KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSA Korttelit 3052,3054, 3056,3057 ja 3059 sekä katupuistoalueet Vesapolku, keskusta ASEMAKAAVAN SELOSTUS

2 1/15 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava Korttelit 3056,3057 ja 3059 sekä katu-puistoalueet Vesapolku, keskusta Kemijärven kaupunki / Maankäyttö Vapaudenkatu 8 b PL Kemijärvi Tapio Pöyliö Puh Vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä Valmisteluvaiheen kuuleminen Ehdotus julkisesti nähtävillä Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee keskustan kaupunginosassa noin puolen kilometrin päässä keskustan liikekortteleista. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan kortteleissa 3052, 3054, 3056,3057 ja 3059 sekä katu-puistoalueet Muutosalueen kortteleiden laajuutta sekä rakennusoikeuksia muutetaan paremmin palveluasumiseen sopiviksi.

3 2/15 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muutetaan kortteleiden laajuutta sekä rakennusoikeuksia paremmin palveluasumiseen sopiviksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on saanut lainvoiman.

4 3/15 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Muutosalue sijaitsee Kemijärven keskustassa lähellä kaupallisia palveluita. Suunnittelualue on rakentamatonta tonttimaata Luonnonympäristö Suunnittelualueen ympäristö on rakennettu asemakaavan mukaisesti. Vespolun eteläpuolella olevat puisto- ja tonttialueet on pääosin täyttömaata, kuva 1. Vesapolun varrella olevat alueet ovat koivua sekä haapaa kasvavaa märkää kangasmaata ja kangasrämettä, kuva 2. Alueella suoritettujen maatäyttöjen ja vastaavien johdosta alueella ei ole olemassa juurikaan luonnontilaisia kohteita. Suunnittelualue on lähimmillään noin 60 metrin päässä Ahvensalmesta, joka kulkee Kuumalammen ja Pöyliöjärven välillä. Kaava-alueella ei ole maa- tai metsätalousalueita, kivikautisia muinaismuistoja eikä luonnonsuojelukohteita. Kuva 1. Vesapolun eteläpuolella oleva täyttömaa-alue kadun päästä kuvattuna Rakennettu ympäristö Taajamakuva Suunnittelualueen itäpuolella on rakennettua pientaloaluetta (I-kerros), pohjoispuolella rakentamaton kortteli sekä Lumppionkadun varrella ovat Lumppion kerrostalot. Palvelut Kemijärven keskustan palvelut ovat alle kilometrin päässä, joten palvelujen saatavuus on hyvä. Liikenne Autolla kulku käy Kalamiehenkadulta, joka yhdistää alueen keskustan palveluverkostoon.

5 4/15 Kuva 2. Vesapolun rakennuspaikoilla kasvaa koivua ja haapaa Tekninen huolto Kunta on rakentanut vesi- ja viemärijohdot sekä pitää kunnossa alueen olemassa olevia katuja. Koillis-Lapin Sähkö Oy on rakentanut alueelle sähköhuollon. Alue kuuluu keskitetyn jätehuollon piiriin. Maanomistus Muutosalueen maat ovat Kemijärven kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alue kuuluu Itä-Lapin maakuntakaava-alueeseen, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten

6 5/15 keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus Maakuntakaava tarkistus on parhaillaan meneillään, nähtävillä olleessa ehdotuksessa on olut vastaava taajamatoimintojen merkintä A26 kuin aikaisemmassakin kaavassa. Muutosalue kuuluu lisäksi luonnoksessa osoitettuun kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk8502) sekä matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen Itä-Lappi-Ranua-Rovaniemi matkailualue (mv8401). Asemakaavamuutos toteuttaa Itä-lapin Maakuntakaavan sekä Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavaehdotuksen tavoitteita. Yleiskaava Keskustan alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Sen laatiminen on aloitettu syksyllä Yleiskaava ei ehdi valmistua ennen tätä asemakaavan muutosta. Asemakaava Alueella on voimassa vahvistunut asemakaava.

7 6/15 Kaavamerkinnät AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue AP Pientalojen korttelialue AO Erillispientalojen korttelialue II Rakennusten suurin sallittu kerrosluku 600 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Rakennusjärjestys Kemijärven kaupungin rakennusjärjestys on tullut lainvoimaiseksi Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Pohjakartta Kaavan pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Koska suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tulee asemakaavan yhteydessä selvittää asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat erityistavoitteet: on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata alueiden käytön suunnittelussa mm. työpaikka-alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ja että vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä ja luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot tulee säilyttää on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön tulee edistää mm. kaukolämmön käyttöedellytyksiä

8 7/15 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Keskustan yleiskaavan tultua vireille, kaavan ohjausryhmä on pohtinut käyttötarkoituksia keskustan läheisillä rakentamattomilla alueilla. Lisääntyvän palveluasumisen osalta on päädytty muuttamaan Vesapolun varrella olevien rakennusalueiden kaavaa siten, että se tonttien koon ja rakennusoikeuden puolesta soveltuisivat hyvin myös vanhusten ym. palveluasumiseen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vireille tulokuulutus on julkaistu ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville. Kaavaluonnos sekä -selostus on pidetty nähtävillä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Eri tahojen kuulemista ja kaavoitusprosessin toteutumista varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osalliset on lueteltu em. suunnitelmassa. Vireille tulokuulutus on julkaistu Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Eri tahojen kuulemista ja kaavoitusprosessin toteutumista varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetettiin nähtävillä Mielipiteitä kaavahankkeesta ei tullut. Kaavahankkeesta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti eli kirjeitse sekä kuulutuksella lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla Viranomaisyhteistyö Kaavan etenemisestä on tiedotettu eri viranomaisille kirjeitse / sähköpostilla. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on saada lähelle keskustan palveluita sellaisia asuntoalueita, jotka soveltuvat myös palveluasumiseen. Olemassa olevaa teknistä huoltoa ja katuverkostoa tulisi hyödyntää paremmin. Tavanomaiselle uudelle rivitaloasutukselle ei Kemijärvellä ole ollut kysyntää.

9 8/ Asemakaavan sisältövaatimukset tämän kaavahankkeen osalta Asemakaavan sisältövaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 54 ; jossa mainitaan mm. 1) asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon 2) luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle 3) rakennettua ympäristöjä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää 4) kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi esim. lähivirkistyksen soveltuvia alueita 5) jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa säädetään Suunnittelutehtävän suhde asemakaavan sisältövaatimuksiin 1. Asemakaava parantaa keskustaajaman vetovoimaa, rakentaminen sijoittuu lähelle keskustan palveluita ja kaavahanke on siten maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden mukainen. 2. Kaava-alue on nyt hoitamatonta tonttimaata. Alueen kunnallistatekniikka ja tiestö on jo olemassa olevaa. 3. Alueella ei ole rakennettuun ympäristöön taikka luonnonympäristöön liittyviä erityisiä arvoja. Suunnittelualueen itäpuolella olevat asuinrakennukset ovat valmistuneet 1990-luvulla. 4. Lähivirkistysalueet sijoittuvat lähialueille Kuumalammen ja Pöyliöjärven ympäristöön. Kuumalammen ranta-alueille on valmistunut hyvin rakennettu ja varusteltu reittiverkosto, joka on yhteydessä keskustaan kevyenliikenteen verkoston kautta. 5. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä mainitaan yleiskaavan sisältövaatimuksista mm. seuraavaa: Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 2) asumisen tarpeet, palveluiden saatavuus ja kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 3) mahdollisuudet liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 4) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

10 9/15 Suunnittelutehtävän suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin 1. Suunniteltu rakentaminen sijoittuu jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. 2. Yhä enenevässä määrin on kysyntää lähellä keskustaa olevista palveluasumiseen soveltuvista rakennuspaikoista, joiden rakennusoikeus on noin kerrosneliömetriä. 3. Tontit ovat lähellä keskustan palveluja ja niillä on jo olemassa olevaa kunnallistekniikkaa. 4. Suunnittelua sijoittuu lähelle jo rakennettua eri-ikäisten asuttamaa aluetta, missä on hoidetut tie- ja kevyen liikenteen verkostot sekä mm. keskustan palvelut, terveyskeskus ja peruskoulu lähellä Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Toimiva aluerakenne Tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä Kaavatyön tavoitteena on saada lähelle keskustan palveluja palveluasumiseen soveltuvia rakennuspaikkoja, mikä parantaa alueen käyttöastetta ja tukee yhdyskuntarakennetta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Tontit sijoittuvat jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, jolloin rakenne tulee hyödynnettyä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä sekä vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Suunnittelualue ei kuulu kansalliseen kulttuuriympäristöön eikä siellä sijaitse kansallista rakennusperintöä. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä alueen pintavesillä ole erityisiä käyttötarpeita. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksissä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja.

11 10/15 Suunnittelualueelta lähtee hoidetut tieverkostot sekä kevyen liikenteen väylät. Keskustan palvelut, sairaala sekä peruskoulu löytyvät alle kilometrin sisällä kaavaalueelta. Läheisellä Halosentiellä kulkee julkinen liikenne. Kaavoituksen mukainen rakentaminen ei merkittävästi kuormita alueen liikenneverkostoja. Rakennettavat rakennukset tulee liittää alueen kaukolämpöverkostoon maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n mukaisten edellytysten täyttyessä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavan luonnoksen kuvaus Luonnoksessa osoitetaan neljä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten rakennuspaikkaa (AR). Kunkin tontin rakennusoikeus kerrosneliömetriä, minkä lisäksi voi rakentaa 300 neliömetriä talousrakennuksia. Voimassa olevan asemakaavan mukaisia kortteleita vähäisessä määrin laajennetaan. Luonnoksen vaikutukset Luonnoksen mukaisesti on mahdollista rakentaa alueelle mm. palveluasuntoja. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön Kaavamuutosalue sijaitsee alle kilometrin päässä keskustan palveluista. Alueen sijainti on hyvä ja oikea osoitetulle asutukselle. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet ja alueen kunnallistekniikka on valmiina. Kaavaratkaisun suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Esitetyissä luonnoksissa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisesti alue sijoittuu jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja pientaloasutus tukee keskusta-alueen valmista yhdyskuntarakennetta sekä -verkostoja.

12 11/ Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Osallisten mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavoitustyö aloitettiin vireillepano kuulutuksella , jolloin oli nähtävillä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Ko. aikana ei tullut mielipiteitä. Valmisteluvaiheen kuuleminen on , jolloin on yleisesti nähtävillä kaavaluonnokset sekä kaavaselostus. Luonnoksesta saadut mielipiteet: Lapin Ely-keskus: Ely-keskus katsoo lausunnossaan, että hankeen vaikutuksia on selvitetty varsin maltillisesti ja että selvityksiä ja vaikutusarviointeja tulee täydentää erityisesti uuden rakentamisen vaikutuksista maisemaan ja kaupunkikuvaan. Kaava-aineistossa tulisi kuvata luontotyyppejä tarkemmin mm. esittämällä valokuvia alueesta sekä selostamalla alueella kasvavat puulajit, pensaat ja vallitsevat putkilokasvit. Lausunnossa todetaan, että kaava-alueella rakennuspaikan maanpinnan korkeus tulee olla vähintään tasolla +148,0 (N43) ja rakennusten kastumiselle alttiit osat tulee sijoittaa korkeuden +148,5 (N43) yläpuolelle. Vastine: Kaavaselostusta täydennetään aluetta kuvaavilla valokuvilla sekä selostamalla alueen puulajit ja pensaat. Vuodenajasta johtuen alueen muun kasvillisuuden kuvaaminen on hankalaa. Kaavaselostusta täydennetään uuden rakentamisen vaikutusten arvioinnilla maisemaan ja kaupunkikuvaan. Lausunnossa esitetyt korkeudet rakennuspaikan maanpinnalle ja kastumiselle alttiille rakennusosille lisätään kaavamääräyksiin. Lassi Lehtikallio / Kiinteistöyhtymä Lehtikalliot Mielipiteessä tuodaan esiin seuraavaa; - puistoalueen kaventaminen kortteleiden 3057 ja 3054 välissä heikentää korttelin 3054 arvoa, puistoalue tulee säilyttää entisellään ja korttelin 3057 rakennusoikeuksia laskea - rajanaapurissa olevan korttelin 3054 rakennusoikeuksia tulee tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden nimissä lisätä, mikäli korttelin 3057 rakennusoikeudet pysytetään luonnoksen mukaisina Vastine Kaavaehdotuksessa Lumppionkadun kääntöpaikkaa supistetaan ja ko. alue liitetään korttelin 3054 kerrostalotontteihin. Asemakaavan yhteydessä tarkistetaan myös korttelin 3054 eteläisimpien tonttien rakennusoikeuksia. Em. muutoksista johtuen myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistetaan. Suunnittelualueella olevat tarpeettomat puistopolut yms. vastaavat poistetaan. Kortteleiden 3057 ja 3054 väliin jätetään noin 8 metrin levyinen puistokaistale. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä , jolloin täydentyy myöhemmin

13 12/15 Kaavaratkaisu / Kaavaehdotus Kaavaratkaisussa kortteleihin 3057 ja 3059 osoitetaan neljä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten rakennuspaikkaa (AR), joihin voidaan rakentaa myös palvelutaloja. Kunkin tontin rakennusoikeus kerrosneliömetriä, minkä lisäksi voi rakentaa 300 neliömetriä talousrakennuksia. Lapin Ely-keskuksen lausunnon mukaisesti kaavamääräyksissä on määritelty rakennuspaikkojen sekä rakennusten kastumiselle alttiiden osien vähimmäiskorkeus. Voimassa olevan asemakaavan mukaisia kortteleita vähäisessä määrin laajennetaan. Tehdyn muistutuksen mukaisesti kortteliin 3054 yhdistetään kortteliin 3052 ja asemakaavalla muutetaan kahta kerrostalotonttia, kunkin tontin rakennusoikeus on kerrosneliömetriä, minkä lisäksi voi rakentaa 300 neliömetriä talousrakennuksia. Kortteliin osoitetaan myös pientalotontti (AP), jonka rakennusoikeus on 450 kerrosneliömetriä, minkä lisäksi voi rakentaa 80 neliömetriä talousrakennuksia. Asemakaavassa ollut kevyenliikenteen väylä poistetaan. Perustelut kaavaratkaisulle Asemakaavan muutos kortteleissa 3057 ja 3059 on tarpeen, jotta alueelle suunnitellut palveluasunnot voidaan toteuttaa. Palveluasunnot sijoittuvat hyvin lähelle keskustaa, hyvien liikenne yms. yhteyksien varrelle. Alueen kunnallistekniikka on valmiina. Kortteleihin 3052 ja 3054 tehdään vähäisiä muutoksia.

14 13/15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu - asuinkerrostalojen rakennuspaikat (2 kpl), rakennusoikeus 3800 kerrosneliömetriä ja pinta-ala neliömetriä - rivitalojen rakennuspaikat (4kpl), rakennusoikeus kerrosneliömetriä ja pinta-ala neliömetriä - asuinpientalojen rakennuspaikka, rakennusoikeus 530 kerrosneliömetriä ja pinta-ala puistoalueet yhteensä neliömetriä 5.2 Mitoitus Asemakaavassa kortteleiden 3057 ja 3059 rakennusoikeus on yhteensä kerrosneliömetriä. Kortteleihin voidaan rakentaa myös palveluasuntoja. Ko. neljä rakennuspaikkaa ovat hyvien yhteyksien päässä keskustan palveluista. Keskimääräinen tonttikoko on noin neliömetriä 5.3 Palvelut Kaavan muutosalue sijaitsee keskustan palveluiden lähistöllä. 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakennuskortteleihin rakennettavat rakennukset, niiden laajennukset ja rakennelmien tulee väritykseltään, ulkoasultaan ja tyyliltään sopeuttaa ympäröivän alueen rakennuskantaan. 5.5 Aluevaraukset/Korttelialueet Kaavalla muodostuu neljä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten rakennuspaikkaa (AR), kaksi kerrostalojen rakennuspaikkaa (AK) ja yksi pientalon rakennuspaikka (AP). 5.6 Kaavan vaikutukset Kaava keskittää asunto- mukaan lukien palveluasuminen lähelle kaupungin keskustaa hyvien palvelujen läheisyyteen. Tarvetta uusille kunnallistekniikan taikka muillekaan investoinneille ei synny. 5.7 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueen läheisyydessä ei ole rakennettua kulttuuriympäristöä. Asemakaavalla määrätään, että Vesapolun varrelle rakennettavien rakennusten kerrosluku on yksi, jolloin alueelle ei muodostu maisemaa hallitsevaa rakentamista vaan se sopeutuu jo olemassa Kalamiehenkadun varressa olevaan omakotiasutukseen. Lumppiokadun varrelle osoitettujen kerrostalotonttien kerrosluku ja rakennusoikeus

15 14/15 vastaa kadun pohjoispuolelle rakennettuja kerrostaloja. Rakennuskortteleiden ympärille jää edelleen laajahkot puistoalueet ja rakennetut puistopolut. 5.8 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnitelma-alue on rakennettua keskustataajamaa ja osittain maamassoilla täytettyä aluetta, eikä siellä ole suojeltavia kasveja taikka vastaavia. 5.9 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräyksissä on määritelty rakennuspaikkojen sekä rakennusten kastumiselle alttiiden osien vähimmäiskorkeus. Vesapolun kadun korkeus on välillä 148,2 149,0 (N43). Rakennustonttien maanpinnan korkeudet ovat välillä 147,6 148,9 (N43). Lapin Ely-keskuksen lausunnossa todetaan, että kaava-alueella rakennuspaikan maanpinnan korkeus tulee olla vähintään tasolla +148,0 (N43) ja rakennusten kastumiselle alttiit osat tulee sijoittaa korkeuden +148,5 (N43) yläpuolelle. Em. on otettu huomioon myös kaavamääräyksissä. Rakentaminen ei siten vaadi merkittäviä tonttien pengerryksiä.

16 15/15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan vahvistumisen jälkeen kortteleiden rakentaminen mm. palveluasunnoiksi on mahdollista. Alueen rakentamista valvoo rakennusvalvontatoimisto. Kemijärvi 9. syyskuuta 2016 Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö