillassa tehdyn suunnitelman mukaan ajettiin Kutturaan Matin ja Pekan mökille, missä laitettiin heti sauna lämpiämään. Makoisten löylyjen ja ruokailun jälkeen ihailimme Lapin heinäkuista iltaa. Aamulla lähdimme takaisin etelän suuntaan. Vuotsossa jaloittelimme Juhanin mökin pihalla, jonne isäntä itse tosin saapui vasta illalla. Pelkosenniemellä poikkesimme baarissa kahvilla ja jatkoimme kohti Savukoskea. Kun tulimme Kemijoen ylittävälle sillalle vähän ennen Savukoskea, päätimme pitää ruokatauon. Matti käänsi auton kauniiseen koivikkoon, mutta siellä olikin hyttysen pesä. Kiireesti autoon ja joen toiselle puolelle missä oli aukealla pysäköintilevike. Otin kattilaan perunoita ja kävin pesemässä ne Kemijoessa. Sillä aikaa pojat virittivät 5 kg:n kaasupullon päällä olevaa Priimusta. Matti avasi hanan ja raapi ankarasti tulta tulitikuilla, mutta Priimus ei syttynyt. Hetken syytä tutkittuamme huomasimme että pullo oli tyhjä. Ajoimme Savukosken kylälle hotelli Samperin Savotan parkkipaikalle. Parkkipaikan ympärillä oli Metsähallituksen toimipaikka ja museoitu Kuusikko-ojan metsäkämppä. Marssimme sisälle avoinna olevaan kämppään. Kämpän kokonaispinta-ala on 134 neliömetriä josta pirttiä 76 neliömetriä. Sisälle tultiin keittiön kautta. Keittiön seinän takana oli kuivaushuone, jossa oli vanhoja metsätyövälineitä, valokuvia ja esitteitä Suomen ensimmäisestä konesavotasta, Samperin Savotasta vuosilta Museossa aika kului kuin iltamissa. Kun tuli poislähdön aika klo 16, niin huomasimme, että ovet oli lukittu ulkoapäin vahvoilla poikkioven salparaudoilla. Ikkunoita ei saanut auki ja siinä silmäiltiin jo tukkijätkien käyttämää lankkulaveria yöpymismielessä. Pelastajaksi koitui kuitenkin kännykkä - pöydällä oli paikallisen matkatoimiston esitteitä joten Asko soitti toimistoon ja ilmoitti että meiltä on riistetty vapaus. Hetken kuluttua Metsähallituksen toimistosta tuli reipasta vauhtia viehättävä rouva, joka avasi oven ja pahoitteli kovasti tapahtunutta. Rouva kertoili meille myös Savukosken nähtävyyksistä ja kesän tapahtumista sekä neuvoi mökkikylän, jossa sitten yövyimme. Matkaa jatkettiin Via Kareliatietä pitkin kohti etelää aivan itärajan tuntumassa. Pysähdyimme mm. Sallan hautajärvellä partisaanien muistomerkillä. Yön vietimme Kuusamossa ja tutustuimme Suurpetokeskukseen sekä Jyrkänkoskella talvisodan taistelun muistoalueeseen. Suomussalmen Juntusrannassa poikkesimme Paukanmäellä, jossa kahden maalaistalon vanhukset ja lapset olivat aikoinaan olleet pommisuojassa talon kellarissa. Kellariin tuli pommituksessa täysosuma, jossa kuoli 11 henkilöä ja pahoin haavoittuneina jäi henkiin äiti ja kaksi lasta. Kirjassa Paukan pommi kerrotaan, että äiti ja lapset vietiin hoidettavaksi vihollisen sairaalaan Uhtualle, josta he palasivat rauhan tultua takaisin. Kuhmossa yövyimme Kalevalan leirintäalueen mökissä ja aamulla tutustuimme Talvisotamuseoon. Matka jatkui läpi vaaramaisemien Lieksaan ja Hattuvaarassa nautimme kahvit Taistelijan talossa. Maanantai-iltana tulimme Ilomantsiin, jossa yövyimme Ruhkarannan lomakylässä Möhköntien varrella. Tiistaiaamu oli helteinen, kun kävelimme Joensuun torilla. Joensuusta löytyi myös tienpää joka johti länteen ja päätyi lopulta Sarvenperälle. Oiva Kuvissa Suomussalmen Paukamäen pommitusten uhrien muistomerkki, Kuusamon suurpetokeskuksen karhu ja Kutturan mökillä Matti isännöimässä. Valokuvat: Kalevi Halinen

5 Tuttuja ja kylänmiehiä 5 Jarmo Lahtinen, Aholan tilan isäntä, asuu kuusi vuotta sitten Aholan pellon laitaan rakentamassaan talossa, joka merkittiin maarekisteriin nimellä Kultaranta. Sarvenperän kansakoulussa opintiensä aloittaneen Jarmon tie kulki Korpilahdella käydyn keskikoulun jälkeen Jyväskylän kauppaopistoon, josta hän valmistui merkonomiksi. Nämä opinnot johtivat oman kotona toimiva tilitoimiston perustamiseen. Lisäksi hän toimii Kuohun Nuorisoseuran ja Piimäsillan tienhoitokunnan rahastonhoitajana, Hallamäen tiehoitokunnan puheenjohtajana sekä Sarvenperäset ry:n toisena tilintarkastajana. Ruumiillinen työkään ei ole Jarmolle vierasta: hän kerää käpyjä siemenviljelyksillä Siemen-Forelian aliurakoitsijana. Selvennykseksi kerrottakoon, että kävyt kerätään nosturia apuna käyttäen puiden latvoista. Kaksitoista vuotta sitten Jarmo palasi takaisin Sarvenperälle asuttuaan kaupungissa edelliset 12 vuotta, ja lunasti syntymäkotinsa kolmelta sisarukseltaan. Jarmon vanhemmat Oiva ja Maire jäivät Aholaan Jarmon muuttaessa omaan taloonsa. Tytär, 24-vuotias Heidi asuu Vantaalla. Kaupungissa asuessaan Jarmo oli jonkun aikaa työssä Vesilaitoksella ja kymmenen vuotta jakoi lehtiä Keskisuomalaisen palveluksessa. Kerrostalojen rappujen ravaamisen lehtinippu kainalossa hän kertoo olleen hyötyliikuntaa parhaimmillaan ja antoi pohjakuntoa mm. kolme kertaa juostulle maratonille ja 90 kilometrin mittaiseen Pirkan hiihtoon. Kahtena talvena Jarmo on ollut myös yhdistetyssä Sarvenperän ja Saukkolan joukkueessa Pudasjärven Umpihankihiihdossa ja on lupautunut mukaan myös seuraavaan ensi helmikuussa käytävään kisaan. Monessa on mies mukana eikä tässä vielä kaikki. Valokuvaus on myös yksi Jarmon harrastuksista Jarmo voimailee omavalmisteisessa selkäpenkissään. eikä pidä myöskään unohtaa teatteria. Olemme vuosien varrella nähneet oman kylän pojan upeissa rooleissa niin Kuohun Nuorisoseuran, Muuramen teatterin kuin Korpilahden Teatterinkin näytelmissä. Tällä hetkellä ei ole missään roolia, mutta lavaste- ja taustahommissa Korpilahdella meni viime kesäkin. Jarmon näyttelijän ura sai alkunsa aikoinaan Saukkolan näytelmäpiirissä löylynlyömänä aikamiespoikana. Onneksi tuo em. rooli ei ole jäänyt päälle. S.H. & K.R. Sarvenperän perinteiset joulumarkkinat koululla sunnuntaina klo Tarjolla on ainakin laadukkaita käsitöitä, maukkaita leivonnaisia ja komeita joulukuusia. Nyt ensi kertaa myös pukkipalvelu lähialueille - tule ja sovi tarkemmin! Tervetuloa!

6 6 Minun talvisotani Iloisina leikimme koulun kevätjuhlassa: Keijuina keikumme, kiidämme, liidämme lentävän linnun lailla. Siitä alkoi huoleton kesä paljain jaloin kirmaten, uiden ja leikkien. Vähitellen kesä vaihtui syksyksi. Keräsimme marjoja ja sieniä talven varalle. Tiesin, että äiti lähtisi opiskelemaan. Halusin olla kaikessa avuksi, sillä olinhan perheemme vanhin lapsi. Paula-tätimme tuli hoitamaan kotiamme äidin lähdettyä. Hyvin viihdyimme hänen seurassaan. Ainoastaan pikkusisko etsi äitiä kaikkialta sormea imien. Minä kävin koulua, sillä olin jo kymmenenvuotias. Isän opetustaito oli innostava. Halusin olla ahkera oppilas. Oli hauskaa kun äiti kävi kotona viikonloppuisin. Mutta iltaisin kuunnellessani vanhempien keskustelua, valtasi mieleni levottomuus tiedostaessani, että jotakin hyvin ikävää oli tapahtumassa. Junien kulku hidastui. Rajalle vietiin tarvikkeita. Radiosta seurattiin tarkkaan uutisia. Rukoiltiin ja toivottiin, ettei toteutuisi tuo pelottava asia: sota. Pian se kuitenkin oli totta. Olimme vähän aikaa koko perhe koolla, kun äidin kurssi oli keskeytynyt. Miehet kutsuttiin rajalle. Meidänkin ikkunaan koputettiin yöllä. Viestin tuoja ilmoitti, että isän on aamulla lähdettävä. Yöllä kuulin äidin itkua, kun hän pakkasi isän tavaroita. Aamulla herätessämme oli isä jo lähtenyt. Muita lähtijöitä muistan: Aarne Minkkinen, Yrjö Sivusuo, Onni Nahkamäki ja nuorempia Toivo Keskinen ja Jalo Ilonen, jotka molemmat kaatuivat. Äiti sytytti tulta keittiön hellaan ja kamarien uuneihin sekä keitti meille vesimaitoa. Me lapset lähdimme ulkoleikkeihimme ja naapuriin kertomaan kuulumiset. Sama kutsu oli käynyt joka kodissa. Yhteinen kohtalo yhdisti pienen kylän asukkaat. Olimme kuin suurperhe, ilot ja surut jaettiin. Äiti puheli naisväelle, että kotirintaman täytyy jaksaa aseveljien tukena. Isät ja veljet olivat siellä jossakin maata puolustamassa. Samaan tapaan kokoonnuttiin kuuntelemaan radiota. Vanhempi väki kyynelehti kuunnellessamme laulua: Mä vartiossa seison nyt yössä yksinäin, on seuranain vain taivaan tähti kirkas Illan hämärtyessä juoksin kotiin pakkasen nipistäessä poskipäitä, lienee siinä kyynelkin vierähtänyt katsellessani isänmaan tähtitaivasta. Pakkasen jatkuvasti paukkuessa kudoin sotilaille rannikkaita pöydällä istuen. Vesikin loppui kaivosta. Risto halusi olla pieni sotilaspoika, joka veti veden kelkalla lähteestä. Äiti teki hänelle lumipuvunkin. Meille lapsille oli tärkeätä olla avuksi, niinpä vedenhakumatkatkin muodostuivat meille mielenkiintoiseksi leikiksi. Entistä reippaampana tarpoi kuusivuotias pikku-sotilas vesikelkalla vettä hakemaan. Saunaveden meille toi Pössyn isäntä Löytänän avannosta. Muistan hänen ystävällisinä tuikkivat silmänsä ja huurteisen parran, kun hän hetkeksi istahti keittiön tuolille. Siinä he äidin kanssa kahvikupposen keralla vaihtoivat kuulumisia. Postin saapuminen tuohon aikaan oli tapaus. Postin noutajat tulivat ajoissa odottamaan. Mieluista oli vihdoin nähdä, kun Orilahden Salme tuli hiihtäen Tuohitietä postireppu selässä. Hän oli aina hymyssä suin pakkasesta välittämättä. Eiköhän sentään koulun eteisen muurin kylki ollut lämmin, että sai kohmettuneita käsiä lämmitellä. Jännittyneinä odotettiin, että kuka sai tänään kenttäpostia. Raili Saulio marraskuussa 1989 Muuratjärven Erämiehet ry 40 vuotta Muuratjärven Erämiehet ry: n perustava kokous pidettiin Korpilahden pitäjän Muuratjärven kylässä, Hallamäen talossa 12. päivänä tammikuuta Kokoukseen oli saapunut 16 osanottajaa. Puheenjohtajana toimi Heikki-Paavali Salonen ja sihteerinä Onni Välivaara. Johtokunnan jäsenmääräksi hyväksyttiin 5 ja kokouskutsut julkaistavaksi joko pylvästai lehti-ilmoituksilla. Liittymismaksuksi hyväksyttiin silloin 10 markkaa ja jäsenmaksuksi 5 markkaa. Silloiseen seuran ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Reijo Kilpioja, Paavo Vehkala, Osmo Pihlajamäki, Veikko Silokunnas ja Onni Välivaara. Tilintarkastajiksi valittiin Iina ja Arvo Ilonen, sekä heidän varamiehikseen Pauli Pekkanen ja Väinö Karhola. Maanvuokrausjaostoon valittiin johtokunta, sekä lisäksi Toivo Sulasalmi, Heikki Hallamäki ja Kalle Ahonen. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Reijo Kilpioja, varapuheenjohtajaksi Osmo Pihlajamäki sekä sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Paavo Vehkala. Seuraavana vuonna, 1968, seuralle ostettiin savikiekkoheitin, joka jouduttiin uusimaan vuonna 1988, 20 vuotta palvelleena. Kolme vuotta puheenjohtajana toimineen Reijo Kilpiojan seuraajaksi valittiin Vilho Heinämäki. Sihteerinä jatkoi edelleen Paavo Vehkala. Vuonna 1973 valittiin puheenjohtajaksi Unto Manerus ja sihteeriksi Onni Virtanen. Samana vuon-

7 7 na hyväksyttiin rauhoitusalueiksi Metsähallituksen maalla olevat Hattulan mäki, Kellovuori ja Parkkolan alue. Samalla päätettiin rauhoittaa metso seuran alueilla. Vuosikokouksessa 1974 seuralle perustettiin kalajaosto, johon valittiin Kalle Ahonen, Unto Noronen, Unto Manerus, Matti Sulasalmi ja Toivo Levänen. Kesäkokouksessa samana vuonna päätettiin antaa apua seuralle maansa vuokranneille osallistumalla viljankorjuuseen. Vuonna 1975 seuraan liittymismaksu nostettiin 30 markkaan ja jäsenmaksu 25 markkaan. Seuran jäsenmäärä oli jo kasvanut sen verran, että johtokuntaan valittiin kahdeksan jäsentä: Paavo Vehkala, Oiva Kilpioja, Toivo Levänen, Unto Manerus, Unto Noronen, Toivo Sulasalmi, Eero Laitinen ja Onni Virtanen. Vuonna 1976 aloitettiin savikiekkoammunnat lentoonammunnan harjoittamiseksi. Samalla päätettiin rakentaa pienoishirvirata Tasaselle kankaalle. Seuran täyttäessä 10 vuotta vuonna 1977 pidettiin tervarieha Saukkolan koululla. Tervamestarina toimi Erkki Kumpu. Samana vuonna pidettiin ensimmäiset jäsentenväliset haulikkomestaruuskilpailut. Vuonna 1980 otettiin käyttöön seuran omat hihamerkit, joita painettiin sekä kankaalle että tarroiksi. Merkin suunnittelukilpailun voitti Sakari Välivaaran ehdotus. Samana vuonna syyskuussa pidettiin maanomistajille illanvietto Saukkolan koululla. Ohjelma oli monipuolista, ja illan päätteeksi tanssittiin hanurimusiikin tahdissa. Vuonna 1981 päättyi Onni Virtasen seitsemän vuotta kestänyt sihteerin kausi ja tilalle valittiin Simo Kilpioja. Puheenjohtajana toimi edelleen Unto Manerus. Rannaltaongintakisat pidettiin Naulajärvellä ensimmäistä kertaa vuonna Mukaan haastettiin Metsäkulman Erä. Kisat ovat jatkuneet vuosittain, kiertopalkintojen kiertäessä seuralta toiselle. Ampumahiihtokilpailuja pidettiin neljänä peräkkäisenä vuonna. Talkootoiminta oli hyvin virkeää, muun muassa tehtiin yleisloukkuja seuralle sekä pyydysrautojen suojaputkia Riistanhoitopiirille raivotautiepidemian leviämisen ehkäisemiseksi. Riistanhoitopiiri jakoi putkia edelleen eri metsästysseuroille. Vanhan Korpilahden Riistanhoitoyhdistys on työllistänyt seuraamme Vihtakankaan ampumaradan kunnostustöillä. Myös yksityisille henkilöille on tehty maalaus- ja kattotalkoita pientä korvausta vastaan. Riistan ruokintaa on tehty aktiivisesti koko seuran toiminnan ajan. Vuosittain on tehty riistapeltoja eri puolille seuran aluetta, sekä kerpoja ja heiniä talviruokintaa varten. Seura on toiminut rauhoituksen etunenässä, sillä on pisin aika metson rauhoittamisessa Korpilahden Riistanhoitoyhdistyksen alueella. Vuonna 1991 valittiin seuran puheenjohtajaksi Paavo Vehkala. Unto Manerus ehti olla puheenjohtajana 17 vuotta. Sihteeri-rahastonhoitajana jatkoi edelleen Simo Kilpioja. Vuonna 1994 rakennettiin Pössyn laavu, johon tehtiin myös tulipaikka, jossa on hyvä paistaa makkaraa sekä keitellä kahvit nokipannulla. Maistuuhan se paremmalta luonnon helmassa. Vuotta myöhemmin rakennettiin Urhon kota, joka on tarkoitettu myös kyläläisten käyttöön. Vieraskirjasta katsottuna kota on ollut hyvin käytössä, jotkut ovat jopa yöpyneet kodalla. Pesimäpönttöjä pikkulinnuille on tehty ja viety maastoon Kuohun ja Sarvenperän koululaisten kanssa. Yhteistyö Sarvenperän koulun kanssa on jatkunut aina näihin päiviin saakka. Tänä vuonna, 2007, jäi koululaisten pilkkipäivä pitämättä huonojen jäiden takia. Luontopäivä Sarvenperän koululla on tuntunut juhlalta, koska opettajat ja oppilaat ovat olleet innokkaasti mukana. Perinteeksi on myös tullut Sarvenperän korsulla vietetty iltapäivä maanomistajille ja jäsenille. Seuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi kutsuttiin Urho Niittylä vuonna Urho on ollut erittäin kannustava ja myötämielinen seuran toiminnan kannalta. EU on tuonut metsästyskulttuuriimme uusia haasteita, on tullut karhut, sudet ja ilvekset kiusaksi vallankin koiramiehille, sekä haitaksi kotieläimille. Näitä petoja on myös seuramme alueella. Se rajoittaa myös metsästystä koiran kanssa, sillä eihän kukaan halua oman koiransa joutuvan suden kanssa kasvotusten. Korpilaki tulee varmasti lisääntymään näiden asioiden myötä. Jäsentilastoa seuratessa porukka alkaa ukkoontumaan. Nuoria ei tunnut metsästysharrastus kovasti kiinnostavan. Onkohan lie tietokoneaikakausi vienyt mukanaan. Toivottavaa olisi, että nuoria alkaisi kiinnostaa esi-isiemme verenperintö. Sanotaan, että metsä on erämiehen kirkko, koiran haukku on papin saarnaa ja luonto veisaa virttä. Seuralla on tällä hetkellä metsästysmaata noin 3000 ha ja jäseniä noin 60. Seuran juhliessa 40-vuotista taivaltaan elossa ovat vielä seuraavat perustajajäsenet: Osmo Pihlajamäki, Onni Välivaara, Erkko Heiskanen, Matti Sulasalmi, Heikki Hallamäki, Paavo Vehkala, Oiva Kilpioja ja Simo Kilpioja. Puheenjohtajana jatkaa Paavo Vehkala ja uutena sihteerinä Kalle Nieminen. Onnea heille ja seuralle tulevina vuosina. 26 vuotta kestänyt sihteeri-rahastonhoitaja- ja toiminnanohjaajakausi on kohdaltani ohi. Simo Kilpioja

8 8 SARVILASTUJA Isänpäivän juhlat siirrettiin jo edeltäväksi torstai-illaksi 8.11., jotta perheiden rauhaa ei suotta häiritä varsinaisena juhlapäivänä. Perhekerho kattoi Grillikan pöytään makkaravartaita, riisipiirakoita ja täytekakkukahvituksen paikalle saapuneille. Menestys olikin iloinen yllätys: isiä oli paikalla peräti 15, sekä muut kyläläiset ja hengessä olijat lisäksi. Pelit ja leikit jäivät tohinassa pitämättä, mutta onneksi vierailla riitti rupateltavaa keskenäänkin. Kiitokset osallistujille, ja onnea isille! Postiosoite Kylä Kelpaa asumismessuviikkoa vietetään Tuolle viikolle osuvat ainakin sarvenperästen perinteiset tapahtumat Saunamaraton ja hevosrieha. Rieha järjestetään jo toista kertaa ja laajennetaan myös muuta eläinkuntaa koskevaksi koko perheen tapahtumaksi. Sarvenperänen Hannele Mäntyjärvi on valittu Kylä Kelpaa -hankkeen projektipäälliköksi. Sarvenperäset ry:n seuraava kokous on koululla Isät, Matti ja Veikko, kävivät reippaasti kiinni pöydän antimiin. Talkoolaisten iltaa vietettiin Metsärannassa Tarjolla oli ruokaa, saunomista ja kahvit kaikille, jotka olivat osallistuneet Saunamaratonin tai muiden tapahtumien talkoisiin. Näkyipä eräässä mökissä olevan pienimuotoista juomatarjoiluakin. Talkoolaisia oli niin suuri määrä, että Metsäranta oli aivan tupaten täynnä ja viimeksi saapuneet saivat enää ulkoruokailupaikkoja. Kyläläiset tekivät retken Mikkelin kaupunginteatteriin katsomaan Myrskyluodon Maijaa. Mukaan lähti peräti 42 henkilöä. Näytelmä oli mukana olleiden mukaan hieno ja koskettava poikkeus yleensä nähtyihin komedioihin. Matkalla käytiin myös ruokailemassa erinomaisessa ruokapaikassa nimeltään Sali & Keittiö. 60 yhteistä vuotta. Marraskuun 1. päivänä vuonna 1947 vietettiin Sarvenperällä häitä. Sää oli tuona päivänä kutakuinkin samanlainen kuin nyt 60 vuotta myöhemminkin: pilvipoutainen, ei lunta, mutta maa oli jo jäätynyt. Hääpäivän aamuna nuori morsian Jenny lähti naapurin Eilan kanssa junalla Jyväskylään. Siellä käytiin kampaajalla ja noudettiin vuokraamosta hääpuku, joka sitten puettiin tuttava-poliisi Leikonsaaren luona morsiamen ylle. Sulhanen Viljo tuli veljensä Reinon kanssa omia teitään Riskoperältä, parturiin hekin, molemmilla kun oli musta parta leuassaan. Vihkikuva otettiin Valokuvaamo Hellaksessa etukäteen ja sitten ajettiin taksilla Jennyn kotiin vihittäväksi ja häitä tanssimaan. Vihkimisen suoritti Petäjäveden pappi Paavo Liimatainen. Mainittakoon vielä että Eila ja Reino ostivat kihlat samalla kaupunkimatkalla. Tänä vuonna Korpijotos kärsi osallistujakadosta. Huono sää ja päällekkäiset tapahtumat verottivat osallistujamäärää niin, että vain neljä henkilöä taivalsi metsäisissä maisemissa. PoKon syntymäpäivät 2.9. keräsivät paljon osallistujia. Ehkä mielenkiintoisinta antia oli äänetön sirkus. Onnea vuoden kylä, Ylä-Muuratjärvi!!! Karaokeilta Tikkalan Harjulassa paljasti, että pohjoisilla kylillä vaikuttaa kymmeniä hyviä laulajia. Aviopari Jenny ja Viljo Heikkinen

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 Puheenjohtajan palsta Hei kaikille venesjärveläisille ja lehden lukijoille. Nyt se ISOKESÄ vihdoin alkoi. Niin ainakin omat lapset sanoivat

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Mesikämmen 2/2006 2/2006

Mesikämmen 2/2006 2/2006 Mesikämmen 2/2006 2/2006 Partiolippukunta Mankkaan Eräsusien tiedotuslehti 2/2006 2 Mesikämmen 2/2006 Mesikämmen on partiolippukunta Mankkaan Eräsusien virallinen tiedotuslehti. Päätoimittaja ja taitto:

Lisätiedot

Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru:

Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru: 17.2.2013 Hyvää helmikuuta Häjy! Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru: "Helmikuu on pakkasherran. Maaliskuu maata näyttää. Huhtikuu humahuttaa. Toukokuussa touot tehdään." Jne. Tottahan

Lisätiedot

KULTAKLUBIN UUTISET 3/2008

KULTAKLUBIN UUTISET 3/2008 KULTA- JA MINERAALIKLUBI r.y. Klubi perustettiin Helsingissä 13.02.1988. Jäseniä on ympäri maata Lappia myöten, keväällä 2008 n. 180. Klubi järjestää Helsingissä pari kokousta vuodessa. Kevätkokous pidetään

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Heta ja Oiva hammashoidossa

Heta ja Oiva hammashoidossa Heta ja Oiva hammashoidossa Innokkaana lähdössä Ihana aamu: emäntä varustaa autoon meidän pesän. Harvoin päästään mukaan, mutta aina silloin on tiedossa jotain tosi innostavaa. Ei haitannut, vaikka ei

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Körpäkkäsanomat 1/2006

Körpäkkäsanomat 1/2006 Körpäkkäsanomat 1/2006 Taustaa Puuveneiden perinneseura Körpäkkä on vuonna 2003 rekisteröity yhdistys, jonka toimintatarkoituksena on puuveneiden perinteiden vaaliminen. Alun perin yhdistyksen perustana

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012 OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta 2012 Kuva Sirpa Heikkinen 2012 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2012 Oikaristen 12-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena.

Lisätiedot

Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010

Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Mestari Liun oppilas Huan Jian Guilinista vieraili Helsingissä 21.6-3.7.2010 välisenä aikana. Hän tutustui Helsinkiin ja sen ympäristöön sekä myös Lahteen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU SAUNASEURA 1.10.2014 1/11 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Ti 9.9. - Su 14.9. 2014 PAIKKA: Pulmankijärvi, Nuorgam ja Pykeijä, Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin

Lisätiedot

Hymer Club Finland 23-25.5.2014

Hymer Club Finland 23-25.5.2014 Hymer Club Finland 23-25.5.2014 25-vuotisjuhla ja kevätkokous iloisessa Itä-Suomessa, Muuruvedellä! Loistava valinta juhlapaikaksi, Hymer Clubin perustamispaikkakunta, Muuruvesi. Aurinkoisena perjantaina

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

18-21.4.2014 Eräkärryvaellus Repovedellä

18-21.4.2014 Eräkärryvaellus Repovedellä 18-21.4.2014 Eräkärryvaellus Repovedellä Lähdin Hämeenlinnasta kohti Repoveden kansallispuistoa. Hain toisen kärryn mukaan raksalta. Hain kaverini matkan varrelta josta jatkoimme yhtä matkaa kohti Repovettä.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI

KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI Viestikyyhkysen sisältö: Puheenjohtajan pulinoita.3 Perhehoidon rekrykamppanaja...4-5 Jäsentuotteemme: Mustaharakka,pelikortit..6 Hupparit,T-paidat...7 Miltä

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Lokakuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Lokakuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Lokakuu 2006 Puheenjohtajan palsta Kylätiedotteita Tämä syksy on ollut varmastikin urani kiireisin, jos kylän kantilta katsotaan. Koulun tulevaisuus

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Esiopettajalle Lehtipaja sopii osaksi esiopetuksen mediakasvatusta Menetelmä on alun perin tehty alakoululaisten l l käyttöön, tämä versio on muokattu siitä

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Visuveden Teollisuusalueen markkinat 5-6.6.2015

Visuveden Teollisuusalueen markkinat 5-6.6.2015 Jäsentiedote 2 JÄÄHDYS-JM Kilpailun johtaja antoi tehtäväksi kirjoittaa hänen ajatuksiaan, minun kirjoittamana, joten tässä niitä nyt sitten tulee. 9.5.2015 kaasuteltiin jälleen kerran Jäähdysradalla jokkis-kisa,

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Pentti O. Pohjola Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Luottamushenkilöt virkistäytymässä Power Parkissa Ammattiosasto vei luottamushenkilöt tänä vuonna virkistäytymään

Lisätiedot

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta.

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta. 1970-luku 1972 Sumiaisten Kunto järjesti Keski-Suomen viestin Syvälahden koululla. Radat suuntautuivat Vintilänvuoren suuntaan. Voittajaksi yöviestissä suunnisti Rajamäen Rykmentti joukkueella Matti Kovanen,

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009 LATTOMERI :n sääntömääräinen Lattomeren koululla keskiviikkona 4.11.2009 klo 18.00 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Länsi-Porin seurakunnan perhekerho Lattomeren kirkko

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.1 2015

Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.1 2015 Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.1 2015 Vuoden 2015 piirihallitus: Sinikka Lindquist Skellefteå puheenjohtaja Jouni Slagner Haaparanta varapuheenjohtaja? Tapio Tamminen Uumaja vähemmistöasiat? Taina Rintamäki

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 Mäntsälä Puhelin 019 -- 6871

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi.

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Pöytäkirja Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry Vuosikokous 22.02.2009 Aika 13.00 14.20 Paikka Seuran Maja Läsnä 39 jäsentä 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti

Lisätiedot

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko!

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantaiaamuna otimme suunnan kohti moision terveyskeskus-sairaalaa. Aamupäivän vietimme Sinivuokko osastolla. Siellä muutamat vanhukset lähtivät heti

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

VÄRT SI LÄN TAPAHTUMAKALENTERI MESSU VÄRTSILÄN KIRKOSSA

VÄRT SI LÄN TAPAHTUMAKALENTERI MESSU VÄRTSILÄN KIRKOSSA VÄRTSILÄN TAPAHTUMAKALENTERI VÄRT SI LÄN KYL ÄT IEDO T E t alvi 2013 /20 14 www. vart sila.f i Värtsilän kirkossa tapahtuu! 04.12. klo 18 Jouluaskartelu perheille seurakuntakodilla. 08.12. klo 17-19 Myyjäiset

Lisätiedot