LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS 16WWE LAPIN LIITTO Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys Rovaniemi Itä-Lappi

Transkriptio

1 LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS 16WWE LAPIN LIITTO Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys Rovaniemi Itä-Lappi

2 1

3 2

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO SELVITYKSEN TAVOITTEET JA MENETELMÄT Työn tausta ja tavoitteet Selvityksen kulku ja aikataulu Analyysimenetelmät ja arviointikriteerit Pisteyttävät kriteerit Poissulkevat kriteerit Analyysin aineistot ja lähtötiedot Paikkatietoaineistot Suomen tuuliatlas TAUSTATIETOA TUULIVOIMAN RAKENTAMISESTA, MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSTA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavoitus, luvitus, lainsäädäntö ja inventoinnit Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoitus Maakuntakaavat Lapin eteläosien alueella Maakunnalliset tuulivoimaselvitykset Yleiskaavoitus ja tuulivoimarakentaminen Asemakaavoitus Suunnittelutarveratkaisu YVA-menettely Luvitus Valtakunnallisten inventointien, suojeluohjelmien ja suojelualueiden huomioon ottaminen Teknis-taloudelliset lähtökohdat Perustietoa tuulivoimasta Tuulivoima maailmalla Suomen näkymät Tuotanto Tilantarve Ympäristövaikutukset Vaikutukset ihmisiin Meluvaikutukset Valo- ja varjovaikutukset Vaikutukset virkistykseen Vaikutukset maisemaan Tuulivoimaloiden näkyvyyteen liittyviä tekijöitä Maiseman visuaalinen luonne ja sietokyky Vaikutukset linnustoon Törmäysriski Vaikutukset lintujen käyttämiin reitteihin Vaikutukset pesimälinnustoon ja rakentamisen häiriövaikutukset Lieventämiskeinot Yleistä Lapin eteläosien alueen linnustosta ja reiteistä Vaikutukset lepakoihin Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin Vaikutukset kasvillisuuteen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 41

5 Vaikutukset kansantalouteen ja aluetalouteen Vaikutukset turvallisuuteen ja teleliikenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Yhteisvaikutukset TUULIVOIMASELVITYS ROVANIEMEN MAAKUNTAKAAVA-ALUEELLA Tarkastelualue Kohdealueet jatkosuunnitteluun Isovaara Kuusivinsa Iso Kerovaara, Rovaniemi-Pello-Ylitornio (tarkastelualue 10) Keskirova Iso-Kulpakko Ranta-Raaka, Rovaniemi (tarkastelualue 27) Venevaara-Reutuvaara-Mäntyvaara-Kivalikkoselkä, Rovaniemi (tarkastelualue 31) Kumpukivalo Kaupinselkä - Mustalamminvaara, Rovaniemi-Ranua (tarkastelualue 32) Suuas, Rovaniemi-Kemijärvi (tarkastelualue 38) Jaatilanvaara Vammavaara, Rovaniemi-Tervola (tarkastelualue 42) Herva, Ranua (tarkastelualue 59) Raiskio, Ranua (tarkastelualue 60) Yhteenveto Rovaniemen tuulivoiman tarkastelualueisiin tulleesta palautteesta Rovaniemen maakuntakaava-alue, yhteenveto ja kokonaispotentiaali TUULIVOIMASELVITYS ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA-ALUEELLA Tarkastelualue Kohdealueet jatkosuunnitteluun Vasatunturi Vasatunturinniekka Kaitavaara, Savukoski-Pelkosenniemi (tarkastelualue 1) Jänesselkä Maaimmainen Sotatunturi, Savukoski (tarkastelualue 2) Varsatunturi Karvakkoselkä Tarsavaara, Kemijärvi (tarkastelualue 13) Purkkivaara Vuotosselkä Palo-Kouterovaara, Pelkosenniemi-Salla-Savukoski (tarkastelualue 14) Länsi-Aatsinki, Salla (tarkastelualue 19) Itä-Aatsinki, Salla (tarkastelualue 20) Kangaslamminvaara, Kemijärvi (tarkastelualue 33) Ruokovaara Kalliolamminkorkia, Salla (tarkastelualue 35) Kuusivaara-Mömmövaara, Kemijärvi (tarkastelualue 36) Saarivaara, Kemijärvi-Posio (tarkastelualue 37) Lehtotunturi - Kuusikko-Ruuhivaara, Salla (tarkastelualue 41) Murtotunturi Vitikkotunturi, Posio (tarkastelualue 43) Pyöreävaara Rasinkangas Ojennusvaara, Posio (tarkastelualue 45) Livonniska Aneenvaara Akonvaara, Posio (tarkastelualue 48) Kohdealueet, ei jatkosuunnitteluun Saukkoaapa, Pelkosenniemi (tarkastelualue 15) Ylikylä, Latva-Aapa, Kemijärvi (tarkastelualue 16) Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko, Kemijärvi (tarkastelualue 17) Huhta-Lautavaara-Isovaara-Paloselkä-Iso Kaisanvaara, Kemijärvi (tarkastelualue 34) Iso-Severivaara, Kemijärvi (tarkastelualue 39) Vähä-Suorsa, Kemijärvi-Posio-Rovaniemi (tarkastelualue 40) Yhteenveto Itä-Lapin tuulivoiman tarkastelualueisiin tulleesta palautteesta Itä-Lapin maakuntakaava-alue, yhteenveto ja kokonaispotentiaali TUULIPUISTOJEN SÄHKÖNSIIRTO Mahdolliset sähköverkkoliitynnät

6 3 6.2 Yhteenveto tuulivoimaselvitykseen tulleesta palautteesta Sähköverkkoliitynnän teknis-taloudellinen tarkastelu LÄHTEET

7 LIITTEET 4 1 Koko selvitysalueen yleiskartta 1: (A1) 2 Länsi-Lappi, teemakartta: maisema, kulttuuriympäristö, luonto ja virkistys 1: (A4) 3 Länsi-Lappi, kohdekartat: alueet jatkosuunnitteluun 1: (A3) 4 Rovaniemi, teemakartta: maisema, kulttuuriympäristö, luonto ja virkistys 1: (A3) 5 Rovaniemi, kohdekartat: alueet jatkosuunnitteluun 1: (A3) 6 Rovaniemi, näkemäalueanalyysi, tarkastelualue 31 7 Itä-Lappi, teemakartta: maisema, kulttuuriympäristö, luonto ja virkistys 1: (A3) 8 Itä-Lappi, kohdekartat: alueet jatkosuunnitteluun 1: (A3) 9 Paikkatietoanalyysin kriteerit 10 Tuulimallinnukset, yhteenveto 11 Havainnekuvat ja kohdistuskartat, tarkastelualueet 23, 24, 56, 27 ja 13 Raportin valokuvat Jarkko Männistö, Pöyry Finland Oy, ellei toisin mainittu.

8 5 1 JOHDANTO Vuonna 2009 voimaan tulleissa tarkistetuissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on edellytetty, että maakuntakaavoituksessa osoitetaan tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet rannikko- ja merialueiden lisäksi myös sisämaa-alueilla. Vuoden 2009 lopulla käyttöön otettu valtakunnallinen Tuuliatlas on kartoittanut aiempaa tarkempaa tietoa tuulisuudesta koko maassa, ja tuulivoimaloiden nopeasti etenevä tekninen kehitys mahdollistaa jatkossa myös sisämaa-alueiden entistä kattavamman tarkastelun tuulivoimatuotantoon. Lapin liitto käynnisti kesällä 2010 tuulivoimaselvityksen, jossa kartoitetaan uutta tietoa maakunnan eteläisten osien rannikko- ja sisämaa-alueilta eli Länsi-Lapista, Rovaniemeltä sekä Itä-Lapista. Työn tavoitteena on kartoittaa Lapin eteläisten osien parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita, selvittää alueiden teknisiä ja ympäristöön liittyviä edellytyksiä tuulivoimarakentamiseen sekä laatia alueista kuvaukset, vertailut ja suosituksia jatkosuunnitteluun. Selvitystyötä on valvonut ympäristöministeriön asettama valtakunnallinen ohjausryhmä, ja käytännön työtä on ohjannut Lapin liiton asettama työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja on suunnittelujohtaja Riitta Lönnström ja jäseninä toimivat Juha Piisilä ja Terhi Halonen Lapin liitosta sekä Pekka Herva, Timo Jokelainen, Päivi Lundvall ja Leena Ruokanen Lapin ELY-keskuksesta. Työryhmä on määritellyt selvityksen kriteerit ja etenemistavan vaiheesta toiseen sekä kommentoinut käynnissä olevaa selvitystyötä. Selvityksen on laatinut konsulttityönä Pöyry Finland Oy. Projektipäällikkönä on toiminut Elina Kataja, teknisestä selvityksestä on vastannut Paula Kohvakka ja paikkatietoanalyysistä Pekka Hurskainen. Karttojen laadinnasta on vastannut Inka Kytö ja tuulimallinnuksista Mira Hulkkonen sekä Atte Lohman. Luontovaikutusten arvioinnista ovat vastanneet Juha Parviainen ja Harri Taavetti. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvista vaikutuksista ovat vastanneet Elina Kataja ja Inka Kytö. Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnista on vastannut Timo Laakso; vaikutuksista ihmisten elinoloihin, elinkeinoihin ja matkailuun sekä yhdyskuntarakenteen vaikutusten arvioinnista Saija Miettinen-Tuoma ja Arto Ruotsalainen. Havainnollistukset on laatinut ja maastovalokuvat ottanut Jarkko Männistö. Näkemäalueanalyysin on laatinut Arto Vuorela. Vantaalla Pöyry Finland Oy

9 6 2 SELVITYKSEN TAVOITTEET JA MENETELMÄT 2.1 Työn tausta ja tavoitteet Tämä raportti on osa Lapin eteläosien tuulivoimaselvitystä. Selvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita Länsi-Lapin, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alueilla. Selvitystä on ohjannut ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä, ja käytännön työtä on ohjannut työryhmä, jossa on edustajia Lapin liitosta sekä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Selvityksen on laatinut konsulttityönä Pöyry Finland Oy. Kuva 1 Selvitysalue: Länsi-Lapin, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alueet Selvitys eteni alkuvaiheessa yhtä aikaa Länsi-Lapin maakuntakaavan valmistelun kanssa. Tuulivoimaselvityksen työohjelma esiteltiin Länsi-Lapin maakuntakaavan ohjausryhmälle ja , ja alustavia tuloksia esiteltiin Selvitystä esiteltiin lisäksi Länsi-Lapin maakuntakaavan seminaarissa toukokuussa Länsi-Lapin osalta selvityksen luonnos valmistui syksyllä 2011 ja asetettiin nähtäville Länsi-Lapin maakuntakaavan luonnoksen yhteydessä. Liitto ja ohjausryhmä tekevät selvityksen pohjalta päätöksen maakuntakaavaan esitettävistä tuulivoimakohteista. Vuorovaikutusmenettelyt kaavoituksen yhteydessä vaikuttavat osaltaan kohteiden määrään ja sijaintiin sekä tarkempaan rajautumiseen.

10 Tuulivoimaselvitys koostuu kolmesta päävaiheesta: paikkatietoanalyysistä, teknistaloudellisesta tarkastelusta sekä vaikutusten arvioinnista. Vaiheet ovat kulkeneet osin samanaikaisesti. Selvitys sisältää eri työvaiheissa tunnistettujen tuulivoima-alueiden kohdekuvaukset, vaikutusten arvioinnin, havainnollistuksia luonteeltaan erityyppisistä kohteista sekä suosituksia jatkosuunnitteluun. Parhaiksi arvioiduista kohteista on lisäksi laskettu tuotantoarvio Selvityksen kulku ja aikataulu Aloitusvaihe Maakunnallinen tuulivoimaselvitys käynnistyi Lapin eteläosien alueella kesäkuussa 2010 lähtötietojen keruulla ja analysoinnilla sekä alustavien kriteerien määrittelyllä paikkatietoanalyysiä varten. Selvitys kulkee samanaikaisesti Länsi-Lapin maakuntakaavan laadinnan kanssa. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita maakunnallinen mittakaava huomioon ottaen. Kriteerien tarkoituksena on määritellä, mitä alueita alustavassa vaiheessa rajataan pois tai otetaan mukaan tietyin varauksin, esimerkiksi asettamalla alueille suojaetäisyyksiä. Kriteerejä testattiin ja tarkistettiin työn edetessä liiton kanssa käytyjen keskustelujen sekä selvitykselle asetetun työryhmän ja Länsi-Lapin maakuntakaavan ohjausryhmän päätösten perusteella. Alustavia kriteerejä ja työn tavoitteita esiteltiin työryhmän 1. kokouksessa Paikkatietoanalyysi Kriteerien määrittelyn jälkeen käynnistettiin paikkatietoanalyysi, jossa tarkasteltiin paikkatietomuodossa olevaa lähtötietoa yhteismitallisessa muodossa eri osa-alueilta, mm. tuulisuuteen, maankäyttöön, korkeussuhteisiin, verkkoliityntään sekä luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin ja asutukseen liittyen. Eri kriteereihin liittyen laadittiin myös vaihtoehtotarkasteluja. Työryhmän esityksen perusteella kriteerit määriteltiin melko väljiksi, jotta alueita voitiin alustavissa analyyseissä tunnistaa laajasti. Paikkatietoanalyysin perusteella määriteltiin aluksi ne alueet, joilla ei ollut suoraan poissulkevia tekijöitä, ja näiden pohjalta alueita alettiin tutkia tarkemmin mm. tuulisuutta ja ympäristön reunaehtoihin liittyvää toteutettavuutta painottaen. Paikkatietoanalyysissä käytetyt kriteerit on kuvattu tarkemmin luvussa 2.3. Paikkatietoanalyysin vaiheita on kuvattu tarkemmin raportin liitteessä 9. Paikkatietoanalyysistä esiteltiin alustavia tuloksia työryhmän 2. kokouksessa sekä Länsi-Lapin maakuntakaavan ohjausryhmän kokouksessa Tämän jälkeen laadittiin paikkatietoanalyysissä vaihtoehtotarkasteluja, joissa testattiin mm. suhteellisen korkeusaseman jättämistä pois tarkastelusta. Tällöin tuloksena tunnistetut alueet olivat niin laajoja, ettei analyysin perusteella ollut vielä mahdollista siirtyä tarkempaan tarkasteluun. Paikkatietoanalyysivaiheessa pidettiin ylimääräinen työneuvottelu Metsähallituksen kanssa koskien suojeltujen petolintujen pesäreviirien huomioon ottamista. Täsmennettyjen lähtötietojen perusteella laadittiin tarkennettu paikkatietoanalyysi. Työvaiheen päätteeksi ohjelmoitiin alustavat teknis-taloudelliset analyysit ja vaikutusten arvioinnin työvaiheet.

11 8 Kuva 2 Paikkatietoanalyysissä määritellyt alueet, joilla ei ole suoraan poissulkevia tekijöitä Alustava teknis-taloudellinen tarkastelu ja vaikutusten arviointi Alustavassa teknis-taloudellisessa tarkastelussa karsittiin, rajattiin ja yhdisteltiin paikkatietoanalyysissä tunnistettuja alueita painotusten ja ympäristövaikutusten perusteella. Työvaiheen tavoitteena oli rajata jatkotarkastelukohteiden lukumäärää keskittyen parhaisiin alueisiin sekä käynnistää vaikutusten arvioinnit teknisen tarkastelun rinnalla. Laskennallisen paikkatietoanalyysin rinnalle tuotiin tässä työvaiheessa arvottava menetelmä, jossa yksittäisten alueiden edellytyksiä tarkasteltiin suunnittelun näkökulmasta sekä asiantuntija-arviona, maakuntakaavan tavoitteet ja erityyppiset vaikutukset huomioon ottaen. Alustavia alueita (noin 100 kpl) käytiin yksitellen läpi aluksi hyvin karkealla tasolla ja työvaiheen edetessä vähitellen tarkentaen. Karsintaa tehtiin käsityönä siten, että erityisesti tuulisuutta sekä suhteellista korkeusasemaa sisämaan kohteiden osalta painotettiin. Tietoja alustavista tarkastelualueista koottiin taulukkoon, jossa kuvattiin mm. alueiden pinta-ala, maaston korkeusvaihtelu, tuulen minimi- ja maksiminopeus eri korkeuksilla (100 ja 150 m), etäisyys sähköasemasta, alueen maankäyttö sekä havaintoja teknisestä ja ympäristöllisestä toteutettavuudesta. Alustavassa teknisessä tarkastelussa ei suoraan määritelty alueiden vähimmäispintaalaa, mutta työryhmässä sovittiin, että alle 1 km 2 suuruiset paikkatietoanalyysissä tunnistetut alueet jätetään pääsääntöisesti maakunnallisen tarkastelun ulkopuolelle.

12 9 Lisäksi esitettiin työryhmälle alustava arvio, jonka mukaan realistinen toteutuskelpoinen tuulipuisto olisi vähintään noin 5-7 voimalan kokonaisuus, arvioidun tuotannon suhde investointikustannuksiin huomioon ottaen. Alustavien teknis-taloudellisten tarkastelujen ja ympäristövaikutusten arviointien perusteella alue-ehdokkaat luokiteltiin kolmeen luokkaan: mukaan jatkotarkasteluun / tietyin reunaehdoin jatkotarkasteluun / ei jatkotarkasteluun. Kohdetaulukossa esitettiin 64 aluekokonaisuutta, joista 15 sijaitsi tarkastelussa määritellyllä rannikkovyöhykkeellä ja 49 sisämaassa. Alustavan teknis-taloudellisen tarkastelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia esiteltiin työryhmän 3. kokouksessa , jolloin käytiin aineistoa läpi kohteittain ja sovittiin alueiden edelleen rajaamisesta. Jatkotarkasteluun ja tarkennettuja teknistaloudellisia mallinnuksia sekä ympäristövaikutusten arviointeja varten esitettiin työryhmän kokouksen perusteella 36 potentiaalisinta kohdetta. Tilannekatsausta esiteltiin Länsi-Lapin osalta maakuntakaavan ohjausryhmälle Rovaniemen ja Itä-Lapin osalta tilannekatsausta esiteltiin Ympäristöministeriön ohjausryhmälle Kuva 3 Esimerkki selvityksen työkartasta: soveltuvat alueet ja alustavat jatkotarkastelualueet, selvitysalueen länsiosat

13 Tarkennettu vaikutusten arviointi ja kohdekuvaukset 10 Valittujen alueiden osalta teknis-taloudellista tarkastelua ja vaikutusten arviointia vietiin eteenpäin ja tarkennettiin. Kustakin kohteesta laadittiin kohdekuvaus, jota selvityksen edetessä täydennettiin suosituksilla jatkosuunnitteluun. Kaikissa jatkotarkastelukohteissa tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutukset arvioitiin maakuntakaavan edellyttämällä tarkkuustasolla, keskittyen erityisesti merkittäviin vaikutuksiin ja arvokohteisiin. Vaikutuksien kohdekohtaisissa arvioissa nostettiin esille erityisesti maisema ja kulttuuriympäristö, luonnonarvot (erityisesti linnusto) sekä ihmisten elinympäristö, paikalliset elinkeinot, virkistys ja matkailu. Muita vaikutuksia (mm. vaikutukset maaperään ja vesistöihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä aluetalouteen, vaikutukset turvallisuuteen ja liikenteeseen sekä yhteisvaikutukset) tarkasteltiin yleisellä tasolla. Jatkotarkastelukohteet esitettiin kartoilla, joilla kuvattiin myös luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat alueet ja kohteet sekä asutus ja loma-asutus. Kohdekuvaukset sekä vaikutusten arvioinnit ovat tämän raportin luvuissa 4, 5 ja 6 erikseen Länsi-Lapin, Rovaniemen ja Itä-Lapin osalta. Kohdekartat ovat tämän raportin liitteenä. Valittujen kohteiden tarkennettu teknis-taloudellinen arviointi ja alustava tuulipuistosuunnittelu Länsi-Lapin työn osalta sovittiin aluksi laadittavaksi tarkennetut teknis-taloudelliset analyysit kahdeksasta kohteesta. Ennen varsinaisten mallinnusten laatimista kohdealueet rajattiin mm. maisemaan, luonnon ja ympäristön arvoihin sekä asutukseen liittyvien vaikutusten perusteella sekä keskittyen tuulisuudeltaan parhaisiin alueisiin. Alustava tuulipuistosuunnittelu oli perusteltu työvaihe riittävän luotettavan teknisen toteutuskelpoisuuden määrittelemisen lähtötiedoksi. Tarkasteltavien alueiden todellista teknistä toteutettavuutta ei voida määrittää luotettavasti, ellei tuulipuiston koosta, tuotannosta ja investointikustannuksista ole alustavaa käsitystä. Ainoastaan alueen pinta-alaan perustuvat arviot kullekin alueelle mahtuvasta kapasiteetista yleensä yliarvioivat todellisen kapasiteetin. Toisaalta puiston koolla on kokemusten perusteella erityisesti sisämaan kohteissa usein kriittinen vaikutus projektin kannattavuuteen. Lisäksi tuuliatlaksen tyypillinen resoluutio (2,5 km x 2,5 km) Lapin alueella ei ota huomioon ruudukon sisällä olevien maastonmuotojen vaikutusta tuotantoon. Tuulimallinnuksella, jossa on otettu huomioon myös maaston pinnanmuodot, on tuulivoimalat mahdollisia sijoittaa tuotannollisesti parhaisiin paikkoihin. Siten voidaan arvioida myös saatavaa tuotantoa luotettavammin kuin pelkän pinta-alan perusteella. Edellä kuvatun perusteella erikseen valituille rajatuille alueille tehtiin tuulimallinnus, jossa lähtötietona olivat Ilmatieteen laitoksen tuuliatlas sekä Maanmittauslaitoksen maastonkuvausaineisto (korkeuskäyrät 5 m välein). Mallinnus toteutettiin WAsPohjelmalla, joka on tuulivoimasovelluksiin yleisesti käytetty lineaarinen virtausmalli. Mallinnuksen tuloksena saatiin kunkin alueen tuuliresurssikartta, joka kuvaa tuulennopeutta rajatun alueen kussakin hilaruudussa. Resurssikartat laskettiin kussakin kohteessa alueen erityisominaisuuksiin parhaiten soveltuvalle tuulivoimalan napakorkeudelle (esimerkiksi 100 m tai 150 m). Tämän työvaiheen perusteella jatkotarkastelukohteisiin tehtiin alustava tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelu, joka toteutettiin WindFarmer-ohjelmalla.

14 Tuulivoimaloiden sijoittelussa otettiin huomioon mm. paikan soveltuvuus, mallinnettu tuulennopeus (ensisijainen kriteeri vähimmäisehtojen täyttyessä), etäisyys asuinrakennuksiin ja loma-asuntoihin, alueella kulkevat yleiset tiet, rautatiet ja sähkölinjat, suojelualueet, maastonmuodot ja maaperä hyvin karkealla tasolla sekä turbiinien vaikutukset toisiinsa, eli nk. varjostushäviöt. Varjostushäviöistä todettiin, että niiden tulisi jäädä enimmillään noin seitsemään prosenttiin koko tuulipuiston osalta. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että tuuliatlas odotetusti yliarvioi tuulisuuden verrattuna mallinnettuihin arvoihin erityisesti rannikolla. Sisämaa-alueilla arvojen ero on jonkin verran pienempi. Mallinnus myös tuo esille pienemmän mittakaavan vaihtelun tuulennopeudessa, mikä on välttämätön tieto teknisesti toteutuskelpoisen tuulipuiston sijoitussuunnitelman laatimiselle. Erityisesti sisämaan kohteissa potentiaaliset alueet saadaan esille vain erikseen laaditun tuulimallinnuksen avulla. Länsi-Lapin tarkastelualueiden teknis-taloudellisia analyysejä sekä vaikutusten arviointia esiteltiin maakuntakaavan ohjausryhmälle kokouksessa Länsi- Lapin maakuntakaavatyön seminaarissa esiteltiin selvitystä ja alustavia tuloksia. Länsi-Lapin maakuntakaavan luonnos valmisteluaineistoineen oli nähtävillä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alueiden osalta esiteltiin tuulivoimaselvityksen alustavia tuloksia, teknis-taloudellisia analyysejä sekä vaikutusten arviointia Rovaniemellä ja Kemijärvellä Selvitysaineisto lähetettiin vuodenvaihteessa Rovaniemen ja Itä-Lapin kunnille, verkkoyhtiöille sekä Metsähallitukselle lausunnoille. Saatua palautetta on kuvattu yhteenvedossa luvuissa 4.3 ja 5.4. Yhteenveto ja johtopäätökset Työn loppuvaiheessa tarkastelualueita vertailtiin teknisen toteutettavuuden sekä ympäristön reunaehtojen perusteella. Kohdekuvaukset, suositukset ja karttaesitykset viimeisteltiin sekä laadittiin yhteenveto ja johtopäätökset selvityksen tuloksista. Yhteenvedot on esitetty maakuntakaava-alueittain kunkin pääluvun lopussa. Valmis työ esitellään Lapin liiton hallitukselle

15 12 Kuva 4 Kaavio selvityksen vaiheista 2.3 Analyysimenetelmät ja arviointikriteerit Työn tarkoituksena oli tunnistaa teknisesti toteutuskelpoisia, riittävän laajoja maaalueita, joilla ympäristön asettamat reunaehdot eivät merkittävästi rajoita alueiden tuulivoimarakentamista ja -tuotantoa, ja joilla yhteensovittamisen tarve muun maankäytön suhteen on vähäinen. Työn lähtökohdaksi määriteltiin paikkatietopohjaista analyysiä varten alustavat kriteerit, joita tarkistettiin työn edetessä mm. vaihtoehtotarkastelujen sekä työryhmän päätösten perusteella. Kriteerit olivat luonteeltaan joko pisteyttäviä (tarkasteltava tekijä edesauttaa tuulivoimarakentamista alueella) tai poissulkevia (tarkasteltavan tekijän perusteella alue ei sovellu tuulivoimatuotantoon, suljetaan tarkastelun ulkopuolelle). Tässä luvussa on kuvattu käytettyjä kriteerejä. Paikkatietoaineiston tekniset tiedot on kuvattu luvussa Pisteyttävät kriteerit Pisteyttävinä kriteereinä käytettiin analyysissä seuraavia tekijöitä: o o o o o tuulisuus maaston suhteellinen korkeusasema (ympäristöstään kohoavat kummut) soveltuva maankäyttö (maakuntakaavojen aluevaraukset) etäisyys verkkoon ja sähköasemiin etäisyys yleisiin ja yksityisiin teihin

16 Tuulisuus määriteltiin kriteereistä tärkeimmäksi. Analyysi laadittiin työryhmän esityksen perusteella kuitenkin siten, että alueita ei alhaisen tuulisuuden perusteella suoraan suljettu pois tarkastelusta. Alueen edullisuutta alettiin painottaa, kun tuulennopeus 100 m korkeudella ylitti 6 m/s. 13 Kuva 5 Tuulisuus selvitysalueella. Tuulisuudeltaan parhaimmat alueet ovat rannikolla sekä korkeiden vaarojen ja tunturien lakialueilla. Tuulisuuden ohella merkittävä kriteeri oli maaston suhteellinen korkeusasema. Analyysissä maaston korkeusmallin perusteella pyrittiin tunnistamaan muusta ympäristöstä selvästi kohoavat kummut. Tämän taustalla oli kokemusperäinen tieto: kun ympäristöstään kohoavien kumpujen korkeustieto yhdistettiin karkeaan tuulisuustietoon, saatiin tuloksena huomattavasti tuuliatlasta tarkempaa tietoa alueiden tuulisuudesta ja pienipiirteisestä vaihtelusta. Maaston suhteellista korkeusasemaa korostettiin erityisesti sisämaan kohteissa; rannikkovyöhykkeellä suhteellisella korkeusasemalla ei ollut analyysissä suurta merkitystä loivan maastonprofiilin vuoksi. Muista ns. pisteyttävistä kriteereistä olennainen oli etäisyys verkkoon ja sähköasemiin, joille asetettiin analyysissä enimmäisetäisyydet. Etäisyyksien määrittelyn taustalla oli asiantuntija-arvioon perustuva käsitys teknis-taloudellisesta toteutettavuudesta (investointikustannusten suhde tuulipuiston kokoon). Analyysissä otettiin huomioon myös kaavoissa osoitetut voimajohdot (110 kv ja 400 kv). 110 kv voimajohdon ja sähköaseman läheisyyttä painotettiin käsityönä tehtävissä teknisissä tarkasteluissa, sillä 400 kv verkkoon liittyminen edellyttää hyvin suurta tuulipuistokokoa. Erityisesti on otettava huomioon, että verkkoon liittyminen edellyttää hankkeissa aina tarkempaa

17 suunnittelua. Tietoja verkkoon liittymisen edellytyksistä selvitysalueella on kuvattu luvussa 6. Pisteyttävänä kriteerinä käytettiin alustavassa analyysissä myös etäisyyttä tiestöön. Analyysissä eroteltiin yleiset ja yksityiset tiet siten että yksityisten teiden painoarvo oli pienempi kuin yleisten teiden. Käytännössä selvitysalueen tieverkosto oli paikkatietoanalyysin perusteella niin kattava, että tiestö ei tuonut analyysissa kohdealueiden välille merkittäviä eroja Poissulkevat kriteerit Tuulivoimarakentamisen mahdollisuuksia oli tarkoituksenmukaista kartoittaa alueilla, joilla ympäristön asettamia reunaehtoja on mahdollisimman vähän. Siten alustavassa paikkatietoanalyysissä sovittiin poissulkevista kriteereistä sekä poissuljetuille alueille osoitetuista suojaetäisyyksistä. Tarkastelusta suljettiin pois seuraavat alueet: o o o o o o o o suojelualueet (luonnonsuojelualueet, suojeluohjelma-alueet, Natura verkoston alueet) kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeät lintualueet (IBA- ja FINIBA-alueet) tiedossa olevat uhanalaisten lintulajien pesäreviirit valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt muinaismuistot asutus (pysyvä asutus ja loma-asutus / taajamat ja yksittäiset rakennukset) soveltumaton maankäyttö (mm. lentoliikenteen alueet) Suojelualueet, linnustoalueet ja maisemaltaan tai kulttuuriympäristöltään valtakunnallisesti arvokkaat alueet suljettiin tarkastelun ulkopuolelle, mutta näihin ei määritetty suojavyöhykkeitä paikkatietoanalyysissa. Perusteena tässä oli alueiden tunnistaminen mahdollisimman laajasti työn alkuvaiheissa. Työryhmän päätöksenä esitettiin, että työvaiheiden edetessä vaikutusten arviointien ja alueiden tarkemman suunnittelun kautta voidaan tarkasteltavien tuulivoima-alueiden suhde suojelualueisiin ottaa huomioon ja mm. suojeluperusteiden kautta esittää tarkempia rajauksia ja suojaetäisyyksiä alueille. Suojelualueiden erityistapauksena paikkatietoanalyysissä otettiin huomioon suojeltujen petolintujen pesäreviirit, joista saatiin analyysiä varten paikkatietoa Metsähallituksen tietokannasta. Tiedossa oleville pesäpaikoille osoitettiin BirdLife Finland ry:n ja WWF:n suositusten sekä työryhmän päätöksen perusteella kahden kilometrin laajuinen suojavyöhyke. Toisena suojelualueiden erityistapauksena otettiin analyysissä huomioon Tornionjoen- Muonionjoen Natura verkostoon osoitettu alue, jota ei suoraan suljettu pois paikkatietoanalyysistä. Jokialue on osoitettu Natura verkostoon vesialueen perusteella, mutta Natura-alueen rajaukseen on sisällytetty joen koko laaja valuma-alue.

18 Tässä todettiin, että poissulkevaksi tekijäksi joen vesialue oli riittävä ja suhteessa samanarvoinen muihin suojelualueisiin nähden. Analyysissä käytettiin asutusta kuvaavana aineistona Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmästä (YKR) saatuja paikkatietomuotoisia ruutuaineistoja. Asutukseen osoitettavasta suojavyöhykkeestä käytiin keskustelua työryhmässä, ja työryhmän päätösten perusteella paikkatietoanalyysissä päädyttiin käyttämään 2500 m suojaetäisyyttä taajamiin, kyliin ja pienkyliin, ja 1000 m etäisyyttä yksittäisiin asuinrakennuksiin (YKR-aineisto, alle 5 asukasta/ruutu). Laajan etäisyysvyöhykkeen perusteena oli keskittyminen parhaisiin alueisiin ja mahdollisimman laajoihin aluekokonaisuuksiin, joilla vaikutukset asutukseen mm. melun ja välkkeen osalta jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Myös matkailupalvelujen alueisiin osoitettiin 2500 m suojaetäisyys. Vaihtoehtotarkastelujen perusteella muuhun selvitysalueeseen nähden huomattavasti tiheämmin asutulla rannikkovyöhykkeellä päädyttiin käyttämään sekä taajamiin että yksittäisiin asuinrakennuksiin 1000 m suojaetäisyyttä. Tämä johtui siitä, että 2500 m suojaetäisyydellä rannikkovyöhykkeeltä ei olisi tunnistettu alueita käytännössä lainkaan. Samalla oli tarpeen ottaa huomioon rannikkovyöhykkeen edullisuus merituulen mahdollistamien hyvien tuuliolosuhteiden kannalta. Alustavassa analyysissa yksittäisiä asuin- ja loma-asuinrakennuksia ei otettu huomioon, jotta alueiden koko ei pirstoutuisi liikaa. Varsinaisessa tuulipuistosuunnittelussa asetetaan kuitenkin riittävät suojaetäisyydet kaikkiin yksittäisiin asuin- ja lomaasuinrakennuksiin. Eri maankäyttömuotoihin (maakuntakaavan aluevarauksiin) ei osoitettu suojavyöhykkeitä. Maakuntakaavan aluevarauksista suljettiin pois taajama- ja keskustaalueet, lentoliikenteen alueet, puolustusvoimien alueet sekä suojelualueet edellä kuvatulla tavalla. Osana vaikutusten arviointia tutkittiin kohdekohtaisesti tunnistettujen alueiden lähialueilla sijaitsevat ympäristöltään, maisemaltaan tai luonnonoloiltaan arvokkaat alueet ja tarkasteltiin niiden edellyttämiä suojavyöhykkeitä. Mikäli tunnistetut potentiaaliset tuulivoima-alueet etenevät hankkeiksi, on osana tarkempaa sijoitussuunnittelua selvitettävä tarkemmin vaikutuksia ja etäisyyksiä asutukseen tai arvokkaisiin kohteisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen myötä Suomessa on laadittu useita maakunnallisia tuulivoimaselvityksiä, joiden tulokset julkistettiin ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen neuvottelupäivillä marraskuussa Ympäristöministeriön ehdotus tuulivoimarakentamisen ohjeistukseksi valmistui Ohjeeseen pyydettiin lausuntoja, ja valmis ohje julkaistaan arviolta keväällä Ympäristöministeriö on antanut ohjeluonnoksessa joitakin suosituksia suojelu- tai maisema-alueiden tai muutoin herkkien alueiden suojavyöhykkeiden laajuudesta Analyysin aineistot ja lähtötiedot Paikkatietoaineistot Tuulivoimaselvityksen paikkatieto- eli GIS-analyysit pohjautuvat eri lähteistä hankittuihin aineistoihin. Aineistot sekä niiden lähteet on lueteltu seuraavassa:

19 Maakuntakaavojen aluevaraukset, Lapin liitto (ESRI Shapefile) 16 Hallinnolliset aluerajat, Lapin liitto (ESRI Shapefile) Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä, Lapin liitto & SYKE (väestö 2009, loma-asunnot 2007, rakennukset 2007, kylät, pienkylät ja taajamat 2005) (MS Access, ESRI Shapefile). YKR-aineiston tiedot kuvaavat vuodenvaihteen tilannetta (esim ). Tuuliatlas, Ilmatieteen laitos (2500 m ruutudata, mittausdataa 50, 100 ja 150 m korkeuksilta. Tarkempi kuvaus tuuliatlaksen aineistosta on seuraavassa luvussa 2.4.2) (ESRI Shapefile ja GeoTIFF) 25 m:n korkeusmalli, Maanmittauslaitos (Erdas IMAGINE) Tieverkosto, Digiroad, Liikennevirasto / kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä (ESRI Shapefile) Suurjännitelinjat, sähköasemat Fingrid ( 110 kv) (ESRI Shapefile, Mapinfo TAB) Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistot (mm. luonnonsuojelualueet, Natura alueet, suojeluohjelma-alueet) (Logica, Mapstream-suorakäyttö, ESRI Shapefile) Muinaisjäännökset ja kulttuuriympäristöt, Museovirasto ja Lapin liitto (ESRI Shapefile) Esterajoituspinnat, FINAVIA (ESRI Shapefile) IBA- ja FINIBA-alueet, Suomen ympäristökeskus ja Birdlife Finland (ESRI Shapefile, Mapinfo TAB) Tiedot suojeltujen lintulajien pesäreviireistä. Metsähallitus / Luontopalvelut; WWF Suomi. Maanmittauslaitoksen maastotietokanta, MapStream suorakäyttö. Selvitysalueen toiminnassa ja suunnitteilla olevat tuulivoima-alueet, Lapin liitto ja Lapin ELY-keskus (ESRi Shapefile) Muut käytetyt kirjalliset lähteet sekä sähköiset lähteet on kuvattu tämän raportin lähdeluettelossa (ks. luku 7). Selvitysalueen maakuntakaavoja on kuvattu tämän raportin luvussa Suomen tuuliatlas Suomen tuuliatlas on tuulienergiakartasto, jonka avulla voidaan arvioida mahdollisuuksia tuottaa tuulen avulla sähköä. Tuuliatlas perustuu tietokonemallinnukseen. Sen tekemisessä on hyödynnetty sääennustusmalleja (HIRLAM ja AROME) sekä tuuliatlassovellutuksissa yleisesti käytettyä laskentaohjelmaa. Säämalleilla on laskettu yhteensä 72 toteutuneen

20 kuukauden säätilanteet, jotka on valittu edustamaan tilastollisesti viimeisen 50 vuoden jaksoa. Näin simuloidun keskimääräistä tuulisuutta edustavan perusaineiston säätilanteista on laskettu tuulen keskinopeudet sekä muut tuulen ominaisuuksiin liittyvät arvot 2,5 x 2,5 km 2 hilaruutuihin. Nämä ruudut kattavat koko Suomen. Lisäksi etukäteen määritellyiltä alueilta on mallinnettu tuuliolosuhteet 250 x 250 m 2 hilakoolla. Tämä tarkempi aineisto kattaa mm. rannikko-, tunturi-, vaara- ja järvialueita, joilla voidaan olettaa vallitsevan tuulivoimatuotannon kannalta keskimääräistä paremmat olosuhteet. Tuuliatlaksesta löytyvät kuukausittaiset tuulitiedot ja kolmelle teholtaan eri voimalatyypille (1, 3 ja 5 MW) lasketut tuotantoarviot (MWh) korkeuksilla m. Huomioitavaa on, että Tuuliatlaksen tuulitiedot kuvaavat 50 viimeisimmän vuoden keskimääräisiä kuukausittaisia ja vuotuisia tuulioloja. Näin ollen yksittäisten vuosien tuuliolot voivat poiketa huomattavasti keskimääräisistä oloista. Myös rakennettavan tuulivoimalan käyttöiän aikana tuuliolot voivat poiketa tuuliatlaksella kuvatuista. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös tuuliin. Sen mahdollista vaikutusta ei ole otettu huomioon tuuliatlaksen arvoissa. (Suomen tuuliatlas 2010) 17 Kuva 6 Suomen tuuliatlas. Ilmatieteen laitos.

21 18 3 TAUSTATIETOA TUULIVOIMAN RAKENTAMISESTA, MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSTA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavoitus, luvitus, lainsäädäntö ja inventoinnit Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Lapin eteläosien selvitysaluetta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä on nykyistä vahvemmin hillittävä ilmastonmuutosta. Valtioneuvosto on ottanut kantaa mm. tuulivoimarakentamisen edellytyksiin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Tähän liittyen Lapin eteläosien osalta korostuvat seuraavat erityistavoitteet: - Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. - Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energiaja jätehuoltoa. - Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Selvityksessä kartoitetaan tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita sekä tarkastellaan niiden toteutumisen edellytyksiä ja reunaehtoja. Selvityksen perusteella osoitetaan maakuntakaavoitukseen tuulivoima-alueita, joihin vuorovaikutuksen kautta saadaan palautetta. Selvitys osaltaan edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista maankäytön suunnittelujärjestelmää. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueidenkäytön kysymykset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kunnan kaavoitukseen pääosin maakuntakaavoituksen kautta ja maakuntakaava toimii ohjeena muutettaessa tai laadittaessa yleis- ja asemakaavoja. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on

22 osoitettu maakuntien liittojen tehtäväksi osallistuminen uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen mm. kartoittamalla soveliaita alueita tuulivoiman tuotantoa varten. Mikäli tuulivoima-alueita ei ole osoitettu maakuntakaavoituksessa, tulee hankkeiden toteuttamisen edellytykset tutkia kuntakaavoituksen ja luparatkaisujen keinoin. Maakuntakaavan ohjausvaikutus tulee ottaa huomioon Maakuntakaavat Lapin eteläosien alueella Lapissa maakuntakaavat laaditaan seutukunnittain. Selvitysalueella voimassa olevia maakuntakaavoja ovat Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavat. Vanhan rakennuslain mukaisena seutukaavana on alueella voimassa Länsi-Lapin seutukaava, joka korvautuu tulevaisuudessa Länsi-Lapin maakuntakaavalla. Länsi-Lapin maakuntakaavoitus on tullut vireille Kaavaluonnos oli nähtävillä Kokonaismaakuntakaavojen lisäksi alueelle on laadittu vaihemaakuntakaavoina Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, Soklin kaivoshankkeen maakuntakaava, Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaava. Rovaniemen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja se on saanut lainvoiman Kaava käsittää Rovaniemen kaupungin ja Ranuan alueet. Rovaniemen maakuntakaava-alueesta yli puolet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (53 %) ja yli kolmannes maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (36 %). Seuraavaksi suurimpia aluevarauksia ovat erityisalueet (5 %) ja suojelualueet (4 %). Muut maankäyttöluokat ovat kaavan pinta-alasta 2 %. Rovaniemen maakuntakaava on Suomen ensimmäinen uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava ja se korvaa alueen aiemmat seutukaavat. Itä-Lapin maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama (ja se on tullut lainvoimaiseksi ). Kaava koskee Kemijärven kaupunkia sekä Pelkosenniemen, Posion, Sallan ja Savukosken kuntia. Kaava-alueesta suurin osa (80 %) on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Seuraavaksi suurimman ryhmän muodostavat erilaiset luonnonsuojelualueet (16 %). Itä-Lapin maakuntakaavassa käsiteltäviä keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, metsien monikäyttö, maa- ja kallioperän ainesten hyödyntäminen, matkailu, liikennejärjestelmä, teollisuus, kylä- ja palveluverkko ja ranta-alueiden suunnitteluperiaatteet. Itä-Lapin maakuntakaava kumoaa alueen aikaisemmat seutukaavat. Länsi-Lapin seutukaava on vahvistettu ympäristöministeriössä (ja se on saanut lainvoiman ). Seutukaavalla on alkaen ollut maakuntakaavan oikeusvaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäsäädöksen mukaisesti. Länsi- Lapin seutukaava-alueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Länsi-Lapin seutukaava-alueesta suuri osa on varattu maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (52 %) tai maa- ja metsätalousalueeksi (30 %). Kolmanneksi suurimman aluevarauksen muodostavat suojelualueet (8 %), ja lähes yhtä suuren aluevarauksen muodostaa merialue. Muut maankäyttöluokat ovat varanneet seutukaavan pinta-alasta 3 %. Seutukaava kumoaa alueen aikaisemman Lapin seutukaavan.

23 Länsi-Lapin seutukaava tulee kumoutumaan Länsi-Lapin maakuntakaavalla sen saatua lainvoiman. Länsi-Lapin maakuntakaava kuulutettiin vireille , ja kaavaluonnos oli nähtävillä Tavoiteaikatauluna on, että maakuntakaava olisi marraskuussa 2012 Lapin liiton valtuustossa hyväksyttävänä. (Lapin liitto 2011) Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama vaihemaakuntakaava (ja se on saanut lainvoiman ). Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaan sisältyvät Kemin, Keminmaan, Simon ja Tornion meri- ja rannikkoalueet. Kaavassa on näiltä alueilta valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet, joita on kaavaan merkitty yhteensä neljä: Torniossa Röyttä, Kemissä Ajos, Simossa Maakrunnin matalikko, joka jatkuu Kuivaniemelle sekä Kemissä ja Simossa Pitkämatala, joka jatkuu Iissä. Tuulivoimamaakuntakaava kumoaa aikaisemmin alueelle vahvistetun Länsi-Lapin seutukaavan osoittamat tuulivoimalaaluevaraukset. Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan ympäristöministeriö on vahvistanut ja se on kuulutettu voimaan tulevaksi Vaihemaakuntakaava käsittää Savukosken kunnan Soklin alueelle suunnitellun kaivosalueen ja siihen liittyvät rata-, tie- ja voimajohtolinjaukset Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kuntien alueella. Alueella voimassa oleva Itä-Lapin maakuntakaava jää voimaan muutoin paitsi kumottavilta osin. Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama (ja se on kuulutettu voimaan tulevaksi ). Ydinvoimamaakuntakaava ulottuu Simon kunnan sekä osin Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan alueille. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavassa Simon Karsikkoniemen alueelle on osoitettu aluevaraus ydinvoimalaitokselle. Lisäksi ydinvoimamaakuntakaavassa on osoitettu laitoksen edellyttämät tieyhteydet, satama-alue, laivaväylä, suojavyöhyke ja voimajohtokäytävä. Kaavan alueella voimassa olevat Länsi-Lapin seutukaava ja Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava jäävät voimaan muutoin paitsi kumottavilta osin. Rovaniemen vaihemaakuntakaavan on ympäristöministeriö vahvistanut (ja se on kuulutettu voimaan tulevaksi ). Kaava sijoittuu Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan alueille. Kaava laadittiin Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyessä. Kaava on täydentävä vaihemaakuntakaava, joka kumoaa voimassa olevaa Rovaniemen maakuntakaavaa vain niiltä osin, kuin muutoksia on esitetty. Tämä vaihemaakuntakaava koskee maankäyttöluokista taajamatoimintojen, virkistysalueiden ja matkailupalveluiden alueita, tieverkkoa sekä keskustatoimintojen, energiahuollon ja kaivostoimintojen alueita. (Lapin liitto ) Maakunnalliset tuulivoimaselvitykset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen (2009) myötä on koko maassa laadittu maakunnallisia tuulivoimaselvityksiä parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden kartoittamiseksi. Osaa selvityksistä rahoittaa ympäristöministeriö, joka on asettanut selvityksiä varten valtakunnallisen ohjausryhmän. Valtaosa selvityksistä oli valmiina syksyyn 2011 mennessä. Ministeriön tavoitteena on koota selvitysten tiedot valtakunnalliseen paikkatietokantaan.

24 3.1.5 Yleiskaavoitus ja tuulivoimarakentaminen Yleiskaavan avulla ratkaistaan kunnan alueella maankäytön pääperiaatteet. Maakuntakaava toimii ohjeena yleiskaavalle. Yleiskaavan hyväksyy kunta. Yleiskaavoja voidaan myös laatia osa-alueille tai vaiheyleiskaavoina. Suomen tuulivoimarakentamista pyritään selkeyttämään maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksella. Esitys lain muuttamiseksi annettiin eduskunnalle käsiteltäväksi Tuulivoimala-alueiden suunnittelua ja tuulivoimaloiden rakentamista ohjaavat lähtökohtaisesti samat säännökset kuin muiden rakennushankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Tuulivoimaloiden koon ja tehokkuuden kasvu sekä laajat aluetarpeet ovat kuitenkin johtaneet siihen, että maankäyttö- ja rakennuslain säännösten on katsottu olevan nykyisellään riittämättömiä tuulivoimarakentamisen ohjaamiseen. Lakimuutosesityksen tavoitteena on, että yleiskaavaa olisi mahdollista käyttää aikaisempaa useammin tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisessä. Tällöin yleiskaava toimii suoraan rakentamista ohjaavana kaavana samaan tapaan kuin rantaalueilla (MRL 72 ) sekä kyläalueilla (MRL 44 2 mom). Edellytyksenä on yleiskaavan riittävä ohjausvaikutus käytännössä kaavaa voitaisiin soveltaa esimerkiksi vesialueilla tai maa-alueilla, joilla ei ole merkittävää yhteensovittamisen tarvetta muun maankäytön kanssa. Lakimuutos ei vaikuta maankäytön suunnittelujärjestelmään ja maakuntakaavan ohjausvaikutukseen. Eduskunta on hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain muutosesityksen, ja lain voimaantulosäännöksen mukaan uusi säädös on ollut sovellettavissa huhtikuun 2011 alusta lähtien. (HE 141/2010 vp). Laki tuo erinomaisen uuden työvälineen tuulivoimarakentamisen toteuttamista varten. Tulee kuitenkin todeta, ettei laki välttämättä poista asemakaavan tai suunnittelutarveratkaisun tarvetta kokonaan. Joillakin alueilla on edelleen tarpeen käyttää näitä ratkaisuja rakennusluvan myöntämisen perusteena Asemakaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 50 :n mukaan alueidenkäytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten tulee laatia asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan hyväksyy kunta. Hyväksytyn ja lainvoimaisen asemakaavan perusteella kunta myöntää rakennusluvan kaavan aluevarausten, merkintöjen ja määräysten mukaisesti. Ennen kuin MRL:n muutos yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämiseen tuli voimaan, teollisen mittakaavan tuulipuiston rakentaminen edellytti pääsääntöisesti asemakaavan laatimista hankealueelle. Näitä asemakaavoja on edelleen käynnissä Suomessa useita. Useilla tuulivoimarakentamiseen tarkasteltavilla alueilla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, yleiskaava on vanhentunut tai se on luonteeltaan strateginen, jolloin kaavan ohjausvaikutus ei ole riittävää. Laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRL 54 :n mukaan soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39 ) säädetään. Tämä voi tarkoittaa laajempaa kaavallista tarkastelua alueen ja hankkeen luonne huomioon ottaen.

25 MRL:n oikeusvaikutteista yleiskaavaa koskevan muutoksen tultua voimaan saattaa joillakin alueilla edelleen olla tarpeen ohjata tuulivoimarakentamista vielä yleiskaavaa yksityiskohtaisemmin. Esimerkiksi olemassa olevilla satama-, kaivos- ja teollisuusalueilla sekä taajamien läheisyydessä saattaa olla tuulivoimarakentamisen ja muun maankäytön yhteensovittamisen tarvetta, jolloin on tarpeen laatia alueelle asemakaava tuulipuiston toteuttamiseksi Suunnittelutarveratkaisu Tuulivoimala voidaan toteuttaa suunnittelutarveratkaisulla, jos alueen ja sen ympäristön käyttö ja ympäristöarvot eivät aseta tuulivoimarakentamiselle rajoituksia, eikä tuulivoimarakentamisen ja muun alueiden käytön välillä ole merkittävää yhteensovittamisen tarvetta. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi satama-, teollisuus- ja varastoalueet lähiympäristöineen sekä kaukana rannasta sijaitsevat merialueet. Suunnittelutarveratkaisun ja asemakaavan välistä rajaa vedettäessä tuulivoimaloiden lukumäärää tärkeämpi arviointiperuste on tuulivoimalapuiston sijainti ja suhde ympäröiviin alueisiin. Kaavan laatimistarvetta harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon myös kaavoitukseen liittyvät suunnittelutarveratkaisua laajemmat osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt sekä vaikutusarvioinnit. Ranta-alueille sijoittuvilla tuulivoimaloilla edellytetään poikkeamispäätöstä MRL 72 mukaisesta rannan suunnittelutarpeesta, mikäli tuulivoimarakentamista ei ole ratkaistu asemakaavalla tai rakentamista suoraan ohjaavalla yleiskaavalla. Poikkeamislupapäätöksen myöntää pääsääntöisesti alueellinen ELY-keskus. Suunnittelutarveratkaisua haetaan kunnalta joko rakennuslupamenettelyn yhteydessä tai erillisessä menettelyssä. Suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä kuullaan naapureita ja muita, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa vaikuttaa sekä pyydetään tarvittaessa lausunnot (esim. ELYkeskukselta ja muilta valtion viranomaisilta (kuten Trafi) sekä maakunnan liitolta) (Ympäristöministeriö 2011) Mikäli suunniteltu tuulivoimahanke edellyttää YVA-menettelyä, suunnittelutarveratkaisua ei voida soveltaa rakennusluvan perusteena. Tällöin katsotaan hankkeen aiheuttamien ympäristövaikutusten olevan sellaisia, että tarkastelu edellyttää erityistä yhteensovittamista sekä kaavoituksen edellyttämiä laajempia vuorovaikutusmenettelyjä YVA-menettely YVA-menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. YVA-menettelyn päävaiheita ovat YVA-ohjelman laatiminen ja YVA-selostuksen laatiminen. Yhteysviranomainen antaa lausunnon molemmista asiakirjoista. Euroopan yhteisöjen (EY) neuvoston antama, ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi (85/337/ETY) on Suomessa pantu täytäntöön lailla ympäristövaikutusten arvioinnista eli YVA-lailla (486/1994 muutoksineen) ja YVA-asetuksella (713/2006). Valtioneuvosto hyväksyi YVA-asetuksen (713/2006 6, hankeluettelo) muutoksen, jolla suuriin tuulivoimalahankkeisiin ryhdytään säännönmukaisesti

26 soveltamaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Suurten hankkeiden kokorajaksi on määritelty vähintään kymmenen yksittäistä tuulivoimalaitosta tai vähintään 30 megawatin kokonaisteho. Asetusmuutos on tullut voimaan ( YVA-menettely on aina kaksivaiheinen: Ensimmäisessä vaiheessa eli ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetään hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, ympäristön nykytila sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia arvioidaan ja miten arviointi tehdään. Toisessa vaiheessa eli YVA-selostusvaiheessa esitetään YVAohjelman tiedot tarkistettuina ja tarkennettuina, vertaillaan eri hankevaihtoehtoja sekä annetaan arviointimenettelyn tuloksena muodostunut yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista ja toteutettavuudesta. Lisäksi kuvataan arviointimenettelyn vaiheet osallistumismenettelyineen sekä otetaan huomioon yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta. YVA-ohjelmassa kuvatut ympäristöselvitykset laaditaan YVA-selostuksen pohjaksi. Selvitykset ja YVA-menettelyssä laaditut arvioinnit toimivat myös hankkeisiin mahdollisesti edellytettyjen asema- ja yleiskaavojen lähtötietoina. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten YVA-menettelyn aikana ei tehdä päätöstä tuulipuistojen toteuttamisesta. Menettelyn aikana tuotetaan tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, ja tuotetun tiedon perusteella voidaan arvioida hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristöllistä toteutettavuutta. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen luovuttaa lausuntonsa YVA-selostuksesta hankkeesta vastaavalle Luvitus Tuulivoimala-alueiden suunnittelua ja tuulivoimaloiden rakentamista ohjaavat lähtökohtaisesti samat säännökset kuin muiden rakennushankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Kehitteillä olevien hankkeiden määrä Suomessa on kasvanut merkittävästi mm. valtioneuvoston asettamien ilmastopoliittisten tavoitteiden ja tukitoimien myötä. Tuulivoimaloiden tekninen kehitys on ollut hyvin nopeaa, joten myös voimaloiden koko ja tehokkuus ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. Pääsääntöisesti teollisen mittakaavan tuulivoimalan toteuttaminen edellyttää aina rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Luvan myöntämisen perusteena voi olla joko asemakaava tai myönteinen suunnittelutarveratkaisu tai ranta-alueilla poikkeamispäätös, ja uutena menettelynä myös tuulivoimayleiskaava. Eduskunta on hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain muutosesityksen (HE 141/2010 vp), ja lain voimaantulosäännöksen mukaan uusi säädös on ollut sovellettavissa huhtikuun 2011 alusta lähtien. Lakimuutoksen tavoitteena on ollut, että yleiskaavaa olisi mahdollista käyttää aikaisempaa useammin tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisessä. Hankkeeseen soveltuvan kaavatason tarkasteluun vaikuttavat alueen koko, ympäristön olosuhteet, hankkeen aiheuttamat vaikutukset sekä yhteensovittaminen muun maankäytön kanssa. Lähtökohtaisesti suunnittelutarveratkaisua ei voida soveltaa, jos hanke edellyttää YVA-menettelyä. Tällöin katsotaan hankkeen aiheuttamien

27 ympäristövaikutusten olevan sellaisia, että tarkastelu edellyttää laajempaa yhteensovittamista sekä kaavoituksen edellyttämiä vuorovaikutusmenettelyjä. Tuulivoimaloiden toteuttaminen voi edellyttää myös ympäristönsuojelulain (86/2000, YSL) mukaista ympäristölupaa, mikäli katsotaan mm. melu- ja välkevaikutusten olevan haitallisia lähialueen asutukselle. Lisäksi rakennettaessa vesialueelle voi tuulivoimalan rakentaminen vaatia voimaan tulleen uuden vesilain (587/2011) mukaisen luvan (vesilupa). Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää yleensä ilmailulain (1194/2009) mukaista lentoestelupaa, joka haetaan ennen tuulivoimalan rakentamista. Käytännössä kaikki yli 30 metriä korkeat rakennelmat lähellä lentoasemia tai yli 60 metriä korkeat rakennelmat kaikkialla Suomessa vaativat lentoesteluvan hakemista Liikenteen turvallisuusvirastolta, sillä rakennelma ei ilmailulain mukaan saa häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä tai aiheuttaa muutoin vaaraa lentoturvallisuudelle. Suomessa yli 30 metriä korkeat lentoesteet on merkittävä liikenteen turvallisuusvirasto Trafin lentoesteluvassa määräämällä tavalla (Ympäristöministeriö 2011). Käytännössä tämä tarkoittaa, että tuulivoimalat tulee varustaa lentoestevaloin. Lentoesterajoituksista ja lentoesteiden merkitsemisestä siviili-ilmailussa sekä Puolustusvoimien lentotoimintaan liittyen säädetään tarkemmin ilmailulain nojalla annetuilla ilmailumääräyksillä. Ilmaliikenteen tuulivoimarakentamiselle aiheuttamia korkeusrajoituksia kuitenkin lievennettiin hiljattain; Trafi hyväksyi lentoestelausuntojen korkeusrajoitusten lieventämistä koskevan muutoksen käyttöönotettavaksi (Finavia 2011). Lausuntoperiaatteiden lieventäminen koskee lentoasemista etäämmällä olevia alueita, lentoasemien lähellä lausuntoperiaatteisiin ei ole tullut muutoksia Valtakunnallisten inventointien, suojeluohjelmien ja suojelualueiden huomioon ottaminen Alueidenkäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon kaavoitettavan alueen ja lähiympäristön ympäristöarvot. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (1999/132) säädetään ympäristövaikutusten arvioinnista maankäytön suunnitelmien laatimisen yhteydessä. Muut ympäristöarvojen huomioon ottamista säätelevät keskeisimmät kansalliset lait ovat muinaismuistolaki, maa-aineslaki, ympäristölaki, luonnonsuojelulaki, metsälaki ja vesilaki. Euroopan Unionin lainsäädännössä keskeisimpiä ovat direktiivi luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta eli luontodirektiivi, ja lintudirektiivi eli direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta. Maisema-arvojen ja rakennetun kulttuuriympäristön kannalta tärkeimmät alueet on esitetty julkaisussa valtakunnallisesti arvokkaista maisemakokonaisuuksista sekä Ympäristöministeriön ja Museoviraston yhteistyönä laatimassa julkaisussa valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Museoviraston päivitetyt inventoinnit valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY) ovat tulleet voimaan Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on käynnissä ja valmistuu vuonna Edellä mainituilla inventoinneilla on varsin suuri merkitys, sillä ne on erikseen mainittu valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnallisesti arvokkaista maisemakokonaisuuksista on olemassa valtioneuvoston päätös, joka ei kuitenkaan koskenut inventoinnissa myös mukana olleita perinnemaisemia.

28 Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (1995) on tunnistettu hyvin vähän kohteita selvitysalueen osalta erityisesti Itä-Lapin alueelta, sillä pääpaino inventoinneissa on ollut viljelymaisemissa. Alueen laajan maiseman arvot tulisi inventoida ja tunnistaa valtakunnallisella tasolla. Edellä mainittuihin valtakunnallisiin inventointeihin kuuluvien kohteiden lisäksi maakuntien liitot ovat seutu- ja maakuntakaavojen laatimisen yhteydessä selvittäneet maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta maakunnallisesti merkittäviä alueita ja kohteita. Luonnonsuojelualueet ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja alueita. Luonnonsuojelualueella tai sen osalla voidaan kieltää liikkuminen tai rajoittaa sitä edellyttäen, että alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sitä vaatii. Luonnonsuojeluohjelmien avulla voidaan alueita varata luonnonsuojelutarkoituksiin valtakunnallisesti merkittävien luonnonarvojen turvaamiseksi. Luonnonsuojeluohjelmien alueet eivät kuitenkaan ole varsinaisia luonnonsuojelualueita, ellei niitä ole rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Valtioneuvosto on hyväksynyt seitsemän luonnonsuojeluohjelmaa: kansallis- ja luonnonpuisto-ohjelman sekä soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojeluohjelmat. Ohjelmissa valtioneuvosto on asettanut suojelutavoitteita, joiden perusteella uusia luonnonsuojelualueita perustetaan. Valtioneuvosto on lisäksi tehnyt periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä. Kansallispuistoista on säädetty erikseen lailla. Suunnittelualueella sijaitsevat Perämeren kansallispuisto, Riisitunturin kansallispuisto sekä osittain Urho Kekkosen kansallispuisto ja Pyhä-Luoston sekä Oulangan kansallispuistot. Euroopan yhteisön suojelualueverkosto Natura 2000 käsittää alueita, joilla esiintyy EU:n direktiiveissä lueteltuja uhanalaisia ja arvokkaita luontotyyppejä ja lajeja. Natura verkostoon sisältyy lukuisia laajoja alueita Suomen rannikolla ja Ahvenanmaalla. Näillä alueilla sekä myös niiden ulkopuolella on kielletty toimenpiteet, jotka voivat heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on liitetty Naturaan. Jos Natura-alueelle tai sellaisen lähettyville aiotaan perustaa tuulivoimala tai tuulipuisto, ja jos voidaan olettaa, että tällä voi olla vaikutuksia Natura-alueen luontoarvoihin, on tehtävä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen luontotyyppi- ja lajitason vaikutusarviointi. Jos tämä arviointi osoittaa, että hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia direktiiviluontotyyppeihin ja -lajeihin, ja jollei hankkeelle ole muita esteitä, on hankkeen toteuttaminen mahdollista Natura-alueella. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja BirdLife Suomen kartoituksissa on valittu yli 2000 alueen joukosta Suomen tärkeät lintualueet eli FINIBA -alueet (Finnish Important Bird Areas). Pesimisalueiden valinnassa käytettiin kriteerinä lintulajien uhanalaisuutta, mutta mukaan otettiin myös 12 EU:n määrittelemää ns. erityisvastuulajia. FINIBA-alueiden suojelutilanne vaihtelee. Osa alueista on kokonaan suojeltuja, mutta osa on kokonaan vailla suojelua. FINIBA-alueiden kokonaispinta-alasta 78 % on kuitenkin suojeltu. Suojeltuja FINIBA-alueita tai niiden osia koskevat luonnonsuojelualueita koskevat säännökset. 25

29 Important Bird Areas (IBA) on BirdLife Internationalin maailmanlaajuinen hanke kansainvälisesti tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. IBA-alueet edustavat tärkeitä kohteita linnuston suojelemiseksi, ja ne on valittu tietynlaisin kriteerein. Tärkeiden lintualueiden verkosto on merkittävä Suomen luonnonsuojelun kannalta. Verkoston ytimenä käytetään esimerkiksi mahdollisimman hyvin jo olemassa olevaa suojelualueverkostoa, jota täydennetään. Tavoitteena on, että kukin alue on riittävän laaja, jotta mahdollisimman monen lintulajin kannat kykenevät säilymään alueella riippumatta muista alueista. Hankkeen tarkoituksena on alueiden saaminen osaksi virallista suojeluverkostoa sekä linnustonsuojelun ja luonnonsuojelun edistäminen hankkeen avulla. Luonnonsuojelulaissa (29 ) luetellaan suojeltuja luontotyyppejä. Näihin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Näitä luontotyyppejä ovat luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; pähkinäpensaslehdot; tervaleppäkorvet; luonnontilaiset hiekkarannat; merenrantaniityt; puuttomat tai vähäpuustoiset hiekkadyynit; katajakedot; lehdesniityt sekä avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puuryhmät. Muuttamiskielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristöviranomainen on rajannut alueen. Kieltoon voi saada poikkeuksia. Metsälain 10 :ssä käsitellään metsien monimuotoisuuden säilyttämistä ja erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Metsiä tulee hoitaa siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Metsälain 10 :n mukaiset metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet, sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; rehevät lehtolaikut; pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; rotkot ja kurut; jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät sekä karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Metsälain kohteet rajataan talousmetsissä yleensä tiukasti käsittämään vain itse luontotyyppiä edustavan alueen. Kaavoituksessa metsälakikohteet voidaan huomioida myös talousmetsien ulkopuolella, mutta mitään pakkoa siihen ei ole. Virkistyskäyttöön osoitettavissa metsissä metsälain kohteiden huomioiminen on kuitenkin suositeltavaa, koska ne rikastuttavat virkistysalueita ja tarjoavat mm. sopivia opetuskohteita. Vesilain 15 a :ssä ja 17 a :ssä on määritelty luonnonympäristöä koskevia vesistöjen käytön yleisiä rajoituksia. Enintään 10 hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven tai Lapin läänin ulkopuolella enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilaisena säilymistä ei saa vaarantaa toimenpiteillä. Muualla kuin Lapin läänissä sijaitsevan luonnontilaisen uoman muuttaminen on kielletty, jos uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Kielto koskee myös luonnontilaisia lähteitä. Vesilain kohteet on huomioitava kaavoituksessa. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Luontotyypit on uhanalaisuusarvioinnissa jaettu seitsemään pääryhmään: Itämeri ja rannikko, sisävedet, suot, metsät, kalliot, perinnebiotoopit ja tunturit. Arvioinnissa tarkasteltiin noin 400 luontotyyppiä ja ihmisen aiheuttamia muutoksia niissä. Uhanalaisten luontotyyppien osuus on Etelä-Suomessa noin 66 % 26

30 ja Pohjois-Suomessa noin 29 %. Valmistunut arviointi on tutkimus, jonka tulosten soveltamisesta käytäntöön päätetään myöhemmin laajapohjaisen valmistelun jälkeen. Luonnonsuojelulailla on pantu toimeen lintu- ja luontodirektiivit. Lintudirektiivi koskee kaikkia luonnonvaraisina elävien lintulajien suojelua jäsenvaltioissa. Direktiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Jäsenvaltioiden on osoitettava erityiseksi suojelualueiksi näiden lajien suojelemiseen lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet. Liitteen I lajien suojelu ei ole totaalisuojelua, jossa kaikki lajien esiintymisalueet olisi suojeltava. Kaavoituksessa tämä jättää harkintavallan pitkälti kaavoittajalle. Luontodirektiivin ensisijaisena tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Direktiivin liitteessä I on mainittu yhteisön tärkeinä pitämät luontotyypit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Liitteessä II on yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Luonto- ja lintudirektiivin suojelutavoitetta toteuttavat pääasiassa Natura alueet. Luontodirektiivin liitteen IV eläinlajien lisääntymis- ja levähtämispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty, ja kasvilajien tai niiden osan hallussapito, kuljetus, myyminen ja vaihtaminen on kielletty. Liitteessä mainittujen lajien osalta suojelu on automaattisesti voimassa. Luonnonsuojelulailla voidaan rauhoittaa luonnonvarainen eliölaji. Suomessa rauhoitetut eliölajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksessa. Rauhoitetun lajin kerääminen, tahallinen häiritseminen, vangitseminen, tappaminen ja siirtäminen on kielletty. Rauhoitussäännökset eivät kuitenkaan estä alueen käyttämistä maa- ja metsätalouteen tai rakentamistoimintaan. Suomen lajiston uhanalaisuusarvioinnissa (Rassi ym. 2010) on esitetty Suomen uhanalaiset lajit. Näistä osa on luonnonsuojeluasetuksella säädetty erityisesti suojelluiksi. Erityisesti suojellun lajin esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kielto astuu voimaan alueellisen ympäristöviranomaisen tehtyä ns. rajauspäätöksen. Vuonna 2010 uusitussa luokituksessa Suomen lajiston uhanalaisuusarvioinnissa noudatetaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokittelua. Sen perusteella uhanalaiset lajit jaetaan seuraavasti: äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) sekä vaarantuneet (VU). Silmälläpidettävät lajit (NT) eivät ole varsinaisesti uhanalaisia, mutta niiden kannan kehitystä seurataan tarkasti. Näiden lisäksi Suomen punainen lista sisältää hävinneet (RE) ja puutteellisesti tunnetut (DD) lajit. 27

31 Teknis-taloudelliset lähtökohdat Perustietoa tuulivoimasta Tuulivoima on uusiutuvaa, päästötöntä energiaa. Auringon säteilyn aiheuttamat ilman lämpötila- ja ilmanpaine-erot synnyttävät tuulen ja tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista pyörimisliikkeeksi ja edelleen sähköksi tuulivoimalan generaattorissa (Motiva 2010). Sähkötehon perusyksikkö on watti. Tuulivoimalan tehontuotantokykyä kuvataan yleensä megawatteina (MW), joka on miljoona wattia. Tällä hetkellä rakennettavien voimaloiden keskimääräinen laitoskoko on 2 MW ja suurimpien markkinoilla olevien voimaloiden puolestaan 6 MW. Jopa 8-10 MW:n voimaloita on kehitteillä. Vertailukohtana voidaan mainita, että 1 MW:n voimalan vuoden sähköntuotto hyvissä olosuhteissa vastaa noin sähkölämmitteisen omakotitalon vuodessa käyttämää energiaa (Holttinen & Peltola 2009; Motiva 2009). Rakenteeltaan tuulivoimala koostuu perustuksista, tornista sekä roottorista, johon kuuluvat lavat ja konehuone. Teollisen tuotannon käyttöön on vakiintunut 3-lapainen, vaaka-akseloitu voimala, mutta useita erilaisiakin ratkaisuja on kehitetty. Maalle rakennettaessa tuulivoimala voidaan pystyttää joko maanvaraiselle laattaperustukselle (paalutettava pehmeässä maassa) tai kallioperustukselle, joka edellyttää lähellä pintaa olevaa ehjää peruskalliota. Jälkimmäinen on onnistuessaan edullisempi ratkaisu. Merelle tai järveen perustettaessa käytetään erilaisia perustusratkaisuja riippuen veden syvyydestä ja pohjaolosuhteista. Riippuen koosta ja sijainnista voi tuulivoimalan tornin korkeus vaihdella m välillä ja roottorin halkaisijat välillä m. Kokonaiskorkeudet voivat näin ollen olla jopa m (Holttinen & Peltola 2009; Motiva 2010; Boverket 2009; Tuulivoimatieto 2010a). Kuva 7 Tuulivoimalan rakenne. Kuvasovite Pöyry, Jarkko Männistö.

32 Tuulivoimaloiden nimellistehojen ja tämän myötä myös dimensioiden kehitys on ollut voimakasta viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyiset voimalat ovat karkeasti arvioituna tuotantotehoiltaan noin 100-kertaisia ja samalla laitoskooltaan noin kymmenkertaisia verrattuna voimaloihin 80-luvulla. Teknisesti tuulivoimalan käyttöikä on noin vuotta, mutta useimmiten voimalat ovat käytössä vuoden ajan (Boverket 2009; Holttinen & Peltola 2009) Tuulivoima maailmalla Kesäkuussa 2011 tuulivoiman maailmanlaajuinen tuotantokapasiteetti ylitti MW rajan. Vuonna 2010 koko maailman voimaloiden vuosituotto vastasi noin 2,5 prosenttia maailman vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Kyseisenä vuonna maakohtaisesti suurinta tuulivoiman tuotantokapasiteetti oli Kiinassa, USA:ssa ja Saksassa. Vuoden 2010 loppuun mennessä EU:n alueella asennettua tuulivoimakapasiteettia oli MW. Euroopassa eniten tuulivoimakapasiteettia oli Saksassa ja Espanjassa. Kehittyvistä maista Kiinan merkitys on tällä hetkellä suurin (mm. WWEA 2011). Ennusteiden mukaan tuulivoiman tuotantokapasiteetti vuonna 2020 tulee olemaan noin MW. Maailmalla esimerkiksi suurten merituulivoimapuistojen (offshoretuulipuistot) suosio kasvaa edelleen, erityisesti Euroopassa (WWEA 2011). Kansainvälisesti tuulivoimalat rakennetaan kuitenkin lähivuosina edelleen pääasiassa maalle, mm. merituulivoimaa pienempien riskien ja vähäisempien kustannusten takia Suomen näkymät Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli yhteensä 130 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on 197 MW. Tuulivoimalla tuotetaan noin 0,6 % Suomen sähkönkulutuksesta, vuonna 2011 tuotanto oli noin 483 GWh. (VTT 2012). Suhteessa maailmalla tapahtuneeseen kehitykseen Suomen tuulivoimakapasiteetin kehitys on ollut vaatimatonta, mutta tulevina vuosina tuotannon ennustetaan lisääntyvän merkittävästi. Taustalla ovat EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset, joiden myötä Valtioneuvosto hyväksyi myös Suomen kansallisen pitkän aikavälin ilmastoja energiastrategian. Sen mukaan Suomen tulee lisätä uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannossaan 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2020 vuotuisen sähköntuotannon tuulivoimalla tulisi olla noin 6 TWh, mikä merkitsee tuotantokapasiteetin nostamista noin 2500 MW:iin (HE 152/2010 vp). Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi tuulivoimatuotannon lisäämistä pyritään tukemaan erilaisin toimenpitein. Esimerkiksi uudet taloudelliset tukijärjestelmät sekä kaavoitus- ja lupamenettelyä koskevat uudistukset tähtäävät tuulivoimatuotannon voimakkaaseen kasvattamiseen. Tuotantotukea tuulivoimalle pyritään antamaan mm. syöttötariffin muodossa. Uusiutuvat energialähteet ovat saattaneet olla kilpailukyvyltään heikompia kuin fossiiliset polttoaineet, mutta uudella lailla tuetaan tuulivoimaan, biokaasuun ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähköntuotantoa ja taataan tuottajille takuuhinta. Syöttötariffijärjestelmän avulla sähkön tuottajalle maksetaan 12 vuoden ajan tukea sähkön tuotantokustannusten ja kyseessä olevan energialähteen markkinahinnan tai vaihtoehtoisen polttoaineen kustannusten välisen eron kattamiseksi. Eduskunta hyväksyi lain joulukuussa 2010, ja uusiutuvan sähköntuotannon tukien notifikaatio komissiossa hyväksyttiin maaliskuussa Vanhat tuet ovat poistuneet käytöstä vuoden 2010 lopussa. (HE 152/2010 vp; Suomen tuulivoimayhdistys ry).

33 Suomessa muutoksia on tulevaisuudessa odotettavissa myös esimerkiksi tuulivoimatuotannon sijainnin suhteen. Suomessa tuulivoima on perinteisesti mielletty lähinnä rannikkoalueiden energiantuotantomuodoksi, mutta jatkossa myös meri- ja erityisesti sisämaa-alueiden tuotantoa tullaan kasvattamaan. Sisämaa-alueiden käyttöönottoa tukee vuoden 2009 marraskuussa valmistunut Tuuliatlas, joka paljasti runsaasti hyviä tuuliolosuhteita sisämaa-alueilta (TEM 2009). Tilastojen mukaan vuoden 2012 tammikuun puoliväliin mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita noin 7778 MW edestä ja näistä merelle suunniteltujen hankkeiden osuus oli yli 3000 MW (VTT 2012) Tuotanto Tuulivoimalan tuotanto on voimakkaasti riippuvaista sijoituspaikan tuulioloista. Tuottoa arvioitaessa käytetään yleensä voimalan napakorkeudella vallitsevaa keskituulennopeutta haluttuna ajankohtana. Voimaloiden toiminta-alue ulottuu tuulennopeuksien suhteen välille 5-25 m/s. Sitä heikommilla tai voimakkaammilla tuulilla voimalat eivät tuota energiaa. Nimellistehonsa voimalat saavuttavat noin m/s tuulen nopeuksilla. 2 MW:n voimalan vuosituottoa eri tuulennopeuksilla tutkittaessa voidaan havaita, että voimalan tuotto nelinkertaistuu kun tuulen nopeus kasvaa tuulennopeudesta 5 m/s kaksinkertaiseksi eli 10 m/s. (Tuulivoimatieto 2010b & 2010c). Tuulisuus ja siten tuulivoimalan tuotanto vaihtelee alueittain mutta myös kausittain. Tuulisuudeltaan parhaita alueita ovat meri-, rannikko- ja tunturialueet. Suomessa tuulisuus on selvästi voimakkaampaa talvikuukausina kuin kesällä. Näin ollen tuulivoiman tuotantokin painottuu talveen, loka-maaliskuulle, jolloin tuotetaan keskimäärin 60 % vuosittaisesta tuulisähköstä. Myös vuosittaisella tasolla tapahtuu vaihtelua tuulen nopeuksissa (Tuulivoimatieto 2010d & 2010e). Tuulisähkötuotanto vaihtelee, ja sitä on vaikeampi ennustaa kuin sähkön kulutuksen vaihteluita. Suurien tuulisähkömäärien lisääminen sähköjärjestelmään on sen vuoksi haasteellista. VTT:n koordinoimassa kansainvälisessä yhteistyössä selvitettiin tuulivoiman sähköjärjestelmävaikutuksia. Sen mukaan paikkaansa ei pidä väite, että tuulivoima vaatisi tuekseen yhtä paljon varavoimaa. Sähköjärjestelmässämme on runsaasti jo sisäänrakennettua säätövaraa, ja tuulivoimavaihteluiden vaikutuksia voidaan erilaisin toimenpitein tasapainottaa lisää. (VTT 2007) Suomi kuuluu pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen (Nord Pool). VTT:n tutkimustulosten perusteella 10 % tuulivoimaosuus pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä ei aiheuta lisäsäädön rakentamistarvetta säätösähkömarkkinoille. Tuulivoiman lisäys vaikuttaa Suomen sähköjärjestelmässä eniten ns. lyhytaikaiseen säätöön, jonka järjestelmävastaavat hankkivat pohjoismaisilta säätösähkömarkkinoilta. Tätä minuutissa käyttöönotettavaa säätöä kaikki tuottajat voivat tarjota säätösähkömarkkinoille joka tunti mahdollisuuksiensa mukaan, joko alas- tai ylössäätöä tai kumpaakin. Suurin osa säädöstä toteutetaan vesivoimaloissa, joissa se on edullisinta tehdä, mutta myös kaasu- ja kivihiilivoimalat tarjoavat ja tuottavat säätöä. VTT:n erikoistutkija Hannele Holttisen mukaan Suomessa suunnitellut vesivoiman tehonnostot riittävät kattamaan vuoteen 2020 mennessä kaavaillun tuulivoimarakentamisen tuoman säätövoiman tarpeen. (Tuulivoimatieto 2010g)

34 3.2.5 Tilantarve Yksi tuulivoimala perustuksineen vie suhteellisen pienen alan maata. Nykyinen suuntaus on keskittää voimalat useiden voimaloiden tuulipuistoiksi, ja ne vaativat siten rakentuakseen laajojakin alueita. Voimaloiden väliin jäävää tilaa voidaan kuitenkin hyödyntää. Maalla tila voi toimia esimerkiksi maatalous- tai varastokäytössä, ja usein tuulipuistot rakennetaankin jo valmiiksi esimerkiksi satamien tai teollisuusalueiden yhteyteen. Merellä puolestaan esimerkiksi ammattikalastusta ja purjehdusta voidaan tuulipuiston alueella yleensä jatkaa ongelmitta myös rakentamisen jälkeen (mm. Tuulivoimatieto 2010f). Tuulipuistojen tilantarve johtuu siitä, että voimaloita ei saa sijoittaa liian lähelle toisiaan. Tuulivoimala aiheuttaa ilman virtaukseen häiriön, joka ulottuu kauas roottorin alapuolelle. Jotta voimalat eivät vaikuttaisi toistensa tuotantoon, on niiden välille jäätävä tarpeeksi suuri etäisyys (Tuulivoimatieto 2010f). Maalla voimaloiden välillä tulee olla noin 4-6 roottorin halkaisijan mitta. Tuulipuiston vaatima pinta-ala voidaan karkeasti määritellä varaamalla 0,1 0,2 km 2 maata yhtä megawattia kohden, riippuen maaston luonteesta. Näin ollen 200 MW:n tuulipuisto vaatii noin km 2 maa-alaa. Merellä voimaloiden välille jätetään hieman suurempi välimatka johtuen suuremmasta tuulen turbulenssista (Boverket 2009: 28) Ympäristövaikutukset Vaikutukset ihmisiin Tuulivoimarakentaminen aiheuttaa vaikutuksia ihmisten elinympäristöön ja viihtyvyyteen mm. melun, maisemavaikutusten, vilkkumisen ja maa-alueiden käytön muutosten kautta. Arviointityön taustaksi tulee selvittää tarkasteltavien alueiden ympäristöä koskevia tietoja mm. asutuksen ja loma-asutuksen sijainnista suhteessa kaavailtuun tuulivoima-alueeseen, häiriintyvistä kohteista sekä alueiden virkistyskäytöstä ja elinkeinoista. Ihmisten suhtautumista tuulivoimaan ja arvioitaviin hankkeisiin voidaan tarkastella mm. asukaskyselyjen ja teemahaastatteluiden perusteella. Näitä on suositeltavaa tehdä hankkeiden tarkemman suunnittelun yhteydessä. Avoimella ja riittävällä tiedottamisella sekä vuoropuhelulla on merkittävä rooli tuulivoiman hyväksyttävyydessä Meluvaikutukset Ympäristöministeriö on julkaissut selvityksen Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, jonka tarkoituksena on antaa yleisluonteista tietoa tuulivoimalaitosten käyntiäänen syntytavoista, vaimentamismahdollisuuksista sekä äänen (melun) leviämisestä ympäristöön. (Di Napoli 2007) Taustamelu vaikuttaa huomattavasti tuulivoimaloiden melun kuuluvuuteen. Tuulen nopeuden kasvaessa tuulen aiheuttama taustamelutaso kasvaa eikä tuulivoimalan aiheuttama melu erotu. Tuulivoimalan melu voi vaikuttaa etenkin lähiasukkaisiin, virkistyskäyttöön ja herkkien lintulajien pesintään. Melun häiritsevyys eli epämiellyttävän äänitapahtuman kokeminen on paljolti riippuvainen havaitsijan omasta melun havainnointikyvystä, melun tasosta ja ominaisuuksista sekä myös havaitsijan asenteesta tarkasteltavaa melulähdettä kohtaan (yleinen asennoituminen sekä huoli ympäristöstä). Ruotsissa tehdyn tutkimuksen

35 tulokset viittaavat selkeästi siihen, että melun häiritsevyys hiljaisilla alueilla lisääntyy voimakkaasti melun äänenpaineen ylittäessä 35 db(a). Häiritsevyyttä lisäävät lisäksi melun ulkopuoliset tekijät, esimerkkinä maisemavaikutus sekä havaitsijan yleisasenne tuulivoimaloita kohtaan. Negatiiviset tuntemukset liittyivät erityisesti jatkuvaan aerodynaamiseen meluun (jaksollinen viuhuna) sekä tunteeseen kotirauhan ja yksityisyyden häirinnästä. Kaiken kaikkiaan tuulivoimalaitosten melun havaittavuus sekä häiritsevyys koettiin tutkimuksen mukaan suurempana kuin saman äänenpainetason muu teollinen melu. (Di Napoli 2007) Meluvaikutuksia tulee tarkastella hankkeiden tarkemman suunnittelun yhteydessä mm. melumallinnusten avulla. Mallinnuksessa melun leviämistä maastoon havainnollistetaan tietokoneavusteisen laskentamallin avulla. Karkeasti arvioiden voidaan todeta meluvaikutusten ulottuvan 1-2 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista, joskin normaalioloissa vaikutusalue on tavallisesti pienempi. Melumallinnuksesta saatuja laskentatuloksia tarkastellaan suhteessa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisiin melun ohjearvoihin. Annetut ohjearvot eivät kuitenkaan sovellu hyvin tuulivoimaloiden melun arvioimiseen. Tuulivoimaloiden meluvaikutuksia tutkitaan lukuisien käynnissä olevien hankkeiden yhteydessä, joten uutta kokemus- ja tutkimustietoa tulee jatkuvasti. Vaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon kuinka tuulivoimaloiden melu vaikuttaa ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen (loma-asunnot, pysyvä asutus, ns. herkät kohteet kuten hoito- ja oppilaitokset, virkistysalueet), luonnonsuojelualueisiin, linnustoon, kaloihin ja muuhun eläimistöön. Merituulivoiman meluvaikutuksia arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon vedenalaiset meluvaikutukset. Ympäristöministeriö (2011) on laatinut tuulivoimarakentamisen ohjeistuksesta ehdotuksen, jossa on otettu kantaa tuulivoimaloiden aiheuttamaan meluun. Valmis ohjeistus julkaistaan arviolta keväällä Ehdotuksessa mainitaan, että tuulivoimaloiden erillisiä meluohjearvoja tarkastellaan ympäristösuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Sitä ennen suositellaan suunnittelussa käytettäväksi Ympäristöministeriön ohjeistuksessa esitettyjä meluarvoja, jotka perustuvat muiden maiden kokemukseen tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksesta ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin Valo- ja varjovaikutukset Tuulivoimalat voivat aiheuttaa lähiympäristöönsä häiritsevää varjon vilkuntaa, kun auringon säteet osuvat pyörivän roottorin lapoihin. Vilkunnan määrä ja etäisyys riippuu siitä, missä kulmassa aurinko osuu lapoihin, lapojen pituudesta, tornin korkeudesta, maaston muodoista ja peitteisyydestä sekä sään kirkkaudesta. Vaikutuksien lieventämiseksi tuulivoimaloiden lavat voidaan käsitellä himmeällä pinnoituksella, jolloin mm. valon heijastus lavan pinnasta vähenee. Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa lapojen aiheuttama liikkuva varjo voi avoimessa maastossa ulottua 1-3 kilometrin päähän tuulivoimalasta. Mitä suuremmasta voimalasta on kyse, sitä kauemmaksi vilkkuva varjo voi ulottua. Myös voimalan sijoittuminen muuta ympäristöä korkeammalle suurentaa varjon ulottumisen etäisyyttä. Suomessa ei ole toistaiseksi määritelty ohje- tai suositusarvoja vilkkumiselle. Hankkeiden tarkemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon, millä tavoin tuulivoimaloiden aiheuttama valo ja varjostus vaikuttaa ihmisten elinoloihin ja

36 viihtyvyyteen (loma-asunnot, pysyvä asutus, ns. herkät kohteet kuten hoito- ja oppilaitokset, virkistysalueet). Myös vilkkumisen vaikutuksia eläimistöön tulee tarkemmassa vaiheessa tarkastella Vaikutukset virkistykseen Virkistykseen kohdistuvia vaikutuksia tulee tarkastella mahdollisten melu- ja maisemahaittojen sekä maa-alueiden käytön muutosten kautta. Vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon kohteen lähiympäristön virkistyskäyttö (mm. metsästys, retkeily, sienestys, marjastus, veneily ja virkistyskalastus). Tuulivoimarakentaminen ei suoraan estä virkistyskäyttöä alueellaan, mutta joissakin sääolosuhteissa jään kertyminen voimaloiden lapoihin tulee ottaa huomioon mm. reittien läheisyydessä Vaikutukset maisemaan Merkittävimmät tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset kohdistuvat yleensä maisemaan. Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset ovat sidoksissa voimaloiden ulkonäköön, kokoon ja näkyvyyteen liittyviin tekijöihin. Lisäksi ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutusten laatuun (Weckman 2006). Maisemavaikutukset tulee tuulivoimahankkeissa selvittää aina. Maisemavaikutus voi syntyä esim. vaikutuksesta maiseman luonteeseen tai laatuun. Visuaaliset vaikutukset, vaikutukset näkymiin, ovat yksi maisemavaikutusten osajoukko. Maisemaan liittyy myös ei-aineellisia tekijöitä arvostukset ja asenteet vaikuttavat maiseman kokemiseen, mistä johtuen arviot hankkeen maisemavaikutusten merkittävyydestä voivat olla toisistaan poikkeavia. Teollisen mittakaavan tuulivoimaloita ei voi maisemoida tai piilottaa. Visuaalisten vaikutusten arvioinnin kautta voidaan tuottaa arvokasta tietoa tarkempaa sijoitussuunnittelua varten. Tarkemman sijoitussuunnittelun ratkaisuilla saattaa olla vaikutusta voimaloiden näkymiseen esim. tietystä erityistä tarkasteltua vaativasta herkästä tai alueen identiteetin kannalta erityisen merkittävästä kohteesta. Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia tulee arvioida sekä suhteessa maisemakokonaisuuden piirteisiin että sen arvoihin. Arvioinnissa tulee tuulivoimaloiden lisäksi ottaa huomioon sähkönsiirron edellyttämien rakenteiden, esimerkiksi voimajohtojen, kaapelien ja sähköasemien sekä mahdollisten uusien tieyhteyksien vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan maisemaan kohdistuvia muutoksia maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa. Vaikutuksia voi aiheutua esimerkiksi maiseman mittakaavaan, ajalliseen luonteeseen, maisematilan eheyteen, erilaisiin suojeluarvoihin sekä tärkeisiin näkymäakseleihin. Tarkastelussa suhteutetaan vaikutukset esimerkiksi maisematilan suuntautuneisuuteen, maisematyypin edustavuuteen tai alkuperäisyyteen tai alueen identiteetin kannalta tärkeimpiin näkymäsuuntiin nähden Tuulivoimaloiden näkyvyyteen liittyviä tekijöitä Tuulivoimalan muotoilu

37 Tuulivoimalan osiin kuuluvat torni, roottori (lapojen muodostama kokonaisuus), napa ja konehuone. Nykyiset teolliseen tuotantoon tarkoitetut tuulivoimalat ovat useimmiten kolmilapaisia. Ne on koettu visuaalisesti tasapainoisemmiksi kuin esimerkiksi 2-lapaiset voimalat. 3-lapaisiakin tuulivoimalamalleja on olemassa erilaisia, ja samankokoinen voimala voi luoda erilaisen visuaalisen vaikutelman erilaisen muotoilun tai teknisten ominaisuuksien takia. Tärkeitä tekijöitä ovat mm. lapojen pituuden suhde tornin korkeuteen ja lapojen pyörimisen aiheuttama vaikutelma. Esimerkiksi suuret, hitaasti pyörivät lavat näyttävät erilaisilta kuin pienet, nopeammin pyörivät lavat (Scottish Natural Heritage 2009). Väri Kokemusten mukaan tuulivoimalan sulauttaminen värityksen avulla taustaansa on mahdotonta. Tuulivoimala voidaan nähdä eri katselukulmista hyvin erilaisia taustoja vasten. Värityksen tulisikin olla sellainen, että se sopii taustaan riippumatta katselukulmasta. Voimaloiden väriksi on vakiintunut harmahtavan valkoinen. Värin on koettu sopeutuvan hyvin vaaleaa taivasta vasten ja erilaisiin valaistus- ja sääolosuhteisiin. Esimerkiksi merellä sumuisella säällä ja tietyissä valaistusoloissa harmahtavansävyisten myllyjen näkyvyys on heikko, tosin vaikkapa metsäistä taustaa vasten vaaleat voimalat kuitenkin erottuvat selkeästi. Esimerkiksi Skotlannissa tuulivoimalan sijoittelua ja ulkonäköä koskevassa ohjeistuksessa suositellaan käytettäväksi yksivärisiä tuulivoimaloita ja erityisesti harmaan värin mainitaan usein olevan paras vaihtoehto erityisesti taivasta vasten nähtynä. Lisäksi esimerkiksi useiden voimaloiden tuulipuistoissa voimaloiden värityksen olisi suotavaa olla yhtenäinen. (Scottish Natural Heritage 2009; Weckman 2006). Koko Voimaloiden koot ovat kasvaneet tekniikan kehittyessä. Nykyiset voimalat koostuvat tyypillisesti metriä korkeasta tornista sekä vähintään 40 metriä pitkistä lavoista, jolloin kokonaiskorkeus voi olla noin metriä. Tätä korkeampiakin voimaloita on rakenteilla ja kehitteillä. Suuren kokonsa vuoksi (kokonaiskorkeus jopa m) tuulivoimalat näkyvät kauas ja niiden visuaaliset vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Tuulivoimala on ikään kuin mittatikku, johon muut ympäristön rakenteet ja elementit vertautuvat. Sijoittelu Tuulivoimalat keskitetään nykyään useimmiten usean voimalan kokonaisuuksiksi ja tämä on myös maisemakuvan kannalta parempi keino kuin yksittäisten voimaloiden hajasijoitus. Tuulivoimaloiden ryhmittelyssä on suosittu erilaisia sijoittelukuvioita, kuten rivejä, neliöistä tai kolmioista koostuvia kuvioita ja ympyrämuodostelmia. Voimaloiden väliset sijoitusetäisyydet toisiinsa nähden vaikuttavat olennaisesti muodostelman hahmottamiseen. Lähinnä teknisten seikkojen (esim. tuulivarjo = toisen voimalan aiheuttaman katvealue tuulisuudessa) takia sijoitusetäisyys on pidettävä riittävänä (Weckman 2006). Muodostelman tulisi mahdollisuuksien mukaan sopia ympäröivään maisemaan, esimerkiksi sen suuntautuneisuuteen. Voimaloita voidaan asetella säännöllisiin tai epäsäännöllisiin muodostelmiin. Esimerkiksi laajoilla peltoaukeilla voidaan suositella säännöllistä muodostelmaa (esimerkiksi rivejä) erityisesti, jos pellot muodostavat säännöllisen kuvion maisemassa. Epäsäännöllistä sijoittelua voidaan suosia esimerkiksi maastonmuodoiltaan vaihtelevassa ympäristössä. Muodostelmaa tulee 34

38 suunnitteluvaiheessa tarkastella eri kohdista ja korkeuksilta, jolloin myös kuvio nähdään erilaisena. Valaistus Tietyissä paikoissa tuulivoimalan valaiseminen on välttämätöntä turvallisuussyistä. Valaistus voi olla maisemaa hallitseva elementti yöaikaan, etenkin ennestään valaisemattomilla alueilla. Siellä, missä valaiseminen on välttämätöntä, tulisi se toteuttaa maisema- ja visuaaliset vaikutukset huomioon ottaen. Valot on mahdollista asentaa esimerkiksi siten, että ne nähdään vain ylhäältä käsin (esim. lentokoneet). Voimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat myös ilman selkeys ja valo-olosuhteet (mm. Weckman 2006). Infrastruktuuri Myös tuulivoimaloihin ja tuotantoon liittyvä muu infrastruktuuri tulee sovittaa ympäröivään maisemaan huolellisesti. Tiet, voimalinjat, sähköasemat, voimajohdot ja mittausmastot sekä muut tarvittavat rakenteet tulee suunnitella ympäröivän maiseman erityispiirteet huomioon ottaen Maiseman visuaalinen luonne ja sietokyky Tuulivoimaloita ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutusten laatuun. Tietyt maisematyypit sietävät voimaloiden sijoittamista paremmin kuin toiset. Maisemallisesti erityisen herkkiä paikkoja ovat esimerkiksi valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuurihistorialliset ympäristöt ja valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet. Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkailla kohteilla tulee huolehtia siitä, ettei niiden arvo merkittävästi heikkene tuulivoimarakentamisen takia. Kokonsa puolesta tuulivoimalat eivät vertaudu muuhun ympäristöön. Voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien välille saattaa näin ollen syntyä kilpailutilanne mittakaavallisesti ja symbolisten merkitysten suhteen. Tämän vuoksi sijoituspaikkaa valittaessa maiseman mittasuhteet, olemassa olevat maamerkit (esimerkiksi kirkontornit) sekä muut maisemaelementit ja niiden asema sekä arvo maisemakuvassa nousevat keskeisiksi tekijöiksi. Maiseman sietokyvyn voidaan katsoa olevan ylittynyt jos tuulivoimala alkaa alistaa tai hallita maisemakuvaa tai sen merkittäviä yksittäisiä elementtejä. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia ei kuitenkaan tule nähdä vain negatiivisena asiana. Harkitusti sijoitettuna ja ympäröivän maiseman huomioon ottaen voimalat voivat tuoda ympäristölleen myös lisäarvoa (Weckman 2006) Vaikutukset linnustoon Tuulivoimaloiden keskeisimmiksi ympäristövaikutuksiksi mainitaan usein niiden mahdolliset linnustovaikutukset. Linnustolle aiheutuvista vaikutuksista keskeisimpänä voidaan pitää voimaloista ja niiden yhteyteen rakennettavista johtoreiteistä aiheutuvaa törmäysriskiä. Muita mahdollisia tuulivoimaloiden linnustovaikutuksia ovat rakentamisen aikaiset tilapäiset häiriövaikutukset ja tuulivoimaloiden aiheuttaman melun ja valaistuksen lintujen pesintää häiritsevät vaikutukset.

39 Tässä luvussa on tavoitteena tunnistaa niitä linnuston kannalta keskeisiä seikkoja, joilla arvellaan olevan vaikutusta tarkasteltavien alueiden soveltuvuuteen ja tuulipuistojen mahdollisiin linnustovaikutuksiin. Tuulivoimaloiden potentiaaliset linnustovaikutukset riippuvat muun muassa valittavasta paikasta, alueen pesimä- ja muuttolinnustosta sekä tuulivoimaloiden sijoittelusta. Näistä syistä johtuen linnustovaikutusten tarkka arviointi edellyttää kohdekohtaista tarkastelua sekä alueella tehtäviä maastoselvityksiä, joissa kartoitetaan muun muassa alueen pesimälinnustoa, linnuston lentosuuntia, lentoreittejä lepäily-, kerääntymis- ja pesimäalueiden välillä suhteessa suunniteltuihin tuulivoimaloihin sekä tavanomaisia lentokorkeuksia. Tämä hankekohtainen vaikutusten arviointi tullaan toteuttamaan YVA- ja/tai lupavaiheessa, mikäli mahdolliset hankkeet etenevät alueilla Törmäysriski Törmäysriskillä tarkoitetaan lintujen riskiä törmätä lentäessään tuulivoimalan lapaan. Linnut ovat periaatteessa varsin hyviä havaitsemaan ja väistämään mahdollisia esteitä lentäessään. Useita voimaloita käsittävien tuulivoimapuistojen osalta suurempia voimaloita pidetään törmäysriskin kannalta periaatteessa pieniä parempina, sillä niiden laskennallinen törmäysriski on pientä voimalaa pienempi. Näin ollen vähäisempi määrä suuria voimaloita on lintujen törmäysriskin kannalta parempi vaihtoehto kuin useampi pieni voimala. Vaikka törmäysriski on arvioitu yleisesti ottaen pieneksi, se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että riski olisi merkityksetön arvioitaessa lajistoon kohdistuvia populaatiotason vaikutuksia. Pienikin törmäysriskin lisäys voi olla joissain tapauksissa merkittävää esimerkiksi suurille pitkäikäisille lajeille, joiden populaatiokoko on pieni, lisääntymistuotto pieni ja sukukypsyysikä on korkea (esimerkiksi petolinnuista merikotka, maakotka, sääksi ja huuhkaja sekä lisäksi kiljuhanhi). Tällaisten lintujen populaatiossa muutamankin yksilön kuolema voimistaa kumulatiivisia vaikutuksia eri tavalla kuin esimerkiksi runsaslukuisilla pikkulinnuilla. Näin ollen tällaisten lajien osalta pelkän törmäysriskin mittaaminen ei riitä, vaan on mitattava myös vaikutus populaatiotasolla, ns. populaation törmäysriski (Koistinen 2004, Chamberlain ym. 2006). Lintujen törmäysriskiin vaikuttaa keskeisesti voimaloiden sijoituspaikka. Alueilla, joille lintuja kertyy samanaikaisesti runsaasti esimerkiksi ruokailemaan tai lepäämään, on törmäysriski suurempi kuin alueilla, joille linnut eivät tyypillisesti keräänny suurina parvina. Suurempi törmäysriski näillä alueilla liittyy paitsi lintujen suurempaan lukumäärään myös niiden käyttäytymiseen parvessa - lintuparvi voi lehahtaa yhtäkkiä massana lentoon, jolloin yksittäisten lintujen havainnointikyky voi olla herpaantunut ja törmäysriski suurempi. Törmäysriski on suurempi myös sellaisilla alueilla, joilla kulkee merkittävä lintujen muuttoreitti. Muutonaikaisen törmäysriskin suuruuteen vaikuttavat muun muassa muuttavien lintujen lajikohtaiset ominaisuudet (koko, lentonopeus ja korkeus), paikasta aiheutuva ohjausvaikutus (esimerkiksi kasaantuuko muutto kyseisellä kohdalla tietylle kapealle alueelle, onko alueen maasto peitteistä) sekä sää- ym. olosuhteet. Paikallisesti on merkitystä erityisesti alueella pesivien lajien lentoreiteillä pesäpaikan ja ruokailualueiden välillä suhteessa tuulivoimaloiden sijoitteluun. Lisäksi suurikokoisten petolintujen reviirien läheisyydessä on huomioitava lintujen saalistusalueet ja lentoreitit niiden ja pesän välillä. Mikäli alueella sijaitsee lepäily- tai kerääntymisalueita tulee huomioida lintujen lentoreitit näille alueille suhteessa tuulivoimaloiden sijoittumiseen.

40 Törmäysriski vaihtelee merkittävästi lintulajista riippuen. Yleistyksenä voitaneen sanoa, että suurikokoiset lajit ovat tyypillisesti törmäyksille alttiimpia kuin pienikokoiset ketterät lentäjät. Törmäyksille alttiina lajeina pidetään tyypillisesti muun muassa joutsenta ja suuria petolintuja. Tästä johtuen tuulivoimaloiden sijoittamista esimerkiksi maa- ja merikotkien pesimä- ja reviirialueiden läheisyyteen on syytä välttää. Lintujen riski törmätä voimalaitoksiin riippuu paitsi edellä esitetyistä tekijöistä myös kulloinkin vallitsevista olosuhteista. Vähiten lintujen törmäyksiä tapahtuu kirkkaalla säällä päiväsaikaan. Suurimmat törmäysriskit ajoittuvat ajankohtiin, jolloin näkyvyys on huono esimerkiksi sumun, sateen tai pimeyden vuoksi. Myös ilmavirtaukset vaikututtavat lintujen lentokorkeuksiin ja -reitteihin ja voivat poikkeuksellisesti ohjata esimerkiksi muutolla olevia lintuja tavanomaista lähemmäs tuulivoimaloita. Pääasiallisesti linnut väistävät tuulivoimaloita. Joitakin havaintoja on myös siitä, että tuulivoimaloiden kanssa samalla alueella pidempään oleskelevat yksilöt mahdollisesti myös väistävät tuulivoimaloita paremmin kuin alueelle vasta tulleet yksilöt. Itse voimalarakenteiden lisäksi tuulivoimapuiston linnustolle aiheuttamaa törmäysriskiä arvioitaessa on otettava huomioon myös puiston yhteyteen rakennettavien johtolinjojen vaikutukset. Lintujen kannalta ongelmallisiin kohtiin (avosuot, tuntureiden lakialueet, peltoaukeat yms. avoimet alueet, etenkin jos ne sijaitsevat lintujen vakituisilla tai vilkkailla lentoreiteillä) rakennettava johtolinja voi aiheuttaa jopa itse puistoa suuremman törmäysriskin. Tuulivoiman aiheuttaman törmäysriskin vaikutukset ovat yleisesti arvioiden populaatiotasolla merkityksettömiä, mikäli voimaloiden ja johtoreittien sijoittelussa vältetään edellä mainittujen seikkojen perusteella lintujen kannalta ongelmallisimmat alueet Vaikutukset lintujen käyttämiin reitteihin Tuulivoimapuistoilla saattaa olla vaikutuksia lintujen käyttämiin lentoreitteihin, sillä linnut saattavat ensisijaisesti kiertää alueen ympäri sen sijaan että lentäisivät sen poikki. Tällä voi periaatteessa olla vaikutusta pesimälinnuston ruuanhakumatkan pituuteen, mikäli tuulipuisto sijoittuu pesimäalueen ja ruokailualueen väliin. Pidentynyt ruuanhakumatka saattaa esimerkiksi heikentää lintujen lisääntymismenestystä Vaikutukset pesimälinnustoon ja rakentamisen häiriövaikutukset Tuulivoimapuistojen rakentaminen kestää voimaloiden määrästä riippuen tyypillisesti muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin. Rakentamisvaiheen vaikutukset muistuttavat minkä tahansa rakennushankkeen vaikutuksia. Merkittävin vaikutus on rakennusvaiheessa aiheutuva melu ja alueella liikkumisesta aiheutuvat häiriövaikutukset. Näillä tekijöillä voi olla vaikutusta alueen pesimälinnuston pesinnän onnistumiseen rakennusvuosina. Toiminnassa olevien voimaloiden vaikutus on hyvin paikallinen. Lapojen pyörimisestä aiheutuva ääni voi olla lintujen kannalta merkityksellistä lähinnä välittömästi tuulivoimalan läheisyydessä pesivän linnuston kannalta, sillä linnut voivat periaatteessa välttää pesimistä alueella, johon tuulivoimalan melu kuuluu. On myös mahdollista, että linnut jossain määrin tottuvat tuulivoimaloiden käyntiääneen. Eri lajien välillä esiintyy myös eroja tuulivoiman häiritsevyyden suhteen.

41 Itse voimalarakenteita suurempi ja laajempi vaikutus pesimälinnustoon on tuulivoimapuiston yhteyteen rakennettavilla voimajohdoilla. Puusto poistetaan laajemmalta alueelta ja voimajohtojen reitit voivat olla tuulipuiston sijainnista riippuen jopa kymmeniä kilometrejä pitkiä Lieventämiskeinot Tuulivoimaloiden linnustolle aiheuttamia vaikutuksia tulisi ensisijaisesti lieventää hyvän maankäytön ja hankesuunnittelun keinoin. Tuulivoimaloita ei lähtökohtaisesti tulisi sijoittaa alueille (tai niiden välittömään läheisyyteen), jotka ovat erityisen merkittäviä linnuston kannalta. Merkittävimmät tällaiset alueet ovat: o kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA-alueet), o kansallisesti tärkeät lintualueet (FINIBA-alueet), o lintudirektiivin perusteella suojellut Natura-alueet (SPA), o suurten petolintujen pesien lähiympäristö, o vilkkaat muuttoreitit Vaikutuksia voidaan lieventää sijoittamalla suunnitellut tuulipuistot näiden alueiden ulkopuolelle. BirdLife Suomen mukaan niin sanottujen suojavyöhykkeiden tulisi olla näihin alueisiin metriä ja suurikokoisten petolintujen pesäpaikkoihin vähintään 2 kilometriä (Birdlife Suomi ry). Etäisyyksiä voidaan pitää suuntaa antavina, sillä ne riippuvat aina myös kyseessä olevan paikan ominaispiirteistä. Tuulivoimaloiden sijoittelussa valitulle alueelle voidaan huomioida tunnetut lintujen päälentosuunnat, ja sijoittaa voimalat siten, että riski törmäyksiin jää mahdollisimman pieneksi. Merkittävällä osalla muuttolinnuista pääasiallinen muutto tietyn alueen halki jakaantuu muutaman viikon ajalle. Mikäli tuulivoimaloista arvioidaan aiheutuvan törmäysriski erityisesti muuttolinnustolle, on ne törmäysten ehkäisemiseksi mahdollista pysäyttää päämuuton ajaksi. Tuulivoimapuistot tulisi pyrkiä rakentamaan alueille, joilla uusien voimajohtoreittien rakentamisen tarve olisi mahdollisimman vähäinen Yleistä Lapin eteläosien alueen linnustosta ja reiteistä Tuulivoimarakentamisessa erityisesti hankesuunnittelussa keskeisimpiä linnustoon liittyviä huomioon otettavia seikkoja ovat maakotkan (ja muiden uhanalaisten päiväpetolintujen, lähinnä kalasääsken ja merikotkan) pesien sijoittuminen hankealueen läheisyyteen. Myös lintudirektiivin (SPA) perusteella suojellut Natura-alueet, joiden suojeluperusteena on joutsenia, kurkia tai hanhia tai suuria määriä vesilintuja, voivat vaikuttaa tuulivoimahankkeiden suunnitteluun, mm. lisäämällä arvioinnin tarvetta tarkemmassa jatkosuunnittelussa. Mikäli voimala-alueita sijoittuisi varsinaisille Natura-

42 alueille, olisi riski konfliktiin ilmeinen ja tällöin myös luontotyyppien (SCI) merkitys korostuisi. Jokiuomat ovat muuttavien lajien keskeisiä kulkureittejä erityisesti suurien lajien osalta. Näitä paikkoja tulee välttää, tarkempaa tietoa kyseisistä kohdista siis tarvittaisiin. Myös Kivalojen alue Rovaniemen lounaispuolella on muuttavien lintujen käyttämä lentoreitti, ja alue saattaa olla merkittävä lintuja ohjaavana alueena. Tästä syystä isojen tuulipuistojen sijoittaminen kyseiselle alueelle tulisi tutkia erityisen tarkoin, tarkempien tietojen perusteella. Yhteisvaikutukset olisivat todennäköisesti merkittäviä, mikäli rakennettaisiin lukuisia alueita Länsi-Lapin alueella sekä maalla että laajoissa merituulipuistoissa. Yhteisvaikutusten tarkempi selvittäminen edellyttää tarkempia suunnitelmia ja tutkimuksia. Linnuston kannalta voidaan alustavasti arvioida, että pienien kohteiden toteuttaminen on helpompaa kuin alueellisesti laajojen kohteiden. Tuulipuiston pienehkö koko saattaisi myös mahdollistaa muuttohuipun huomioon ottamisen jopa voimaloiden pysäyttämisellä kriittisinä muuttopäivinä. Tarkempia vaikutuksia esimerkiksi Natura-alueisiin ei ole tarkoituksenmukaista arvioida ennen kuin hankesuunnitelmatasoisia tietoja voimaloiden määristä ja sijoittelusta on käytettävissä Vaikutukset lepakoihin Tuulivoimaloilla on todettu olevan vaikutuksia myös lepakoihin. Lepakot saattavat lintujen tavoin esimerkiksi törmätä voimaloihin. Lisäksi syynä lepakoiden kuolemiin voi olla myös tuulivoimaloiden siipien pyörimisliikkeen aiheuttama ilmanpaineen muutos roottorin läheisyydessä. Suomessa tuulivoimaloiden vaikutuksista lepakoihin tiedetään kuitenkin vielä melko vähän. Ongelmia on muissa maissa esiintynyt erityisesti silloin, kun tuulivoimalaitokset sijoittuvat lepakoiden muuttoreitille. Näin ollen lepakoihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää esimerkiksi välttämällä tuulivoimarakentamista lepakoiden muuttoreittien keskittymillä. Suomessa esimerkiksi Hankoniemen oletetaan olevan yksi lepakoiden tärkeimmistä muuttoreiteistä. Muuttoreittien lisäksi voimalan paikkaa valittaessa tulee välttää esimerkiksi lepakoiden tärkeitä ruokailualueita tai lepakkoyhdyskuntien päiväpiilojen lähialueita. Lepakoiden suosiossa ovat metsäalueet, kosteikot sekä maiseman linjamaiset rakenteet kuten puusto- ja pensasrivit ja maisemapuut, joita lepakot voivat käyttää kaikuluotauksen apuna. Laajat avoimet alueet eivät yleensä ole merkittäviä lepakoiden kannalta (Ympäristöministeriö 2011). Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan avoimilla alueilla minimietäisyyden tuulivoimaloiden ja metsänrajan välillä tulisi olla noin 200 metriä. Joidenkin eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten tutkimusten perusteella lepakoiden törmäyksiä tuulivoimaloihin saattaa tapahtua enemmän esimerkiksi alueilla, joilla vaihtelu maastonmuodoissa ja kasvillisuudessa on suurta sekä mahdollisesti rannikkoalueilla. Esimerkiksi Pohjois- Euroopassa ja Saksassa suoritettujen tutkimusten perusteella yhtä tuulivoimalaa kohden kuolee noin 18 lepakkoa vuodessa. Kovin tarkkoja lukumääriä tuulivoimaloiden aiheuttamien lepakkokuolemien suhteen on kuitenkin vaikea määritellä, sillä tähän mennessä suoritetuissa tutkimuksissa esiintyy suurta vaihtelua. (Rydell et al. 2011).

43 3.3.5 Vaikutukset maa- ja kallioperään Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vertautuvat mihin tahansa muuhun rakentamiseen, joka edellyttää raskaita mutta alueeltaan kohtalaisen pienialaisia perustustöitä. Vaikutukset aiheutuvat tuulivoimaloiden perustusten rakentamisesta ja teiden vahvistamisesta sekä mahdollisten uusien huoltotieyhteyksien rakentamisesta. Vaikutukset ovat vähäisiä maakunnan mittakaavassa. Paikallisesti teiden ja perustusten rakentamisella voi kuitenkin olla haittavaikutuksia. Tarkemman suunnittelun yhteydessä paikallisia haittavaikutuksia tulee pyrkiä lieventämään Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin Yleisesti katsottuna tuulivoimarakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia pintavesiin. Tuulivoimaloiden perustukset ovat pistemäisiä ja tuulivoimalat sijoitetaan etäälle toisistaan. Mikäli joudutaan rakentamaan uutta tieyhteyttä, tulee jatkosuunnittelussa selvittää tierakentamisen suhde pintavesien valumaan. Pienialaisten luontokohteiden, mm. puronotkojen ja muiden pienvesistöjen läheisyydessä tuulivoimarakentamisen sijoitusta on kuitenkin selvitettävä tarkoin, jotta ei aiheuteta haittaa laajemmille ekologisille kokonaisuuksille. Tuulivoimarakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia pohjavesiin tai vedenhankintaan, koska kallio- ja maaperään kohdistuvat maanrakennustöiden vaikutukset kohdistuvat suppeille alueille tarkasteltualueiden kokonaispinta-aloista. Tuulivoimaloiden alueille ei ole tarpeen perustaa laajoja maanpintaa peittäviä rakenteita, ja sadevesiä ei tarvitse ohjata pois mahdollisilta pohjaveden muodostumisalueilta merkittävissä määrin. Pohjavesialueilla tulee kuitenkin huolehtia rakentamisen aikaisten riskien hallinnasta. Pohjaveden laadun turvaamiseksi tuulivoimalat tulee tarvittaessa varustaa suojarakentein, joilla estetään mahdollisten vaihteistoöljyjen sekä muiden pohjaveden laatua huonontavien aineiden joutuminen maaperään. Pohjavesialueille rakennettavien tuulivoimaloiden huoltoteiden kunnossapidossa tulee välttää tiesuolan käyttöä pölynsidonnassa ja liukkaudentorjunnassa. Mahdollisten vedenottamoiden läheisyydessä tulee jatkosuunnittelun yhteydessä selvittää kaivutasoihin liittyvien suojakerrosten tarve ja laajuus Vaikutukset kasvillisuuteen Tuulivoimarakentamisella on jonkin verran paikallisia vaikutuksia mm. kasvillisuuteen. Kasvillisuus poistetaan rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden sekä voimajohtojen ja mahdollisen huoltotiestön vaatiman tilan kohdalta. Tämä voi aiheuttaa paikallisesti luontoalueiden pirstoutumista. Lähtökohtaisesti tuulivoimarakentaminen tulee sijoittaa arvokkaiden luontoalueiden ulkopuolelle, ja tarkemmassa suunnittelussa luontoalueiden pirstoutumista voidaan vähentää. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää puuston raivaamista voimaloiden perustusten ympäriltä. Yksittäisen voimalan perustukset edellyttävät enintään noin 50 m x 50 m laajuista aluetta, ja puustoa raivataan käytännössä hieman laajemmalta alueelta huoltoja rakennustoimenpiteiden vuoksi.

44 3.3.8 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Yksittäisten tuulivoimaloiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen eivät ole merkittäviä. Sen sijaan tuulivoimapuistoilla saattaa niiden koosta ja kapasiteetista riippuen olla näihin merkittäviäkin vaikutuksia. Periaatteena on, että tuulivoimalaitosten ja asutuksen väliin jätetään suojavyöhyke ja voimalaitokset sijoitetaan sellaisille alueille, joille ei maakuntakaavoissa ole osoitettu asumista. Sijoittaminen teollisuus- tai varastoalueiden tai valtateiden yhteyteen ja lähelle päävoimajohtolinjauksia olisi suotavaa alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä yhdyskunta- ja energiatalouden kannalta. Tuulivoimalalaitosten rakentaminen edellyttää infran, kuten teiden ja voimansiirtoyhteyksien rakentamista. Mahdollisimman lyhyt matka päävoimajohtolinjaukseen (erityisesti 110 kv) ja tiestöön vähentää vaikutuksia. Muiden hankkeiden mahdolliset uudet voimajohtolinjaukset tulee huomioida suunniteltaessa reittejä. Voimajohtolinjaukset rajoittavat maankäyttöä alueellaan. Tuulisuus on saaristo- ja rannikkoalueilla sisämaata parempi, ja energiataloudellisesta näkökulmasta voimaloiden sijoittaminen edullisille tuulisuusvyöhykkeille on suositeltavaa. Sisämaa-alueilla tulee huonomman tuulisuuden vuoksi tarkastella laajempia aluekokonaisuuksia ja korkeampia voimaloita, jotta päästään energiataloudellisesti järkevään tuotantoon. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät parhaiden tuulivoima-alueiden selvittämissä maakuntien alueella myös sisämaassa. Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin Tuulivoimalarakentaminen edellyttää usein puuston paikallista kaatamista huoltoteiden ja pystytysalueiden tieltä. Paikasta riippuen voi olla tarve suorittaa hakkuita laajemmaltakin alueelta tuulisuusolosuhteiden parantamiseksi. Vaikutukset maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ovat yleensä paikallisia, ja mahdollisista taloudellisista korvauksista neuvotellaan tapauskohtaisesti elinkeinon harjoittajan kanssa. Lapin eteläosien selvitysalue on poronhoitoaluetta, jonka alueella toimittaessa tulee ottaa huomioon poronhoitolaki (848/1990). Matkailu Tuulivoimarakentamisen vaikutukset alueen matkailuelinkeinoihin riippuvat mm. harjoitettavan matkailuelinkeinon tyypistä ja tuulivoimatuotantoalueiden sijainnista sekä koosta. Potentiaaliset haitalliset vaikutukset kohdistuvat yleisesti erämaamatkailuun tai kohteisiin, joiden matkailullinen arvo perustuu koskemattomaan luontoon. Rakennetussa ympäristössä tuulivoimarakentaminen voi toisaalta olla nähtävyys, joka lisää matkailukohteen vetovoimaa. Esimerkiksi mielikuvaa Lapin alueesta ekologisesti kestävän matkailun kohteena voidaan tuulivoimarakentamisen avulla edistää. Toisaalta maankäytön suunnittelussa tulee varmistaa, että Lapin alueella säilyy useita riittävän laajoja erämaamaisia kohteita, joille jatkossa tuulivoimaloita ei näy. Lapin eteläisten osien tuulivoimarakentamisen läntisillä kohdealueilla ei ole vaikutuksia kävijämääriltään suurimpiin Lapin matkailu- ja luontoretkeilykohteisiin. Itä-Lapin ja Rovaniemen selvitysalueilla saattaa aiheutua vaikutuksia mm. Pyhä-Luoston sekä Sallatunturin alueisiin. (Metsähallitus 2011,

45 42 Kuva 8 Tuulivoima-alueet ja matkailualueet selvitysalueella Vaikutukset kansantalouteen ja aluetalouteen Tuulivoiman kansantaloudelliset vaikutukset muodostuvat tuulivoimarakentamisen myötä syntyvistä työpaikoista, valmistavan teollisuuden uusista mahdollisuuksista kotimarkkinan kehittymisen myötä sekä pidemmällä tähtäimellä tuulivoimaloiden ja komponenttien vientimahdollisuuksista. Tuulivoima on investointivaltainen sähköntuotantomuoto, joka toistaiseksi tarvitsee yhteiskunnan tukea ollakseen kilpailukykyinen teknologisesti kypsempien sähköntuotantomuotojen kanssa. Tuulivoima on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista energiantuotantoa. Sähkön hinnan määräytyessä vapailla energiamarkkinoilla pyrkivät sähköntuottajat tuottamaan energiaa muuttuvilta kustannuksiltaan edullisilla sähköntuotantomuodoilla. Tuulivoiman muuttuvat kustannukset ovat edulliset, joten yhteispohjoismaisten sähkömarkkinoiden alueella käytetään aina maksimaalinen määrä tuulivoimaa. Mikäli tuulivoima korvaa sähköjärjestelmässä muuttuvilta kustannuksiltaan kalliimpia tuotantomuotoja (esim. hiililauhde tai kaasuturbiinit), johtaa tämä sähköjärjestelmän kokonaispäästöjen pienenemiseen. Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvien energialähteiden osuuden 38 %:in energiankulutuksesta. Tuulivoiman osalta kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu 6 TWh:n vuotuinen tuotantotaso vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 2500 MW:n tuulivoimakapasiteetin rakentamista vuoteen 2020 mennessä.

46 Suomen eduskunta hyväksyi 12/2010 esityksen syöttötariffilaista tuulivoimalle ja laki tuli voimaan vuoden 2011 alusta. Syöttötariffityöryhmän selvitysten (TEM 2009) mukaan esitetyn syöttötariffijärjestelmän kansantaloudellinen kustannus tuulivoiman osalta olisi noin 200 milj. vuodessa, kun tuulivoimalla tuotetun sähkönmäärä olisi 6 TWh vuodessa ja sähkön markkinahinta pohjoismaisessa sähköpörssissä noin 50 /MWh. Kaikelle kulutukselle jaettuna kustannus tulisi olemaan 2,2 /MWh eli kerrostalokäyttäjälle (vuotuinen käyttö 2000kWh) noin 4,40 vuodessa ja sähkölämmityskäyttäjälle (18000kWh) noin 39,60 vuodessa. VTT:llä on arvioitu, että tuulivoima vähentää hiilidioksidipäästöjä pohjoismaisessa järjestelmässä noin 0,62 tco 2 /MWh (Holttinen 2004). Asetettu 6 TWH:n tuulivoiman tuotantotavoite tarkoittaisi toteutuessaan noin 3,7 miljoonan CO 2 -tonnin vähennystä vuodessa. Arvioitu euromääräinen kokonaisinvestointi 2020 tuulivoimatavoitteen saavuttamiseksi tulisi olemaan noin 3,5 Mrd (TEM 2009), josta kotimaisen työn osuus olisi arvioilta 1,0 1,5 Mrd. Mahdollisuuksia suurempaankin kotimaisuusasteeseen on Suomen vahvan tuulivoimakomponenttiteollisuuden vuoksi. Teknologiateollisuus ry:n selvityksen (2009) mukaan tuulivoima-alan liikevaihto Suomessa vuonna 2008 oli noin miljardi euroa. Liikevaihdosta noin 90 % muodostui laitteiden ja palveluiden viennistä. Tuulivoima-ala työllisti vuonna 2008 suoraan noin 3000 teknologiateollisuuden työntekijää. Teknologiateollisuus ry arvioi, että Suomen tuulivoimateknologian valmistus ja vienti voi kasvaa tasolle 10 Mrd vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Arvion mukaan tuulivoima-alan teollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa olisi tällöin noin htv vuonna Tuulivoimahankkeet vaikuttavat muiden merkittävien rakennushankkeiden lailla monin tavoin paikalliseen yritystoimintaan. Työllisyysvaikutukset voidaan jakaa välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin. Tuulivoimahankkeilla on myös talousvaikutuksia kunnan talouteen kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverovaikutuksien kautta. Tuulivoimalla voi myös joissain tapauksissa olla negatiivisia vaikutuksia aluetalouteen esimerkiksi matkailu- tai porotalouden näkökulmasta. Yksittäisten tuulivoimahankkeiden vaikutuksia aluetalouteen voidaan selvittää esimerkiksi hankkeiden kehittämisen yhteydessä tehtävien ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen (YVA) yhteydessä. Suomessa tuulivoimarakentaminen on toistaiseksi ollut pienimuotoista, ja tuulivoiman aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole selvitetty laajamittaisesti. Kansainvälisten selvitysten perusteella tuulivoiman suora työllistävä vaikutus kokonaisuudessaan on noin 15 htv asennettua MW:a kohden rakennusaikana, ja voimaloiden tyypillisesti noin 20 vuoden käyttöiän aikana 0,3-0,5 htv/mw vuodessa (EWEA 2009). Suurin työllistävä vaikutus, noin 70 %, on turbiinien ja komponenttien valmistuksella. Kansainvälisissä selvityksissä on myös tutkittu useiden yksittäisten tuulivoimahankkeiden vaikutusta paikalliseen aluetalouteen. Selvitysten perusteella tuulivoimahankkeet ovat työllistäneet suoraan ja paikallisesti rakentamisvaiheessa 2,2-2,7 htv/mw ja voimaloiden käytön aikana 0,2-0,5 htv/a/mw. Paikallinen työ koostuu tyypillisesti maanrakentamisesta, perustustöistä, sähköverkon ja muuntoasemien rakentamisesta sekä käyttö- ja kunnossapitopalveluista. Laajamittaisemmat paikalliset työllisyysvaikutukset edellyttävät komponentti- ja laitevalmistusta. Tuulivoimalla on myös vaikutuksia kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloihin työllisyydessä ja yritystoiminnassa tapahtuvien muutosten kautta. 43

47 Yksittäisten tuulivoimahankkeiden vaikutus kunnallisveroihin muodostuu muutoksista paikallisessa työllisyydessä. Yksittäisten tuulivoimahankkeiden vaikutus kunnallisveroihin on selvityksissä ollut /MW rakennusvaiheessa ja /MW vuodessa voimalan käytön aikana. Luvut eivät sisällä mahdollisen paikallisen komponentti- ja laitevalmistuksen vaikutuksia työllisyyteen. Tuulivoimahankkeiden kiinteistövero määräytyy yleisen kiinteistöveroprosentin (kiinteistöverolaki 654/1992) ja tuulivoimaloiden rakenteiden jälleenhankinta-arvon ja siitä vuosittain tehtävien vähennysten perusteella. Valtiovarainministeriön asetuksen (1159/2011) mukaan tuulivoiman käypä arvo on se arvo, joka vastaa 70 %:a rungon ja konehuoneen rakentamiskustannuksista. Roottorin lavat, generaattori ja vaihdelaatikko ovat irtainta, jota ei veroteta. Vuosittainen ikäalennus on 4 %. Näin ollen tuulivoiman vaikutus kiinteistöveroihin on noin /MW vuodessa riippuen kiinteistöveroprosentista (0,6 1,35%) ja voimalan iästä. Hallitusohjelmassa on mainittu, että vaalikauden aikana selvitetään muutostarpeet tuulivoimaloiden verokohtelussa. On mahdollista, että tuulivoimaloiden kiinteistöverotus muuttuu tulevaisuudessa siten, että niihin sovelletaan yleisen kiinteistöveroprosentin sijaan voimalaitoksia koskevia kiinteistöveroprosentteja (enintään 2,85%). Tuulivoimahankkeiden aluetaloudellisia vaikutuksia Lapin eteläosissa on arvioitu tässä hankkeessa tuulivoimantuotantoon soveltuvien alueiden laajuuden perusteella. Paikkatietoanalyysin ja alustavien esiselvitysten perusteella tunnistettiin laajoja alueita, joilla ei ole poissulkevia reunaehtoja ja joilla tuulisuus sekä verkkoon liittämisen mahdollisuudet ovat alustavan analyysin perusteella suotuisat. Alustavan arvion mukaan alueelle rakennettavissa olevan kokonaiskapasiteetin perusteella tuulivoimahankkeilla olisi merkittävä paikallinen työllistävä vaikutus, joka ulottuisi arviolta noin 20 vuoden jaksolle. Työllisyysvaikutukset kohdistuisivat pääasiassa maanrakentamiseen, sähköurakointiin, metsätöihin ja majoitukseen, tuulivoimaloiden käyttö- ja kunnossapitopalveluihin, projektien kehittämiseen liittyviin palveluihin kuten maaperätutkimuksiin, tuulivoimahankkeiden infrastruktuurin suunnittelupalveluihin jne. Luvut eivät sisällä alueelle mahdollisesti syntyvää tai siellä jo sijaitsevaa komponentti- ja laitevalmistusta. Etelä-Lapin potentiaali on merkittävä. Alueen potentiaalin käyttöönottaminen edellyttää uusien yritysten perustamista. Alueelle syntyisi todennäköisesti joitakin tuulivoimaloiden huoltoon, käyttöön ja kunnossapitoon keskittyviä yrityksiä. Oletettavasti myös ulkomaalaiset turbiinitoimittajat perustaisivat huolto-organisaatioita Etelä-Lapin alueelle tai solmisivat sopimuksia yhteistyöjärjestelyistä paikallisten toimijoiden kanssa. Myös valtaosa Suomen merituulivoimapotentiaalista sijaitsee Perämeren alueella. Näin ollen alueelle syntyisi todennäköisesti myös raskaiden tuulivoimakomponenttien kuljettamiseen tarvittavaa satamainfrastruktuuria jo entuudestaan hyvän satamainfrastruktuurin pohjalle. Rakentamisen volyymi loisi myös pohjaa uudelle yritystoiminnalle, mm. tuulivoimaloiden käytössä ja kunnossapidossa, projektikehityksessä ja mahdollisesti komponenttivalmistuksessa, erityisesti tornirakenteiden osalta. 44

48 Vaikutukset turvallisuuteen ja teleliikenteeseen Tutkat Tuulivoimalat voivat aiheuttaa vaikutuksia tutkille. Puolustusvoimat onkin edellyttänyt tuulivoimahankkeista antamissaan lausunnoissaan, että tuulivoiman rakentamisessa otetaan huomioon puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamisedellytykset normaalioloissa, niiden häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Marraskuussa 2011 valmistui VTT:n laatima selvitys tuulivoimarakentamisen vaikutuksista valvontasensoreihin. Selvityksen yhteydessä kehitettiin mm. tutkavaikutusten arviointiin tehokas laskentatyökalu, jolla voidaan arvioida tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien lakisääteisessä aluevalvontatehtävässä käytettäviin valvontasensoreihin. Työkalun avulla varmistetaan, ettei tuulivoimarakentaminen heikennä puolustusvoimien valvontajärjestelmien suorituskykyä. Uuden tiedon avulla voidaan perustellusti pienentää tapauskohtaisesti alueita, joille puolustusvoimien toiminnan näkökulmasta ei voi rakentaa tuulivoimaloita. Laskentatyökalun odotetaan selventävän tilannetta tuulivoimahankkeiden tutkavaikutusten selvittämisen kannalta (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011). Tässä vaiheessa käytettävissä olevien tietojen perusteella tutkien sijainnit eivät rajoita tuulivoimahankkeiden suunnittelua Lapin eteläosien alueella. Lentoturvallisuus Ilmailuviranomaisten vaatimukset lentoestemerkinnöistä kullakin suunniteltavalla alueella tulee ottaa huomioon. Vaatimukset voivat vaikuttaa suunniteltavien tuulivoimaloiden tornien korkeuteen. Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenteen turvallisuusviraston Trafi sekä Finavia ovat yhdessä hyväksyneet lentoestelausuntojen korkeusrajoitusten lieventämistä koskevan muutoksen käyttöönotettavaksi Tässä vaiheessa käytettävissä olevien tietojen perusteella lentoesterajoituspinnat eivät merkittävästi rajoita tuulivoimahankkeiden suunnittelua Lapin eteläosien alueella. Osalla alueita tavallista korkeampien voimaloiden rakentaminen saattaa kuitenkin vaatia erityistä tarkastelua. Jää Tuulivoimaloiden lapoihin kertyy jäätä talvikautena, ja lavoista irtoava jää saattaa aiheuttaa loukkaantumisriskin alueella liikkuville. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee arvioida jäänestojärjestelmien tarpeellisuus. Jään kertyminen riippuu myös voimaloiden tarkasta sijainnista ja vallitsevista sääolosuhteista. Tuulivoimalat pyritään lähtökohtaisesti sijoittamaan alueille, joilla ei ole merkittävästi muuta käyttöä. Paikoin tuulivoimarakentamista voidaan kuitenkin sijoittaa satama- ja teollisuusalueiden yhteyteen tai lähelle virkistysalueita. Tällöin tulee lapojen jäätymisen estämiseen tai mahdollisiin varoitusjärjestelmiin kiinnittää erityistä huomiota. Radio- ja teleliikennemastot Radio- ja TV-mastoissa lähetinantennit sijoittuvat mastojen huipulle, joten suoraa haittavaikutusta ei tuulivoimaloista synny. Mikäli tuulivoimalan runko tai roottorin lavat sijoittuvat lähelle radiomastoa, jossa on teleoperaattoreiden antenneja, ne voivat häiritä signaalia. Suomessa ei ole toistaiseksi annettu ohjetta suojaetäisyyksistä. Pääsääntöisesti

49 riittää kuitenkin, että tuulivoimalat sijoitetaan vähintään 500 m etäisyydelle radio- ja teleliikennemastoista Vaikutukset liikenteeseen Tuulivoimarakentamisen merkittävin liikennevaikutus on rakentamisen edellyttämän raskaan kaluston kuljetusliikenteen aiheuttama vaikutus tieverkolla. Vaikutukset ovat yleensä paikallisia ja kestoltaan lyhyitä ja tilapäisiä, mutta ne voivat pienillä teillä ja harvaan asutuilla alueilla olla haitallisia rakentamisen aikana. Rakentaminen yksittäisellä alueella kestää yleensä vuodesta kahteen, ja raskaat kuljetukset eivät toistu yhtä laajoina koko rakentamisen ajan. Hyvän tiedotuksen avulla voidaan lieventää asukkaiden kokemia haittoja. Mikäli kaukana asutuksesta sijaitsevalle alueelle joudutaan rakentamaan uutta tieyhteyttä ja ohjaamaan kuljetuksia, vaikutukset ovat suurempia kuin taajamarakenteen läheisyydessä tapahtuvan rakentamisen. Uudet yhteydet voivat valmistuttuaan palvella mm. maa- ja metsätalouden harjoittamista sekä virkistyskäyttöä Yhteisvaikutukset Lapin eteläosien tuulivoimaselvityksessä on tarkasteltu maantieteellisesti laajaa aluetta, joka sisältää useita erikokoisia ja eriluonteisia kohteita. Yhteisvaikutukset tunnistettujen muiden hankkeiden kanssa tulee arvioida sillä tasolla kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, hankkeiden suunnittelutilanne ja saatavilla oleva tieto huomioon ottaen. Mikäli hankkeita käynnistyy useissa lähellä toisiaan sijaitsevissa kohteissa, on yhteisvaikutusten arviointiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteisvaikutuksissa korostuvat useimmiten vaikutukset maisemaan sekä ihmisten elinoloihin (melu ja vilkkuminen). Linnustoon kohdistuvat vaikutukset voivat olla merkittäviä tärkeiden muuttoreittien ja laajojen pesäreviirien läheisyydessä. Tuulipuistojen yhteisvaikutukset voivat koskea erityisesti myös maankäyttöä sekä luonnonolojen osalta vesistöön ja kalastoon kohdistuvia vaikutuksia. Lisäksi vaikutuksia paikallisiin elinkeinoihin, erityisesti porotalouteen, saattaa olla tarpeen tarkastella yhteisvaikutusten kautta. Usean tuulipuiston yhteisvaikutusten arvioinnin kautta tulee tarkastella, onko hankkeiden vaikutusalueella sellaisia arvokkaita alueita ja kohteita, joihin useiden tuulipuistojen toteutuminen vaikuttaisi arvoja merkittävästi heikentäen. Esimerkiksi yksittäisen tuulipuiston visuaaliset vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen tai merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön saattavat olla vielä hallittavissa, jos kyseisellä arvokkaalla alueella säilyy osa-alueita, joille tuulivoimarakentaminen ei merkittävästi näy. Jos taas arvokas alue jää eri tuulipuistojen ympäröimäksi useilta suunnilta, tulee tarkkaan selvittää alueen suhde ympäröivään maisemaan ja tuulivoimarakentamisen aiheuttamat muutokset maisema- ja kulttuuriympäristön laajassa kokonaisuudessa.

50 47 4 TUULIVOIMASELVITYS ROVANIEMEN MAAKUNTAKAAVA-ALUEELLA 4.1 Tarkastelualue Rovaniemen maakuntakaava-alue käsittää Rovaniemen kaupungin sekä Ranuan kunnan. Maakuntakaava-alueen vaikutusaluetta ovat koko Lapin maakunta sekä Pohjois- Pohjanmaan alueet. Lapin eteläosien tuulivoimaselvityksessä tunnistettiin useita alustavia alue-ehdokkaita Rovaniemen maakuntakaava-alueelta, joista osa oli kooltaan hyvin laajoja. Jatkotarkasteluun näistä valittiin kahdeksan alue-ehdokasta. Tämä luku sisältää jatkotarkasteluun valittujen alueiden kohdekuvaukset sekä vaikutusten arvioinnit. Kohteiden alustavat nimet valittiin karttatarkastelun perusteella, ja nimiä on täsmennetty aluerajausten tarkentumisen yhteydessä. Kuva 9 Maisemakuvaa Rovaniemen selvitysalueelta. Yläkuvassa Sinettäjärvi, alakuvassa Vanttauskosken koski- ja vaaramaisemaa.

51 48 Kuva 10 Kohdealueet Rovaniemen maakuntakaava-alueella

52 4.2 Kohdealueet jatkosuunnitteluun Isovaara Kuusivinsa Iso Kerovaara, Rovaniemi-Pello-Ylitornio (tarkastelualue 10) Sijainti ja rajautuminen Tarkastelualue sijaitsee pääosin Rovaniemen kaupungin alueella, länsireunaltaan pieneltä osin myös Pellon ja Ylitornion kuntien puolella. Rovaniemen keskusta sijaitsee kohteesta noin 30 km kaakkoon. Alue liittyy paikkatietoanalyysissä tunnistettuun laajaan aluekokonaisuuteen, jota on jatkotarkastelussa rajattu pienemmäksi tuulisuuden ja maisemallisten vaikutusten perusteella. Paikkatietoanalyysissa tunnistettu alue on laajuudeltaan noin 175 km 2, jatkotarkasteluun rajattu kohde on noin 57 km 2. Tarkastelualueella sijaitsevat mm. Isovaaran, Ruuhiselän, Vaaraintausvaaran, Ison Kerovaaran ja Kuusivinsan vaarat. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Alueella vaarojen rinteet ovat havumetsikön peitossa, lakialueet ja paikoin myös rinteet ovat osin avokalliota. Rinteille jää louhikkoisia alueita. Väliin sijoittuu sekä metsäisiä että puuttomia suoalueita, jotka ovat pääosin ojitettuja. Kohdealueen maaperän pohjamaalajit ovat pääosin moreenia, mutta joukossa on mm. pienialaisia savialueita, karkean hiedan, hiekan ja soran alueita sekä kalliomaita. Pintamaalajeissa esiintyy paikoin pienialaisia ohuita turvekerrostumia. Rakentamisolosuhteet ovat näin ollen vaihtelevat. Korkeusolosuhteet Kohdealueella korkeusolosuhteet vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on 212 m ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä noin 35 m. Tuuliolosuhteet ja tuotantoarvio Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus alueella 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,2-6,7 m/s. Tuulisuus 150 m korkeudella vaihtelee välillä 6,1-7,4 m/s. Aluetta on rajattu pienemmäksi ja alueelle on laadittu tuulimallinnus, jonka avulla saadaan tarkennettua tietoa teknis-taloudellisesta kannattavuudesta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan tuulisuus alueella 100 m korkeudella on 6,0 6,9 m/s ja 150 m korkeudella 6,9 7,7 m/s. Mallinnuksen perusteella alueelle olisi mahdollista sijoittaa enintään tuulivoimalaa. Kokonaiskapasiteetti on MW. Tuotantoarvio on h/a (150 m napakorkeus). Liittäminen sähköverkkoon Lähin sähköasema on Fingridin Meltauksen sähköasema. Etäisyys tuulipuistosta sähköasemalle suorinta reittiä on noin km Meltauksen asemalla on käytössä 220 ja 110 kv jännitetasot. Pellon 110 kv sähköasema sijaitsee noin 40 km etäisyydellä

53 Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia 50 Pohjoispuolella noin 1 km etäisyydellä kulkee seututie 935 Marrasjärventie. Eteläpuolella kulkee kantatie 83 (Pellontie) yli 10 km päässä ja siltä johtaa alueelle mm. yhdystie (Mäntyjärventie/Nuasjärventie) sekä useita yksityisteitä. Suuremmista asutuskeskuksista Rovaniemi sijoittuu 30 km etäisyydelle ja Pello 40 km etäisyydelle. Maankäyttö Rovaniemen maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) alueella on kaavamerkintä maa- ja metsätalousalue (MT). Alueen halki kulkee maakuntakaavan merkintä moottorikelkkailureitistä (kr). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Rovaniemen kaupungin alueidenkäyttöstrategiassa on linjattu kaupungin tulevaisuuden laajenemissuuntia. Laajenemissuunnat tulee ottaa huomioon tuulivoima-alueiden suunnittelussa. Maisema ja kulttuuriympäristö Suomen maisemamaakuntajaossa kohdealue sijoittuu Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaan ja tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa Peräpohjolan vaara- ja jokiseutuun. Maisemamaakunnan alueella on jyrkästi kumpuilevia vaara-alueita, jopa muutamia tuntureita. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992) Kohdealue sijoittuu ylängölle; maisemaa hallitsevat kumpuilevat vaarat. Alueella sekä sen ympäristössä sijaitsee useita pieniä järviä tai lampia, ja niihin johtavia jokia. Ympäröivien vesistöjen rannoille on sijoittunut jossain määrin asumuksia, pääosin loma-asutusta. Kohdekokonaisuuden länsiosassa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde Iso Kerovaara, osa Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykkejä. Rajapyykit on pystytetty Ruotsin vallan aikana ja ne ovat merkinneet Kemin ja Tornion vanhaa rajaa. Ison Kerovaaran sanotaan olevan muutamien muiden rajapyykkikohteiden ohella poikkeuksellisen näyttävä kohde (RKY 2009). Ounasjokivarren valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee lähimmillään noin 15 km etäisyydellä tarkennetun aluerajauksen itäpuolella. Alueen tuntumassa sijaitsee muutamia yksittäisiä muinaisjäännöksiä (ajoittamattomia pyyntikuoppia). Vaikutukset: Tuulivoimarakentaminen muuttaisi alueen nykyisen luonnonympäristön luonnetta selvästi rakennetummaksi ja teollisemmaksi. Esimerkiksi lännessä Nuasjärven ja Rattosjärven suunnalta ja idässä Marrasjärveltä tarkasteltuna voidaan havaita maisemakuvassa muutoksia. Kohdealuetta on tarkemmassa tarkastelussa rajattu pienemmäksi, jotta ympäristössä säilyy lukuisia rakentamattomia vaaroja ja kumpareita. Rattosjärven kylän suunnalta visuaaliset haittavaikutukset voivat olla merkittäviä, sillä etäisyyttä on alle 2 km. Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykki kohdealueen tuntumassa on yksittäinen kulttuuriympäristön arvokohde, joka on osa laajempaa arvokokonaisuutta.

54 Yksittäinen arvokohde tulee säilyttää ja sen arvoa suhteessa vanhan rajan kokonaisuuteen tulee tarkastella jatkosuunnittelussa. Etäisyyttä kohdealueen ja Ounasjokivarren valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen välillä on vähintään noin 15 km. Tällä etäisyydellä tuulivoimalat näkyvät melko kaukana horisontissa tai peittyvät muiden elementtien takia näkyvistä eivätkä siten enää hallitse maisemaa. Tästä syystä haitallisia maisemavaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen ei katsota aiheutuvan. Kumpuileva metsäinen maasto voi katkaista näkymälinjoja monin paikoin. Tarkastelualueen laajuus mahdollistaa liikkumavaraa tarkemmassa sijoittelussa, ja huolellisella suunnittelulla voidaan maisemavaikutuksia monin paikoin lieventää tai välttää. Luonnonympäristö Kaakossa alueeseen rajautuu vanhojen metsien suojeluohjelma-alue, Kuusikkoselkä- Paljukkalaki. Suojellun petolinnun pesäreviirejä sijaitsee alueen lähistöllä sekä eteläettä pohjoispuolella, mutta alueen laajuus mahdollistaa luontoarvojen huomioon ottamisen tarkemmassa suunnittelussa paremmin. Kohdealueelle sijoittuu useita pohjavesialueita, jotka tulee myös jatkosuunnittelussa ottaa huomioon. Vaikutukset: Kuusselän-Paljakkalaen vanhojen metsien suojelualue on hankkeen jatkosuunnittelussa otettava huomioon alueisiin mahdollisesti kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Tarkennetun aluerajauksen myötä etäisyyttä suojelualueen ja tuulivoima-alueen välille jää yli 7 km, joten vaikutukset eivät ole merkittäviä. Tarkastelualueen ulkopuolella, mutta alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee uhanalaisen petolinnun reviirejä, jotka tulee riittävällä tarkkuudella ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Alueen lampien, avosoiden ja alueen läpi virtaavien Vaaraintaustanojan ja Uudenjängänojan sekä niiden ympäristöjen luontoarvot tulee jatkosuunnittelussa selvittää, jotta voidaan vähentää laajempaan ekologiseen kokonaisuuteen mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Vakituista asutusta on ympäröivillä alueilla melko vähän. Muutamia yksittäisasumuksia sijoittuu kohdealueen sisäpuolelle. Loma-asutusta on vakituista asutusta runsaammin, yksittäisiä rakennuksia sijoittuu ympäristön vesistöjen rannoille lähimmillään m etäisyydelle. Varsinaisia asutuskeskittymiä on itäpuolella Ounasjoen varressa yli 5 km etäisyydellä sekä kaakkoispuolella Ollilanvaaran ja Tuhnajan kylissä noin 2,5 km etäisyydellä ja Songan kylässä yli 5 km päässä paikkatietoanalyysissa tunnistetusta alueesta. Kohdealue sijaitsee Palojärven paliskunnan alueella. Alueelta ei ole saatavissa paikkatietoaineistoja poroille tärkeistä elinympäristöistä. Jatkotarkastelussa aluetta on rajattu pienemmäksi. Vaikutukset: Ympäristön vesistöjen rannoilla sijaitsee jonkin verran loma-asutusta ja paikoin järvien rannoilta näkymät saattavat tuulivoimarakentamisen myötä muuttua. 51

55 Merkittävimmät vaikutukset kohdistuisivat ympäröivien järvien rantojen asutukselle ja luonnollisesti yksittäisille asumuksille kohteen sisäpuolella. Erityisesti Nuasjärven ja Rattosjärven lännenpuoleisilta rannoilta itään katsottuna näkymät voivat muuttua paikoin merkittävästikin. Vaikutukset ilmenevät mm. muutoksina maisemakuvassa. Lähimmän asutuksen kohdalla tulee tarkemmassa sijoitussuunnittelussa kiinnittää huomiota mahdollisiin melu- ja välkevaikutuksiin. Jatkoarvioinnissa on myös Palojärven paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä esimerkiksi paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset porotalouden kannalta tulee arvioida jatkosuunnittelun yhteydessä. Yleisarvio soveltuvuudesta Kyseessä on paikkatietoanalyysissä tunnistettu hyvin laaja alue, jolla mm. asutus ja luontoarvot rajoittavat teknisesti parhaiden alueiden tarkastelua. Aluetta on rajattu selvityksen aikana, ja alueen pohjoisosa on teknisesti toteutuskelpoisin. Tuulivoimarakentamisella on maisemallisia vaikutuksia luonteeltaan rakentamattomassa vaaramaisemassa. Selvityksen perusteella alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti; teknis-taloudellinen toteutettavuus edellyttäisi korkeita voimaloita, mikä osaltaan lisää visuaalisten vaikutusten laajuutta. 52

56 Keskirova Iso-Kulpakko Ranta-Raaka, Rovaniemi (tarkastelualue 27) Sijainti ja rajautuminen Paikkatietoanalyysissä tunnistettu kohdekokonaisuus sijaitsee Rovaniemen kaupungin ja Ylitornion kunnan alueella, lähimmillään noin 15 km etäisyydellä Rovaniemen keskustasta. Alustavassa paikkatietoanalyysissä tunnistettu kohdealue on laajuudeltaan 190 km 2. Tarkemmassa tarkastelussa aluetta on rajattu ja selvityksessä on keskitytty tuuliolosuhteiltaan edullisimpiin itäisiin alueisiin, jotka sijoittuvat Rovaniemen kaupungin puolelle. Rajatun alueen pinta-ala on 66 km 2. Palojärvi, Sonkajärvi ja Sinettäjärvi jäävät kohdealueen pohjoispuolelle. Jatkotarkastelussa rajatulla alueella sijaitsee muutamia matalahkoja vaaroja ja kumpareita, mm. Keskirova ja Ranta-Raaka. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Alue on kokonaisuudessaan melko soista. Muutamat loivat, laakeat kumpareet kohoavat ympäristöstään korkeammalle. Pääosin ojitetut suoalueet ovat metsän peittämiä, pieniltä osin puuttomia. Kohdealueen pohjamaalajit ovat pääosin moreenia ja savea. Paikoin esiintyy pintamaalajina ohuita turvekerroksia. Rakentamisolosuhteet ovat vaihtelevat ja voivat paikoin olla heikohkoja. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet kohdealueella vaihtelevat välillä m mpy ja keskimäärin korkeus merenpinnasta on 176 m. Korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä on noin 20 m. Tuuliolosuhteet ja tuotantoarvio Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta on välillä 5,6-6,5 m/s. Tuulisuus 150 m korkeudella vaihtelee välillä 6,4-7,2 m/s. Aluetta on rajattu pienemmäksi ja alueelle on laadittu tuulimallinnus, jonka avulla saadaan tarkennettua tietoa teknis-taloudellisesta kannattavuudesta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan tuulisuus alueella 100 m korkeudella on 5,7 6,2 m/s ja 150 m korkeudella 6,6 7,1 m/s. Mallinnuksen perusteella alueelle olisi mahdollista sijoittaa enintään tuulivoimalaa. Kokonaiskapasiteetti on MW. Tuotantoarvio on h/a (150 m napakorkeus). Liittäminen sähköverkkoon Lähimmät 110 kv sähköasemat sijaitsevat Rovaniemellä, noin km etäisyydellä. Fingridin Valajaskosken 110 kv sähköasema on noin 20 km etäisyydellä. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Pohjoispuolella lähimmillään muutaman kilometrin etäisyydellä kulkee kantatie 83 (Pellontie), jolta johtaa alueelle useita yksityisteitä. Lähin suuri keskus on Rovaniemi, noin 15 km etäisyydellä tarkastelualueesta.

57 Maankäyttö 54 Rovaniemen maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) alue on valtaosin maa- ja metsätalousaluetta (MT), pieniltä osin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Länsipuoli ulottuu myös Länsi-Lapin seutukaava-alueelle, jolla vastaavasti kaavamerkinnät MT (maa- ja metsätalousalue) ja M (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Alueen läpi kulkee maakuntakaavaan merkitty moottorikelkkailureitti (kr). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Sinettäjärven yleiskaavan alue sijoittuu tarkastelualueen lähistölle. Rovaniemen kaupungin alueidenkäyttöstrategiassa on linjattu kaupungin tulevaisuuden laajenemissuuntia. Sinetän ja Kivitaipaleen keskuskylät palvelualueineen ovat osa strategiassa määriteltyä Rovaniemen tulevaisuuden kylien verkostoa. (Rovaniemen kaupunki ym. 2006). Kaupungin laajenemissuunnat tulee ottaa huomioon tuulivoimaalueiden suunnittelussa. Maisema ja kulttuuriympäristö Kohdealue sijoittuu Suomen maisemamaakuntajaossa Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaan ja tarkemman seudullisen tarkastelun mukaan Peräpohjolan vaaraja jokiseutuun. Maisemamaakunnan alueella on jyrkästi kumpuilevia vaara-alueita, jopa muutamia tuntureita. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992) Kohdealueella maisemakuva on hyvin metsäinen ja soinen. Maastonmuodot ovat tällä kohden loivapiirteisiä, laajojen suoalueiden välistä kohoaa muutamia kumpareita. Alueen pohjoispuolelle jää useita järviä, muutamia pieniä järviä sijaitsee myös kohdealueella. Tarkastelussa on keskitytty Sinettäjärven ja Susijärven väliin jäävään alueeseen, jolla sijaitsevat mm. Keskirovan, Iso-Kulpakon, Viitavaaran ja Ranta-Raa an kumpareet. Kohteen pohjoispuolen vesistöjen rannoille sijoittuu loma-asutusta. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Ounasjokivarsi, sijaitsee lähimmillään noin 10 km etäisyydellä tarkastelualueesta koilliseen. Ounasjokivarsi edustaa Peräpohjolan vaara- ja jokiseudulle ominaista viljelysmaisemaa, jossa pellot ja asutus reunustavat jokivartta yhtenäisenä nauhana. Kohdealueen länsipuolella sijaitsee yksittäinen muinaisjäännös (historiallinen talonpohja) ja etelässä yksittäinen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristökohde Rovaniemen Rajakirakka eli osa Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykkejä. Rajapyykit on pystytetty Ruotsin vallan aikana ja ne ovat merkinneet Kemin ja Tornion vanhaa rajaa. Rajakirakan sanotaan olevan muutamien muiden kohteiden ohella poikkeuksellinen näyttävä rajapyykkikohde (RKY 2009). Rajakirakkaan on etäisyyttä tarkennetusta aluerajauksesta noin 5 km. Vaikutukset: Tuulivoimarakentamisen myötä alueen erämaan luonteisen luonnonmaiseman luonne muuttuisi selvästi rakennetummaksi ja teollisemmaksi. Näkymät saattavat tuulivoimaloiden rakentumisen myötä muuttua monin paikoin; muutoksia maisemakuvassa ilmenisi erityisesti esimerkiksi Sinettäjärven itärannalla sekä Sonkajärven ja Palojärven pohjoisrannoilla. Muilla alueilla metsäinen ympäristö voi peittää jonkin verran suoria näkymiä tuulivoima-alueelle. Tarkasteltava

58 tuulivoima-alue ei kohoa ympäristöstään merkittävästi, mikä voi paikoin lieventää maisemavaikutusten merkittävyyttä. Ounasjokivarren valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee melko etäällä tuulivoima-alueesta, lähimmillään noin 10 km etäisyydellä. Tällä etäisyydellä tuulivoimalat näkyvät, mutta maiseman muut elementit vähentävät voimaloiden dominanssia. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on laaja kokonaisuus, joista suurimmalle osalle tuulivoimarakentaminen ei näkyisi lainkaan. Tämän perusteella voidaan arvioida, että tuulivoimarakentaminen ei aiheuttaisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen. Tarkasteltavan kohteen laajuus todennäköisesti mahdollistaa voimaloiden sijoittamisen tarkemmassa suunnittelussa niin, että merkittäviä maisemavaikutuksia voidaan vähentää. Näkymälinjoja tulisikin tarkemman suunnittelun yhteydessä tutkia erityisesti Sinettä-, Sonka- ja Palojärven suunnasta. Etäisyyttä yksittäiseen pienialaiseen kulttuuriympäristökohteeseen, Rajakirakan rajapyykkiin on noin 5 km, joten kohteen arvoihin ei kohdistuisi merkittäviä vaikutuksia tuulipuiston rakentamisen myötä. Luonnonympäristö Paikkatietoanalyysissä tunnistettu alustava laaja kohdealue rajautuu etelässä-lounaassa FINIBA-alueeseen, joka on myös Natura-alue (SPA/SCI-direktiivit), osittain soiden suojeluohjelma-alue (Mustiaavan luonnonhoitometsä) ja osittain vanhojen metsien suojeluohjelma-alue (Palokas). Pohjoispuolella kohde rajautuu myös pieneen vanhojen metsien suojeluohjelma-alueeseen (Susirova). Kohteen läheisyydessä sijaitsee suojellun petolinnun pesäreviiri. Vaikutukset: Edellä mainittujen suojelualueiden ja arvokkaiden luontoalueiden lisäksi rajautuu kahteen uhanalaisen petolinnun pesimäreviiriin, mikä tulee riittävällä tarkkuudella ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Luontoarvoihin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi on suositeltu kohdealueen rajaamista siten, että keskitytään alueen itäpuolisiin osiin. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Asutus on keskittynyt pääasiassa itä- ja pohjoispuolille kohdealuetta. Vakituista asutusta sijaitsee lähinnä itäpuolella Rovaniemen alueella ja sieltä etelään ja pohjoiseen johtavan Kemijoen sekä sitä myötäilevien teiden varrella. Etäisyyttä näihin alueisiin on vähintään 7 km. Pohjoispuolella Songan kylän ja Pellontien varteen on keskittynyt jonkin verran kylämäistä asutusta noin 5 km etäisyydelle kohdealueesta. Koillis- ja pohjoispuolen järvien rannoilla, paikoin noin kilometrin etäisyydellä on paikoin runsaasti lomaasutusta mm. Sinettäjärven, Viiksjärven, Sonkajärven ja Palojärven rannoilla. Myös varsinaisen paikkatietoanalyysissä tunnistetun alueen sisälle sijoittuu muutamia yksittäisiä loma-asumuksia. Kohdealueella kulkee Rovaniemen maakuntakaavan moottorikelkkailureitti. Sinettäjärven etelä- ja lounaispuolella kulkee maakuntakaavassa osoitettu ulkoilureitti. 55

59 Kohdealue sijaitsee Palojärven paliskunnan alueella. Alueelta ei ole saatavissa paikkatietoaineistoja poroille tärkeistä elinympäristöistä. 56 Kuva 11 Näkymä Sinettäjärven koillisrannalta kohti tarkastelualuetta. Vaikutukset: Varsinaiset asutuskeskittymät ovat sijoittuneet useamman kilometrin päähän tuulivoima-alueesta. Merkittävimmät tuulivoimaloiden aiheuttamat vaikutukset kohdistuisivat alueen läheisyydessä ja alueella sijaitseville yksittäisille lomaasumuksille. Tarkemmassa sijoitussuunnittelussa nämä melko hajanaisesti sijoittuneet asumukset tulisi ottaa huomioon siten, ettei mm. haitallisia melu- tai välkevaikutuksia asutukselle aiheudu. Mm. Sinettäjärven rantojen asukkaille kohdistuu maisemakuvallisia vaikutuksia, jos voimalat sijoittuvat alueen itäreunalle; meluvaikutukset eivät todennäköisesti ole enää tällä yli 2 km etäisyydellä haitallisia. Tarkasteltava tuulivoima-alue on hyvin laaja, joten tarkemmassa suunnittelussa voimalat on todennäköisesti mahdollista sijoittaa siten, ettei merkittäviä asutukseen kohdistuvia melu- ja välkevaikutuksia ilmene. Alueella kulkevaan moottorikelkkailureittiin voimaloilla ei ole merkittäviä haittavaikutuksia. Alueen läheisyydessä Sinettäjärven rannan tuntumassa kulkee ulkoilureitti, jolla liikkujat voivat kokea tuulivoimarakentamisen haitallisena. Voimalat on mahdollista rakentaa riittävän kauas sekä moottorikelkka- että ulkoilureitistä, jotta esimerkiksi jään muodostuminen voimaloiden lapoihin ei aiheuta haittaa reiteillä liikkujille. Tarkemmassa suunnittelussa on Palojärven paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset tulee arvioida poronhoidon kannalta tarkemman suunnittelun yhteydessä.

60 57 Kuva 12 Näkymä Sinettäjärveltä etelään. Tarkastelualue jäisi kuvassa vasemmalla näkyvän metsän taakse. Yleisarvio soveltuvuudesta Selvityksen perusteella alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen hyvin tai kohtalaisesti. Alustavan arvion perusteella keskityttiin Rovaniemen kaupungin alueella sijaitsevaan itäosaan, jossa tuuliolosuhteet ovat edulliset ja haittavaikutukset mm. luontoarvoihin vähäiset. Alueen pohjois- ja itäpuolella on runsaasti vakituista ja loma-asutusta, johon kohdistuu visuaalisia vaikutuksia. Maisemavaikutuksia kohdistuu erityisesti Sinettäjärven, Sonkajärven ja Palojärven alueille. Tarkennetun tuulimallinnuksen perusteella alue on tuotannoltaan kohtalainen, alueen teknis-taloudellinen toteuttaminen edellyttäisi kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden rakentamista. Alueen laajuus mahdollistaa liikkumavaraa tarkemmassa sijoittelussa, ja huolellisella suunnittelulla voidaan mm. maisemaan kohdistuvia vaikutuksia osittain lieventää.

61 Venevaara-Reutuvaara-Mäntyvaara-Kivalikkoselkä, Rovaniemi (tarkastelualue 31) Sijainti ja rajautuminen Kahdesta paikkatietoanalyysissä tunnistetusta osa-alueesta koostuva kokonaisuus sijaitsee Rovaniemen kaupungin alueella, Rovaniemen keskustasta noin 9 km etelään. Paikkatietoanalyysissa tunnistettujen osa-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 105 km 2, myöhemmän tarkastelun myötä rajautuneen alueen laajuus on noin 34 km 2. Kohdealueen kaakkoispuolella sijaitsee Kivitaipaleen kylä, kohdealueen ympäröimänä sijaitsee Aittajärvi. Tarkemmassa tarkastelussa rajatulle kohdealueelle sijoittuvia kohoumia ovat mm. Venevaara, Reutuvaara, Mäntyvaara ja Kivalikkoselkä, joiden väliin jää soistuneita alueita. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Alueella on suhteellisen runsaasti ojitettuja suoalueita, joiden lomasta maasto kohoaa kumpareittain. Suot ovat pääosin havupuumetsän peitossa. Vaarojen rinteillä on melko runsaasti louhikkoisia alueita. Pohjamaalajit ovat moreenia ja savea, joukossa on myös pienialaisia kalliomaita ja kalliopaljastumia. Rakentamisolosuhteet alueella ovat vaihtelevat. Korkeusolosuhteet Kohdealueen korkeusolot vaihtelevat välillä m mpy ja keskimäärin korkeus merenpinnasta on 187,5 m. Korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä on noin 18 m. Tuuliolosuhteet ja tuotantoarvio Tuuliatlaksen mukaan alueen tuuliolot 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelevat välillä 6-7,3 m/s. Tuulisuus 150 m korkeudella vaihtelee välillä 6,9-7,9 m/s. Aluetta on rajattu pienemmäksi ja alueelle on laadittu tuulimallinnus, jonka avulla saadaan tarkennettua tietoa teknis-taloudellisesta kannattavuudesta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan tuulisuus alueella 100 m korkeudella on 6,2 6,8 m/s ja 150 m korkeudella 6,9 7,7 m/s. Mallinnuksen perusteella alueelle olisi mahdollista sijoittaa enintään tuulivoimalaa. Kokonaiskapasiteetti on MW. Tuotantoarvio on h/a (150 m napakorkeus). Liittäminen sähköverkkoon Lähin kantaverkon sähköasema on Valajaskoski, jonne etäisyys on noin 10 km. Petäjäskoskella sijaitseva kantaverkon sähköasema on verkkoonliittämisen kannalta vahva, etäisyyttä asemalle on noin 15 km. 110 kv johto kulkee alueen pohjoispuolella noin kahden kilometrinetäisyydellä. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Aivan kohdealueen koillispuolitse kulkee kantatie 78 (Ranuantie) ja luoteispuolitse 2,5 km etäisyydellä seututie 926 (Kemijoen Itäpuolentie). Näiltä teiltä johtaa alueelle

62 yksityisteitä. Rovaniemen keskusta on lähin suuri keskus, se sijaitsee lähimmillään noin 9 km etäisyydellä. Maankäyttö Rovaniemen maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) kohdealueelle on osoitettu kaavamerkinnät maa- ja metsätalousalue (MT) ja maa- ja metsätalousvaltainen alue (m). Itäpuolella on pieni yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Rovaniemen kaupungin alueidenkäyttöstrategiassa on linjattu kaupungin tulevaisuuden laajenemissuuntia. Kivitaipaleen keskuskylä palvelualueineen on osa strategiassa määriteltyä Rovaniemen tulevaisuuden kylien verkostoa. (Rovaniemen kaupunki ym. 2006). Laajenemissuunnat tulee ottaa huomioon tuulivoima-alueiden suunnittelussa. Tarkastelualueesta noin 20 km etelään on osoitettu Suhangon kaivosalue Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa (YM vahvistanut ) ja Länsi-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa (luonnos, syksy 2011). Kaivosalueen edellyttämä Petäjäskoskelle liittyvä voimajohto saattaisi tarjota mahdollisen liittymäpisteen tuulivoima-alueelle. Maisema ja kulttuuriympäristö Kohdealue sijoittuu Suomen maisemamaakuntajaossa Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaan ja tarkemman seudullisen tarkastelun mukaan Peräpohjolan vaaraja jokiseutuun. Maisemamaakunnan alueella on jyrkästi kumpuilevia vaara-alueita, jopa muutamia tuntureita. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992). Kohdealueella pääosin metsäisiä suoalueita rytmittävät pienet järvet ja lammet, joilta virtaa jokia ja puroja kohti länsipuolen Kemijokea. Suoalueiden lomasta kohoaa useampia pienempiä vaaroja. Kokonaisuudessaan kohdealue nousee selkeästi ympäristöstään Kemijoen laaksoalueen rajatessa aluetta pohjois- ja länsipuolelta. Tarkastelualueen lähellä ei ole osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Alueelle on selvitystyön yhteydessä laadittu paikkatietopohjainen näkemäalueanalyysi. Analyysissä on otettu huomioon maaston pinnanmuodot, vesistöt ja puusto. Puuston vaikutuksesta on analyysissä oletettu, että tuulivoimalat eivät näy alueille, joilla puuston korkeus on 3 m tai enemmän. Analyysi on laadittu siten, että tarkastelualueelle on sijoitettu 21 tuulivoimalaa tuotannoltaan kaikkein optimaalisiin paikkoihin. Alueelle mahtuisi mallinnuksen perusteella jopa tuulivoimalaa, mutta tällöin jouduttaisiin hyödyntämään myös matalatuulisemmat alueet. Analyysi antaa yleispiirteisen käsityksen siitä, mille alueille tuulivoimalat näkyisivät. Näkemäalueanalyysi on esitetty liitteessä 6. Vaikutukset: Alustavassa paikkatietoanalyysissa tunnistettu tarkastelualue on laaja kokonaisuus, ja maisemallisia vaikutuksia tulee selvittää tarkemmin mahdollisen hankesuunnittelun yhteydessä. Tarkennetun aluerajauksen myötä maisemavaikutukset kohdistuvat kuitenkin alkuperäistä suppeammalle alueelle. 59

63 Tuulivoimarakentaminen alueella muuttaisi maisemakuvaa rakennetummaksi ja teollisemmaksi. Laajemmassa maisemakuvallisessa tarkastelussa alue sijoittuu kohtalaisen lähelle ihmistoiminnan vyöhykettä, koko selvitysalueen suurimman taajaman eli Rovaniemen keskustan eteläpuolelle. Voimalat sijoittuisivat ympäristöstään jonkin verran kohoavalle vaara-alueelle, joten paikoin voimalat näkyisivät kauas. Tuulivoimarakentaminen saattaisi paikoin hallita maisemakuvaa erityisesti läheisiltä Kemijoen rannoilta tarkasteltuna. Etäisyys Kemijokivarrelle vaihtelee pääsääntöisesti 5-10 km välillä, lähimmät alueet sijoittuvat kuitenkin 3 km etäisyydelle. Alle 5 km etäisyydellä tarkasteltuna voimalat ovat maisemaa hallitsevia elementtejä km etäisyydellä voimalat näkyvät vielä selkeästi, mutta niiden kokoa voi olla vaikea hahmottaa, ja maiseman muut elementit vähentävät dominanssia. Kohdealueen ympäristössä ei sijaitse maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita, joiden arvoa voimaloiden rakentaminen saattaisi heikentää. Laaditun näkemäalueanalyysin perusteella voidaan todeta, että tuulivoimalat näkyisivät laajalle alueelle, erityisesti Kemijokivarren ympäristöön tarkastelualueen lounais-, länsi- ja luoteispuolella. Mikäli puuston peittävää vaikutusta ei otettaisi huomioon, voimalat näkyisivät melko kattavasti myös Kemijoen ja tuulivoima-alueen välisellä vyöhykkeellä. Luonnonympäristö Alueen lähistöllä ei ole Natura- ja suojeluohjelma-alueita tai arvokkaita linnustoalueita. Kivalojen harjujakso on linnuston keskeinen muuttoväylä. Vaikutuksia tulee tarkastella tarkemman suunnittelun yhteydessä. Vaikutukset: Paikkatietoanalyysissa tunnistetun laajan alueen rajaus sijoittuu hyvin lähelle uhanalaisen petolinnun pesäreviiriä. Reviirin linnut joutuisivat saalistamaan lähes yksinomaan hankealueella. Myös toinen uhanalaisen petolinnun reviiri sijaitsee alueen välittömässä läheisyydessä. Nämä tulee riittävällä tarkkuudella ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Se, että paikkatietoanalyysissa tunnistettu alue rajautuu useampaan petolintureviiriin rajoittaa alueen hyödyntämismahdollisuuksia. Tästä syystä myöhemmässä tarkastelussa aluetta onkin rajattu siten, etteivät uhanalaisten petolintujen reviirit suoraan rajaudu kohdealueeseen. Kivalojen harjujakso ja Kemijoki ohjaavat lintujen muuttovirtoja kulkemaan hankealueen läheisyydestä, mikä on huomioitava riittävällä tarkkuudella jatkosuunnittelussa. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Länsipuolella asutusta on Kemijoen varrella melko runsaasti. Asutus koostuu sekä vakituisesta että loma-asutuksesta, joka lähimmillään ulottuu noin 2 km etäisyydelle paikkatietoanalyysissa tunnistetusta kohdealueesta. Itäpuolella asutus on keskittynyt Kivitaipaleen kylään, noin 2,5 km etäisyydelle kohteesta kaakkoon. Yksittäisiä lomaasumuksia on jonkin verran alle kilometrin etäisyydellä ja joitakin sijaitsee myös paikkatietoanalyysissä tunnistetun alueen sisällä. Alueen eteläpuolella kulkee 60

64 Rovaniemen maakuntakaavan moottorikelkkareitti; alueen itäpuolella on vanhoja moottorikelkkauria. Kohdealue sijaitsee Narkauksen paliskunnan alueella. Alueelta ei ole ollut saatavilla paikkatietoja poronhoidon kannalta tärkeistä elinympäristöistä. 61 Kuva 13 Näkymä tarkastelualueelle kaakkoon Kemijoen Heikkilänrannan kohdalta Kuva 14 Näkymä tarkastelualueelle itään Kemijoen varrelta Muurolan kohdalta Vaikutukset: Suuremmat asutuskeskittymät ovat sijoittuneet vähintään 2 km etäisyydelle, ja tällä etäisyydellä esim. asutukselle kohdistuvat meluvaikutukset eivät ole merkittäviä. Alustavassa paikkatietoanalyysissa tunnistetun kohteen sisäpuolelle kuroutuu ja itse kohdealueella sijaitsee jossain määrin loma-asutusta, mutta tarkennetussa aluerajauksessa nämä on rajattu tarkastelun ulkopuolelle.

65 Kemijoen rantojen vakituinen ja loma-asutus sijoittuu 2-9 km etäisyydelle kohdealueesta ja ainakin lähimmistä asutuskohteista tarkasteltuna voimalat saattavat muodostua Kemijoen varren maisemaa hallitseviksi elementeiksi. Kohteen laajuus mahdollistaa liikkumavaraa tarkemmassa sijoitussuunnittelussa, ja jatkotarkastelussa alueen välittömään läheisyyteen sijoittuvaan asutukseen kohdistuvia melu- tai välkevaikutuksia tulee tutkia tarkemmin. Moottorikelkkailureitin toimintaan voimaloilla ei ole vaikutusta; reitti tulee kuitenkin ottaa tarkemmassa suunnittelussa huomioon. Jatkoarvioinnissa on Narkauksen paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita ym. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset poronhoitoon tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yleisarvio soveltuvuudesta Tarkastelualue soveltuu kohtalaisen hyvin tuulivoimarakentamiseen. Kyseessä on suurikokoinen alue, joka on tuotannoltaan potentiaalinen; tarkemman mallinnuksen mukaan taloudellinen toteutuskelpoisuus edellyttäisi kuitenkin tavallista korkeampia tuulivoimaloita. Lentoesterajoituspinnat saattavat rajoittaa korkeimpien voimaloiden rakentamista osalla aluetta. Sähköverkko sijoittuu lähelle. Paikkatietoanalyysissa tunnistetun alueen keskellä on yksittäisiä asuinrakennuksia, mutta tarkennetun rajauksen myötä ne on rajattu alueen ulkopuolelle. Alueen ympäristössä sijaitsevat suojellun petolinnun pesäreviirit saattavat rajoittaa suunnittelua erityisesti alueen eteläosassa. Maisemavaikutuksia aiheutuu erityisesti Kemijoen rannoille laajalle alueelle. Jatkosuunnittelussa on selvitettävä vaikutuksia mm. poronhoitoon. 62

66 Kumpukivalo Kaupinselkä - Mustalamminvaara, Rovaniemi-Ranua (tarkastelualue 32) Sijainti ja rajautuminen Tarkastelualue sijaitsee Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan alueilla, yli 40 km Rovaniemen keskustasta kaakkoon. Alustavassa paikkatietoanalyysissa tunnistetun alue on laajuudeltaan noin 61 km 2, tarkennetun aluerajauksen myötä alueen laajuus on noin 40 km 2. Alue sijaitsee Vanttauskosken eteläpuolella. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Tarkastelualueella sijaitsevia vaaroja ovat mm. Kumpukivalo, Isokivalo ja Mustalamminvaara; Hyypiökivalo ja Namalikkokivalo jatkavat vaarojen sarjaa tarkastelualueen itäpuolella. Kohdealueen vaarojen rinteet ovat pääosin havumetsän peitossa. Alueella on pienialaisia soita, etenkin eteläpuolella kohdetta. Pohjamaalajina on pääosin moreeni. Sen lisäksi esiintyy pienialaisia savikoita ja kalliomaita. Pintamaalajeina esiintyy muutamia soistumia. Rakentamisolosuhteet ovat pääosin kohtalaiset. Korkeusolosuhteet Alueen korkeussuhteet vaihtelevat välillä m mpy. Korkeus merenpinnasta on keskimäärin noin 247 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä noin 20 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,4-6,9 m/s. Tuulisuus 150 m korkeudella vaihtelee välillä 6,2-7,6 m/s. Aluetta on rajattu pienemmäksi ja alueelle on laadittu tuulimallinnus, jonka avulla saadaan tarkennettua tietoa teknis-taloudellisesta kannattavuudesta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan tuulisuus alueella 100 m korkeudella on 6,1 6,9 m/s ja 150 m korkeudella 7,1 7,8 m/s. Mallinnuksen perusteella alueelle olisi mahdollista sijoittaa enintään tuulivoimalaa. Kokonaiskapasiteetti on MW. Tuotantoarvio on h/a (150 m napakorkeus). Liittäminen sähköverkkoon Alueen pohjoispuolelta kulkee Petäjäskosken ja Pirttikosken välinen 400 kv johto, mutta 400 kv jännitetasoon ei ole kannattavaa liittää pientä tuulipuistoa. Tarkastelualuetta lähinnä oleva sähköasema sijaitsee Vanttauskoskella (8 km), mutta vesivoimalan 220 kv sähköasemaan liittyminen voi olla vaikeaa. Fingridin Pirttikosken sähköasema on vahva liityntäpiste ja sijaitsee noin 20 km etäisyydellä. Pirttikoskella on 110, 220 ja 400 kv jännitetasot.

67 Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia 64 Tarkastelualueen pohjoispuolella Kemijoen vartta seurailee kantatie 81 (Kuusamontie). Alueen itäpuolella kantatieltä etelään johtaa seututie. Kohdealueen tuntumassa Namalikkokivaloa ja Hyypiökivaloa kiertää paikallistie. Maankäyttö Alue on Rovaniemen maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) kaavamerkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue (MT). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Alueen tuntumaan on osoitettu maakuntakaavassa moottorikelkkailureitti. Maisema ja kulttuuriympäristö Tarkastelualue sijoittuu Suomen maisemamaakuntajaossa Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaan ja tarkemman seudullisen tarkastelun mukaan Peräpohjolan vaaraja jokiseutuun. Maisemamaakunnan alueella on jyrkästi kumpuilevia vaara-alueita, jopa muutamia tuntureita. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992) Tarkastelualue on osa Kivaloiden yhteensä noin sadan kilometrin pituista vaarajonoa. Kohdealueella sijaitsee useampia vaaroja, joista Hyypiökivalo ja Namalikkokivalo ovat korkeimmat. Kivaloiden alueen vaarat ovat merkittäviä elementtejä Kemijokivarren maisemassa. Namalikkokivalolta avautuu näkymiä pohjoispuolen Kemijokilaaksoon, jonka varsi on viljelys- ja asutuskäytössä. Tarkastelualueen lähistöllä ei sijaitse valtakunnallisia maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Ranuan kunnan puolella, lähimmillään noin 2 km etäisyydellä tarkastelualueesta kaakkoon sijaitsee Lapin kulttuuriympäristöohjelman kohde, Piittisjärven kylä. Simojärven Pajuselän Näskänselän laajat avoimet järvimaisemat sijoittuvat km etäisyydelle tarkastelualueesta. Vaikutukset: Laajemmassa maisemakuvallisessa tarkastelussa alue sijoittuu kohtalaisen lähelle ihmistoiminnan vyöhykettä, Kemijokivarren nauhamaisen asutuksen eteläpuolelle. Voidaan arvioida, että ihmistoiminnan vyöhykkeen tuntumassa sijaitseva tuulivoimarakentaminen voi saada tukea muilta ympäristön elementeiltä, esimerkiksi laajoihin erämaamaisiin asumattomiin alueisiin verrattuna. Voimalat tulisivat toteutuessaan kuitenkin muuttamaan ympäristön maisemakuvaa, ja erityisesti voimalat muuttaisivat näkymiä Kemijoen varren pohjoispuoliselta rannalta tarkasteltuna. Alle 5 km etäisyydellä voimalat ovat maisemaa hallitsevia elementtejä. Etäisyyttä tarkastelualueelta Kemijoen varren pohjoispuolelle on noin 2 km, joten voimalat näkyisivät maisemassa selkeästi, paikoin dominoiden maisemakuvaa. Erityisesti tarkastelualueen pohjoisosa kohoaa ympäristöstään, mikä kasvattaa kyseiselle alueelle sijoittuvien voimaloiden näkyvyyttä ympäristöön. Tarkastelualueen eteläosaan sijoittuessaan voimalat jäisivät Kemijoen varrelta katsottuna osittain maastokohouman taakse. Alueen korkeimmat vaarat,

68 Hyypiökivalo ja Namalikkokivalo, ovat pääosin suojelualuetta, jolle ei tuulivoimarakentamista ole osoitettu. Voimalat saattaisivat paikoin näkyä kulttuuriympäristöltään arvokkaan Piittisjärven kylän alueelle kaakossa. Myös Piittisjärven eteläpuolen rannoille kohdistuisi maisemavaikutuksia. Voimalat saattavat joissakin olosuhteissa näkyä Näskänselän-Pajuselän-Simojärven laajaan avoimeen järvimaisemaan, mutta etäisyyttä on vähimmillään yli 10 km ja Simojärvelle yli 30 km, joten tuulivoimarakentaminen ei enää aiheuta merkittäviä maisemavaikutuksia. Luonnonympäristö Itäpuolella alue rajautuu Namalikkokivalon Natura-alueeseen (SCI-direktiivi), joka on myös vanhojen metsien suojeluohjelmakohde (Kivalo). Alueen tuntumassa sijaitsee myös Metsäntutkimuslaitoksen vanhaa Kivalon tutkimusmetsää; rikkaan luontokokonaisuuden muodostavan tutkimusmetsän kokonaispinta-ala on 146 km 2 (Metla 2011). Osassa tutkimusmetsää on tehty hakkuita. Alueen lähituntumassa on suojellun petolinnun pesäreviirejä. Kivalot toimivat lintujen muuttoreittinä. Vaikutukset: Paikkatietoanalyysissä tunnistetun alueen välittömässä läheisyydessä on uhanalaisen petolinnun pesäreviiri. Reviirin linnut joutuisivat saalistamaan pääosin tarkastelualueella. Tarkemman tarkastelun yhteydessä aluerajausta on muutettu siten, että pesäreviiri ei suoraan rajaudu tarkastelualueeseen. Kivalojen alueen merkitys muuttoreittinä tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Itäpuolella alue rajautuu Namalikkokivalon Natura-alueeseen (SCI-direktiivi), joka on myös vanhojen metsien suojeluohjelmakohde (Kivalo). Alueen tuntumaan sijoittuu myös arvokasta tutkimusmetsää. Nämä on otettava huomioon tarkemmassa suunnittelussa arvokkaille luonnonalueille kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Pohjoispuolen Kemijoen varren asutus sijoittuu lähimmillään noin 1-2 km etäisyydelle kohteesta. Myös itäpuolella Piittisjärventien varteen on keskittynyt asutusta lähimmillään 2 km päähän. Piittisjärven kylän tuntumaan on sijoittunut vakituisen asutuksen ohella jonkin verran loma-asutusta. Myös eteläpuolisten järvien rannoilla on pääosin loma-asutusta, yksittäisiä loma-asumuksia sijoittuu hyvin lähelle laajempaa tarkastelualuetta. Kohdealue on osa Kaihuanvaaran ja Kivaloiden retkeilykohdetta. Kaihuanvaara on yksi Rovaniemen korkeimmista vaaroista ja se sijaitsee varsinaisen kohdealueen pohjoispuolella, Kemijoen vastarannalla, noin 9 km etäisyydellä kohdealueesta. Esimerkiksi sen etelärinteen Juhannuskallion näköalapaikalta avautuu näkymiä kohti tarkastelualuetta. Kohdealueen läheisyyteen sijoittuu myös Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsiä (Metsähallitus 2011a). 65

69 Kohdealue sijaitsee Niemelän paliskunnan alueella. Alueelta ei ole saatavilla paikkatietoaineistoja poroille tärkeistä elinympäristöistä. Vaikutukset: Kemijoen varren asutukselle tuulivoimaloiden aiheuttamat vaikutukset ilmenevät mm. muutoksina maisemakuvassa. Joen rannoilla sijaitsee sekä vakituista että loma-asutusta, lähimmillään noin 2 km etäisyydellä. Tältä etäisyydeltä katsottuna voimalat näkyisivät maisemassa selkeästi, paikoin halliten maisemaa. Alueella liikkuvat retkeilijät saattavat kokea vaaramaisemaan sijoittuvat tuulivoimalat negatiivisesti. Erämaanomaisen retkeilyalueen luonne saattaa muuttua tuulivoimaloiden rakentumisen myötä merkittävästi. Kuitenkaan käytännössä tuulivoimalat eivät estä retkeilytoiminnan jatkumista alueella ja toisaalta tuulivoimaloista voi muodostua alueen retkeilynähtävyys. Etäisyyttä Kaihuanvaaralle on noin 9 km, ja visuaalisten vaikutusten merkittävyys alkaa tällä tarkasteluetäisyydellä vähentyä. Melun tai välkkeen aiheuttamia vaikutuksia tulee selvittää tarkemman suunnittelun yhteydessä mm. lähialueilla sijaitsevaan loma-asutukseen. Jatkoarvioinnissa on Niemelän paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita ym. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset poronhoitoon tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. 66 Kuva 15 Näkymä tarkastelualueelle etelään Kemijoen Vanttauskosken kohdalla Yleisarvio soveltuvuudesta Tarkastelualue soveltuu kohtalaisen hyvin tuulivoimarakentamiseen. Kyseessä on suurehko alue, joka on tuotannoltaan potentiaalinen; tarkemman mallinnuksen mukaan taloudellinen toteutuskelpoisuus edellyttäisi kuitenkin tavallista korkeampia tuulivoimaloita. Teknistaloudellisen kannattavuuden vuoksi (mm. 110 kv

70 sähköverkkoon liittyminen) alueen toteutuminen edellyttänee suurta tuulipuistoa. Paikkatietoanalyysissa tunnistetun alueen tuntumassa on yksittäisiä lomaasuinrakennuksia, mutta tarkennetun rajauksen myötä ne on rajattu alueen ulkopuolelle. Alueen ympäristössä sijaitsevat suojellun petolinnun pesäreviirit sekä Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsät saattavat rajoittaa suunnittelua. Maisemavaikutuksia aiheutuu erityisesti Kemijoen rannoille melko laajalle alueelle. Jatkosuunnittelussa on selvitettävä vaikutuksia mm. poronhoitoon. 67

71 Suuas, Rovaniemi-Kemijärvi (tarkastelualue 38) Sijainti ja rajautuminen Tarkastelualue sijaitsee pääosin Rovaniemen kaupungin alueella, itäpuolelta pieneltä osin Kemijärven kaupungin alueella. Kemijärven keskustaan on matkaa noin 40 km ja Rovaniemen keskustaan noin 60 km. Paikkatietoanalyysissa tunnistettu kohdealue on laajuudeltaan noin 19 km 2., myöhemmin rajausta on tarkennettu siten, että laajuus on noin 11 km 2. Kohdealueella sijaitsevat mm. Listimä-Suuaksen ja Pirtti-Suuaksen maastokohoumat. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Ympäristöstään kohoavat vaarat Iso-Suuas, Listimä-Suuas ja Pirtti-Suuas muodostavat kohteen ytimen. Alueen itäpuolella noin 5 km etäisyydellä on tarkastelualuetta korkeammalle kohoava Kaihuanvaara. Alue on pääosin havupuuston peitossa, myös pienialaisia lehtimetsäalueita esiintyy. Pohjamaalajina on koko alueen laajuudelta moreeni, jolloin rakentamisolosuhteiden voidaan arvioida olevan suhteellisen hyvät. Korkeusolosuhteet Alueen korkeussuhteet vaihtelevat välillä m mpy. Korkeus merenpinnasta on keskimäärin noin 252 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin noin 45 m. Tuuliolosuhteet ja tuotantoarvio Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,5-6,2 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,3-7,0 m/s. Aluetta on rajattu pienemmäksi ja alueelle on laadittu tuulimallinnus, jonka avulla saadaan tarkennettua tietoa teknis-taloudellisesta kannattavuudesta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan tuulisuus alueella 100 m korkeudella on 6,3 7,4 m/s ja 150 m korkeudella 7,1 8,1 m/s. Mallinnuksen perusteella alueelle olisi mahdollista sijoittaa enintään tuulivoimalaa. Kokonaiskapasiteetti on MW. Tuotantoarvio on h/a (150 m napakorkeus). Liittäminen sähköverkkoon Alue sijaitsee noin 5 km etäisyydellä Fingridin Pirttikosken sähköasemasta, joka on suositeltava liittymispiste. Lähimmillään noin 1,5 km etäisyydellä itäpuolella kulkee Jumisko-Pirttikosken 110 kv:n ja Pirttikoski-Kokkosnivan 220 kv:n voimajohdot. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Kaakkoispuolella noin 2,5 km etäisyydellä kulkee kantatie 944 (Luusuantie). Siltä johtaa alueelle yksityisteitä. Aivan lähistöllä ei ole suuria keskuksia; lähin suurempi keskus Kemijärvi sijaitsee 40 km päässä.

72 Maankäyttö 69 Rovaniemen maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MT). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Rovaniemen maakuntakaavassa alueen tuntumaan on osoitettu ulkoilureitti Maisema ja kulttuuriympäristö Suomen maisemamaakuntajaossa alue sijoittuu Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaan, tarkemmin Peräpohjolan vaara- ja jokiseutuun. Maisemamaakunnan alueelle luontaista ovat jyrkästi kumpuilevat vaara-alueet, alueella on jopa muutamia tuntureita. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992). Tarkastelualueen vaarojen laelta avautuu näkymiä mm. kohti Kemijoenvarren viljelysmaisemia etelä- ja itäpuolella. Alueen itäpuolella on tarkastelualuetta korkeammalle kohoava, maisemassa merkittävä Kaihuanvaara, pohjoispuolella avautuvat laajahkot suoalueet. Kohteen ympärille sijoittuu useampia pieniä järviä ja lampia (mm. Iso-Kulmunki, Saarijärvi, Listimäjärvi, Pirttijärvi). Kohdealueen kaakkoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Pirttikosken voimalaitosyhdyskunta 4 km etäisyydellä. Kemijoki Oy:n valtakunnallista sähköntuotantoa varten vuosina rakennuttama betoninen Pirttikosken voimalaitos yhdyskuntineen on ollut laajuudeltaan ja rakennustekniikaltaan yksi Lapin merkittävimmistä rakennushankkeista. (RKY 2009). Myös kohdealueen itäpuolella 8 km etäisyydellä sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Juujärven kylä, joka on osa Kemijoen jokivarsiasutusta ja kirkkomaisemaa. Juujärven kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa, kuten vanhoja tiloja, koulurakennus sekä hirsiaittoja, saunoja ja vajoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa. (RKY 2009). Lapin kulttuuriympäristöohjelman kohde Piittisjärven kylä sijaitsee lähes 14 km etäisyydellä tarkastelualueesta. Vaikutukset: Tuulivoimalat aiheuttaisivat muutoksia erityisesti Kemijoenvarren maisemakuvassa. Avoimilta ranta-alueilta katsottuna tuulivoimalat sijaitsevat lähimmillään noin 3 km etäisyydellä, jolloin ne saattavat paikoin hallita jokivarren maisemaa. Maisemavaikutuksia kohdistuisi myös alueen länsipuolella sijaitsevaan, maisemakuvassa merkittävään Kaihuanvaaraan. Lähialueiden kulttuuriympäristön arvokohteita tarkasteltaessa voidaan arvioida, että voimalat saattaisivat osin näkyä valtakunnallisesti merkittävälle kulttuuriympäristökohteelle Pirttikosken voimalaitosalueelle. Tuulivoimalat toisivat kulttuuriympäristöön uuden aikakauden elementin, joka mittakaavaltaan eroaa kulttuuriympäristökohteesta. Voidaan kuitenkin arvioida, etteivät teolliset tuulivoimalaitokset merkittävästi heikentäisi nykyisinkin luonteeltaan teollisen ympäristön arvoja.

73 Juujärven tai Piittisjärven kyläalueille ei todennäköisesti kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia maisemakuvaan, sillä etäisyys tarkasteltavaan tuulivoimaalueeseen on km. Tällä etäisyydellä voimalat eivät enää hallitse maisemaa, ja tarkastelualueen sekä arvokkaan kohteiden väliin jäävät maastokohoumat ja metsät peittävät näkymiä monin paikoin. 70 Luonnonympäristö Alueen lähistöllä sijaitsee suojellun petolinnun pesäreviirejä. Lähimmät Natura-alueet tai suojeluohjelma-alueet sijaitsevat yli 8 km etäisyydellä kohteesta. Vaikutukset: Alueen läheisyydessä sijaitsevat petolintureviirit on riittävällä tarkkuudella otettava huomioon jatkosuunnittelussa niille aiheutuvien vaikutusten minimoimiseksi. Alueen eteläpuolella sijaitsevan Pirttijärven sekä alueen sisällä sijaitsevien Suuaslammen ja muiden pienten lampien ja niiden ympäristöjen luontoarvot tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Lähialueiden asutus on pääasiallisesti keskittynyt nauhamaisesti noin 2,5 km etäisyydellä virtaavan Kemijoen rannoille kohteen etelä- ja kaakkoispuolelle. Lähimpiä Kemijoenvarren kyliä ovat mm. Pirttikoski, Autti, Säpsänalusta ja Juotasniemi. Pohjoispuolen suoalueet ovat asumattomia. Muutamia yksittäisiä loma-asumuksia sijoittuu Pirttijärven rannalle lähimmillään noin 200 m etäisyydelle, Listimäjärven rannalle lähimmillään noin 800 m etäisyydelle ja myös kohdealueelle. Kohdealueen itäosassa kulkee moottorikelkkailureitti (Metsähallitus 2011b). Rovaniemen maakuntakaavan osoittama ulkoilureitti (ur) kulkee noin 500 m etäisyydellä kohteen eteläpuolella. Kohteen länsipuolella noin 2-3 km päässä sijaitseva Kaihuanvaara on suosittu retkeilykohde. Kohdealue sijaitsee pääosin Vanttauksen paliskunnan alueella. Kohdealueelta ei ole saatavilla paikkatietoaineistoja poroille tärkeistä elinympäristöistä. Vaikutukset: Merkittävimmät tuulivoimaloiden vaikutukset kohdistuisivat Listimäjärven ja Pirttijärven yksittäisille loma-asumuksille alle 1 km säteellä kohteesta. Näihin asukkaisiin kohdistuvia melu- ja välkevaikutuksia tulee tarkemmassa sijoitussuunnittelussa tutkia. Kemijoen rannoilla sijaitsevaan asutukseen voi kohdistua jonkin verran vaikutuksia maisemakuvallisten muutosten myötä. Moottorikelkkailureitin tai ulkoilureitinkäyttöön mahdollisilla tuulivoimaloilla ei ole suoria haittavaikutuksia, mutta osa ulkoilijoista voi kokea reittien lähelle sijoittuvan tuulivoimarakentamisen negatiivisena. Myös Kaihuanvaaran retkeilyreiteiltä tuulivoimalat näkyisivät paikoin selkeästi, ja tämä voidaan kokea haitallisena vaikutuksena. Jatkoarvioinnissa on Vanttauksen paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita ym. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset poronhoidon kannalta tärkeisiin alueisiin tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä.

74 71 Yleisarvio soveltuvuudesta Tarkasteltava alue on pienehkö ja yhtenäinen ja soveltuu tuulivoimarakentamiseen hyvin/kohtalaisesti. Etäisyys sähköverkkoon on lyhyehkö. Tarkemman mallinnuksen mukaan taloudellinen toteutuskelpoisuus edellyttäisi kuitenkin tavallista korkeampia tuulivoimaloita. Maisemavaikutuksia aiheutuu erityisesti Kemijoen rannoille melko laajalle alueelle sekä länsipuolelle Kaihuanvaaran alueelle; meluvaikutuksia voi aiheutua lähistön yksittäisille loma-asumuksille. Jatkosuunnittelussa on selvitettävä vaikutuksia mm. poronhoitoon.

75 Jaatilanvaara Vammavaara, Rovaniemi-Tervola (tarkastelualue 42) Sijainti ja rajautuminen Pienehkö kohde sijaitsee pääosin Rovaniemen kaupungin alueella, eteläosa kuuluu pieneltä osin Tervolan kuntaan. Kohde sijaitsee noin 30 km Rovaniemen keskustasta lounaaseen. Kemijoki virtaa kohdealueen länsipuolella noin 2-3 km etäisyydellä. Paikkatietoanalyysissa tunnistettu alue on laajuudeltaan noin 15 km 2, tarkennettu aluerajaus koostuu Jaatilanvaaran ja Vammavaaran alueesta, joiden yhteenlaskettu laajuus on noin 9 km 2. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Tarkasteltava alue sijoittuu Jaatilanvaaran, Savivaaran, Poropirtinvaaran ja Vammavaaran rinteille. Vaarat ovat hyvin louhikkoisia ja kivikkoisia, paikoin esiintyy avokallioita. Alue on pääosin havupuuston peitossa, lukuun ottamatta monin paikoin esiintyviä kivirakka-alueita. Pohjamaalajina on pääosin moreeni, mutta myös laajahkoja kalliomaita esiintyy sekä osin karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Rakentamisolosuhteiden voidaan näin ollen arvioida olevan paikoin suhteellisen hyvät, mutta mm. rakka-alueet ovat rakentamisen suhteen epäedullisia alueita. Korkeusolosuhteet Korkeus merenpinnasta vaihtelee välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on noin 180 m, ja ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä noin 50 m mpy. Tuuliolosuhteet ja tuotantoarvio Tuuliatlaksen mukaan tuuliolosuhteet kohdealueella vaihtelevat 100 m korkeudella välillä 6-6,4 m/s ja korkeudella 150 m välillä 6,7-7,1 m/s. Aluetta on rajattu pienemmäksi ja alueelle on laadittu tuulimallinnus, jonka avulla saadaan tarkennettua tietoa teknis-taloudellisesta kannattavuudesta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan tuulisuus alueella 100 m korkeudella on 5,5 6,0 m/s ja 150 m korkeudella 6,3 6,8 m/s. Mallinnuksen perusteella alueelle olisi mahdollista sijoittaa enintään tuulivoimalaa. Kokonaiskapasiteetti on MW. Tuotantoarvio on h/a (150 m napakorkeus). Liittäminen sähköverkkoon Tarkastelualueen lähellä sijaitsevat Fingridin Petäjäskosken ja Ossauskosken sähköasemat, mutta näillä asemilla on käytössä 220 kv ja 400 kv jännitetasot. Liittyminen 220 kv jännitetasoon ei liene taloudellista. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Kohdealueen länsipuolitse kulkee seututie 926 (Kemijoen Itäpuolentie) lähimmillään noin 1 km etäisyydellä; pohjoispuolitse kulkee yhdystie (Välijoentie) ja itäpuolitse

76 yhdystie (Suolijoentie). Alueelle johtaa myös yksityisteitä. Lähin suuri keskus Rovaniemi sijaitsee 30 km päässä, Tervolaan on etäisyyttä suurin piirtein yhtä paljon. Maankäyttö Rovaniemen maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) alue on kaavamerkinnällä maa- ja metsätalousalue (MT). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Alueen tuntumassa länsi- ja pohjoispuolella on maakuntakaavassa osoitettu moottorikelkkareitti. Maisema ja kulttuuriympäristö Kohdealue sijoittuu Suomen maisemamaakuntajaossa Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaan ja tarkemman seudullisen tarkastelun mukaan Peräpohjolan vaaraja jokiseutuun. Maisemamaakunnan alueella on jyrkästi kumpuilevia vaara-alueita, jopa muutamia tuntureita. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992). Tarkasteltavan alueen vaarat kuuluvat eteläisen Lapin korkeimpiin vaaroihin ja kohoavat selkeästi ympäristöstään. Ympäröiville alueille Vammavaara näyttäytyy selvästi erottuvana maamerkkinä ja sieltä käsin avautuu uljaita näkymiä ympäristöön ja Kemijoen vartta kohden. Itä- ja eteläpuolella kohteesta avautuu alavampaa suoaluetta, pohjoista kohden vaarat jatkuvat. Vaarojen rinteillä esiintyy useita, paikoin laajojakin kivirakka-alueita, jotka ovat vanhoja rantamuodostumia. Tarkasteltavan alueen länsipuolella virtaa Kemijoki, jonka rannat erityisesti joen länsipuolella ovat viljelyskäytössä ja nauhamaisen asutuksen rytmittämiä. Noin 2,5 km kohteesta luoteeseen sijaitsee Jaatilansaari, jonka ympäristö on osa Etelä-Lapin ja koko Lapin alueen kulttuuriympäristöohjelmaa. Vuoden 1993 RKY-luettelossa alueella kuvataan säilyneen runsaasti vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa lukujen ajalta (RKY 1993). Vaikutukset: Kohde kohoaa selkeästi ympäristöstään, joten tuulivoimarakentaminen voi näkyä laajalle alueelle ja aiheuttaa haitallisia maisemavaikutuksia. Tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan kohdistuvat erityisesti kohteen länsipuolisille alueille, jossa virtaa Kemijoki noin 2 km etäisyydellä. Kemijoen vastarannat ovat viljelyskäytön myötä avoimia ja näiltä alueilta tarkasteltuna kohdealueelle sijoittuvat tuulivoimalat tulisivat muodostamaan merkittävän muutokseen nykyiseen maisemaan. Kohdealueen sijoittuminen maisemassa merkittäville Jaatilanvaaran ja Vammavaaran alueelle muuttaisi vaarojen maamerkin omaista luonnetta selvästi alueen laajemmassa maisemakuvassa. Tuulivoimalat tulisivat näkymään myös Lapin kulttuuriympäristöohjelman kohdealueelle Jaatilansaarelle, jonka rannoilta avautuu avoimia näkymiä vaaroja kohden. Vanhan rakennuskannan hallitsemaan maisemaan voimalat toisivat uuden ajallisen kerrostuman ja teollisen elementin. Vaikutukset arvokkaaseen kulttuuriympäristöön voivat olla haitallisia, sillä kulttuurimaisemaa kehystävien 73

77 rakentamattomien ja maamerkkinä toimivien vaarojen maisemakuva muuttuisi merkittävästi. Luonnonympäristö Kohteen länsipuolelle sijoittuu pienialainen Saviojan Natura-alue (SCI-direktiivi). Vaikutukset: Kohteen länsipuolelle sijoittuva Saviojan Natura-alue on hankkeen jatkosuunnittelussa otettava huomioon alueelle kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Lisäksi Kemijoki ja Kivalojen harjujakso ohjaavat lintujen muuttovirtoja kulkemaan hankealueen läheisyydestä, mikä on huomioitava riittävällä tarkkuudella hankkeen jatkosuunnittelussa. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Yksittäisiä loma-asumuksia sijoittuu kohdealueen kaakkoispuolelle, lähimmillään noin 800 m etäisyydelle. Runsaammat asutuskeskittymät ovat sijoittuneet länsipuolella Kemijoen varteen ja sitä seurailevan tiestön tuntumaan noin 3 km etäisyydellä kohteesta. Itäpuolella noin 3 km etäisyydellä sijaitsee pienehkö Lapioaavan kylä. Vammavaaralla on jonkin verran virkistyskäyttöä; mm. vaaran etelärinteellä sijaitsee laavu. Kohdealue sijaitsee Narkauksen paliskunnan alueella. Alueelta ei ole saatavissa paikkatietoaineistoja poroille tärkeistä elinympäristöistä. Jaatilanvaaran eteläpuolella sijaitsee erotusaita. Vaikutukset: Tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan kohdistuvat erityisesti kohteen länsipuolisille alueille, jossa virtaa Kemijoki ja sen varteen on sijoittunut runsaasti asutusta. Pääasiallinen asutuskeskittymä Kemijoen varrella sijaitsee kohtalaisen välimatkan päässä kohteesta, joten voidaan arvioida, ettei ainakaan merkittäviä haitallisia melu- tai välkevaikutuksia aiheutuisi. Kemijoen varren asutukselle tuulivoimaloiden rakentuminen näyttäytyy kuitenkin huomattavana muutoksena maisemassa, sillä Vammavaara on lähiympäristössään selkeästi erottuva kokonaisuus ja voimalat tulisivat joen rannalta tarkasteltuna hallitsemaan maisemaa. Maisemavaikutuksen kokijoita olisivat esimerkiksi Kemijoen rantojen asukkaat sekä jokea myötäilevällä Kemintiellä liikkujat. Tuulivoimarakentaminen ei estä retkeilyä alueen vaaroilla, mutta retkeilijät saattavat kokea tuulivoimarakentamisen haitallisena. Jatkotarkastelussa Narkauksen paliskunnalta on selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita ym. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset tulee arvioida. Yleisarvio soveltuvuudesta Kyseessä on pienehkö mutta yhtenäinen alue, joka tarkemmissa laskelmissa ei osoittautunut tuotannoltaan kovin lupaavaksi. Vaikutuksia tulisi selvittää tarkemmin mm. poronhoitoon. Alueen tuulivoimarakentamisen vaikutukset erityisesti maisemaan 74

78 ja kulttuuriympäristöön, mutta myös virkistykseen ja asutukseen ovat kohtalaisen suuret. Siten alueen ei katsota soveltuvan tuulivoimarakentamiseen hyvin. 75

79 Herva, Ranua (tarkastelualue 59) Sijainti ja rajautuminen Tarkasteltava alue sijaitsee Ranuan kunnassa, lähimmillään noin 9 km etäisyydellä Ranuan keskustasta itään. Laajuudeltaan alustavassa paikkatietoanalyysissä tunnistettu alue on noin 97 km 2. Myöhemmin rajausta on tarkennettu koskemaan paikkatietoanalyysissa tunnistetun ehdokkaan keski- ja eteläosia, jonka myötä tarkasteltavan alueen laajuus on noin 21 km 2. Tarkennetun rajauksen alueille sijoittuvat mm. Hervanvaara ja Juntinsuo. Pohjoisemman alueen läpi kulkee Posiontie. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Maasto on suovaltaista. Soiden joukosta nousee siellä täällä moreenikumpareita. Alueella sijaitsevia maastokohoumia ovat mm. Hervanvaara ja Pajuvaara. Suot ovat suurelta osin ojitettuja, paikoin esiintyy myös ojittamattomia tai puuttomia suoalueita. Soiden lomassa on muutamia pienialaisia lampia ja kohteen läpi virtaa Luiminkajoki. Alueen puusto on pääosin havupuustoa. Pohjamaalajina on pääosin paksuja turvekerroksia tai moreenia, myös pienialaisia karkean hiedan, hiekan ja soran sekä kalliomaiden alueita esiintyy. Pintamaalajina esiintyy siellä täällä soistumia ja ohuita turvekerroksia. Rakentamisolosuhteet siis vaihtelevat, paikoin ne saattavat olla heikohkot. Korkeusolosuhteet Alueen korkeussuhteet vaihtelevat välillä m mpy. Korkeus merenpinnasta on keskimäärin noin 188 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin noin 183 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,9-6,6 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,7-7,3 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Ranuan sähköasema sijaitsee kohdetta lähimpänä, noin 9 km etäisyydellä. Lähimmillään noin 6,5 km etäisyydellä luoteessa kulkee Pirttikoski-Ranuan 110 kv:n voimajohto. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Kohteen pohjoisosan halki kulkee seututie 941 eli Posiontie. Alueen ympäristössä kulkee joitakin yhdysteitä ja alueelle johtaa yksityisteitä. Ranuan keskusta on lähin suurempi keskus, se sijaitsee noin 9 km päässä kohteesta. Maankäyttö Rovaniemen maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) alueella on pääosin kaavamerkintä maa- ja metsätalousalue (MT), osin maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja.

80 Maisema ja kulttuuriympäristö 77 Tarkastelualue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Pohjanmaan maisemamaakuntaan ja tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutuun. Maisemamaakunnan alue on suhteellisen tasaista maastoa. Soita on paljon, muutoin aluetta hallitsevat metsät. Peltoja puolestaan on vähän, ne ovat keskittyneet jokivarsille. Seutu on harvaan asuttua; vesistöjen varrella on lähinnä yksittäisasutusta muutamien taajamien ohella. (Ympäristöministeriö 1992). Kohdealueella maisemakuva on pääosin metsäinen. Avoimia alueita ovat muutamat puuttomat suoalueet tai lammet. Vaarat muodostavat kumpuilevaa maisemaa. Lähimmillään noin 2 km etäisyydellä ympäristössä aukeaa joitakin järviä, esim. Ojajärvi ja Saarijärvi itäpuolella, Iso Kuukasjärvi ja Kuusijärvi länsipuolella. Niiden rannoilla sijaitsee jonkin verran asutusta. Kohdealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Vaikutukset: Maastokohoumille sijoittuvat voimalat saattavat paikoin näkyä pitkällekin ympäristössä. Ympäristö on kuitenkin metsäistä ja puusto katkaisee näkymiä monin paikoin. Näkymiä kohti voimaloita saattaisi avautua esimerkiksi ympäristön vesistöjen rannoilta, kuten Kuusijärveltä tai Kuukasjärviltä käsin. Lähialueilla ei kuitenkaan ole maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Voidaankin arvioida, ettei merkittäviä haitallisia maisemavaikutuksia tuulivoimaloiden rakentumisen myötä ilmenisi. Luonnonympäristö Kohteen lähistöllä sijaitsee suojellun petolinnun reviirejä. Simojoen rannat pohjoispuolella ovat SCI-direktiivin mukaista Natura-aluetta (FI ), sijaiten tarkemmin rajatusta jatkotarkastelualueesta lähes 5 km etäisyydellä. Myös itäpuolella aluetta lähimmillään noin 3 km etäisyydellä sijaitsee Varpusuo-Saarisuon Natura-alue, joka on sekä SCI- että SPA-direktiivien mukaisesti suojeltu ja samalla FINIBA- ja soidensuojeluohjelma-alue. Vaikutukset: Tarkastelualueen lähituntumassa on kaksi suojellun petolinnun pesäreviiriä, mikä aiheuttaa lisäselvitystarpeita ja voi rajoittaa alueen toteutusmahdollisuuksia. Alueen luonnontilaisten soiden, lampien ja alueen läpi virtaavan Luiminkajoen luontoarvot on hankkeen suunnittelussa otettava riittävällä tarkkuudella huomioon. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Alueen ympäristö on harvahkoon asutettua. Tarkemmin rajatuista alueista pohjoisemmalla sijaitsee yksittäisiä asuinrakennuksia..kohteen itäpuolella sijaitsee joitakin loma-asumuksia, lähimmillään noin 500 m etäisyydellä. Pääasiallisesti asutus on keskittynyt lähiseutujen vesistöjen rannoille yli 1,5 km etäisyydelle tarkasteltavista osa-alueista. Alueen pohjoisosassa kulkee Rovaniemen maakuntakaavan ulkoilu- sekä moottorikelkkailureitti.

81 Kohde sijaitsee Kuukaksen paliskunnan alueella. Alueelta ei ole ollut saatavissa paikkatietoaineistoja porotalouden kannalta tärkeistä porojen elinympäristöistä. Vaikutukset: Lähistön asutus on harvahkoa. Tarkemman suunnittelun myötä tulee lähimpään asutukseen kohdistuvia melu- ja välkevaikutuksia tutkia kuitenkin tarkemmin. Tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoitussuunnittelussa tulee huomioida myös ulkoilu- ja kelkkailureittien kulku alueella. Voimalat voidaan sijoittaa alueelle siten, että ne eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön. Voimaloiden äänet voivat paikoin kantautua retkeilyreitille, mutta vaikutus on paikallinen ja alueella liikkujille väliaikainen. Jatkoarvioinnissa on Kuukaksen paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yleisarvio soveltuvuudesta Kyseessä on melko tasaisessa maastossa ympäristöstään selkeästi kohoava laaja alue, jota on tarkemmassa suunnittelussa rajattu pienemmäksi. Alustavan arvion perusteella alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Alue soveltuu hyvin esimerkiksi tulevaisuuden varannoksi. Ranuan kunnan mukaan alueen jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota asutukseen; yksittäiset voimalat tulee sijoittaa siten, ettei rakentamisesta ja toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa alueen kiinteälle tai vapaa-ajan asutukselle. Jatkoarvioinneissa on myös selvitettävä tuulivoimarakentamisen vaikutukset maa- ja metsätalouteen, porotalouteen, turvetuotantoon ja alueiden virkistyskäyttöön. 78

82 Raiskio, Ranua (tarkastelualue 60) Sijainti ja rajautuminen Tarkasteltava laaja alue sijaitsee Ranuan kunnassa, noin 9 km etäisyydellä Ranuan keskustasta. Laajuudeltaan alustavassa paikkatietoanalyysissä tunnistettu alue on noin 126 km 2. Selvityksen edetessä rajausta on tarkennettu, jolloin kohteen laajuus on noin 63 km 2. Alueella sijaitsevat mm. Näätäaavan ja Makkaralatva-aavan suoalueet sekä Iso Pajuvaara. Varsinainen Raiskion kylä sijaitsee tarkastelualueen pohjoispuolella, Simojoen ja Heinisuontien varressa. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Maasto on hyvin soista, paikoin hieman kumpuilevaa. Puuttomia suoalueita on havupuuvaltaisten alueiden joukossa kohtalaisen paljon. Suot ovat pääosin ojittamattomia, jonkin verran esiintyy myös ojitettuja alueita. Pohjamaalaji on pääosin savea, joukossa on jonkin verran moreenilaikkuja. Pintamaalajina on paikoin ohutta turvekerrosta. Maaperän kantavuus on monin paikoin heikko ja rakentamisolosuhteet voivat olla osin huonot. Korkeusolosuhteet Alueen korkeussuhteet vaihtelevat välillä m mpy. Korkeus merenpinnasta on keskimäärin noin 143 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin noin 2 m. Tuuliolosuhteet ja tuotantoarvio Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 6-6,6 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,8-7,3 m/s. Aluetta on rajattu pienemmäksi ja alueelle on laadittu tuulimallinnus, jonka avulla saadaan tarkennettua tietoa teknis-taloudellisesta kannattavuudesta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan tuulisuus alueella 100 m korkeudella on 6,1 6,5 m/s ja 150 m korkeudella 6,9 7,2 m/s. Mallinnuksen perusteella alueelle olisi mahdollista sijoittaa enintään tuulivoimalaa. Kokonaiskapasiteetti on MW. Tuotantoarvio on h/a (150 m napakorkeus). Liittäminen sähköverkkoon Ranuan sähköasema sijaitsee lähimmillään noin 10 km päässä tarkastelualueesta. Noin 10 km etäisyydellä itäpuolella kulkee siitä lähtevä Pirttikoski-Ranuan 110 kv:n voimajohto. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Alueen itäpuolella lähimmillään noin 2,5 km etäisyydellä kulkee kantatie 78 eli Rovaniementie ja pohjoispuolella aluetta sivuaa Heinisuontie. Alueelle johtaa useampia yksityisteitä. Ranuan keskusta noin 9 km etäisyydellä on lähin suurempi keskus.

83 Maankäyttö 80 Rovaniemen maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) alueella on kaavamerkinnät maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) ja maa- ja metsätalousalue (MT). Kohde rajautuu kaakossa maakuntakaavan luonnonsuojelualueeseen (SL). Alueelle on merkitty myös useampia maankamaran ainesten ottoalueita (EO). Pohjoisosissa kohde sivuaa, tai osuu pieneltä osin Ranuan Simojoen rantaosayleiskaavan osa-alueelle 3. Kyseisessä osayleiskaavassa on alueella varaus maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) sekä loma-asutusalueille RA/2 ja RA/3. Alueella ei ole voimassa asemakaavoja. Maisema ja kulttuuriympäristö Tarkastelualue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Pohjanmaan maisemamaakuntaan ja tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutuun. Maisemamaakunnan alue on suhteellisen tasaista maastoa. Soita on hyvin paljon, muutoin aluetta hallitsevat metsät. Peltoja on hyvin vähän, ne ovat keskittyneet jokivarsille. Seutu on harvaan asuttua; vesistöjen varrella on lähinnä yksittäisasutusta muutamien taajamien ohella. (Ympäristöministeriö 1992). Myös varsinaisella kohdealueella suot, sekä metsäiset että puuttomat, hallitsevat maisemaa jatkuen kohdealueen ympäristössä kaikissa ilmansuunnissa. Suoalueiden välistä kohoilee pienipiirteisesti matalahkoja moreenikumpareita, joiden väliin sijoittuu muutamia pieniä lampia sekä puroja tai jokia. Näätäaavan suoalueella on turvetuotantoalue. Luoteispuolen Simojoenvarsi on viljelysmaisemaa. Simojoenvarsi sijaitsee vähintään 3 km etäisyydellä tarkemmin rajatusta alueesta. Tarkastelualueen lähistöllä ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Vaikutukset: Tarkasteltava alue sijoittuu melko lähelle ihmistoiminnan vyöhykettä, Simojoen varren eteläpuolelle. Paikoin voimalat saattaisivat näkyä Simojoelle, ainakin sijoittuessaan kohdealueen pohjoisosiin. Metsäinen ympäristö ja se, että kohde kohoaa ympäröivästä maastosta suhteellisen vähän, kuitenkin lieventää voimaloiden näkyvyyttä ympäristöönsä. Lähialueilla ei sijaitse maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Voidaan arvioida, että tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemavaikutukset eivät kyseisellä alueella olisi merkittäviä. Luonnonympäristö Paikkatietoanalyysissa tunnistettu alue rajautuu kaakkoispuolella Litokairan Naturaalueeseen (SPA/SCI-direktiivit), joka on myös IBA-alue (kriteerilajeina mm. kaakkuri, joutsen, metsähanhi), luonnonsuojelualue ja soidensuojeluohjelmakohde (Lapiosuon aarnialue). Alueen lähistöllä sijaitsee suojellun petolinnun pesäreviirejä. Vaikutukset: FINIBA-alueen suurikokoiset kriteerilajit sekä lähistöllä sijaitsevat suojellut suuren petolinnun pesäreviirit aiheuttavat lisäselvitystarpeita ja voivat vaikuttaa

84 alueen toteutumiseen. Tarkennetussa aluerajauksessa kohteen kaakkoispuolen luonnon arvokohteisiin on jätetty jonkin verran etäisyyttä. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Paikkatietoanalyysissa tunnistetulle alueelle sijoittuu muutamia yksittäisiä asumuksia, mutta tarkennetun rajauksen myötä niitä ei sijaitse alueella. Pääasiallisesti lähiympäristön asutus on keskittynyt luoteispuolella virtaavan Simojoen varteen pääosin yli 1 km etäisyydelle kohteesta. Itäpuolella muutamia asumuksia sijoittuu noin 4 km etäisyydelle tarkennetusta aluerajauksesta, Ranuan taajamaan on matkaa noin 10 km. Kohdealueen halki kulkee Rovaniemen maakuntakaavan osoittama ulkoilureitti (ur) sekä moottorikelkkailureitti (kr). Itäpuolella sijaitsee 4,5 km etäisyydellä pienehkö lähinnä harrastustoimintakäytössä oleva lentokenttä ja noin 6 km etäisyydellä Rovaniemen maakuntakaavan osoittama matkailupalvelujen alue (RM), eli Ranuan eläinpuisto. Kohdealue sijaitsee pääosin Sydänmaan, osin Kuukaksen paliskuntien alueella. Alueelta ei ole ollut saatavissa paikkatietoaineistoja porotalouden kannalta tärkeistä porojen elinympäristöistä. Vaikutukset: Merkittävimmin tuulivoimaloiden vaikutukset kohdistuisivat kohdealueella sijaitseville sekä luoteessa paikoin melko lähelle kohdealuetta sijoittuvalle Simojoen varren asutukselle. Laaja alue antaa kuitenkin liikkumavaraa tarkemmassa sijoitussuunnittelussa ja asutukselle kohdistuvat mahdolliset negatiiviset vaikutukset (mm. melu- tai välkevaikutukset) pystytään todennäköisesti välttämään kokonaan. Retkeilytoimintaan tuulivoimaloilla ei ole merkittävää vaikutusta. Paikoin voimaloiden äänet voivat kantautua retkeilyreitille, mutta vaikutus on paikallinen ja alueella liikkujille väliaikainen. Edelleenkin laaja kohdealue mahdollistaa voimaloiden sijoittelun jopa usean kilometrin etäisyydelle reitistä. Eläinpuistolle ei aiheudu erityisiä vaikutuksia; etäisyyttä on yli 6 km. Jatkoarvioinnissa on Sydänmaan ja Kuukaksen paliskunnilta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskuntien toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset poronhoidon kannalta tärkeille alueille tulee arvioida jatkosuunnittelun yhteydessä. Yleisarvio soveltuvuudesta Tarkastelualue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Alueen sisällä on turvetuotantoalue, joka tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa. Alue soveltuu kuitenkin hyvin esimerkiksi tulevaisuuden varannoksi. 81

85 Yhteenveto Rovaniemen tuulivoiman tarkastelualueisiin tulleesta palautteesta Tuulivoimaselvityksen alustavia tuloksia esiteltiin maakuntakaava-alueen kunnille (Rovaniemi, Ranua) Rovaniemellä Kunnille ja verkkoyhtiöille lähetettiin selvitysaineisto lausuntoja varten. Tähän lukuun on koottu yhteenveto selvitykseen kunnilta saadusta palautteesta. Verkkoyhtiöiltä saatu palaute on koottu tuulipuistojen sähkönsiirtoa käsittelevässä osiossa lukuun 7.2. Rovaniemen alueen maakuntakaavoituksen päivitys käynnistyy arviolta vuoden 2012 loppupuolella. Rovaniemen kaupungin lausunnossa todetaan Rovaniemen alueella olevan merkittävä tuulivoimarakentamisen potentiaali. Lausunnon mukaan tuulivoimaselvityksessä on kerätty monipuolisesti ja kattavasti taustatietoa tuulivoimarakentamisen tarkempaan suunnittelua varten ja se palvelee myös vuoden 2012 loppupuolella käynnistyvää Rovaniemen maakuntakaavan tarkistamista. Vasta maakuntakaavan tarkistamisen yhteydessä on mahdollista hoitaa MRL:n mukainen vuorovaikutusprosessi. Maakuntakaavan tarkistuksen jälkeen voidaan laatia yleiskaava tarpeellisin oikeusvaikutuksin. Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tuulivoimaselvityksen käytännön työtä on ohjannut Lapin liiton asettama työryhmä, johon on kuulunut kolme Lapin liiton edustajaa ja neljä Lapin Ely-keskuksen edustajaa. Kuntien edustajia ei ollut työryhmässä, vaikka tuulivoimaloiden toteuttaminen ja niiden vaikutukset kohdistuvat hyvin monilta osilta kuntiin, kunnan osa-alueisiin, kuntalaisiin, yrittäjiin, seuroihin ja yhdistyksiin. Kunnille asia on esitelty yhdessä tilaisuudessa. Ranuan kunta toteaa lausuntonaan, että kunta suhtautuu myönteisesti Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityksessä esitettyihin mahdollisiin tuulivoimapuistoalueisiin eikä kunnalla ole huomautettavaa alueiden rajauksiin. Kunnanhallitus toteaa, että tuulivoimapuistoista aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät maisemaan, meluun, valon ja varjon aiheuttamaan välkkeeseen sekä lintuihin ja eläimiin. Tuulisähkötuotannosta ei kuitenkaan tule muita päästöjä ympäristöön, ilmaan tai maaperään. Tuulipuistojen perustaminen tukee uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja näin ollen omalta osaltaan vähentää kasvihuonekaasujen muodostumista. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että hankkeiden mahdollisen realisoitumisen myötä tulee vaikutusten arvioinnin yhteydessä kiinnittää huomiota Hervan alueen asutukseen. Tarkemmassa suunnittelussa yksittäiset voimalat tulee sijoittaa siten, ettei rakentamisesta aiheudu kohtuutonta haittaa alueen kiinteälle tai vapaa-ajan asutukselle. Muissa kohteissa asutukselle aiheutuva haitta on lähinnä maisemallinen. Jatkoarvioinneissa on myös selvitettävä tuulivoimapuistojen vaikutukset maa- ja metsätalouteen, porotalouteen, turvetuotantoon ja alueiden virkistyskäyttöön.

86 Rovaniemen maakuntakaava-alue, yhteenveto ja kokonaispotentiaali Rovaniemen maakuntakaava-alueella on ollut jatkotarkastelussa kahdeksan aluetta, joiden yhteispinta-ala alustavissa tarkasteluissa oli jopa 690 km 2. Selvityksen myötä tarkennettujen aluerajausten yhteispinta-ala on noin 300 km 2. Alueista parhaiksi arvioituihin seitsemään kohteeseen on laadittu tuulimallinnus ja tuotantolaskelma maksimivaihtoehdolle. Laskelmien, pinta-alojen ja vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan todeta, että Rovaniemen alueella on merkittävä tuulivoimarakentamisen potentiaali, jopa 950 MW. Selvityksen perusteella Rovaniemen alueella on muutamia tuotannoltaan potentiaalisia kohteita, mm. alueet 31, 32 ja 38. Selvitysalueella on myös useita laajoja potentiaalisia kohteita, jotka soveltuisivat tulevaisuuden varannoksi, mm. alueet 59 ja 60. Miltei kaikilla alueilla edellytetään kuitenkin tavallista korkeampia tuulivoimaloita, jotta päästään teknis-taloudellisesti kannattaviin tuotantolukuihin. Paikkatietoanalyysin ja teknistaloudellisen vertailun sekä ympäristövaikutusten arvioinnin kautta tunnistettiin useita laajoja alueita, joilla oli ympäristöään parempi tuulisuus ja suoraan poissulkevia tekijöitä ei esiintynyt. Näistä parhaimmiksi arvioidut alueet otettiin jatkotarkasteluun. Myös muita selvityksen aikana paikkatietomenetelmin tunnistettuja alueita voidaan mahdollisesti osoittaa maakuntakaavoituksessa esimerkiksi tulevaisuuden varantona, tuulivoiman suunnitteluun soveltuvina alueina. Yleisesti koko alueella suunnittelua rajoittavat erityisesti luontoarvot ja maisemavaikutusten laajuus. Erityisesti vaikutukset Kemijokivarren maisemakuvaan saattavat paikoin olla merkittäviä. Vaikutuksia valtakunnallisiin arvokohteisiin ei kuitenkaan merkittävästi aiheudu tai vaikutukset ovat vähäisiä. Vakituinen ja vapaa-ajan asutus rajoittavat tuulivoimarakentamisen sijoittamista jonkin verran mutta eivät merkittävästi. Tämä varmistettiin jo selvitystyön alkuvaiheessa asettamalla paikkatietoanalyysissä asutuskeskittymille (taajamat, kylät ja pienkylät) riittävät suojavyöhykkeet. Yksittäisten asumusten osalta erityisesti meluvaikutukset tulee ottaa huomioon tarkemmassa sijoitussuunnittelussa. Myös vaikutukset poronhoitoon saattavat olla paikoin haitallisia; näitä on tarpeen selvittää tarkemmin hankkeiden jatkosuunnittelun yhteydessä. Lentoliikenteen esterajoituspinnat saattavat joillakin alueiden osilla rajoittaa korkeimpien voimaloiden käyttöä, lentoasemista etäämmällä olevilla alueilla rajoituksia on kuitenkin hiljattain lievennetty. Tuulivoima-alueiden verkkoliittymisen määrittäminen ei ole ollut mahdollista yleispiirteisessä selvityksessä, ja liittäminen sähköverkkoon edellyttää tarkempaa suunnittelua. Joillakin alueilla sähkönsiirron rakentaminen voi aiheuttaa merkittävämpiä vaikutuksia kuin tuulivoimalat, ja vaikutuksia tulee tarkastella riittävän laajana kokonaisuutena yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakunnallinen tuulivoimaselvitys kokoaa laajamittaista ja monipuolista tietoa tuulivoimarakentamisen tarkempaan suunnitteluun. Selvitys toimii myöhemmin käynnistyvien maakuntakaavojen tausta-aineistona. Asukkailla ja muilla osallisilla on kaavan valmistelun aikana mahdollisuus esittää mielipiteitä tarkastelluista alueista, osallistua vuoropuheluun ja siten edelleen vaikuttaa alueiden laajuuteen ja rajautumiseen.

87 84

88 85 5 TUULIVOIMASELVITYS ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA-ALUEELLA 5.1 Tarkastelualue Itä-Lapin maakuntakaava-alue käsittää Savukosken, Pelkosenniemen, Sallan ja Posion kunnat sekä Kemijärven kaupungin. Lapin eteläosien tuulivoimaselvityksessä tunnistettiin useita alustavia alue-ehdokkaita Itä-Lapin maakuntakaava-alueelta. Jatkotarkasteluun näistä valittiin 10 alue-ehdokasta. Tietyin reunaehdoin jatkotarkasteluun valittiin 9 ehdokasta. Tämä luku sisältää kaikkien jatkotarkasteluun valittujen alueiden kohdekuvaukset sekä vaikutusten arvioinnit. Kohteiden alustavat nimet on valittu karttatarkastelun perusteella, ja nimiä on täsmennetty aluerajausten tarkentumisen yhteydessä. Kuva 16 Maisemakuvaa Itä-Lapin selvitysalueelta, Kemijärveltä.

89 86 Kuva 17 Kohdealueet Itä-Lapin maakuntakaava-alueella

90 Kohdealueet jatkosuunnitteluun Vasatunturi Vasatunturinniekka Kaitavaara, Savukoski-Pelkosenniemi (tarkastelualue 1) Sijainti ja rajautuminen Kahdesta paikkatietoanalyysissä tunnistetusta osa-alueesta muodostuva kohdekokonaisuus sijaitsee valtaosin Savukosken kunnassa, pieneltä osin Pelkosenniemen kunnan alueella. Savukosken keskustaan on etäisyyttä noin 4 km. Osaalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 81 km 2. Tarkemman tuulimallinnuksen yhteydessä aluerajausta on pienennetty ja yhtenäistetty, jonka jälkeen alueen laajuus on noin 43 km 2. Rajatulle tarkastelualueelle sijoittuvia vaaroja ja tuntureita ovat mm. Vasatunturi, Polvivaara, Vasatunturinniekka, Kaitavaara ja Nivatunturi Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Alueen vaarojen ja tuntureiden huiput ovat paikoin kivikon peitossa, tarkemman tarkastelualueen ulkopuolelle jäävän Kivitunturin laki on osin avokallioinen. Vaarojen ja tuntureiden väliset painaumat ovat ojitettua suoaluetta. Paikoin esiintyy puuttomia alueita, mutta pääosin alue on havumetsän, vähäiseltä osin lehtimetsän peitossa. Pohjamaalajina on pääosin moreeni, joukossa on myös pienehköjä savialueita, kalliomaita, kivikkoja ja kalliopaljastumia. Näin ollen rakentamisolosuhteet ovat vaihtelevat. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet alueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on noin 285 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 40 m. Tuuliolosuhteet ja tuotantoarvio Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,4-6,7 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,2-7,4 m/s. Aluetta on rajattu pienemmäksi ja alueelle on laadittu tuulimallinnus, jonka avulla saadaan tarkennettua tietoa teknis-taloudellisesta kannattavuudesta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan tuulisuus alueella 100 m korkeudella on 5,9 7,9 m/s ja 150 m korkeudella 6,6 8,4 m/s. Mallinnuksen perusteella alueelle olisi mahdollista sijoittaa enintään 45-50tuulivoimalaa. Kokonaiskapasiteetti on MW. Tuotantoarvio on h/a (150 m napakorkeus). Liittäminen sähköverkkoon Lähin sähköasema on Kokkosniva 110 kv, etäisyyttä on noin 20 km. Alueen lähistöllä on kehitteillä kaivoshankkeita, joiden yhteydessä lähistölle rakennettaisiin mahdollisesti uusia voimajohtoja, esimerkiksi Kursusta Akanvaaran kautta Savukoskelle

91 Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia 88 Tarkastelualueen kaakkoispuolella lähimmillään noin 1 km etäisyydellä kulkee seututie 965 eli Pelkosenniementie, jolta johtaa alueelle yksityisteitä. Maankäyttö Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) alue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), osin maa- ja metsätalousaluetta, jolla ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), osin virkistysaluetta (V). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Maisema ja kulttuuriympäristö Suomen maisemamaakuntajaossa kohde luokitellaan kuuluvaksi Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaan, tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa kohde on Aapa-Lapin seutua. Aapa-Lapin seutu kokonaisuutena on soiden valtaamaa aluetta ja maasto on ympäröiviin alueisiin nähden melko tasaista. Erityisesti seudun itäpuolella, jonne tarkasteltava kohdealue sijoittuu, vaarat kohoavat yksittäin tai pieninä ryhminä muun seudun ylle. (Ympäristöministeriö 1992). Varsinainen kohdealue koostuu ryppäästä vaaroja ja tuntureita, joita ympäröivät suot. Erityisesti länsipuolella avautuvat laajat suot Sakkala-aapa ja Lämsänaapa. Ympäristössä virtaa jokia; itäpuolella Kemijoki, eteläpuolella Tenniöjoki. Jokivarsiin on sijoittunut harvakseltaan asutusta. Muutoin tarkastelualueen läheisyydessä on hyvin vähän asutusta. Lähimmillään noin 8 km etäisyydellä kohteen itäpuolella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristökohde, Salpalinjan Iso-Sarvilampi. Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Iso- Sarvilammella sijaitsee mm. kivistä rakennettu panssarieste. Noin 16 km etäisyydellä kohteen lounaispuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Kairalan kylä. Se on osa Kemijoen jokivarsiasutusta ja kirkkomaisemia. Kairala on nauhamaisesti Kemijoen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä, jonka länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. (RKY 2009). Kairalan alue on myös valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja Etelä-Lapin kulttuuriympäristöohjelman kohde. Vaikutukset: Tuulivoimarakentaminen erämaaluonteisella vaara- ja tunturialueella tuo uuden, rakennetun, teollisen elementin alueen maisemaan. Voidaan olettaa, että kohdealueen sijoittuessa ympäristöstään kohoavalle vaara-alueelle, saattavat tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ulottua laajalle alueelle ympäristössä. Lähialueella ei ole kuitenkaan sellaisia yksittäisiä kohteita, joille maisemahaittojen arvioitaisiin olevan erityisen merkittäviä. Lähiympäristön maisema- tai kulttuuriympäristökohteet sijaitsevat suhteellisen pitkän etäisyyden päässä, monin paikoin maaston ja puuston muodostamien näköesteiden takana. Tuulivoimarakentamisen sijoittuessa kauas asutuksesta, asumattomaan maisemaan, ovat muutokset luonto- ja erämaapainotteiseen maisemakuvaan kuitenkin kohtalaisen suuret.

92 Luonnonympäristö 89 Suojellun petolinnun pesäreviirejä sijoittuu lähistölle. Tarkastelualueen länsipuolella 1,5 km etäisyydellä on laajahko FINIBA-alue, joka on osittain myös IBA-alue ja Naturaalue (SPA/SCI-direktiivit). Samaan kokonaisuuteen liittyy myös soidensuojeluohjelmaalue. Vaikutukset: Alkuperäinen paikkatietoanalyysissä tunnistettu alue sijoittuu varsin lähelle uhanalaisen petolinnun pesäreviiriä. Reviirin linnut joutuisivat saalistamaan lähes yksinomaan hankealueella. Myös toinen reviiri sijaitsee kohteen välittömässä läheisyydessä. Nämä on otettava riittävällä tarkkuudella huomioon kohteen jatkosuunnittelussa. Tarkastelualueen länsipuolella noin 1,5 km etäisyydellä sijaitsevat laajat FINIBA-, IBA- ja Natura-alueet (SPA/SCI-direktiivit) sekä soidensuojeluohjelma-alue saattavat rajoittaa alueen hyödyntämismahdollisuuksia. Jatkosuunnittelussa tulisi selvittää, voidaanko aluerajausta muuttaa siten, että petolintureviirit rajataan vielä nykyistä selkeämmin hankkeen vaikutusalueen ulkopuolelle. Lisäksi läheiset suojelualueet tulee huomioida niihin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Aluerajausta on pienennetty; alue on kuitenkin edelleen laaja, joten tarkemmassa suunnittelussa on mahdollista ottaa luontoarvoja erityisesti huomioon. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Lähiseutujen asutus on harvaa. Kohdealueelle sijoittuu yksittäinen loma-asumus ja muutamia vakituisia ja loma-asumuksia sijaitsee lähimmillään noin 1 km päässä kohteen pohjoispuolella sekä kaakkoispuolella. Lähin asutuskeskittymä on Savukosken kirkonkylän keskusta yli 6 km etäisyydellä. Muutoin yksittäisasutusta on jonkin verran lähiseutujen suurempien teiden varrella. Kohdealueen lähistölle sijoittuu Itä-Lapin maakuntakaavan osoittama virkistysalue (V), joka käsittää Kivitunturin alueen. Alueella kulkee Kivitunturin retkeilypolku, jonka varrelle sijoittuu mm. useita näköalapaikkoja. Näkymät saattavat reitin varrelta avautua jopa kymmenien kilometrien päähän. Itä-Lapin maakuntakaavassa Kivitunturi- Vasatunturin alueen mainitaan kuuluvan tärkeimpiin matkailuun liittyviin alueisiin. Kohde sijoittuukin eteläosiltaan maakuntakaavan osoittamalle laajalle matkailun vetovoima-alueelle. Kohdealue sijaitsee Oraniemen paliskunnan alueella. Porojen kevät- ja syyskierto kulkee alueen läpi. Kohde sijaitsee jäkälälaitumen alueella. Kohteen eteläpuolella noin 2 km etäisyydellä sijaitsee porojen erotuspaikka ja kämppä. Vaikutukset: Asutuksen harvalukuisuuden ja välimatkojen perusteella voidaan arvioida, että tuulivoimalat eivät aiheuttaisi merkittäviä asutukseen kohdistuvia vaikutuksia esimerkiksi melun ja välkkeen osalta. Laaja kohdealue mahdollistaa myös sijoitussuunnittelulle useita vaihtoehtoja. Kuitenkin esimerkiksi alueella liikkuvat retkeilijät saattavat kokea tuulivoimalat paikoin häiritsevinä; tuulivoimarakentaminen muuttaisi ympäristöä luonteeltaan teollisemmaksi ja

93 selvästi rakennetummaksi. Toisaalta tuulivoimalat voivat myös muodostaa alueelle oman matkailunähtävyytensä. Maakuntakaavan virkistysalueen rajaamista kohdealueen ulkopuolelle tulisi harkita tarkemmassa suunnittelussa. Jatkoarvioinnissa on Oraniemen paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita ym. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset poronhoidon kannalta merkittäviin alueisiin tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yleisarvio soveltuvuudesta Alue soveltuu selvityksen perusteella tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti. Teknisesti tarkasteltuna alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen hyvin; jo matalammilla voimalakorkeuksilla päästään laskelmien mukaan kannattaviin tuotantolukuihin. Alue on kooltaan suuri, mikä mahdollistaa liikkumavaraa tarkemmassa suunnittelussa. Aluetta on rajattu mm. luonto- ja virkistysarvojen perusteella jonkin verran pienemmäksi. Sähköverkkoon liittymisen kustannukset edellyttäisivät suurta tuulipuistoa. Suojeltuja petolinnun reviirejä sijaitsee läheisyydessä, mikä saattaa rajoittaa toteutettavuutta. Vaikutuksia alueen erämaan luonteeseen sekä suhdetta maakuntakaavassa osoitettuun virkistysalueeseen ja reitteihin on selvitettävä jatkosuunnittelussa tarkemmin. Savukosken kunnan mukaan tarkastelualueen paliskunnan porotaloutta koskeva kanta on tärkeä jatkosuunnittelun edellytys. Lisäksi tuulivoimaloiden jatkosuunnittelussa ja sijoittelussa on otettava huomioon erityisesti maisemalliset seikat, retkeilykäyttö sekä luontoarvojen suojelu. Pelkosenniemen kunnan mukaan tarkastelualue on uhanalaisten lajien keskeistä esiintymisaluetta ja jatkoselvittelyssä on otettava huomioon varsinaisten suoja-alueiden lisäksi kuinka suuret petolinnut reviiriään käyttävät. Mikäli Soklin kaivoshanke toteutuu, uusi voimajohto lisäisi alueen kannattavuutta ja taloudellisia toteutusmahdollisuuksia. Täten alue on em. rajauksilla hyvä ottaa maakuntakaavan tuulivoima-alueeksi. 90

94 Jänesselkä Maaimmainen Sotatunturi, Savukoski (tarkastelualue 2) Sijainti ja rajautuminen Kahdesta osa-alueesta koostuva tarkastelualue sijaitsee Savukosken kunnassa. Savukosken keskustaan on matkaa yli 50 km. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 30 km 2. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Tarkastelualueen muodostavat Maaimmainen Sotatunturi ja Jänesselkä. Vaarojen rinteet ovat pääosin havumetsän peitossa. Vaarojen väliin jää pienialaisia soisia painanteita, jotka ovat ympäristössä monin paikoin puuttomia. Pääosin kohdealueen maaperä on moreenia. Maaimmaisen Sotatunturin laella on laaja rakkakivikko, Jänesselän laen rakkakivikko on pienialaisempi. Vaarojen rinteillä esiintyy myös paikoin kalliomaita sekä karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Siellä täällä on myös soistumia ja ohuita turvekerroksia. Rakentamisolosuhteet ovat vaihtelevat. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet alueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on noin 320 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 30 m. Tuuliolosuhteet Tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,6-6,5 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,4-7,2 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Kohteen lähellä ei ole verkkoa tai sähköasemia. Etäisyys Sokliin on yli 30 km. Kohteen pohjoispuolella noin 1-2 km etäisyydellä on Soklin suunniteltu voimajohdon linjaus. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Osa-alueiden välillä kulkee yksityistie. Alueiden pohjoispuolella kulkee yhdystie noin 5 km etäisyydellä. Maankäyttö Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) alueella on kaavamerkintä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Soklin kaivoshankkeen maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) alueen läpi on merkitty ohjeellinen linjaus sähkölinjalle. Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Maisema ja kulttuuriympäristö Kohdealue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaan, tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa alue on Itä-Lapin tunturija vaaraseutua. Tätä seutua luonnehtivat jyrkkäpiirteiset vaara- ja tunturimaat. Seudun itäosassa, johon kohdealue lukeutuu, on maasto kaikkein jyrkintä ja suot vähäisiä. Asutus on harvaa. (Ympäristöministeriö 1992).

95 Kohdealueen maisemaa hallitsevat vaarat, joita kohoaa kohdealueen ympäristössä kaikissa ilmansuunnissa. Tiet halkova aluetta harvakseltaan, lähin asutus sijoittuu useiden kilometrien etäisyydelle. Kemijoki virtaa kohteen länsipuolella noin 8 km etäisyydellä. Kohdealue on koko selvitysalueen erämaamaisinta osaa. Kohdealueesta noin 2 km etäisyydellä länsipuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, vuonna 1951 rakennettu Reutuvaaran savottakämppä. Se kuuluu myös Lapin kulttuuriympäristöohjelmaan. Kohdealueen pohjoispuolella noin 8 km etäisyydellä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde, Tulppion konesavotta. Se on maamme ensimmäinen konesavotta, joka rakennettiin Kemi-yhtiön toimesta paikalle Radan jäännöksiä ja rakennusten pohjia on yhä nähtävissä maastossa. (RKY 2009). Vaikutukset: Lähiseutujen asutus on hyvin harvaa. Ympäristöstään kohoavat vaarat ja niille sijoittuvat voimalat saattavat paikoin näkyä maisemassa kauas. Erämaaluonteiseen maisemaan tuulivoimarakentaminen loisi nykyistä merkittävästi rakennetumman, teollisemman tunnun. Mikäli Soklin kaivoshanke toteutuu, alueen maisema muuttuu merkittävästi. Tuulivoimarakentaminen merkittävästi muuttuneessa maisemassa on vaikutuksiltaan vähäisempää kuin erämaaluonteisessa maisemassa. On mahdollista, että voimalat näkyvät mm. Reutuvaaran 2 km etäisyydellä sijaitsevalle savottakämpälle. Ympäristössä lukuisat muut vaarat saattavat kuitenkin osin peittää näkymiä voimaloiden suuntaan. Tuulivoimarakentaminen muodostaisi uuden ajallisen kerrostuman arvokkaan kulttuuriympäristön lähimaisemaan. Vaikutuksia tulisi tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä esimerkiksi voimaloiden sijoittelun keinoin. Voidaan kuitenkin arvioida, ettei yksittäisen, metsäteollisuuteen liittyvän kulttuuriympäristökohteen arvo ainakaan merkittävästi heikkenisi tuulivoimarakentamisen myötä. 92 Luonnonympäristö Kohdealueen ulkopuolelle luoteen suunnalle sijoittuu suojellun petolinnun pesäreviirejä. Tarkastelualueesta 8 km itään sijaitsee FINIBA- ja IBA-alue, joka on myös Natura-alue. Vaikutukset: Tarkastelualueen ulkopuolella mutta alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee uhanalaisen petolinnun reviiri, joka tulee riittävällä tarkkuudella ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien puronotkojen ja avosoiden luontoarvot tulee myös ottaa riittävällä tarkkuudella huomioon. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Lähiympäristössä on hyvin vähän asutusta. Muutama yksittäinen loma-asumus sijaitsee pohjoispuolella lähimmillään 4-5 km etäisyydellä. Loma-asutusta on keskittynyt jonkin verran kohteen länsipuolelle Kemijoen varteen noin 8 km päähän.

96 Alueen ympäristössä kulkee vaellusreittejä, ei kuitenkaan aivan lähiympäristössä. Esimerkiksi Itä-Lapin maakuntakaavan osoittama ulkoilureitti (ur) kulkee noin 5 km etäisyydellä kohteen koillispuolella ja se on samalla osa ns. UKK-reittiä. Samperin veturitien kävelyreitti kulkee pohjoispuolella lähimmillään noin 6 km päässä. Noin 9 km etäisyydellä länsipuolella Kemijoella kulkee melontareitti. Kohdealue sijaitsee Kemin-Sompion paliskunnan alueella. Porojen kevätkierto kulkee alueella. Kohde sijoittuu luppolaitumen alueelle. Vaikutukset: Etäisyyttä lähimpään asutukseen on useita kilometrejä. Näin ollen voidaan arvioida, ettei asutukseen kohdistu merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi melun ja varjostuksen/välkkeen osalta. Merkittävämmät retkeilyreitit kulkevat useiden kilometrien etäisyydellä kohteesta. Reiteiltä tarkasteltuna voimalat saattavat paikoin muuttaa maisemakuvaa. Erämaanomaisen tunnelman muuttuminen kohti teollisempaa ympäristöä saatetaan kokea negatiivisena muutoksena. Jatkoarvioinnissa on Kemin-Sompion paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidunja vasoma-alueita ym. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset poronhoidon kannalta tärkeisiin alueisiin tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. 93 Yleisarvio soveltuvuudesta Tarkastelualueella on suunnitellun Soklin sähkölinjan läheisyydessä kaksi maastokohoumaa, joilla tuulisuus on kohtalainen. Alue voisi mahdollisesti soveltua tulevaisuuden varannoksi. Sähköverkkoon liittyminen ei ole taloudellista ilman Soklin kaivoshankkeen toteutumista. Suojeltujen petolintujen pesäreviirien läheisyys saattaa rajoittaa toteutettavuutta. Savukosken kunnan mukaan alueen paliskunnan porotaloutta koskeva kanta on tärkeä jatkosuunnittelun edellytys. Lisäksi tuulivoimaloiden jatkosuunnittelussa ja sijoittelussa on otettava huomioon erityisesti maisemalliset seikat, retkeilykäyttö sekä luontoarvojen suojelu.

97 Varsatunturi Karvakkoselkä Tarsavaara, Kemijärvi (tarkastelualue 13) Sijainti ja rajautuminen Laaja kohdealue sijaitsee Kemijärven kaupungin alueella. Kemijärven keskusta sijaitsee lähimmillään noin 10 km etäisyydellä kohteesta kaakkoon. Tarkastelualue sijoittuu useille pienehköille vaaroille ja kohoumille, joita ovat pohjoisesta etelään liikuttaessa mm. Maksamopalo, Otusvaara, Vanhaniemenselkä, Kuusiselkä, Tarsavaara, Katajaselkä, Vanhapalo ja Karvakkoselkä. Paikkatietoanalyysissä tunnistetun kohteen pinta-ala on noin 59 km 2, tarkemmin rajatun alueen laajuus on noin 45 km 2. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Tarkastelualue koostuu useista vaaroista, joiden väliin jää pääosin ojitettuja suopainanteita. Vaarojen rinteet ovat havupuuston peitossa, suot ovat paikoin myös puuttomia. Kohdealueen maaperä on pääosin moreenia ja savea. Paikoin esiintyy pienialaisia turvekerrostumia. Rakentamisolosuhteet ovat siten vaihtelevat. Korkeusolosuhteet Alueen korkeusolosuhteet vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on noin 273 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 24 m. Tuuliolosuhteet ja tuotantoarvio Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,7-6,9 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,5-7,6 m/s. Aluetta on rajattu pienemmäksi ja alueelle on laadittu tuulimallinnus, jonka avulla saadaan tarkennettua tietoa teknis-taloudellisesta kannattavuudesta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,9 7,4 m/s ja 150 m korkeudella 6,9 7,9 m/s. Mallinnuksen perusteella alueelle olisi mahdollista sijoittaa enintään tuulivoimalaa. Kokonaiskapasiteetti on MW. Tuotantoarvio on h/a (150 m napakorkeus). Esimerkkinä tuulivoimarakentamisen toteutumisesta tarkastelualueella on laadittu havainnekuva (liite 11). Liittäminen sähköverkkoon Kohdealueen läheisimmät sähköasemat sijaitsevat Kemijärven ympäristössä, lähimmillään noin 6 km etäisyydellä. Kohteen itäpuolella kulkee Kemijärven ja Pelkosenniemen välinen 110 kv:n voimajohto muutaman kilometrin etäisyydessä. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Kohdealueen itäpuolitse kulkee Sodankyläntie (valtatie 5, E63) lähimmillään noin 4 km etäisyydellä. Alueelle johtaa yhdystie. Kemijärvi on lähin keskus, noin 10 km etäisyydellä.

98 Maankäyttö 95 Kohdealue on Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Kohdealueen läpi pohjois-eteläsuuntaisesti kulkee maakuntakaavaan merkitty moottorikelkkailureitti. Kohdealueella ei ole voimassa yleistai asemakaavoja. Kohdealueen pohjoispuolella sijaitsee Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitettu matkailupalvelujen alue, Pyhätunturi. Maisema ja kulttuuriympäristö Suomen maisemamaakuntajaossa kohde luokitellaan kuuluvaksi Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaan. Tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa kohde on Peräpohjolan vaara- ja jokiseutua, jonka maisemalle ovat ominaisia lukuisat jyrkästi kumpuilevat vaara-alueet, jopa muutamat tunturit. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat pääasiallisesti keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992). Kohdealue sijoittuu ylänköalueelle, joka muodostuu useista pienistä pohjoiseteläsuuntaisesti ryhmittyneistä vaaroista. Tarkastelualueen itäpuolella Kemijoen laaksoalue hallitsee maisemakuvaa. Lähimmillään Kemijoki ulottuu noin 5 km itään kohteesta. Kemijoen varrelle ja Sodankyläntien varteen on keskittynyt asutusta sekä jonkin verran viljelyalueita. Paikkatietoanalyysissa tunnistetusta kohteesta muutaman kilometrin etäisyydellä sijaitsee joitakin pienehköjä järviä kuten Komio-, Suopanki-, Javarus- ja Tunturijärvet luoteispuolella ja Outijärvi, Ylijärvi sekä Peltojärvi itäpuolella. Osassa järvistä rannat ovat asutus- ja loma-asutuskäytössä. Pohjoispuolella kohoaa Pyhätunturi. Kohteen länsipuolella 2 km etäisyydellä sijaitsee Lapin kulttuuriympäristöohjelman kohde Javaruksen kylä, jossa on vanhaa, 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevaa rakennuskantaa (RKY 1993). Kemijoen varrella, Tapionniemen kylän kohdilla, noin 8 km etäisyydellä kohdealueesta itään sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Oinaan ja Tapionniemen alueet, jotka ovat Kemijoen jokivarsiasutukseen ja kirkkomaisemiin kuuluvia kohteita. Nämä kohteet edustavat Kemijoen varteen luvuilla syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta (RKY 2009). Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa. Vaikutukset: Tuulivoimarakentaminen sijoittuu ympäristöstään kohoaville vaaroille; maisemavaikutuksia kohdistuu esimerkiksi kohteen kaakkoispuolelle 4 km etäisyydellä sijaitsevalle Peltojärvelle. Tänne ainakin Karvakkoselälle sijoittuvat voimalat todennäköisesti näkyisivät selkeästi. Jatkotarkastelussa kohdealuetta on rajattu pohjoispuolelta, jolloin etäisyyttä pohjoispuolelle Pyhätunturille on noin 15 km. Tällä etäisyydellä voimalat vielä näkyvät erityisesti kirkkaalla säällä, mutta rakenteet eivät enää hallitse maisemaa, ja Varsa- ja Javarustunturit mahdollisesti peittävät näkymät tuulivoimaloiden suuntaan. Kohdealueen tuntumaan sijoittuva tunturikokonaisuus Jäkälätunturi-Outitunturi- Javarustunturi kohoaa ympäristöstään selkeästi ja samalla sovittaa mittasuhteiltaan myös suuret tuulivoimarakennelmat paremmin ympäristöönsä. Tuulivoimarakentaminen tuo kuitenkin luonto- ja erämaapainotteiseen

99 vaaramaisemaan teollisen elementin ja uuden ajallisen kerrostuman, joka muuttaa maisemakuvan luonnetta. Voimalat saattavat näkyä ja aiheuttaa visuaalisia vaikutuksia myös länsipuolelle kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle Javaruksen kyläalueelle. Lähistön valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Kemijoen varrella Oinaan ja Tapionniemen kylein alueella jäävät kohdealueeseen nähden näkymälinjoja katkaisevien maastonkohoumien (mm. Näätävaara, Lehmiselkä, Outitunturi) taakse, joten todennäköisesti tuulivoimalat eivät näy arvokkaalle kulttuuriympäristöalueelle ainakaan merkittävästi. Luonnonympäristö Paikkatietoanalyysissa tunnistettu kohde rajautuu pohjoispuolella Javarustunturin Natura-alueeseen (FI ), joka on luontodirektiivin perusteella suojeltu SCI-alue. Natura-alueen yhteydessä sijaitsee myös Javarustunturin soiden sekä osittain vanhojen metsien suojeluohjelmakohde. Aluerajausta on kuitenkin tarkennettu siten, että pohjoispuolen luontoarvojen ja tuulivoimaloiden väliin jää etäisyyttä. Alueen lähistöllä sijaitsevalla Natura-alueella on suojellun petolinnun pesäreviirejä. Vaikutukset: Merkittävimmät mahdolliset vaikutukset liittyvät läheiseen uhanalaisen petolinnun pesäreviiriin, jonka huomioon ottaminen jatkosuunnittelussa on keskeistä. Muun linnuston osalta välittömän lähialueen huomioitavia kohteita ovat Hormuaapa sekä alueen pienvesistöt. Läheisen Natura-alueen suojeluperusteina oleviin luontoarvoihin (SCI) ei hankkeesta arvioida aiheutuvan merkittäviä haittavaikutuksia. Paikkatietoanalyysissa tunnistetun kohteen pohjoisosat on kuitenkin rajattu pois luontoarvojen turvaamiseksi. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Lähistön asutus ei ole erityisen runsasta. Muutamia yksittäisiä asumuksia sijoittuu paikkatietoanalyysissa tunnistetulle kohdealueelle, mutta tarkemman aluerajauksen myötä asumukset jäävät kohteen ulkopuolelle. Komiojärven ympäristössä on lomaasutusta ja Javarusjärven rannoilla sekä loma- että vakituista asutusta tarkennetusta aluerajauksesta noin 4 km etäisyydellä, pohjoispuolen Javarusjoen varrella lomaasumuksia noin 7 km päässä tarkennetusta rajauksesta. Lähin suurempi asutuskeskittymä on Kemijärven keskus, jonka ympäristön asutus kurottuu kaakkoispuolella lähimmillään noin 3 km päähän kohdealueesta. Pyhätunturin kupeen loma-asutuskeskittymä sijaitsee noin 15 km päässä tarkennetusta aluerajauksesta pohjoisessa. Kohdealue sijaitsee Pyhä-Kallion paliskunnan alueella. Alueen etelärajalla sijaitsee porojen laidunaita. Syyskierto kulkee kohteen pohjoisrajalla. Porojen erotuspaikkoja sijaitsee kohteen etelä- ja pohjoispuolella noin 1-1,5 km etäisyydellä. Vaikutukset: Tuulivoimarakentamisen aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokijoita ovat esimerkiksi kohteen kaakkoispuolen 4 km etäisyydellä Peltojärven rantojen 96

100 asukkaat, joille ainakin Karvakkoselälle sijoittuvat voimalat todennäköisesti näkyisivät selkeästi. Pääosin etäisyys asutukseen on useampia kilometrejä, jolloin asutukseen kohdistuvat suorat haittavaikutukset eivät ole merkittäviä. Lähimpien asumusten osalta tulisi tutkia melu- ja välkevaikutuksia tarkemman jatkosuunnittelun yhteydessä. Jatkotarkastelussa paikkatietoanalyysissa tunnistetun alueen pohjoisosa on rajattu pois, mitä puoltavat mm. luontoarvot sekä Komiojärven loma-asutukseen kohdistuvat vaikutukset. Suuren etäisyyden myötä Pyhätunturin alueelle ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Jatkoarvioinnissa on Pyhä-Kallion paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita ym. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset poronhoidon kanalta tärkeisiin alueisiin tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. 97 Kuva 18 Näkymä tarkastelualueelle länteen Karvakkoaavan kohdalla, Kemijärven keskustasta noin 6 km pohjoiseen kuvattuna. Yleisarvio soveltuvuudesta Kyseessä on laaja alue, jota on tarkemman tuulimallinnuksen yhteydessä rajattu. Kohde on tuotannoltaan selvitysalueen parhaimpia. Suojellun petolinnun pesäreviirit saattavat alueen toteuttamista mm. pohjoisosissa. Maisemavaikutuksia aiheutuu kohtalaisen laajalle alueelle, mutta niitä ei ole arvioitu merkittäviksi. Selvityksen perusteella kohde soveltuu tuulivoimarakentamiseen hyvin. Kemijärven kaupungin mukaan tarkastelualue on laaja potentiaalinen tuulivoima-alue, joka takaa sen, että nykyisin suunnittelun alla olevien alueiden lisäksi on olemassa laaja ja potentiaalinen määrä tuulivoimalapaikkoja vielä tulevaisuudessakin.

101 Purkkivaara Vuotosselkä Palo-Kouterovaara, Pelkosenniemi-Salla-Savukoski (tarkastelualue 14) Sijainti ja rajautuminen Laaja kohde sijaitsee Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kuntien alueella. Paikkatietoanalyysissa tunnistetun alueen laajuus on noin 141 km 2. Jatkotarkasteluun alueesta on rajattu kaksi osaa kohteen länsi- ja itäpuolelta. Niiden yhteen laskettu pintaala on noin 58 km 2. Suurin osa jatkotarkastelussa rajatusta alueesta sijoittuu Pelkosenniemelle (Kunkuttama, Varpuvaara, Hevosvaara, Vuotosselkä) ja Sallaan (Palo-Kouterovaara, Petäjä-Kouterovaara); Purkkivaaran alue sijaitsee Savukosken kunnassa. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Useamman vaaran muodostama ryhmittymä kohoaa ympäröivien suoalueiden keskeltä. Pienialaisempia soita sijoittuu kohdealueellekin. Tarkastelualueen pohjoispuolella Akanvaaran ja Vuotostunturin laet ovat kivikkoisia. Alueella kasvaa pääosin havumetsää, puuttomiakin suoalueita esiintyy jonkin verran. Maaperä on kohdealueella vaihtelevaa; se on osin moreenia, joukossa on laajahkoja kalliomaita ja kalliopaljastumia, myös pieniä savialueita. Paikoin pintamaalajina esiintyy ohuita turvekerroksia. Näin ollen rakentamisolosuhteet ovat vaihtelevat. Korkeusolosuhteet Alueen korkeusolosuhteet vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on noin 277 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 20 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,6-7 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,4-7,7 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Lähin sähköasema sijaitsee Pelkosenniemellä, noin 30 km etäisyydellä kohdealueesta. Pitkän voimajohdon rakentaminen edellyttäisi suurta tuulipuistoa. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Pohjoispuolella lähimmillään noin 8 km etäisyydellä kulkee seututie. Siltä johtaa alueelle useita yksityisteitä. Lähin keskus on Savukoski noin 15 km etäisyydellä. Maankäyttö Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) alueella on kaavamerkintä M (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Kohde rajautuu itäpuolella maakuntakaavan luonnonsuojelualueeseen (SL). Alueella ei ole voimaa yleis- tai asemakaavoja.

102 Maisema ja kulttuuriympäristö 99 Kohdealue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaan, tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa alue on Itä-Lapin tunturija vaaraseutua. Tätä seutua luonnehtivat jyrkkäpiirteiset vaara- ja tunturimaat. Seudun länsiosissa, johon kohde kuuluu, suot ovat runsaampia kuin idässä ja maastonmuodot loivempia. Asutus on harvaa. (Ympäristöministeriö 1992). Kohdealue muodostuu vaaroista, jotka ovat voimakkaasti suuntautuneet koillisesta lounaaseen. Vaarojen ympäristössä avautuu useissa ilmansuunnissa alavia, laajoja suoalueita, erityisesti koillispuolelle on keskittynyt puuttomia soita. Kohteen eteläpuolelle vaarojen väliseen notkelmaan on sijoittunut teiden varteen hajanaisesti viljelysaukeiden ympäröimää asutusta. Tenniöjoki virtaa pohjoispuolella 8 km etäisyydellä ja sen varrelle on vähäisessä määrin keskittynyt asutusta ja joitakin viljelyalueita. Noin 7,5 km etäisyydellä kohteen koillispuolella sijaitsee Kuoskun valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, joka on alavaa viljelysmaisemaa. Saijan kylän valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen on tarkastelualueelta etäisyyttä miltei 20 km. Vaikutukset: Tuulivoimarakentaminen muuttaisi erämaaluonteista ympäristöä teollisemmaksi ja rakennetummaksi. Voimalat saattavat paikoin näkyä esimerkiksi eteläpuolisilta avoimilta, asutuksen reunustamilta peltoaukeilta käsin. Jos voimalat sijoittuvat kohdealueen pohjoisosiin, saattavat ne näkyä pohjoispuoliselle valtakunnallisesti arvokkaalle Kuoskun maisema-alueelle. Tällöin etäisyys on kuitenkin jo yli 7 km, joten voidaan arvioida, että voimaloiden aiheuttamat maisemavaikutukset eivät ole enää merkittäviä. Erittäin laaja kohdealue mahdollistaa maisema-arvojen huomioimisen suunnittelussa ja haitallisia maisemavaikutuksia voidaan vähentää sopivalla sijoitussuunnittelulla. Luonnonympäristö Tarkastelualueen itäpuolella sijaitsee suojeluohjelmakohde (Etelä-Lapin vanhat metsät/vuotostunturi). Lähistöllä sijaitsee suojellun petolinnun pesäreviirejä. Laajoja IBA- ja FINIBA-alueita sijaitsee alueen itä- ja länsipuolella. Vaikutukset: Paikkatietoanalyysissa tunnistetun kohteen tuntumassa sijaitsee uhanalaisen petolinnun reviiri. Ei riitä, että reviirin ympärille jätetään puskurialue. Lajin saalistusalueet ulottuvat huomattavasti kauemmaksi, jolloin se käytännössä joutuu lentämään pesälleen aina hankealueen kautta. Lisäksi kohteen läheisyydessä sijaitsee reviireitä. Usean reviirin sijainti kohteen läheisyydessä on ristiriidassa suuren tuulipuistokoon kanssa. Jatkosuunnittelussa näihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. On myös syytä selvittää, voiko aluerajausta muuttaa siten, että reviirit rajataan selkeästi hankkeen vaikutusalueen ulkopuolelle. Lisäksi kohteen lähellä sijaitsevien suojelualueiden luontoarvoihin tulee kiinnittää huomiota niihin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi.

103 Itse tuulivoimapuiston lisäksi on otettava huomioon sähkönsiirtoyhteyden rakentamisen vaikutukset. Jatkosuunnittelussa on arvioitava, voiko voimajohtojen eri reittivaihtoehdoilla lieventää haitallisia vaikutuksia. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Lähistöllä ei ole merkittäviä asutuskeskittymiä, asutus on harvahkoa. Aivan paikkatietoanalyysissa tunnistetun kohteen rajalla ja eteläpuolella on hajanaisesti yksittäisasutusta, lähimmillään vain muutaman sadan metrin etäisyydellä kohteesta. Pohjoispuolella Tenniönjoen varrella on muutamia kyliä (esim. Kuosku, Nousu), joihin matkaa on kuitenkin 8-10 km. Kohdealue sijaitsee Sallan paliskunnan alueella. Kohde on jäkälä- ja luppolaidunaluetta. Pohjoispuolella noin 2-4 km etäisyyksillä sijaitsee porokämppiä sekä 5 km päässä erotuspaikkoja. Vaikutukset: Eteläpuolella sijaitsevat lähimmät yksittäiset asumukset tulee huomioida tarkemmassa sijoitussuunnittelussa mm. melu- ja välkevaikutusten suhteen. Pääosin asutus ympäristössä on vähäistä ja laaja kohde mahdollistaa liikkumavaraa sijoitussuunnittelussa, joten voidaan arvioida, ettei merkittäviä asutukseen kohdistuvia haittavaikutuksia ilmene. Jatkoarvioinnissa on paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä esimerkiksi paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset arvioidaan. Yleisarvio soveltuvuudesta Kyseessä on hyvin suuri alue, joka kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Tuotannollisesti alue vaikuttaa alustavan arvion perusteella lupaavalta. Suojellun petolinnun pesäreviirejä on runsaasti ympäristössä, tämä voi merkittävästi rajoittaa rakentamisen mahdollisuuksia. Aluetta on jatkotarkastelun yhteydessä rajattu pienemmäksi. Suuri etäisyys sähköverkkoon edellyttää isohkoa tuulipuistokokoa. Kohde sijaitsee kaukana asutuksesta, joten suoria haittavaikutuksia mm. melun ja välkkeen osalta ei aiheudu. Erämaaluonteiseen ympäristöön tuulivoimarakentaminen toisi uuden, teollisen elementin. Savukosken kunnan mukaan alueen paliskunnan porotaloutta koskeva kanta on tärkeä jatkosuunnittelun edellytys. Lisäksi tuulivoimaloiden jatkosuunnittelussa ja sijoittelussa on otettava huomioon erityisesti maisemalliset seikat, retkeilykäyttö sekä luontoarvojen suojelu. Pelkosenniemen kunnan mukaan tarkastelualueen ottaminen tuulivoimatuotantoon aiheuttaisi nykytilanteessa suuret välilliset vaikutukset voimajohdon rakentamisen osalta. Pelkosenniemelle linjattava johto joutuisi mahdollisesti kulkemaan Naturaalueiden läpi aiheuttaen haittaa suojelun perusteina oleville lajeille ja olisi näin kenties mahdoton toteuttaa. Alueen sijainti kunnan erämaisimmassa osassa on puutteellisesti tutkittu ja alueella on esitetyn lisäksi yksi uusi (2011) uhanalaisen lajin reviiri, joka on suunnittelussa otettava huomioon. Nykytilanteessa kaukana voimajohdoista ja sähköasemista alue ei liene kovin kannattava. Mikäli alueen lähistölle tulisi tulevaisuudessa kaivostoimintaa ja niitä varten voimajohtoja, soveltuvan hankealueen 100

104 kannattavuus nousisi. Tästä syystä alue on em. rajauksin hyvä jättää ainakin tulevaisuuden alueena tuulivoimalle. 101

105 Länsi-Aatsinki, Salla (tarkastelualue 19) Sijainti ja rajautuminen Kohde sijaitsee Sallan kunnassa, noin 6 km itään Sallan keskustasta. Matkaa Suomen itärajalle on noin 8 km. Paikkatietoanalyysissa tunnistetun alueen laajuus on noin 10 km 2. Myöhemmin aluetta on rajattu tarkemmin, jolloin kohteen pinta-ala on noin 5 km 2. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Vaarojen rinteet ovat pääosin havupuuston peitossa. Rinteillä on pienialaisia kivikkoja. Maaperä on valtaosin moreenia. Rakentamisolosuhteiden voidaan arvioida olevan kohtalaiset. Korkeusolosuhteet Alueen korkeusolosuhteet vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on noin 332 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 27 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,7-6,8 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,5-7,5 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Etäisyys Sallan 110 kv sähköasemaan on noin 6 km. Alueen sähköverkko on heikko ja edellyttäisi todennäköisesti vahvistamista. Sähköverkkoon liittämistä tulisi tutkia yhdessä kohteen 20 kanssa. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Noin 4 km päässä luoteispuolella kulkee kantatie (82 Saijantie). Kohteen itäpuolella kulkee yksityistie. Salla on lähin keskus, sijaitsee lähimmillään 6 km etäisyydellä. Maankäyttö Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) alueella on kaavamerkinnät maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Eteläpuolella kohde rajautuu maakuntakaavan luonnonsuojelualueeseen (SL). Maakuntakaavan osoittama ulkoilureitti (ur) sivuaa kohdetta itäpuolella ja länsipuolella kulkee moottorikelkkailureitti. Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Maisema ja kulttuuriympäristö Kohde kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Kainuun ja Kuusamon vaaramaahan ja tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa Kuusamon vaaraseutuun. Tämän seudun maisemat ovat jylhiä ja maanpinnan muodot jyrkkäpiirteisen vaaramaisia. Soitakin on suhteellisen paljon. (Ympäristöministeriö 1992).

106 Sallan alueen halki kulkee useita luode-kaakkosuuntaisia harjujonoja. Harjut ovat syntyneet jääkauden sulamisvaiheessa lähellä jään reunaa, sen railoissa ja tunneleissa sulamisvesien kasaamasta hiekasta ja sorasta. Kohdealue sijoittuu tällaisen harjujonon pohjoiskärkeen. Itäpuolella maisemaa hallitsee Aatsinginhauta, joka on noin 20 km pitkä rotkolaakso. Se on syntynyt vuosimiljoonien aikana, eroosion ja jääkausien kulutuksen seurauksena (Metsähallitus 2011a). Kohdealueen eteläpuolella noin 8 km etäisyydellä tarkennetusta aluerajauksesta sijaitsee Iso Pyhätunturi. Ison ja Pienen Pyhätunturin yhdessä muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan Sallatunturiksi. Lähistöllä ei sijaitse inventoituja maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Saijan kylän maisema-alue ja kulttuurimaisema sijaitsee noin 23 km etäisyydellä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on käynnissä ja valmistuu arviolta vuonna Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (1995) on tunnistettu hyvin vähän kohteita tältä seudulta, sillä pääpaino inventoinneissa on ollut viljelymaisemissa. Alueen maiseman arvot tulisi inventoida ja tunnistaa valtakunnallisella tasolla. Vaikutukset: Tarkastelualue sijaitsee erämaanluonteisessa ympäristössä, jolloin tuulivoimarakentaminen muuttaisi maisemakuvaa nykyistä selvästi rakennetummaksi ja teollisemmaksi. Maisemavaikutukset kohdistuvat mm. Aatsinginhaudan rotkolaakson alueelle, joka sijaitsee kilometrin etäisyydellä tarkastelualueen itäpuolella. Vaikka tuulivoimarakentamisella ei ole merkittäviä suoria haittavaikutuksia Aatsinginhaudan rotkolaaksoon tai sen maisemarakenteeseen, alueen rakentaminen saattaisi heikentää maisemakuvassa ja maisemarakenteessa merkittävän kokonaisuuden eheyttä. Eteläpuolella noin 8 km etäisyydellä tarkastelualueesta sijaitsee osa Sallatunturia, Iso Pyhätunturi. Isolta Pyhätunturilta avautuvat selkeät suorat näkymät tuulivoima-alueelle. Etenkin yhdessä kohteen 20 voimaloiden kanssa maisemavaikutusten merkittävyys korostuu. Alueella ei ole valtakunnallisissa inventoinneissa tunnistettuja arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä, joihin kohdistuisi vaikutuksia. Vuonna 2015 valmistuva valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointi voi osaltaan tuottaa uutta tietoa alueen arvokohteista. Luonnonympäristö Paikkatietoanalyysissä tunnistettu kohdealue rajautuu eteläpuolella FINIBA-alueeseen (Aatsinki-Onkamo, kriteerilaji: sinipyrstö), Natura-alueeseen (Aatsinki-Onkamo, luontodirektiivi SCI) sekä suojeluohjelmakohteeseen (Etelä-Lapin vanhat metsät/kaunisharju). Tarkemmassa suunnittelussa aluerajausta on muutettu siten, ettei luonnonoloiltaan arvokas alue kuroudu tarkastelualueen sisälle. Vaikutukset: Kohteen läheisyydessä sijaitsee useita uhanalaisten petolintujen reviireitä. Tämä tulee huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa riittävällä tavalla. Lisäksi alueen eteläpuolisten suojelualueiden luontoarvoihin tulee kiinnittää huomiota niille aiheutuvien vaikutusten minimoimiseksi. Suojelualueiden ja petolinnun reviirien takia jatkotarkastelussa alueen eteläisimmät osat onkin rajattu pois tarkastelusta. 103

107 Mikäli alue yhdistetään Itä-Aatsingin kanssa (kohde 20), myös mahdolliset yhteisvaikutukset tulee selvittää. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Lähiseutujen asutus on keskittynyt Sallan keskustaan noin 6 km etäisyydelle länsipuolelle. Yksittäisasutusta sijaitsee hajanaisesti lähempänäkin, lähimmillään 800 m etäisyydellä. Loma-asutusta on lounaispuolella Sallatunturin ja siihen liittyvän Pyhäjärven yhteydessä 3,5 km päässä. Kohteen koillis- ja pohjoispuolille sijoittuu muutamia pieniä kyläkeskittymiä, mm. Aatsinki, Kelloselkä, Hanhikangas. Kohde sijoittuu Itä-Lapin maakuntakaavan osoittaman laajan matkailun vetovoimaalueen tuntumaan. Aatsinginhaudan alueella ja eteläpuolisella Natura-alueella kulkee mm. valtakunnallinen UKK-retkeilyreitti. Eteläpuoliselle Natura-alueelle sijoittuu retkeilyä varten mm. kotia, laavuja ja tulentekopaikkoja (Metsähallitus 2011a). Kohdealue sijaitsee Sallan paliskunnan alueella. Kohteen pohjoisosa on jäkälälaidunaluetta. Vaikutukset: Melu- ja välkevaikutuksia lähimpien yksittäisasumusten suhteen tulisi tutkia tarkemmin. Pyhäjärven rantojen loma-asutus kokisi voimaloiden vaikutukset visuaalisena muutoksena maisemassa, mutta meluhaittaa ei alueelle syntyisi. Sallatunturin kupeeseen maastokohoumien katveeseen jäävälle lomaasutusalueelle voimalat eivät aiheuta merkittäviä suoranaisia vaikutuksia. Aatsinginhaudan retkeilyreitti sijaitsee monin paikoin vain 0,5-1 km etäisyydellä kohteesta ja voimalat näkyisivät sekä kuuluisivat retkeilyalueelle. Alueella liikkuu paljon mm. retkeilijöitä, jotka saattavat kokea muutokset maisemassa negatiivisina. Vaikutusten merkittävyys korostuu yhdessä kohteen 20 vaikutusten kanssa. Jatkoarvioinnissa on Sallan paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä esimerkiksi paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yleisarvio soveltuvuudesta Selvityksen perusteella alue soveltuu kohtalaisesti tuulivoimatuotantoon, maisemaan ja luontoon sekä virkistykseen kohdistuvat vaikutukset saattavat kuitenkin olla suuret. Alueen toteuttaminen edellyttäisi suuria investointeja sähköverkkoon ja olisi taloudellista vain riittävän laajana kokonaisuutena, esimerkiksi yhdessä alueen 20 kanssa. 104

108 Itä-Aatsinki, Salla (tarkastelualue 20) Sijainti ja rajautuminen Kohdekokonaisuus koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka sijaitsevat Sallan kunnassa. Paikkatietoanalyysissa tunnistettujen alueiden pinta-ala on yhteensä noin 17 km 2. Alueista eteläisemmän rajausta on tarkennettu, tämän myötä alueiden pinta-ala on noin 10 km 2. Etäisyyttä länsipuolella sijaitsevaan Sallan keskustaan on noin 12 km. Suomen itäraja sijaitsee lähimmillään noin 1 km päässä itäpuolella. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Vaarojen laet ovat paikoin kivikkoisia. Niiden väliset alueet ovat suota, jotka ovat pääosin ojitettuja. Alueella kasvaa sekä havu-, seka- että lehtimetsää. Maaperä on pääosin moreenia, joten rakentamisolosuhteiden voidaan arvioida olevan kohtalaiset. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet kohdealueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on 334,5 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 70 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,8-6,5 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,5-7,3 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Lähin 110 kv sähköasema sijaitsee Sallassa, vajaan 11 km etäisyydellä kohdealueesta. Alueen sähköverkko on heikko ja edellyttäisi todennäköisesti vahvistamista. Sähköverkkoon liittämistä tulisi tutkia yhdessä kohteen 19 kanssa. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Pohjoispuolella 2 km etäisyydellä kulkee kantatie (82 Saijantie). Kohdealueelle johtaa yksityisteitä. Sallan keskusta on noin 12 km päässä länsipuolella. Maankäyttö Kohteilla on Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) kaavamerkintä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Kohteen tuntumaan on osoitettu maakuntakaavassa matkailun vetovoima-alue ja matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. Paikkatietoanalyysissä tunnistettu eteläisempi osa-alue rajautuu etelässä suojelualueeseen (SL). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Tarkastelualuetta on rajattu suunnittelun yhteydessä pienemmäksi. Maisema ja kulttuuriympäristö Kohde kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Kainuun ja Kuusamon vaaramaahan ja tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa Kuusamon vaaraseutuun. Tällä seudulla maisemat ovat jylhiä ja maanpinnan muodot jyrkkäpiirteisen vaaramaisia. Soitakin on melko paljon. (Ympäristöministeriö 1992).

109 Kohdealue sijoittuu pohjois-eteläsuuntaiselle harjujonolle. Länsipuolella kulkee Aatsinginhauta, joka on noin 20 km pitkä, eroosion ja jääkausien kuluttama rotkolaakso. Aatsinginhaudan pohjalla olevan Sotkajärven pinnan ja kohdealueelle sijoittuvan, rotkoa reunustavan korkeimman vaaran, Petservaaran, välinen korkeusero on yli 250 metriä (Metsähallitus 2011a). Kaakkoispuolella sijaitsee noin 4 km päässä Onkamojärvi, jonka etelärannalla on loma- ja vakituista asutusta. Lähistöllä ei sijaitse inventoituja maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on käynnissä ja valmistuu arviolta vuonna Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (1995) on tunnistettu hyvin vähän kohteita tältä seudulta. Alueen maiseman arvot tulisi inventoida ja tunnistaa valtakunnallisella tasolla. Vaikutukset: Tuulivoimarakentaminen sijoittuisi melko asumattomaan, erämaamaiseen ympäristöön ja muuttaisi maisemakuvaa selvästi rakennetummaksi energiatuotannon maisemaksi. Maisemavaikutukset kohdistuvat mm. Aatsinginhaudan rotkolaakson alueelle, joka sijaitsee vajaan kahden kilometrin etäisyydellä tarkastelualueen länsiäpuolella. Vaikka tuulivoimarakentamisella ei ole merkittäviä suoria haittavaikutuksia Aatsinginhaudan rotkolaaksoon tai sen maisemarakenteeseen, alueen rakentaminen saattaisi heikentää jonkin verran maisemakuvassa merkittävän geologisen kokonaisuuden eheyttä. Voimalat näkyvät selvästi Onkamojärven vastarannalla noin 4 km etäisyydellä sijaitsevaan Onkamon kylään. Samoin voimalat näkyisivät pohjoispuolelle 3-4 km etäisyydellä sijaitseviin Hanhikankaan ja Kelloselän kyliin sekä länsipuolen Aatsinginrotkon alueelle. Suomen itärajaan on etäisyyttä vähäisimmillään noin 1 km, joten maisemakuvaan kohdistuvat vaikutukset ulottuvat myös Venäjän puolelle. Yhdessä kohteen 19 voimaloiden kanssa maisemavaikutukset korostuvat. Luonnonympäristö Tarkastelualueista eteläisemmän eteläpuolella noin 2 km etäisyydellä sijaitsee Naturaalue (luontodirektiivi SCI), FINIBA-alue (Aatsinki-Onkamo, kriteerilaji: sinipyrstö), sekä suojeluohjelmakohde (Etelä-Lapin vanhat metsät/onkamojärvi). Kohteen läheisyydessä sijaitsee useita uhanalaisten petolintujen pesäreviireitä. Vaikutukset: Kohteen läheisyydessä sijaitsevat useat uhanalaisten petolintujen pesäreviirit tulee huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa riittävällä tavalla. Mikäli alue yhdistetään Länsi-Aatsingin kanssa (kohde 19), myös mahdolliset yhteisvaikutukset tulee selvittää. Lisäksi alueen eteläpuolisten suojelualueiden luontoarvoihin tulee kiinnittää huomiota niille aiheutuvien vaikutusten minimoimiseksi. Jatkostarkastelussa alueen eteläisimmät osat onkin rajattu tarkastelun ulkopuolelle. 106

110 Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö 107 Asutus kohteen ympäristössä on harvahkoa. Lähimmät yksittäiset asumukset sijoittuvat kuitenkin vain 500 m etäisyydelle Aatsingin kylän alueelle. Pohjoispuolella 3-4 km etäisyydellä sijaitsevissa Hanhikankaan ja Kelloselän kylissä on asutusta. Eteläpuolella Onkamon kylässä noin 4 km etäisyydellä ja lounaispuolella Sallatunturin kupeessa noin 9 km päässä sijaitsee jonkin verran etupäässä loma-asutusta. Kohde sijoittuu Itä-Lapin maakuntakaavan osoittaman laajan matkailun vetovoimaalueen ja matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen tuntumaan. Itä-Lapin maakuntakaavassa Sallatunturin alue noin 7 km päässä länsipuolella on merkitty matkailupalvelujen (RM) alueeksi. Kohteen länsipuolella lähimmillään noin 100 m etäisyydellä kulkee maakuntakaavan ulkoilureitti (ur) Aatsinginhaudan kautta. Reitti on osa ns. UKK-reittiä. Kohdealue sijaitsee Sallan paliskunnan alueella. Pohjoisempi osa-alue on jäkälälaidunaluetta ja eteläisempi luppolaidunaluetta. Vaikutukset: Melko lähelle kohdetta sijoittuu yksittäisasumuksia, joihin kohdistuvia melu- ja välkevaikutuksia tulisi tarkastella sijoitussuunnitteluvaiheessa tarkemmin. Kyläkeskittymät sijoittuvat useamman kilometrin etäisyydelle ja niihin ei todennäköisesti kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Sallatunturilta katsottuna voimalat sijoittuvat useiden kilometrien etäisyydelle muiden tunturien katveeseen. Kohdealueen lähistöllä liikkuu runsaasti retkeilijöitä, jotka saattavat kokea voimalat häiritsevinä. Toisaalta voimalat voivat muodostua myös eräänlaiseksi matkailunähtävyydeksi. Tarkempia vaikutuksia matkailuun tulisi selvittää mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. Jatkoarvioinnissa on Sallan paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä esimerkiksi paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yleisarvio soveltuvuudesta Selvityksen perusteella alue soveltuu kohtalaisesti tuulivoimatuotantoon, maisemaan ja luontoon sekä virkistykseen kohdistuvat vaikutukset saattavat kuitenkin olla suuret. Alueen toteuttaminen edellyttäisi suuria investointeja sähköverkkoon ja olisi taloudellista vain riittävän laajana kokonaisuutena, esimerkiksi yhdessä alueen 20 kanssa.

111 Kangaslamminvaara, Kemijärvi (tarkastelualue 33) Sijainti ja rajautuminen Pienehkö kohde sijoittuu Kemijärven alueelle. Kemijärven keskusta sijaitsee kohteen länsipuolella yli 15 km etäisyydellä. Kohteen laajuus on noin 7 km 2. Tarkastelualue sijoittuu Kummunvaaran ja Kangaslamminvaaran muodostamalle kohoumalle. Aluetta on jatkotarkastelun yhteydessä rajattu pienemmäksi. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Havu- ja sekametsä peittää vaarojen rinteitä. Paikoin esiintyy puuttomia alueita. Maaperä on pääosin moreenia, joukossa on muutamia kalliomaita. Näin ollen rakentamisolosuhteet ovat kohtalaiset. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet kohdealueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on 258 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 65 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,6-6,2 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,3-6,9 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Lähin sähköasema sijaitsee Isokerolla, 12 km etäisyydellä tarkastelualueesta. Kohteen eteläpuolella reilun kilometrin etäisyydellä kulkee Isokero-Kursun 110 kv:n voimalinja. Alueen sähköverkko ei ole vahva. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Tarkastelualueen eteläpuolella noin 3 km etäisyydellä kulkee valtatie 5 (Sallantie). Kohdealueelle johtaa yksityisteitä. Eteläpuolella 1 km etäisyydellä kulkee rautatie. Kemijärven keskusta sijaitsee noin 14 km päässä länsipuolella kohdetta. Maankäyttö Tarkastelualueella on Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM hyväksynyt ) kaavamerkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Alueella ei tällä hetkellä ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Kemijärven ympäristön tuulivoimapuistojen yleiskaavan laatiminen on tullut vireille joulukuussa 2010 ja Kangaslamminvaara on osa tätä hankekokonaisuutta. Kemijärven tuulipuistohankkeisiin on sovellettu YVA-menettelyä, YVA-selostus on valmistunut heinäkuussa 2011 ja osalliset ovat toimittaneet selostukseen mielipiteitä ja lausuntoja. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta sekä yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä on annettu Lausunnon mukaan YVA-selostuksessa on merkittäviä puutteita mm. arviointivaihtoehtojen käsittelyyn, porotalousselvityksiin sekä maisema- ja luontoselvityksiin liittyen. Arvioinnista tulisi laatia lisäselvityksillä ja muilla korjauksilla täydennetty uusi arviointiselostus.

112 Maisema ja kulttuuriympäristö 109 Suomen maisemamaakuntajaossa kohdealue sijoittuu Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaan ja tarkemmassa seudullisessa jaossa Peräpohjolan vaara- ja jokiseutuun, jolle ovat ominaisia jyrkästi kumpuilevat vaara-alueet. Alueella on jopa muutamia tuntureita. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992). Kohdealue on suhteellisen pienialainen ja sijoittuu vaarakohoumalle. Kohdealueen ympäristössä maisemaa rytmittävät muutamat pienet lammet tai järvet (mm. Iso Kankaanlampi, Kummunjärvi, Irojärvi). Tarkastelualueen maisemaa luonnehtivat myös pienehköt vaarat sekä suoalueet. Maisemakuva on pääosin metsäinen. Kohteen eteläpuolella kulkevat rautatie ja valtatie 5, jotka ovat osaltaan muokanneet maisemaa. Noin 5 km kaakkoon Joutsijärven kylän alueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Joutsijärven osuus Salpalinjasta. Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista ja se jatkuu Suomenlahdelta Lappiin. 8 km tarkastelualueesta länteen sijaitsee myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu kohde, Puikkolan taloryhmä. Se kuvastaa Kemijokivarren jokivarsiasutuksen ulkopuolelle 1700-luvun puolivälissä syntynyttä kyläasutusta. Rantapellot ja niityt kylien ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa. (RKY 2009). Vaikutukset: Kohde sijoittuu selkeälle mutta pienehkölle vaarakohoumalle, metsikön keskelle. Lähiympäristössä on jonkin verran asutusta. Tuulivoimarakentaminen muodostaa uuden, teollisen elementin alueen vaaramaisemaan. Visuaaliset vaikutukset laajassa maisemakuvassa voivat ulottua Kemijärven läntiselle rannalle asti. Noin 5 km etäisyydellä sijaitsevalle Joutsijärven Salpalinjan osuudelle voimalat saattavat paikoin näkyä. Tuulivoimarakentaminen saattaa muodostaa uuden ajallisen kerrostuman historialliseen ympäristöön. Salpalinja on kuitenkin kooltaan hyvin laaja kulttuuriympäristön arvokohde, johon lähialueiden yksittäisillä maankäytön tai maisemakuvan muutoksilla ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Puikkolan taloryhmän ja kohdealueen väliin jää näkymiä katkaisevia maastokohoumia, ja etäisyyttä on tarkastelualueelle noin 8 km. Tämän vuoksi voidaan arvioida, ettei merkittäviä maisemavaikutuksia kulttuurihistorialliseen arvokohteeseen ilmene. Tuulivoimalat saattaisivat paikoin näkyä eteläpuolella kulkevalta valtatieltä 5 katsottuna. Valtatien ja rautatien sijainti kohteen eteläpuolella on jo osaltaan muokannut maisemakuvaa, ja liikenneympäristön läheisyyteen voimaloiden voidaan katsoa soveltuvan paremmin kuin esimerkiksi laajoille luonnonalueille. Tien ja rautatien suoja-alueet tulee ottaa tarkemmassa suunnittelussa huomioon. Luonnonympäristö Tarkastelualueen lähistöllä on suojellun uhanalaisen petolinnun pesäreviirejä. Alueesta 2,5 km luoteeseen sijaitsee SCI-direktiivin perusteella suojeltu Natura-alue (FI 130

113 0402). Samainen alue on myös Tynnyriaavan soidensuojeluohjelmakohde sekä Tynnyriaavan FINIBA-alue, jonka kriteerilajeina ovat pilkkasiipi ja uivelo. Vaikutukset: Uhanalaisen petolinnun pesäreviirin sijainti tarkastelualueen tuntumassa tulee huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa riittävällä tavalla. Kohteen rinnemetsien luontoarvoihin tulee myös tarkemmassa sijoitussuunnittelussa kiinnittää huomiota. Vaikutukset luonnonympäristön arvokohteisiin jäävät muilta osin arviolta vähäisiksi. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Tarkastelualueen pohjoispuolella ei sijaitse juurikaan asutusta. Lähimmät yksittäiset asumukset sijoittuvat noin 1,5 km etäisyydelle kohteesta, lisäksi valtatie 5:n varteen 3 km kohteesta etelään on hajanaisesti sijoittunut yksittäisiä vakituisia ja loma-asumuksia. Lähin varsinainen asutuskeskittymä on Joutsijärven kylä noin 5 km kaakkoon; Puikkolan kylään on etäisyyttä noin 8 km, Isokylään 11 km ja Soppelaan 11 km. Kemijärven keskustaan on etäisyyttä yli 15 km. Kohdealue sijaitsee Hirvasniemen paliskunnan alueella. Porojen syyskierto kulkee alueen läpi. Noin kilometrin etäisyydellä koillisessa sijaitsee porokämppä ja erotuspaikka. Vaikutukset: Asutuksen ja tuulivoimaloiden väliin jää pääosin etäisyyttä 5-10 km, joten suoria haittavaikutuksia mm. melun ja välkkeen osalta ei aiheudu enää tällä etäisyydellä. Visuaalisia vaikutuksia ja muutoksia maisemakuvassa kohdistuu erityisesti niille läheisille kyläalueille, joilla on avointa viljelysmaisemaa ja katselusuunta avautuu kohti vaaramaisemaa. Tarkemmassa suunnittelussa tulee tutkia tuulivoimaloiden sijoittelua, jotta voidaan ottaa huomioon tärkeimmillä näkymäsuunnilla olemassaolevan puuston ja maastonmuotojen näkymiä peittävä vaikutus. Jatkoarvioinnissa on Hirvasniemen paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidunja vasoma-alueita. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset porotaloudelle tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yleisarvio soveltuvuudesta Selvityksen perusteella alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti tai melko huonosti. Alue on pinta-alaltaan pieni; Tuuliatlaksen tuulisuustietojen perusteella alue ei ole tuotannoltaan ensiluokkainen ja sähköverkkoliityntä edellyttänee suuria investointeja. Aluetta tulee tarkastella suhteessa muihin lähialueiden pienialaisiin tuulivoima-alueisiin sekä niiden aiheuttamiin yhteisvaikutuksiin erityisesti maisemaan kohdistuen. Luontoarvot saattavat rajoittaa alueen suunnittelua. 110

114 Ruokovaara Kalliolamminkorkia, Salla (tarkastelualue 35) Sijainti ja rajautuminen Kohdekokonaisuus koostuu paikkatietoanalyysissä tunnistetusta kolmesta osa-alueesta, jotka sijaitsevat Sallan kunnassa. Selvityksen aikana alueita on rajattu pienemmiksi; tarkastelu on kohdistettu Ruokovaaran pohjoiselle ja Kalliolamminkorkian eteläiselle osa-alueelle. Lyhimmillään Sallan keskustaan on etäisyyttä noin 11 km. Osa-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 14 km 2. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Kohdealue sijoittuu vaaroille, joiden puusto on havupuuvaltaista. Soisia alueita on jonkin verran. Erityisesti eteläisimmällä kohdealueella esiintyy puuttomia suoalueita. Maaperä on valtaosin moreenia, joukossa on myös pieniä savialueita. Rakentamisolosuhteet vaihtelevat. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet kohdealueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on 370 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 7 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,5-6,7 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,4-7,4 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Lähin sähköasema sijaitsee Kursussa noin 15 km etäisyydellä. Tarkastelualueen pohjoispuolella noin 10 km etäisyydellä kulkee Kursu-Sallan välinen 110 kv voimajohto. Alueen sähköverkko ei ole vahva. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Pohjoispuolella kulkee lähimmillään 5 km päässä kantatie 82 (Kemijärventie). Kohdealueille johtaa yksityisteitä. Suuremmista keskuksista Sallaan on matkaa noin 11 km ja Kemijärven keskustaan lähes 40 km. Maankäyttö Kohdealueilla on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava (YM vahvistanut ), jossa kohdealueella on kaavamerkintä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Kohteen eteläosat rajautuvat itäpuolella luonnonsuojelualueeseen (SL) ja vanhojen metsien suojeluohjelmakohteeseen. Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Maisema ja kulttuuriympäristö Kohde kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Kainuun ja Kuusamon vaaramaahan ja tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa Kuusamon vaaraseutuun. Tämän seudun maisemat ovat jylhiä ja maanpinnan muodot jyrkkäpiirteisen vaaramaisia. Soitakin on suhteellisen paljon. (Ympäristöministeriö 1992).

115 Maasto on kohdekokonaisuuden alueella koilliseen-lounaaseen suuntautunutta. Maisemaa hallitsevat matalahkot vaarat sekä niiden väliset suoalueet. Pohjoisemman ja eteläisimmän osa-alueen väliin jää selkeä koillis-lounaissuuntainen painanne. Maisemakuva on metsäinen ja soinen; myös pieniä järviä ja lampia esiintyy. Lähiseudut ovat harvaan asutettuja. Lähistöllä ei sijaitse valtakunnallisissa inventoinneissa tunnistettuja maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on käynnissä ja valmistuu arviolta vuonna Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (1995) on tunnistettu hyvin vähän kohteita tältä seudulta, sillä pääpaino inventoinneissa on ollut viljelymaisemissa. Alueen maiseman arvot tulisi inventoida ja tunnistaa valtakunnallisella tasolla. Vaikutukset: Tarkastelualuetta ympäröivät harvaan asutut vaara- ja suoalueet. Tuulivoimarakentaminen tuo erämaaluonteiseen maisemaan uuden, teollisen, rakennetun elementin. Tarkastelualueella säilyy kuitenkin lukuisia rakentamattomia vaaroja ja kumpareita. Voidaan arvioida, ettei merkittäviä haitallisia maisemavaikutuksia aiheudu. Alueella ei ole valtakunnallisissa inventoinneissa tunnistettuja arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä, joihin kohdistuisi vaikutuksia. Vuonna 2015 valmistuva valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointi voi osaltaan tuottaa uutta tietoa alueen arvokohteista. Luonnonympäristö Tarkasteltavat osa-alueet rajautuvat Peuratunturin Natura-alueeseen (SCIluontodirektiivi) ja suojeluohjelmakohteeseen (vanhat metsät, Peuratunturi). Kohdealueen lähistölle sijoittuu suojellun petolinnun pesäreviirejä. Vaikutukset: Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee uhanalaisen petolinnun reviirejä, jotka tulee riittävällä tarkkuudella ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Lisäksi Peuratunturin Natura-alueen luontoarvoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota sille aiheutuvien vaikutusten minimoimiseksi. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Kohteen länsipuolella sijaitsee hajanaisesti yksittäisiä asumuksia, lähimmillään noin 500 m etäisyydellä. Lapajärven kylä sijaitsee noin 2 km päässä luoteessa ja Kursun kylä noin 8 km etäisyydellä luoteessa. Itäpuolella sijaitsee Itä-Lapin maakuntakaavan osoittama matkailupalvelujen alue (RM), eli Sallatunturin alue noin 10 km etäisyydellä kohteesta. Sallantunturin kupeessa sijaitsee loma-asutuskeskittymä noin 11 km etäisyydellä kohdetta sekä kohti voimala-aluetta suuntautuneet laskettelurinteet. Merkitty retkeilyreitti kulkee muutaman kilometrin etäisyydellä kohteen pohjoisosia, reitin varrelle sijoittuu laavu 2 km etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Kohdealue sijaitsee Sallan paliskunnan alueella. Eteläisemmän osa-alueen tuntumassa sijaitsee poroerotuspaikka. Kohde on osin luppolaidunaluetta. 112

116 Vaikutukset: 113 Suuremmat asutuskeskittymät jäävät usean kilometrin etäisyydelle kohteesta. Eteläisen osa-alueen ympäristössä ei ole juuri lainkaan asutusta. Tarkemmassa sijoitussuunnittelussa mm. melu- ja välkevaikutuksia tulisi tutkia lähimmän yksittäisasutuksen osalta. Metsikkö katkaisee näkymiä monin paikoin. Voidaan arvioida, että merkittäviä asutukseen kohdistuvia vaikutuksia ei ilmene. Sallatunturin matkailualueelta saattaa avautua näkymiä tuulivoima-alueelle; tämä voidaan kokea haitallisena vaikutuksena. Etäisyys tuulivoima-alueeseen on kuitenkin yli 10 km, joten voimalat eivät enää hallitse maisemakuvaa. Sallatunturin ja tuulivoimala-alueen väliin jää vaaroja ja tuntureita, jotka saattavat paikoin peittää näkymiä kohti Sallatunturilta voimaloita. Vaikutukset poronhoitoon voivat olla haitallisia, sillä alueella sijaitsee poroerotuspaikka. Mahdollisen hankkeen jatkosuunnittelussa on Sallan paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita, ja minkälaisia haittavaikutuksia poroerotusaidan tuntumaan rakentamisesta voi aiheutua. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset poronhoidon kannalta tärkeisiin alueisiin tulee selvittää tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yleisarvio soveltuvuudesta Alustavan arvion perusteella alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti. Tuotannollisesti alue vaikuttaa lupaavalta, mutta vaikutukset mm. matkailuun, porotalouteen sekä luontoarvoihin saattavat rajoittaa alueen toteutettavuutta. Sähköverkkoliityntä edellyttänee suuria investointeja Yhteisvaikutuksia ja teknistaloudellista toteutettavuutta on tarpeen tarkastella kohteen 41 kanssa.

117 Kuusivaara-Mömmövaara, Kemijärvi (tarkastelualue 36) Sijainti ja rajautuminen Neljästä alustavassa paikkatietoanalyysissä tunnistetusta osa-alueesta koostuva kokonaisuus sijaitsee Kemijärven kaupungin alueella, noin 18 km etelään Kemijärven keskustasta. Kohdealueen pohjoiskärki sijoittuu Kemijärveen työntyvälle niemelle, Tossanselän ja Askanselän vesistöjen väliin ja eteläosa kohteesta Ison Haukijärven eteläpuolelle. Alueelle sijoittuvat mm. Iso Petäjävaara, Askantunturi, Mömmövaara, Vitsavaara, Kuusivaara sekä Iso Haukivaara. Alueiden yhteenlaskettu laajuus on noin 20 km 2. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Kohdealue sijoittuu vaaroille, joilla kasvaa pääasiassa havumetsää. Vaarojen välisissä painanteissa on suoalueita, jotka ovat osin puuttomia. Pääosin maaperä kohdealueella on moreenia, joukossa on myös muutamia pieniä kalliomaita. Rakentamisolosuhteiden voidaan arvioida olevan kohtalaisen hyvät. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet kohdealueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on 305,25 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin noin 42 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,3-6,8 m/s ja 150 m korkeudella välillä 5,9-7,5 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Jumiskon 110 kv sähköasema sijaitsee noin 5 km etäisyydellä kohteesta. Kohteen läpi kulkee Jumisko-Pirttikosken 110 kv:n voimajohto. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Kohteen itäpuolella 2 km päässä kulkee seututie (945 Peräposiontie). Alueelle johtaa yksityistie. Kemijärven keskusta sijaitsee noin 18 km etäisyydellä. Maankäyttö Kohdekokonaisuus on osoitettu Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) kaavamerkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Kohde rajautuu länsipuolella maakuntakaavan osoittamaan luonnonsuojelualueeseen (SL). Alueen pohjoiskärki ulottuu maakuntakaavan matkailun vetovoima-alueelle, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueelle. Alueen läpi on maakuntakaavassa merkitty kulkevan sähkölinja sekä myös sähkölinjan yhteystarve. Alueella ei tällä hetkellä ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Kemijärven ympäristön tuulivoimapuistojen yleiskaavan laatiminen on tullut vireille joulukuussa 2010, ja Kuusivaara-Mömmövaaran alue on osa tätä hankekokonaisuutta. Kemijärven tuulipuistohankkeisiin on sovellettu YVA-menettelyä (Oxford Intercon Finland Oy),

118 YVA-selostus on valmistunut heinäkuussa Yhteysviranomaisen lausunto YVAselostuksesta sekä yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä on annettu Lausunnon mukaan YVA-selostuksessa on merkittäviä puutteita mm. arviointivaihtoehtojen käsittelyyn, porotalousselvityksiin sekä maisema- ja luontoselvityksiin liittyen. Arvioinnista tulisi laatia lisäselvityksillä ja muilla korjauksilla täydennetty uusi arviointiselostus. Myös tarkastelualueen pohjoisosassa Ailangantunturilla on vireillä YVA-menettely (wpd Finland Oy), joka on käynnistynyt arviointiohjelman saavuttua Tavoitteena on saada YVA-menettely päätökseen vuonna Maisema ja kulttuuriympäristö Koko Suomea koskevassa maisemamaakuntajaossa kohdealue sijoittuu Peräpohjolan- Lapin maisemamaakuntaan ja tarkemmassa seudullisessa jaossa Peräpohjolan vaara- ja jokiseutuun, jolle on ominaista jyrkästi kumpuilevat vaara-alueet. Seudulla on jopa muutamia tuntureita. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992). Kohdekokonaisuus sijoittuu vaaramaisemaan, jossa on havaittavissa maaston luoteenkaakon suuntautuneisuus. Tarkastelualue kohoaa ympäristöstään selkeästi. Tarkastelualue sijaitsee kohti pohjoista Kemijärvelle työntyvällä niemellä, ja vesistöt hallitsevat alueen maisemaa pohjois-, itä- ja länsipuolilta. Lähimmillään Kemijärven ranta on 2 km etäisyydellä kohteesta. Kohdealueen ympäristössä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Vaikutukset: Tarkastelualueen vaarat kohoavat ympäristöstään ja avoimen vesistön myötä voimalat saattavat näkyä laajalle alueelle Kemijärvellä ja sen rannoilla, joille on sijoittunut erityisesti loma-asutusta. Kohdetta ympäröivä metsikkö katkaisee näkymiä jossain määrin. Maisemavaikutukset voivat kuitenkin olla merkittäviä, erityisesti alueen pohjoisosaan, mm. Ailangantunturin kupeeseen ja Askantunturin alueelle sijoittuvien tuulivoimaloiden osalta. Yhdessä muiden Kemijärveä ympäröivien kohteiden (mm. 33, 34, 37 ja 39) kanssa maisemavaikutusten merkittävyys kasvaa, ja erityisesti yhteisvaikutuksia tulisi tarkastella jatkosuunnittelun yhteydessä. Kemijärven tunnus ovat laajat järvenselät ja niitä ympäröivät kumpuilevat vaaramaisemat. Yhteisvaikutusten arvioinnin avulla tulee varmistaa, että Kemijärven maisemakuvassa säilyy myös selkeästi rakentamattomia vaara-alueita, joita tuulivoimalat eivät hallitse. Voimaloiden sopivalla sijoittelulla voidaan paikoin lieventää laajimpia maisemavaikutuksia. Luonnonympäristö Tarkastelualueen länsipuolella sijaitsee Ottovaaran Natura-alue (FI ), joka on luonto- eli SCI-direktiivin perusteella suojeltu. Alue on myös Ottovaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohde. Pohjoispuolelle Kemijärven rantaan 3 km päähän sijoittuu Ailanganniemi-Raudankankaan harjujensuojeluohjelma-alue. Alueen lähistöllä sijaitsee muutamia suojellun petolinnun pesäreviirejä. 115

119 Vaikutukset: 116 Uhanalaisen petolinnun pesäreviirien sijoittuminen hankealueen läheisyyteen tulee huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa riittävällä tavalla. Muilta osin vaikutukset jäävät arviolta vähäisiksi. Kohteeseen rajoittuvien suojelualueiden luontoarvoihin on kuitenkin kiinnitettävä huomiota niille aiheutuvien vaikutusten minimoimiseksi. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Lähialueiden asutus on pääasiallisesti sijoittunut vesistöjen äärelle; Kemijärven rannoille noin 2-3 km etäisyydelle kohteen pohjoisosista, kohteesta katsottuna Kemijärven vastarannoille sekä kaakkoispuolelle Ailanganjärven rannoille reilun 1 km etäisyydelle kohteesta. Enemmistö asutuksesta on loma-asutusta, mutta alueella on myös vakituista asutusta. Tarkastelualueen sisälle sijoittuu yksittäinen loma-asumus. Itä-Lapin maakuntakaavassa mainitaan aivan kohteen tuntumassa sijaitsevan Ailangantunturin olevan erityinen virkistysalue. Kohteesta noin 10 km koilliseen sijaitsee Itä-Lapin maakuntakaavaan merkitty matkailupalvelujen alue (RM) Suomutunturi. Kohdealue sijaitsee Hirvasniemen paliskunnan alueella. Kohdealueelle sijoittuu jäkäläja luppoalueita. Ympäristössä sijaitsee muutamia erotuspaikkoja ja porokämppiä noin 1 km etäisyyksillä. Vaikutukset: Ympäristöön sijoittuu runsaasti erityisesti loma-asutusta, johon vaikutuksia kohdistuu. Esimerkiksi voimaloiden aiheuttamat muutokset maisemakuvassa saatetaan kokea negatiivisina. Samoin alueen virkistyskäyttäjät saattavat kokea mm. melun ja muutosten maisemakuvassa heikentävän alueen arvoa. Lähin asutus ja loma-asutus on otettava huomioon melu- ja välkevaikutusten vuoksi tarkemmassa sijoitussuunnittelussa. Myös virkistysreittien sijaintia on syytä tarkastella suhteessa tuulivoima-alueeseen tarkemmassa suunnittelussa. Pohjoispuoliselta virkistyskäytössä olevalta Ailankatunturilta katsottuna voimalat tulisivat todennäköisesti näkymään, minkä osa alueella retkeilevistä voi kokea negatiivisena muutoksena maisemakuvassa. Tuulivoimaloiden melu voi myös aiheuttaa vaikutuksia vaikutus virkistyskäyttöön; melun leviämistä tulee tarkastella tarkemman suunnittelun yhteydessä. Virkistyskäytön ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamista tulee tarkastella tarkemman suunnittelun yhteydessä myös Suomutunturin alueella. Suomutunturille voimalat saattavat näkyä, mutta etäisyys (noin 10 km) on kohtalainen eivätkä voimalat näin ollen enää hallitse maisemakuvaa. Varsinaiset Suomutunturin laskettelurinteet avautuvat vastakkaiseen suuntaan, ja väliin jää useita kumpareita, joten rinteiltä tarkasteltuna tuulivoimarakentaminen ei hallitse maisemakuvaa ja näkymät suuntautuvat kohti rakentamattomia vyöhykkeitä. Jatkoarvioinnissa on Hirvasniemen paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä esimerkiksi paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset tulee arvioida.

120 Yleisarvio soveltuvuudesta 117 Selvityksen perusteella alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti. Alueen pohjoispuolella avautuu Kemijärvi, jonka ympäristössä sijaitsee runsaasti loma-asutusta; visuaaliset vaikutukset voivat olla haitallisia tällä tarkastelusektorilla. Aluetta tulee tarkastella suhteessa muihin lähialueiden tuulivoima-alueisiin sekä niiden aiheuttamiin yhteisvaikutuksiin erityisesti maisemaan kohdistuen. Suojellun petolinnun pesäreviirit saattavat rajoittaa tuulivoima-alueen toteuttamista. Myös sähkönsiirtoyhteyden tekninen toteutettavuus sekä vaikutukset maisemaan ja luontoon edellyttävät jatkossa tarkempaa tarkastelua.

121 Saarivaara, Kemijärvi-Posio (tarkastelualue 37) Sijainti ja rajautuminen Kolmesta alustavassa paikkatietoanalyysissä tunnistetusta osa-alueesta koostuva kohdekokonaisuus sijaitsee valtaosin Kemijärven kaupungin alueella ja hyvin pieneltä osin Posion kunnan alueella. Pohjoispuolella sijaitsevaan Kemijärven keskustaan on matkaa 30 km. Tarkastelualue sijoittuu mm. Iso Petäjävaaran, Repotunturin, Saarivaaran ja Paikanselän vaaroille. Paikkatietoanalyysissa tunnistetun kohdekokonaisuuden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 33 km 2, mutta jatkotarkastelussa aluetta on pieneltä osin rajattu, jolloin pinta-alaksi jää noin 22 km 2. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Kohdekokonaisuuden länsiosissa maasto on havupuuvaltaista, metsän lomassa on runsaasti pieniä suolaikkuja. Itäpuolen Saarivaaran alue on hyvin kivikkoista tai louhikkoista, pienten lampien ja edelleen suoalueiden rytmittämää aluetta. Maaperä kohdealueella on valtaosin moreenia. Paikoin esiintyy pienialaisia kalliomaita tai karkean hiedan, hiekan ja soran alueita. Alueella on siellä täällä ohuita turvekerrostumia. Rakentamisolosuhteet ovat näin ollen vaihtelevat. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet kohdealueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on 295 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 19 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,9-6,7 m/s ja 150 m korkeudella välillä 7-7,5 m/s. Aluetta on rajattu pienemmäksi ja alueelle on laadittu tuulimallinnus, jonka avulla saadaan tarkennettua tietoa teknis-taloudellisesta kannattavuudesta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan tuulisuus alueella 100 m korkeudella on 6,6 7,3 m/s ja 150 m korkeudella 7,5 8,1 m/s. Mallinnuksen perusteella alueelle olisi mahdollista sijoittaa tuulivoimalaa. Kokonaiskapasiteetti on MW. Tuotantoarvio on h/a (150 m napakorkeus). Liittäminen sähköverkkoon Alueella 37 sijaitsee Fingridin Pirttikosken sähköasema (110, 220, 400 kv), joka on suositeltava vahva liittymispiste. Lisäksi alueen lähellä sijaitsee Kemijoki Oy:n Seitakorvan vesivoimalaitos, mutta Seitakorvan sähköaseman jännite on 220 kv ja tuulipuiston liittyminen siihen voi olla hankalaa. Alueen itälaidalla sijaitsee Jumiskon vesivoimalaitos, jossa on 110 kv sähköasema. Mahdollista liittymistä Jumiskon voimalan asemalle tulee selvittää tarkemmin PVO:n kanssa.

122 Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia 119 Itäpuolella lähimmillään 2 km etäisyydellä kulkee seututie 945 (Peräposiontie) ja kohdealueelle johtaa seututieltä yksityisteitä. Kemijärven keskustaan on matkaa 30 km. Maankäyttö Kohde on Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) merkinnällä maaja metsätalousvaltainen alue (M). Kohde rajautuu eteläpuolella maakuntakaavan luonnonsuojelualueeseen (SL). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Maisema ja kulttuuriympäristö Maisemamaakuntajaossa kohdealue on osa Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaa ja tarkemmassa seudullisessa jaossa Peräpohjolan vaara- ja jokiseutua. Seudulle on ominaista jyrkästi kumpuilevat vaara-alueet, jopa muutamat tunturit. Soita on melko paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992). Kohdealueen pienipiirteistä, kumpareista maisemaa rytmittävät pienet lammet ja suoalueet. Pääosin maisemakuva on metsäinen. Kemijärvi avautuu pohjoispuolella lähimmillään noin 8 km etäisyydellä. Kohteen kaakkoispuolella on useita järviä, joista lähimmät sijoittuvat 600 m päähän kohteesta. Lähiympäristössä ei sijaitse maiseman tai kulttuuriympäristön valtakunnallisia arvokohteita; Juujärven valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja rakennettuun kulttuuriympäristöön on etäisyyttä yli 10 km tarkastelualueelta länteen. Alueen asutus on harvahkoa keskittyen pääasiallisesti koillispuolen vesistöjen rannoille. Vaikutukset: Kohdealue ja sen ympäristö on metsäistä ja harvaan asutettua. Kohteen kaakkoispuolen Ala-Suolijärven rannoilla 5 km etäisyydellä sijaitsee jonkin verran loma-asutusta, ja tältä suunnalta tarkasteltuna saattaisi pieneltä osin avautua näkymiä kohti voimaloita. Voimalat tulisivat myös näkymään paikallisesti maisemakuvaltaan paikallisesti arvokkaalle Ailangantunturille, joka sijaitsee kohdealueen pohjoispuolella noin 7 km etäisyydellä km etäisyydellä tarkasteltuna voimalat saattavat paikoin hallita maisemakuvaa; suuremmilla etäisyyksillä maisemavaikutusten merkittävyys vähitellen heikkenee. Vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaaseen Juujärven alueeseen eivät ole merkittäviä, sillä etäisyyttä on yli 10 km ja alueiden välissä on metsien peittämiä kumpuja ja vaaroja. Siten voidaan olettaa, etteivät tuulivoimalat hallitse Juujärven maisemakuvaa, vaikka osa näkymäsektoreista suuntautuisikin Kemijoen yli tarkastelualueen vaarojen suuntaan. Todennäköisesti voimalat eivät ainakaan merkittävästi näkyisi Kemijärvelle, sillä ne peittyisivät järveltä tarkasteltuna Ailangantunturin ja Huhtavaaran taakse. Maiseman muutokset ovat havaittavissa melko suppealta alueelta, joten voidaan arvioida, että merkittäviä maisemakuvallisia vaikutuksia ei aiheudu. Maisemavaikutusten kannalta tarkastelualue on jonkin verran edullisempi kuin pohjoispuolinen tarkastelualue 36, Kuusivaara-Mömmövaara.

123 Luonnonympäristö 120 Eteläpuolella tarkastelualue rajautuu laajaan Mustarinnan tunturin Natura-alueeseen (FI ), joka on suojeltu sekä luonto- eli SCI-direktiivin että lintu- eli SPAdirektiivin perusteella. Alue on myös Kiekinkairan vanhojen metsien suojeluohjelmakohde. Tarkastelualueen lähistöllä sijaitsee uhanalaisen petolinnun pesäreviiri. Tarkastelualueen pohjoispuolella 2 km etäisyydellä sijaitsee SCI-direktiivin perusteella suojeltu Natura-alue ja Ottavaaran vanhojen metsien suojeluohjelma-alue. Vaikutukset: Kohteen eteläosa rajoittuu kokonaisuudessaan Mustarinnan Natura-alueeseen. Myös uhanalaisen petolinnun reviiri sijaitsee kohteen läheisyydessä. Nämä voivat heikentää kohteen hyödyntämismahdollisuuksia ainakin eteläosastaan. Aluetta on selvityksen aikana rajattu pienemmäksi mm. luontoon kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi. Jatkosuunnittelussa tulisi selvittää, voiko aluerajausta edelleen muuttaa siten, että petolinnun pesäreviiri rajataan selkeästi hankkeen vaikutusalueen ulkopuolelle. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Lähiympäristön asutus on vähäistä. Lähimmät loma-asumukset sijoittuvat pohjoispuolelle Ailanganjärven rannalle yli 2 km etäisyydelle ja kaakkoispuolella 5 km päähän Ala-Suolijärven rannoille. Noin 7 km päässä kohteen pohjoispuolella sijaitseva Ailankatunturi mainitaan Itä-Lapin maakuntakaavassa erityisenä virkistysalueena. Kohdealue sijaitsee Hirvasniemen, ja hyvin pieneltä osin Timisjärven paliskuntien alueella. Porojen syyskierto kulkee osin alueella. Vaikutukset: Asumiseen kohdistuvat vaikutukset tarkoittaisivat voimaloiden aiheuttamia visuaalisia vaikutuksia, lähinnä Ala-Suolijärven rannoilla, sillä esim. melu ei useiden kilometrien välimatkan myötä oletettavasti ole asutukselle haitaksi. Pohjoispuoliselta virkistyskäytössä olevalta Ailankatunturilta katsottuna voimalat tulisivat todennäköisesti näkymään, minkä osa alueella retkeilevistä voi kokea negatiivisena muutoksena maisemakuvassa. Tuulivoimaloiden melu voi myös aiheuttaa vaikutuksia vaikutus virkistyskäyttöön; melun leviämistä tulee tarkastella tarkemman suunnittelun yhteydessä. Jatkoarvioinnissa on paliskunnilta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskuntien toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita ym. Myös poronhoidon kannalta tärkeille alueille uusien teiden ja voimajohtojen rakentamisen myötä kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida. Yleisarvio soveltuvuudesta Selvityksen perusteella kohde soveltuu tuulivoimarakentamiseen hyvin tai kohtalaisesti. Tuulimallinnuksen perusteella tarkastelualue on tuotannollisesti lupaava. Asutusta ei sijaitse välittömässä läheisyydessä, mutta kohteen eteläosan hyödyntämistä saattavat rajoittaa luontoarvot. Alueen suhdetta erityisesti alueeseen 36 tulee tarkastella

124 jatkosuunnittelun yhteydessä. Myös vaikutuksia virkistykseen tulee tarkastella jatkosuunnittelun yhteydessä. Kemijärven kaupungin mukaan tarkastelualue on laaja potentiaalinen tuulivoima-alue, joka takaa sen, että nykyisin suunnittelun alla olevien alueiden lisäksi on olemassa laaja ja potentiaalinen määrä tuulivoimalapaikkoja vielä tulevaisuudessakin. 121

125 Lehtotunturi - Kuusikko-Ruuhivaara, Salla (tarkastelualue 41) Sijainti ja rajautuminen Laaja kohde sijaitsee Sallan kunnassa. Paikkatietoanalyysissa tunnistetun kohdealueen pinta-ala on noin 135 km 2. Jatkotarkastelussa aluetta on rajattu pienemmäksi, jolloin alueen laajuus on noin 42 km 2. Sallan keskustaan pohjoispuolella on etäisyyttä tarkemmin rajatulta alueelta lyhimmillään noin 10 km. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Paikkatietoanalyysissa tunnistetun kohteen pohjois- sekä eteläosissa on muutamia vaaroja, mm. Lehtotunturi, Oulanganlatvakummut ja Kuusikko-Ruuhivaara idässä sekä Rouvinnenät lännessä. Kohteen keskiosat ovat kuitenkin valtaosin suoaluetta, paikoin moreenikumpareita, joiden väliin sijoittuu myös useampia järviä ja lampia. Selvityksen aikana rajattu jatkotarkastelualue sijoittuu idässä Ruuhitunturin ja lännessä Koiransuolikkoaavan väliin. Suoalueilla on paikoin laajoja puuttomia alueita. Maaperä alueella on pääosin savea tai moreenia. Rakentamisolosuhteiden voidaan arvioida olevan vaihtelevat. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet kohdealueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on 315 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 7 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,2-6,5 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,1-7,3 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Alueen pohjoispuolella alle 1 km etäisyydellä sijaitsee Kursu-Salla 110 kv:n voimajohto. Noin 10 km etäisyydellä alueesta sijaitsee Sallan 110 kv sähköasema, mutta alueen sähköverkko ei ole kovin vahva. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Kohteen pohjoispuolella kulkee kantatie (82 Sallantie) ja itäpuolella seututie (950 Hautajärventie). Sallan keskusta sijaitsee laajasta alueesta johtuen 4-24 km päässä. Maankäyttö Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) kohde on osin kaavamerkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) ja osin maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Luonnonsuojelualueita (SL) sijaitsee sekä länsi- että eteläpuolella tarkastelualuetta. Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Sallatunturin matkailupalvelujen alue (RM) sijaitsee kohdealueesta noin 5 km koilliseen. Sallatunturin alueelle on mm. laadittu Sallatunturi matkailun kehittämisohjelma.

126 Maisema ja kulttuuriympäristö 123 Kohde kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Kainuun ja Kuusamon vaaramaahan ja tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa Kuusamon vaaraseutuun. Tämän seudun maisemat ovat jylhiä ja maanpinnan muodot jyrkkäpiirteisen vaaramaisia. Soitakin on suhteellisen paljon. (Ympäristöministeriö 1992). Paikkatietoanalyysissa tunnistetun kohdealueen pohjois- ja kaakkoiskulmia hallitsevat vaarat. Alueen keskiosat ovat alavampaa maastoa, jossa suoalueet, niiden välistä kohoavat pienet moreenikumpareet ja useat järvet ja lammet vuorottelevat. Maisemakuva kohdealueella ja sen välittömässä ympäristössä on pääosin metsäinen ja soinen. Kohteen itäpuolella maastonmuodot kohoavat voimakkaammin ja noin 5 km etäisyydellä sijaitsee Sallatunturi. Lähistöllä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueiden päivitysinventointi on käynnissä ja valmistuu arviolta vuonna Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (1995) on tunnistettu hyvin vähän kohteita tältä seudulta, sillä pääpaino inventoinneissa on ollut viljelymaisemissa. Alueen laajemman maiseman arvot tulisikin inventoida ja tunnistaa valtakunnallisella tasolla. Erityisesti tarkastelualueen eteläpuoli on hyvin harvakseltaan asutusta. Rajatun tarkastelualueen pohjoispuolella noin 7 km etäisyydellä sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Paikanselän talvisodan taistelupaikka, jossa on käyty toisen maailmansodan aikana Suomen ja Neuvostoliiton välillä merkittävimpiä taisteluja. Loivarinteisessä metsämaastossa Salla-Kemijärvimaantien varressa sijaitsee kunnostettuja maa- ja hirsivallitettuja taisteluhautoja ja korsuja sekä muistomerkkejä (RKY 2009). Vaikutukset: Pääosin kohdealue on metsäistä ja sen ympäristössä, erityisesti eteläpuolella ei sijaitse juurikaan asutusta. Tuulivoimarakentaminen tuo erämaaluonteiseen maisemaan uuden, teollisen, rakennetun elementin. Tarkastelualueella säilyy kuitenkin lukuisia rakentamattomia vaaroja ja kumpareita. Esimerkiksi Sallatunturilta tarkasteltuna saattaa avautua näkymiä kohti tuulivoima-alueen tarkennetun aluerajauksen pohjoisosia. Välimatkaa on noin 5 km ja tällä etäisyydellä voimalat näkyvät maisemassa selvästi, paikoin halliten maisemaa. Pohjoispuolella sijaitsevalta valtakunnallisesti merkittävältä rakennetulta kulttuuriympäristökohteelta tarkasteltuna tuulivoimalat peittyvät puuston taakse. Tarkennetusta aluerajauksesta etäisyyttä kulttuuriympäristökohteeseen on yli 7 km. Kohtalaisen etäisyyden ja puuston katvevaikutuksen myötä voimalat eivät juuri näy alueelle eivätkä merkittävästi heikennä kohteen kulttuurihistoriallista arvoa. Kooltaan laaja kohdealue mahdollistaa maiseman ja näkymien huomioon ottamisen tarkemmassa sijoitussuunnittelussa. Kohteen aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia tulee tarkastella jatkossa yhdessä kohteen 35 kanssa.

127 Luonnonympäristö 124 Tarkastelualueen etelä- ja länsipuolilla sijaitsevat Peuratunturin ja Suksenpaistama- Miehikänvaaran Natura-alueet (SCI ja SCI/SPA) ja suojeluohjelmakohteet (vanhat metsät/peuratunturi ja suot/löytöjängän-kuusivaaran alue). Pohjavesialue sijaitsee tarkastelualueen pohjoispuolella (Ruuhenlatvakangas). Vaikutukset: Paikkatietoanalyysissa tunnistetun alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita uhanalaisen petolinnun reviirejä ja laajoja suojelualueita, jotka voivat rajoittaa kohteen hyödyntämismahdollisuuksia. Jatkotarkastelussa aluerajausta on muutettu siten, että suojelualueet ja petolintureviirit jäävät selkeästi hankkeen vaikutusalueen ulkopuolelle. Alueen runsaiden pienvesistöjen, Koiransuolikkoaapan ja aluetta ympäröivien suojelualueiden luontoarvoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Naturaalueiden läheisyys edellyttää mahdollisesti tarkempia arviointeja jatkosuunnittelun yhteydessä. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Pääosin asutus ympäristössä on harvahkoa. Paikkatietoanalyysissa tunnistetulle kohdealueelle sijoittuu muutamia yksittäisiä loma-asumuksia, jotka jäävät tarkemman rajauksen myötä kohteen ulkopuolelle. Sallan keskustaan ja sinne johtavan Sallantien varteen on keskittynyt asutusta lähimmillään noin 3 km etäisyydelle tarkastelualueesta. Itäpuolella on melko runsaasti loma-asutusta Sallatunturin sekä sieltä Sallaan johtavan tien (Hautajärventie) varrella, noin 5 km etäisyydellä kohdealueesta. Itäpuolella noin 6-7 km etäisyydellä sijaitsevan Kallungin kylässä ja Kallunkijärven rannalla on lomaasutusta. Kohde sijoittuu itäosiltaan Itä-Lapin maakuntakaavan osoittamalle laajalle matkailun vetovoima-alueelle. Kohteen itäpuolella kulkee Itä-Lapin maakuntakaavan mukainen ulkoilureitti (ur). Kohteen pohjoispuolella kulkee patikointireitti Kalliojärven kautta kohti Salmijoen kanjonia. Sallatunturi on osoitettu Itä-Lapin maakuntakaavassa matkailupalvelujen alueena (RM), lähimmillään alue sijaitsee noin 2 km etäisyydellä kohteesta. Alueella on mm. laskettelurinteitä. Kohdealue sijaitsee Sallan paliskunnan alueella. Luppo- ja jäkäläalueita sijoittuu kohdealueelle. Vaikutukset: Noin 3-4 km etäisyydellä paikkatietoanalyysissa tunnistetusta alueesta sijaitsevalle Sallan keskustan asutukselle voimalat eivät aiheuttaisi merkittäviä vaikutuksia kohtuullisen välimatkan ja väliin jäävien näköesteiden myötä. Melu- ja välkevaikutuksia ei tällä etäisyydellä enää ilmene. Tarkemman aluerajauksen myötä etäisyys keskustan ja tuulivoima-alueen välillä edelleen kasvaa. Visuaalisia vaikutuksia voi aiheutua, mutta etäisyyttä on lähes 10 km, joten vaikutukset eivät ole enää merkittäviä. Kohde sijaitsee merkittävän matkailukeskuksen läheisyydessä ja ympäristössä on loma-asutusta sekä virkistyskäyttöä. Ympäristön loma-asukkaat ja alueella

128 liikkuvat matkailijat voivat paikoin kokea tuulivoimalat häiritsevinä. Esimerkiksi Sallatunturin laskettelurinteet ovat suuntautuneet kohti tuulivoimaloita ja etäisyys niiden välillä on noin 5 km, jolloin voimalat näkyvät maisemassa selkeästi. Laaja kohde kuitenkin tarjoaa liikkumavaraa tarkemmassa sijoittelusuunnittelussa ja esimerkiksi tärkeimmät ulkoilureitit tms. olisi mahdollista huomioida jatkosuunnittelussa, jotta merkittäviä vaikutuksia voitaisiin vähentää. Jatkoarvioinnissa on Sallan paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita ym. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset poronhoidon kannalta tärkeisiin alueisiin tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yleisarvio soveltuvuudesta Kyseessä on varsin suuri alue, josta lähinnä kaakkois- ja pohjoisosat lienevät toteutuskelpoisia. Jatkotarkastelussa onkin keskitytty alueen kaakkoisosiin. Kohteen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Alueella olisi potentiaalia laajahkolle tuulipuistolle, mutta verkkoonliitynnän kustannukset voivat nousta korkeiksi. Mahdolliset haitalliset vaikutukset Sallatunturin ja Ruuhitunturin maisemakuvaan ja matkailupalvelujen alueeseen saattavat heikentää alueen käytettävyyttä. Siten voidaan todeta, että alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti tai melko huonosti. Yhteisvaikutuksia ja teknis- taloudellista toteutettavuutta on tarpeen tarkastella kohteen 35 kanssa. 125

129 Murtotunturi Vitikkotunturi, Posio (tarkastelualue 43) Sijainti ja rajautuminen Kohde sijaitsee Posion kunnassa, yli 20 km Posion keskuksesta luoteeseen. Paikkatietoanalyysissa tunnistetun alueen laajuus on noin 60 km 2. Aluetta on selvityksen aikana rajattu pienemmäksi, ja tarkemman rajauksen laajuus on 22 km 2. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Alueella ja sen läheisyydessä sijaitsee useita tuntureita (mm. Murtotunturi, Vitikkotunturi, Lemmontunturi, Kuovitunturi, Väätimötunturi ja Takkutunturi), jotka yhdessä muodostavat ympäristöstä selvästi kohoavan kokonaisuuden. Mustarinnantunturi suojelualueineen sijoittuu tarkastelualueen itäpuolelle. Tuntureiden väliin sijoittuu useita lampia sekä suoalueita. Puusto alueella on pääosin havupuustoa, mutta suoalueet ovat paikoin puuttomia ja tuntureiden rinteillä esiintyy jonkin verran avoimia metsämaita. Julmajärven yhteismetsäalueen tuntumassa on runsaasti hakkuuaukeita. Pohjamaalaji alueella on valtaosin moreenia, joukossa on myös pienialaisia kalliomaita tai paksun turvekerroksen alueita. Pintamaalajina esiintyy pienialaisesti ohuita turvekerroksia. Rakentamisolosuhteet ovat pääosin kohtalaiset. Korkeusolosuhteet Alueen korkeussuhteet vaihtelevat välillä m mpy. Korkeus merenpinnasta on keskimäärin noin 304 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin noin 288 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus alueella 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,9-6,5 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,7-7,3 m/s. Aluetta on rajattu pienemmäksi ja alueelle on laadittu tuulimallinnus, jonka avulla saadaan tarkennettua tietoa teknis-taloudellisesta kannattavuudesta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan tuulisuus alueella 100 m korkeudella on 6,5 7,3 m/s ja 150 m korkeudella 7,4 8,1 m/s. Mallinnuksen perusteella alueelle olisi mahdollista sijoittaa tuulivoimalaa. Kokonaiskapasiteetti on MW. Tuotantoarvio on h/a (100 m napakorkeus) ja h/a (150 m napakorkeus). Liittäminen sähköverkkoon Alueen eteläpuolella alle 5 km etäisyydellä kulkee Pirttikosken ja Posion välinen 110 kv voimajohto. Pirttikosken sähköasema sijaitsee noin 20 km etäisyydellä tarkastelualueesta.

130 Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia 127 Alueen eteläpuolitse lähimmillään noin 2 km päässä kulkee kantatie 81 eli Rovaniementie. Alueelle johtaa useita yksityisteitä. Ympäristön asutuskeskuksista Posio sijaitsee yli 20 km päässä. Maankäyttö Kohdealueella on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava (YM vahvistanut ), jossa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Kohde rajautuu pohjoispuolella maakuntakaavan luonnonsuojelualueeseen (SL). Alueen länsipuolella on pienehköllä alueella voimassa Posion yhteismetsän Julmajärvi- Pyytölampi -ranta-asemakaava. Asemakaavassa alue on pääosin kaavamerkinnällä maaja metsätalousalue, jolla erityisiä ympäristöarvoja (MY). Paikoin Pyytölammen ja Julmajärven rannoille on osoitettu loma-asuntojen korttelialueita (RA) sekä retkeily- ja ulkoilualueita (VR). Alueelle on suunnitteilla tuulivoimapuisto, jonka YVA ja kaavoitus ovat käynnistymässä vuonna Maisema ja kulttuuriympäristö Suomen maisemamaakuntajaossa tarkastelualueen länsiosa kuuluu Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaan, tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa Peräpohjolan vaara- ja jokiseutuun. Alueella esiintyy jyrkästi kumpuilevia vaara-alueita, jopa muutamia tuntureita. Alueen itäosa puolestaan kuuluu Kainuun ja Kuusamon vaaramaahan, tarkemman seudullisen tarkastelun mukaan Kuusamon vaaraseutuun. Tämän seudun maisemat ovat jylhiä ja maanpinnan muodot jyrkkäpiirteisen vaaramaisia. Soitakin on suhteellisen paljon. (Ympäristöministeriö 1992). Kohdealueen maisemaa hallitsevat useat tunturit. Niiden välissä maisemaa rytmittävät pienet lammet sekä niistä virtaavat joet tai ojat. Tunturien ja vaarojen välillä on myös suoalueita, joista suurin osa on ojittamattomia, osa puuttomia. Maisemassa näkyy paikoin voimakas suuntautuneisuus, alavammilla alueilla maisemarakenteeltaan monin paikoin melko pienipiirteistä. Korouoman luoteen-kaakon suuntainen rotkolaakso sijoittuu tarkastelualueesta 5-10 km etelään. Korouoman alue on maisemaltaan ja maastonmuodoiltaan jylhä ja luonnonoloiltaan arvokas aluekokonaisuus. Alueen eteläreunalla sijaitsee muinaisjäännös, historiallinen rajamerkki. Tarkastelualueesta noin 10 km etäisyydellä luoteessa sijaitsee Juujärven valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä Kemijoen jokivarsiasutukseen ja kirkkomaisemiin kuuluva Juujärven kylän valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kemijoen länsirannan niemellä sijaitseva kylä on tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa, mm. tilojen päärakennuksia, hirsiaittoja, saunoja ja vajoja sekä vanha koulurakennus. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa (RKY 2009).

131 Vaikutukset: 128 Kohdealueen tunturit kohoavat selkeästi ympäristöstään, joten myös alueelle sijoittuvat tuulivoimalat saattavat paikoin näkyä pitkälle ympäristössä. Tuulivoimarakentaminen tuo uuden, rakennetun, teollisen elementin alueen maisemakuvaan. Näkymiä kohti voimaloita saattaa avautua esimerkiksi etelä- ja itäpuolen vesistöjen rannoilta tarkasteltuna. Laaja kohdealue mahdollistaa kuitenkin voimaloiden sijoittamisen siten, että merkittäviä maisemavaikutuksia voidaan välttää tai vähentää. Myös alueelle sijoittuva muinaisjäännös voidaan ottaa tarkemmassa suunnittelussa huomioon siten, ettei sen arvo heikkene. Juujärven maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle voimalat eivät todennäköisesti näkyisi ainakaan merkittävästi kohteiden väliin jäävien useiden näkymiä katkaisevien maastokohoumien myötä. Tuulivoimarakentaminen saattaisi paikoin näkyä Korouoman maisemallisesti ja luonnonoloiltaan arvokkaalle rotkoalueelle. Etäisyyttä on pääosin noin 10 km, joten visuaaliset vaikutukset eivät tällä etäisyydellä ole enää merkittäviä. Vaikutuksia maisemarakenteeseen ei tuulivoimarakentamisen myötä aiheudu. Luonnonympäristö Paikkatietoanalyysissä tunnistettu laaja alue rajautuu itä- ja pohjoispuolella SCI- ja SPA-direktiivien perusteella suojeltuun Mustarinnan tunturin Natura-alueeseen (FI ) sekä samalla soidensuojeluohjelma-alueeseen ja pieneltä osin luonnonsuojelualueeseen. Tarkastelualueen tuntumassa sijaitsee joitakin suojellun petolinnun pesäreviirejä. Alueen rajausta on selvityksen aikana pienennetty luontoarvoihin kohdistuvien vaikutusten perusteella. Vaikutukset: Paikkatietoanalyysissä tunnistettu alue ympäröi suurelta osin Mustarinnan tunturin Natura-alueen eteläosan, mikä aiheuttaa lisäselvitystarpeita ja voi rajoittaa alueen toteutusmahdollisuuksia. Myös suojellun petolinnun reviirit sekä alueen järvien ja lampien luontoarvot tulee tarkemmassa suunnittelussa ottaa erityisesti huomioon. Aluetta on selvityksen yhteydessä rajattu pienemmäksi mm. luontoarvoihin kohdistuvien haittavaikutusten vähentämiseksi. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Jatkotarkastelualueen lähiympäristössä on hyvin vähän asutusta. Alueen eteläosassa sijaitsee yksittäinen loma-asumus ja lähiympäristössä mm. Luovijärven ja Koljatin rannoilla on jossain määrin loma-asutusta. Jonkin verran runsaammin asutusta on keskittynyt esimerkiksi länsipuolelle Suorsajärven rannalle noin 5 km etäisyydelle sekä eteläpuolelle Pernun kylään mm. Aartojärvelle ja Koppelojärvelle (noin 8 km etäisyydellä). Timisjärvelle on etäisyyttä yli 13 km ja Posionjärvelle yli 16 km, Kohteen pohjoispuolella ei sijaitse asutusta juuri lainkaan, koillis- ja itäpuolella on laajoja asumattomia suojelualueita. Kohdealue sijaitsee Timisjärven paliskunnan alueella. Porojen kevät- ja syyskierto kulkee alueen läpi. Alueella sijaitsee jäkäläalueita. Itäreunalla sijaitsee muutamien satojen metrien etäisyydellä porojen erotuspaikka ja porokämppä. Myös alueen pohjoisrajalla on porojen erotuspaikka.

132 Tarkastelualueelta 5-10 km etelään sijaitsee Korouoman vanhojen metsien suojelualue, joka on merkittävä retkeilyalue. (Metsähallitus 2011) Vaikutukset: Asutus tarkastelualueen ympäristössä on hyvin harvaa, pääosin asutus on sijoittunut useampien kilometrien etäisyydelle. Muutamien lähistön loma-asutusten osalta tulisi jatkotarkastelussa kiinnittää huomiota mahdollisiin melu- tai välkevaikutuksiin. Vaikutuksia voi kohdistua jonkin verran Korouoman retkeilyalueeseen; alueella liikkuvat saattavat kokea tuulivoimarakentamisen häiritsevänä. Etäisyyttä on kuitenkin pääsoin yli 10 km ja maasto sekä metsä katkaisevat näkymiä monin paikoin. Siten voidaan olettaa, ettei merkittäviä haittavaikutuksia aiheudu. Vaikutuksia läheisten laajojen suojelualueiden virkistyksellisiin arvoihin tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä. Jatkoarvioinnissa on Timisjärven paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset tulee selvittää jatkosuunnittelun yhteydessä tarkemmin. Yleisarvio soveltuvuudesta Selvityksen perusteella alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen hyvin. Tuulimallinnuksen perusteella arvioitu tuotanto on selvitysalueen parhaita. Alueen tuntumassa sijaitsee suojellun petolinnun pesäreviiri. Asutus on ympäristössä harvahkoa. Luontoarvot sekä vaikutukset maisemaan, virkistykseen ja poronhoitoon saattavat rajoittaa alueen laajamittaista toteutettavuutta. 129

133 Pyöreävaara Rasinkangas Ojennusvaara, Posio (tarkastelualue 45) Sijainti ja rajautuminen Kohde sijaitsee Posion kunnassa. Posion keskusta sijaitsee itäpuolella noin 11 km etäisyydellä. Alueen laajuus on noin 18 km 2. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Maasto on suurelta osin soista, osin ojitettua, osin ojittamatonta ja puuttomiakin suoalueita esiintyy. Muutoin puusto on havumetsikköä. Maaperä on moreenia ja savea, alueelle sijoittuvat mm. Pyöreävaara ja Ojennusvaara. Alueen pohjoispuolella kohoaa aluetta korkeampana Jänisvaara. Alueella esiintyy suhteellisen runsaasti ohuita turvekerrostumia. Rakentamisolosuhteet ovat näin ollen vaihtelevat, paikoin heikohkot. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet kohdealueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on 295 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 11,1 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 6,2-6,7 m/s ja 150 m korkeudella välillä 7-7,4 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Tarkastelualueen lähin sähköasema sijaitsee noin 5 km etäisyydellä Raistakassa. Pirttikosken ja Posion välinen 110 kv voimajohto kulkee alueen pohjoispuolella alle 3 km etäisyydellä. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Kohteen läpi kulkee seututie (941 Ranuantie). Keskuksista Posio sijaitsee 11 km päässä. Maankäyttö Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) on merkintä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Kohde rajautuu pohjoispuolella luonnonsuojelualueeseen (SL). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Maisema ja kulttuuriympäristö Kohde kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Kainuun ja Kuusamon vaaramaahan ja tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa Kuusamon vaaraseutuun. Tämän seudun maisemat ovat jylhiä ja maanpinnan muodot jyrkkäpiirteisen vaaramaisia. Soitakin on suhteellisen paljon. (Ympäristöministeriö 1992). Maisemassa voi havaita maaston voimakkaan luode-kaakkois-suuntautuneisuuden. Maisemakuva on monin paikoin metsäinen, mutta välissä on siellä täällä aukeita puuttomia suoalueita. Alueen halki kulkee maantie, joka johtaa länsipuolella 5 km

134 etäisyydellä sijaitsevalle Posionjärvelle. Kohteen lähistöllä ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maiseman ja kulttuuriympäristön alueita. Korouoman rotkolaakso sijoittuu tarkastelualueesta yli10 km länteen. Korouoman alue on maisemaltaan ja maastonmuodoiltaan jylhä ja luonnonoloiltaan arvokas aluekokonaisuus. Vaikutukset: Kohdealueen lähiympäristö on pääasiassa metsikköä ja suoalueita, asutus on harvaa. Hyvin harvaan asutussa, metsäisessä ympäristössä tuulivoimarakentaminen tuo uuden, teollisen, rakennetun elementin luontopainotteiseen maisemakuvaan. Voimalat voidaan havaita maisemassa esimerkiksi alueen halki kulkevalta seututieltä (Ranuantie) tarkasteltuna. Posionjärveltä ei todennäköisesti aukea merkittäviä näkymiä kohti voimaloita; välimatkaa on yli 10 km ja väliin jää metsäistä maastoa. Tällä etäisyydellä voidaan arvioida, etteivät voimalat aiheuta merkittäviä maisemakuvallisia vaikutuksia. Tuulivoimarakentaminen saattaisi paikoin näkyä Korouoman maisemallisesti ja luonnonoloiltaan arvokkaalle rotkoalueelle. Etäisyyttä on pääosin noin 10 km, joten visuaaliset vaikutukset eivät tällä etäisyydellä ole enää merkittäviä. Vaikutuksia maisemarakenteeseen ei aiheudu. Luonnonympäristö Pohjoispuolella tarkastelualue rajautuu Korouoma-Jäniskairan Natura-alueeseen (SCIluontodirektiivi), FINIBA-alueeseen (Korouoma-Jäniskaira-Soppana, kriteerilaji: sinipyrstö) sekä suojeluohjelmakohteeseen (vanhat metsät/jäniskaira). Myös länsipuolella Korouoma-Jäniskairan Natura-alue (SCI-luontodirektiivi) jatkuu alle kilometrin etäisyydellä tarkastelualueesta. Kohteen välittömässä läheisyydessä on useita uhanalaisen petolinnun reviirejä, joille on paikkatietoanalyysissä osoitettu suojaetäisyys. Vaikutukset: Kohteen välittömässä läheisyydessä on useita uhanalaisen petolinnun reviirejä,. Lisäksi kohde rajoittuu pohjoisosastaan arvokkaisiin suojelualueisiin. Myös länsipuolella kohteen välittömässä läheisyydessä on laaja suojelualue. Nämä seikat voivat heikentää kohteen hyödyntämismahdollisuuksia ainakin sen pohjoisosan osalta. Jatkosuunnittelussa tulisi selvittää, voiko aluerajausta muuttaa siten, että reviirit ja suojelualueet rajataan selkeästi hankkeen vaikutusalueen ulkopuolelle. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Asutusta on ympäristössä vähän. Eteläpuolelle on sijoittunut hajanaisia yksittäisasumuksia lähimmillään noin 600 m etäisyydelle. Itäpuolella noin 5 km päässä Posionjärven rannalla sijaitsee jonkin verran asutusta. Posion keskustan asutus ulottuu 7 km päähän. Kohde sijoittuu Itä-Lapin maakuntakaavan osoittamalle laajalle matkailun vetovoimaalueelle. Kohteen eteläpuolitse kulkee maakuntakaavassa merkintä ulkoilureitistä (ur). Se jatkuu länsipuolella lähimmillään 200 m etäisyydellä sijaitsevalle Korouoman 131

135 alueelle, joka on Posion kunnan tärkeimpiä luontomatkailukohteita. Korouoman rotkolaakson ympäristössä on runsaasti retkeilijöitä palvelevia taukopaikkarakenteita ja yhteensä noin 40 km retkeilyreitistöä (Metsähallitus 2010a). Kohdealue sijaitsee Posion Livon paliskunnan alueella. Kohdealueella sijaitsee jäkäläja luppolaidunalueita. Erotuspaikka sijoittuu noin 2,5 km etäisyydelle länsipuolella. Vaikutukset: Jatkotarkastelussa mm. melun leviämistä tulisi tutkia suhteessa lähimpiin asumuksiin. Länsipuolen retkeilyalueelle saattavat paikoin kuulua voimaloiden äänet. Vaikutus on kuitenkin paikallista ja alueella liikkuville henkilöille väliaikaista. Retkeilyalueelta tarkasteltuna voimalat peittyvät osittain metsikön taakse. Retkeilijät saattavat kuitenkin kokea tuulivoimarakentamisen luonnonalueen tuntumassa negatiivisena. Alueen eteläosassa kulkeva maakunnallinen ulkoilureitti on mahdollista huomioida tarkemmassa sijoitussuunnittelussa. Jatkoarvioinnissa on Posion Livon paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita ym. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset arvioidaan. Yleisarvio soveltuvuudesta Alue vaikuttaa arvion perusteella tuotannollisesti potentiaaliselta. Ympäristössä on asutusta, mutta ei välittömässä läheisyydessä. Luontoarvot sekä vaikutukset mm. virkistykseen saattavat rajoittaa alueen toteutuskelpoisuutta. Siten voidaan arvioida alueen soveltuvat tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti. 132

136 Livonniska Aneenvaara Akonvaara, Posio (tarkastelualue 48) Sijainti ja rajautuminen Kahdesta osa-alueesta koostuva pienehkö kokonaisuus sijaitsee Posiolla. Koillisessa sijaitsevaan Posion keskustaan on matkaa noin 17 km. Kohdealueella sijaitsevat Aneenvaaran ja Akonvaaran rinteet. Kohteen pinta-ala kokonaisuudessaan on noin 13 km 2. Jatkotarkastelussa erilliset osa-alueet on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Vaarojen rinteitä peittää havumetsä. Painanteissa on pieniä suoalueita. Maaperä on pääosin moreenia, pintamaalajina on paikoin ohuita turvekerroksia. Rakentamisolosuhteiden voidaan arvioida olevan kohtalaiset. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet kohdealueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on 328,5 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 41 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 6,1-6,8 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,9-7,5 m/s. Aluetta on rajattu pienemmäksi ja alueelle on laadittu tuulimallinnus, jonka avulla saadaan tarkennettua tietoa teknis-taloudellisesta kannattavuudesta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan tuulisuus alueella 100 m korkeudella on 6,2 6,7 m/s ja 150 m korkeudella 7,0 7,5 m/s. Mallinnuksen perusteella alueelle olisi mahdollista sijoittaa tuulivoimalaa. Kokonaiskapasiteetti on MW. Tuotantoarvio on h/a (150 m napakorkeus). Liittäminen sähköverkkoon Raistakan sähköasema on kohdetta lähinnä.. Noin 9 km päässä koillispuolella kulkee Pirttikosken ja Posion välinen 110 kv:n voimajohto. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Itäpuolella kulkee 4,5 km päässä seututie (863 Taivalkoskentie). Alueelle johtaa yhdystie. Posion keskustaan on matkaa noin 17 km. Maankäyttö Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) kohdealue on merkitty maaja metsätalousvaltaisena alueena (M). Läntisemmän alueaihion eteläosassa sijaitsee merkintä tärkeästä tai vedenhankintaan soveltuvasta pohjavesialueesta.

137 Maisema ja kulttuuriympäristö 134 Kohde kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Kainuun ja Kuusamon vaaramaahan ja tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa Kuusamon vaaraseutuun. Tämän seudun maisemat ovat jylhiä ja maanpinnan muodot jyrkkäpiirteisen vaaramaisia. Soitakin on suhteellisen paljon. (Maisemanhoito 1992). Kohdealueen maisemaa hallitsevat muutamat vaarat sekä pohjois- ja eteläpuolella vesistöt. Aneenvaara ja Akonvaara erottuvat maisemassa selkeinä kohoumina. Pohjoispuolella lähimmillään 1,5 km etäisyydellä sijaitsevan Livojärven sekä eteläpuolisten useiden pienempien järvien (mm. Iso Hietajärvi, Iso Akonjärvi, Anetjärvi) rannoilla sijaitsee vakituisen asutuksen joukossa loma-asutusta. Anetjärven ja Iso Akonjärven rannoilla on avoimia peltoaukeita. Anetjärven kylä 3,5 km päässä eteläpuolella Anetjärven vastarannalla on osa Etelä- Lapin ja Lapin kulttuuriympäristöohjelmia. Vaikutukset: Tuulivoimarakentaminen sijoittuisi ympäristöstään kohoavalle selkeälle kumpareelle, ja vaikutukset maisemakuvaan olisivat suuria. Erityisesti Anetjärven etelärannalta, rannan tuntumassa sijaitsevalta Anetjärven kyläalueelta sekä Livojärveltä katsottuna näkymät tulisivat voimaloiden myötä muuttumaan. Anetjärven ja Iso Akonjärven ranoilla on avoimia viljelyalueita, jolloin näkymiä katkaisevaa puustoa ei juuri ole. Tuulivoimarakentaminen voi jonkin verran heikentää Anetjärven kylän kulttuuriympäristön eheyttä. Luonnonympäristö Tarkastelualueen eteläosassa sijaitsee pohjavesialue. Pohjoispuolella noin 1 km päässä sijaitsee Livojärven Natura-alue (SCI-direktiivi), joka on myös rantojensuojeluohjelmaalue. Länsipuolella noin 4 km etäisyydellä sijaitsee Syötteen vanhojen metsien suojeluohjelma-alue, joka on myös Natura-alue (SPA/SCI-direktiivit) sekä luonnonsuojelualue. Metsähallituksen tietojen mukaan aluetta koskee Metsähallituksen ja luontojärjestöjen ns. dialogiprosessi vanhojen metsien suojelun täydentämiseksi. Vaikutukset: Kohteen läheisyydessä noin viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsee uhanalaisten petolintujen reviireitä, jotka tulee riittävällä tarkkuudella ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Hankkeen jatkosuunnittelussa lintujen saalistusalueet tulee selvittää. Myös kohteen soiden ja rinnemetsien luontoarvoihin tulee kiinnittää huomiota. Alueen mahdolliset tulevat suojelutarpeet (Metsähallituksen dialogiprosessi) eivät puolla alueen esittämistä ensisijaisesti tuulivoimarakentamisen kohteeksi. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Ympäristön vesistöjen äärelle, lähinnä kohteen etelä-, itä- ja koillispuolille on sijoittunut jonkin verran loma-asutusta sekä paikoin vakituistakin asutusta. Pääosin lähin asutus

138 sijoittuu yli 1 km etäisyydelle. Livojärven rannoilla kohteen koillispuolella on laajoja hiekkarantoja ja virkistystoimintaa. Kohde sijoittuu Itä-Lapin maakuntakaavan osoittamalle laajalle matkailun vetovoima-alueelle. Pohjoispuolella noin 3 km etäisyydellä kulkee maakuntakaavan merkintä ulkoilureitistä (ur). Kohdealue sijaitsee Posion Livon paliskunnan alueella. Kohdealueella on luppolaidunalueita. Vaikutukset: Etäisyyttä asutukseen on pääosin yli 1 km, joten esimerkiksi meluhaitta ei todennäköisesti muodostu merkittäväksi ympäröivän asutuksen kannalta. Voimaloiden vaikutukset ilmenevät ympäristön asutukselle pääasiallisesti muutoksen maisemassa. Lähiympäristön virkistys- ja ulkoilutoiminnalle ei tuulivoimalla ole merkittäviä vaikutuksia. Jatkoarvioinnissa on Posion Livon paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset arvioidaan. Yleisarvio soveltuvuudesta Kyseessä on pienehkö alue, joka on tuotannollisesti kohtalainen. Ympäristössä on asutusta, mutta ei aivan kohteen välittömässä läheisyydessä. Haitallisia vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön voi aiheutua erityisesti Anetjärven kylän kohdalla. Luontoarvojen perusteella alue ei sovellu tuulivoimarakentamiseen ensisijaisena kohteena selvitysalueella. 135

139 Kohdealueet, ei jatkosuunnitteluun Selvityksen yhteydessä saadun palautteen ja kunnilta saatujen lausuntojen perusteella muutamia selvityksessä tunnistettuja alueita ei esitetä jatkosuunnitteluun niiden aiheuttamien haitallisten vaikutusten tai muun maankäytön asettamien reunaehtojen ja yhteensovittamisen vuoksi. Tarkastelualueet on kuvattu lyhyesti tässä luvussa. Selvityksen kartoilla tarkastelualueet on esitetty omalla merkinnällään Saukkoaapa, Pelkosenniemi (tarkastelualue 15) Sijainti ja rajautuminen Pienehkö kohde sijaitsee Pelkosenniemellä, noin 6 km Pelkosenniemen keskustasta etelään. Alue sijoittuu Isoselän, Kivivaaran ja Kiemunkivaaran rinteille. Kemijoki virtaa kohteen itäpuolella lähimmillään noin 150 m etäisyydellä. Paikkatietoanalyysissa tunnistetun alueen laajuus on noin 17 km 2, tarkemmin rajatun alueen laajuus 13 km 2. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Kohdealueen pienehköt vaarat kohoavat soisesta ympäristöstä. Vaarojen rinteet ovat pääosin havumetsän peitossa, mutta paikoin esiintyy puuttomia alueita. Maaperä alueella on valtaosin moreenia, joukossa on myös savialueita ja kalliomaita. Rakentamisolosuhteiden voidaan arvioida olevan kohtalaiset. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet alueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on noin 220 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 9 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,4-6,0 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,2-6,8 m/s. Aluetta on rajattu pienemmäksi ja alueelle on laadittu tuulimallinnus, jonka avulla saadaan tarkennettua tietoa teknis-taloudellisesta kannattavuudesta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan tuulisuus alueella 100 m korkeudella on 5,8 6,5 m/s ja 150 m korkeudella 6,6 7,2 m/s. Mallinnuksen perusteella alueelle olisi mahdollista sijoittaa tuulivoimalaa. Kokonaiskapasiteetti on MW. Tuotantoarvio on h/a (150 m napakorkeus). Liittäminen sähköverkkoon Tarkastelualueen lähin sähköasema on Koillis-Lapin Sähkön Pelkosenniemen 110 kv sähköasema. Etäisyys tuulipuistosta sähköasemalle on noin 5 km. Myös uutta Kemijärven ja Pelkosenniemen välistä 110 kv johtoa voidaan harkita liittymispisteeksi.

140 Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia 137 Kohteen itäpuolitse kulkee Kemijärventie (valtatie 5, E63). Kohdealueelle johtaa sieltä yhdystie. Pelkosenniemen keskustaan on matkaa 6 km, Kemijärven keskustaan 35 km. Maankäyttö Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) kohde on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Maisema ja kulttuuriympäristö Suomen maisemamaakuntajaossa kohde luokitellaan kuuluvaksi Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaan, tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa kohde on Peräpohjolan vaara- ja jokiseutua. Seudulla on jyrkästi kumpuilevia vaara-alueita, jopa muutamia tuntureita. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992). Varsinaisen kohdealueen maisemalle ovat ominaisia muutamat vaarat sekä niiden väliset laajat suoalueet. Alueen pohjoispuolella sijaitsee laaja Kilpiaavan suoalue. Kohteen itäpuolella avautuu Kemijoen jokimaisema, jonka varrelle on keskittynyt viljelyalueita sekä jonkin verran vakituista ja loma-asutusta. Pyhätunturi kohoaa noin 7 km etäisyydellä kohteen länsipuolella. Alueen läheisyyteen sijoittuu kaksi Kemijokivarren jokivarsiasutukseen ja kirkkomaisemiin kuuluvaa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kiemunkivaara sijoittuu noin 1 km etäisyydelle kohteen itäpuolelle ja Saunavaara 2 km etäisyydellä kohteen pohjoispuolelle. Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat Kemijoen varteen luvuilla syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta (RKY 2009). Rantapellot ja niityt kylien ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa. Vaikutukset: Kohdealue sijoittuu Kemijoen ja Pyhätunturin väliselle alueelle. Tuulivoimalat tulisivat muuttamaan ympäristön maisemakuvaa esimerkiksi Kemijoen rannoilta katsottuna. Avoimelta jokialueelta tarkasteltuna voimalat sijoittuvat lähimmillään vain muutamien satojen metrien etäisyydelle, jolloin ne ovat maisemaa vahvasti hallitsevia elementtejä. Näkymiä kohti voimaloita avautuu paikoitellen esimerkiksi Kemijoen vartta seurailevalta Kemijärventieltä ja todennäköisesti esimerkiksi valtakunnallisesti merkittäviltä Kiemunkivaaran ja Saunavaaran kulttuuriympäristöalueilta, jotka sijoittuvat muutaman kilometrin säteelle kohteesta. Vaikka arvokkaiden kulttuuriympäristöalueiden päänäkymäsuunnat avautuvat pääosin tuulivoima-alueelta pois, on tuulivoimarakentamisella silti vaikutuksia pienipiirteisten kulttuuriympäristöjen eheyteen. Voimalat näkyisivät selkeästi länsipuolella Pyhätunturin alueelle noin 5 km etäisyydelle. Maaston muut elementit eivät juuri katkaise näkymiä Pyhätunturilta tuulivoimaloiden suuntaan. Tällä etäisyydellä voimalat voivat paikoin vielä hallita maisemakuvaa, mutta siirryttäessä kauemmas maisemavaikutusten merkittävyys vähenee.

141 Luonnonympäristö 138 FINIBA- ja Natura-alueita (SPA/SCI-direktiivit) sijaitsee kohteen itä-, länsi- ja pohjoispuolella, lähimmillään pohjoispuolella 3 km etäisyydellä. Laaja IBA-/FINIBAalue sijaitsee kohdealueen itäpuolella 2,5 km etäisyydellä. Vaikutukset: Viita-aavan ojittamattoman osan luontoarvot on riittävällä tarkkuudella otettava huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Kemijoki ohjaa lintujen muuttovirtoja kulkemaan hankealueen läheisyydestä, mikä on huomioitava riittävällä tarkkuudella hankkeen jatkosuunnittelussa. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Paikkatietoanalyysissa tunnistetulla kohdealueella ja sen rajoilla sijaitsee muutamia yksittäisiä asumuksia, mutta tarkemmassa rajauksessa ne jäävät kohdealueen ulkopuolelle. Asutuskeskittymiä ovat itäpuolella Kitisen joen varrella esimerkiksi Saunavaaran ja Kiemunkivaaran kylät noin 2 km etäisyydelle kohteesta. Kohde sijoittuu Itä-Lapin maakuntakaavan osoittamalle laajalle matkailun vetovoimaalueelle. Kohteen länsipuolella noin 4 km etäisyydellä sijaitsee maakuntakaavan osoittama matkailupalvelujen alue (RM), joka käsittää Pyhä-Luoston alueen. Tällä alueella sijaitsee huomattava loma-asutuskeskittymä Pyhäjärven rannalla Pyhätunturin kupeessa, lähimmillään noin 5 km etäisyydellä kohteesta. Isoselän tunturille johtaa moottorikelkkailureitti (Metsähallitus 2011b). Kohdealue sijaitsee Pyhä-Kallion paliskunnan alueella. Porojen kevätkierto kulkee kohdealueen läpi. Kuva 19 Näkymä tarkastelualueelle Pyhätunturilta

142 139 Kuva 20 Näkymä tarkastelualueelle pohjoiseen Kemijärveltä Vuostimon kohdalta. Alueen halki kulkee 220 kv voimajohto. Vaikutukset: Kohteen tarkemmassa jatkosuunnittelussa mm. melu- ja välkevaikutuksia tulisi tutkia suhteessa alueella tai aivan sen lähituntumassa sijaitseviin yksittäisiin asumuksiin. Lähiseudun suuremmille asutuskeskittymille voimaloiden vaikutukset ilmenevät pääosin muutoksena maisemakuvassa. Kitisten varren asutukseen etäisyyttä on pääasiallisesti yli 1 km ja Pyhätunturin ympäristön loma-asutukseen useampi kilometri, jolloin melu- tai välkevaikutuksia ei yleensä enää koeta merkittävinä. Pyhätunturin laskettelurinteet ovat suuntautuneet kohti voimala-aluetta. Etäisyyden ollessa kohdealueen ja Pyhätunturin välillä noin 5 km voimaloiden voidaan vielä kokea hallitsevan maisemakuvaa. Tarkempia vaikutuksia matkailuun on suositeltavaa selvittää mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. Tuulivoimaloiden tarkempi sijainti on mahdollista suunnitella siten, että moottorikelkkailureitille ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Jatkoarvioinnissa on Pyhä-Kallion paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita ym. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset arvioidaan. Yleisarvio soveltuvuudesta Kyseessä on yhtenäinen alue, jonka halki kulkee voimajohto. Asutusta sijaitsee melko lähellä. Tuotannollisesti alue ei vaikuta ensiluokkaiselta. Lakialueille olisi mahdollista sijoittaa muutama voimala mm. sähköaseman läheisen sijainnin takia. Maisemavaikutuksia ja haitallisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön kohdistuu arvokkaille alueille. Siten voidaan todeta, että alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen melko huonosti.

143 Pelkosenniemen kunnan mukaan tarkastelualue sijaitsee Pyhätunturin matkailualueen välittömässä läheisyydessä siten, että maisemahaitta on merkittävä, vaikka tuulivoimalla on positiivisiakin imagovaikutuksia. Koska alue selvityksen mukaan soveltuu arvokkaille alueille kohdistuvien maisema- ja kulttuuriympäristöhaittojen vuoksi tuulivoimarakentamiseen huonosti eikä vaikuta tuotannollisesti ensiluokkaiselta, Pelkosenniemen kunta katsoo, ettei alueen jatkoselvittelyä ole syytä jatkaa eikä aluetta merkitä tuulivoima-alueeksi Itä-Lapin tulevaan maakuntakaavaan. Uhanalaisten lajien esiintymistäkin alueella on, mutta koska alue ei em. syistä sovellu kunnan näkemyksen mukaan tuulivoimakäyttöön, ei tältä osin tarvita tarkempia selvityksiä. 140

144 Ylikylä, Latva-Aapa, Kemijärvi (tarkastelualue 16) Sijainti ja rajautuminen Kohde sijaitsee pääosin Kemijärven kaupungin alueella, noin 20 km Kemijärven keskustasta pohjoiseen. Hyvin pieneltä osin kohde sijoittuu myös Pelkosenniemen kunnan alueelle. Kohdealueella kohoavat mm. Isoselän, Tunturipalon, Jupuravaaran, Honkamaan ja Lismanselän vaarat. Kohde on laajuudeltaan 28 km 2. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Vaarojen rinteet ovat pääosin havupuuston peitossa, vaarojen välisillä alueilla on pieniä soita. Vaarat kohoavat melko selkeästi ympäristöstään. Maaperä on pääosin moreenia, paikoin on savialueita ja pintamaalajina ohuita turvekerroksia. Rakentamisolosuhteet ovat näin ollen vaihtelevat. Korkeusolosuhteet Maaston korkeussuhteet tarkastelualueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta on alueella 218 m ja ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä noin 30 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,6-6,2 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,3-6,9 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Lähin sähköasema sijaitsee Pelkosenniemellä, noin 15 km etäisyydellä. Kohteen länsipuolella noin 5-10 km etäisyydellä kulkee uusi Kemijärven ja Pelkosenniemen välinen 110 kv voimajohto. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Kohteen eteläpuolitse kulkee yhdystie (9643) ja kohdealueelle johtaa yksityisteitä. Kemijoen länsipuolella, noin 4 km etäisyydellä kulkee Sodankyläntie (valtatie 5, E63). Suuremmista keskuksista Kemijärvi sijaitsee noin 20 km etäisyydellä. Maankäyttö Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), pohjoispuolella alue rajautuu maakuntakaavan luonnonsuojelualue (SL). Kohdealueen läpi on maakuntakaavassa linjattu moottorikelkkailureitin yhteystarve. Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Kemijärvellä on ollut viidessä kohteessa käynnissä YVA-menettely ja yleiskaavan laadinta (Oxford Intercon Finland Oy). Näistä Tunturipalon alue on osa maakunnallisessa selvityksessä tunnistettua aluetta. YVA-menettely on Tunturipalon alueen osalta keskeytetty.

145 Maisema ja kulttuuriympäristö 142 Suomen maisemamaakuntajaossa kohde luokitellaan kuuluvaksi Peräpohjolan-Lapin maisemamaakuntaan, tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa kohde on Peräpohjolan vaara- ja jokiseutua. Seudulla on jyrkästi kumpuilevia vaara-alueita, jopa muutamia tuntureita. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992). Kohdealue sijaitsee ympäristöstään loivasti kohoavalla vaarakokonaisuudella, jota ympäröivät laajahkot suoalueet, mm. pohjoispuolella Raateaavan ojittamaton ja paikoin puuton laaja suoalue. Länsipuolella maisemaa hallitsee Kemijoenvarren laakso, jonka ympäristöön sijoittuvat asutus- ja maanviljelysalueet. Kemijoki virtaa lähimmillään noin 1,8 km etäisyydellä. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Oinaan-Tapionniemen alue, sijaitsee Kemijoen varrella, kohteesta noin 3,5 km länteen. Oinaan-Tapionniemen alue on yksi Kemijoen jokivarsiasutukseen ja kirkkomaisemiin kuuluvista kohteista, jotka kyläasutuksen, eriaikaisten kirkkoympäristöjen ja yksittäisten pihapiirien puolesta edustavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin eli Kemijoen varteen luvuilla syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta (RKY 2009). Samainen alue on myös osa laajempaa Etelä-Lapin ja Lapin kulttuuriympäristöohjelmakohdetta (Kemijokivarsi välillä Oinas-Autioniemi). Vaikutukset: Ympäristöstään kohoavalta vaaralta tuulivoimalat tulisivat näkymään laajalle alueelle. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset kohdistuvat erityisesti Kemijoen varren maisemakuvaan. Maisemavaikutukset kohdistuvat varsinkin Kemijoenvarren länsirannalle kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Tapionniemen kylään, josta avautuu näkymiä avoimen maisematilan yli kohti tarkastelualueen vaaroja. Oinaan-Tapionniemen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sijaitsee noin 3,5-5 km etäisyydellä selvitysalueen länsirajasta. Tuulivoimalat toisivat vanhan rakennuskannan hallitsemaan maisemaan uuden ajallisen kerrostuman. Alle 5 km etäisyydellä voidaan arvioida, että tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa, joskin puusto ja maastonmuodot saattavat paikoin katkaista näkymiä. Vaikutuksia tulisi tarkastella jatkosuunnittelun yhteydessä tarkemmin, jotta mahdollisia haitallisia vaikutuksia voitaisiin lieventää. Voimaloiden sijainnin tarkemmassa suunnittelussa tulisi erityisesti tutkia tärkeitä näkymäsuuntia Tapionniemen alueelta. Ihanteellisten sääolosuhteiden vallitessa tuulivoimalat saattavat näkyä jopa länsipuolella 17 km etäisyydellä sijaitsevalle Pyhätunturille saakka, mutta suuren välimatkan myötä vaikutukset eivät Pyhätunturin maisemakuvassa ole merkittäviä. Luonnonympäristö Pohjoispuolella tarkastelualue rajautuu Raateaavan Natura-alueeseen (FI ), joka on luontodirektiivin perusteella suojeltu SCI-alue. Alueella sijaitsee myös Raateaavan soidensuojeluohjelmakohde. Tarkastelualueen rajalle pohjoispuolelle sijoittuu Luiron-Kitisen-Kemijoen haaran suot FINIBA-alue (920253) jonka kriteerilajeina ovat mm. joutsen, metsähanhi, kurki, ja

146 pikkutikka. FINIBA-alueen pohjoispuolella on Kemihaaran suot ja metsät -IBA-aluee, jonka kriteerilajeina on törmäysalttiita suurikokoisia lajeja. Vaikutukset: Hankealue sijaitsee linnuston kannalta epäedullisessa paikassa. Muuttoreittinä toimivan Kemijoen läheisyys sekä sijainti linnustollisesti keskeisten FINIBA- ja IBA-alueiden välittömässä läheisyydessä lisää törmäysvaikutusten arvioinnin merkitystä erityisesti suurikokoisten lintulajien osalta. Kohde vaatii yksityiskohtaisemman vaikutusarvioinnin, mikäli hanke etenee. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Kohdealueella ja sen välittömässä tuntumassa sijaitsee muutamia yksittäisiä asumuksia. Pääosin lähiseutujen asutus on keskittynyt kohteen länsipuolelle, Kemijoen varteen, lähimmillään noin 1-6 km etäisyydelle kohteesta. Kemijoenvarren kyläkeskittymiä ovat mm. Tapionniemi ja Vuostimo. Eteläpuolella 3 km päässä Kalkiasjärven rannoilla on jonkin verran loma-asutusta. Kohdealue sijaitsee Hirvasniemen paliskunnan alueella. Osa alueesta on porojen luppolaidunaluetta. Vaikutukset: Lähimmät asumukset tulee huomioida melu- ja välkevaikutusten takia tarkemmassa sijoitussuunnittelussa. Kemijoen länsirannan asukkaisiin vaikutukset ilmenevät pääasiallisesti visuaalisina näkymien muuttuessa tuulivoimaloiden rakentumisen myötä, paikoin merkittävästikin. Jatkoarvioinnissa on Hirvasniemen paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidunja vasoma-alueita ym. Laitumien menetyksiä ja muutoksia tulee tarkastella myös tuulivoimarakentamisen edellyttämien uusien teiden ja voimajohtojen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yleisarvio soveltuvuudesta Arvion perusteella kohde soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, kulttuuriympäristö-, maisema- ja luontoarvojen perusteella melko huonosti. Tuuliatlaksen tietojen perusteella kohde ei ole tuotannollisesti edullisinta luokkaa. Kohdetta tulisi tarkastella yhdessä alueen 17 kanssa mm. sähköverkkoliitynnän taloudellisen toteutettavuuden vuoksi. Kemijärven kaupungin mukaan tarkastelualue tulisi jättää tuulivoimatuotannon ulkopuolelle mm. kulttuuriympäristö-, maisema- ja luontoarvojen perusteella. Alue ei ole tuotannollisesti edullisinta luokkaa mm. pitkän sähkönsiirtoyhteyden vuoksi. Alueen liittäminen sähköverkkoon vaatisi luultavasti uuden voimalinjan Kemijoen yli, mikä omalta osaltaan edelleen vähentäisi arvokkaan kulttuuriympäristön arvoja Oinaan ja Tapionniemen alueilla. 143

147 Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko, Kemijärvi (tarkastelualue 17) Sijainti ja rajautuminen Kohde sijaitsee pääosin Kemijärven kaupungin alueella, hyvin pieniltä osin myös Pelkosenniemen ja Sallan kuntien alueilla. Kemijärven keskusta sijaitsee kohteesta noin 20 km etäisyydellä lounaassa. Kohdealue on laajuudeltaan noin 22 km 2. Kohdealueella sijaitsevat mm. Pahavaaran, Kuninkaankuusikon, Iso-Nuolivaaran sekä Lehto- ja Hirvas-Nuolen vaarat. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Kohde sijoittuu vaara-alueelle; osa tarkastelualueen vaaroista kohoaa selvästi ympäristöstään. Vaarojen rinteet ovat havu- tai sekametsän peitossa. Korkeampien alueiden väliin jäävät painanteet ovat ojitettuja tai ojittamattomia suoalueita, jotka ovat paikoin puuttomia. Maaperä on pääosin moreenia, osin savea, paikoin karkeaa hietaa, hiekkaa tai soraa. Pintamaalajina esiintyy ohuita turvekerroksia ja soistumia. Rakentamisolosuhteet ovat näin ollen vaihtelevat. Korkeusolosuhteet Maaston korkeussuhteet tarkastelualueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta on alueella 249 m ja ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä maasto kohoaa noin 35 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan 100 m korkeudella maanpinnasta tuulisuus vaihtelee välillä 5,8-6,4 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,6-7,1 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Lähin 110 kv sähköasema sijaitsee Kursussa noin 15 km etäisyydellä. Noin 15 km etäisyydellä kohteen länsipuolella kulkee uusi Kemijärven ja Pelkosenniemen välinen 110 kv voimajohto. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Kohteen pohjoispuolella 1 km päässä kulkee yhdystie (9643 Pahkakummuntie), jolle pääsee valtatie 5:n (Sallantie) kautta. Kohdealueelle johtaa yksityisteitä. Kemijärvi, lähin suurempi keskus, sijaitsee noin 20 km etäisyydellä. Maankäyttö Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) kohde on kaavamerkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Kohde sijoittuu osin Itä-Lapin maakuntakaavan osoittamalle laajalle matkailun vetovoima-alueelle ja matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueelle. Maisema ja kulttuuriympäristö Suomen maisemamaakuntajaossa kohde kuuluu Peräpohjolan Lapin maisemamaakuntaan. Tarkemmassa seudullisessa tarkastelussa alue on Peräpohjolan

148 vaara- ja jokiseutua. Seudulle ominaisia ovat jyrkästi kumpuilevat vaara-alueet, alueella on jopa muutamia tuntureita. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992). Kohdealueen maisemaa hallitsevat vaarat ja niitä ympäröivät laajahkot suoalueet. Vaarat muodostavat luode-kaakkosuuntaisen harjujonon, jotka ovat ominaisia Sallan alueelle. Seutu on hyvin harvaan asutettua, erämaanomaista. Kemijoki sijaitsee länsipuolella yli 15 km etäisyydellä. Alueen ympäristössä ei sijaitse maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Vaikutukset: Tuulivoimarakentaminen muuttaisi rakentamattoman luonnonalueen maisemakuvaa teollisemmaksi. Tarkastelualueen ympäristössä ei ole maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Ympäristöstään kohoava vaarajono näkyy kuitenkin kauas, joten hyvien sääolosuhteiden vallitessa tuulivoimalat saattaisivat näkyä lännessä 15 km etäisyydellä virtaavalle Kemijoelle saakka. Voidaan kuitenkin arvioida, ettei merkittäviä maisemavaikutuksia Kemijokivarren maisemakuvaan todennäköisesti aiheudu. Nuolenlakijängän-Kuninkaankuusikon aluetta (17) tulisi jatkosuunnittelun yhteydessä tarkastella yhtenä kokonaisuutena Ylikylän-Latva-aavan alueen (16) kanssa. Kohde 17 on maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten kannalta edullisempi kuin kohde 16. Luonnonympäristö Lähistöllä sijaitsee suojellun petolinnun reviiri. Sen huomioiminen todennäköisesti rajaa aluetta. Kohteen eteläosassa on pohjavesialue (Palovarvikko). Linnustollisesti arvokkaita IBA- ja FINIBA-alueita sijaitsee lähimmillään noin 2 km etäisyydellä kohteen pohjoisrajalta pohjoiseen. Vaikutukset: Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita uhanalaisen petolinnun reviirejä, jotka tulee riittävällä tarkkuudella ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Mikäli alueen toteutusta suunnitellaan yhdessä alueen 16 kanssa, tulee vaikutuksia läheisiin IBA- ja FINIBA-alueisiin arvioida tarkemmin. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Asutus ympäristössä on hyvin harvaa. Lähialueella sijaitsee vain muutamia yksittäisiä asumuksia, jotka sijaitsevat kaikki yli 1 km etäisyydellä kohteesta. Kaakossa 10 km etäisyydellä sijaitsee Kursun kylä, länsipuolella 15 km etäisyydellä sijaitsevat Kemijoen nauhamaisesti asutetut rannat. Kohdealue sijaitsee Hirvasniemen ja Sallan paliskuntien alueella. Porojen syys- ja kevätkierrot kulkevat alueen läpi. Eteläpuolella porojen erotuspaikka ja porokämppä sijoittuvat alle kilometrin etäisyydelle kohdealueesta. Alueen tuntumaan on Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitettu laaja matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. 145

149 Vaikutukset: 146 Lähiseuduilla on hyvin vähän sekä pysyvää että loma-asutusta. Tästä syystä voidaan arvioida, ettei asutukselle kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Jatkoarvioinnissa on Hirvasniemen ja Sallan paliskunnilta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskuntien toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yleisarvio soveltuvuudesta Arvion perusteella kohde soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti. Tuuliatlaksen tietojen perusteella kohde ei ole tuotannollisesti edullisinta luokkaa, arvion mukaan edullisimpia olisivat selvitysalueen pohjoisosan vaarat. Kohdetta tulisi tarkastella yhdessä alueen 16 kanssa mm. sähköverkkoliitynnän taloudellisen toteutettavuuden vuoksi. Lähialueen tuntumassa sijaitsee suojellun petolinnun pesäreviiri, joka voi rajoittaa toteutettavuutta. Myös vaikutukset poronhoitoon voivat rajoittaa alueen suunnittelua. Kemijärven kaupungin mukaan tarkastelualue tulisi jättää tuulivoimatuotannon ulkopuolelle mm. kulttuuriympäristöarvojen perusteella sekä pitkän sähkönsiirtoyhteyden vuoksi. Koska aluetta tulisi tarkastella yhdessä Latva-aavan alueen (16) kanssa, olisi ko. alueet syytä jättää pois myös mahdollisten yhteisvaikutuksiensakin takia.

150 Huhta-Lautavaara-Isovaara-Paloselkä-Iso Kaisanvaara, Kemijärvi (tarkastelualue 34) Sijainti ja rajautuminen Kolmesta alustavassa paikkatietoanalyysissä tunnistetusta osa-alueesta koostuva kohdekokonaisuus sijaitsee Kemijärven kaupungin alueella, etäisyyttä Kemijärven rantaan on lähimmillään noin 1,5 km. Kemijärven keskusta sijaitsee kohteesta 13 km länteen. Osa-alueiden pinta-ala yhteensä on noin 15 km 2. Osa-alueet sijoittuvat mm. Iso Kaisavaaran, Paloselän, Lauta- ja Isovaaran, Mäntyvaaran sekä Pietariselän vaaroille. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Alueella on vaaroja, joiden rinteet ovat havupuuston peitossa. Maastopainanteissa on pienialaisia soita, jotka ovat pääosin ojitettuja. Maaperä kohdealueella on pääosin moreenia, mukana on myös pieniä kalliomaa-alueita. Rakentamisolosuhteiden voidaan arvioida olevan kohtalaisen hyvät. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet kohdealueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on noin 240,7 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 38 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,7-6,8 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,5-7,5 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Lähin sähköasema sijaitsee Isokerolla noin 10 km etäisyydellä. Kohteen pohjoispuolella on Isokero-Kursun 110 kv:n voimajohto. Sähköverkko alueella ei ole vahva. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Pohjoisimman osa-alueen halki kulkee valtatie 5 (Saijantie) ja pohjoispuolella kulkee rautatie noin 200 m etäisyydellä. Yksityisteitä kulkee kaikkien osa-alueiden läpi. Lähin suuri keskus on Kemijärvi, 13 km länteen. Barentsin käytävän myötä (ks. maankäyttö) liikenneyhteyksiä alueella kehitetään jatkossa. Maankäyttö Kohde on merkitty Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) kaavamerkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Maakuntakaavassa alueen halki on merkitty kulkevaksi myös Barentsin käytävä, jota kehitetään kansainvälisenä liikennekäytävänä. Kaavamerkinnässä mainitaan mm. että maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon korkealuokkaisten liikenneyhteyksien tilavaraukset ja rajoitukset ympäröivälle maankäytölle. Alueella ei tällä hetkellä ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Kemijärven ympäristön tuulivoimapuistojen yleiskaavan laatiminen on tullut vireille joulukuussa 2010, ja tarkastelualueen läheisyyteen sijoittuva Untamovaara on osa tätä hankekokonaisuutta. Kemijärven tuulipuistohankkeisiin on sovellettu YVA-menettelyä, YVA-selostus on

151 valmistunut heinäkuussa 2011 ja osalliset ovat toimittaneet selostukseen mielipiteitä ja lausuntoja. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta sekä yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä on annettu Lausunnon mukaan YVAselostuksessa on merkittäviä puutteita mm. arviointivaihtoehtojen käsittelyyn, porotalousselvityksiin sekä maisema- ja luontoselvityksiin liittyen. Arvioinnista tulisi laatia lisäselvityksillä ja muilla korjauksilla täydennetty uusi arviointiselostus. Maisema ja kulttuuriympäristö Koko Suomea koskevassa maisemamaakuntajaossa kohdealue sijoittuu Peräpohjolan- Lapin maisemamaakuntaan ja tarkemmassa seudullisessa jaossa Peräpohjolan vaara- ja jokiseutuun, jolle on ominaista jyrkästi kumpuilevat vaara-alueet, joitakin tuntureitakin on alueella. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992). Tarkastelualue sijoittuu vaaramaisemiin ja kohoaa selkeästi ympäristöstään. Länsipuolella lähimmillään 1,5 km etäisyydellä avautuu Kemijärven vesistöalue, jota ympäröivät kumpuilevat vaarat miltei joka suunnalla. Pohjoisimman osa-alueen halki kulkee valtatie 5, jonka varrella maisemat ovat metsäisiä, paikoin aukeaa viljelysmaisemia. Valtatie sekä sen pohjoispuolinen rautatie ovat jo osaltaan muokanneet maisemaa. Noin 5 km tarkastelualueesta itään sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Joutsijärven osuus Salpalinjasta. Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista ja se jatkuu Suomenlahdelta Lappiin. 8 km länteen sijaitsee Puikkolan taloryhmä, joka on samoin luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Se kuvastaa Kemijokivarren jokivarsiasutuksen ulkopuolelle 1700-luvun puolivälissä syntynyttä kyläasutusta. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa. (RKY 2009). Vaikutukset: Tarkastelualue vaarat kohoavat ympäristöstään, joten tuulivoimarakentaminen näkyisi laajalle alueelle. Tarkastelualueen länsipuolella lähimmillään alle 2 km etäisyydellä sijaitsevalta Kemijärveltä katsottuna voimaloiden voidaan arvioida näkyvän paikoin selkeästi. Erityisesti Isovaaralle sijoittuessaan voimalat muuttaisivat näkymiä järveltä, ja paikoin voimaloista saattaa muodostua maisemaa hallitsevia elementtejä. Näkymiä voimaloita kohden avautuu myös valtatie 5:n suunnalta. Yhdessä muiden Kemijärveä ympäröivien kohteiden (mm. 33, 39, 36) kanssa maisemavaikutusten merkittävyys kasvaa. Yhteisvaikutuksia tulee tarkastella jatkosuunnittelun yhteydessä. Kemijärven tunnus ovat laajat järvenselät ja niitä ympäröivät kumpuilevat vaaramaisemat. Yhteisvaikutusten arvioinnin avulla tulee varmistaa, että Kemijärven maisemakuvassa säilyy myös selkeästi rakentamattomia vaara-alueita, joita tuulivoimalat eivät hallitse. Lähialueiden valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet Salpalinja ja Puikkolan taloryhmä sijoittuvat kohteesta katsottuna paljolti maastokohoumien taakse. Näin ollen tuulivoimalat eivät todennäköisesti aiheuta merkittäviä maisemavaikutuksia kyseisille kohteille. Salpalinja on kooltaan erittäin laaja kulttuuriympäristön arvokohde, johon lähialueiden yksittäisillä maankäytön 148

152 tai maisemakuvan muutoksilla ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. 149 Kuva 21 Näkymiä tarkastelualueelle itään Kemijärveltä Kotavaaralta kuvattuna Luonnonympäristö Tarkastelualueen lähistölle sijoittuu uhanalaisen petolinnun pesäreviiri, jonka huomioon ottaminen todennäköisesti rajaisi aluetta pienemmäksi. Kohteen eteläpuolelle sijoittuu muutama pienialainen pohjavesikohde (Lautavaaranpalo, Iso Kaisanvaara). Natura-, suojeluohjelma- ja IBA- tai FINIBA-alueita ei kohteen ympäristössä ole.

153 Vaikutukset: 150 Uhanalaisen petolinnun pesäreviirin sijainti hankealueen läheisyydessä tulee huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa riittävällä tavalla. Kohteen rinnemetsien luontoarvoihin tulee kiinnittää huomiota. Tuulivoimarakentamisella ei arvioida olevan merkittäviä haittavaikutuksia pohjavesialueisiin. Tuulivoimaloiden perustukset ovat pistemäisiä eivätkä vaikuta merkittävästi virtaamiin. Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Ympäristössä on jonkin verran asutusta, joka on vahvemmin keskittynyt kohteen länsipuolelle Kemijärven rannoille. Asutus koostuu sekä vakituisesta että lomaasutuksesta ja se sijoittuu noin 0,5-1 km etäisyydelle kohteesta. Eteläpuolella Kaisanjärven rannoilla on muutamia asumuksia noin 1 km etäisyydellä. Jousijärven kylä sijoittuu 4 km etäisyydelle tarkastelualueen itäpuolelle; Soppelaan on etäisyyttä noin 5 km, Isokylään 7 km ja Puikkolaan 8 km. Pohjoisimman osa-alueen länsi- ja pohjoispuolitse kulkee Itä-Lapin maakuntakaavan merkitty moottorikelkkailureitti. Kohteesta noin 7 km kaakkoon sijaitsee Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitettu matkailupalvelujen alue (RM), eli Suomutunturin hiihtokeskus. Kohdealue sijaitsee Hirvasniemen paliskunnan alueella. Keskimmäisen alueaihion läpi kulkee porojen kevätkierto ja erotuspaikka sijoittuu alle 400 m etäisyydelle. Jäkäläaluetta sijaitsee kohdealueella. Vaikutukset: Asutus sijoittuu paikoin melko lähelle kohdealuetta, ja tämä tulee huomioida tarkemmassa sijoitussuunnittelussa melu- ja välkevaikutusten suhteen. Tarkastelualueen länsipuolella lähimmillään alle 2 km etäisyydellä sijaitsevalta Kemijärveltä katsottuna voimaloiden voidaan arvioida näkyvän paikoin selkeästi. Kemijärven rannoilla on melko runsaasti kohti voimala-aluetta suuntautuvaa vakituista ja loma-asutusta, joiden näkymiin tuulivoimalat vaikuttavat. Erityisesti Isovaaralle sijoittuessaan voimalat muuttaisivat näkymiä järveltä tarkasteltuna. Visuaalisia vaikutuksia ja muutoksia maisemakuvassa kohdistuu erityisesti niille läheisille kyläalueille, joilla on avointa viljelysmaisemaa ja katselusuunta avautuu kohti vaaramaisemaa. Tarkemmassa suunnittelussa tulee tutkia tuulivoimaloiden sijoittelua, jotta voidaan ottaa huomioon tärkeimmillä näkymäsuunnilla olemassa olevan puuston ja maastonmuotojen näkymiä peittävä vaikutus. Moottorikelkkailutoiminnalle tuulivoimaloilla ei ole merkittävää vaikutusta. Tarkemmassa reittien suunnittelussa tuulivoimarakentaminen ja reitit voidaan sovittaa yhteen. Suomutunturin laskettelurinteet ovat suuntautuneet siten, että niiltä saattaa avautua näkymiä kohti voimalaitosaluetta. Tällä etäisyydellä (yli 7 km) tuulivoimalat saattavat vielä paikoin hallita maisemakuvaa, mutta vaikutusten merkittävyys vähenee etäisyyden kasvaessa. Tuulivoimarakentamisen vaikutuksia matkailuun tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä. Jatkoarvioinnissa on Hirvasniemen paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidunja vasoma-alueita ym. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset

154 poronhoidon kannalta tärkeisiin alueisiin tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yleisarvio soveltuvuudesta Selvityksen perusteella alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti tai melko huonosti. Alue on pinta-alaltaan pieni; Tuuliatlaksen tuulisuustietojen perusteella alue ei ole tuotannoltaan ensiluokkainen, toteutuskelpoisimmalta vaikuttaa alueen pohjoisosa. Sähköverkkoliityntä edellyttänee suuria investointeja. Aluetta tulee tarkastella suhteessa muihin lähialueiden pienialaisiin tuulivoima-alueisiin sekä niiden aiheuttamiin yhteisvaikutuksiin erityisesti maisemaan kohdistuen. Luontoarvot ja suojellun petolinnun pesäreviirit rajoittanevat alueen suunnittelua. Kemijärven kaupungin mukaan tarkastelualue tulisi jättää tuulivoimatuotannon ulkopuolelle mm. maisema-arvojen perusteella. Alue sijoittuu kohtuullisen lähelle Kemijärven vesistöä, noin 2-4 km, jolloin tuulivoimalat näkyvät järvialueella hyvin selkeästi, niiden vaikutus maisemakuvaan on merkittävä ja tuulivoimaloista voi muodostua maisemaa hallitsevia elementtejä. 151

155 Iso-Severivaara, Kemijärvi (tarkastelualue 39) Sijainti ja rajautuminen Pienehkö, selkeästi ympäristöstään kohoava kohdealue sijaitsee Kemijärven kaupungin alueella. Tarkastelualueen laajuus on noin 9 km 2. Koillisessa sijaitsevaan Kemijärven keskustaan on matkaa lähes 30 km. Kemijärven vesistö aukeaa noin3,5 km etäisyydellä. Kohdealueelle sijoittuvat Iso Severivaaran, Pieni Severivaaran ja Pikku Tuohimaan vaarat. Paikkatietoanalyysissä tunnistettiin laajoja alueita tarkastelualueiden 39 (Iso Severivaara) ja 38 (Suuas) väliltä. Nämä alueet eivät ole tuuliolosuhteiltaan ensiluokkaisia mutta saattaisivat muodostaa tulevaisuuden laajenemissuunnan alueiden 38 ja 39 välille. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Tarkastelualueen vaarojen rinteet ovat havumetsäisiä, paikoin esiintyy myös pienialaisia lehtimetsälaikkuja. Maaperä on pääosin moreenia, paikoin joukossa on pieniä savialueita. Rakentamisolosuhteiden voidaan arvioida olevan pääosin kohtalaiset, paikoin mahdollisesti heikot. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet kohdealueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on 242 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 40 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee välillä 5,4-6,1 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,1-6,8 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Tarkastelualueen lähin sähköasema on Seitakorvan voimalaitoksella, mutta sähköasemalla on käytössä 220 kv jännite. Alueen halki kulkee 220 kv voimajohto (Pirttikoski-Kokkosniva). Lähin 110 kv sähköasema sijaitsee Pirttikoskella, jonne etäisyys on noin 15 km. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Aluetta sivuaa länsipuolella yhdystie (Rajajärventie) ja itäpuolella 3 km päässä seututie (Luusuantie). Kemijärven keskustaan on matkaa 40 km, Rovaniemen keskustaan yli 60 km. Maankäyttö Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) kohde on kaavamerkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja.

156 Kemijärvellä on ollut viidessä kohteessa käynnissä YVA-menettely ja yleiskaavan laadinta (Oxford Intercon Finland Oy). Näistä Iso-Severinvaaran alue on osa maakunnallisessa selvityksessä tunnistettua aluetta. YVA-menettely on Iso- Severinvaaran alueen osalta keskeytetty. Maisema ja kulttuuriympäristö Koko Suomea koskevassa maisemamaakuntajaossa kohdealue sijoittuu Peräpohjolan- Lapin maisemamaakuntaan ja tarkemmassa seudullisessa jaossa Peräpohjolan vaara- ja jokiseutuun, jolle on ominaista jyrkästi kumpuilevat vaara-alueet. Seudulla on jopa muutamia tuntureita. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992). Maasto on kohdealueella suuntautunut luoteen-kaakon suuntaisesti. Kemijärvi ja siitä etelään virtaava Kemijoki sijoittuvat tarkastelualueen itäpuolelle, lähimmillään noin 3,5 km etäisyydelle. Alueen ympärillä maisemaa hallitsevat pääosin laajat ojitetut suoalueet sekä muutamat pienehköt vaarat. 8 km etäisyydellä kaakossa sijaitsee Kemijoen jokivarsiasutukseen ja kirkkomaisemiin lukeutuva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Juujärven kylä. Kemijoen länsirannan niemellä sijaitseva kylä on tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa (RKY 2009). Juujärvi on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa. Vaikutukset: Merkittävimmät tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemavaikutukset kohdistuvat kohteen itäpuolelle, jossa Severijärven ja Kemijärven avoimet vesistöt kasvattavat voimaloiden näkyvyyttä. Voimalat tuovat uuden teollisen elementin rakentamattomaan vaaramaisemaan. Yhdessä muiden Kemijärveä ympäröivien kohteiden (mm. 36, 34) kanssa maisemavaikutusten merkittävyys kasvaa. Muutokset maisemassa olisivat havaittavissa esimerkiksi itäpuolella 4 km päässä sijaitsevalta Luusuan kylän alueelta käsin, jossa myös viljelysaukeiden yli avautuu näkymiä tarkastelualuetta kohti. Juujärven kulttuuriympäristö- ja maisema-alue sijoittuu noin 8 km etäisyydelle kohteen eteläpuolelle, tällä etäisyydellä tuulivoimalat eivät enää hallitse maisemakuvaa ja vaikutusten merkittävyys vähenee siirryttäessä kauemmaksi voimala-alueesta. Luonnonympäristö Alueella ei sijaitse havaittuja luonnonympäristön arvokohteita. Kohteen länsireuna rajautuu Vaaranalusjänkän pohjavesialueeseen, joka on merkitty myös maakuntakaavaan tärkeänä tai vedenhankintaan soveltuvana pohjavesialueena. Vaikutukset: Lähtökohtaisesti vaikutukset luonnon arvokohteisiin jäävät vähäisiksi, sillä arvokkaita luonnonalueita ei sijaitse lähistöllä. Kemijoen läheisyys tulee ottaa huomioon tarkemmassa linnustovaikutusten arvioinnissa riittävällä tarkkuudella. 153

157 154 Kuva 22 Näkymiä tarkastelualueelle idästä katsottuna Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Lähimmät yksittäiset asumukset sijoittuvat aivan kohteen reunamille ja 1-1,5 km etäisyydelle eteläpuolelle. Ympäristön asutuskeskittymiä ovat koillis- ja itäpuolilla Luusuan ja Ulkuniemen kylät noin 3,5-5 km etäisyyksillä, joissa on sekä loma- että vakituista asutusta. Kemijärven rantaan on nauhamaisesti sijoittunut jonkin verran asutusta ja viljelyksiä. Luusua-Juujärvi-Raajärvi -aluetta markkinoidaan Lapin kylämatkailualueena ja alueen ympäristössä kulkee mm. pyöräilyreittejä.

158 Kohdealue sijaitsee Pyhä-Kallion paliskunnan alueella. Porokämppä ja erotuspaikka sijaitsevat noin 3 km päässä kohteesta lounaaseen. Vaikutukset: Lähimmät asumukset tulee ottaa huomioon sijoitussuunnittelussa melu- ja välkevaikutusten takia. Varsinaiset asutuskeskittymät sijoittuvat useamman kilometrin etäisyydelle, jolloin voimaloiden pääasialliset asutukseen kohdistuvat vaikutukset ovat visuaalisia muutoksia maisemassa. Alueen matkailutoiminnalle voimaloilla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Jatkoarvioinnissa on Pyhä-Kallion paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä esimerkiksi paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset poronhoidon kannalta tärkeisiin alueisiin on arvioitava tarkemman suunnittelun yhteydessä. Yleisarvio soveltuvuudesta Tuotannollisesti kohde ei vaikuta Tuuliatlaksen tietojen perusteella ensiluokkaiselta. Itäpuolella sijaitsee loma-asutusta, joka tulee huomioida tarkemmassa sijoitussuunnittelussa. Maisemallisia vaikutuksia aiheutuu erityisesti läheisiin järvimaisemiin. Kohde on pienialainen; yhteisvaikutuksia muiden lähialueiden kohteiden kanssa tulee selvittää jatkosuunnittelussa tarkemmin. Edellä kuvatun perusteella kohdealue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti tai melko huonosti. Kohteen lounaispuolella saattaisi kuitenkin olla mahdollinen tulevaisuuden laajenemissuunta, jossa visuaaliset vaikutukset ovat vähäisemmät kuin lähellä Kemijärven järvimaisemaa. Kemijärven kaupungin mukaan tarkastelualue tulisi jättää tuulivoimatuotannon ulkopuolelle. Alue on kohtalaisen lähellä Kemijärven vesistöä ja Luusuan kylää, alue on hyvin pieni ja soveltuu tuulivoiman tuotantoon kohtalaisesti tai melko huonosti. Alueen länsipuolella on laajempi yhtenäinen alue, joka on kauempana Kemijärven vesistöstä ja voi tulevaisuudessa olla potentiaalinen tuulivoima-alue. 155

159 Vähä-Suorsa, Kemijärvi-Posio-Rovaniemi (tarkastelualue 40) Sijainti ja rajautuminen Kohde sijaitsee pääosin Kemijärven kunnassa, pieneltä osin myös Posion ja Rovaniemen kuntien alueella. Kemijärven keskusta sijaitsee noin 40 km pohjoiseen ja Rovaniemen keskusta lähes 70 km pohjoiseen. Kohteen laajuus on noin 19 km 2. Kohdealueella sijaitsevat mm. Kellastentunturi, Ulkuvaara ja Isonpalonselänne. Maasto, kasvillisuus ja rakentamisolosuhteet Alueella kasvaa pääosin havupuustoa. Siellä täällä on pienialaisia louhikoita ja avokallioita. Itäpuolella on jonkin verran soita. Maaperä on pääosin moreenia. Kohdealueella on myös pienialaisia kalliomaita sekä joitakin ohuen turvekerroksen alueita. Rakentamisolosuhteet ovat pääosin kohtalaiset. Korkeusolosuhteet Korkeusolosuhteet kohdealueella vaihtelevat välillä m mpy. Keskimäärin korkeus merenpinnasta on 251 m mpy ja korkeus ympäröivästä alueesta 500 m vyöhykkeellä keskimäärin 33,5 m. Tuuliolosuhteet Tuuliatlaksen mukaan tuulisuus 100 m korkeudella maanpinnasta vaihtelee Tuuliatlaksen mukaan välillä 5,6-6,2 m/s ja 150 m korkeudella välillä 6,3-7,0 m/s. Liittäminen sähköverkkoon Lähin sähköasema on Pirttikosken sähköasema noin 3 km etäisyydellä; tämä on suositeltava vahva liittymispiste. Huoltoon ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia Kemijoen pohjoispuolella alle 2 km etäisyydellä kulkee seututie (944 Luusuantie). Kohdealueella kulkee yksityisteitä. Aivan lähellä ei sijaitse suurempia keskuksia, Kemijärven keskusta on noin 40 km etäisyydellä ja Rovaniemen keskusta lähes 70 km päässä. Maankäyttö Itä-Lapin maakuntakaavassa (YM vahvistanut ) alueella on kaavamerkintä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Maisema ja kulttuuriympäristö Koko Suomea koskevassa maisemamaakuntajaossa kohdealue sijoittuu Peräpohjolan- Lapin maisemamaakuntaan ja tarkemmassa seudullisessa jaossa Peräpohjolan vaara- ja jokiseutuun, jolle on ominaista jyrkästi kumpuilevat vaara-alueet. Alueella on jopa muutamia tuntureita. Soita on kohtalaisen paljon. Asutus ja peltoalueet ovat keskittyneet virtojen ja jokien varsien laaksomaisemiin. (Ympäristöministeriö 1992).

160 Kohdealueella maisemaa hallitsevat alueen pohjoispuoliset vesistöt, Juujärvi ja siitä virtaava Kemijoki. Kohteen eteläpuolelle, varsinaisen kohdealueen ulkopuolelle, kuroutuu Vähä-Suorsan järvi. Järven ja Kemijoen välillä, kohdealueen halki kulkee painanteena Vähän-Suorsan uoma, joka erottaa Kellastentunturin ja Pajuvaaran toisistaan. Noin 2,5 km etäisyydelle tarkastelualueen pohjoispuolelle sijoittuva Juujärven kylä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Kemijoen länsirannan niemellä sijaitseva kylä on tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa, mm. tilojen päärakennuksia, hirsiaittoja, saunoja ja vajoja sekä vanha koulurakennus. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa (RKY 2009). 2,5 km etäisyydellä tarkastelualueen länsipuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Pirttikosken voimalaitosyhdyskunta. Betoninen, vuosina rakennettu voimalaitos yhdyskuntineen on ollut laajuudeltaan ja rakennustekniikaltaan yksi Lapin merkittävimmistä rakennushankkeista (RKY 2009). Vaikutukset: Voimaloiden voidaan arvioida näkyvän monin paikoin selkeästi Kemijoen vastarannalle, erityisesti niiden sijoittuessa kohteen pohjoisosiin. Joen varteen on sijoittunut vakituista ja loma-asutusta. Vähäisimmillään etäisyyttä voimala-alueen ja asutuksen välillä on noin 1,5 km, jolloin voimalat näyttäytyvät maisemassa hallitsevina elementteinä. Avoimet vesistö- ja viljelyalueet korostavat voimaloiden näkyvyyttä. Puusto lähellä katselupistettä voi peittää näkymiä kohti voimaloita. Kemijoen varteen sijoittuu Juujärven kylän valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, jonne voimaloiden aiheuttamat maisemavaikutukset myös kohdistuvat. Voimalat tuovat uuden ajallisen kerrostuman vanhan rakennuskannan luonnehtimaan pienipiirteiseen kylämaisemaan, ja kulttuuriympäristön eheys voi siten heikentyä. Voimaloiden tarkemmalla sijoitussuunnittelulla voidaan jonkin verran vaikuttaa niiden näkyvyyteen herkille kohteille. Kohdealueen ja Pirttikosken voimala-alueen väliin jää maastokohoumia, joten kyseiselle kulttuuriympäristöalueelle voimalat eivät todennäköisesti tulisi näkymään merkittävästi. Voimalaitoksen maisemakuvaan voidaan ajatella tuulivoimarakentamisen soveltuvan paremmin kuin pienipiirteiseen kyläympäristöön. Luonnonympäristö Alueen lähiympäristössä ei sijaitse merkittäviä luonnonympäristön arvokohteita. Juujärvestä laskeva Kemijoki ohjaa jossain määrin lintujen muuttovirtoja alueella. Vaikutukset: Juujärvestä laskeva Kemijoki ohjaa jossain määrin lintujen muuttovirtoja kulkemaan hankealueen läheisyydestä, mikä on huomioitava riittävällä tavalla hankkeen jatkosuunnittelussa. 157

161 Myös Vähä-Suorsan järven, Vähän Suorsan uoman ja muiden kohteen pienvesistöjen luontoarvot on otettava huomioon tarkemmassa suunnittelussa. 158 Kuva 23 Näkymiä tarkastelualueelle Kemijärvellä Juujärven kylän ympäristöstä etelään Asutus, elinympäristö ja virkistyskäyttö Lähialueiden asutus on keskittynyt pääasiassa kohteen pohjois- ja länsipuolelle, Kemijoen rannoille nauhamaisesti ja Juujärven kylään asutusryppääksi. Myös eteläpuolisen Suorsajärven rannat ovat asutettuja. Asutus sijoittuu lähimmillään noin 1,5-2,5 km etäisyydelle kohteesta. Joukossa on sekä loma- että vakituista asutusta. Kohdealue sijaitsee Timisjärven paliskunnan alueella. Porojen kevät- ja syyskierrot kulkevat alueen halki. Itä- ja länsipuolilla sijaitsee erotuspaikkoja 1,5-2,5 km etäisyyksillä tarkastelualueesta.

162 Vaikutukset: 159 Lähimmät asutukset sijoittuvat noin 1,5 km etäisyydelle voimaloista, jolloin mm. meluvaikutukset eivät ole yleensä asutusta merkittävästi häiritseviä. Joissakin sääolosuhteissa melua saattaa kuitenkin esiintyä; siten vaikutuksia tulee selvittää mm. tarkemman suunnittelun yhteydessä. Lähialueiden asukkaat havaitsevat voimaloiden aiheuttamat vaikutukset pääasiallisesti muutoksina näkymissä. Muutokset kohdistuvat ainakin pohjoispuolella Kemijoen varren ja osin Juujärven kylän asutukseen, mahdollisesti myös Suorsajärven asutukseen. Jatkoarvioinnissa on Timisjärven paliskunnalta selvitettävä, onko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä paliskunnan toiminnan kannalta keskeisiä laidun- ja vasoma-alueita ym. Myös uusien teiden ja voimajohtojen vaikutukset tulee arvioida. Yleisarvio soveltuvuudesta Paikkatietoanalyysissä tunnistetun alueen pohjoisosa on tuotannoltaan potentiaalisin osa kohdekokonaisuutta. Pirttikosken sähköasema, joka on suositeltava liittymispiste, sijaitsee vain 3 km etäisyydellä. Kohteen pohjoisosan rakentamisella saattaa olla merkittäviä vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Tästä syystä voidaan todeta, että kohde soveltuu tuulivoimarakentamiseen huonosti. Kemijärven kaupungin mukaan alue tulisi jättää tuulivoimatuotannon ulkopuolelle. Alue on hyvin lähellä Juujärven kylän valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä, matkaa on noin 2,5 km, ja tuulivoimarakentamisella saattaa olla merkittäviä vaikutuksia Juujärven kylän valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Osa tarkastelualueesta sijoittuu Rovaniemen kaupungin alueelle ja osa Posion kunnan alueelle; ko. kunnilla ei ole ollut huomautettavaa tarkastelualueesta.

163 Yhteenveto Itä-Lapin tuulivoiman tarkastelualueisiin tulleesta palautteesta Tuulivoimaselvityksen alustavia tuloksia esiteltiin Itä-Lapin kunnille Kemijärvellä Kemijärven kaupungin alueella sijaitsevia selvityskohteita esiteltiin lisäksi Kemijärven kaupunginvaltuustolle Kunnille ja verkkoyhtiöille lähetettiin selvitysaineisto lausuntoja varten. Tähän lukuun on koottu yhteenveto selvitykseen kunnilta saadusta palautteesta. Verkkoyhtiöiltä saatu palaute on koottu tuulipuistojen sähkönsiirtoa käsittelevässä osiossa lukuun 7.2. Kemijärven kaupunki toteaa lausuntonaan, että selvitys selkeyttää tuulivoimarakentamiseen soveltuvien alueiden tulevaa kaavoitusta ja mahdollista rakentamista. Alueiden tarkempi kaavoitus edellyttää kuitenkin hyvin monipuolisten selvitysten tekoa, mikä voi hidastaa alueiden rakentumista. Alueita on selvityksessä todettu olevan ympäri Kemijärveä, mistä johtuen maisemakuvaan ei jäisi yhtenäisiä rakentamattomia vaara-alueita. Myös tuulivoimarakentamisen vaikutukset arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin voivat olla merkittäviä, mikäli voimalat sijaitsevat ko. ympäristöjen välittömässä läheisyydessä (etäisyys alle 5 km). Kemijärveltä jatkotarkasteluun on valikoitunut yhdeksän aluetta. Kaupungin lausunnon mukaan tuulivoimatuotannon ulkopuolelle tulisi jättää seuraavat alueet: Iso-Severivaara (tarkastelualue 39); alue on kohtalaisen lähellä Kemijärven vesistöä ja Luusuan kylää, alue on hyvin pieni ja soveltuu tuulivoiman tuotantoon kohtalaisesti tai melko huonosti. Alueen länsipuolella on laajempi yhtenäinen alue, joka on kauempana Kemijärven vesistöstä ja voi tulevaisuudessa olla potentiaalinen tuulivoima-alue. Vähä-Suorsa (tarkastelualue 40); alue on hyvin lähellä Juujärven kylän valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä, matkaa on noin 2,5 km, ja tuulivoimarakentamisella saattaa olla merkittäviä vaikutuksia Juujärven kylän valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Huhta-Lautavaara-Isovaara (tarkastelualue 34); alue sijoittuu kohtuullisen lähelle Kemijärven vesistöä, noin 2-4 km, jolloin tuulivoimalat näkyvät järvialueella hyvin selkeästi ja niiden vaikutus maisemaan on merkittävä ja tuulivoimaloista voi muodostua maisemaa hallitsevia elementtejä. Latva-aapa (tarkastelualue 16); alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kulttuuriympäristö-, maisema- ja luontoarvojen perusteella melko huonosti, koska Kemijokivarteen sijoittuva Oinaan-Tapionniemen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sijaitsee vain noin 3,5-5 km etäisyydellä alueesta. Alue on kohtalaisen matalaa, metriä, mistä johtuen tuulivoimaloiden merkittävyys maisemakuvassa edelleen korostuu, eikä alue ole tuotannollisesti edullisinta luokkaa, mm. pitkän sähkönsiirtoyhteyden vuoksi. Varsinkin Tapionniemeen tuulivoimaloiden hallitsevuus on hyvin merkittävä, koska kylä on Kemijoen länsirannalla ja tuulivoimalat näkyisivät hallitsevasti maisemakuvassa niin valtatieltä 5 kuin ranta-alueiltakin. Alueen liittäminen sähköverkkoon vaatisi ilmeisesti uuden voimalinjan Kemijoen yli, mikä omalta osaltaan edelleen vähentäisi arvokkaan kulttuuriympäristön arvoja. Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko (tarkastelualue 17); kohde soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti. Alueelta rakennettava siirtoyhteys on hyvin pitkä ja tässäkin tapauksessa jouduttaisiin rakentamaan uusi voimajohto Kemijoen yli Oinaan-Tapionniemen kulttuuriympäristöön. Koska aluetta tulisi tarkastella yhdessä

164 Latva-aavan alueen kanssa, olisi ko. alueet syytä jättää pois myös mahdollisten yhteisvaikutuksiensakin puolesta. Edellä lueteltujen alueiden jäädessä pois tuulivoimatuotannosta Kemijärven alueelle jäisi kuitenkin useita ja laajojakin potentiaalisia tuulivoima-alueita, esim. Varsatunturi- Karvakkoselkä-Tarsavaara -alueelle (tarkastelualue 13) voitaisiin sijoittaa voimalaa ja Saarivaaran (tarkastelualue 37) alueelle voimalaa. Em. alueet takaavat sen, että nykyisin suunnittelun alla olevien alueiden lisäksi on olemassa laaja ja potentiaalinen määrä tuulivoimalapaikkoja vielä tulevaisuudessakin. Kemijärven kaupungin alueella on meneillään yleiskaavan laadinta tuulivoimarakentamista varten Kangaslamminvaaran, Kuusi-Mömmönvaaran ja Untamovaaran alueilla, joilla alueilla on tällä hetkellä menossa myös YVA-selostuksen täydentäminen. Yleiskaavan laatimispäätös on tehty myös Petäjävaara-Ailangantunturin alueelle, mutta ko. hanke ei ole edennyt vielä alkua pidemmälle. Lapin liiton tekemässä selvityksessä todetaan, että tuulivoimarakentamisen yhteisvaikutuksia tulee arvioida siten, että Kemijärven maisemakuvassa pitäisi säilyä myös selkeästi rakentamattomia vaara-alueita, joita tuulivoimalat eivät hallitse. Kemijärven kaupunki varaa antamansa lausunnon lisäksi, asian mielenkiinnon ja keskeneräisyyden vuoksi, mahdollisuuden muuttaa aluevarauksia tulevassa maakuntakaavan tarkastelussa. Pelkosenniemen kunnan lausunnon mukaan selvitys on pääosin hyvin tehty, vaikka tuulivoiman hajottaminen erämaisille alueille voikin aiheuttaa suunnitelmassa huomioon ottamattomia vaikutuksia, joista ei ole esitetty selvityksiä. Suunnitelmassa on otettu huomioon eliölajien suojelu karkealla tasolla ja tiedettyihin esiintymispaikkoihin perustuen. Puutteita suunnitelmassa on vaikutusten arvioinnin ulottamisessa niihin avainlajeihin, joihin suunnitelmalla voi olla vaikutuksia. Vaikka suunnitelma ei olekaan YVA menettelyä vastaava, niin alueita rajaavia lajeja on muitakin kuin suunnitelmassa mainitut. Suunnittelualueella elävistä linnuista merkittävimpiä pesänrakentajia, jotka ovat avainlajeja harvinaisemmille lajeille, ovat palokärki ja kanahaukka, jotka on lintudirektiivin mukaan suunnittelussa otettava huomioon. Niiden rakentamia pesiä käyttävät harvinaisemmat pöllöt ja kolopesijät m suojavyöhyke uhanalaisten reviirien ympärille on suunniteltu väliaikaista häiriötä silmällä pitäen. Pysyvän ja saalistusalueella tappavan häiriön jatkosuunnittelussa on otettava huomioon, kuinka uhanalaiset reviiriään käyttävät ja suunniteltava mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavat ratkaisut voimaloiden sijoittamiselle. Jatkoselvittelyyn valittavilta alueilta on selvitettävä myös huuhkajan pesimäpaikkojen sijainti. Huuhkaja on viimeisimmän Lintuatlaksen ( ) mukaan taantunut alueella ja on paikallisesti harvinainen laji, jonka huomioonottamisen suunnittelussa on huomioitava samoin kuin kotkienkin pesinnät. Tuulivoimarakentamisella on suorien vaikutusten lisäksi merkittäviä välillisiä vaikutuksia. Tarvittavien sähkölinjojen rakentamisen aiheuttamat haitat voivat olla suurempia kuin itse voimaloiden aiheuttama haitta. Lisäksi on huomioitava voimaloiden sijoittuminen aroille lakialueille ja lakialueiden käyttö. Lakialueilla on säästynyt monin paikoin viimeiset suojametsät, eikä tuulivoimarakentaminen saa vaarantaa korkealla sijaitsevien suojametsien olemassa oloa. Välillisesti tuulivoimarakentaminen voi 161

165 aiheuttaa tarvetta avohakkuisiin, eikä näitä tule sallia tuulivoimaan valittavien alueiden läheisyydessä. Voimalat tulee suunnitella olemassa oleva puusto säilyttäen. Kokonaissuunnittelussa on huomioitava, että tuulivoimarakentamisella ei pilata maisemaa eikä erämaisten alueiden viihtyisyyttä, ei suunnittelun eikä toteuttamisen aikana. Tehty ja valmisteilla oleva selvitys on hyvänä pohjana laadittaessa Itä-Lapin maakuntakaavaa ja pidämme tärkeänä, että tuulivoimarakentaminen käsitellään Itä- Lapin maakuntakaavassa ennen toteuttamista alempiasteisilla kaavoilla tai luvilla. Suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoimarakentamisen kokonaisuus siten että haitat pysyvät kohtuullisella tasolla. Myös Pohjois-Lapin maakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet, kuten Oratunturi Sodankylän rajan tuntumassa, aiheuttavat vaikutuksia myös Pelkosenniemen puolelle ja ne on suunnittelussa huomioitava. Pelkosenniemen kunta pitää hyvänä hyvin suunniteltua tuulivoimarakentamista ja ympäristöön ja luontoon aiheutettavien vaikutusten huomioonottamista siten, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja monipuolistuu. Erityisesti painotamme jo rakennettujen patoaltaiden patorakenteiden mahdollista tuulivoimapotentiaalia. Pelkosenniemen kunnan alueella tuulivoiman sijoittamiseksi on huomioitava myös jo rakennetun Kokkosnivan voimalaitoksen patorakennelmien sijainti sähköverkon kannalta erinomaisella paikalla ja tuuliolosuhteiltaan suunnittelussa huomioonotettua parempien olosuhteiden olemassa olo on tutkittava. Koneaseman ja kytkinkentän läheisyyteen rakennettavat tuulivoimalat eivät aiheuttaisi maisemahäiriötä läheskään niin voimakkaasti kuin erämaiseen ympäristöön kauas jo rakennetusta infrasta sijoitettavat tuulivoimalat. Tämä on myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista, käyttää jo olemassa olevia rakenteita uuden infran rakentamisessa ja vähäpäästöisessä energiatuotannossa. Posion kunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa selvitykseen. Sallan kunta toteaa lausunnossaan, että kunta suhtautuu myönteisesti tuulivoimaan. Kaikki esitetyt sijoitusvaihtoehdot soveltuvat tuulivoiman käyttöön. Kunnalla ei ole huomautettavaa alueiden rajauksesta. Kaikki kohteet voivat olla jatkosuunnittelun pohjana. Savukosken kunta ilmoittaa lausunnossaan, että selvityksessä esitetyt alueet soveltuvat tuulivoimaloiden suunnittelualueiksi. Kuitenkin korostetaan sitä, että alueiden paliskuntien porotaloutta koskeva kanta on tärkeä jatkosuunnittelun edellytys. Lisäksi kunta korostaa, että tuulivoimaloiden jatkosuunnittelussa ja sijoittelussa on otettava huomioon mahdollisimman pitkälle maisemalliset seikat ja alueiden retkeilykäyttö sekä luontoarvojen suojelu. Kaikki kunnan alueelle esitetyt tuulivoima-alueet ovat petolintujen pesäreviirejä tai niiden läheisiä alueita, jotka suunnitelman mukaan tulee ottaa huomioon mahdollisessa jatkosuunnittelussa. Kaikille em. Alueille on ominaista sähköverkkoon liittämisen pitkä etäisyys, joka vaikuttaa hankkeiden taloudellisuuteen. 162

166 Itä-Lapin maakuntakaava-alue, yhteenveto ja kokonaispotentiaali Itä-Lapin maakuntakaava-alueella on ollut jatkotarkastelussa 20 aluetta, joiden yhteispinta-ala alustavissa tarkasteluissa oli jopa 700 km 2. Selvityksen myötä tarkennettujen aluerajausten yhteispinta-ala on noin 455 km 2. Verrattuna Rovaniemen selvitysalueeseen, Itä-Lapin alueella kohteita oli enemmän ja ne olivat jonkin verran pienempiä, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Alueista parhaiksi arvioituihin kuuteen kohteeseen on laadittu tarkennettu tuulimallinnus ja tuotantolaskelma maksimivaihtoehdolle. Laskelmien ja pinta-alojen sekä vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan todeta, että Itä-Lapin alueella on merkittävä tuulivoimarakentamisen potentiaali, noin 700 MW. Laskelmien perusteella voidaan alustavasti arvioida myös muiden selvitysalueella tunnistettujen alueiden potentiaalia mm. tulevaisuuden varannoksi. Kun tämä otetaan huomioon, on kokonaispotentiaali vielä korkeampi. Alueen liittäminen sähköverkkoon edellyttää tarkempaa suunnittelua. Riittävän laajan tuulipuiston kohdalla verkkoonliittymisen kustannukset voidaan suhteuttaa osaksi kokonaisinvestointia. Arvion perusteella Itä-Lapin selvitysalueella on muutamia erinomaisia kohteita, mm. alueet 13, 37 ja 43. Myös alueilla 1 ja 14 voi olla mahdollisuuksia varsin laajan tuulivoimapuiston toteuttamiseen. Osalla tarkastelluista alueista edellytetään kuitenkin tavallista korkeampia tuulivoimaloita, jotta päästään teknis-taloudellisesti kannattaviin tuotantolukuihin. Paikkatietoanalyysin ja teknistaloudellisen vertailun sekä ympäristövaikutusten arvioinnin kautta tunnistettiin useita laajoja alueita, joilla oli ympäristöään parempi tuulisuus ja suoraan poissulkevia tekijöitä ei esiintynyt. Näistä parhaimmiksi arvioidut alueet otettiin jatkotarkasteluun. Myös muita selvityksen aikana paikkatietomenetelmin tunnistettuja alueita voidaan mahdollisesti osoittaa maakuntakaavoituksessa esimerkiksi tulevaisuuden varantona, tuulivoiman suunnitteluun soveltuvina alueina. Yleisesti koko alueella suunnittelua rajoittavat erityisesti luontoarvot, mm. laajat linnustoltaan arvokkaat Natura-alueet ja uhanalaisten petolintujen pesäreviirit sekä vaikutukset maisemakuvaan. Lisäksi vaikutukset poronhoitoon saattavat olla paikoin haitallisia; näitä on tarpeen selvittää tarkemmin hankkeiden tarkemman suunnittelun yhteydessä. Erityisesti Kemijärven järvi- ja vaaramaiseman ympäristössä sekä laajojen erämaaluonteisten alueiden ympäristössä mm. Sallassa maisemavaikutukset saattavat paikoin olla merkittäviä. Merkittäviä vaikutuksia valtakunnallisiin maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin ei kuitenkaan esiinny. Lentoliikenteen esterajoituspinnat saattavat joillakin alueiden osilla rajoittaa korkeimpien voimaloiden käyttöä, lentoasemista etäämmällä olevilla alueilla rajoituksia on kuitenkin hiljattain lievennetty. Suurin osa Itä-lapin tarkastelualueista sijoittuu lentoesterajoituspintojen ulkopuolelle. Vakituinen ja vapaa-ajan asutus eivät juuri rajoita tuulivoimarakentamisen sijoittamista Itä-Lappiin. Selvitysalueella on varsin laajoja asumattomia alueita, joilla ei ole poissulkevia reunaehtoja, ja siten mm. melu- ja välkevaikutukset asutukseen jäävät vähäisiksi. Asukkaiden mahdollisesti kokema visuaalinen haittavaikutus voi puolestaan ulottua merkittävästi laajemmalle alueelle. Tuulivoimarakentamisen sijoittamisessa voidaankin pohtia kahta eri pääsuuntaa - toisaalta sijoittamista ihmistoiminnan vyöhykkeiden läheisyyteen, jolloin voimalat ainakin osittain tukeutuvat jo muokattuun

167 ympäristöön, ja toisaalta sijoittamista erämaamaisille alueille kauas asutuksesta, jolloin voimaloiden näkyminen päivittäisessä asuinympäristössä on vähäisempää. Yhteisvaikutusten arviointi eri kohteiden osalta, liittyen erityisesti visuaalisiin vaikutuksiin, edellyttää tarkempaa tarkastelua mm. hankkeiden suunnittelun yhteydessä. Erityisesti Kemijärven ympäristössä on useita tunnistettuja, osin pienehköjä alueita, joista osalla on käynnissä YVA-menettely ja kaavan laadinta. Maisemavaikutusten hallitsemisen kannalta eräs suositeltava lähestymistapa olisi keskittää tuulivoimarakentaminen vain muutamalle laajalle alueelle sen sijaan että toteutettaisiin lukuisia kooltaan pienempiä alueita. Maakunnallinen tuulivoimaselvitys kokoaa laajamittaista ja monipuolista tietoa tuulivoimarakentamisen tarkempaan suunnitteluun. Selvitys toimii myöhemmin käynnistyvien maakuntakaavojen eräänä tausta-aineistona. Asukkailla ja muilla osallisilla on kaavan valmistelun aikana mahdollisuus esittää mielipiteitä tarkastelluista alueista, osallistua vuoropuheluun ja siten edelleen vaikuttaa alueiden laajuuteen ja rajautumiseen. Lapin eteläosien koko tarkastelualueella tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on selvityksen mukaan merkittävä, laskelmien perusteella MW. Kun otetaan huomioon vielä merituulivoiman toteuttamiskelpoinen potentiaali Ajoksen ja Röyttän alueilla sekä selvityksessä olevien alueiden tulevaisuuden varannot, on kokonaispotentiaali vielä korkeampi. 164

168 165 6 TUULIPUISTOJEN SÄHKÖNSIIRTO 6.1 Mahdolliset sähköverkkoliitynnät Suuren mittakaavan tuulivoimarakentaminen on Suomessa vielä uutta. Tuulivoiman rakentamisen tavoitteet ovat mittavat, ja suunnitelmia on julkaistu ympäri maata. Tuulivoimalla tuleekin olemaan merkittävä rooli koko Suomen sähköntuotannossa vuoteen 2020 mennessä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on varautunut suunnitelmissaan liittämään 2500 MW tuulivoimaa kantaverkkoon. Fingrid tekee laajaa yhteistyötä tuulivoimatoimijoiden, maakuntien ja kuntien kanssa. (Fingrid 2011) Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityksessä on alustavasti tarkasteltu verkkoon liittymisen mahdollisuuksia, ja työn aikana on saatu kommentteja sekä kantaverkkoyhtiöltä että paikallisilta toimijoilta. Lapin sähköverkko on poikkeuksellinen suunnittelun kannalta mm. pitkien siirtoetäisyyksien ja sähkön suurten ali- ja ylijäämien ajallisen vaihtelun vuoksi. Esimerkiksi Kemijärven alueelle on selvityksessä tunnistettu useita kohteita, ja alueella on jo käynnissä useita hankkeita. Kemijärven osalta läheisten voimajohtojen tai sähköasemien vikatilanteissa siirtoetäisyys kasvaisi jopa 400 kilometriin, mikä tekee tilanteesta hyvin epästabiilin. Lukuisat alueella suunnitteilla olevat hankkeet (mm. kaivokset) edellyttävät jatkuvaa verkon suunnittelua. Toisaalta esimerkiksi käynnissä oleva laaja-alainen maakunnallinen tuulivoimaselvitys tuo omalta osaltaan tietoa myös verkon suunnitteluun. Selvitysalueen voimansiirtoverkossa hyviä liityntäpisteitä tuulipuistoille ovat kantaverkkoon kuuluvat suuret sähköasemat sekä rengaskäytössä olevat suurjännitejohdot. Esimerkiksi seuraavien Fingridin sähköasemien sähköverkkoa voidaan pitää vahvana ja suositeltavana tuulipuistojen liittymiselle: - Sellee 400/110 kv - Keminmaa 400/110 kv - Taivalkoski 220/110 kv - (Ossauskoski 220 kv) - Petäjäskoski 400/220 kv - Valajaskoski 220/110 kv - Meltaus 220/110 kv - Kokkosniva 220/110 kv - Pirttikoski 400/220/110 kv (suositeltava erityisesti suurille tehoille) - Asmunti 400 kv

169 Jakeluverkonhaltijoiden 110 kv rengasverkot ja solmupisteet tarjoavat myös hyviä ja melko vahvoja tuulipuistojen liityntäpisteitä. Seuraavat alueverkkojen sähköasemat ovat alustavan arvion perusteella suositeltavia verkkoonliityntäpisteitä tuulipuistoille: - Kemin sähköasemat (Kemin Energia Oy) 110 kv - Rovaniemen sähköasemat (Rovakaira Oy) 110 kv - Torniosta Kolariin johtavan 110 kv johdon sähköasemat (Tornionlaakson Sähkö Oy ja Pellon Sähkö Oy) 110 kv - Posion sähköasemat (Fortum Sähkönsiirto Oy) Rovaniemen Verkko Oy:n 110 kv verkko on säteittäinen siirtoverkko, johon tuulipuiston liittäminen voi olla rajoitettua. Alueverkot sisältävät usein myös säteittäiskäytössä olevia johtoja, joihin tuulipuiston liittäminen voi olla vaikeampaa ja rajoitettua. Säteittäiskäyttö tarkoittaa sitä, että johtoa syötetään vain yhdestä suunnasta. Esimerkkejä säteittäiskäytössä olevista johdoista Lapin eteläosissa ovat seuraavat: - Rovaniemi - Salla 110 kv - Pirttikoski - Jumisko 110 kv - Kokkosniva - Pelkosenniemi 110 kv - Pirttikoski - Ranua 110 kv - Pelkosenniemi Savukoski 45 kv Sekä suunnitteilla olevat johdot: - Pelkosenniemi Sokli 220 kv Koillis-Lapin Sähkö Oy on rakentanut hiljattain Isokeron ja Pelkosenniemen asemien välisen 110 kv johdon, joka valmistui vuonna Tämä uusi johto parantaa Kemijärven ja Pelkosenniemen sähköverkkojen varmuutta eri vika- ja huoltotilanteissa. Kemijärvellä Isokeron ja Kursun sähköasemien välinen 110 kv johto ei ole kovin vahva, ja siten Kursun ja Sallan asemille ei voida liittää kooltaan kovin suuria tuulipuistoja. Pelkosenniemelle on suunnitteilla uusi 220 kv yhteys, josta otettaisiin myös syöttöjohto Soklin kaivokselle Savukoskelle, mikäli kaivoshanke toteutuu. Uusi voimajohto Kokkosnivan ja Pelkosenniemen välillä vahvistaisi Pelkosenniemen sähkönsiirtoa. Fingrid on käynnistämässä aluesuunnittelua Lapissa (muualla paitsi Länsi-Lapissa) vuoden 2012 aikana. Aluesuunnitelmien avulla varmistetaan alueellisen siirtokyvyn riittävyys. Suunnitelmissa otetaan huomioon myös suurjännitteiset jakeluverkot sekä niiden kehittämistarpeet. Fingrid on tehnyt Lapin alueella verkon vahvistamistöitä vuosina Petäjäskoski-Isoniemi voimajohto ja Valajaskosken laajennus valmistuivat joulukuussa 166

170 2009. Isoniemen muuntoasema valmistui tammikuussa 2010 ja Isoniemi-Vajukoski voimajohto sekä Vajukosken 220/110 kv sähköaseman laajennus valmistuivat marraskuussa 2010 (Fingrid 2011). 167 Kuva 24 Lapin verkkosuunnittelu. Fingrid Yhteenveto tuulivoimaselvitykseen tulleesta palautteesta Tuulivoimaselvityksen alustavia tuloksia on esitelty Länsi-Lapin maakuntakaavan ohjausryhmälle useaan otteeseen vuoden 2011 aikana, ja Itä-Lapin sekä Rovaniemen maakuntakaava-alueiden kunnille ja Kunnille ja verkkoyhtiöille lähetettiin selvitysaineisto lausuntoja varten. Tähän lukuun on koottu yhteenveto selvitykseen sähkönsiirtoon liittyvästä palautteesta. Fingrid Oyj toteaa lausunnossaan, että Lapin maakunnan tuulivoimapotentiaali ja sen hyödyntäminen vaikuttaa merkittävästi myös sähkönsiirtoverkon kehittämiseen alueella. Fingrid on arvioinut alustavasti ja karkealla tasolla selvityksessä esitettävien tuulivoimarakentamiseen soveltuvien alueiden liittämistä sähköverkkoon. Eri alueiden yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu. Fingridin mukaan tuulivoima-alueiden suuren määrän ja suunnittelutilanteen epämääräisyyksien vuoksi tässä vaiheessa maakuntakaavoituksessa tulisi esittää vain olemassa olevat ja suunnitellut johtoreitit ja sähköasemat. Joka tapauksessa