Lauri Rantanen SELAINPOHJAINEN VARASTONHALLINTAOHJELMISTO
|
|
|
- Kalevi Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lauri Rantanen SELAINPOHJAINEN VARASTONHALLINTAOHJELMISTO Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmoinnin suuntautumisvaihtoehto 2012
2 SELAINPOHJAINEN VARASTONHALLINTAOHJELMISTO Rantanen, Lauri Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Joulukuu 2012 Ohjaaja: Kivi, Karri Sivumäärä: 24 Liitteitä: 1 Asiasanat: HTML, PHP, Javascript, MySQL Tämän opinnäytetyön aiheena oli suunnitella ja toteuttaa selainpohjainen varastonhallintaohjelmisto Jouko Sjöblom Oy:lle. Yritys on ottanut käyttöön uuden liimapuutehtaan, jonka ylläpitämisen helpottamiseksi yritys halusi kyseisen ohjelmiston. Ohjelmisto ja erityisesti tietokanta suunniteltiin yritykseltä saatujen tietojen pohjalta. Tietokantaohjelmistona käytettiin MySQL-tietokanta, ohjelmiston ulkoinen rakenne toteutettiin HTML:llä ja toiminnallisuus PHP:llä. Ulkoasun muotoiluun käytettiin CSS-tyylimäärittelyä.
3 WEB-BASED INVENTORY MANAGEMEN SOFTWARE Rantanen, Lauri Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Information Technologies December 2012 Supervisor: Kivi, Karri Number of pages: 24 Appendices: 1 Keywords: HTML, PHP, Javascript, MySQL The purpose of this thesis was to design and implement a web-based inventory management software to Jouko Sjöblom Oy. The company wanted this kind of a software in order to facilitate the maintenance of their new laminated timber factory. The software and specifically the database were designed based on the information given by the company. MySQL was used as database software, the external structure was created using HTML and the functionality with PHP. CSS was used as style description.
4 SISÄLLYS Sisällys LYHENTEET JA TERMIT JOHDANTO HTML CSS JAVASCRIPT PHP Yleistä Muuttujat Luokat ja oliot Istunnot MYSQL Yleistä SQL-kieli Taulun luonti Tauluun kirjoittaminen Muokkaaminen Poistaminen Hakeminen MVC VARASTOKIRJANPITO-OHJELMISTO Tietokannan suunnittelu Käyttöliittymä FrontController Sisään kirjautuminen Materiaalit ja tuotteet PDF YHTEENVETO LÄHTEET... 24
5 LYHENTEET JA TERMIT WWW HTTP HTML PHP CSS JS SQL MD-5 URL SESSION MVC GPL World Wide Web Hypertext Transfer Protocol Hypertext Markup Language Hypertext Preprocessor Cascading Style Sheets JavaScript Structured Query Language Message-digest-algoritmi Uniform Resource Locator Istunto PHP:ssä model-view-controller (malli-näkymä-käsittelijä), ohjelmistokehitysmalli GNU General Public License, vapaiden ohjelmistojen lisenssi
6 6 1 JOHDANTO Jouko Sjöblom Oy on Jurvassa toimiva yritys, jonka päätoimena on metsä- ja maatalouskonekauppa. Yrityksellä on myös uusi liimapuutehdas, jonka varaston ylläpidon helpottamiseksi haluttiin kehittää varastonhallintaohjelmisto. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella, toteuttaa ja ottaa käyttöön selainpohjainen varastonhallintaohjelmisto edellä mainitulle yritykselle. Ohjelmiston kehityksessä käytettävät tekniikat ja toteutustapa olivat minun päätettävissä. Työssä tutustutaan MySQL-tietokannan suunnitteluun ja toteutukseen, PHP-ohjelmointiin sekä HTML-, CSS- ja JavaScript-kielten käyttöön. Päätin käyttää ohjelmointikielenä PHP:tä sen helppouden ja tehokkuuden vuoksi ja tietokantana MySQL:ää maksuttomuuden, helppokäyttöisyyden ja luotettavuuden vuoksi. Varastonhallintajärjestelmän tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa yrityksen materiaaleihin ja tuotteisiin liittyvien prosessien, kuten valmistuksen, pakkaamisen ja lähetyksen seuraamista ja dokumentointia. Järjestelmällä voidaan muun muassa tulostaa pakettiseteleitä ja rahtikirjoja, seurata materiaalien ja tuotteiden varastotilannetta sekä pitää yllä asiakasrekisteriä.
7 7 2 HTML HTML on (lyhenne sanoista Hypertext Markup Language, suomennettuna hypertekstin merkintäkieli) kuvauskieli, jolla kuvataan web-sivustojen rakennetta. HTML:n ensimmäinen versio julkaistiin vuonna Nykyisin käytettävä versio HTML5 on W3C:n standardoima ja ylläpitämä. HTML-dokumentti aloitetaan ja lopetetaan <HTML>-tagilla. <HTML>-tagin sisällä dokumentti jaetaan kahteen lohkoon: <HEAD> ja <BODY>. <HEAD> lohkon sisällä määritetään muun muassa dokumentin otsikko, tyylitiedostot ja scriptit. <BODY> lohkon sisään kirjoitetaan kaikki, mitä halutaan käyttäjälle näkyväksi. HTML-dokumentti muodostuu elementeistä. Elementit voivat sisältää aloitustagin, lopetustagin, attribuutteja, attribuuttien arvoja sekä tekstiä. Esimerkkinä elementti <img src= kuva.jpg height= 50 width= 50 > sisältää aloitustagin <img>, attribuutit scr, height ja width sekä kyseisten attribuuttien arvot. /11/ 3 CSS HTML-kieltä ei suunniteltu määrittämään dokumentin ulkoasua. Ulkoasun määrittämistä varten on kehitetty CSS (Cascading Style Sheets). CSS on tyylikieli, jolla määritettään kuinka HTML-elementit esitetään. CSS on W3C:n ylläpitämä ja standardoima ja sen ensimmäinen versio CSS1 julkaistiin vuoden 1996 lopussa. Nykyisin käytössä oleva versio CSS3 julkaistiin vuonna CSS voidaan liittää sivuun ulkoisena tiedostona, kirjoittaa tyylimäärittelyt HTMLdokumentin <HEAD>-tagien sisään tai kirjoittaa tyylimäärittely suoraan HTMLtagin sisään. Viimeisimpänä mainittua tapaa ei ole suositeltu käytettäväksi, sillä se on CSS:n todellisten tarkoituksen vastaista. /11/
8 8 Kuva 1. Kolme eri tapaa liittää CSS-tyylimuotoilu HTML-dokumenttiin 4 JAVASCRIPT JavaScript on Netscapen kehittämä oliopohjainen ohjelmointikieli, jolla saadaan lisättyä dynaamisia toimintoja WWW-sivuille. JavaScript ei nimestään huolimatta ole Javaa, vaikka kielten syntakseilla onkin paljon yhteistä. JavaScript tulkataan suoraan selaimessa, joten siitä ei tarvitse kääntää erillistä suoritettavaa tiedostoa. /5/ Viimeisin kielen määrittely on JavaScript 1.8.5, joka pohjautuu EcmaScriptstandardi ECMA-262 Edition 3. Standardoitua JavaScriptiä kutsutaan nimellä EC- MAScript. JavaScriptiä kehittää standardin mukaiseksi Netscape yhdessä ECMAstandardointiorganisaation kanssa. Useat selaimet tukevat standardin lisäksi lisätoiminnallisuuksia, kuten Mozillaselainten E4X, joka on XML:n käsittelyyn erikoistunut kielen laajennus (standardi ECMA-357). JavaScriptin kehitti alun perin Netscapelle Brendan Eich nimellä Mocha. Nimi muutettiin LiveScriptiksi ja viimein markkinointisyistä JavaScriptiksi. /6/
9 9 JavaScript voidaan kirjoittaa suoraan HTML-koodin sekaan tai lukea erillisestä tiedostosta. Kummassakin tapauksessa se sijoitetaan <script type="text/javascript"> ja </script> -tagien väliin. Kuva 2. JavaScriptin kirjoittaminen suoraan HTML-koodin sekaan Kuva 3. JavaScriptin lukeminen erillisestä tiedostosta esimerkki.js 5 PHP 5.1 Yleistä PHP (PHP: Hypertext Preprocessor) on työväline dynaamisten Web-dokumenttien luomiseen. Laajasti ymmärrettynä PHP viittaa sekä varsinaiseen PHP-kieleen että niihin teknisiin ratkaisuihin, joilla PHP-kielisten ohjelmien suorittaminen on mahdollista. Kokonaisuutena voidaan puhua PHP-ympäristöstä. PHP on HTMLdokumenttien sisään upotettavaa Web-palvelimella tulkattava ohjelmointikieli. Tulkattavia ohjelmointikieliä kutsutaan yleisesti scriptikieliksi. PHP:n syntaksi on lainattu suurimmaksi osaksi C-kielestä. Lisäksi mukana on piirteitä Java-, Perl- ja C++kielistä muutamine täysin omine PHP-lisäyksineen. /2 s.12/ PHP sai alkunsa vuonna 1994 Rasmus Lerdorf:n kehitettyä sen ensimmäisen version Personal Home Page Tools. Seuraava versio julkaistiin vuonna 1995 nimellä PHP/FI (Personal Home Page / Forms Interpreter). Version PHP/FI 2.0 jälkeen alettiin käyttää nimeä PHP. Vuonna 2004 julkaistiin PHP 5, joka on tällä hetkellä käytössä oleva versio. /2, 3/
10 Muuttujat PHP:ssä ei tarvitse erikseen määrittää muuttujia, vaan muuttujan tietotyyppi määräytyy automaattisesti sen perusteella, minkä tyyppistä dataa siihen sijoitetaan. Muuttujat erotetaan dollarimerkillä, esimerkiksi $muuttuja. Muuttujan nimi voi sisältää isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita sekä alaviivoja, mutta se ei voi alkaa numerolla. PHP:ssä iso ja pieni kirjain merkitsevät eri asiaa, joten $muuttuja ei ole sama kun $MUUTTUJA. /2/ 5.3 Luokat ja oliot PHP on myös oliopohjainen ohjelmistokieli eli sen avulla voidaan määritellä luokkia, niiden jäsenfunktioita ja ominaisuuksia. Luokkien periminen on myös mahdollista. /1, s.57/ Luokan määrittely aloittaa sana class, jonka jälkeen tulee luokan nimi. Luokka muodostuu muuttujista ja funktioista, jotka määritellään luokan sisällä. Funktioille ja muuttujille voidaan määrittää näkyvyysalueeksi private, public tai protected. Jos näkyvyysalue on private, muuttujaa tai funktiota voi käyttää vain luokan sisäpuolelta. Jos näkyvyysalue on public, käyttämien onnistuu luokan ulkopuolelta. Protected näkyvyys mahdollistaa muuttujan tai funktion käyttämisen periytyvissä luokissa. Muuttuja tai funktio saa automaattisesti näkyvyysalueeksi public, jos sitä ei ole määritetty. Funktio construct on luokan konstruktori, jota kutsutaan aina, kun luokasta muodostetaan olio. Komento new luo luokkaa vastaavan olion. Luokan nimen jälkeen annetaan parametrit luokan konstruktorin mukaisesti. /8/
11 11 Kuva 4. Esimerkki PHP luokasta. Kuvassa 4 on luotu luokka Osasto, jolla on kolme muuttujaa sekä funktiot construct ja tulosta. Kun luokasta luodaan olio new-komennolla, konstruktori ottaa vastaan annetut parametrit ja tallettaa ne muuttujiin. Tämän jälkeen kutsutaan funktiota tulosta, joka tulostaa muuttujiin tallennetut tiedot. 5.4 Istunnot Istuntojen toiminta perustuu siihen, että palvelun käyttäjälle muodostetaan yksilöllinen id-tunnus, joka joko tallennetaan evästeeseen tai kulkee URL:n mukana. Palvelimelle luodaan PHP:n asetuksissa määriteltyyn hakemistoon id-tunnusta vastaava tiedosto, johon istunnossa käytetyt muuttujat tallentuvat. /9/ Istunnot käynnistetään kutsumalla funktiota session_start(). Kyseinen funktio kutsutaan heti PHP -sivun alussa ennen HTML:ää. Kun istunto on käynnistetty, voidaan istuntomuuttujiin tallettaa tietoa. Istuntomuuttuja luodaan istuntomuuttujatauluun $_SESSION antamalla muuttujalle nimi kuvan 5 esittämällä tavalla. Yksittäisen is-
12 12 tuntomuuttujan poistaminen tapahtuu unset()-komennolla. Koko istunnon voi poistaa käyttämällä komentoa session_destroy(). Kuva 5. Esimerkki istunnon käyttämisestä 6 MYSQL 6.1 Yleistä MySQL on monipuolinen, joustava ja suorituskykyinen relaatiotietokanta, jota käytetään niin suurten kuin pientenkin WWW-palvelujen taustalla. Se on ruotsalaisen MySQL Ab:n käsialaa ja oli alun perin tarkoitettu kyseisen konsultointiyrityksen sisäiseen käyttöön. MySQL noudattaa asiakas-palvelin-arkkitehtuuria, jossa sovellukset eivät koskaan käsittele tietokantaa suoraan, vaan käsittely tapahtuu aina palvelinohjaimen kautta. MySQL on helppo asentaa ja ylläpitää. Se ei vaadi täyspäiväistä huolenpitoa siihen tapaan kuin kalliimmat kaupalliset tietokantaohjelmistot. MySQL soveltuu näin pienempien WWW-palveluiden taustatietokannaksi, sillä sen ylläpitokustannukset ovat todella pienet. /1, s.34/ MySQL on saatavana sekä ilmaisena että maksullisena versiona. Ilmainen versio on GPL lisensoitu, eli jokaisella on oikeus käyttää, muokata ja jakaa sitä. Maksullisissa versioissa on enemmän ominaisuuksia sekä niille on laajempi tuki. /7/
13 SQL-kieli SQL (Structured Query Language) on pitkälle standardoitu relaatiotietokantojen kysely ja määrittelykieli. Sen rakenteet muistuttavat etäisesti englanninkieltä; komentosanoina ovat muun muassa select, update, delete, where ja order by. SQL on täysin merkkipohjainen. SQL-kielen komennot jaotellaankin määrittely- ja käsittelykomentoihin sen perusteella, luodaanko uusia tietorakenteita, kuten tauluja vai käsitelläänkö tauluihin tallennettuja tietoja. /1, s.67/ Taulun luonti Uuden taulun luominen tapahtuu CREATE TABLE -komennolla. Taululle annetaan nimi, määritetään sen kentät, kenttien tietotyypit sekä perusavain (PRIMARY KEY). Kuva 6. SQL CREATE TABLE-komento Tämä komento luo taulun nimeltä osasto, jolla on kolme kenttää: ID, nimi ja paikkakunta. Kentän nimen perässä kerrotaan sen tietotyyppi. Kenttä ID on tietotyypiltään kokonaisluku, ja kyseinen kenttä on määritetty myös taulun perusavaimeksi. Kentät nimi ja paikkakunta ovat merkkijonoja, joiden enimmäispituus on 20 merkkiä Tauluun kirjoittaminen Olemassa olevaan tauluu voidaan kirjoittaa INSERT INTO -komennolla. Komennolla kerrotaan minkä taulun eri kenttiin mitäkin tietoa tallennetaan.
14 14 Kuva 7. SQL INSERT INTO-komento Jos tallennettavan tiedon tietotyyppi vastaa kentälle määritettyä tietotyyppiä, antaa ohjelmisto virheilmoituksen eikä tietojen tallennus tietokantaan onnistu Muokkaaminen Tietojen muokkaaminen onnistuu UPDATE komennolla. Kuva 8. SQL UPDATE-komento Komento muuttaa nimi-kentän arvoksi Ulvila niillä riveillä, joilla ehto ID on 1 käy toteen Poistaminen DELETE komennolla voidaan poistaa tietokannastakannasta rivejä. Kuva 9. SQL DELETE-komento Osasto-taulun rivit, joiden ID on 1, poistetaan kannasta.
15 Hakeminen SELECT komennon avulla kannasta voidaan hakea tietoa. SELECT komennossa määritetään mistä taulusta, mistä kentistä ja millä hakuehdoilla tietoa haetaan sekä missä järjestyksessä tiedot esitetään. Esimerkki SELECT komennosta: SELECT nimi, paikkakunta FROM osasto WHERE ID = 1 or ID = 2; Komento palauttaa niiden osastojen nimet ja paikkakunnat joiden ID on yksi tai kaksi. /7/ 7 MVC Malli-Näkymä-Ohjain (Model-View-Controller) -malli eli MVC-malli on luvulla Xeroxin tutkimuslaboratoriossa kehitetty arkkitehtuurimalli graafisiin käyttöliittymiin perustuvien sovellusten toteuttamiseen. MVC-mallin mukaiset toteutukset perustuvat luokkiin ja olioihin Javan ohella myös PHP-kielessä. Malli (Model) vastaa MVC-mallin mukaisessa toteutuksessa sekä pysyvän (persistent) tietosisällön varastoinnista että tietosisällön muokkaamiseen liittyvien sääntöjen toteuttamisesta. Usein sanotaan, että malli toteuttaa sovelluksen liiketoimintalogiikan (business logic). Malli on ainoa osa sovellusta, joka on yhteydessä tietovarastoon. Näkymä (View) esittää sovelluksen tietosisällön käyttäjälle. Verkkopalvelussa yleisin tiedon esitysmuoto on luonnollisesti HTML. Ohjain (Controller) tai kontrolleri toimii MVC-mallin mukaisen sovelluksen sydämenä ja aivoina. Ohjain ottaa vastaan sovellukselle esitetyt HTTP-protokollan mukaiset pyynnöt. Pyynnön perusteella ohjain muuttaa tarvittaessa sovelluksen tilaa mallin avulla ja valitsee asiakkaalle välitettävän näkymän. /12 s /
16 16 Kuva 10. MVC-mallin toimintaperiaate Kuvassa 10 on esitettynä MVC-mallin yleinen toimintaperiaate. Aluksi Web-selain tekee HTTP-pyynnön (HTTP-request) ohjaimelle. Ohjain ottaa pyynnön vastaan ja antaa mallille tehtäväksi esimerkiksi HTTP-pyynnön mukaisen tietokantakyselyn. Malli palauttaa kyselyn tuloksen ohjaimelle. Lopulta ohjain yhdistää kyselyn tuloksen ja näkymän yhdeksi kokonaisuudeksi ja palauttaa sen Web-selaimelle.
17 17 8 VARASTOKIRJANPITO-OHJELMISTO Jouko Sjöblom Oy tarvitsi varastonhallintaa helpottavan, selainpohjaisen kirjanpitoohjelmiston. Ohjelmisto haluttiin toteuttaa selainpohjaisena sen helpon ylläpidettävyyden ja päivitettävyyden vuoksi ja jotta sen käyttö onnistuu mistä tahansa. Koska PHP oli minulle ohjelmointikielenä ennestään tuttu, oli sen valinta ohjelmiston toteuttamiseen selvä. Ilmainen ja helppokäyttöinen MySQL-tietokanta sopii erinomaisesti yhteen PHP:n kanssa ja sitä käytettiin myös tämän ohjelmiston toteutukseen. 8.1 Tietokannan suunnittelu Tietokanta muodostaa nykyaikaisten sovellusten perustan. Vaikka käyttäjälle päin näkyvät lähinnä käyttöliittymä ja raportit, on tärkeä suunnitella ja rakentaa perustana oleva tietokanta hyvin. Jos tietokanta on huonosti suunniteltu, ei sovelluksesta tule koskaan onnistunutta, koska sovellusohjelmilla joudutaan usein paikkaamaan hankalia tietorakenteita. Hyvin suunniteltu tietokanta taas helpottaa ohjelmointia suuresti ja muodostaa sovelluksen kanssa vankan perustan. /10 s.20/ Yritykseltä ei tullut tarkkaa ohjelmistomäärittelyä, vaan luettelo tarvittavista toiminnoista, joita ohjelmistolla pitäisi pystyä suorittamaan (Liite 1). MATERIAALI -taulu sisältää tiedot varastoon tulevien materiaalien/raaka-aineiden koodit, ulkoiset mitat, puulajin, päiväykset varastoon tuomiselle ja tuotantoon viemiselle sekä toimipisteen, jonka varastoon se on sijoitettu. TUOTE on lähes sama kuin materiaali. Eroavaisuuksia ovat lisätty kenttä laatu, joka kertoo tuotteen tuotetyypin ja kenttä date_tuotantoon on korvattu kentällä rahtikirjanumero. Taulussa TUOTETYYPPI on listattuna tuotetyyppien nimet ja lyhenteet. KAYTTAJA taulu on vain käyttäjien tunnistamista varten. Siihen talletetaan käyttäjien nimet, salasanat ja toimipisteet.
18 18 ASIAKAS ja TOIMIPISTE ovat rakenteeltaan identtiset. ASIAKAS taulua käytettään rahtikirjan luomisessa vastaanottajan tietojen tallettamiseen ja vastaavasti TOIMIPISTE -taulua lähettäjän tietojen tallettamiseen. Lisäksi TOIMIPISTE määrittelee materiaalien, tuotteiden ja käyttäjien sijainnit RAHTIKIRJA tauluun talletetaan rahtikirjalomakkeen tiedot, kun rahtikirjaa luodaan. Tietokanta on suunniteltu niin, että käyttöliittymän kautta ei kannasta pysty poistamaan mitään. Sen vuoksi tauluihin ASIAKAS, TOIMIPISTE ja TUOTETYYPPI on laitettu nakyva-kenttä, jolla käyttäjä voi poistaa esimerkiksi asiakkaan osoitelistasta. Kuva 11. Taulut ja niiden väliset yhteydet
19 Käyttöliittymä FrontController Ohjelmisto toteutettiin käyttämällä MVC-mallia. MVC-mallin käyttäminen helpottaa ja nopeuttaa kehitystyötä, vähentää tarvetta kirjoittaa samaa koodia useasti sekä selkeyttää koodin ymmärtämistä. Alun perin tarkoituksenani oli käyttää jotain valmista MVC-frameworkkiä, mutta lopulta päädyin kehittämään oman, yksinkertaistetun MVC-tyyppisen ratkaisun. Sivusto on toteutettu jakamalla se lohkoihin. Jokaisella lohkolla on oma ohjain ja malli sekä tarvittavat näkymät. Koko sivustoa ohjaa niin sanottu FrontController (etuohjain), jonka ensisijainen tehtävä on lukea URL osoiteriviltä ja ladata sen perusteella oikea Controller ja ajaa pyydetty funktio. Jos URL on virheellinen tai vastaavaa Controlleria ei löydy, antaa FrontController virhettä vastaavaan virheilmoituksen. Kuva 12. Sivuston rakenne Kuvassa 12 on esitettynä sivuston runko. FrontConrollerille pääsee vasta, kun kirjautuminen on suoritettu onnistuneesti.
20 Sisään kirjautuminen Varastonhallinta-järjestelmä on sijoitettu vuokratulle Web-palvelimelle, jolla on julkinen IP-osoite ja domain. Tämä tarkoittaa, että kuka tahansa voi ottaa selaimellaan yhteyttä palvelimeen ja käyttää ohjelmistoa. Tämä on kuitenkin estetty pakottamalla käyttäjä kirjautumaan sisään järjestelmään ennen kuin sitä voida käyttää. Käyttäjän tullessa sivulle hänelle esitetään kirjautumislomake, jossa on kaksi kenttää: nimi ja salasana. Kun lomake on lähetetty, järjestelmä ottaa vastaan syötetyn nimen ja salasanan ja vertaa niitä tietokannassa oleviin käyttäjätietoihin. Kuva 13. Sisäänkirjautumis tietojen vertaaminen tietokantaan Kuvassa 13 on esitettynä kirjautumisen yhteydessä ajettava funktio. Rivillä 5 kutsutaan funktiota connect(), joka alustaa ja luo tietokantayhteyden ja palauttaa syntyneen objektin $mysqli_init muuttujaan. Tämän jälkeen tarkastetaan syötteet SQLinjektion varalta. SQL-injektiolla tarkoitetaan muun muassa lomakkeiden kautta an-
21 21 nettavia SQL-komentoja joilla pyritään aiheuttamaan ilkivaltaa tai pääsemään sisälle järjestelmiin, joihin käyttäjällä ei ole oikeutta. Rivillä 10 salasanalle tehdään md5() funktio, joka laskee salasanasta 32-merkkisen MD5-koosteen. Käyttäjätunnuksen luonnin yhteydessä kaikille salasanoille tehdään sama toimenpide, jolloin tietokannassa ei lue käyttäjän salasanaa selväkielisenä tekstinä. Tämän jälkeen muodostetaan ja suoritetaan SQL-kielinen lause, joka hakee KAYTTAJA taulusta lomakkeeseen syötettyä nimeä ja salasanaa vastaavaa käyttäjätunnusta. Jos kyselyllä löytyy tulos, talletetaan istuntomuuttujiin käyttäjän nimi, toimipiste ja käyttäjäluokka jonka jälkeen käyttäjä ohjataan takaisin index.phpsivulle. Tämän jälkeen tarkistetaan onko nimi-istuntomuuttujaan talletettu arvo. Käyttäjä voi jatkaa ohjelmiston käyttöä jos kirjautuminen onnistuu. Jos istuntomuuttujalle ei ole asetettu arvoa, joutuu käyttäjä yrittämään kirjautumista uudelleen Materiaalit ja tuotteet Kun käyttäjä on onnistuneesti kirjautunut sisään, voidaan ohjelmiston toimintoja alkaa käyttää. Ohjelmiston keskeisimmät toiminnot ovat materiaalien ja tuotteiden lisääminen varastoon, materiaalien vieminen tuotantoon sekä tuotteiden lähettäminen asiakkaalle. Näiden toimintojen lisäksi ohjelmistossa on ylläpitoon liittyviä toimintoja, kuten käyttäjien, tuotetyyppien ja asiakastietojen hallinta. Materiaalien ja tuotteiden lisääminen varastoon tapahtuu lomakkeella, jonka käyttäjä täyttää. Lomakkeen käsittelyssä tarkistetaan onko jokin lomakkeen kentistä tyhjä sekä onko kenttiin syötetty tieto oikean tyyppistä. Virheellinen syöte tai tyhjä kenttä antavat virheilmoituksen, eikä lomakkeen tietoja talleteta järjestelmään. Jos lomakkeeseen syötetyt tiedot hyväksytään, kirjoitetaan tietokantaan lomakkeen tiedot sekä tallennushetken päiväys.
22 22 Kuva 14. Lomake tuotteiden lisäämiseen. Varastoon lisätyt materiaalit ja tuotteet listataan omiin taulukoihin kuvan 15 mukaisesti. Taulukon oikeassa reunassa sijaitsevalla valintaruudulla valitaan ne materiaalit tai tuotteet, jotka halutaan siirtää järjestelmässä eteenpäin. Kuva 15. Tuote-taulukko PDF Kun valmis tuote lisätään varastoon ja kirjataan järjestelmään, ohjelmisto luo automaattisesti kyseistä tuotetta vastaavan pakettisetelin. Pakettiseteliin kirjataan tuotetta vastaavat tiedot, se tulostetaan paperille ja kiinnitetään tuotteeseen. Kun tuotteet lähetetään asiakkaalle, luodaan rahtikirja, johon kirjataan muun muassa asiakkaan osoitetiedot sekä luettelo tuotteista. Nämä dokumentit luodaan PDF-muodossa, jotta ne saadaan helposti tulostettua ja säilöttyä. PHP:ssä ei ole valmiita työkaluja PDF-tiedostojen luontiin. Tämän vuoksi PDF:n luomista varten jouduin käyttämään valmista FPDF-luokkaa, joka on ilmainen PDFtiedostojen luomiseen ja muokkaamiseen tarkoitettu työkalu. FPDF-luokan avulla voidaan suoraan luoda pakettiseteli käyttämällä luokan funktioita. Rahtikirjan luon-
23 23 nissa käytettään tyhjää rahtikirjapohjaa, jonka päälle tiedot kirjoitetaan. Rahtikirjapohja on PDF-muodossa, eikä FPDF-luokka tarjoa mahdollisuutta avata jo aiemmin luotua PDF-tiedostoa. Tämän vuoksi jouduin käyttämään FPDI-luokkaa, jota voitaisiin kutsua FPDF-luokan lisäosaksi, jolla voidaan avata valmiita PDF-tiedostoja muokattavaksi. Lisäksi käytössä oli toinen apu-luokka, HTMLtoPDF, joka mahdollisti HTML-kielisen koodin kirjoittamisen PDF:ään. 9 YHTEENVETO Ohjelmisto on otettu yrityksessä hyvin vastaan ja se on päivittäisessä käytössä. Ohjelmistoon toteutettiin alkuperäisen suunnitelman mukaiset toiminnot sekä muutama muu ominaisuus, joiden puute huomattiin testauksen yhteydessä. Siihen lisättiin yrityksen toiven lisäksi hallintapaneeli käyttäjille, toimipisteille ja tuotetyypeille sekä pienimuotoinen asiakasrekisterijärjestelmä. Noin neljän kuukauden testi- ja käyttöajan aikana ohjelmiston kautta on kulkenut lähes 400 yksittäistä tuotetta ja yli sata rahtikirjaa. Alkuperäinen aikataulu ohjelmiston käyttöönottoon venyi usealla kuukaudella pitkään kestäneen palvelintilan hankintaprosessin sekä yrityksen kommunikaation hitauden vuoksi. Ohjelmisto saatiin kuitenkin lopulta toimimaan yrityksen hankkimalle palvelimelle. Tulevaisuudessa ohjelmistoa on tarkoitus laajentaa muun muassa kehittämällä lujuustestijärjestelmä. Ohjelmiston tekeminen yritykselle omatoimisesti ja vastuullisesti oli haastava kokemus. Suunnitelu- ja ohjelmointityö etenivät suhteellisen hitaasti. Omaa ajankäyttöä olisi voinut suunnitella paremmin ja yhteydenpitoa yritykseen tehostaa. Ohjelmistoon voin kuitenkin olla tyytyväinen, sillä se vastaa yrityksen esittämiä toivomuksia ja jatkossa tehtävät laajennukset on helppo toteuttaa.
24 24 LÄHTEET 1. Heinisuo, R PHP ja MySQL: Tietokantapohjaiset verkkopalvelut. 3uud. p. Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. 2. Rantala, A PHP Web ohjelmoinnin peruskirja. Porvoo. WS Bookwell. 3. Wikipedia: PHP Viitattu Ohjelmistoputka: JavaScript-perusopas: Osa 1 Perusteet Viitattu Wikipedia Viitattu MySQL kotisivut viitattu Ohjelmistoputka: PHP-ohjelmointi: Osa 14 - Olio-ohjelmointi Viitattu Ohjelmistoputka: Käytännön PHP-opas: Osa 7 - Evästeet ja istunnot Viitattu Hovi, A., Huotari, J., Lahdenmäki, T Tietokantojen suunnittelu & indeksointi. Porvoo. WS Bookwell 11. W3C-school Viitattu TUT: Edistynyt PHP-ohjelmointi Viitattu
25 25 Liitteet 1. Jouko Sjöblom Oy, varastonhallinta
26 26 Liite 1 Jouko Sjöblom Oy Jurva Varastokirjanpito-ohjelmisto Toteutettava ohjelmisto tulee uuden, parhaillaan rakennettavan liimapalkkitehtaan varastonhallinnan ja taloushallinnon työvälineeksi. ALKUVAIHEESSA TARVITTAVAT TOIMINNOT - sisään tulevien raaka-ainepakettien kirjaus pakettinumeroiden perusteella, numero on 5-8 numeroinen sarja. Pakettinumeron takaa löytyy puulaji, dimensio paksuus x leveys millimetreinä, pituus millimetreinä, kappaleiden määrä paketissa sekä kuutiomäärä. Lisäksi kirjautuu päivämäärä, jolloin paketti kirjataan varastoon. - varastossa olevat paketit tulee voida poistaa tuotantoon, tällöin kirjautuu pakettitietojen lisäksi päivämäärä, jolloin poisto varastoon tapahtuu. - uuden paketin luonti varastoon, pakettitiedot kuten edellä, mutta lisäksi kirjataan laatu, onko kyseessä liimapalkki, sormijatkettu sahatavara, raakki yms. Tämä erottelu tapahtuu kirjainlyhenteillä. - raaka-aineet ja valmiit tuotteet kirjautuvat eri varastoihin, josta niitä voidaan lajitella - varastossa olevista paketeista luodaan kuormakirja / lähetyslista, jossa näkyy paketit numeroittain, laatu ja kuutiomäärä. - kun kuormakirja on luotu, paketit poistuvat varastosta, ja kyseinen kuormakirja jää tietoineen numerojärjestyksessä talteen. Luonnin yhteydessä voidaan tulostaa paperiversioita esim 2-4 kpl. - paketteja voidaan lähettää myös toisiin varastoihin alihankkijoille em tavalla, ja alihankkijat pystyvät tekemään samat asiat tuleville sekä valmistuville paketeille. Alihankkijat eivät pääse muihin kuin omassa varastossa oleviin tietoihin. Järjestelmä pyörii nettitunnuksien takana jollain serverillä.
Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:
Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.
HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan
LINUX-HARJOITUS, MYSQL
LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö
TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3
ELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 11. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 11 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 22.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Indeksit Indeksit Taulun
Written by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36
!!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat
Testidatan generointi
Testidatan generointi Anu Ahonen Kevät 2008 Tämä työ on tehty Creative Commons -lisenssin alla Työn tarkasti 9.4.2008 Jouni Huotari (JAMK/IT) 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS...2 2 TESTIDATAN GENEROINTI
Action Request System
Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet
INTINU13A6 Java sovellukset
Johdanto Kurssin tavoitteena oli luoda tietokantaa käyttävä websovellus Java EE ohjelmointikielellä, sekä hyödyntää muun muassa servlettejä sekä JSP sivuja ja muita tekniikoita monipuolisesti. Webserverinä
Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija
Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opintojaksolla: keskitytään relaatiotietokantojen teoriaan ja toimintaan SQL-kieli kyselykielenä
SELVITYSRAPORTTI LABRA-VERKON MYSQL:n JA PHP:n KÄYTTÖÖNOTOSTA. Jarkko Kähkönen
SELVITYSRAPORTTI LABRA-VERKON MYSQL:n JA PHP:n KÄYTTÖÖNOTOSTA Sisällysluettelo Luku 1 - Oman LABRA-sivutilan asennus ja käyttöönotto... 2 1.1 - LABRA-osoitteesi... 2 1.2 LABRA-tilan käyttö (verkko-asemana
Tietokantojen hallinta
Tietokantojen hallinta 1. Yleistä Ensimmäinen vaihe ennen Odoo käytön aloittamista, on varmuuskopioiden tekeminen. Se kannattaa tehdä riittävän usein. Kun Odoo toimii omalla koneella, on tietokantojen
Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys
Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty
CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen
CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot
3 Verkkopalveluarkkitehtuuri
3 Verkkopalveluarkkitehtuuri Verkkopalvelun arkkitehtuuri perustuu yleisesti asiakas-palvelin -malliin Tietokantapohjaisessa (verkko)palvelussa asiakas-palvelin -malli toimii seuraavasti: 1. Käyttäjä käyttää
582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus
582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen
WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
SQL Buddy JAMK Labranet Wiki
Page 1 of 9 SQL Buddy JAMK Labranet Wiki Sisällysluettelo Yleistä SQL Buddy:sta kotisivu :http://sqlbuddy.com/ SQL Buddy on kevyt hallintatyökalu MySQL-tietokannalle. Järjestelmävaatimukset Serverin vaatimukset
Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Ylläpito
Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Ylläpito Henri Kinnunen, Seppo Tompuri, Tero Malkki, Matti Heiskanen, Tommi Rönkönharju, Tuomas Valkeapää Sisällysluettelo 1. Alkusanat.2 2. Asennusohje..2 3.
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
Tietokantasovelluksen määrittelydokumentti
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokantasovelluksen määrittelydokumentti Tuomas Husu Helsinki 19.4.2008 582203 Tietokantasovellus, kevät 2008 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi
KIURU Tietotekniikan sovellusprojekti
KIURU Tietotekniikan sovellusprojekti Toni Hilpinen Marko Koivuniemi Jussi Mäkinen Miika Nurminen DOKUMENTIN NIMI dd.mm.yyyy Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kiuru-projektin tietoja Tekijät:
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET
Kirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina
Kirjasto Kevät 2001 Auvinen Annemari Niemi Anu Harjoitustyö 7.4.2001 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Vaatimukset... 3 2.1. Toiminnalliset... 3 2.1.1. Sisäänkirjautuminen... 3 2.1.2. Nimikkeiden
Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan
Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme
Tietokannat II -kurssin harjoitustyö
Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Jyri Lehtonen (72039), jkoleh@utu.fi Azad Hajipour (72187), azhaji@utu.fi 10.6.2007 Sisältö 1. Tietokannan kuvaus... 1 1.1 Tietokannan rakenne... 1 1.2 Relaatiokaava
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010
SQLite selvitysraportti Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen Maaliskuu 2010 Opinnäytetyö Kuukausi Vuosi 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SQLITE:STA... 2 2. HISTORIA... 2 3. SQLITEN KÄYTTÖ... 3 3.1 SQLiten asennus
Ylläpitodokumentti. Ohjelmistotuotantoprojektin tietojärjestelmä OhtuTie
Ylläpitodokumentti Ohjelmistotuotantoprojektin tietojärjestelmä OhtuTie Helsinki 16.7.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti
ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.
PIKAOHJEET VIESTIEN KÄYTTÖÖN ESRC:N KOTISIVUILLA Versio 3, 27.12.2006 ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql,
Dart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli
Dart Ryhmä 38 Ville Tahvanainen Juha Häkli 1.LYHYESTI Dart on luokkapohjainen, yksiperintäinen, puhdas olio-ohjelmointikieli. Dart on dynaamisesti tyypitetty. Sovellukset on organisoitu modulaarisiksi
OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa
OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää
Digitaalisen median tekniikat. Luento 4: JavaScript
Digitaalisen median tekniikat Luento 4: JavaScript Luennot 1. Intro 2. XHTML 3. CSS 4. JavaScript Historia Syntaksi Dom Esimerkki: kuvagalleria 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys & saavutettavuus
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.
Tehtävänanto - Asenna ja testaa LAMP - Aiheuta vähintään 3 virhettä ja analysoi lokista - Tee nimipohjainen virtuaalipalvelin, joissa toimii myös www. (Karvinen, T. 23.09.2013) Työympäristö Tein tehtävän
9 Edistynyt PHP-ohjelmointi
9 Edistynyt PHP-ohjelmointi Luentokerran tavoitteena on käydä läpi joukko sellaisia PHP-sovelluksen toteuttamiseen liittyviä tekijöitä, joiden avulla voidaan parantaa verkkopalvelun totetustyön tuottavuutta
Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC)
HAAGA-HELIA ICT1TA006: Ohjelmointi 1 /5 Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC) (Lähteet: Oracle java jdbc Tutorial, Arvo Lipitsäinen: Tietokannan käsittely JDBC:n
Lohtu-projekti. Testiraportti. Versiohistoria: syklin toteutuksen testit. 1. ajo Virve
Lohtu-projekti Testiraportti Versiohistoria: 1.0 6.5.2003 2. syklin toteutuksen testit. 1. ajo Virve Helsinki 6. toukokuuta 2003 Kimmo Airamaa, Andreas Asuja, Mari Muuronen, Seppo Pastila, Virve Taivaljärvi
TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI
TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI SQL - KIELI TIETOJEN MUOKKAUS MARKKU SUNI Tarkastellaan tauluissa olevien tietojen muokkausta muokkauskäskyjä: INSERT UPDATE DELETE Kysymys kuuluu: Voiko tietoja muokata
F-Secure KEY salasanojenhallintaohjelman käyttöönotto PC -laitteella
F-Secure KEY salasanojenhallintaohjelman käyttöönotto PC -laitteella 1 F-Secure KEY F-Secure KEY on palvelu, joka tallentaa turvallisesti kaikki henkilökohtaiset tunnistetiedot, kuten salasanat ja maksukorttitiedot,
Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009
Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate
3 Verkkopalveluarkkitehtuuri
3 Verkkopalveluarkkitehtuuri Luentokerran tavoitteena on perehtyä verkkopalveluarkkitehtuurin yleisiin periaatteisiin ja kaikille verkkopalveluille yhteisiin toimintoihin ja ominaisuuksiin: Tietokantapohjainen
WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY
1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303
PROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009
PROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009 PROSEDUURIT Ohjelmamoduuleita, jotka voidaan tallettaa tietokantaan (DBMS:n tietohakemistoon)
Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);
Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun
Convergence of messaging
Convergence of messaging Testausdokumentti The Converge Group: Mikko Hiipakka Anssi Johansson Joni Karppinen Olli Pettay Timo Ranta-Ojala Tea Silander Helsinki 20. joulukuuta 2002 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen
ETÄTERMINAALIYHTEYS SELAIMELLA
Opinnäytetyö (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautetut ohjelmistot 2017 Akseli Aarnio ETÄTERMINAALIYHTEYS SELAIMELLA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma
Sisältö. Päivitetty viimeksi 31.8.2011 Sivu 2 / 14
Ylläpitäjän ohje Sisältö Ylläpitäjän ohje... 1 Yleistä... 3 Vinkkejä ylläpitäjälle... 3 Osoitteet... 3 Internet-selain ja Flash-laajennus... 3 Julkinen sivunäkymä ja ylläpitonäkymä eri välilehdissä...
Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita
Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
Ylläpitodokumentti Labra
Ylläpitodokumentti Labra Helsinki 26.8.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1op) Projektiryhmä Anssi Kapanen,
Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje
Muistio 1 (7) Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Suojatun viestin vastaanottaminen... 1 3 Suojatun viestin lukeminen... 2 4 Vastaanotetun
TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN
TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
MITÄ JAVASCRIPT ON?...3
JavaScript MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 YLEISTÄ JAVASCRIPTIN SYNTAKSISTA...3 KÄSKYSANAT JA MUUT VARATUT SANAT...3 MUUTTUJIEN, FUNKTIOIDEN JA LUOKKIEN NIMISSÄ...3 HTML-TAGEIHIN VIITTAAVISSA METODINIMISSÄ...3
Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena
Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Ko#tehtävä 4 Viimeistele "alkeellinen kuvagalleria". Käytännössä kaksi sivua Yksi jolla voi ladata kuvia palvelimelle (file upload) Toinen jolla ladattuja
Tiedostonhallinta. Yleistä
Tiedostonhallinta Tiedostonhallinnan kautta voi muokata kaikkia näkymän tiedostoja. Sitä tarvitaan näkymien räätälöintiin ja joidenkin asetusten muuttamiseen. Yleistä Tiedostojen tarkastelu ja muokkaus
OPPITUNTI 3 Ensimmäinen skripti
3. Ensimmäinen skripti 35 OPPITUNTI 3 Ensimmäinen skripti Kun olet asentanut PHP:n ja asettanut sen kokoonpanon, on aika laittaa ohjelmisto testaukseen. Tällä tunnilla luot ensimmäisen skriptisi ja tutkit
Tietokanta.java Luokka tarjoaa välineet tietokannan lukemiseen. Haetuista tiedoista muodostetaan kurssi- ja opetus-olioita.
Arkkitehtuurikuvaus Käytössä olevat java-luokat: Kansio: /WEB_INF/classes/ - käännetyt luokat Kansio: /WEB_INF/src/ - lähdekoodi custom_pojos: Kurssi.java Java-luokka, jonka sisältö vastaa tietokannassa
TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013
TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 5 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 11.9.2013 11/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Tietokannan normalisoinnin
Proseduurit, funktiot ja herättimet - esimerkkeinä Oracle, SQL Server, MySQL ja OCELOT. Jouni Huotari S2008
Proseduurit, funktiot ja herättimet - esimerkkeinä Oracle, SQL Server, MySQL ja OCELOT Jouni Huotari S2008 2 Proseduurit Ohjelmamoduuleita, jotka voidaan tallettaa tietokantaan (DBMS:n tietohakemistoon)
5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
OSA I Aloitetaan. Oppitunti. 1. PHP: Kotisivusta portaaliin 2. PHP:n asentaminen 3. Ensimmäinen skriptisi. 17 Johdanto
17 Johdanto OSA I Aloitetaan Oppitunti 1. PHP: Kotisivusta portaaliin 2. PHP:n asentaminen 3. Ensimmäinen skriptisi 18 1. Kotisivusta Portaaliin 19 OPPITUNTI 1 PHP: Kotisivusta portaaliin Tervetuloa PHP-maailmaan!
MySQL ja PostgreSQL Seminaarityö
Jani Ahde (1401497, TI14SPeli) MySQL ja PostgreSQL Seminaarityö Essee Opintojakso 206101312_TP Marraskuu 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RELAATIO JA SQL... 3 2.1 Relaatiotietokanta... 3 2.2 SQL... 4 3
Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot)
![Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot)](/thumbs/27/10111262.jpg "Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot)")
SQL sisältää operaatiot tietokannan sisällön muodostamiseen ja ylläpitoon: insert - uusien rivien vienti tauluun delete - rivien poisto update - rivien muutos 1 Insert lauseella on kaksi muotoa: insert
Tietokannat II -kurssin harjoitustyö
Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Olli Opiskelija (123), olli.opiskelija@foo.fi Maija Mallioppilas (321), maija.mallioppilas@foo.fi 13.3. 2007 1 Sisältö 1 Tietokannan kuvaus 3 1.1 Tietokannan rakenne..................................
Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.
Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen
Sisällysluettelo 1 Johdanto Root, koko Opalan pääkäyttäjä
OPALA Käyttöohje Sisällysluettelo 1 Johdanto 4 2 Root, koko Opalan pääkäyttäjä...5 2.1 Sisäänkirjautuminen.5 2.2 Käyttäjätunnukset 6 2.2.1 Pääkäyttäjätunnukset.6 2.2.1.1 Luo. 7 2.2.1.2 Muokka/poista 8
Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas
Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä
Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä
Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä
Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet
Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet 15.11.2012 1.0 Vastuutaho TRAFI Sisällys Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet 1 1. Johdanto 3 1.1. Esitiedot 3 1.2. Käyttöoikeudet 3 1.3. Sisäänkirjautuminen
Pipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta
Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinnassa on neljän tyyppisiä dokumentteja: Tilaukset, laskut, lähetykset ja hyvityslaskut, Tilaus on ensimmäinen dokumentti, jonka joko ostaja on luonnut
Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2
Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2 Sisällysluettelo Muutoshistoria...3 1 Johdanto...4 2 Palvelimen käyttöön tarvittavat ohjelmat...4 3 Palvelimelle kirjautuminen...4 4
Kirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta.
Tehtävä 63. Kirjoita oma versio funktiosta strcmp(),joka saa parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tee ohjelma, jossa luetaan kaksi merkkijonoa, joita sitten verrataan ko. funktiolla. Tehtävä 64. Kirjoita
Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.
2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä
Ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa
Ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa Nellin ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa Lähes kaikki on muokattavissa css-tyylitiedosta käsin. Jokaiselle kieliversiolle on oma tyylitiedostonsa: www_v_fin/metalib.css
Jypelin käyttöohjeet» Ruutukentän luominen
Jypelin käyttöohjeet» Ruutukentän luominen Pelissä kentän (Level) voi luoda tekstitiedostoon "piirretyn" mallin mukaisesti. Tällöin puhutaan, että tehdään ns. ruutukenttä, sillä tekstitiedostossa jokainen
Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)
Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative
XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy
IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,
Kielivalinta Kojelauta - Luo lasku Asetukset - Käyttäjät - Kirjaudu ulos
TOIMITTAJAPORTAALI Kalajoen kaupunki tarjoaa käyttöönne CGI:n ylläpitämän web-pohjaisen käyttöliittymän, jonka avulla toimittaja pystyy luomaan ja lähettämään sähköisen laskun vastaanottajalle. Toimittajaportaalin
12.10.2011. Erittäin nopea tapa saada kehitysympäristö php:lle pystyyn Voidaan asentaa muistitikulle
(Ei yhtään videota tällä kertaa.) X niin kuin Cross-Platform, Apache, MySql, PHP, Perl Kehitysympäristö EI tuotantokäyttöön Monet tärkeät tietoturva-asetukset ovat oletuksena pois päältä Erittäin nopea
Sisällys Clerica Web-sovellusten käytön aloittaminen 2
Sisällys Clerica Web-sovellusten käytön aloittaminen 2 Kirjautuminen järjestelmään 2 Myyntilaskut 2 Ostolaskujen käsittely 4 Uuden laskun syöttö 6 Palkkailmoituslomake 8 Palkkailmoituksesta kopio 9 Henkilötietojen
Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2
4. Attribuutit 4.1 Sisällys Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2 Yleistä Luokan lohkossa, mutta metodien ulkopuolella esiteltyjä
EK:n palkkatiedustelun asiointipalvelu ja SFTPtiedonsiirto. Ohje
EK:n palkkatiedustelun asiointipalvelu ja SFTPtiedonsiirto Ohje Tiedonanto- ja siirtopalvelut Palkkatiedustelun tietoja voi toimittaa eri tekniikoilla 1. Syöttämällä käsin asiointipalvelun lomakenäkymässä
Toimittajaportaalin pikaohje
1 Toimittajaportaalin pikaohje Toimittajaportaalin rekisteröityminen Toimittajaportaalin sisäänkirjautuminen Laskun luonti Liitteen lisääminen laskulle Asiakkaiden hallinta Uuden asiakkaan lisääminen Laskujen
Projektinhallintaa paikkatiedon avulla
Projektinhallintaa paikkatiedon avulla Tampereen Teknillinen Yliopisto / Porin laitos Teemu Kumpumäki teemu.kumpumaki@tut.fi 25.6.2015 1 Paikkatieto ja projektinhallinta Paikkatiedon käyttäminen projektinhallinnassa
Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/
Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,
KYMENLAAKSON PARTIOPIIRIN JÄSENREKISTERI
SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Tietotekniikka Ohjelmistotekniikka Ilari Suomela KYMENLAAKSON PARTIOPIIRIN JÄSENREKISTERI Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ Ilari Suomela Kymenlaakson partiopiirin
Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita
Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...
Mallintaminen; kurssipalautejärjestelmä
Thomas Gustafsson & Saara Salminen Mallintaminen; kurssipalautejärjestelmä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Mallintaminen, tehtävä 1 21.1.2012 Tiivistelmä Tekijä(t)
Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Toteutus
Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Toteutus Henri Kinnunen, Seppo Tompuri, Tero Malkki, Matti Heiskanen, Tommi Rönkönharju, Tuomas Valkeapää Sisällysluettelo 1. Alkusanat...2 2. Käyttötapaukset...2
Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta
Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1
KYMP Webmail -palvelu
KYMP Webmail -palvelu Sisältö 1. Kirjautuminen... 3 2. Viestin merkinnät... 4 3. Viestien lukeminen... 4 Viestiin vastaaminen... 4 Viestin välittäminen edelleen / uudelleen ohjaus... 5 4. Viestin kirjoittaminen...
CMS Made Simple Perusteet
CMS Made Simple Perusteet 1. Hallintaan kirjautuminen Kirjautumisruutuun pääset lisäämällä osakaskuntasi www-osoitteen perään liitteen /admin. Käyttäjätunnuksena toimii onkija ja salasanana postitse saamasi
HELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (15) Luento 2.6 Käyttöoikeuksista ja suojauksesta... 2 Suojausten suunnittelu... 3 Käyttäjätunnukset... 4 Tunnuksen luominen... 5 Tunnuksen muuttaminen... 6 Tunnuksen poistaminen... 6 Oikeudet
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
HAME PostGIS-tietokanta
HAME PostGIS-tietokanta Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi (HAME) VSL 10.12.2019 HAME-hankkeelle maakuntakaavoja varten rakennettu PostGIS-serveri sijaitsee Lounaistiedon AWS (Amazon Web Service)