Kainuun 1. vaihemaakuntakaava MH VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA SAATUJEN LAUSUNTOJEN TIIVISTELMÄT JA NIIHIN LAADITUT VASTINEET

Transkriptio

1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun 1. vaihemaakuntakaava MH VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA SAATUJEN LAUSUNTOJEN TIIVISTELMÄT JA NIIHIN LAADITUT VASTINEET ovat merkitty lihavoidulla tekstillä, mikäli lausunto aiheuttaa muutoksia kaavan valmisteluasiakirjoihin. Hyrynsalmen kunta Ei lausuntoa. - Kajaanin kaupunki Vaihemaakuntakaavaprosessissa on huolellisesti selvitetty maakuntakaavassa esitetyn selvitysalueen luonnonsuojelun, luonnon mo- nimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden, arvokkaiden harjualueiden ja tärkeiden pohjavesialueiden sekä Natura 2000 verkostoon kuuluvien ja siihen ehdotettujen alueiden tarve, rajaukset ja suunnitellun kaavan/alueiden käytön muutoksen vaikutukset niihin. Lisäksi on tutkittu ampuma- ja harjoitustoiminnan kestoa ja toistumista, niistä aiheutuvaa melua ja sen leviämistä haittojen arvioimiseksi ja ympäristön maankäyttörajoituksen vuoksi. Kajaanin kaupunginhallitus esittää lausuntonaan Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta, että sillä ei ole huomautettavaa eh- dotuksesta. Kuhmon kaupunki Vaihemaakuntakaavaehdotus on valmisteltu saadun palautteen perusteella ja kaavaehdotukseen ei ole tehty merkittäviä muutoksia luonnosvaiheen jälkeen. Maanmittausinsinöörin esitys: Kaupunginhallitus ilmoittaa Kainuun maakunta -kuntayhtymälle, ettei kaupungilla ole huomautettavaa Kainuu 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Ks. lausunnon liitteenä olevia muistioita koskevat vastineet. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä maanmittausinsinöörin esityksen. Keskustelun aikana kaupunginjohtaja täydensi päätösehdotusta seuraavasti: 1

2 Ylä-Vieksin kyläyhdistys on kirjeellään tuonut esille alueen asukkaiden tuomia näkökulmia. Kaupunginhallitus katsoo, että Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen esille tuomat seikat on syytä tarkistaa ennen kaavaluonnoksen hyväksymistä. Päätös: Keskustelun jälkeen kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen. Kaupunginhallituksen lausunnon liitteenä on Yli-Vieksin kyläyhdistyksen Kuhmon kaupunginhallitukselle lähettämä sähköpostiviesti Viite: Kainuun 1. vaihemaakuntakaava (A) ja Kuhmon kaupungin saapunut leimalla merkitty Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen muistio Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksen laillisuustarkastelua (B). Ylä Vieksin kyläyhdistyksen muistiot (2kpl) ovat saapuneet Kuhmon kaupungin lausunnon liitteenä. Muistioita koskeva tiivistelmä on laadittu käyttämällä suoria lainauksia muistioiden tekstistä. Numerointi vastaa muistioissa käytettyä numerointia ja siihen on lisätty muistiota osoittava kirjaintunnus. A1) Kainuun maakuntahallitus on valinnut Vuosangan laajentamisen kolmesta vaihtoehdosta vaihekaavan jatkovalmisteluun perustelematta päätöstään mitenkään. Päätös on hallintolain 45 :n 1 momentin vastainen. - Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaa on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain säädösten edellyttämällä tavalla. Kaavoitus on vuorovaikutteinen prosessi, jonka tuloksena on päädytty kaavaehdotuksessa osoitettavaan maankäyttöratkaisuun. Prosessin aikana dokumentoidut lausunnot, muistutukset, selvitykset, raportit muodostavat valmisteluaineiston, joihin prosessin aikana tehtävät ja tehdyt päätökset perustuvat. 2 Kaavaprosessin aikana esillä olleet vaihtoehdot on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7. Kaavaratkaisun sisältö ja perusteet valinnalle on esitetty yleisesti ja kunkin maankäyttömuodon osalta kaavaselostuksen kohdassa 9. Ennallaan säilyvien maakuntakaavamerkintöjen ja -määräysten osalta perusteet on esitetty voimassa olevassa Kainuun maakuntakaavassa.

3 A2) Vuosangan laajentamisen perusteena on esitetty tarvetta laajentaa varoalueita tykistöä varten. Tykistöammuntoja on suoritettu Vuosangassa säännöllisesti vuodesta 2000 lähtien. Niistä on kuitenkin yllättäen pidättäydytty vuoden 2011 huhtikuun jälkeen eikä tykistö ammu Vuosangan käyttösuunnitelman mukaan alueella ollenkaan myöskään vuonna Ei ole nähtävissä asiallista syytä miksi entinen tilanne senkään jälkeen palautuisi. Maankäyttöä ja rakennusasetuksen 10 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan maakuntakaavan selostuksessa tulee esittää esillä olleet vaihtoehdot. Saman momentin 7 kohdan mukaan maakuntakaavan selostuksessa tulee esittää perusteet kaavaratkaisun valinnalle. Käsillä olevassa kaavaselostuksessa ei perusteita ole esitetty vaaditulla tavalla. Käsillä oleva kaavaehdotus ei perustu tältä osin MRL 9 :ssä edellytettyihin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. A3) Sito Oy on suorittanut noin euroa maksaneen vaihekaavan vaikutusten arvioinnin ja siinä Natura-arvioinnin tarveharkinnan. Siton raportista vastannut projektipäällikkö Sakari Grönholm on vaikutusten arvioinnin johtava asiantuntija Suomessa. Raportissa on esitetty yksiselitteinen johtopäätös, että mikäli Vuosangan laajentaminen valittaisiin vaihekaavan ratkaisuksi, olisi luonnonsuojelulain (LSL) 65 :n 1 momentin mukainen Natura-arviointi suoritettava seitsemälle Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella ja sen lähistöllä sijaitsevalle Natura alueelle. Kainuun Prikaati toteuttaa puolustusvoimista säädetyssä laissa (551/2007) määrättyä koulutustehtävää, mikä edellyttää harjoittelua ja ammuntoja kovilla ampumatarvikkeilla. Vuosangassa harjoitellaan taistelua ja ampumista erilaisilla aseilla ja asejärjestelmillä sekä räjäytystoimintaa. Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen pääasiallinen käyttötarkoitus on sodan ajan joukkojen koulutukseen liittyvät kovapanosammunnat, joukkojen taisteluharjoitukset sekä koulutustapahtumat. Harjoitusammuntojen vuosittainen määrä riippuu palvelukseen saapumiserittäin ns. joukkotuotannon tarpeista ja voi vaihdella vuosittain. Muistutuksessa olevana ajanjaksona koulutuksessa on ollut käytössä tykkikalusto, jolla ei ole voinut ampua Vuosangassa ja ammunnat on täytynyt tehdä Rovajärvellä. Mikäli KAIPR:n joukkotuotannon edellyttämä tykkikalusto muuttuu pienempikaliiperisemmaksi v. 2013, ammunnat palaavat tältä osin Rovajärveltä Vuosankaan. Vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksessa on todettu harjoitusammuntojen ja käyttövuorokausien enimmäismäärät. Kaavaprosessin aikana esillä olleet vaihtoehdot on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7. Kaavaratkaisun sisältö ja perusteet valinnalle on esitetty yleisesti ja kunkin maankäyttömuodon osalta kaavaselostuksen kohdassa 9. Ennallaan säilyvien maakuntakaavamerkintöjen ja määräysten osalta perusteet on esitetty voimassa olevassa Kainuun maakuntakaavassa. Muutos kaavaselostukseen. Maininta Kainuun 1. vaihemaakuntakaava. Valmisteluvaiheen eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointi, Sito Oy, Kainuun maakunta - kuntayhtymä, julkaisu B:17, lisätään kohtaan 13 ja lähdeluettelossa oleva ko. julkaisun nimi tarkistetaan yllä olevan mukaiseksi. 3

4 Kaavaselostuksesta puuttuu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 :n 1 momentin 3 kohdassa edellytetty yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä. Yhteenveto on oltava ja Sito Oy:n raportti on siinä mainittava. Käsillä olevissa kaavaasiakirjoissa esitetty Natura-arvioinnin tarveharkinta on yksiselitteisesti EY-tuomioistuimen (nyt EU-tuomioistuin) antaman ns. Waddenzee -ennakkopäätöksen, sen johdostamuuttuneen kansallisen oikeus käytännön (mm.kho:2006:101) ja LSL 65 :n 1 momentin vastainen. Maakuntahallituksen tekemä päätös on ollut tekohetkestään lähtien LSL 65 :n 3 momentin vastainen. Esittelyn valmistelukin olijo sitä. Lisäksi kaavaehdotus ei perustu tältä osin MRL 9 :ssä edellytettyihin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Muistiossa esitetty johtopäätös (LSL) 65 :n 1 momentin mukaisesta Natura-arvioinnin tarpeellisuudesta seitsemälle Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella sekä sen lähistöllä sijaitsevalle Natura 2000-alueelle ei perustu Natura-arvioinnin tarveharkintaan eikä Sito Oy:n selvitykseen, vaan on muistion laatijan tulkinta Sito Oy:n selvityksessä olevista lauseista: (s. 2) Laajennusalueelle jäisi uusi osa Pellinkankaan Natura 2000-alueesta ja ko. osalle tulisi uusi siirtymisreitti. Jos Vaihtoehto 1 valittaisiin, Natura 2000-arviointi tulisi todennäköisesti tehdä sekä (s. 47) oleva perustelemattomasta lauseesta Jos vaihtoehto 1 valittaisiin toteutettavaksi, Natura 2000-arviointi tulisi tehdä. Sito Oy:n laatimassa selvityksessä esitetyt tulkinnanvaraiset lauseet Natura-arvioinnin tarpeellisuudesta liittyvät konsultin tekemään vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen vaikutusten arviointiin, jossa on alustavasti arvioitu eri vaihtoehtojen vaikutuksia Natura-alueisiin. Vuosankaa koskeviin arvioihin liittyy osittain konsultin virheellisiä tulkintoja lähtötiedoista. Esimerkiksi Pellinkankaan Natura 2000-alueen osalle, joka sisältyy laajennusalueeseen, ei tule uutta siirtymäreittiä. Puolustusvoimien toimintaa koskevien Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen käyttöohjeen ja johtosäännön mukaan ajoneuvoilla liikkuminen ei ole myöskään mahdollista Natura 2000-alueilla. Ks. vastine, muistio kohta B3). A4) Käsillä olevissa kaava-asiakirjoissa esitetyt metsäpeuraa koskevat väitteet ja johtopäätökset ovat olennaisilta osin perusteettomia ja virheellisiä. Metsäpeura on suojeluarvo kyseisistä Natura alueista neljällä, joista jokainen on Kuhmossa. Alueiden luontotyypille ominaisena lajina on se lisäksi priorisoitu. Vaihekaavaehdotus on tältä osin lainvastainen kaikilla edellä kohdan 3 viimeisessä kappaleessa mainituilla perusteilla (kohta A 3, kursiivi teksti) A5) Käsillä olevan kaavaehdotuksen mukainen Vuosangan melualue johtaisi useiden kiinteistöjen pakkomyyntiin tai -Iunastukseen. Kaavaprosessin edetessä on suunnittelualuetta koskevien tarkempien selvitysten ja suunnitelmien perusteella tehty Naturaarvioinnin tarveharkintatarkastelut em. Natura 2000-alueille. Ks. edellinen kohta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausuntoon annettu vastine. Muutos kaavaselostukseen. 4

5 Huomattavalle määrälle kiinteistöjä se merkitsisi käyttörajoituksia ja vielä suuremmalle joukolle melu on jo aiheuttanut arvonalennuksia. Kyseisessä kaavakarttaehdotuksessa osoitettu Vuosangan melualue perustuu Akukon Oy:n tekemään Vuosangan ympäristömeluselvitykseen. Sen tulokset ovat erittäin epäluotettavia. Se on lisäksi tehty käsittämättömän ylimielisesti. Kyläyhdistyksen tiedossa olevat seikat näyttävät viittaavan siihen, että muun muassa monet selvityksen lähtöarvoista olisivat keksittyjä. Kaavaehdotus ei perustu tältä osin MRL 9 :ssä edellytettyihin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. B1) Vuosangan valinta kolmesta Kuntayhtymä on antanut vastineen Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen vaihekaavaluonnosasiassa antaman lausunnon johdosta. Vastineessa on esitetty, että Kainuun maakuntahallitus olisi päättänyt vaihemaakuntakaavaluonnoksen laatimisen käynnistämisestä vaihtoehdon VB 1 pohjalta valmisteluaineiston perusteella kokouksessaan Mainitusta maakuntahallituksen tekemästä päätöksestä ei väitetty peruste (eikä siis "valmisteluaineiston" yksilöintikään) ilmene eikä kyläyhdistyksen käsityksen mukaan maakuntahallitus ole kokoontunut Mikäli olisi, olisi asia salattu kaavan ylävieksiläisiltä osallisilta ja mahdollista pöytäkirjaa olisi todennäköisesti pidettävä lainvastaisena. B2) Vaihtoehtoiset alueet Tykistöammuntoja on suoritettu Vuosangassa säännöllisesti vuodesta 2000 lähtien. Niistä on kuitenkin yllättäen pidättäydytty vuoden 2011 huhtikuun jälkeen eikä Kainuun Tykistörykmentti ammu Vuosangan käyttösuunnitelman mukaan alueella ollenkaan myöskään vuonna Ei ole nähtävissä asiallista syytä miksi tilanne senkään jälkeen olennaisesti muuttuisi. Rovajärvi-ratkaisun hylkirninen vaihekaavassa ei näinollen voi perustua kustannus säästöihin, ainoaan tähän mennessä kaavaval- Ehdolliseen rakentamisrajoitukseen liittyvä menettelytapa ja vaikutukset kiinteistöihin täsmennetään kaavaselostuksen kohdassa Muistutuksessa esitetty johtopäätös melualueella olevien useiden kiinteistöjen pakkomyynnistä ja lunastuksesta on muistutuksen laatijan tulkinta MRL 33.1 :n mukaisesta ehdollisen rakentamisrajoituksen vaikutuksista. Akukon Oy:n tekemä ympäristömeluselvitys on Uudenmaan ELYkeskuksen antaman lausunnon perusteella maakuntakaavoituksen tarkkuustasolle riittävä. Muistion tarkoittamassa vastineessa mainittu kokouspäivämäärä on ollut virheellinen. Oikea kokouspäivämäärä on ollut Ks. vastine, muistio kohta A1). Muutos kaavaselostukseen. Vaihemaakuntakaavan taloudellisia vaikutuksia ja kiinteistöihin kohdistuvia vaikutuksia koskevaa arviointia täydennetään kaavaselostuksen kohtaan Eri vaihtoehtojen keskinäisiä kustannusvaikutuksia on arvioitu Sito Oy:n laatimassa selvityksessä kohdissa 8.27 ja Ks. vastine, muistio kohta A2). 5

6 mistelussa asiassa esitettyyn perusteeseen. Tosin sekin on jätetty perustelematta. Kuntayhtyrnä ei ole antanut asianrnukaisia vaihtoehtoa VEO koskevia kustannustietoja ja -laskelmia kyläyhdistykselle tämän vaatimuksista huolimatta (kuten ei myöskään vaihtoehtoa VE2 koskevia). Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan maakuntakaavan selostuksessa tulee esittää esillä olleet vaihtoehdot. Saman momentin 7 kohdan mukaan maakuntakaavan selostuksessa tulee esittää perusteet kaavaratkaisun valinnalle. Käsillä olevassa selostuksessa ei vaadittavia perusteita ole esitetty mainitussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Myöskään ei kaavaehdotus perustu tältä osin MRL 9 :ssä edellytettyihin 'riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. B3) Natura-arviointi Sito Oy:n raportissa on esitetty yksiselitteinen johtopäätös, että mikäli Vuosangan laajentaminen valittaisiin vaihekaavan ratkaisuksi, olisi luonnonsuojelulain (LSL) 65 :n 1 momentin mukainen Natura-arviointi suoritettava seitsemälle Vuosangan ampurna- ja harjoitusalueellaja sen lähistöllä sijaitsevalle Natura alueelle. Kuntayhtyrnä on tilannut keväällä 2010 uuden Natura-arvioinnin tarveharkinnan FCG Finnish Consulting Group Oy:ltä koskien Pellinkangasta, joka on yksi Sito Oy:n tarkastelemista seitsemästä Natura-alueesta. FCG:n raportti on liitetty käsillä olevaan kaavaselostukseen. Kuntayhtymä on suorittanut omana työnään mainittuja kuutta muuta ja niiden lisäksi vielä kahta aluetta koskevan uuden tarveharkinnan. Näissä myöhemmissä, käsillä oleviin kaavaasiakiijoihin sisällytetyissä harkinnoissa on esitetty, ettei Natura-arviointeja tarvitsisi tehdä. Ks. vastine, muistio kohta A3). Valtioneuvoston Natura 2000-verkostoa koskevassa päätöksessä on todettu sotilaallisesta maanpuolustuksesta seuraavaa: Natura 2000-verkostoon sisältyy useita alueita, joita puolustusvoimat käyttää lakisääteisten tehtäviensä toteuttamiseen. Osa Natura 2000-alueista sijaitsee puolustusvoimien aktiivikäytössä olevien alueiden lähistöllä. Lisäksi alueellisen koskemattomuuden valvontaja turvaamistehtävät ja siihen liittyvät valmistelut voivat ulottua muillekin Natura 2000-verkostoon sisällytetyille alueille. Puolustusvoimien toiminnan vaikutukset on otettu huomioon valittaessa alueita Natura 2000-verkostoon. Puolustusvoimat voivat käyttää näitä alueita puolustusvalmiuden ylläpitämiseksi tarpeellisiin toimiin. Puolustusvalmiuden ylläpitämiseen liittyvät toimet eivät pääosin ole luvanvaraisia tai muutoinkaan sellaisia, että luonnonsuojelulain 66 :ää sovellettaisiin niihin. Puolustusvoimien toiminnan luonne on keskeisimmiltä osiltaan kirjattu alueita koskeviin tietolomakkeisiin. 6 Alueille laaditaan tarpeen vaatiessa puolustushallinnon toimesta hoito- ja käyttösuunnitelmat, joissa selvitetään, miten alueen luon-

7 nonarvot otetaan huomioon harjoitustoiminnassa. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Puolustusministeriö voi myös perustaa hallinnassaan oleville alueille luonnonsuojelulain 17 :n 2 momentin mukaisia luonnonsuojelualueita. Mikäli puolustusvoimien edellä todetut puolustusvalmiuden ylläpitämiseen liittyvät toimet jostain syystä joutuisivat ristiriitaan Naturasta johtuvien suojelutavoitteiden kanssa, asian käsittelyn lähtökohtana on keskeytyksetön maanpuolustuksen toimien turvaaminen. Tarvittaessa asia käsitellään valtioneuvostossa luonnonsuojelulain 66 :ssä tarkoitettuna asiana. Kaavaselostuksesta puuttuu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 :n 1 momentin 3 kohdassa edellytetty yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä. Yhteenveto on oltava ja Sito Oy:n raportti on siinä mainittava. B4) Metsäpeura Edellisessä kohdassa käsiteltyyn asiaan liittyvät läheisesti metsäpeuraa koskevat käsillä olevissa kaava-asiakirjoissa esitetyt väitteet ja johtopäätökset. Ne ovat olennaisilta osin perusteettomia ja virheellisiä. Metsäpeura on suojeluarvo kyseisistä Natura 2000 alueista neljällä, joista jokainen on Kuhmossa. Niistä Hevoshuuhdinpuro ja Honkivaara sijaitsee kokonaan ampuma-alueella ja Pellinkangas suurimmaksi osaksi. Valkeisjärvi ja KinnussuoMustinsuo ovat lähellä. Alueiden luontotyypille ominaisena lajina on se lisäksi priorisoitu. B5) Melu ja kiinteistöt Käsillä olevan kaavaehdotuksen mukainen Vuosangan melualue johtaisi useiden kiinteistöjen pakkomyyntiin tai -lunastukseen. Huomattavalle määrälle kiinteistöjä se merkitsisi käyttörajoituksiaja Jos ristiriitatilanteen ratkaisu edellyttää puolustusvoimien toiminnan muutoksia, valtioneuvosto ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin puolustusvoimien toimintaedellytysten turvaamiseksi (Valtioneuvoston päätös Natura 2000-verkoston Suomen ehdotuksesta, YM1/500/2003, ). Muutos kaavaselostukseen. Maininta Kainuun 1. vaihemaakuntakaava. Valmisteluvaiheen eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointi, Sito Oy, Kainuun maakunta - kuntayhtymä, julkaisu B:17, lisätään kohtaan 13. ja lähdeluettelossa oleva ko. julkaisun nimi tarkistetaan yllä olevan mukaiseksi. Ks. vastine, muistio kohta A4) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausuntoon annettu vastine. Ks. vastine, muistio kohta A5). 7

8 vielä suuremmalle joukolle melu onjo merkinnyt arvonalennuksia. Vuosangan laajentumisen seurauksena taloudelliset menetykset vielä lisääntyisivät. Kyseisessä kaavakarttaehdotuksessa osoitettu Vuosangan melualue perustuu Akukon Oy:n tekemään Vuosangan ympäristömeluselvitykseen. Melualue on laskennallinen ja se on mallinnettu tietokoneohjelmalla. Sellaiseen malliin tulee syöttää luotettavat lähtöarvotiedot, jotta olisi toivoakaan saada tulokseksi luotettava melualueen rajaus. Tarkistusmittauksilla ei mallinnuksen virheitä voitaisi riittävästi koljata, sillä melutaso voi vaihdella useita kymmeniä desibelejä sää-, tuuli-, routa-, vuodenaika- yrn. olosuhteiden muuttuessa. Vuosangan yrnpäristömeluselvityksen tulokset ovat epäluotettavia ja olennaisen perusteettomia. Paltamon kunta Lausunto saapui Ei huomautettavaa 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Puolangan kunta Ei lausuntoa. - Ristijärven kunta Kainuun 1. vaihekaavan laadinnan lähtökohtana on voimassa oleva maakuntakaava ja sen täsmentäminen puolustusvoimien ampumaja harjoitustoimintaan liittyvien alueidenkäyttöratkaisujen ja selvitysten maankäytön osalta. Kaavassa on käsitelty ampuma ja harjoitusalueisiin liittyviä melualueita ja kaava perustuu puolustusvoimain esittämiin maanpuolustuksellisiin aluetarpeisiin, niitä koskeviin vaihtoehtotarkasteluihin, eri osapuolten esittämiin tavoitteisiin sekä asiaa koskeviin selvityksiin. Joita ovat erilliset valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutusten arviointi, valitun alueen luontoselvitykset, Natura-tarvearviointi ja liito-oravaselvitys sekä meluselvitykset, mittaukset ja vesistö- ja sedimenttitarkkailuraportti. Edelliseen liittyen Ristijärven kunta toteaa, että vaihekaavan luontoon, ihmisen elinympäristöön ja elinoloihin kohdistuvat vaikutukset on tutkittu tarkasti ja niin tulokset osoittavat, että Kainuun 1. vaihekaavaehdotus on hyväksyttävissä. Ristijärven kunta pitää hyvänä, että Kainuun 1. vaihekaava-alueen 8

9 puolustusvoimain harjoitus- ja ampuma-alue ja sen laajenemisalueelle on tehty tarvittavia meluselvityksiä ja niitä täydentäviä seurantamittauksia, joista on voitu todeta, että uudet laajentumisalueet ja suunnitelmat muutoksista tuliasemien sijoittelussa tulevat laajentamaan melualueita juuri Ristijärven kunnan alueelle, mutta ne hallittavissa rakentamisen sijoittelulla, tuliasemien sijoittelulla ja yhteisillä sopimuksilla maanomistajien ja lähialueiden asukkaiden kanssa meluajankohdista. Mikäli tuliasemasijoittelu on säilytettävissä nykyisen muotoisena, pidetään sitä hyvänä vaihtoehtona. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Kainuun 1:n vaihemaakuntakaavan toteutuminen turvaa alueellista maanpuolustusta ja taloudellista elinvoimaa Kainuussa. Kunnanhallitus hyväksyy yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Sotkamon kunta Sotkamon kunnanhallitus on antanut Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta lausuntonsa ( 137). Sotkamon kunnalla ei ole ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Kaavan sisältöön ei ole tehty Sotkamon kunnan kannalta olennaisia muutoksia luonnosvaiheen jälkeen. Sotkamon kunnalla ei ole huomautettavaa Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Suomussalmen kunta Suomussalmen kunnanhallitus on antanut lausunnon Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan kaavaluonnoksesta kokouksessaan Suomussalmen kunnalla ei tällöin ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Kaavan sisältöön ei ole luonnosvaiheen jälkeen tehty merkittäviä muutoksia. Suomussalmen kunnalla ole huomautettavaa Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Vaalan kunta 9

10 Vaalan kunnalla ei ole huomautettavaa Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Lapin liitto Ei lausuntoa. - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Suunnittelu koskee puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita Kuhmon kaupungissa. Alue sijaitsee yli 60 km:n etäisyydellä Pohjois-Karjalan maakunnan rajasta. Alueella ei ole ympäristöllisiä tai maankäytöllisiä vaikutuksia Pohjois-Karjalan seudulliseen tai maakunnalliseen maankäytön järjestämiseen. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotukseen. Pohjois-Pohjanmaan liitto Ei lausuntoa. - Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon liitolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksen johdosta. Finavia Oyj Vaihemaakuntakaavassa käsitellään puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoimintaan liittyvät alueidenkäyttöratkaisut Kainuussa. Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on päädytty Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen laajentumiseen perustuvaan maankäyttöratkaisuun. Finavia Oyj tukee valittua vaihtoehtoa. Vuosangan nykyinen lentoliikennettä rajoittava vaara-alue EF D84 sijaitsee 52 km itään Kajaanin lentoasemasta. Alueella tai sille nyt suunnitelluilla laajennuksilla ei ole välitöntä vaikutusta Kajaanin lentoaseman käytettävyyteen. Kassunkurun nykyinen vaara-alue EF D83 puolestaan sijaitsee vain 11 km etäisyydellä Kajaanin lentoasemasta etelään. Vaara-alueen mahdollisella laajentamisella pohjoisen suuntaan olisi vaikutuksia Kajaanin lentoaseman käytettävyyteen. Lentoliikenteen kannalta alueen laajentamismahdollisuuksia on ainoastaan etelän suuntaan, kauemmaksi lentoasemalta. Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi Liikenteen turvallisuusvirastolla ei ole lausuttavaa muutoksesta. 10

11 Lausuntopyynnössä viranomaistahona on mainittu Ilmailuhallinto, jota ei enää lähtien ole olemassa, vaan siviili-ilmailuviranomaisen tehtävät kuuluvat 2010 alusta lähtien Liikenteen turvallisuusvirastolle. Kainuun ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Melun huomiointi Kainuun 1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu vuosina alueella tehtyjen meluselvityksiin perustuva ampuma- ja harjoitusalueen ohjeellinen melualue. Ohjeelliselle melualueelle sijoittuu kaavaselostuksen mukaan 4 asuinrakennusta ja 13 loma-asuntoa sekä runsaat 50 muuta rakennusta. Vuoden 2009 tietojen perusteella melualueella asuu viisi henkilöä. Meluvaikutuksiin liittyen meluntorjunnan osalta kaavaselostuksessa todetaan ainoastaan, että meluntorjunta voi mahdollisesti lisätä uudis- ja korjausrakentamisen kustannuksia. Muutoin kaavaratkaisun vaikutukset näihin melualueen sisälle jääviin olemassa oleviin rakennuspaikkoihin on jäänyt arvioimatta. Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen raskaiden aseiden ammuntoihin liittyvä melukysymys on merkittävin ympäristönsuojeluseikka, joten Kainuun ELY-keskus esittää, että vaikutusten arviointia laajennetaan tältä osin. Muutos kaavaselostukseen. Vaikutusten arviointia täydennetään lausunnossa esitetyn asian osalta. Vaihemaakuntakaavassa vaikutukset on selvitetty ottaen huomioon maakuntakaavan luonne yleispiirteisenä suunnitelmana ja sen asema suunnittelujärjestelmässä. Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoiminnasta syntyy melun lisäksi myös tärinävaikutuksia. Melu- ja tärinävaikutuksia on käsitelty kaavaselostuksen kohdissa 9.2 ja Ohjeellinen melualue on määritetty maksimimelutilanteen mukaan, joka voi mahdollisesti toteutua alueella tykistöammuntojen aikana vuosittain yhteensä noin kahden viikon ajanjaksolla. Suurin osa vuodesta normaaleissa harjoitustilanteissa ja/tai suotuisten sääolosuhteiden vallitessa (tuulen suunta, ilmanpaine, lumipeite tms.) melualueen laajuuden arvioidaan olevan ohjeellista melualueen rajausta pienempi. Melualueen ohjeellisuudesta ja melun esiintymisen ajoittaisesta luonteesta (kaksi kertaa vuodessa yhteensä noin 2 viikkoa) sekä melun leviämiseen vaikuttavista vaihtelevista luonnonolosuhteista johtuen rakennuspaikkakohtainen yksityiskohtainen vaikutusten arviointi edellyttää tarvittaessa rakennuspaikka- ja asukaskohtaista tarkastelua ja seurantaa. Rakennuspaikkakohtainen tarkastelu ja seuranta eivät ole tarkoituksenmukaista kaavaprosessin aikana ottaen huomioon maakuntakaava yleispiirteisenä suunnitelmana ja maakuntakaavan asema suunnittelujärjestelmässä (vrt. MRL 28 ). 11

12 Olemassa oleviin rakennuspaikkoihin kohdistuvat vaikutukset on huomioitu mm. ohjeellisen melualueen MRL 33.1 :n mukaisessa ehdollisessa rakentamisrajoituksessa, jossa todetaan, että alueella olevia rakennuksia saa peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. Vaihemaakuntakaavan yleispiirteisyys huomioiden kaavakartasta on selkeästi tulkittavissa, että informatiivisena osoitettu ampumaja harjoitusalueen ohjeellinen melualue kulkee varsinaisen ampuma- ja harjoitusalueen itäpuolella sijaitsevan Kuivajärven halki. Yleisesti voidaan todeta useiden melumittausten osoittaneen, että melu kantautuu lähes esteettömästi järven yli. Ohjeellisen melualueen rajauksen kulkua Kuivajärven vesialueella ei ole perusteltu kaavaselostuksessa, joten Kainuun ELY-keskus esittää, että melun leviämiseen ja melun aiheuttamien haittojen syntyyn liittyviä epävarmuustekijöitä kuvataan kaavaselostuksessa tarkemmin. Sen arvioimiseksi, aiheutuuko kaavaratkaisusta maanomistajille kohtuutonta haittaa, kaavaselostuksen kohdissa ja 10.5 tarkastellaan yksittäisten maanomistajien omistamia alueita, rakennuspaikkojen sijoittumista ja kaavaratkaisun vaikutusta niihin. Muutos kaavaselostukseen. Alla oleva melualuerajauksen määrittelyä kuvaava teksti (kursiivilla muotoiltu teksti) lisätään maakuntakaavaselostukseen. Vaihemaakuntakaavassa osoitettu ohjeellinen melualue perustuu Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueelle laadittuun ympäristömeluselvitykseen (Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen ympäristömeluselvitys, Akukon Oy, , ). Ohjeellinen melualue on määritetty maksimimelutilanteen mukaan, joka voi mahdollisesti toteutua alueella tykistöammuntojen aikana vuosittain yhteensä noin kahden viikon ajanjaksolla. Suurin osa vuodesta normaaleissa harjoitustilanteissa ja/tai suotuisten sääolosuhteiden vallitessa (tuulen suunta, ilmanpaine, lumipeite tms.) melualueen laajuuden arvioidaan olevan ohjeellista melualueen rajausta pienempi. Ohjeellinen melualue on määritetty melun leviämismallinnuksen perusteella 55 db:n (Aeq, A-taajuuspainotettu päiväajan keskiäänitaso) tai vastaavan 100 db:n (CE, C-taajuuspainotettu altistustaso) tasoa vastaavalle rajalle. Melualueen määrittelyn yhteydessä on tehty tykistön koeammuntoja laajennusalueille suunnitelluista tykistön tuliasemista ja niihin liittyviä melumittauksia. Melun laskentaa varten on alueesta ja sen ympäristöstä laadittu kolmiulotteinen akustinen maastomalli. Vuosangan tapauksessa maastomalli koostui yksinkertaisesti maaston muodoista, joita edustavat korkeuskäyrät ja rantaviivojen korkeudet. Maasto on akustisesti muuten pehmeää mutta vedenpinnat (järvet) kovia. Ympäristömeluselvityksen mukaan lasketut melutasovyöhykkeet 12

13 13 ovat suurista etäisyyksistä ja vaihtelevasta maastosta johtuen muodoltaan epäyhtenäisiä. Ympäristömeluselvityksen perusteella laadittu ohjeellinen melualue on yleistys, jonka vuoksi melun huomioon ottaminen edellyttää rakennuspaikkakohtaista tarkastelua mahdollisissa rakennushankkeissa. Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen ympäristössä on tehty raskaiden aseiden melun seurantamittauksia tykistön ampumaharjoitusten yhteydessä huhtikuussa 2010 ja huhtikuussa Melun seurantamittausten tekemistä on pidetty Vuosangassa tarpeellisena meluselvityksen tulosten varmistamiseksi. Vuoden 2010 seurantamittausten melun mittauspisteet vastasivat pääosin vuoden 2008 ympäristömeluselvityksen mittauspisteitä. Vuoden 2011 seurantamittausten melun mittauspisteet olivat samoja kuin vuoden 2008 ympäristömeluselvityksen mittauksissa ja vuoden 2010 seurantamittauksissa. Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen suositusarvotarkastelu raskaiden aseiden melulle on tehty vuoden 2008 ympäristömeluselvityksessä. Molemmat seurantamittaukset täydentävät osaltaan em. ympäristömeluselvityksen tuloksia. Seurantamittauksissa suurimmat asuintalojen läheisyydessä mitatut äänialtistustasot alittivat selvästi puolustusvoimien suositusarvot raskaiden aseiden melulle. Ohjeellinen melualue osoittaa nykyisen melutilanteen ampumaalueen itäpuolelle Kuivajärven suunnassa. Melualueen määrittäminen on tällä alueella nykytilanteen määrittämistä. Yksityiskohtaisemmat meluselvitykset ja alueella tapahtuvat melutason seurantamittaukset voivat tarkentaa tulevaisuudessa melualueen rajausta. Vaihemaakuntakaavassa osoitettava ohjeellinen melualue ohjaa alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja edesauttaa meluvaikutusten huomioon ottamista rakentamista suunniteltaessa sekä selkeyttää aluetta koskevaa rakennuslupamenettelyä. Ympäristömelun huomioon ottaminen tulee kysymykseen tapaus-

14 Muilta osin Kainuun ELY-keskus toteaa, että Kainuun ELY-keskuksen vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antama lausunto laadittuine vastineineen on huomioitu riittävällä tavalla. Kainuun ELY-keskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue kohtaisesti yksittäisten rakennuslupahakemusten käsittelyn yhteydessä. Vaihemaakuntakaavassa osoitetun ampuma- ja harjoitusalueen laajennusalueen suunnittelumääräyksen tavoitteena on, että puolustusvoimat ottaa ampuma- ja harjoitusalueen suunnittelussa erityisesti huomioon melusta ja tärinästä aiheutuvien vaikutusten ehkäisemisen ja pohjavesien suojeluun liittyvät asiat sekä alueella sijaitsevat luonnon- ja ympäristöarvot. Toimivin meluntorjuntatoimenpide on lähinnä tuliasemien käytön ja sijainnin suunnittelu ja käyttö siten, että melua kantautuu mahdollisimman vähän pysyvälle ja loma-asutukselle. Ei lausuntoa. - Kainuun Museo Kainuun Museo on inventoinut 1. vaihemaakuntakaavaa varten Vuosangan harjoitus- ja ampuma-alueen kiinteitä muinaisjäännöksiä (Vuosangan harjoitusalueen arkeologinen inventointi, 2011). Metsähallitus on täydentänyt inventointia kesällä Inventointien perusteella alueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kiinteitä muinaisjäännöksiä tai kulttuuriympäristökohteita. Kainuun Museolla ei ole huomauttamista Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Kainuun Pelastuslaitos Ei lausuntoa. - Kainuun Prikaati Kainuun Prikaati toteaa lausuntonaan, että kaavaehdotuksessa esitetty ratkaisu turvaa riittävästi Kainuun prikaatin toimintaedellytyk- set Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella. Kainuun rajavartiosto 14

15 Kainuun rajavartiostolla ei ole lausuttavaa Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaehdotukseen liittyen. Lapin lennosto, Rovaniemi Ei lausuntoa. - Liikennevirasto, Rautatieosasto Maakuntakaava mahdollistaa puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueen laajentamisen sivuten Kontiomäki-Vartius rataa. Ampu- ma- ja harjoitusaluetta (EAH-L) koskevan kaavamääräyksen mukaan toimintaa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. turvallisuuteen, eikä toiminnasta näin ollen lähtökohtaisesti aiheudu vaaraa rautatietoiminnolle. Kaavaselostuksessa mainitaan Vuosangan ampuma-alueen kehittämisen vähentävän tarvetta Rovajärven vastaavan alueen käytön lisäämiseen, mutta ei esitetä arviota Vuosangan alueen käytön mahdollisesta lisääntymisestä. Mikäli Vuosangan ampuma-alueen käyttö merkittävästi lisääntyy, tulee varmistaa harjoitusalueelle johtavien huoltoteiden rataylitysten turvallisuus. Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnokseen. Liikennevirasto, tieosasto Ei lausuntoa - Maavoimien esikunta, Mikkeli Ei lausuntoa. - Metsähallitus, Kainuu Metsähallituksen eri tulosalueiden lausuntona tuomme esille seuraavaa: Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan valmistelutyö on ollut aidosti vuorovaikutteista ja perusteellista. Metsähallitus on ollut tiiviisti mukana kaavatyössä mm. eri työryhmissä. Kaavatyön aikana Metsähallitus on toimittanut vaihemaakuntaprosessin käyttöön valtion maita koskevia tietoja ja antanut asiantuntijalausuntoja ja kommentteja. Metsähallituksen aiemmin lausumat asiat on vaihekaavaehdotuksessa otettu huomioon. Metsähallituksella ei ole huomautettavaa vaihemaakuntakaavaehdotukseen. Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut (Metsäkeskus Kai- 15

16 nuu) Kaavaehdotukseen ei ole huomauttamista. Selvitykset ja perusteet ovat monipuoliset ja kattavat. Kaavan laadintaprosessi on ollut osallistava ja avoin. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oulu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue kommentoi kaavaehdotuksesta seuraavaa; Kaavaehdotuksen laatimista on edeltänyt vaihtoehto- ja vaikutustarkastelu, joten tässä yhteydessä vastuualueella ei ole lausuttavaa vaikutustarkasteluun. Lausuntoasiakirjojen perusteella voidaan todeta, että toiminnan aiheuttama melu on jatkossakin merkittävä vaikutustekijä, jonka seurantaan tulee kiinnittää huomiota. Seurannalla voidaan arvioida, miten alueella tehtävät toimintojen uudelleenjärjestelyt ja toiminta kokonaisuutenaan vaikuttaa kaavassa merkittyyn ohjeelliseen melualueeseen ja miten ohjeellinen melualue rakennusmääräyksineen käytännössä toteutuu. Kaavaselostuksessa todetaankin, että maakuntakaavassa osoitettujen maankäyttöluokkien vaikutukset täsmentyvät yksityiskohtaisemman suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Vastuualueella ei ole varsinaisesta kaavaluonnosesityksestä muutoin lausuttavaa. Pohjois-Suomen huoltorykmentti, Oulu Ei lausuntoa - Pohjois-Suomen Sotilasläänin esikunta, Oulu Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta (PSSLE) on yhteistoiminnassa Pohjois-Suomen huoltorykmentin (PSHR) kanssa perehtynyt Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaehdotukseen. PSSLE ja PSHR ovat olleet mukana 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheessa ja ovat antaneet lausunnon kaavaluonnosvaiheessa toisella viiteasiakirjalla. PSSLE:n ja PSHR:n lausunto on 16

17 otettu huomioon 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa. PSSLE:lla PSHR:lla ei ole huomautettavaa 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri vastuualue, Oulu Kaavaehdotuksen mukaan nykyisen Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen laajentumisella ei ole olennaista vaikutusta alueelle suuntautuvaan liikenteeseen. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Pro Agria Kainuu Ei lausuntoa. - Puolustusministeriö Ei lausuntoa - Rajavartiolaitoksen esikunta Ei lausuntoa. - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydettynä lausuntonaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos esittää seuraavan. Ks. alla oleva kohta, muutos kaavaselostukseen. Kainuun maakuntahallitus teki päätöksen, jonka mukaan vaihemaakuntakaavaluonnoksen laatiminen käynnistetään toteuttamisvaihtoehto VE1:n pohjalta eli nykyisen Vuosangan ampumaja harjoitusaluetta laajennetaan nykyisestä. Kainuun maakunta - kuntayhtymä pyysi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta lausuntoa (Dnro 390/2009) vaihekaavan eri toteuttamisvaihtoehtojen VE0-VE2 vaikutuksesta metsäpeuralle. Lausunnossaan (Dnro 281/006/2009) tutkimuslaitos katsoo, että Vuosangan ampuma-alueen laajennus (VE1) voi haitata metsäpeuran kannanhoitosuunnitelman mukaista kannanhoitoa alueella ja on siten metsäpeuran kannalta huonoin kolmesta esitetystä vaihtoehdosta (VE0, Vuosangan ampuma- ja harjoitustoiminta säilyy nykyisellään; VE2, toiminta lakkaa). Kainuun maakunta -kuntayhtymä pyysi (Dnro 968/09) 17

18 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta lausuntoa Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan kaavaluonnoksesta ja siihen liittyvästä valmisteluaineistosta. Lausunnossaan (Dnro 579/006- /2011) tutkimuslaitos toteaa, että harjoitusammunnat ainakin jossain määrin häiritsevät metsäpeuraa ja vaikuttavat sen elinympäristön käyttöön. Tässä lausunnossa tarkastellaan Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksen ( ) puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoimintaan Kainuussa liittyviä alueiden käyttöratkaisuja metsäpeuran kannalta. 1. Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaehdotus ja metsäpeura. - Ks. seuraava kohta. Metsäpeura (Rangifer tarandus jennicus) on peuran uhanalainen alalaji, joka esiintyy Suomessa pääasiasiassa Kainuussa ja Suomenselällä. Euroopassa on lisäksi Venäjän puolella kolme erillistä metsäpeuran yksilön osakantaa. Kainuun metsäpeurojen kanta on pienentynyt vuosien välisenä aikana noin yksilöstä 800 yksilöön. Kannan pieneneminen näyttää edelleen jatkuvan, ja tilanne vaatii seurantaa. Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelman (Maa- ja metsätalousministeriö 2007) tavoitteena on säilyttää metsäpeura elinvoimaisena riistaeläinlajina. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavana toimenpiteenä suunnitelmassa esitetään Kainuun osakannan taantuman pysäyttämistä ja sen kasvattamista vähintään vuoden 2001 tasolle. Nykyisessä tilanteessa kannan vakiinnuttaminen ja kasvattaminen edellyttää varovaisuutta muutettaessa metsäpeuran esiintymiseen vaikuttavia olosuhteita. Vuosangan ampuma- ja harjoitusalue, suunniteltu laajennusalue mukaan lukien, on pinta-alaltaan noin 164 km2 ja kattaa 1,6-2 % metsäpeuran Kainuun esiintymisalueesta, jonka on arvioitu olevan noin km2. Vuosangan ampuma-alue sijaitsee Kainuun peurojen levinneisyysalueen länsiosassa. Vuosanka on ollut peurojen talvehtimisaluetta, ja myös vasomisesta on havaintoja alueella, etenkin sen pohjoislaidalla. Peurat käyttävät ampumaaluetta myös siirtyessään vasomisalueilta lännempänä oleville talvehtimisalueille ja takaisin. Vuosangan alueella ampumaharjoituk- 18

19 sia on vuodessa noin 110 päivänä ja muita harjoituksia noin 40 päivänä. Harjoitukset keskittyvät helmi-kesäkuulle ja syysjoulukuulle. Kriittisimpiä vuodenaikoja häiriöiden kannalta ovat talvilaidunaika joulu-maaliskuussa, maalis-huhtikuussa alkava kevätvaellus vasoma-alueille, toukokuun lopussa alkava vasomisaika ja vasomisen jälkeinen noin kuukauden aika, jolloin peuravaadin ja vasa ovat hyvin paikallisia (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto Dnro 558/006/2007). RKTL ja Kainuun riistanhoitopiiri ovat tutkineet Kainuun metsäpeuroja satelliittipaikannuslähettimien avulla vuodesta 2006 lähtien. Pannoitettujen vaatimien elinpiirejä, vaellusreittejä ja vasomisalueita tutkittaessa saadaan selville myös Vuosangan ampumaalueen mahdollinen vaikutus vaatimien elinympäristön käyttöön. Vaihekaavan toteuttamisvaihtoehtojen vertailemiseksi teimme analyysin metsäpeurojen kevätvaelluksen aikaisesta liikkumisesta alueella. Havaittu nopeutunut liike ampuma-aluetta ylitettäessä saattoi aiheutua lisääntyneestä häiriöstä johtuvasta levottomuudesta (ks. lausunto Dnro 281/006/2009). Ammunnat vaikuttavat metsäpeurojen liikkumiseen myös talvehtimis- ja vasomisaikaan, jolloin metsäpeurat siirtyvät pois ammunta-alueelta ammuntojen alkaessa (ks. lausunto Dnro 579/006/2011). Talvehtimis-, vasomis-, ja imetysaika ovat metsäpeuran energiatalouden kannalta kriittisiä. Ylimääräisestä liikkumisesta aiheutuva lisääntynyt energian tarve ja riski joutua petojen saaliiksi voivat olla yksilölle kohtalokkaita. 2. Huomautukset Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaehdotukseen: Lausunnolla olevan Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin kappaleessa 10 on muotoiluja jotka ovat metsäpeuran osalta osin harhaanjohtavia. Kaavaehdotuksen luvun kappaleessa Metsäpeura on virke: Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen pinta-ala laajennusalueineen on noin 164 km 2, mikä vastaa noin yhden prosentin osuutta koko metsäpeuran suotuisasta levinneisyysalueesta boreaalisella alueella. Kaavaehdotuksessa ei ole mielekästä suhteuttaa Kainuun metsäpeurakannan elinaluetta koko Suomen metsäpeuralle suotuisan levinneisyysalueen kokoon Muutos kaavaselostukseen. Lausunnossa esitetty kaavaselostuksen teksti: Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen pinta-ala laajennusalueineen on noin 164 km 2, mikä vastaa noin yhden prosentin osuutta koko metsäpeuran suotuisasta levinneisyysalueesta boreaalisella alueella muutetaan seuraavasti: Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen pinta-ala laajennusalueineen on noin 164 km 2, mikä vastaa 1,6 2 prosentin osuutta metsäpeuran Kainuun kannan levinneisyysalueesta. Lausunnossa esitetty kaavaselostuksen teksti: Ampuma- ja harjoi- 19

20 (17000 km 2 ). Vaikutusten arviointi kohdistuu nimenomaan Vuosangan alueeseen ja sen ympäristön, jolloin oikea tarkastelukohde on metsäpeuran Kainuun osakanta. Metsäpeuralle suotuisa elinalue Suomessa ei ole yhtenäinen, eivätkä Kainuun ja Suomenselän osakannat ole yhteydessä keskenään. Elinolosuhteiden Kainuussa heikentyessä metsäpeura ei voi valita Suomenselkää uudeksi asuinalueekseen. Havaintojen perusteella metsäpeuran levinneisyysalue Kainuussa on noin km 2, joten Vuosangan ampumaja harjoitusalueen pinta-ala on 1,6-2 % Kainuun kannan levinneisyysalueesta. Pelkkä alueen koko ei kuitenkaan riitä kertomaan alueen tärkeydestä metsäpeuralle. Vuoden 2011 lentolaskennoissa ( ) Vuosangan nykyisellä ampuma- ja melualueella oli 163 metsäpeuraa, mikä on n. 20 % koko Kainuun osakannan suuruudesta (kannan koko vuonna 2011: 802 yksilöä) (ks. Lausunto Dnro 579/006/2011: Liite 3). Kaavaehdotuksen liitteenä olevassa FCG Finnish Consulting Group Oy:n Natura-tarvearvioinnissa Pellinkankaan Natura-alueen osalta (32381 P11704P001, luku 5.2.) esitetään virheellinen väittämä: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan puolustusvoimien toiminnalla ei ole ollut vaikutuksia metsäpeuran kantaan, lisääntymiseen tai alueen käyttöön. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen aikaisemmat lausunnot (Dnro 281/006/2009 ja Dnro 579/006/2001) kuitenkin toteavat, että puolustusvoimine toiminnalla Vuosangan ampuma-alueella on vaikutuksia metsäpeuran alueiden käyttöön (ks. myös kohta 1). Tähän liittyen myös kappaleen Metsäpeura-osion väittämä: Ampuma- ja harjoitusalueen laajentuminen ei aiheuta alueella merkittäviä vaikutuksia metsäpeuralle on liian voimakas (ks. kohta 1). Lisäksi myöhemmät havainnot ovat tarkentaneet alueen merkitystä metsäpeuralle. Vuoden 2011 lentolaskennoissa alueelta havaittiin 163 metsäpeuraa. Pantaseurannan perusteella huomattava osa peuroista todennäköisesti jätti alueen ennen lentolaskentoja harjoitusammuntojen alettua (Dnro 579/006/2011, liite 2). FCG:n vuoden 2009 metsäpeuran lentolaskentaan perustuvassa Naturatarvearvioinnissa, jossa kuvataan alueen merkitystä metsäpeurojen talvehtimisalueena, mainitaan, että alueella talvehtii 30 metsätusalueen laajentuminen ei aiheuta alueella merkittäviä vaikutuksia metsäpeuralle poistetaan. Kaavaselostuksen kohtaan lisätään lausunnossa esitetty toteamus: Vuoden 2011 lentolaskennoissa alueelta havaittiin 163 metsäpeuraa. Pantaseurannan perusteella huomattava osa peuroista todennäköisesti jätti alueen ennen lentolaskentoja harjoitusammuntojen alettua (RKTL). 20

21 peuraa (ks. kaavaehdotuksen liite, luku 4.2.2). Lausunnoissa (Dnro 281/006/2009; Dnro 579/006/2011) esitettyjen havaintojen perusteella on todennäköistä, että harjoitusammunnat häiritsevät metsäpeuraa ja vaikuttavat sen elinympäristön käyttöön. Tämä asia on edelleen kaavaehdotuksessa puutteellisesti esillä. Vaikka metsäpeuralle ampuma-alueesta ja sen laajennuksesta aiheutuva haitta ei sinällään todennäköisesti ratkaisevasti vaaranna Kainuun metsäpeuran tulevaisuutta, ampuma-alueen laajennuksen vaikutusta taantuvan populaation ahdinkoon ei ole syytä aliarvioida. Metsäpeuran kannalta on tärkeää, että harjoitustoiminnan määrä alueella ei olennaisesti kasva. Birdlife Suomi ry Ei lausuntoa. - E.ON Kainuu Oy Ei lausuntoa. - Etelä-Kajaani Kylät ry Ei lausuntoa. - Fingrid Oyj Fingrid Oyj:llä ei ole huomautettavaa vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Hiisijärvi ry Mielestämme nähtävillä oleva ehdotus Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaksi ei perustu maankäyttö ja rakennuslain 9 :ssä edellytettyihin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. (liite 1: ote Finlex.fi , Laki maankäyttö- ja rakennusalain muuttamisesta). Lain mukaan selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolle kaavalla saattaa olla vaikutuksia. Vaikutukset ulottuvat Hiisijärven suunnalla kylällemme asti. Tutkimukset ja selvitykset on tehtävä Hiisijärvellä riittävän laajalta alueelta. Koko Vuosangan ampumaharjoittelualueen laajentamisessa on lähdetty salakavalasti aivan väärästä päästä liikkeelle sillä paikallisia asukkaita joita laajennus eniten koskettaa, ei ole otettu huomioon. Suunnitelmat on tehty pitkälle ja vielä ns. kuulemiskokouksissakin on vaiettu tosiasioista tai annettu kyläläisille vältteleviä ja ympäripyöreitä vastauksia. Kysyin mm. Kainuun Prikaatilla pidetyssä Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Vaihemaakuntakaavassa on tehty selvitykset koko siltä alueelta, jolla kaavalla on arvioitu olevan olennaisia vaikutuksia sekä selvitetty vaikutukset ottaen huomioon maakuntakaavan luonne yleispiirteisenä suunnitelmana ja sen asema suunnittelujärjestelmässä (MRL 9 ja 28 ). Kainuun 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niihin liittyviä melualueita. Vaihemaakuntakaavassa käsiteltävät puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita koskevat laajennustarpeet tulivat esille voimassa 21

22 Vuosangan yhteistyöryhmän kokouksessa "Ennakoivatko Hiisijärvellä tehdyt metsien hakkuu- ja tiestön kunnostustoimenpiteet Vuosangan laajennusta? " Olivat kuulemma luonnollisia metsänhoidollisia ym. toimenpiteitä. Rehellinen ja reilu vastaus olisi herättänyt enemmän luottamusta. Tiedottaminen ja vuorovaikutus Hiisijärven kyläläisiä kohtaan ovat olleet koko ajan puutteelliset. Olen pyytänyt Vuokatin asianosaisten kuulemistilaisuudessa konsulttia tulemaan Hiisijärven kylätalolle jossa Hiisijärvi ry:n johtokunta voisi kertoa toimintasuunnitelmistaan ja kylän elämästä ja tulevaisuuden tavoitteista. Kylämme teemana ovat luonto ja matkailu. Konsultti tai kukaan muukaan ei ole koskaan ottanut yhteyttä tässä asiassa. "Isiemme maat" sijaitsevat melualueella ja Hiisijärvellä joten ei meitä Hiisijärveläisiä voi laittaa "altavastaajiksi". Miksi joudumme nyt yksin pitämään puoliamme? Melkein kaikki toiset tahot ovat sitä mieltä että "Hiisijärvi joutaa uhrata." Heti alkuasetelmassa laitettiin eri kylät vastakkain jokaisen kylän yrittäessä pitää omia puoliaan. Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaan ei tule laittaa niitä asioita mitkä eivät pidä paikkaansa. Kainuun 1.vaihemaakuntakaavaehdotusta ei ole tehty vuorovaikutuksessa Hiisijärven kyläläisten kanssa vaan ehdotus on erittäin yksipuolinen ja ns. sanelupolitiikalla tehty. Hiisijärveläisinä olemme käyttäytyneet erittäin asiallisesti ja maltillisesti Vuosangan ampumaharjoitusalueen laajennuksen yhteydessä joten odotamme myös toisilta osapuolilta samanlaista asiallista ja oikeudenmukaista käyttäytymistä ja yhteydenottoa. Tervetuloa meidän kyläläisten tasolle oikeaan vuorovaikutukseen. olevaa Kainuun maakuntakaavaa valmisteltaessa. Mainittuun kaavaprosessiin liittyen asia oli esillä kevääseen 2007 saakka, jonka jälkeen puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusaluetarpeita on käsitelty Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaprosessissa. Hiisijärvi ry on ollut osallisena molemmissa kaavaprosesseissa lausunnonantajana sekä neuvotteluosapuolena. Kainuun 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niihin liittyviä melualueita. Voimassa olevassa Kainuun maakuntakaava 2020:ssa on Hiisijärven alueelle osoitettu seuraavat alue- ym. varaukset: kylä (at, Hiisijärven kylä), virkistys- ja matkailukohde (Hiisijärvi), valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde tai alue (Hiisijärven kulttuurimaisema), arvokas harjualue (Lahnasenharju, Hiisijärven hiekat, Rentaalinkukkula), valtakunnallinen harjujensuojeluohjelman alue (Hiisijärvenharju) ja tärkeät pohjavesialueet (Lahnasenharju ja Patamankangas). Maakuntakaavassa kylien osoittamisessa on käytetty neljää perustetta. Hiisijärven kylä kuuluu luokkaan B ja C. Luokan B kylissä on erityisen vetovoimainen ympäristö esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinotoiminnan ansiosta. Luokan C kylät edustavat erityisen arvokkaita kainuulaisia kyläalueita mm. kulttuuriympäristönsä tai asutushistoriansa puolesta. 22 Voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät korostavat Hiisijärven kylän merkitystä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana matkailun kehittämiskohteena. Kainuun 1. vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu muutoksia Hiisijärven kylää koskeviin maakuntakaavamerkintöihin. Vaihemaakuntakaavassa annettavilla maakuntakaavamääräyksillä pyritään ohjaamaan puolustusvoimien toimintaa ampumaja harjoitusalueella siten, että toiminnasta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman vähäisiä. Voimassa olevassa Kainuun maakuntakaavassa osoitetut alue- ym.

23 varaukset tukevat muistutuksessa mainittuja kylän kehittämisteemoiksi valittua luontoa ja matkailua. Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana ovat voimassa oleva lainsäädäntö, Kainuun maakuntakaava sekä puolustusvoimien erillisselvitykset ampuma- ja harjoitusalueen käytöstä ja valtakunnalliset maanpuolustusta koskevat tavoitteet. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata puolustusvoimien ja Kainuun Prikaatin toiminta- ja harjoitusmahdollisuudet Kainuussa sekä yhteen sovittaa nämä tarpeet muiden maankäyttötarpeiden kanssa. Kaavan valmisteluvaiheessa on laadittu Sito Oy:n toimesta Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen vaikutusten arviointi - raportti. Selvityksen laatimisen yhteydessä on järjestetty asukkaiden ja kyläyhdistysten ryhmähaastattelut Ryhmähaastattelujen muistio on em. raportin liitteenä 1. Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan lähtökohdat ja tavoitteet raportti on ollut julkisesti nähtävillä ja siitä on pyydetty lausunto mm. Hiisijärvi ry:ltä. Puolustusvoimien ja paikallisten asukkaiden yhteystyötä varten on perustettu Vuosangan yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän tehtävänä on Vuosangan alueen pitkäjänteistä kehittämistä tukevan yhteistyöverkoston luominen sekä tiedonvaihdon ja yhteistyön luominen. Yhteistyöryhmän kokouksissa ovat Hiisijärven kylän edustajat tuoneet esille mm. Hiisijärven kylälle tärkeitä näkökohtia. Yhteistyöryhmän kokouksiin ovat osallistuneet maakunta -kuntayhtymän työntekijät. Yhteistyöryhmän kokousten muistiot ovat lisäksi olleet Kainuun maakunta -kuntayhtymän tiedossa ja käytettävissä. Mainitsen nyt muutaman asian Kainuun 1. vaihemaakuntakaavaeh- Vaihemaakuntakaavan laatimisen yhteydessä on osallisilla ollut mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (muistutus). Vaihemaakuntakaava on ollut julkisesti nähtävillä kaavaluonnoksena ja kaavaehdotuksena