IHAN HYVÄ TALO!...? Nuorten kokemuksia kristillisestä hoitopaikasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IHAN HYVÄ TALO!...? Nuorten kokemuksia kristillisestä hoitopaikasta"

Transkriptio

1 IHAN HYVÄ TALO!...? Nuorten kokemuksia kristillisestä hoitopaikasta Eeva Salonen Mari Uotila Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia ammattikorkeakoulu Kauniaisten yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / KAUNIAISTEN YKSIKKÖ Eeva Salonen - Mari Uotila Ihan hyvä talo!...? Nuorten kokemuksia kristillisestä hoitokodista. Syksy 2002 Sivut: 83 Liitteet: 7kpl Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa nuorten kokemuksia Majakasta (nimi muutettu), joka on kristillinen lastensuojelulain alainen hoitokoti. Se tarjoaa kuntouttavaa, lääkkeetöntä ja pitkäaikaista hoitoa päihteillä ja rikollisuudella oirehtiville nuorille. Halusimme tehdä tutkimuksen, jossa yhdistyvät lastensuojelu ja kristillisyys. Tutkimuksessa olemme etsineet vastauksia kolmeen kysymykseen. Ensimmäisessä kysymyksessä olemme tutkineet, mikä merkitys Majakalla on nuoren elämässä. Toisessa olemme selvittäneet, miten Majakka on tukenut nuoren ja hänen perheensä välisiä suhteita. Viimeisessä kysymyksessä olemme käsitelleet sitä, minkä merkityksen nuori antaa Majakan kristillisyydelle. Tutkimuksen teoreettisessa osassa käymme läpi tutkimukseen liittyviä aiheita kuten nuorten päihteidenkäyttöä ja kristillistä päihdehoitoa. Tutkimuksen empiirisen aineiston keräsimme käyttäen osallistuvaa havainnointia ja teemahaastattelua. Havainnoimme neljää hoidon alkuvaiheessa olevaa nuorta noin 90 tuntia. Haastattelimme kahta hoidon loppuvaiheessa olevaa nuorta sekä kolmea hoidosta kotiutunutta nuorta. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan nuoren hoidolle antama merkitys riippuu siitä, missä vaiheessa hoitoa hän on. Hoidon alkuvaiheessa olevat nuoret eivät viihtyneet Majakassa. He eivät juurikaan nähneet paikasta hyviä puolia vaan halusivat pois sieltä. Hoidon loppuvaiheessa olevat nuoret ja kotiutuneet nuoret kokivat useimmiten paikan positiivisesti. He itse pitivät paikkaa melko merkittävänä. Se oli heille pysähtymisen aikaa. Hoito ei kuitenkaan ratkaissut kotiutuneiden nuorten päihdeongelmaa vaan nämä jatkoivat päihteiden käyttöä. Tulosten mukaan Majakan työntekijät olivat tukeneet hoidon alkuvaiheessa olevien nuorten suhdetta kotiin olemalla yhteydessä näiden vanhempiin. Haastateltavista nuorista suurin osa koki, että oli saanut työntekijöiltä tukea oman ja perheen väliseen suhteeseen. He olivat olleet usein yhteydessä kotiin. Tutkimus osoitti, että kristillisyys näkyy hoitokodissa ja erityisesti monissa sen työntekijöissä, koska he puhuivat avoimesti Jumalasta. Paikan kristillisyys vaikutti siihen, että nuoret pohtivat suhdettaan Jumalaan ollessaan Majakassa. Majakan hoito-ohjelma on vielä kesken. Tämä näkyy myös tutkimuksista saaduissa tuloksissa. Hoidon kolmatta vaihetta eli nuorten tukiasumista kehitetään vielä. Ehkä tämä tulevaisuudessa mahdollistaa paremmat tulokset hoidon onnistumiselle. Majakassa tehtävä työ on tärkeää ja tarpeellista. Sen tähden kannustamme jatkamaan ja kehittämään hoitoa. Asiasanat: kristillisyys, lastensuojelu, ongelmanuoret, perhetyö, päihdeongelmat, päihdetyö ABSTRACT

3 DIACONIA POLYTECHNIC / KAUNIAINEN TRAINING UNIT Eeva Salonen Mari Uotila Quite a good house!...? Youngsters` experiences of a Christian nursing home Autumn Pages 7 Appendices The purpose of this study has been to find out youngsters` experiences of Majakka (we have changed the name), which is a Christian nursing home under the law of child welfare. It gives rehabilitating, long term care without medicines for those youngsters, who have problems with controlled substances and crime. We wanted to do this study, because we are interested in child welfare and Christianity. In this study we focus on three questions. In the first question we have investigated, what Majakka`s importance for a youngsters` life is. In the second question we have found out, how Majakka has supported relationships between youngster and their families. In the last question we focus on what kind of importance youngsters give to Christianity in Majakka. In the theoretical part of the study there are subjects, which are connected to our study like youngsters` use of controlled substances and Christian work among substance users. In the study we have used the qualitative method. We collected our material by using participatory observation and theme- interview. We observed about 90 hours four youngsters who are in the beginning of the care. We interviewed two youngsters who are going to leave soon and three youngsters who had left Majakka. According to the results of the study we can find that the experiences that the youngsters have depend on which level of the care they are. Youngsters who are at the beginning of the care do not like to be in Majakka. They did not see any good things in Majakka and they wanted away. Youngsters who have left Majakka and youngsters who are leaving soon, think that the place is good. Their own experiences were quite remarkable. That was time of resting. The care did not solve their controlled substance problems for those youngsters who had left Majakka. They had continued using controlled substances. According to the results the workers of Majakka had supported youngsters, who are the beginning of the care relationships, to contact their parents. Most youngsters who we interviewed think that Majakka has supported relationships between youngsters and their families. They had often communicated with their homes. The study showed that Christianity is visible in Majakka, especially it shows in many workers, because they spoke openly of God. The Christianity of Majakka had an effect that many youngsters have thought of their relationship to God. Majakka`s care program is not ready. That shows also in the results. Majakka is still developing their third level which supports youngsters` independent living. Maybe this gives better results to success in the care. The work which Majakka s workers do is important and necessary. That is why we encourage them to continue and develop the care. Key words: child welfare, Christianity, family work, problem teenagers, problems of controlled substances, work with controlled substance users Tän maailman sanat hajotti mun sydämen.

4 Mun oli pakko lentää sinne, missä auringonlaskun takana oli aarre. Tän maailman kylmyys jäädytti mun naurun. Ehkä mä tiennyt enää, mitä kyyneleet olivat. Tän maailman välinpitämättömyys murskasi mun unelmat. Tän maailman tuulet pyyhki pois mun kyyneleet. Itkeä ei saanut. Ja vaikka mä hajosin niin pieniksi palasiksi, kukaan ei halunnu nähdä sitä. Mä huusin ilman ääntä niin lujaa, että sanat hajos tuulen mukana. Enkä mä lopulta tiennyt mitä huusin. Palapeli Sähkötolppa kuin risti, Naulitun viimeinen leposija ei ei leposija, vaan tuskan tyyssija. Luminen iltapäivä, ahdistus kalvaa nuorta mieltä. Mikään ei kasva, ei, ei vielä. Mikään ei ota loppuakseen. Kun leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Miksi? Entä jos ei ollut varaa valita, varaa päättää, varaa hallita. Maanantai taas saapui, liian aikaisin kai Sadepisara

5 1 JOHDANTO NUORTEN SYRJÄYTYMINEN MIKSI NUORI VOI PAHOIN? NUORTEN VAKAVIA ONGELMIA Nuorten päihteiden käyttö Nuoret huumeiden käyttäjinä Muut päihteet Syitä päihteiden käyttöön Nuorisorikollisuus PÄIHDEHOITO SUOMESSA Päihdehuollon palvelut Päihdetyön mallit Nuorten päihdehuolto KRISTILLINEN PÄIHDEHOITO Historiaa Hoitomallit Kristillistä päihdehoitoa tarvitaan MAJAKKA Majakka ry Majakan työntekijät Moniammatillinen henkilökunta Vapaaehtoiset työntekijöiden apuna Majakan asiakkaat Hoidon tavoite Hoitomenetelmät Päivä- ja viikko-ohjelma ja säännöt Omatyöntekijä Perhetyö Parkki ja vierihoito... 32

6 6.5.5 Leiritoimintaa ja seikkailua Majakan kristillinen arvopohja Hoito-ohjelma Ensimmäinen hoitovaihe Toinen hoitovaihe Siirtyminen toiseen taloon Kolmas vaihe eli tuettu asuminen EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimustehtävän määräytyminen Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimusaineiston keruu Teemahaastattelu Osallistuva havainnointi Aineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Majakan merkitys nuoren elämässä Nuorten omia mielipiteitä Majakan merkityksestä Nuorten päihdetausta Nuorten kokemuksia hoitojaksosta Majakan tuki nuoren perhesuhteissa Nuorten yhteydenpito perheeseen Nuorten kokemukset saamastaan tuesta Suhde perheeseen Majakan kristillisyyden merkitys nuorelle Kristillisyyden näkyminen Majakassa Nuorten kokemuksia Majakan kristillisyydestä POHDINTAA Merkittävimmät tulokset ja niiden pohdintaa Nuoret eri mieltä hoidon eri vaiheissa Majakan tuki parantamassa suhdetta perheeseen Kristillisyys sopivasti esillä... 64

7 9.2 Eettistä pohdintaa JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Hoidosta vastaavan puhelinhaastattelu Liite 2 Hoitosopimus Liite3 Säännöt Liite 4 Hoitosuunnitelma Liite 5 Haastattelukysymykset Liite 6 Lupa Liite 7 Lupa

8 1 JOHDANTO Nuoret ryöstivät kukkakaupan Käpylässä. (Helsingin Sanomat ) Alaikäiset varastetulla autolla polkupyöräilijän päälle Lahdessa. (Keski-Uusimaa ) Yhä useammin nuoret ovat esillä lehtien palstoilla rikollisen käyttäytymisen ja päihteidenkäytön takia. Olemme pohtineet, mistä tämä nuorten käyttäytyminen johtuu? Voisiko asialle tehdä jotain? Kenen tehtävänä on puuttua asiaan? Syyt nuoren käyttäytymiseen voivat olla moninaiset. Yhtenä syynä voi olla puuttuva vanhemmuus. Vanhempien vastuulla on huolehtia ja kasvattaa lastaan. Jos vanhemmat eivät kykene antamaan lapselleen riittävää rakkautta ja tukea, lähtee hän etsimään sitä muualta. Nuori tarttuu siihen, mitä ympäristö tarjoaa. Nykyään nuorten on helppo saada päihteitä ja kynnys rikollisuuteen on madaltunut. Jo yksi kokeilu voi johtaa kierteeseen. Nuoren päihde- ja rikollisuusongelmat eivät ole vain nuoren oma ongelma. Se koskettaa koko hänen lähipiiriään: perhettä, ystäviä ja loppujen lopuksi koko yhteiskuntaa. Miten yhteiskunta sitten vastaa näihin ongelmiin? Lastensuojelulaki velvoittaa yhteiskuntaa pitämään lapsista ja nuorista huolta. Jos lapsi tai nuori ei saa riittävää huolenpitoa kotona, on lainmukaista etsiä hänelle turvallinen kasvupaikka. Nuoret, joilla on ongelmia päihteiden ja rikollisuuden kanssa tarvitsevat hoitoa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme yhtä hoitopaikkaa, joka pyrkii omalta osaltaan puuttumaan nuoren ongelmiin. Majakka (nimi muutettu) on kristillinen hoitokoti, joka tarjoaa hoitoa alle 18- vuotiaille päihteillä ja rikollisuudella oirehtiville nuorille. Kiinnostuimme Majakasta, koska halusimme tehdä tutkimuksen aiheesta, jossa yhdistyy lastensuojelu ja kristillisyys. Elokuussa 2001 kävimme vierailulla kyseisessä paikassa. Majakan toiminnanjohtaja oli kiinnostunut tekemään yhteistyötä kanssamme. Yhteisen pohdinnan jälkeen päädyimme tutkimaan nuorten kokemuksia hoidosta. Keskeisinä tutkimuksen aiheina ovat Majakan antaman hoidon, kristillisyyden ja perhetyön merki-

9 9 tys nuoren elämässä. Toteutimme tutkimuksen käyttäen kvalitatiivistyyppisiä menetelmiä; osallistuvaa havainnointia ja haastattelua. Osallistuva havainnointi tehtiin Marin ollessa harjoittelijana Majakassa kesäkuussa Havainnoimme neljää Majakassa olevaa nuorta. Haastattelimme talvella ja kesällä 2002 kahta hoidosta lähtevää nuorta sekä kolmea hoidosta kotiutunutta nuorta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada nuorten äänet ja mielipiteet kuuluviin. Toivomme, että tästä tutkimuksesta olisi apua Majakan hoidon kehittämisessä.

10 10 2 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN MIKSI NUORI VOI PAHOIN? Mitä on nuoruus? Tähän kysymykseen ei ole helppo vastata, sillä se on elämänvaihe, joka vaihtelee yksilöittäin ja kulttuureittain. Lisäksi nuoruutta voidaan lähestyä eri näkökulmista; lääketiede painottaa fyysistä kypsymistä aikuisuuteen, psykologia määrittelee nuoruutta elämänvaiheteorioiden avulla, kasvatustiede tutkii nuoruutta oppimisen ja oppimisympäristön näkökulmasta ja niin edelleen. Jokaiseen nuoruuteen kuuluu kuitenkin sekä fyysinen että psyykkinen kasvu ja kehittyminen. Nuorella on tarve löytää oma paikkansa yhteiskunnasta ja pohtia oman elämänsä merkitystä. Samalla hän valmistautuu itsenäistymiseen ja aikuisuuteen. Tämä saattaa olla vaikea prosessi. Sen tähden nuorten ailahteleva käytös on tyypillistä. Se ei kuitenkaan merkitse, että kyseessä on ongelmanuori. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilén 1999, ) Nuoruus on siis tunteiden vuoristorataa. Mitä paremmin nuori tuntee omat tunteensa, sitä järkevämmin hän toimii. Emotionaaliset ja sosiaaliset vaikeudet purkautuvat nuoruudessa monenlaisena ongelmakäyttäytymisenä. Tunne-elämältään häiriintynyt nuori voi olla niin täynnä vihaa, ettei hän kykene hallitsemaan omaa negatiivista käyttäytymistään. Näitä nuoria Pertti Kemppinen kutsuu riskinuoriksi, koska heidän elämäänsä kuuluu riskikäyttäytymistä. Sen ilmenemismuotoja ovat muun muassa vaikeudet sekä koulussa että kotona ja päihteiden käyttö. Näiden kautta portti syrjäytymiseen on avattu. (Kemppinen 1997, ) Mitä sitten syrjäytymisellä tarkoitetaan? Entä juuri nuorten syrjäytymisellä? Monet tutkijat ovat määritelleet syrjäytymisen käsitettä. Helneen ja Kariston mukaan syrjäytyminen kokoaa yhteen erilaisia sosiaalisia ongelmia. Sipilän määritelmässä sillä tarkoitetaan yksilöä yhteiskuntaan yhdistävien siteiden heikkoutta. (Aaltonen ym. 1999, ) Lisäksi käsitettä on jaoteltu eri muotoihin; puhutaan innovatiivisista ja vetäytyneistä syrjäytyneistä. Innovatiiviset syrjäytyjät ovat itse valinneet elämäntapansa. Vetäytyneillä syrjäytyneillä ei taas ole mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan haluamalla tavalla. Syrjäytymisen käsitettä on paljon kritisoitu, koska se on epämääräinen. Sitä käytetään monissa yhteyksissä väärin. (Rönkä 1997, 8.)

11 11 Syrjäytymisen vastakohtana voidaan pitää elämänhallintaa. Se on monimutkainen prosessi, jossa elämänhallinnasta siirrytään kohti syrjäytymistä. Mitä useammalla elämänalueella nuori joutuu vetäytymään syrjään, sitä syvempää syrjäytyminen on. (Aaltonen ym. 1999, ) Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat yleensä koulunsa keskeyttäneitä tai työttömiä sekä heidän ongelmanaan ovat päihteiden väärinkäyttö. Itse he eivät kuitenkaan koe olevansa syrjäytymisvaarassa. Syrjäytymisen tuntomerkkejä ovat muun muassa oman elämän hallinnan puute, fyysinen etäisyys ja vajaakuntoisuus. (Tie selviytymiseen 1997, 1, 4 5.) Tyypillisiä syrjäytyneen nuoren ominaisuuksia sen sijaan ovat vaikeudet peruskoulussa, matala koulutustaso, ammattitaidottomuus, lyhytkestoiset työsuhteet ja rikollinen elämäntapa. Juuri vähiten koulutusta saaneiden nuorten todennäköisyys syrjäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle on suuri. Myös työttömyys on johtanut siihen, että yhä useampi nuori ajautuu köyhyyteen ja sosiaalitoimen asiakkaaksi. Yleensä monien kasautuneiden ongelmien myötä nuori syrjäytyy yhteiskunnasta. (Kemppinen 1997, 130, 138.) Tarkkoja lukuja vuosittain syrjäytyneistä tai syrjäytymisvaarassa olevista nuorista ei kyetä laskemaan, koska ilmiö on niin monimuotoinen (Aaltonen ym.1999, 425). Jos näitä nuoria ei pystytä vetämään mukaan yhteiskuntaan, heidän ongelmansa kasaantuvat. He menettävät uskon itseensä ja saavat tilalle syrjäytyneen ihmisen identiteetin. Heidän tulevaisuutensa ei näytä hyvälle. (Kemppinen 1997, 131, 133.) Onneksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi toimii monia yhteisöjä ja projekteja (Tie selviytymiseen 1997, 4). Esimerkiksi Majakka on yksi tämänkaltaisista hoitoyhteisöistä, koska sen kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat ja syrjäytyneet nuoret.

12 12 3 NUORTEN VAKAVIA ONGELMIA Jokaisen nuoren kuuluisi saada elää onnellista ja rikasta elämää. Heidän kuuluisi rakentaa omaa identiteettiään ja saada sosiaalisista suhteista tukea kasvuprosessiinsa. Nämä eivät kuitenkaan toteudu kaikilla nuorilla vaan heillä on suuria ongelmia elämässään kuten päihteidenkäyttöä, rikollisuutta ja mielenterveysongelmia. Yleensä he eivät itse edes näe ongelmiaan. Tässä luvussa keskitymme nuorten ongelmista päihteisiin ja rikolliseen elämäntapaan, koska tutkimuksemme kohderyhmällä on erityisesti näitä ongelmia. Päihteillä tarkoitetaan aineita, joilla on päihdyttävä vaikutus käyttäjäänsä. Tavallisimpia nuorten käyttämiä päihteitä ovat alkoholi, tupakka, lääkkeet liuotinaineet ja huumeet. 3.1 Nuorten päihteiden käyttö Nuoret huumeiden käyttäjinä Monien tutkimusten mukaan Suomen huumetilanne on 1990-luvun alusta alkaen vaikeutunut. Tähän on vaikuttanut huumeiden kysynnässä ja tarjonnassa sekä niiden säätelyssä tapahtunut muutos. Huumeiden liikkumismahdollisuudet ovat parantuneet, koska EU:n laajentuminen ja entisen Neuvostoliiton alueella tapahtuneet rakenteelliset muutokset ovat avanneet rajoja. Lisäksi Suomessa 1990-luvulla tapahtuneet muutokset kuten taloudellinen lama, sosiaalisten tukiverkkojen heikkeneminen ja työttömyys ovat vaikuttaneet huumausainekaupan laajenemiselle ja käytön lisääntymiselle. (Saarto 1998, 66.) Suomessa yleisimmin käytetyt huumeet ovat kannabis, amfetamiini ja heroiini. Kannabistuotteista hasis on suositumpaa kuin marihuana. (Jarasto & Sinervo 1999, 123.)

13 13 Nyt uuden vuosituhannen alussa eletään yhä kasvavan huumeongelman kanssa. Esimerkiksi vuotiaille suomalaisnuorille tehdyissä Stakesin tutkimuksissa vuonna 1995 kannabista oli käyttänyt viisi prosenttia, kun luku vuonna 1999 oli kymmenen prosenttia. Sukupuolella ei ollut suurtakaan eroa.(huumausainekysymys on jokaisen asia esipuhe.) Nuorten terveystapatutkimuksen perusteella vuonna 1999 noin puolet vuotiaista tiesi tuttavapiirissään olevan ainakin yhden henkilön, joka on kokeillut huumaavia aineita. Osuus oli lisääntynyt 1990-luvulla. Suurin osa huumeiden tarjonnasta tuli ystäviltä ja tuttavilta. (Mustalampi 2001, 54.) Suomalaisia nuoria, jotka käyttävät säännöllisesti huumeita, on edelleen vähän. Noin yksi prosenttia vuotiaista nuorista oli käyttänyt kannabista yli 20 kertaa. Kannabiskokeillut olivat yleisimpiä Etelä- Suomessa ja etenkin pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa. Muiden huumeiden käyttö oli edelleen vähäistä. Vuonna vuotiaita nuoria heroiinin käyttäjiä ei juurikaan ollut, mutta vuonna 1999 noin yksi prosentti nuorista oli kokeillut heroiinia. (www.stakes.fi/tiedotteet/2000/56.htm.) Lisäksi nuorista yksi prosenttia oli kokeillut jotain muuta laitonta huumetta kuin kannabista ja heroiinia. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisnuorten huumeidenkäyttö on kuitenkin alhaisella tasolla. (www.stakes.fi/tiedotteet/2001/16.htm.) Nuorten tavat käyttää huumeita ovat moninaiset; on kokeilua, käyttöä ja ongelmakäyttöä. Ne saattavat muuttua nopeasti; kokeilu johtaa käyttöön ja käyttö muuttua ongelmakäytöksi. Huumausaineiden käyttökulttuurille on myös ominaista eri aineiden sekakäyttö sekä turvautuminen erilaisiin korvikkeisiin, kun varsinainen saanti on jostain syystä estynyt (Seppälä 2001, 10). Huumeita käyttävät nuoret tulevat erilaisista sosiaalisista taustoista. Huonoissa sosiaalisissa oloissa elävän nuoren kynnys alkaa käyttää huumeita on matala etenkin, jos hänellä on paljon ongelmia elämässään ja päihteiden käyttö on ympäristöstä ja vanhemmilta opittua. Toisenlaisessa käyttökulttuurissa nuori oppii maksimoimaan hyvää oloaan huumeiden avulla. Tällaisen huumeiden huvikäytön motiivit saattavat liittyä esimerkiksi juhlimiseen, yhdessäoloon ystävien kanssa tai statuksen hankintaan. (Rantala 2001, ) Huumeiden käyttöön pitää aina puuttua. Käyttäjän tunnistaminen on yleensä kuitenkin hankalaa. Tämän takia puuttuminen saattaa viivästyä. Yksittäisiä huumekokeiluja ja

14 14 satunnaiskäyttöä ei välttämättä edes huomata. Huumeiden käyttö on kenties selkeimmin havaittavissa nuoren elämäntavoissa ja olemuksessa sekä kotona, koulussa ja kaveripiirissä tapahtuvien muutosten perusteella. Nuorilla huumeiden käyttäjillä on yleensä muun muassa poissaoloja koulusta ja kotoa, lisääntynyttä rahantarvetta ja elämänarvojen muuttumista. (Leskinen 2001, ) Muut päihteet Stakesin vuonna 1999 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten valtapäihde on alkoholi. Ainostaan noin 10 prosenttia peruskoulun yhdeksäs luokkalaisista oli täysin raittiita, noin 75 prosenttia oli kokenut humalan ja noin puolet nuorista oli ollut humalassa kyselyä edeltäneen kuukauden aikana. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten nuorten humalajuominen on Euroopan kärkitasoa. Alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö on ollut etenkin tyttöjen suosima päihde. Vuonna vuotiaista tytöistä 19 prosenttia ja pojista seitsemän prosenttia oli käyttänyt alkoholia ja pillereitä yhdessä. (www.stakes.fi/tiedotteet/2000/56.htm.) Nuorten huumekokeiluista suurin osa tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Vakavimmillaan pitkäaikainen alkoholinkäyttö johtaa henkiseen ja ruumiilliseen riippuvuuteen eli alkoholismiin. Alkoholiin tottumaton nuori voi saada alkoholimyrkytyksen, joka pahimmillaan voi johtaa kuolemaan. Alkoholiongelmainen nuori ei kykene suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin. Lisäksi hänellä on yleensä ongelmia ihmissuhteissa ja raha-asioissa sekä yleistä pahaa oloa. (Holopainen 2001, ) Nuorten keskuudessa tavallisimpia väärin käytettyjä lääkkeitä ovat unilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet. Ne lisäävät alkoholin ja muiden päihteiden vaikutusta, mutta lieventävät niiden vieroitustiloja. Nuorten lääkkeiden väärinkäytöllä ei yleensä ole kysymys varsinaisesta lääkeriippuvuudesta vaan kokeilunhalusta. Tiedot lääkkeiden vaikutuksista saattavat kuitenkin olla virheellisiä ja näin johtaa jopa myrkytystapaturmiin. Jos lääk-

15 15 keiden väärinkäyttö kehittyy säännölliseksi tavaksi, vaikeuttaa se nuoren päihdeongelmaa nopeasti. (ma 2001, 31.) Imppaukseksi kutsutaan haihtuvien aineiden kuten teknisten liuottimien, bensiinin ja nestekaasujen haistelua ja hengittämistä päihtymystarkoituksella. Sitä esiintyy useimmiten vuotiaiden ikäryhmässä ja tapahtuu yleensä kaveriporukoissa, joissa varsinkaan nuorimmat eivät tiedä imppauksen vaaroista. Nykyään yleisin impattu aine on butaani, joka on aiheuttanut myös kuolemantapauksia Suomessa. (ma 2001, 39.) Tupakkatuotteita käytetään polttamalla, pureskelemalla tai antamalla niiden imeytyä limakalvoilta verenkiertoon. Tupakka luokitellaan päihteiksi, koska se aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Maailman terveysjärjestön mukaan nikotiini on luokiteltava riippuvuutta aiheuttavien ominaisuuksiensa perusteella vaikeimpaan ryhmään, jossa ovat myös muun muassa heroiini ja kokaiini. Nuorilla tupakointi liittyy kiinteästi alkoholin ja huumeiden käyttöön sekä muihin epäterveisiin elintapoihin. Tutkimuksissa ei ole löytynyt lainkaan huumeiden käyttäjiä ja kokeilijoita, jotka eivät tupakoisi. Tupakointi aloitetaan yleensä suunnilleen 14 vuoden iässä. (ma 2001, ) Suomessa vuonna 1999 neljännes 15 -vuotiaista nuorista ei ollut kokeillut tupakkaa. Päivittäin vähintään yhden savukkeen polttavia nuoria oli neljännes ja suunnilleen puolet nuorista oli joko eriasteisia kokeilijoita tai epäsäännöllisiä tupakoijia. Nuorten tupakoinnin suhteen Suomi on Euroopan kärkimaita, mutta maiden väliset erot eivät ole suuret. (www.stakes.fi/tiedotteet/2001/16.htm.) Syitä päihteiden käyttöön Ei ole olemassa vain yhtä syytä, miksi nuoret putoavat päihdekierteeseen. Alkusysäyksen saattaa antaa uteliaisuus, kiinnostus ja kokemuksen nälkä. Useimmiten nuori kuvittelee, että fyysinen ja psyykkinen riippuvuus ei koske häntä vaan hän voi lopettaa mil-

16 16 loin tahansa. Joskus nuoren elämässä on tilaus päihteiden käytölle. Hän saattaa olla pettynyt ihmissuhteissa, koulunkäynnissä tai perheen ongelmat ahdistavat. Taustalla voi olla vanhoja käsittelemättömiä suruja ja menetyksiä. Myös kaveripiirin painostus voi johtaa aineiden käyttöön. Säilyttääkseen paikkansa ja arvostuksensa ryhmässä on käytettävä päihteitä. (Jarasto & Sinervo 2001, 124.) Päihteiden käytön aikana ja varsinkin, jos se on ollut tiivistä, nuoren elämä on kaventunut ja pyörinyt ainoastaan aineiden ympärillä. Myös perhe on jäänyt vähemmälle huomiolle. Nuoren päihteiden käyttö onkin aina koko perheen yhteinen ongelma. Jotta nuori pääsee irti aineista, tarvitsee hän aikuisten tukea. Nuoren ollessa kadulla humalassa, pilvessä tai muuten vaikeuksissa, aikuiset puuttuvat liian harvoin siihen. Piittaamattomuus ja välinpitämättömyys ovatkin nykyaikana lisääntyneet. Nuorten päihteiden käyttöä pidetään nuoren ja hänen perheensä asiana, joka ei kuulu muille. Näin nuori, jonka vanhemmilla on liian vähän voimavaroja lapselleen, jää kaikkien taholta heitteille. Syyllistäminen ei auta kuitenkaan ketään vaan sen sijaan pitää miettiä ongelmiin ratkaisua. (Jarasto & Sinervo 2001, ) Onneksi Suomessa on olemassa lastensuojelulain alaisia hoitokoteja päihdeongelmaisille nuorille kuten Majakka. 3.2 Nuorisorikollisuus Nuorisorikollisuus on maailmanlaajuinen ilmiö. Yleensä se on lyhytaikaista ja rikokset ovat lieviä. Suomessa poliisitilastojen mukaan rikoksia tehdään eniten vuotiaina. Suurin osa rikoksentekijöistä on poikia. Vain alle kymmenesosa nuorista rikoksentekijöistä on tyttöjä. Myymälävarkauksiin he kuitenkin syyllistyvät yhtä usein kuin pojat. (Aaltonen ym. 1999, 399, 401.) Tytöillä saattaakin varhaisnuoruuteen liittyä kausi, jolloin he varastavat kaupoista jotain pientä. Tämä on kuitenkin yleensä ohimenevä jakso. Lisäksi tytöillä on yleensä rikoksia toteuttaessa avustajan rooli. He kiinnittävät esimerkiksi kaupan myyjän huomion, jotta pojat saavat rauhassa valita, mitä varastavat. (Jarasto & Sinervo 1999, ) Nuoret tekevät yleensä ryhmärikoksia. Tyypillisimmät rikokset liittyvät vapaa-ajanviettoon, alkoholiin ja ikärajoja koskeviin sääntöihin. Näitä

17 17 ovat muun muassa autovarkaudet, muut varkaudet, pahoinpitelyrikokset, näpistykset, rattijuoppous, ajokortitta ajo ja vahingontekorikokset. Rikoslakirikoksissa nuorten tekemien osuus on pysynyt melko tasaisena. Nuorten tekemät pahoinpitelyrikokset ovat sen sijaan lisääntyneet. (Aaltonen ym. 1999, ) Tutkimusten perusteella nuorten väkivaltainen käyttäytyminen kohdistuu keskimääräistä useammin heille vieraisiin henkilöihin. Tämä tieto saa aikaiseksi pelkoa. Yleensä nuorten väkivaltaisuuteen liittyy tarve näyttää muille ja tämän takia tilanteen hallinta saattaa kadota. He eivät aina ymmärrä, mitä jälkeä lyönnit ja potkut voivat aiheuttaa. Myös huumeisiin liittyvät rikokset ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Jäätyään huumekierteeseen nuoren täytyy yleensä tehdä rikoksia, jotta hän pystyy rahoittamaan aineiden käyttöä. (Jarasto & Sinervo 1999, 115, 129, 132.) Syitä nuorten rikolliselle käyttäytymiselle löytyy paljon. Suurin osa nuorten tekemistä rikoksista johtuu ymmärtämättömyydestä, ajattelemattomuudesta, jännityksestä ja toiminnan etsimisestä. Pitkään jatkuneen rikollisuuskierteen syyt ovat yleensä syvemmät. Rikoksentekijän persoonallisuus tai muut yksilölliset ominaisuuden voivat selittää rikollisuutta. Syy voi olla myös perheessä ja kaveripiirissä. Nuorella voi olla hoidon ja huolenpidon laiminlyöntiä tai pahoinpitelyä kotona. Lisäksi rikollinen käyttäytyminen saattaa olla opittua toisilta ihmisiltä tai toiset ihmiset ovat leimanneet nuoren rikolliseksi, jolloin hän lähtee toteuttamaan näitä oletuksia. (Aaltonen ym. 1999, , ) Varhainen puuttuminen nuoren tekemään rikokseen ja rikoskierteen katkaiseminen jo alkuvaiheessa ovat erittäin tärkeitä nuoren rikosuran pysäyttämisen kannalta. Majakka pyrkii omalta osaltaan pysäyttämään nuoren rikollisen käyttäytymisen. Myös nuorisorikollisuuden ennaltaehkäiseminen on tärkeää pyrittäessä lisäämään nuoren hyvinvointia ja ehkäisemään syrjäytymistä. (mt. 1999, 401, 404.) Nuorten rikoksiin suhtaudutaan välillä valinpitämättömästi ja niitä vähätellään. Tämä saattaa alentaa kynnystä tehdä rikoksia ja hämärtää nuoren moraalia. Rikoksia tekevät nuoret kuitenkin yleensä tietävät, että heidän toimintansa on yhteiskunnassa vallitsevien arvojen ja lakien vastaista. (Jarasto & Sinervo 1999, )

18 18 4 PÄIHDEHOITO SUOMESSA Yhä useammat nuoret tarvitsevat apua päästäkseen eroon päihteistä tai edes ymmärtääkseen oman vakavan tilansa. Suurin huoli nuoresta yleensä on hänen läheisillään ja ammattilaisilla. Yhdestä huumekokeilusta voikin yllättäen tulla koko nuoren elämää ja hänen lähipiiriään koskettava ongelma. Miten yhteiskunta vastaa tähän kasvavaan ja samalla haastavaan ongelmaan? 4.1 Päihdehuollon palvelut Päihdetyön kohteeksi katsotaan päihteiden ongelmakäytön ja siitä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisy ja vähentäminen ja päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen. Suomessa on päihdehoitojärjestelmä, jonka perustana on sosiaalihuoltolaki. Tätä täydentää päihdehuoltolaki. Päihdehuoltolaki velvoittaa kuntaa järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sijoitettuja päihdehuoltopalveluja, jotka vastaavat määrältään ja laadultaan kuntalaisten tarpeita. Kansanterveyslaki määrittää päihteiden riippuvuuskäytöstä johtuvan hoidontarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseksi toiminta alueeksi. Tärkeää on yhteistyö ja keskinäinen verkostoituminen. (Saarelainen, Stengård & Vuori-Kemilä 2000, ) Päihdehuollon palvelut jaetaan yleis- ja erityispalveluiksi. Yleispalveluihin kuuluvat sosiaalitoimet, terveyskeskukset ja sairaalat. Erityispalveluihin kuuluvat taas A-klinikat liitännäispisteineen, nuorisoasemat, osto- ynnä muut sopimuksella hankitut palvelut, kuntoutuslaitokset, päiväkeskukset ja erityispalvelujen yhdistelmät, esimerkiksi perheneuvola. Palvelut jaetaan myös avo- ja laitospalveluihin ja "välimuotoisiin" palveluihin, joita ovat tukiasunnot, puolimatkankodit ja ensisuojat. Kunta voi halutessaan ostaa palveluja myös kolmanteen sektoriin kuuluvilta tahoilta kuten aatteellisella ja liiketaloudellisella pohjalla työskenteleviltä järjestöiltä. Nämä ylläpitävät kuntoutusyhteisöjä huumeiden käyttäjille. Majakka on yksi esimerkki aatteellisella pohjalla toimivasta järjestöstä. Myös kristilliset kirkot ja seurakunnat ovat luoneet omat palveluverkostonsa. Hoi-

19 19 topalveluja on saatavilla myös yksityisesti ja epävirallisesti kuten omaisilta. (Saarelainen ym. 2000, ) 4.2 Päihdetyön mallit Erilaisista päihdetyön malleista puhuttaessa törmätään käsitteisiin primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventio. Primaaripreventio on koko väestöön kohdistuvaa asennekasvatusta ja tiedon jakamista eli ennaltaehkäisevää työtä. Sekundaaripreventio kohdistuu niihin ihmisiin, jotka ovat niin sanotusti vaaravyöhykkeellä ajautua päihdeongelmaan. Tertiaaripreventioon kuuluu hoitomenetelmät, joilla pyritään pysäyttämään jo syntyneen ongelman eteneminen ja sen vaikutus ympäristöön. (Saarelainen ym. 2000, 49.) Näistä päihdetyön malleista Majakan tarjoama hoito edustaa tertiaaripreventiota. Huumausaineisiin liittyvän riippuvuuden hoitomuodot vaihtelevat käytettyjen huumausaineiden ja riippuvuuden vaikeusasteen mukaan. Hoitomuodot voidaan jakaa psykososiaalisiin eli lääkkeettömiin ja lääkkeellisiin hoitomuotoihin. Psykososiaalisista hoitomuodoista käyttökelpoisimmiksi huumeriippuvuuden hoidossa ovat osoittautuneet kognitiivis- behavioraaliset terapiat, niin sanotut 12-kohdan ohjelmat, ryhmä- ja yhteisöhoito-ohjelmat ja erityisesti nuorempien huumausaineiden ongelmakäyttäjien kohdalla perheterapeuttiset interventiot. Psykososiaaliset hoitomuodot voidaan jaotella vielä avo- ja laitoshoitoon. (www.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/huumemuistio/muistio.htm.) Avohoidossa nuorta ei tarvitse erottaa omasta kasvuympäristöstään sairaalaan tai laitokseen Avohoitoa antavissa hoitopaikoissa tarkoituksena on arvioida nuoren tilannetta ja ohjata nuori oikeanlaiseen hoitoon. Joissakin yksiköissä on myös avokatkaisuhoitoa erilaisin menetelmin kuten akupunktiota. Avohoidossa on myös mahdollista saada hoidon jälkeistä seurantaa ja erilaista terapiaa. Laitoshoidossa oleellista on nuoren pysäyttäminen ja päihdekierteen katkaisu. Nuorelle tehdään henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma, jota tarkastellaan hoidon eri vaiheissa. Sijoitukset laitoshoitoihin ovat yleensä pitkäaikaisia, vähintään kuusi kuukautta. (Tallgren 2002, )

20 Nuorten päihdehuolto Alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta päihdehoitokysymyksissä määrittää lastensuojelulaki. Tämä laki turvaa ja oikeuttaa lasta tai nuorta turvalliseen kasvuympäristöön kaikissa hänen elämänsä vaiheissa. Nuori voi saada apua päihde- ja rikollisuusongelmiinsa avohuollon tukitoimesta, jolloin nuori ja hänen huoltajansa suostuvat vapaaehtoisesti hoitoon. Avohuollon tukitoimena laitoshuolto voi jatkua enintään kolme kuukautta. Huostaanottotapauksessa sosiaalilautakunta voi velvoittaa nuoren hoitoon. Tämä kuitenkin edellyttää, että avohuollon tukitoimet eivät ole enää riittäneet. (Lastensuojelulaki 1, 14, 16.) Nykyään nuoret ovat paljon sallivampia huumeita kohtaan kuin aikaisemmin. Esimerkiksi pilven polttelua ei nuorten keskuudessa pidetä enää lainkaan pahana asiana. Perheen ongelmat ja vanhempien kyvyttömyys toimia turvallisena aikuisena lisää nuorten oirehdintaa kuten huumeiden käyttöä. Lastensuojelun ja nuorten osalta voidaan todeta, että vaatimukset palvelujärjestelmää kohtaan ovat kasvaneet ja muuttuneet. Suurimpana ongelmana nähdään hoitoonohjausjärjestelmän toimimattomuus. Päihdeongelmaisten nuorten tilannetta ja hoidon tarvetta on vaikea nykyresursseilla kartoittaa. Kuitenkin varhainen puuttuminen olisi näiden nuorten kohdalla erityisen tärkeää. Myös soveltuvista hoitopaikoista on puute. Huumeriippuvuudesta kärsivien nuorten hoidossa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota perheiden ja lähiverkostojen tukemiseen sekä nuorten ja heidän perheensä välisen suhteen hoitoon. Tässä haastavassa tehtävässä olisi tärkeää myös kehittää ja parantaa työntekijöiden koulutusta, jotta heillä olisi kykyjä ja voimavaroja auttaa näitä nuoria ja heidän perheitään. (www.stakes.fi/tiedotteet/2000/130.htm.).

21 21 5 KRISTILLINEN PÄIHDEHOITO Majakkaa esitellessä mainitaan paikan olevan kristillinen hoitokoti. Mitä kristillinen hoitokoti sitten tarkoittaa ja eroaako se jotenkin niin sanotusta tavallisesta päihdehoitopaikasta? Mitä yleensä kristillinen päihdehoito tarkoittaa? Miten kristillinen ulottuvuus on toteutettu hoidon tavoitteistossa ja sisällössä? Onko niissä yksikkökohtaisia eroja? 5.1 Historiaa Tarkastellessamme vapaaehtoisen päihdetyön kehitystä Suomessa nähdään amerikkalaisten ja englantilaisten raittiusliikkeiden vaikutus 1830-luvulla luvulla alkoholistityön nousuun vaikuttivat vapaakirkollinen liike ja granfeltiläinen raittiusliike sekä sisälähetystoiminnasta saadut mallit. Raittiusliikkeiden piirissä perustettiin alkoholistiparantoloita. Ennen tätä oli kristillisten järjestöjen toimesta perustettu koteja kodittomille, joiden joukossa oli myös alkoholiongelmaisia. Pelastusarmeijalla ja Kaupunkilähetyksellä oli myös jonkin verran toimintaa alkoholiongelmaisten auttamiseksi luvun alussa Suomeen tuli valkonauhaliike, joka perusti yömajoja ja pelastuskoteja. Sininauhaliike tuli maahamme vuonna 1936 ja kolme vuotta myöhemmin se avasi jo ensimmäisen kotinsa. (Niemelä 1996, 162.) 1960-luvun loppupuolella perustettiin Vihreä Keidas ry ja Arkadian nuorisopoliklinikka, jotka pyrkivät vastaamaan kasvavaan huumeongelmaan luvulla Samarialähetys ry, kristillinen Alkoholisti- ja Narkomaanityö KAN perustivat hoitokoteja ja A- klinikka perusti useita nuorisoasemia huumeongelmasta kärsiville. Samalla vuosikymmenellä erilaiset kristilliset järjestöt hakeutuivat yhteistyöhön toistensa kanssa. Sininauhaliitosta muodostui kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto vuonna 1983, jonka yhteyteen oli vuonna 1998 liittynyt 68 kristillistä päihdejärjestöä. (mt. 1996, ) Muutamia vuosia myöhemmin sininauhaliitosta tuli myös Majakan kattojärjestö.

22 22 Kristilliset päihdejärjestöt ovat viime vuosisadalta lähtien aina 1960-luvulle saakka toimineet erilaisten huollollisten asumispalveluiden tuottajina katulähetyksen ja muun toiminnan rinnalla luvulla perustettiin paljon pieniä kristillisiä hoitokoteja erityisesti maaseudulle luvulla keskityttiin tukiasunto- ja päiväkeskustoiminnan kehittämiseen luvulla huumeet nousivat esiin kasvavana ongelmana. Silloin aloitettiin erityispalvelujen kehittäminen niille, joiden oli vaikea irrottautua päihteiden käytöstä. Tällöin myös laajennettiin ammatillista polikliinista toimintaa. Huumehoidon kehittäminen, erilaiset työllistämistoimet, ehkäisevä päihdetyö ja toipumisryhmätoiminta olivat erityisesti esillä 1990-luvulla. (Mt 1996, 165.) 5.2 Hoitomallit Sana kristillinen tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan kristinuskon oppien mukaista. Kristillisellä päihdehoidolla tarkoitetaan siis kristinuskon mukaista päihdehoitoa. Kuitenkin tämän käsitteen sisällä olevissa hoitoyksiköissä on paljonkin eroja. Kristillinen päihdehoito ymmärretään helposti hoidoksi, joka sisältää paljon kristillisiä tapoja kuten rukousta ja raamatunlukua. On kuitenkin myös monia kristillisiä yhdistyksiä ja järjestöjä, joiden tarjoamat palvelut ja hoitomallit ovat pääasiallisesti "maallisia", mutta kuitenkin yhdistyksen säännöissä ne ilmaisevat olevansa kristillinen järjestö. Minkälaisia eroja näissä sitten oikeasti on? Jorma Niemelä määrittää tutkimuksessaan Usko, hoito ja toipuminen Suomessa oleville kristillisten järjestöjen ylläpitämille ja pidempiaikaista hoitoa antaville päihdehoidon yksiköille neljä erilaista mallia. Nämä mallit määritellään yksikön tavoitteen asettelun, palvelujen ja henkilökunnan rakenteen mukaan: elämänkatsomusmalli, ammatillinen malli, yhdistelmämalli ja palvelumalli. (Niemelä 1996, ) Elämänkatsomusmallissa kristillisen uskon sanoma anteeksiantamuksesta on esillä päivittäin. Hoidon tavoitteena onkin vapautuminen päihteistä henkilökohtaisen uskon ratkaisun kautta ja uuden elämän löytäminen. Arjessa tämä näkyy jokapäiväisissä sielunhoitokeskusteluissa ja raamattupiiri tyyppisessä ryhmätyöskentelyssä. (Mt 1996, 198.)

23 23 Yhdistelmämallissa hoitoyksikkö toimii kristilliseltä pohjalta. Toiminta ajatuksena on palvella ja auttaa päihdeongelmaisia lähimmäisiä. Välineenä siinä on kodinomainen ja turvallinen yhteisö. Hoidon tavoitteista puhuttaessa määritetään ensimmäiseksi riippuvuuksista vapautuminen ja sen jälkeen elävä kristillinen usko ja seurakuntayhteys. Kuitenkin ihmisen kokonaisvaltaisessa eheytymisessä lomittuvat psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen todellisuus yhteen hengellisen ulottuvuuden kanssa. Yhdeksi tavoitteeksi asetetaan myös itsenäinen ja vastuuntuntoinen elämä. Kristillisen sanoman vastaanottaminen ei ole välttämätöntä, eikä kenenkään tarvitse omistaa kristillistä elämänkatsomusta. Kodin arki muodostuu sekä hengellisestä ohjelmasta kuten aamuhartauksista ja paikallisseurakunnan vierailijoista että maallisesta ohjelmasta kuten yksilöterapiasta ja keskusteluryhmistä. (Mt 1996, ) Ammatillisessa mallissa mainitaan toiminnan perustuvan kristilliseen toimintaan ja ihmiskäsitykseen, mutta ongelmaan ja sen ratkaisuun ei tuoda käytännön hoidon tasolla uskonnollista tulkintaa. Käytännössä painotetaan kuitenkin hoitokodissa tehtävän työn olevan ammatillista ja terapiapainotteista. Hengellinen toiminta ei kuulu toiminnan keskeisiin asioihin vaan se on enemmänkin taustalla. (Mt. 1996, ) Palvelumallissa tavoitteena on asiakkaiden itsenäistyminen sekä asumisessa että muissa elämän asioissa. Hoito tarjoaa erilaisia palveluja: luentoja, sosiaalityöntekijän vierailuja, ryhmiä ja joskus seurakunnan vierailijan pitämän hartauden. Kristillistä toimintaa ei liitetä varsinaiseen palveluun, hoitoon tai kuntoutukseen. (Mt. 1996, 202.) Tämän tutkimuksen yhtenä tutkimustehtävänä on selvittää, minkä merkityksen nuori antaa kristillisyydelle Majakassa. Empiirisen aineistomme analysoinnissa pohdimme myös nuorten näkökulmasta, minkä verran kristillisyys näkyy Majakan arjessa. Näiden tulosten valossa voimme määrittää, mihin malliin Majakka kuuluu. 5.3 Kristillistä päihdehoitoa tarvitaan

24 24 On monia entisiä päihteidenkäyttäjiä, jotka ovat selviytyneet päihteiden käytöstä kristillisen päihdehoitopaikan avulla. He eivät ole saaneet pelkästään hetkittäistä hoitoa vaan hoidon aikana he ovat oppineet tuntemaan Jeesuksen ja tätä kautta he ovat löytäneet uuden tarkoituksen elämäänsä. Päihdetyössä vaikeimpia asioita onkin saavutetun raittiuden ylläpitäminen. Ennen päihteet ovat tuoneet kaiken sisällön elämään, ilman uuden elämän sisällön löytämistä on vaikea pysyä raittiina. Espoolaisessa E -lehdessä haastateltiin entistä päihteiden käyttäjää. Hän selvisi aineista uskoon tulon kautta. Entinen päihteiden käyttäjä kertoo: Vain pieni prosentti selviää minkäänlaisen hoidon kautta. Käyttöön liittyy valtava tyhjyyden itseinhon tunne. Käyttö ei lopu ellei löydä sisäistä rauhaa. Aineitten tilalle on saatava rauha ja ilo. (Joensuu 2001, 16.)

25 25 6 MAJAKKA Majakka on lastensuojelulain alainen kristillinen hoitokoti, joka tarjoaa hoitoa alle 18- vuotiaille nuorille, jotka oireilevat päihteiden käytöllä ja rikollisuudella. Kuntouttava hoito tapahtuu kahdessa eri talossa. Kummassakin talossa on kuusi asiakaspaikkaa. Ensimmäinen talo on avattu tammikuussa 2000 ja toinen talo marraskuussa Hoitokodissa on moniammatillinen henkilökunta. Majakka sijaitsee maaseudulla. Lähimpään kauppaan on matkaa noin 10 kilometriä. Majakkaa koskevat tiedot olemme saaneet sen internet-sivuilta, perehdytyskansiosta, esitteestä ja Majakan hoidosta vastaavan työntekijän puhelinhaastattelusta (liite 1). 6.1 Majakka ry Majakka ry on kristillinen yhdistys, joka ylläpitää kahta kuntouttavaa hoitoa antavaa taloa. Sininauhaliitto on yhdistyksen kattojärjestö. Yhdistyksen säännöissä lukee, että sen perustajana on Jeesus Kristus ja Hänen kutsunsa rakastamaan ja palvelemaan lähimmäisiämme. Majakan hoidon perusajatuksena on usko, toivo ja rakkaus. Käytännössä perustajina ovat toimineet Majakan toiminnanjohtaja ja hoidosta vastaava työntekijä. Yhdistys pyrkii omalta osaltaan auttamaan niitä nuoria, jotka tarvitsevat hoitoa päihdetai rikollisuusongelmaansa. Se on perustettu vuonna Yhdistys aloitti toimintansa syksyllä Silloin se piti avoryhmätoimintaa vuotiaille sosiaalitoimen asiakkaille, joilla oli päihteisiin ja rikollisuuteen liittyviä ongelmia. (Majakan internetsivut & hoidosta vastaavan haastattelu.) Yhdistyksen tarkoituksena ei ole tuottaa taloudellista voittoa. Toimintansa tukemiseksi se perii jokaisesta hoidossa olevasta nuoresta hoitopäivämaksun, jolla katetaan hoidon kustannuksia. Jos yhdistyksen budjetissa on ylijäämää, voi yhdistyksen hallitus määrätä tämän vararahastoksi taloudellisesti tiukempia aikoja varten. Yhdistys voi myös vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää erilaisia tapahtumia ja keräyksiä. Se voi myös anoa avustuksia. (Majakan internetsivut.)

26 26 Yhdistyksen kokous on sääntömääräinen ja kokoontuu kahdesti vuodessa. Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, joka kokoontuu tarvittaessa. Siihen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen kokouksissa käsitellään seuraavanlaisia asioita: esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto. Kokouksissa myös vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle. Kaikista kokouksessa käsiteltävistä asioista pitää ilmoittaa hallitukselle kirjallisesti hyvissä ajoin. Hallituksen toimikausi on yksi kalenterivuosi. (Majakan internetsivut.) Yhdistyksessä on neljänlaisia jäseniä: kannattava-, varsinaisia - ainais- ja kunniajäseniä. Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Hallitus hyväksyy jäsenet hakemuksen perusteella. Tällä hetkellä yhdistyksellä on noin 10 kannatusjäsentä, jotka tukevat yhdistystä kuukausittain Hallituksen esityksestä voidaan kokouksessa valita yhdistyksen kunniajäsen, joka on huomattavasti edistänyt tai tukenut yhdistyksen toimintaa. Tällä hetkellä kunniajäseniä on yksi. Hallituksen kokouksissa kannattavalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus. Muilla jäsenillä on yksi ääni. Kaikilla paitsi kunniajäsenellä on liittymis- ja jäsenmaksu. (Majakan internetsivut & hoidosta vastaavan haastattelu.) 6.2 Majakan työntekijät Moniammatillinen henkilökunta Majakassa on moniammatillinen henkilökunta. Työntekijät ovat saaneet koulutuksen joko nuorisotyöhön, sairaanhoitoon, sosiaalityöhön tai mielenterveystyöhön. Osa työntekijöistä on oppisopimuskoulutuksessa. Työntekijät tekevät ilta- ja aamuvuoroa. Lisäksi on ryhmä työntekijöitä, jotka tekevät ainoastaan yövuoroa. Sekä kummassakin talossa että yötyöntekijöillä on oma vastaava ohjaaja. Näin työntekijät muodostavat kolme työntekijätiimiä. Hoito- ja perhetyöstä vastaa lääkäri, joka tekee töitä myös paikkakun-

27 27 nan terveyskeskuksessa. Työntekijöille järjestetään Parkki-koulutusta, joka on kaikille yhteinen. Koulutus kestää kolme vuotta. Majakassa on myös kiinteistöistä vastaava talonmies ja ruokahuollosta vastaava keittäjä. (Majakan internetsivut & hoidosta vastaavan haastattelu.) Vapaaehtoiset työntekijöiden apuna Majakassa työskentelee myös vapaaehtoisia. Vapaaehtoistoiminnan suurimpana tavoitteena on tuoda työapua viikonloppuihin. Vapaaehtoiset pyrkivät myös järjestämään Majakan nuorille virkistystoimintaa. Vapaaehtoistoiminnalla on oma toimintasuunnitelmansa. Joka kuukausi vapaaehtoisille järjestetään oma ryhmäkokous, jossa he voivat kertoa omia ajatuksiaan vapaaehtoisena toimimisesta ja purkaa tunteitaan. Kokouksissa pyritään myös vastaamaan niihin kysymyksiin, joita on työtehtävien aikana noussut esiin. Kokouksissa jaetaan seuraavalle kuukaudelle työvuorot. Vapaaehtoisille järjestetään myös koulutusta. Tämän vuoden aikana olisi tarkoitus pitää kaksi koulutustilaisuutta. Vapaehtoisten työ on vaativaa ja haasteellista. Tämän takia vapaaehtoisille järjestetään myös virkistyspäiviä kaksi kertaa vuodessa. (Majakan internetsivut.) 6.3 Majakan asiakkaat Majakka on tarkoitettu syrjäytyneille ja syrjäytymisuhan alla oleville noin vuotiaille nuorille, jotka oireilevat päihteidenkäytöllä ja/tai rikollisuudella. Majakkaan nuoret tulevat ympäri Suomea oman asuinkunnan lastensuojelun kautta. Nuori tulee hoitoon joko sosiaalityöntekijän tekemällä avohuollon tukitoimi- tai huostaanottopäätöksellä. Huostaanottotapauksessa sosiaalilautakunta voi velvoittaa nuoren hoitoon. Avohuollon tukitoimena nuori suostuu vapaaehtoisesti hoitoon. Nuori tulee Majakkaan joko suoraan kotoa tai jostakin toisesta hoitolaitoksesta. Yleensä nuorilla on jo pitkä historia päihteiden käytössä. (Majakan esite & internetsivut.)

28 Hoidon tavoite Majakan hoidon tavoitteena on pysäyttää nuoren syrjäytymiskierre, auttaa häntä saamaan ote omaan elämäänsä ja tukea hänen kasvuaan terveeseen itsetuntemukseen ja tarkoitukselliseen elämään. Hoitokodin tavoitteena on myös saada nuori irrotetuksi hänen omasta elinympäristöstään, jotta yhteys epäsosiaalista käyttäytymistä tukevaan kaveripiiriin katkeaisi. Nuorta autetaan löytämään uusi päihteetön tukiverkosto arjen elämään. (Majakan internetsivut.) 6.5 Hoitomenetelmät Majakassa on monenlaisia hoitomenetelmiä. Koko hoidon pääperiaatteena on päihteettömyys ja sitä kontrolloidaan tarvittaessa huumeseulan avulla. Hoito on lääkkeetöntä, edes vieroitukseen ei käytetä lääkkeitä. Vain lääkärin määräämät lääkkeet ovat sallittuja. (Majakan internetsivut.) Päivä- ja viikko-ohjelma ja säännöt Monesti nuoret tulevat laitoshoitoon hyvinkin kaoottisesta elämäntilanteesta. Säännöllinen elämänrytmi sovittuine toimintoineen ja nukkumaanmenoaikoineen tuo nuorelle turvallisuuden tunnetta. (Roine 2000, 50.) Majakassa jokaisen nuoren tulee elää sovitun päiväohjelman mukaisesti. Päiväohjelmaan kuuluu säännöllinen aamuherääminen, joka on arkiaamuisin klo 8 ja viikonloppuisin klo 9. Televisiota nuoret saavat katsoa klo 15 eteenpäin. Hiljaisuuden tullessa klo 22 nuoret saavat vielä valvoa yhteisissä tiloissa klo 24 asti jolloin televisio suljetaan ja pitää mennä nukkumaan. Jokaiseen päivään kuuluu kaksi lämmintä ateriaa, joiden tekemisessä keittiövuoron valinnut nuori on mukana. Muita kotitöitä, johon nuoret osallistuvat ovat pyykinpesu ja siivous. Nuoret saavat tekemistään töistä sovitun viikkorahan. He voivat halutessaan osallistua myös meneillään oleviin projekteihin kuten ulkorakennuksen korjaamiseen. Tästä nuoret saavat sovitun lisäkorvauksen. Näistä tehtäväjaoista sovitaan yhteisöpalavereissa, joihin nuoret osallis-

29 29 tuvat työntekijän johdolla. Lisäksi yhteisöpalavereissa tehdään viikon ruokalista, käydään läpi viikon tapahtumia ja jutellaan tarvittaessa pinnalla olevista asioista. (Majakan internetsivut & perehdytyskansio.) Kerran viikossa pidetään työntekijän johdolla toiminta- ja keskusteluryhmiä. Näissä ryhmissä käydään yhdessä läpi keskustelun, erilaisten tehtävien ja toiminnallisten menetelmien avulla nuorten elämään liittyviä asioita kuten rikosasioiden selvittelyä, päihteidenkäytön haittojen tunnistamista, fyysistä ja psyykkistä terveyttä, rahankäyttöä sekä koulutus- ja ammattiasioita. Ryhmissä käsitellään myös tunteita, niiden tunnistamista ja läpikäymistä sekä ilmaisutaitoa. Harrastusten, retkien tai leirien sisällön suunnittelu kuuluvat myös ryhmätoimintaan. Tarkoituksena on, ettei nuorille tehdä asioita liian valmiiksi, vaan he oppivat itse suunnittelemaan toimintaansa ja ottamaan huomioon myös taloudelliset rajoitteet. (Majakan internetsivut.) Majakassa on tärkeää toisten ihmisten ja itsensä kunnioittaminen. Säännöt alkavatkin juuri tällä kehotuksella. Yhtenä perusperiaatteena ja sääntönä on, että Majakassa eletään selvin päin. Kaikkien päihteiden hallussapito ja käyttö on kielletty. Nuorella ei myöskään saa olla hallussaan minkäänlaisia päihteiden käyttöön liittyviä tarvikkeita. Nuorelta voidaan tarvittaessa ottaa huumeseulat ja tarkistaa hänen tavaransa. Jokainen Majakassa kantaa vastuun omista ajatuksistaan, sanoistaan ja teoistaan. Fyysinen ja psyykkinen väkivalta itseä ja toisia kohtaan on kielletty. Myöskään kuivanappailua eli hekumoivaa puhetta päihteistä ja niiden käytöstä ei sallita, koska kuivanappailu vahingoittaa henkisesti nuorta ja muita hoitokodissa olevia. Yhteisössä ilmitulevat asiat muista yhteisön jäsenistä ovat luottamuksellisia eli niistä ei saa puhua yhteisön ulkopuolisille ihmisille. Majakassa olevaa päivä- ja viikko-ohjelmaa on kaikkien yhteisön jäsenien noudatettava. Majakan tontilta poistuminen ilman lupaa on aina kiellettyä. Posti tulee nuorille henkilökunnan kautta eli paketit ja kirjeet avataan valvotusti työntekijän kanssa. Nuori saa pitää yhteyttä perheeseen ja/tai sovittuun tukihenkilöön, jonka tulee olla nuoren elämänmuutosta ja päihteettömyyttä tukeva henkilö. Nuori ei saa pitää halussaan omaa kännykkää ja kaikki yhteydenotot puhelimitse tapahtuvat valvotusti. (Majakan perehdytyskansio.)

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pro-tukipiste, ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen nimestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää epävirallista englanninkielistä

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen MILLI 6 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen Tutkimuksen toteutus Sosiodemografiset tiedot Päihteiden käytön aloittaminen Aineiden

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Merkitty rekisteriin 26.03.1996 Jäljennös annettu 18.02.2015 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

KESKI-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 KESKI-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry, lyhennettynä KSSY. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja sen toiminta-alue

Lisätiedot

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on BMX Helsinki ry ja sen kotipaikka on Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää pyöräilyä ja levittää pyöräilyn harrastusta,

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Päihdevieroitusyksikön asiakasopas

Päihdevieroitusyksikön asiakasopas Päihdevieroitusyksikön asiakasopas Säännöt ja hoitokäytännöt Toiminnan esittely Olet tullut tai olet tulossa hoitoon alkoholin, lääkkeiden ja/tai huumeiden käytön vuoksi. Tässä asiakasoppaassa esitellään

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry, käyttönimi Hyvinkään Setlementti ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki

Yhdistyksen nimi on Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry, käyttönimi Hyvinkään Setlementti ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki 1 Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry:n säännöt 16.4.2004 alkaen 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry, käyttönimi Hyvinkään Setlementti ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet

Lisätiedot

B A T A K U N K U - y h d i s t y k s e n S Ä Ä N N Ö T

B A T A K U N K U - y h d i s t y k s e n S Ä Ä N N Ö T B A T A K U N K U - y h d i s t y k s e n S Ä Ä N N Ö T 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Batakunku-yhdistys, kotipaikka on Helsinki, yhdistyksen kielinä ovat suomi ja englanti, pöytäkirjakieli

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Koulun ja lastensuojelun yhteiset lapset

Koulun ja lastensuojelun yhteiset lapset Koulun ja lastensuojelun yhteiset lapset LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2012 VAKAVA-HANKE 1 Työnteon eetos TAUSTALLA mm.: Kehittymätön moraali Pettymys myös omaan itseensä Omanarvon tunteen

Lisätiedot

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha LAHDEN 4H- YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahden 4H- yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Lahti. 2 Yhdistys osana 4H- järjestöä Yhdistyksen nimessä olevat H- kirjaimet tarkoittavat

Lisätiedot

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt:

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt: KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää monikielistä viestintää, monikulttuurista vuorovaikutusta ja niihin sisältyvää teknillistä sisällönhallintaa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Pirkanmaan Pinna yhdistyksen säännöt

Pirkanmaan Pinna yhdistyksen säännöt Pirkanmaan Pinna yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan Pinna ry ja sen kotipaikka on Ylöjärvi. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LINNANKATU 28 p. 269 0974, 269 1185 Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten päihdekokeiluihin sekä huolta-aiheuttavaan aiheuttavaan tai haitalliseen päihteiden p käyttk

Lisätiedot

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku.

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta. TVA- Pori ry:n Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on TVA Pori ja sen kotipaikka on Pori Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 Oulun Numismaattisen Kerhon r.y. säännöt (Hyväksytty 12.2.2007 pidetyssä vuosikokouksessa ja 12.3.2007 pidetyssä ylimääräisessä vuosikokouksessa.) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot