Ylioppilaskunnan anatomia. Näin syntyy elokuvakäsikirjoitus. Hyönteiset vaikuttavat kasvien evoluutioon. Aurora 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylioppilaskunnan anatomia. Näin syntyy elokuvakäsikirjoitus. Hyönteiset vaikuttavat kasvien evoluutioon. Aurora 1"

Transkriptio

1 Aurora4/ Ylioppilaskunnan anatomia 8 Hyönteiset vaikuttavat kasvien evoluutioon 24 Näin syntyy elokuvakäsikirjoitus Aurora 1

2 Yllättävä bongaus Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti ja tohtorikoulutettava Kari Kaunisto yllättyivät toden teolla käydessään läpi vanhoja museonäytteitä. Siivekkäiden joukosta paljastui amerikanmustalintu (Melanitta americana). Näyte on peräisin Ahvenanmaan Kökarista, ja päiväyksessä lukee Suomessa amerikanmustalintu on tähän mennessä havaittu hyväksytysti kaksi kertaa, vuosina 1998 ja Euroopan varhaisin havainto oli tätä ennen kirjattu vuodelle 1954 Alankomaista, joten nyt löytynyt lintu on varhaisin dokumentoitu amerikanmustalintu koko Euroopasta, Kaunisto kertoo. 2 Aurora kuva: hanna oksanen

3 Aurora 4/ SISÄLLYS 4 Tiedetarjotin 6 Pääkirjoitus: Osaamista Turun yliopistosta 7 Sota-ajan propagandakuvissa vain mies oli yksilö 8 Hyönteiset vaikuttavat kasvien evoluutioon jo muutamassa vuodessa 11 Kirjat 12 Tuppisuu vai keskittynyt kuuntelija? 14 Maailma on avoin opiskelijalle vuotias ikuinen opiskelija 22 Harjoittelusta potkua työllistymiseen 24 Näin syntyy käsikirjoitus episodielokuvaan 28 Alumni: Reikiä poraava triathlonisti 30 Turun Suomalaisen Yliopistoseuran uudet haasteet 32 Lyhyet 34 Väitös: Varoitusjärjestelmiä hintakuplien varalle toimitukselta Onnea 90-vuotiaalle! Turun yliopiston ylioppilaskunta viettää 90-vuotisjuhlavuottaan. Juhlan kunniaksi päätimme selvittää, mitä ylioppilaskunnalle kuuluu. Toimittaja seurasi TYYn arkea ja juhlaa yhden kuukauden ajan. Reportaasi perinteistä ammentavasta, mutta vahvasti tässä ajassa sykkivästä ylioppilaskunnasta alkaa sivulta 16. Rehtori Kalervo Väänänen on todennut ensimmäisen vuoden opiskelijan olevan yliopistoyhteisön tärkein henkilö. Turun yliopistossa panostetaan siihen, että opiskelija voi rakentaa tutkintonsa mielekkäistä opintokokonaisuuksista ja myös valmistua tolkullisessa ajassa onhan opiskeluaika ikimuistoinen, mutta lopulta varsin lyhyt vaihe matkalla koulun penkiltä työelämään. Tämä numero on omistettu kaikille yliopisto-opintoja suunnitteleville tai niistä muuten kiinnostuneille. Antoisia lukuhetkiä! Jussi Matikainen AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, toimitussihteeri Jussi Matikainen, toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkö, Turun yliopisto, tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e (ilmoitushintoihin lisätään alv 23 %) taitto Hanna Oksanen kannen kuva Hannu Aaltonen paino Finepress Oy painos kpl ISSN

4 tiede tarjotin koonnut: jussi matikainen kuvat: jouko luhtala, blucolt, turun yliopiston eläinmuseo lisää tiedeuutisia osoitteessa Liikunta edistää maahanmuuttajien kotoutumista Liikunta tekee hyvää psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle, mutta auttaa myös kielen ja yhteiskunnan sääntöjen oppimisessa sekä ystävyyssuhteiden solmimisessa. Tuomas Zacheuksen, Pasi Kosken, Risto Rinteen ja Juhani Tähtisen laatimassa Maahanmuuttajat ja liikunta. Liikuntasuhteen merkitys kotoutumiseen Suomessa -tutkimuksessa paneudutaan Turun, Salon ja Helsingin seudulla asuvien maahanmuuttajien liikuntasuhteeseen ja liikunnan merkitykseen kotoutumisessa. Tutkimuksessa liikunnasta ja urheilusta havaittiin olevan monipuolista hyötyä maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa. Erityisen hyödyllisenä liikuntaa pitivät ikääntyneet sekä vanhemmalla iällä Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat. Rahanpuute, ajanpuute ja perheen tarpeet ovat yleisimpiä maahanmuuttajien liikuntaharrastusta haittaavia tekijöitä. Liikunnan seuratoimintaan osallistuminen on yleisintä nuorille maahanmuuttajamiehille. Tutkijoiden mukaan tarpeellista olisi lisätä matalan kynnyksen toimintaa, maahanmuuttaja-asioihin keskittyvää liikunnanohjausta sekä suunnitella liikuntapalveluita yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, että liikunnan hyödyistä kerrotaa oikealla tavalla. 4 Aurora Hevonen Suomessa jo pronssikaudella Arkeologit ovat löytäneet uutta tietoa esi-isiemme muinaisista kotieläimistä MTT:n ja Turun yliopiston yhteisessä hankkeessa. FinnARCH-hankkeessa saadut tulokset osoittavat, että Suomessa hyödynnettiin kotieläimiä jo kivikauden loppupuolella. Aivan uutta tietoa on se, että Suomessa on elänyt hevosia jo pronssikaudella. Tutkimuksessa analysoitiin 69 arkeologista luuaineistoa. Varhaisimmat merkit kotieläimistä sijoittuvat Satakunnan ja Pohjanmaan rannikolle, jossa oli tarjolla runsaasti luonnonheinää maan kohoamisen seurauksena syntyneillä niityillä. Varustamobarometri: Suhdannetilanne heikentynyt Lähes 70 prosenttia varustamobarometrikyselyyn vastanneista kotimaisista varustamoista arvioi suhdannetilanteen huonontuneen 12 kuukaudessa. Suhdannetilannetta kuvaava indikaattori on ollut selvästi negatiivinen vuodesta 2010 alkaen. Käännettä nousuun ei ole odotettavissa vielä seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Puolet vastaajista arvioi, että suhdannetilanne huononee vielä entisestään. SPC Finlandin 10. varustamobarometri kartoitti varustamoalan ylimmän johdon näkemyksiä merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. Yksityiskohtaisempien indikaattorien tarkastelu tukee ennustetta laskusuhdanteen jatkumisesta. Kuljetuskysyntää, varustamojen liikevaihtoa sekä Suomen meriliikenteen vienti- ja tuontikuljetuksia kuvaavat mittarit ovat selvästi negatiivisia sekä toteutuneen viime vuoden ajanjakson että ennusteiden osalta. Ennusteiden tunnusluvut indikoivat hieman parempaa kehitystä. Kuitenkin yli puolet vastaajista arvioi esimerkiksi viennin määrän vähenevän seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.

5 Tieteelle tuntemattomat pistiäislajit paljastuivat Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet Väli- ja Etelä-Amerikasta lähes 200 uutta pistiäislajia. Kätkö- eli loispistiäiset elävät toukkavaiheessa toisten niveljalkaisten hyönteisloisina. Niitä tunnetaan vielä heikosti, ja uusia lajeja löytyy usein. Trooppista monimuotoisuutta käsittelevän tutkimuksen mukaan maapallon sademetsissä elää hämmästyttävän monimuotoinen ja heikosti tunnettu loispistiäislajisto. Tutkijaryhmä löysi trooppisista metsistä 177 tieteelle tuntematonta Orthocentrinae-loispistiäislajia. Ne ovat hyvin pienikokoisia pistiäisiä, jotka elävät toukkavaiheessa sienisääskien toukkaloisina. Tulokset julkaistiin Proceedings of the Royal Society B -sarjajulkaisussa. Tutkijaryhmään kuuluivat Turun yliopistosta jatkoopiskelija Anu Veijalainen, dosentti Ilari E. Sääksjärvi ja dosentti Niklas Wahlberg. Mukana oli tutkijoita myös kolmesta ulkomaisesta tutkimuslaitoksesta. Lääketieteilijöille merkittäviä palkintoja Eturauhassyöpää tutkineelle professori Heikki Minnille myönnettiin Marie Curie -palkinto Milanossa Heikki Minnin johtama tutkimus valittiin parhaaksi alkuperäistutkimukseksi tämän vuoden European Association of Nuclear Medicine (EANM) -kongressissa, jossa oli yli 5000 osallistujaa ja noin 1500 tieteellistä esitystä. Tutkimuksen avulla voidaan kehittää eturauhassyövän paikallisia hoitoja ja mahdollisesti testata eri syöpälääkkeiden tehoa eri ihmisillä. Heikki Minn on valtakunnallisen PET-keskuksen syöpätutkimusryhmän johtaja. Hän toimii myös Turun yliopiston syöpätautien ma. professorina ja Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikan ylilääkärinä. Turun yliopiston lastentautiopin professori Olli Simell puolestaan vastaanotti ruotsalaiselta lapsidiabetessäätiöltä palkinnon Pohjoismaiden merkittävimmästä lapsidiabetestutkimuksesta. Palkinto annettiin tunnustuksena ansiokkaasta tutkimuksesta tyypin 1 diabeteksen ennustamiseksi ja ehkäisemiseksi, ja palkinnon luovutti Simellille Ruotsin kruununprinsessa Victoria. Simellin johtamassa vuonna 1994 käynnistyneessä DIPP-tutkimuksessa on seurattu syntymästä diabeteksen puhkeamiseen asti lapsia, joilla on kohonnut perinnöllinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Uusia keinoja autismin syiden selvittämiseen Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkijat ovat nousseet autismia tutkivien tutkimusryhmien kärkijoukkoon. Tutkimuskeskuksen MINERvA-monikeskustutkimus (Multigenerational Familial and Environmental Risk for Autism) on päässyt mukaan yhdysvaltalaiseen Autism Centre of Excellence -tutkimusohjelmaan. MINERvA-hankkeessa turkulaiset tutkijat selvittävät yhdessä kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa geenien ja ympäristötekijöiden vaikutusta autismin syntyyn. Tutkimushankkeessa päästään ainutlaatuisella tavalla tutkimaan autismin taustalla olevia syitä monen sukupolven yli ja on mahdollista, että tutkimus avaa aivan uusia näkökulmia vallalla oleviin näkemyksiin autismin syntytekijöistä, tiivistää turkulaista tutkimusryhmää johtava lastenpsykiatrian professori Andre Sourander. Tutkimuksen aineisto muodostuu rekisteritiedoista ja verinäytteistä, jotka kattavat yhteensä 4,5 miljoonaa lasta ja autismitapausta seitsemästä maasta. Tutkimuksessa analysoidaan tiedot kolmelta sukupolvelta, isovanhemmat, vanhemmat, sedät, tädit, sisarukset ja serkut mukaan lukien. Aurora 5

6 pääkirjoitus Osaamista Turun yliopistosta kuva: hanna oksanen Opiskelijat tulevat yliopistoon suorittamaan tutkintoja. Niiden ohella tarjolla on elinikäistä oppimista vahvistavaa tasokasta aikuiskoulutusta. Tutkinto on suorittajalleen tärkeä tavoite: se antaa perustan toimia eri tehtävissä työelämässä, kelpoisuuden säädellyille aloille ja jatko-opintoihin. Yliopistotutkinnon suorittaminen kertoo kyvystä pitkäjänteiseen työskentelyyn. Kun tutkinnon suorittanut hakee työpaikkoja, työhönottajaa kiinnostaa, mitä hän osaa. Tutkinnon pääaine ja sivuaineet kertovat opiskeltujen tieteenalojen tiedoista ja taidoista, ja niiden taso ja ajantasaisuus saa työnantajilta yleensä kiitosta. Varsinaisen erikoisalan lisäksi asiantuntijalta odotetaan yleisiä työelämävalmiuksia: hänen oletetaan osaavan hakea tietoa, käyttää sitä kriittisesti, hänellä odotetaan olevan ongelmanratkaisukykyä, hyvät suulliset ja kirjalliset viestintätaidot sekä yhteistyövalmiudet. Aina opiskelija tai vastavalmistunut ei kuitenkaan oikein osaa kertoa, mitä osaa. Hän tietää kyllä hyvin ja todistuksetkin kertovat mitä ja kuinka laajasti hän on suorittanut. Sen kuvaaminen, mitä tietoja ja taitoja opintojen aikana on karttunut, onkin vaikeampi tehtävä. Jotta yliopistosta valmistuvat tunnistaisivat oman osaamisensa, pyritään opintojen tuoma osaaminen kuvaamaan myös opetussuunnitelmissa ja opinto-oppaissa yhä paremmin. Oppimistulosten näkyväksi tekeminen tukee opiskelijan kasvua asiantuntijana, mahdollistaa omien rajojen laajentamisen ja on avuksi työelämäkontaktien luomisessa jo opiskeluaikana. Se auttaa opiskelijaa kasvamaan akateemiseen yhteisöön ja sieltä ulos, ensimmäisestä opiskeluvuodesta työelämään. Ohjauskeskustelut ovat keskeinen väline asiantuntijuuteen kasvamisessa. Opettajatuutorien lisäksi uutta opiskelijaa auttavat sisään yliopistoyhteisöön tuutoreina toimivat vanhemmat opiskelijat. Yliopistossamme panostetaankin tänä lukuvuonna erityisesti ohjauksen kehittämiseen. Nykypäivän asiantuntijatyössä tarvitaan sekä kykyä itsenäiseen ja analyyttiseen työskentelyyn että taitoa toimia vuorovaikutteisesti eri aloja edustavien asiantuntijoiden ryhmissä. Edellinen näistä on perinteisesti ollut yliopiston vahvuus. Jälkimmäisen kehittämiseen meidän on syytä paneutua aiempaa paremmin. Riitta Pyykkö Kirjoittaja on Turun yliopiston koulutuksen ja koulutusrakenteiden kehittämisestä vastaava vararehtori. Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää omalla alallasi? koonnut: susanna eronen Marko Lehtilä Englannin kielen opiskelija Tuuli Hoikkala Biologian opiskelija Jenna Willisi Oikeustieteen opiskelija 6 Aurora Tällä alalla työllistymisvaihtoehtoja on paljon ja pääasiassa tulevaisuusnäkymät näyttävät hyviltä. Käännöspuolelta on kuitenkin tullut nyt huonoja uutisia irtisanomisten myötä. En ole kuitenkaan vielä päättänyt aionko kääntäjäksi vai opettajaksi. Uskon, että valmistuttuani tulen saamaan töitä. Alalla on mahdollisuus työllistyä moneen suuntaan. Olen kiinnostunut biologiasta laaja-alaisesti, joten uskon löytäväni mielenkiintoisen työpaikan tulevaisuudessa. Jos jaksaa itse etsiä, niin jotain varmasti aina löytyy. Alalla on aika pieni työttömyysprosentti. Toivonkin, että pääsen heti valmistuttuani oman alan töihin. Oikeustieteessä voi valita monista eri suuntautumisvaihtoehdoista, joista itseäni kiinnostaa eniten yritysoikeus. Käsittääkseni tällä puolella on myös hyvät työllisyysnäkymät.

7 teksti: jouko luhtala kuva: hanna oksanen Sota-ajan propagandakuvissa vain mies oli yksilö Suomalaiset sotakuvat heijastavat 1940-luvun sukupuolirooleja. Puna-armeijan riveissä taisteli toisessa maailmansodassa venäläistä naista. Tyypillisesti kaatuneilta naisilta oli suomalaisen rintamamiehen ottamaa valokuvaa varten riisuttu vähintään vartalon yläosaa peittävät vaatteet. Sotiva nainen oli niin outo näky, että naiseus piti selkeästi osoittaa, avaa poliittisen historian tohtorikoulutettava Olli Kleemola. Kuolleiden venäläisten sotilaiden kuvaamisella oli myös symbolinen merkitys. Nainen univormussa nähtiin uhkana miehisyydelle. Suomalaisen sotilaan näkökulmasta nainen oli rintamalla paikassa, jossa hänen ei kuulunut olla. Näin ollen hänet tuli häpäistä kuoleman jälkeen. Kleemola on nuoresta iästään huolimatta kerännyt Suomen suurimpiin lukeutuvan kokoelman talvi- ja jatkosodan aikaisia valokuvia sekä puhdetöitä. Kleemolan Kaksi kameraa kaksi totuutta -teoksessa pohditaan rintamamiesten ja tiedotuskomppanian kuvaajien valokuvien temaattisia ja asenteellisia painotuksia. Suomalaista naista kuvatessaan rivimies ja suomalainen TK-kuvaaja näkivät eri asioita. Harrastelijan otos taltioi tavallisesti hymyilevän kaunottaren, jolla yleensä oli myös nimi. Virallinen sotakuvasto sen sijaan näki naisen palana suurempaa kokonaisuutta. Suomalaisilta naisilta pyrittiin riistämään inhimillisyys. Suomalainen nainen kuvattiin kasvottomana rattaana suureessa koneistossa, Kleemola kertoo. Esille nostettu mies sen sijaan oli yksilö. Hän saattoi olla vaikka metsätyöläinen, joka oli tehnyt jotain merkittävää, kuten karannut vihollisen vankeudesta. Miehistä nostettiin esille yksilöitä, koska vihollisella oli määrällisesti niin valtava ylivoima. Virallinen linja kuitenkin piti sukupuoliroolien ylläpitämistä tärkeämpänä kuin naisten nostamista miesten rinnalle kansan juhlituiksi sankareiksi. Kleemolan tuleva väitöskirja tarkastelee suomalaisten ja saksalaisten toisen maailmansodan aikaisista sotavalokuvista välittyvää viholliskuvaa. Aurora 7

8 8 Aurora

9 teksti: hannu aaltonen ja juha-pekka salminen kuvat: claire smith, anurag agrawal ja juha-pekka salminen Pysähdy ja katso ympärillesi, kun seuraavan kerran liikut luonnossa tai takapihallasi. Saatat todistaa kasvien evoluution syitä aivan silmiesi edessä. Turun yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että kasveja syövät hyönteiset voivat vaikuttaa kasvien evoluutioon paljon nopeammin kuin on aiemmin uskottu. Hyönteiset vaikuttavat kasvien evoluutioon jo muutamassa vuodessa Pitkään on spekuloitu sillä, että kasvien ja niitä syövien hyönteisten väliset vuorovaikutukset ovat paljolti syynä luonnossa tavattavaan lajirunsauteen. Toistaiseksi asian kokeellinen todistaminen on ollut vaikeaa. Luonnonyhdistekemian professori Juha- Pekka Salminen Turun yliopiston kemian laitokselta ja hänen kollegansa Cornellin, Toronton ja Montanan yliopistoista ovat osoittaneet, että hyönteisten ajama luonnonvalinta aiheuttaa evolutiivisia muutoksia kasvipopulaatioissa. Muutokset voivat tapahtua hämmästyttävän nopeasti. Tutkijaryhmä perusti viisi vuotta sitten 16 kasvipalstaa Ithacaan, New Yorkiin. Jokaiselle palstalle istutettiin identtinen koostumus 18 erilaista iltahelokin (Oenothera biennis) genotyyppiä eli kloonia. Puolet palstoista vapautettiin hyönteisistä kahden viikon välein viiden vuoden ajan toistetulla hyönteismyrkkykäsittelyllä. Loput kahdeksan palstaa saivat pitää luontaisen koostumuksensa hyönteisiä. Palstoja ei manipuloitu millään muulla tavoin. Viiden vuoden aikana tapahtuneen eri genotyyppien yleistymisen tai harvinaistumisen todettiin johtuneen hyönteisten suoraan tai epäsuorasti aiheuttamasta luonnonvalinnasta. Tutkijat valitsivat iltahelokin koekasviksi, koska se on yksi- tai kaksivuotinen ja itse lisääntyvä. Siemenistä kasvavat uudet kasviyksilöt ovat siis geneettisesti identtisiä äitikasvin kanssa. Tämän lisäksi Salmisen tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut joidenkin iltahelokkigenotyyppien tuottavan puolustusyhdisteikseen kasvikunnan monimutkaisimpia tanniineja, kun toiset genotyypit tyytyvät tuottamaan pääsääntöisesti yksinkertaisempia tanniineja. Toistaiseksi ei ole tiedetty miksi genotyypit ovat eriytyneet evolutiivisesti myös kemialliselta koostumukseltaan. Iltahelokki suojautui hyönteisiä vastaan kemiallisesti Tutkijaryhmä havaitsi palstojen eriytyvän geneettisesti jo yhden-kahden iltahelokkisukupolven aikana. Havainnot selkiytyivät edelleen viisivuotisen kokeen loppua kohden. Hyönteisten ajama luonnonvalinta suosi genotyyppejä, jotka pystyivät kemiallisesti paremmin puolustautumaan hyönteisiä vastaan. Oli mielenkiintoista havaita, että luontaisen hyönteistason sisältäneillä palstoilla ylikorostuivat sellaiset genotyypit, jotka tuottivat hedelmiinsä monimutkaisempia tanniineja. Näiden tanniinien todettiin suojaavan iltahelokkien hedelmiä hyönteisiltä, jotka syövät hedelmien sisältämiä siemeniä, Salminen kertoo. Samalla nämä genotyypit myös kukkivat myöhemmin, jolloin hedelmät ja siemenet olivat lyhyemmän aikaa alttiina siemeniä syöville herbivoreille eli kasvinsyöjille. Tutkijat havaitsivat, että hyönteisistä vapautetuilla palstoilla tilanne oli täysin päinvastainen. Hyönteisten aiheuttaman stressin puuttuessa iltahelokit aivan kuin rentoutuivat tuottamaan yksinkertaisempia tanniineja ja vastaavasti monimutkaisempia tanniineja tuottavat genotyypit harvinaistuivat. Erityisen huomattavaa oli, että eri genotyyppien kokonaistanniinipitoisuuksissa ei havaittu mitään eroja, vaan erot tulivat esiin nimenomaan molekyylitasolla. Voidaankin sanoa, että ilman kehittämiämme korkealuokkaisia kemiallisia määritysmenetelmiä yksittäisten tanniinien rooli tässä tutkimuksessa olisi jäänyt täysin epäselväksi. Tai vaihtoehtoisesti olisimme päätyneet samaan virheelliseen tulokseen kuten monet muutkin aiem- Aurora 9

10 min: olisimme voineet yksinkertaistaen väittää, että tanniineilla ei ole mitään merkitystä kasvien ja niitä syövien hyönteisten vuorovaikutuksessa, Salminen toteaa. Taistelu voikukkia vastaan muutti genotyyppikoostumusta Hyönteisistä vapaiden palstojen iltahelokit joutuivat kuitenkin kamppailemaan toista uhkaa vastaan. Kun poistimme hyönteiset palstoilta, tulimme samalla poistaneeksi myös voikukkia luontaisesti syövät hyönteiset. Näin voikukkien lukumäärä kaksinkertaistui hyönteisistä vapautetuilla palstoilla. Iltahelokkien lukumäärä puolittui, kun kilpailu elintilasta kasvoi, Salminen kertoo. Iltahelokki on pitkälti maitohorsman kaltainen kasvi yhdistekoostumukseltaan ja kasvutavoiltaan. Se viihtyy hyvin kasvillisuudelta paljastetuilla alueilla, mutta kärsii etenkin kilpailevien kasvien varjostusvaikutuksesta siementen itämisvaiheessa. Voikukkien aiheuttama kasvanut kilpailutilanne sai iltahelokkigenotyypit eriytymään 10 Aurora kahdella tapaa: parhaimman kilpailukyvyn omaavat genotyypit yleistyivät, ja samalla ne pyrkivät varmistamaan kykynsä tuottaa siemeniä aikaistamalla kukintaansa. Jos kasvien kohdalla voidaan puhua järkevästä toiminnasta, niin tämäntyyppinen evoluutio oli järkevää hyönteisten puuttuessa kuvasta. Valitettavasti aikaistettu kukinta yhdessä heikentyneen puolustusyhdistekoostumuksen kanssa altistaa iltahelokit enenevissä määrin hedelmiä ja siemeniä syöville hyönteisille. Tässä mielessä evoluutio ei edennyt oikeaan suuntaan hyönteisistä vapautetuilla palstoilla, Salminen huomauttaa. Evoluution suunta saattaa vaihdella vuodesta toiseen Tutkimus osoittaa, miksi iltahelokkipopulaatiot yleisesti koostuvat useista eri genotyypeistä. Luonnossa kasvit kohtaavat useita samanaikaisia stressitekijöitä. Periaatteessa kunkin stressitekijän kulloisestakin voimakkuudesta on kiinni mihin suuntaan luonnonvalinta ohjaa populaatioiden genotyyppikoostumusta. Jos yhtenä vuonna tapahtuvaa kilpailua kasvutilasta seuraa seuraavana vuonna voimakas hyönteisstressi, ei genotyyppien eriytyminen ole välttämättä pysyvää. Eriytymisen suunta voi vaihdella vuodesta toiseen. Heikoimmat genotyypit voivat kuolla paikallisesti sukupuuttoon, kuten kävi kahdelle genotyypille nyt julkaistun viisivuotisen kokeen aikana. Vahvimmat genotyypit saattavat samalla yleistyä. Toisaalta pitkäaikainen samaan suuntaan etenevä eriytyminen voi lopulta johtaa jopa uuden lajin syntyyn. Seuraavaksi onkin mielenkiintoista paneutua siihen, miten iltahelokki ja sen yli sata Oenothera-sukuun kuuluvaa sukulaislajia ovat eriytyneet evoluution saatossa ja miten evoluutio on vaikuttanut niiden puolustusyhdistekoostumukseen. Jo nyt tiedämme, että osa iltahelokkigenotyypeistä muistuttaa läheisemmin ja osa kaukaisemmin joitakin muita Oenothera-lajeja, pohtii Salminen. Tutkimus julkaistiin lokakuussa arvostetussa Science-tiedelehdessä. Tutkimuksen suomalaisesta rahoituksesta vastasi Suomen Akatemia.

11 kirjat teksti: liisa reunanen Turun yliopiston syntysijoilla Suomalainen yliopisto Turkuun tai ei ollenkaan suomalaista yliopistoa! Timo Soikkasen teos valottaa taustoja näiden tunnettujen yliopiston syntysanojen takana, jotka Uuden Auran päätoimittaja Kaarle N. Rantakari aikanaan lausui. Rantakarin Kaukaasian matkakertomus 1900-luvun alkupuolelta muuntuu Soikkasen teoksessa Turun yliopiston unohdetuksi syntysaagaksi. Turun yliopiston synnyn taustalla on tavallisesti nähty kielitaistelu ja Helsingin yliopiston kieliolot, mutta teos kuvaa, miten Venäjän kysymys hallitsi suomalaisen yliopiston perustamisaikeita vielä itsenäistymistä edeltävinä vuosina. Venäjän vähemmistökansojen kulttuurioloista kiinnostuneena Rantakari lähti kiertämään Kaukaasiaa kesällä Matkakokemus vahvisti hänen uskoaan vähemmistöjen passiiviseen vastarintaan venäläistämispyrkimysten alla. Kaukaasian vähemmistökansojen sinnikkyydestä kumpusi Rantakarin ajatus Turun Suomalaisen Yliopiston perustamisesta. Itsenäistyminen kuitenkin ratkaisi Venäjän kysymyksen, ja kielitaistelusta nousi uusi kipinä suomalaisen yliopiston perustamiseksi. Wenäjän varjo. Turun Suomalaisen Yliopiston juurilla. Timo Soikkanen Kirja-Aurora 2012 Keskiajan Turku oli maallisen ja hengellisen vallan keskittymä Turun tuomiokirkon suojissa -teoksessa selvitetään Turun alueen varhaista historiaa. Maallisen ja kirkollisen hallinnon sekä kulttuurisen ja taloudellisen vallan keskittyminen Turkuun synnytti Ruotsin vallan ajan Suomen merkittävimmän kaupunkiyhteisön. Piispanistuimen ja tuomiokirkon kautta niin kirjallinen kulttuuri kuin kirkkotaiteen mallit levisivät Turusta muualle hiippakuntaan. Teos kuvaa seudun kukoistusta kirjallisena ja taloudellisena keskuksena sekä pohtii Ruotsin vallan aikaista turkulaista kaupunkielämää. Teoksen kolmannessa osassa nostetaan esille muun muassa Turun tuomiokirkon kadonneet lukupulpetit ja saarnatuolit sekä rakennetaan kiinnostava kuva keksitystä ja kuvitellusta menneisyydestä. Artikkeleissa tarkastellaan Turun keskiajan ja uuden ajan alun kuvaa kotimaisessa elokuvassa ja historiallisissa romaaneissa.tuomiokirkon suojissa haastaa lukijansa arvioimaan uudelleen menneisyydestämme luotua kuvaa. Turun tuomiokirkon suojissa. Pohjoinen hiippakuntakeskus keskiajan ja uuden ajan alun Euroopassa Marika Räsänen, Reima Välimäki ja Marjo Kaartinen (toim.) Historia Mirabilis 8. Turun historiallinen yhdistys & Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies, Turun yliopisto 2012 Tulkintojen aika Miten muutos esimodernista aikakäsityksestä moderniin ilmenee kirjallisuudessa? Miten kerronnassa rakennetaan henkilöhahmojen identiteettiä tai toimijuutta suhteessa aikaan? Kirjallisuus tulkitsee mennyttä ja nykyhetkeä sekä luo kuvia tulevaisuudesta. Samalla lukija tulkitsee kirjallisuutta aina omasta ajastaan käsin. Aika kytkeytyy perustavanlaatuisella tavalla kirjallisuuteen, ja näitä ajan ulottuvuuksien risteyskohtia sekä ajallisuuden eri ilmenemismuotoja tarkastellaan Tulkintojen aika -teoksessa. Artikkeleissa pohditaan, miten kirjallisuus ja sitä koskevat teoriat ovat eri aikoina ilmentäneet omaa aikaansa, miten lajien ja myytin tulkinnat muuntuvat ajan saatossa sekä minkälaisia käsityksiä ajasta eri aikakausien romaanit ilmentävät. Teoksesta selviää kiinnostavalla tavalla esimerkiksi se, miten utopistiset tulevaisuuskuvat hallitsivat tieteiskirjallisuutta vielä ennen 1900-lukua ja miten ne maailmansotien myötä muuttuivat dystooppisiksi kauhukuviksi. Samalla alkoi korostua kirjallisuuden tehtävä menneisyyden tulkitsijana. Tulkintojen aika - kirjoituksia ajallisuudesta kirjallisuudessa Hanna Meretoja ja Aino Mäkikalli (toim.) Utukirjat, Turun yliopisto 2012 Kurkistus politiikan verhon taakse Juhani Suomi on toimittanut ulkoministeriön valtiosihteerinä toimineen Matti Tuovisen päiväkirjamerkinnöistä teoksen, joka keskittyy syventämään Tuovisen kauden merkittävimpien poliittisten tapahtumien taustoja. Tuovinen toimi valtiosihteerinä presidentti Kekkosen loppukauden ja presidentti Koiviston alkuajat. Valtioneuvoston ulkoasiainvaliokunnan sihteerinä toimiessaan hän seurasi tarkoin myös turvallisuuspolitiikan muita lohkoja, etenkin puolustuspolitiikkaa. Tuovinen oli parhaiten informoituja henkilöitä Suomen turvallisuuspolitiikan kokonaisuudesta, ja hän toimi ulkopolitiikan päätöksentekijöiden oikeana kätenä kaudella, jolle osuivat niin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous, idänsuhteiden paineet kuin Kekkosen pitkän presidentin kauden päätös. Salaisuuksien vartija luo monipuolista ja aikaisempia käsityksiä täydentävää kuvaa Suomen ulkoasiainhallinnosta kaudella, joka on ollut aktiivisimpia maan turvallisuuspolitiikassa. Salaisuuksien vartija. Lehtiä valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjasta Juhani Suomi (toim.) Poliittisen historian julkaisuja 2, Turun yliopisto 2012 Aurora 11

12 teksti: henna borisoff kuvitus: maarit kotiranta Tuppisuu vai keskittynyt kuuntelija? Kulttuurienvälisen viestinnän taitaja ei välttämättä puhu suuna päänä. Hiljaisuus ei haittaa, kunhan tiedostaa oman kulttuurinsa tavat ja osaa kertoa niistä ymmärrettävästi. Dosentti Michael Berry on tutkinut suomalaista puhekulttuuria ja hiljaisuutta. Hän vetää Turun yliopistossa kulttuurienvälisen viestinnän tiimikursseja, joissa opiskelijat ja vaihtoopiskelijat eri maista työskentelevät yhdessä. Vaietut tavat Olemme oman kulttuurimme tuotteita. Lause kuulostaa tutulta, mutta asiaa ei silti useimmiten tiedosta. Meillä on näkemyksiä ja tapoja, jotka ovat tyypillisiä meidän kulttuurillemme. Ne ovat tavallaan piilossa, sillä pidämme niitä itsestäänselvyyksinä. Vaikka olemmekin ainutlaatuisia yksilöitä, eri kulttuureista voidaan tulkinnan helpottamiseksi tehdä yleistyksiä. Berry kertoo, että suomalaisen kulttuurin tyypillisiä piirteitä ovat hiljaisuus ja toisten kunnioittaminen. Annamme toisille tilaa, emme juttele itsestäänselvyyksistä, ja keskusteluissa voi olla taukoja. Näitä tapoja ei välttämättä huomata tai osata selittää ulkomaalaisille. Luulen ymmärtäväni Ongelmia aiheutuu silloin, kun eri kulttuurit kohtaavat, ihmiset eivät tiedosta omia tapojaan saati ymmärrä toisten taustaa. Berry antaa esimerkin tytöstä, joka Yhdysvalloissa vietetyn vaihto-oppilasvuotensa päätteeksi meni kiittämään erinomaisen kielikurssin opettajaa. Opettaja kysyi suoraan, miksei hiljaista opiskelijaa ollut kiinnostanut opetus. Vaikka tämä yritti selittää, että oli kyllä kiinnostanut, opettaja ei vain tuntunut uskovan. Suomalainen osoittaa kiinnostustaan keskittymällä hiljaa ja amerikkalainen kysymällä ja keskeyttämällä. Juuri tapojen ja odotusten erilaisuuden vuoksi toisesta voidaan päätyä tekemään virheellisiä tai turhan negatiivisia tulkintoja. 12 Aurora

13 Juuri se oikea merkitys Kulttuurienvälinen viestintä on paljon enemmän kuin englannin tai muiden kielien sanojen, kieliopin ja ääntämisen osaamista. Tärkeää on löytää keinoja ilmaista oikeita merkityksiä. Jos kerrot ulkomaalaiselle suomalaisten nauttivan siitä, että he voivat hakata itseään ja toisiaan lehtien oksilla saunassa, hän saattaa jopa pelästyä. Olisi paljon parempi löytää vieraasta kielestä sanat, jotka kuvailevat sitä, miten kimppu hyväntuoksuisia lehtiä rentouttaa ja virkistää kehoa ja mieltä, Berry hymyilee. Hiljaisuuden monet kasvot Valtaosassa maita puhekulttuuri on aktiivisempaa kuin Suomessa, joten hiljaisuuden yleismerkitys on muodostunut enemmistön näkemysten mukaan. Avoimeen ja yhteisölliseen keskusteluun painottuvat kulttuurit eivät välttämättä ymmärrä hiljaisuuden hyviä puolia. Kun Berry lähti keräämään kursseillaan hiljaisuuteen liittyviä moninaisissa merkityksiä, hän ja opiskelijat huomasivat, että hiljaisuutta on positiivista, negatiivista, aktiivista ja passiivista. Vaikka emme puhuisi mitään, viestimme kuitenkin jatkuvasti sanattomasti. Keskustelun hiljainen osapuoli voi olla kohtelias ja kuunteleva, itsekäs ja tuppisuinen, tyyni ja läsnä oleva tai varautunut ja välinpitämätön. Kulttuurin rikkaus Kulttuurienvälisen viestinnän kursseilla sosiaaliset ja kulttuuriset odotukset nostetaan tarkasteluun ja opiskelijat opettavat toisiaan. Kurssilla amerikkalainen opiskelija kysyi suomalaiselta, peittikö hän tunteitaan olemalla hiljaa. Suomalainen myönsi, että joissain tilanteissa asia oli niin, mutta yleensä ei. Amerikkalaiselta kysyttiin, peittikö hän puolestaan tunteitaan puhumalla paljon. Hän vastasi myöntävästi ja pohti, ettei ollut ennen tiedostanut tätä, Berry kuvaa. Berry kertoo kurssilaisten oppimisprosessin etenevän hämmennyksestä ja kriisistä tiedostamisen kautta mahdollisuuksien näkemiseen. Muiden ymmärtäminen helpottuu ja tietoisuus sekä omasta kulttuurista että omasta persoonasta kasvaa. Positiivisuus onkin tärkein sanoma. Ihmisten tulisi ehdottomasti olla ennen kaikkea ylpeitä kulttuurinsa rikkaudesta, Berry toteaa. Siis myös hiljaisuudesta. Shh! Aurora 13

14 Vuonna 2011 Turun yliopistossa oli kirjoilla 1826 ulkomaista opiskelijaa 94 eri maasta. Ahkerimmin Turun yliopistoon saavutaan Venäjältä, Kiinasta, Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta. Kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijat kertovat, mikä Turun yliopistossa kiehtoo. teksti: liisa reunanen kuvat: hanna oksanen, seilo ristimäki Maailma on avoin opiskelijalle Valmius liikkua maailmalla ja toimia kansainvälistyvissä yhteisöissä on yhä tavallisempi edellytys opiskelu- ja työelämässä. Kansainvälisyys on jo arkea yliopistolla, jossa opiskelijoiden liikkuvuus on vilkasta. T urun yliopistolla on lukemattomia yhteistyöyliopistoja eri puolilla maailmaa. Opiskelijat ja tutkijat kansainvälistyvät useiden vaihto- tai harjoitteluohjelmien sekä itsenäisesti organisoitujen vierailuiden kautta. Liikkuvuutta ovat lisänneet myös yleistyvät kansainväliset maisteri- tai tohtorikoulutusohjelmat, ja Turun yliopistossakin tutkinnon suorittaa yhä useampi ulkomainen opiskelija. Turun yliopiston opiskelijoista vuosittain lähes 1000 opiskelee tai harjoittelee ulkomailla. Eurooppalaiset yliopistot kiinnostavat opiskelijoita eniten. Aikaisempien vuosien tapaan suosituin vaihtokohde vuonna 2011 oli naapurimaa Ruotsi, ja lähes yhtä moni suuntasi läntisen Euroopan maihin, etenkin Saksaan, Britanniaan, Espanjaan ja Ranskaan. Kaukaisempiinkin kohteisiin lähdettiin, sillä opiskelijavaihdon kohdemaita oli vuonna 2011 kaikkiaan 56 ja kohdeyliopistoja yhteensä 283. Yliopisto on lähivuosina solminut 14 Aurora uusia partnerisopimuksia esimerkiksi Itä-Aasiaan. Opiskelijoiden kiinnostus Aasian maita kohtaan onkin ollut kasvussa. Kansainvälinen kampuksemme 2000 Ulkomaalaiset opiskelijat Turun yliopistossa Turun yliopisto houkuttelee opiskelijoita maailman kaikista kolkista. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä Turun yliopistossa on lähes 1500 kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viime vuonna yliopistossamme oli kirjoilla 1826 ulkomaista opiskelijaa 94 eri maasta. Hieman yli puolet ulkomaisista opiskelijoista saapuu erilaisten vaihto-ohjelmien kautta ja viipyy Turun yliopistossa muutamasta 1000 kuukaudesta yhteen lukuvuoteen. Lähes puo122 let kirjoilla olevista ulkomaisista opiskelijoista 154 suorittaa yliopistossa tutkintoa. 34 Turun yliopisto tarjoaa 16 englanninkielis500 tä maisteriohjelmaa, joissa opiskelee 471 opis75 kelijaa. Kaikkiaan yliopistossa opiskeli vuon635 na 2011 yli 500 ulkomaista perustutkinto-opis52 kelijaa, ja jatkotutkintoa suoritti 300 ulkomaalaista jatko-opiskelijaa

15 Turun yliopistossa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden määrä maittain (lähde OPSU, pohjakartta MapInfo) " Taitavilla ja kokeneilla opettajilla on aito kiinnostus opiskelijoihin, mikä on hyvin motivoivaa ja luo erinomaisen ilmapiirin." " Tuorlan observatoriolla on loistava maine, ja se tarjoaa kansainvälisen tason oppimisympäristön astronomian opiskelijoille sekä nuorille tutkijoille." UK Tim Glogan, Asian Studies " Olen nauttinut eniten kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteistyön tekemisestä eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten kanssa." Ecuador Jorge Baldeón, Global Information Technology Management Jatkotutkinto-opiskelijat Perustutkinto-opiskelijat Vaihto-opiskelijat Pakistan Khawaja Nozair Ashraf, Physical Sciences, astronomy track " Turun yliopisto on paras valinta kansainvälisille opiskelijoille ja tutkijoille, joita kiinnostaa ura biolääketieteellisen kuvantamisen alalla. " " Vietnam Thi Tam Pham, Biomedical Imaging Maisteritutkinnon jälkeen päätin jäädä jatko-opiskelijaksi Turun yliopistoon. Minulle se tarkoittaa laadukkainta mahdollista koulutusta ja elämänlaatua." Kiina Tingting Lin, Turun kauppakorkeakoulu Aurora 15

16 90-vuotias ikuinen 16 Aurora

17 teksti: jouko luhtala kuvat: jouko luhtala ja hanna oksanen opiskelija Nuorena isänmaallinen, keski-ikäisenä kapinallinen ja tänään analyyttinen Turun yliopiston ylioppilaskunta on ympäristönsä näköinen. Aurora 17

18 Turussa alettiin vuonna 1922 tarjota maan korkeatasoisinta suomenkielistä opetusta, kun 1920 perustetun yliopiston ensimmäinen lukukausi käynnistyi. Tuolloin perustettiin myös Turun yliopiston ylioppilaskunta. Sotiin saakka TYYssä mentiin vahvasti sinivalkoisin äänenpainoin. Vuosikymmenten vieriessä Suomi uudistui rajuin kääntein luvulta lähtien puoluepoliittiset toimijat määräsivät TYYn askelmerkit. Ainejärjestöt vannoivat vasemmistolaisuutta, ja monille järjestötyöstä tuli elämäntapa. Kritiikki läpipolitisoituneita opiskelijajärjestöjä kohtaan kiihtyi, kun väriä tunnustaneet aktiivit eivät kyenneet estämään opintolainojen leikkaamista vuonna Kun TYYn liiketoiminta keväällä 1980 meni nurin, oli aika etsiä uusi suunta. Puoluepolitiikan läsnäoloa kritisoitiin, mutta yhteisten asioiden ajamiseen uskottiin. Nykymuotoinen, etujärjestöä muistuttava ylioppilaskunta alkoi realisoitua. TYY tänään TYYn hallituksen puheenjohtaja Jukka Koivisto, mikä saa TYY-aktiivin sykkeen nousemaan vuonna 2012? Asioiden liiallinen yksinkertaistaminen ja perustelemattomien väitteiden esittäminen. Kuukausi TYYn kannoilla TYY on jäsenistönsä näköinen: monipuolinen, perinteinen ja raikas. Oli sitten fuksi tai alumni, niin ylioppilaskunnan alayhdistyslistan laajuus hämmästyttää. Kahdeksan pysähdyksen ekskursio on yksi läpileikkaus ylioppilaskunnan arkeen ja juhlaan. Torstai turun väittelyilta Juupas! Eipäs! Hämyinen kapakka, kaksi jakkaraa ja täysi katsomo. Edellytykset hurmeiselle väittelyillalle ovat ilmassa. TYYn järjestämän Turun väittelyillan aiheina ovat kannabiksen laillisuus, pornon arkipäiväistyminen, opiskelijapolitiikka ja tatuoidun naisen markkina-arvo. Tiukkaa tilastopohjaista vääntöä odottaneet tosikot joutuvat pettymään. Huumori kukkii ja usein kyse on pikemminkin rennosta keskustelusta kuin armottomasta taistelusta. Yleisö nauraa, mutta voittajaa valitessaan päätyy asia-argumentteja esittäneiden puolelle. Akateemista yleisöä ei naruteta sirkustempuilla. Illan isäntä Juri Nummelin pitää väittelyt tiukasti hanskassaan ja ohjaa sivupoluille eksyneet kamppailut takaisin kulloisenkin aiheen pariin. Illan hämmentävintä antia on opiskelijapolitiikkaa puolustavan professori Matti Wibergin ja sitä kritisoivan TYYn hallituksen puheenjohtajan Jukka Koiviston roolien vaihtoon perustuva standup-rutiini. Ihan joka päivä ei kuule Koiviston toteavan TYY-politiikan olevan turhanpäiväistä ajanhaaskausta. 18 Aurora

19 Koiviston mukaan TYY pysyy merkityksellisenä seuraamalla aikaansa. Edunvalvontaan kuuluu, että otamme kantaa asioihin, jotka jollain tapaa koskettavat opiskelijoita. TYY ei kuitenkaan ole vain etujärjestö, vaan lakisääteisesti ylioppilaskunta, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Koivisto muistuttaa, että yliopiston tulee säilyttää vallan kolmijako. Vaikka TYYtä aikanaan dominoinut puoluepolitiikka on laimentunut vuosikymmenten saatossa, ei sille olla näyttämässä ovea. Tällä hetkellä TYYssä on herkkä tasapaino puoluesidonnaisten ja sitoutumattomien välillä. TYY tarjoaa erilaisista lähtökohdista asioita tarkasteleville ihmisille mahdollisuuden törmätä toisiinsa ja argumentoida näkemyksiään. Sunnuntai kinokoplan elokuvanäytös 101 minuuttia ensimmäisen maailman ongelmia Valkokankaalla pyörii Steve McQueenin ohjaama Shame, elokuva täynnä hedonismia ja yltäkylläisyydestä nurisevia kolmekymppisiä. Vielä hippien jälkihöyryjen hajustamalla 1970-luvulla imperialistisesta hegemoniasta ei ollut Kinokoplan näytöksissä tietoakaan. Työn sankari suoraan Siperian aroilta näytti laiskalle opiskelijavätykselle ahkeruuden mallia. Syksyn sarjan vilkaisu vetää yrmeäksi. Vaikka yhden elokuvan nimessä kunniallinen talonpoika mainitaankin, tunnen oloni petetyksi. Kahdeksasta elokuvasta ainoastaan Kilimanjaron lumet lupaa työläisestetiikkaa. Klassikoksi on valittu Hollywoodia ihannoineen Jean-Pierre Melvillen tekele. Phyi. Koko näytöksen hiiren hiljaa valkokangasta tuijottanut yleisö vaikuttaisi olevan näytökseen tyytyväinen. Elokuvan edustamia riistokapitalistisia arvoja ei kritisoida provosoinnistani huolimatta. Torstai turun ylioppilas- lehden viikkokokous Päätoimittaja tanssahtelee Tylkkärin tahdin Liitutaulu on tyhjä ja War is Over! -sloganin hallitsemassa toimistossa hallittu kaaos. Lehteä tehdään journalistinen kunnianhimo edellä, leiskauttaa päätoimittaja Laura Myllymäki ja aloittaa palaverin. Tuore numero tuoksuu painomusteelle, joten seuraavan Tylkkärin näköissivut ovat vielä tyhjiä. Ovet ja ikkunat ovat sepposen selällään, vaikka eletään lokakuun jälkimmäistä puoliskoa: avustajien hurjimmillekin juttuehdotuksille ollaan avoimia. Ideoita riittää. Aukeamat täyttyvät muun muassa vaalianalyysilla, muodilla, videopeleillä, kuorolla ja roboteilla. Päätoimittaja ottaa tanssiaskeleita turkulaisen hiphopin tahtiin. Kun päätoimittaja ei yritä kurkistella muistiinpanoihini, johtaa hän toimitusta huumorilla. Jumppapallon päällä istuva Sampo Rouhiainen takoo sivuntäytettä minuuttitahdilla ja valokuvaaja Kristian Tervo visualisoi jutut käytännössä viiveettä. Tehokkuus yhdistyy sinkoilevan riehakkaaseen tunnelmaan. Täällä ei anneta media-alaa riepottelevien YT-neuvotteluiden latistaa tunnelmaa. Palaverin lopussa liitutaulu on täynnä pätevän oloisia merkintöjä. Kyllä tuosta lehti syntyy. Aurora 19

20 Keskiviikko Beaver Huntersin harjoitukset Down! Set! Hut! Laitahyökkääjä ottaa 10 metrin spurtin, kääntyy tiukasti keskikentälle ja tavoittelee pelinrakentajan heittämää palloa, mutta kulmapuolustajan niitti lopettaa laitahyökkääjän ja pallon lyhyeksi jääneen romanssin. TYYssä tehdään näemmä muutakin kuin juhlitaan, siirrellään papereita ja istutaan penkissä. Amerikkalainen jalkapallo on Suomessa kasvussa oleva laji, eikä ihme. Tottumattoman silmään kyse on lähinnä lihaksikkaiden urhojen ryntäämisestä yhteen pisteeseen, mutta todellisuudessa peli on lähempänä isojen miesten shakkia. Nopeita pyrähdyksiä täynnä oleva puolentoista tunnin harjoitus on rajua leikkiä. Useampaakin olkapäätä venytellään irvistellen, ja jo vartin jälkeen hien haju alkaa olla pistävä. Kukkakeppitoimitajan pakatessa laukkujaan houkuttelee Mikko Nyman tulemaan toistekin: Jenkkifutiksesta löytyy rooli niin isoille kuin pienille pelaajille, ja on meillä naisjoukkuekin. Mukaan ehtii vielä tammikuussakin. Tiistai päivä pääsihteerinä TYYn toimiston hymyilevät kasvot Tomi Nyström, 29 vuotta ja valtio-opin opiskelija. Tittelinä TYYn pääsihteeri, vastuualueina talous, hallinto ja aikataulut. Herra ilmaantuu toimistolle kymmeneltä. Myöhäinen herätys aiheuttaa kateutta. Pitkälle venynyt aamu starttaa Turun ylioppilaskyläsäätiön palaverilla, jossa pöydällä on Ylioppilastalo B:n remontti. Kokouksen jälkeen Nyström ottaa kahvikupin ja ovelle ilmestyy kaksi englantia murtaen puhuvaa vaihto-oppilasta. Turku hämmästyttää ja kummastuttaa, ja arjessa vauhtiin pääsy vaatii vastauksia. Nyt opiskelijoiden virta on jo rauhoittunut, alkusyksystä ovi kävi jatkuvasti. Meillä on asiakaspalvelulähtöinen asenne, kaikkia neuvoa kysyviä autetaan vähintään oikeaan suuntaan, Nyström linjaa. Ja taas mennään. TYYn juhlaviikko koputtaa toimiston oveen ja määrää pääsihteerin yliopiston päärakennukselle. Vartti myöhemmin pikkutakkisihteeri ryömii pöytien alla, kädessään TYY-reliikin esittelylappu. Vai että taloushallintoa. Toinen palaveri, lisää opiskelijoista huolehtimista, mailien lähettelyä ja sihteeristön tsemppausta. Kello on puoli kuusi. Tulin kympiksi töihin, koska kuudelta alkaa edustajiston iltakoulu, ja siellä on aika paljon asiaa. Päivä venynee ysiin, toteaa Nyström ja murskaa myöhäisen aamuherätyksen nostattaman kateuden. Keskiviikko edustajiston kokous Täälläkö meidän asioista päätetään? Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää edustajisto. Kalskahtaa komealta. Edustajiston kokouksen asialista on raskas: poliittinen linjapaperi, TYYn toimintasuunnitelma ja talousarvio. Väännöstä on näemmä tulossa pitkä. Läppärit ja tabletit joutuvat taistelemaan pöytätilasta banaanien, patonkien ja viinirypäleiden kanssa. Rahaväki luottaa pikkutakkiin, vihreässä vasemmistossa riittää punainen t-paita. Ilmassa on modernin piknikin tuntua. Puhuttelu, esittely, asia!, kajauttaa puheenjohtaja Ville Valkonen. Puheenvuoroja ei ole montaa takana, kun fraasit lisää demokratiaa, byrokraatti ja kumileimasin on heitetty ilmoille. TYY-politiikan isojakin kysymyksiä sivutaan. Ryhmä Lex kritisoi TYY-jäsenyyden pakollisuutta. Eripuraa aiheuttaa myös TYYn tehtävänanto: mihin kaikkeen opiskelijoiden etua ajavalla järjestöllä tulee olla kanta? Joskus täällä pohditaan tulevaisuutta vähän hassujenkin kuvitelmien varassa, täräyttää demari Jan Erik Lunden. Puheiden pituus on eduskunnasta, mutta ainakin yksi äänestystulos nauraa selkeälle hallitus-oppositio -jaolle: Puheenjohtaja Valkosen ääni ratkaisee pattitilanteen. 20 Aurora

21 Keskiviikko tyy-tanssit Bileet! Kun opiskelijoita haukutaan laiskoiksi, nousee esille aina ja poikkeuksetta yksi asia: bileet. Näillä puheilla TYY-tansseihin. Ämyreissä pauhaa musta rytmimusiikki. Tanssilattialla luodaan uusia parisuhteita. Pippaloiden järjestäjän Turun akateemisen gangstarap -seuran lippuun on TEC9-konepistoolin lisäksi ommeltu numeroyhdistelmä 187 murhan tunnus. TYY on Suomen tylsin ylioppilaskunta, joten halusimme erottua. Logon on tarkoituskin provosoida. Monen vaihto-oppilaan ilme on kyllä venähtänyt, sanoo TAGSin puheenjohtaja Deniz Kacar. Tännekö se 1980-luvulla saunan taakse luimutettu radikalismi on paennut? Kyllä me olemme TYYn anarkistisin järjestö. Niin että välistä vedetään ja säännöistä vähät välitetään? No ei, teemme kaiken TYYn ohjeiden mukaan. Lauantai tyyn 90. vuosijuhlat Hyvää syntymäpäivää, TYY! Kuukauden ruljanssin päätepiste. Kraka kaulaan, bussi alle ja Vapaapalokunnan talolle. Siellä on määrä huipentua TYYn koko vuoden kestänyt 90-vuotisen taipaleen juhlinta. Hiuslakka ja iltapuvut ovat epäilemättä käyneet viime päivinä kaupaksi. Kaulukset ovat viimeisen päälle ojennuksessa ja letit lankakerämäisillä nutturoilla. Viimeisen päälle fiini ruoka tarjoillaan suoraan nokan eteen, eikä juomiakaan norkoilla tiskin kulmalta. Ollaan aika kaukana opiskelijaelämään tiivisti yhdistyvästä nuukailusta. Tavallaan vuosijuhlat summaavat pitkän tien kulkeneen TYYn nykytilan hyvinkin täsmällisesti. Tunnelma on samaan aikaan formaali ja rento. Ulkokuori on tiukan asiallinen, mutta pöydissä käytävä keskustelu vaeltaa villeillä taajuuksilla.

22 teksti ja kuvat: susanna eronen Harjoittelusta potkua työllistymiseen Jo opiskelun aikana kannattaa kerryttää oman alan työkokemusta. Korkeakouluharjoittelu antaa tuntumaa omaan opiskelualaan ja tärkeitä verkostoja, parhaassa tapauksessa jopa tulevaisuuden työpaikan. Turun yliopistossa tehtiin vuonna 2011 noin neljäsataa opintoihin hyväksiluettavaa, palkkatuettua korkeakouluharjoittelua. Luku nousee noin tuhanteen, jos mukaan lasketaan itse hankittavat harjoittelupaikat ja yritysten trainee-ohjelmat. Innokkaimmin kotimaan harjoittelumahdollisuuden käyttävät humanistisen tiedekunnan ja kauppakorkeakoulun opiskelijat. Vuonna 2011 suurin harjoittelupaikkojen tarjoaja oli yliopiston eri yksiköt. Toisiksi eniten harjoitteluja tehtiin valtiolla. Kunnat ja kuntayhtymät tarjosivat kolmanneksi eniten paikkoja. Arvokasta työkokemusta Jos kotimaan kamara polttelee jalkojen alla, kannattaa miettiä harjoittelua ulkomailla. Kaikissa tiedekunnissa voi tehdä sekä kotimaan että ulkomaan työharjoittelun. Kaikki ulkomaan harjoittelupaikat ovat itse haettavia eli opiskelija anoo vaihtoapurahaa paikkakohtaisesti, kertoo suunnittelija Janne Loikkanen Turun yliopiston työelämäpalvelut Rekrystä. Lukuvuonna ulkomaille lähti Erasmus-harjoitteluapurahan avulla 50 henkeä, ja määrä pysynee samana myös vuonna Harjoittelu tuo kultaakin kalliimpaa työkokemusta ja oma alan tuntemusta. Kannattaa ehdottomasti mennä harjoitteluun. Harjoittelussa pääsee solmimaan kontakteja ja verkostoitumaan, oppii tuntemaan alan ihmisiä ja saa oman alan työkokemusta, kannustaa Rekryn asiakasneuvoja Jaana Vesterinen. Parhaimmillaan harjoittelu voi poikia jatkoa. Moni Turun yliopiston opiskelija on saanut harjoittelupaikastaan jatkossa töitä esimerkiksi jonkin projektin muodossa. On paljon helpompaa palkata yrityksessä harjoittelun tehnyt esimerkiksi johonkin projektiin, kuin alkaa raskaan työnhakukanavan kautta etsiä sopivaa henkilöä. Ja vaikka harjoittelupaikasta ei aukenisikaan jatkossa töitä, tuo hyvin tehty harjoittelu erinomaista näyttöä, joka auttaa taas uralla eteenpäin, sanoo Rekryn johtava suunnittelija Sanna Tuominen. Työnantajille apua harjoittelijoiden rekrytointiin Kotimaan harjoittelupaikan on tähän asti voinut hankkia joko itse tai hakea valmiiksi sovittua paikkaa. Käytäntö on kuitenkin muuttumassa vuoden 2013 alusta aloilla, jotka eivät valmista suoraan ammattiin. Uudessa systeemissä opiskelija anoo voucher-seteliä, jonka saatuaan hän hakee omatoimisesti suoraan kiinnostavaa harjoittelupaikkaa. Kaikki tiedekunnat oikeustieteellistä lukuunottamatta ottavat tämän uuden voucher-systeemin käyttöön. Tukisetelin myöntämisestä päätetään opiskelijakohtaisesti, Tuominen kertoo. Uuden järjestelmän myötä harjoitteluiden määrä pysynee samana, mutta saadun tuen määrä muuttuu. Opiskelija joutuu nyt olemaan aktiivisempi kuin ennen ja voi toisaalta hakea juuri sitä paikkaa, mihin haluaa. Uusi systeemi tuo vaihtelevuutta eikä tarjolla välttämättä ole aina niitä samoja paikkoja, Vesterinen summaa. Työnantajan näkökulmasta uusi järjestelmä muuttaa hakuprosessia. Turun yliopiston harjoittelijoista kiinnostuneen työnantajan kannattaa olla yhteydessä Rekryyn. Voimme laittaa nettisivuillemme ilmoituksen paikasta, jota voucherin saaneet voivat sitten hakea, Tuominen sanoo. Palkattomia paikkoja emme kuitenkaan ilmoita. 22 Aurora

23 opiskelijat työelämässä Taiteentutkija verkostoitumassa Yleisen kirjallisuustieteen opiskelija Pekka Haapanen on tehnyt kaksi harjoittelua. Syksyllä 2011 hän oli kolme kuukautta Turun kaupungin tukemassa harjoittelussa Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa. Työskentelin 2000 & 11 OMAKUVAA -hankkeen parissa, jossa olin mukana esimerkiksi koostamassa kuvataidenäyttelyitä. Koordinoin myös ulkomaisten taiteilijoiden vierailuja, Haapanen kertoo. Harjoittelu meni niin hyvin, että Haapanen palkattiin projektiin osa-aikaiseksi työntekijäksi. Toisen harjoittelun Haapanen teki kesällä 2012 Varsinais-Suomen taidetoimikunnassa. Kolmen Turun yliopiston tukeman harjoittelukuukauden aikana Haapanen pääsi työskentelemään läänintaiteilijoiden kanssa. Autoin taiteilijoita esimerkiksi järjestämään performanssitapahtuman ja monikulttuurisen taiteilijoiden verkostotapaamisen. Pääsin esimerkiksi installoimaan videoteoksen sekä hoitamaan verkostotapaamisen markkinointia. Haapanen on tyytyväinen tekemiinsä harjoittelujaksoihin ja kiittelee opinnoista ammentamaansa osaamista. Harjoitteluissa pääsi tapaamaan ihmisiä ja luomaan kontakteja. Opinnot auttoivat ymmärtämään taiteen substanssia, mistä puolestaan oli hyötyä taiteilijoiden kanssa työskennellessä. Nyt ymmärrän puolestaan taiteen tekemistä paremmin. Kauppatieteilijä numeroiden parissa Laskentatoimen ja rahoituksen opiskelija Salli Gustafsson työskenteli kesän 2011 tiedekunnan tukemassa harjoittelupaikassa Turun Yliopistosäätiön omistamassa Liedon Vanhalinnassa. Gustafsson pääsi avustamaan taloushallintotehtävissä eli esimerkiksi tilaisuuksien katelaskelmien ja tilitysten teossa. Tein harjoittelun ensimmäisen opiskeluvuoden päätteeksi. Auttoi, että asiat olivat tuoreessa muistissa. Minua opasti vanhempi harjoittelija, joka on itse ollut harjoittelijana aiempana kesänä, Gustafsson kertoo. Kesän jälkeen Gustafsson palkattiin tuntityöntekijäksi hoitamaan avustavia kirjanpidon tehtäviä. Seuraavana kesänä Gustafsson itse toimi vanhempana harjoittelijana opastaen Vanhalinnan uutta harjoittelijaa työtehtäviin. Gustafsson suosittelee harjoittelua kaikille. Kannattaa ehdottomasti mennä harjoitteluun, se antaa kontekstia opiskeluihin. Itselleni havainnollistui, että olen oikealla alalla. Oikeustieteilijä tutustumassa tositapauksiin Oikeustieteen opiskelija Laura Kumpulainen on päässyt kiinni työelämään kahdessa harjoittelussa. Keväällä 2012 Kumpulainen työskenteli kuukauden Länsi-Suomen syyttäjänvirastossa harjoittelu lakimiestehtävissä -kurssin puitteissa. Kirjoitin syyttäjätuutorin opastuksella haastehakemuksia esimerkiksi rattijuopumustapauksiin liittyen. Pääsin myös seuraamaan erikoisasiainistuntoja, Kumpulainen kertoo. Kesällä 2012 Kumpulainen oli tiedekunnan harjoittelussa Turun hovioikeuden kirjaamossa. Siellä hän kirjasi alioikeudesta tulleita valituksia sekä palveli asiakkaita. Kumpulainen pääsi myös seuraamaan hovioikeuden istuntoja sekä viskaalin tehtäviä. Vaikka aluksi tuntui, että en osaa mitään, niin kyllä opitut asiat pulpahtivat pintaan passiivisesta muistista. Kieliopinnoista oli hyötyä esimerkiksi ruotsin suhteen, kuuluuhan Ahvenanmaa samaan piiriin. Kumpulainen kiittelee kirjaamon hyvää perehdytystä ja sitä, että harjoittelukokemuksista on ollut hyötyä työnsaannissa. Kaikesta sai aina kysyä ja harjoittelijaa neuvottiin hyvin. Harjoitteluista saatu työkokemus on tärkeää. Sain ensi kesäksi töitä isosta asianajotoimistosta. Aurora 23

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

9.15-9.30 Kasvatustieteiden tiedekunta toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi Varadekaani Arja Virta

9.15-9.30 Kasvatustieteiden tiedekunta toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi Varadekaani Arja Virta KKV0 OPISKELIJAKSI YLIOPISTOON (5 op) Kasvatustieteiden laitos Opiskelijaksi yliopistoon-opintojakson aikana tutustutaan yliopistoopiskeluun sekä yliopiston palveluihin, ympäristöön ja organisaatioon.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Janna Koivisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta 4.6.2012 1 Ensivaikutelma on tärkein

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot

Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot Pakollisten opintojen lisäksi yhteisiin tutkinnon osiin liittyy valinnaisia opintoja yhteensä 16 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 3 osp Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Ainejärjestöjen kansainvälisyyskoulutus. 2.2.2013 Jaana Romppainen, JYYn hallituksen kv-vastaava

Ainejärjestöjen kansainvälisyyskoulutus. 2.2.2013 Jaana Romppainen, JYYn hallituksen kv-vastaava Ainejärjestöjen kansainvälisyyskoulutus 2.2.2013 Jaana Romppainen, JYYn hallituksen kv-vastaava Kv-opiskelijat yliopistossamme Toukokuussa 2012 JY:ssa opiskeli 1117 ulkomaalaista opiskelijaa 92 eri maasta

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO

KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO Vuodesta 1898 alkaen Ylioppilaita jo lähes 12 000 Keski-Pohjanmaan ensimmäinen suomenkielinen lukio KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO KYL VAHVA YLEISLUKIO a Vankka pohja yo-tutkintoon, jatko-opintoihin ja hyvään

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Yritysten haasteet muuttuvassa maailmassa

Yritysten haasteet muuttuvassa maailmassa Yritysten haasteet muuttuvassa maailmassa Talous tutuksi 2011 / Sari Rämö 1 SCA Packaging Finland Kuka olen? Sari Rämö, ylioppilas Lahden Yhteiskoulu, KTM Helsingin Kauppakorkeakoulu Oy Hartwall Ab/Oy

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot