Dialogi ja ekososiaalinen muutos (työnimi)
|
|
- Mikael Hovinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luonnos Kai Alhanen & Tuula Helne & Tuuli Hirvilammi: Dialogi ja ekososiaalinen muutos (työnimi) Murroskaudet ja uusien merkitysten synty Sivilisaatioiden murroskausina murtuvat myös ovat asioille ja ilmiöille annetut merkitykset. Maailman muuttuminen on pakottanut ihmiset ajattelemaan ja käsittämään uudella tavalla, mistä heidän kokemuksissaan, käsityksissään ja arvoissaan on kyse. Itsestään selvinä pidetyt merkitykset ja käsitykset maailmasta, ihmisestä, yhteiskunnasta ja hyvästä elämästä ovat tuhoutuneet tai muuntuneet syvällisellä tavalla. Uskonpuhdistus, löytöretket ja niitä seurannut kolonialismi, modernin luonnontieteen synty ja teollistuminen ovat vain muutamia esimerkkejä viime vuosisatojen suurista murroksista, jotka ovat myllertäneet elämällemme antamiamme merkityksiä. Uusien merkitysten syntymiseen on usein liittynyt väkivaltaisia kamppailuja, toisten ihmisten esiin tuomien näkemysten vaimentamista ja omien tavoitteiden häikäilemätöntä edistämistä. Lohdutonta kuvaa pehmentää, että toisenlaisiakin toimintatapoja on esiintynyt. Tuhoisien kamppailujen lomassa monet ihmisryhmät ja yksilöt ovat pyrkineet luotsaamaan uudistuksia myös rauhanomaisen keskustelun ja luovan yhteistoiminnan keinoin. Länsimaiden historiassa viimeisen kahden ja puolen tuhannen vuoden aikana koetut murroskaudet ovat aina käynnistäneet vilkkaita älyllisiä keskusteluja, joiden yksi keskeinen muoto on ollut dialogi. Tuolle sanalle on annettu monenlaisia sisältöjä, mutta me käsitämme dialogin ensisijaisesti keskusteluksi, jossa yritetään tulla tietoiseksi siitä, millaiset merkitykset ohjaavat meidän ajatteluamme ja toimintaamme. Dialogi on myös yritys luoda ja kehitellä uusia merkityksiä, joiden varaan voimme rakentaa yhteisen toimintamme. Meitä ympäröivien ekologisten uhkien vuoksi elämme nyt murroskautta, joka on vähintäänkin yhtä merkittävä kuin edellä mainitut jos ei jopa merkittävämpi ja kenties myös kohtalokas koko ihmiskunnalle. Tämän murroskauden tärkeimpiä kysymyksiä on se, millaisia merkityksiä me 1
2 annamme ihmiselle osana muuta luontoa ja miten me käsitämme inhimillisen hyvinvoinnin osana luonnonympäristöjä, joiden prosesseihin me vaikutamme ennen näkemättömän suurella voimalla. Törmäämme siksi yhä uudelleen kysymykseen siitä, miten me voisimme luoda radikaalisti uudenlaisia ajattelutapoja, jotka eivät perustu ihmisen ja muun luonnon vastakkainasetteluun ja taisteluun vaan rinnakkaiseloon, kunnioitukseen ja yhteiseen kehittymiseen. Tarvitsemme siis lähtökohdaksemme relationaalisen, suhteitamme muuhun olevaan korostavan maailmankuvan. Tämä kirja on syntynyt halustamme ja yrityksestämme käydä dialogia oman aikamme murroksesta, erityisesti ekologisen kriisin ja hyvinvoinnin suhteesta. Olemme pyrkineet kokeilemaan dialogia uudenlaisena tutkimusmenetelmänä, joka voisi olla rinnakkainen tutkijantyöhön usein kuuluvan yksinäisen pohdiskelun kanssa. Viime kädessä dialogi haastaa perinteisen käsityksen tutkijasta, joka oppii yksin, kirjoittaa yksin ja ilmoittaa sitten yksilöllisen ponnistelunsa tulokset passiiviselle yleisölle. Dialogin käsitys ihmisestä ja tutkimuksesta on tätä vastoin relationaalinen: me toimimme ja kehitymme aina suhteissa toisiin, dialogia käyden (myös lukiessamme ja kirjoittaessamme). Halusimme myös ottaa selvää, miten dialogi voisi toimia nimenomaan käsitteiden ja merkitysten työstämisen menetelmänä. Nähdäksemme dialogi haastaa vakiintuneen käsityksen, jonka mukaan tutkimuksen tulee perustua järkähtämättömiin käsitteisiin ja lukkoon lyötyihin merkityksiin. Tutkijathan pyrkivät yleensä kiinnittämään tarkasti tutkimuksissaan käyttämänsä merkitykset ja välttämään niiden ilmaisemista, kun ne ovat keskeneräisiä ja muutoksessa. Me sen sijaan kiinnostuimme merkityksissä tapahtuvasta liikkeestä ja sen tuottamasta hämmennyksestä. Halusimme olla rohkeita ja tutkia kokeillen uusia, utopistiseltakin tuntuvia ideoita. Yhteisistä keskusteluistamme kehkeytyi eräänlainen dialogilaboratorio, jonka kokeilujen tuotos on tämä kirja. Dialogin tehtävä demokratiassa Sivilisaatiomme historiassa pyrkimys dialogiseen toimintatapaan merkitysten työstämisessä on haastanut perinteisiin auktoriteetteihin ja hegemoniseen hallintaan perustuvat vallankäytön muodot. 2
3 Voidaankin väittää, että ajatus eri näkökulmien ja kokemusten kautta kehittyvästä yhteistoiminnasta on demokraattisen yhteiskunnan älyllinen ja eettinen johtolanka. Tästä syystä dialogin tulisikin olla demokraattisen yhteiselämän ytimessä. Länsimaiden kulttuurisessa perinteessä dialogin juuret ovat antiikin Kreikassa, jossa etenkin Sokrates herätti huomiota poikkeuksellisella ja provokatiivisella keskustelutavallaan. Sokrateen dialoginen toiminta horjutti kreikkalaisten vakiintuneita merkityksiä kauneudesta, hyvyydestä ja totuudesta. Hän ei kirjoittanut mitään, mutta hänen dialoginen keskustelutyylinsä on välittynyt meille hänen seuraajiensa kirjallisten kuvausten perusteella. Sokrateen kuoleman jälkeen hänen oppilaansa Platon kehitti vähitellen dialogin kirjallisen ilmaisumuodon huippuunsa. Juuri kirjalliset dialogit ovat jääneet meille todisteiksi myös monien myöhempien murroskausien yhteydessä virinneistä pyrkimyksistä kritisoida vanhentuneita merkityksiä ja luoda niiden tilalle uusia. Dialogit olivat suosiossa renessanssin aikana, jolloin uudesti löydettyjä antiikin ajattelutapoja asetettiin vastakkain keskiajan kristillisten oppien kanssa luvulla Galileo Galilei esitti näkemyksensä uuden luonnontieteen mukaisesta maailmanjärjestyksestä dialogin muodossa luvulla yhteiskuntaa ja kulttuuria uudistaneet valistusajattelijat kävivät dialogeja salongeissa ja kahviloissa ja turvautuivat usein kirjallisen dialogin esitystapaan käsitellessään vanhojen ja uusien käsitysten välisiä jännitteitä. Esimerkiksi Montesquieu, Denis Diderot ja David Hume sommittelivat kriittisimmät näkemyksensä dialogiseen muotoon luvulla dialoginen toimintatapa on löytänyt tiensä niin poliittisten kriisien käsittelyyn, uskontojen väliseen vuoropuheluun, liike-elämän tiimityöhön kuin myös moniin julkisiin palveluihinkin, kuten kouluopetukseen, psykiatriseen hoitoon ja sosiaalityöhön. Dialogi onkin erinomainen tapa ratkaista konflikteja. Pattitilanteiden purkamisen ensimmäinen askel voi olla yksinkertainen kutsu: Puhukaamme! Kuunnelkaamme!. Dialogin lähtökohdat Kun ihmiset ryhtyvät käymään keskenään dialogia siis yrittävät yhdessä syventää ja uudistaa asioille antamiaan merkityksiä on tärkeää, että he pyrkivät toimimaan toisin kuin tavanomaisissa 3
4 keskustelutilanteissa. Dialogi onnistuu parhaiten silloin, kun osallistujat ovat tietoisia siitä, mitä dialogi on ja sopivat tämän mukaisesti yhteisistä toimintatavoista, joilla yritetään edistää uudenlaisen ymmärryksen syntymistä. Myös me pyrimme tähän julkaisuun kirjatussa dialogissa seuraamaan dialogisuuden yleisiä toimintatapoja ja periaatteita, jotka avattiin osallistujille prosessin alussa. Prosessiimme siis kuului sekä dialogin teoreettisten lähtökohtien opiskeleminen että dialogin harjoittelu käytännössä. Avaamme ne nyt myös tässä sekä yleisellä teoreettisella että käytännöllisellä tasolla. Dialogin kolme keskeistä lähtökohtaa ovat moniäänisyys, yhteisen merkityskeskuksen luominen ja yhdessä oppiminen: 1) Moniäänisyys. Dialogin luovuttamattomin lähtökohta on ihmisten erilaisten kokemusten ja niiden varaan rakentuvien omakohtaisten perspektiivien tunnistaminen ja tunnustaminen. Tavassamme kokea maailma, ympäristömme ja toiset ihmiset on tietenkin paljon yhteistä, sillä muuten minkäänlainen yhteistoiminta ja kommunikaatio eivät olisi mahdollisia. Meillä on kuitenkin myös yksilöllistä herkkyyttä nähdä ja kokea maailmaa omasta ainutlaatuisesta perspektiivistämme käsin. Tavanomaisessa vuorovaikutuksessa nojaamme pääsääntöisesti kokemuksiamme yhdistäviin tekijöihin. Kun ajamme liikenteessä, käymme kaupassa tai rakennamme taloja, oletamme, että toimintaan osallistuvat toiset ihmiset kokevat tilanteen kutakuinkin samalla tavoin kuin me itse. Ohitamme kokemusperspektiiviemme keskinäiset erot, koska ne eivät ole oleellisia toiminnan sujumisen kannalta. Päinvastoin, niihin keskittyminen yleensä haittaisi arkista yhteistoimintaa. Dialogissa lähestymistapa kokemusperspektiivien eroihin on ratkaisevalla tavalla toisenlainen, koska olemme kiinnostuneita merkitystemme syvemmästä luonteesta ja niiden muuttamisesta. Tällöin otamme lähtökohdaksi sen, miten erilaisina asiat näyttäytyvät meille. Käydessämme dialogia haluamme päästä selville siitä, millä tavoin perspektiivimme ja niiden taustalla vaikuttavat kokemukset eroavat. Tämä tarkoittaa, että otamme vakavasti kaikkien dialogiin osallistuvien ihmisten esiintuomat kokemukset, millaisia ne sitten ovatkin. 4
5 Kun ihmiset puhuttelevat kysyvät, vastaavat ja haastavat toisiaan omista kokemusperspektiiveistään käsin, dialogiin syntyy jännitteitä ja ristiriitoja. Tavanomaisessa vuorovaikutuksessamme pyrimme ratkaisemaan jännitteet nopeasti. Haluamme sivuuttaa tai peittää ne. Joko haemme nopeaa kompromissia ja konsensusta tai alamme väitellä siitä, kenen näkemys tulisi hyväksyä. Dialogissa vältetään kaikkia näitä ratkaisutapoja. Niiden sijaan kiinnostutaan merkityseroista ja niiden taustoista eli erilaisista kokemuksista, jotka saavat meidät katsomaan ja käsittämään asioita eri tavoin. Alamme ymmärtää toisten näkökulmia ja niiden syitä. Juuri näin saamme selville, minkälaisiin merkityksiin toimintamme perustuu, jolloin keskustelumme ja yhteiselämämme toisten kanssa helpottuu. 2) Eri perspektiivien tutkiminen dialogissa edellyttää kuitenkin riittävän yhteisen merkityskeskuksen asettamista. Erojen tutkiminen tulee mielekkääksi vasta silloin, kun käsitämme, mistä merkityksistä yritämme päästä selville. Dialogiin osallistuvien tulee siis yrittää jatkuvasti pitää huolta siitä, että erilaiset perspektiivit suuntaavat kohti samaa keskusta. Muussa tapauksessa moniäänisyys saattaa muuttua äänten kakofoniaksi, mikä ei suinkaan edistä demokraattista prosessia. Koska dialogi tähtää toimintaa ohjaavien merkitysten tiedostamiseen ja niiden kehittämiseen vastaamaan paremmin muuttuneita olosuhteita, riittävän yhteisten merkitysten löytäminen ja luominen ovat välttämättömiä edellytyksiä tehokkaalle yhteistoiminnan ohjaamiselle. Dialogilla voisi olla suuri ja jopa ratkaiseva merkitys päätöksenteon edellytyksille demokraattisissa yhteisöissä. Missä olisimmekaan, jos dialogin lähtökohtia sovellettaisiin tietoisemmin poliittisessa keskustelussa niin kansallisella kuin ylikansallisellakin tasolla! Ekologisiin haasteisiimme vastaamisen vuoksi yhteisten merkityskeskusten löytämisen ja yhdessä toimimisen ajatus tulee jatkossa olemaan entistäkin tärkeämpi. Tässä dialogissa yhteinen merkityskeskuksemme on syntynyt ennen kaikkea ekososiaalisen hyvinvoinnin kysymysten varaan. Uskomme, että dialogiamme laajemminkin ihmisyhteisöjen tulisi luoda vahva merkityskeskus sen kysymyksen ympärille, miten voimme yhdessä edistää sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävää hyvinvointia. 5
6 3) Yhdessä oppiminen. Dialogi on tutkimusmatka, jonka ytimessä on kaikkien osallistujien jakama yhteinen oppimisprosessi. Dialogiin ryhdytään sen vuoksi, että yritetään oppia lisää omasta itsestä ja toisista. Dialogiin ryhtyvä on parhaimmillaan valmis myöntämään oman kokemusperspektiivinsä rajoitteet sekä ryhtymään laajentamaan perspektiiviään toisten kokemuksia kuunnellen. Näin dialogiin osallistuva pääsee monipuolistamaan ja syventämään ajatteluaan, kenties jopa kääntämään sitä aikaisemmin tutkimattomaan suuntaan. Käytännössä dialogin kuluessa yksi osallistuja kertoo ensin näkemyksistään ja niiden taustalla olevista kokemuksista. Seuraavaksi joku toinen liittyy näihin ja kertoo omistaan. Kolmas osallistuja voi havaita kahden edellä puhuneen yksilön kertomusten yhteyksiä ja eroja sekä heille molemmille sokeita kohtia. Näin voi alkaa kehkeytyä uusia kysymyksiä ja oivalluksia, jotka eivät ole yhden yksilön tuottamia vaan yhteisiä aikaansaannoksia. Hyvässä dialogissa eivät siis välttämättä muutu vain omat ajatukset, vaan jotain tapahtuu myös (enemmän tai vähemmän) yhteiselle merkityskeskukselle. Kun toisten kokemuksista oppiminen käynnistyy, dialogissa voi alkaa syntyä aivan uusia jaettuja merkityksiä. Esiin pulppuaa tuoreita ideoita, jotka jäävät dialogin avaamaan välitilaan edelleen kehitettäviksi... Tämä välitila erillisten ihmisten välinen tila - on juuri se maasto, joka on keskeinen relationaaliselle ihmiskäsitykselle: asiat eivät tapahdu yksittäisten toimijoiden päässä, vaan ihmisten välisessä ajatustenvaihdossa, oppimisessa ja kulttuurin siirrossa. Käytännössä dialogia käydessämme meidän on hyvä pitää mielessä kolme seuraavaa yleisohjetta: Ensinnäkin on hyvä huolellisesti kuunnella toisia eli erottaa puhuminen ja kuunteleminen myös oman mielemme sisäisessä ajattelussa. Monestihan ihmiselle käy niin, että hän käy mielessään läpi aiheeseen liittyviä omia ajatuksiaan, valmistelee puheenvuoroaan eikä keskity oikeasti kuuntelemaan toisia. Toiseksi dialogiseen työtapaan kuuluu, että omat puheenvuorot liitetään siihen, mitä muut ovat sanoneet. Tällä tavoin luodaan yhteistä kieltä ja hahmotetaan yhteisiä merkityksiä. Dialogissa siis vältetään monologista puhetapaa, jossa esitetään omia ajatuksia täysin 6
7 riippumatta siitä, mitä muut ovat siihen mennessä sanoneet. Kolmanneksi dialogissa pyritään kysymään ja vastaamaan suoraan toisille. Omia kokemuksia ei ilmaista yleisesti, vaan niillä halutaan puhutella juuri niitä yksilöitä, jotka osallistuvat kyseiseen dialogiin. Suora puhe toisille edistää myös keskinäisten erojen esille nousemista. Dialogiin ryhtyminen ja dialogin käyminen ei ole helppoa. Se on kokemuksemme mukaan yksi vaikeimmista asioista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ensimmäinen vaikeus nousee jo haluttomuudesta keskustella väärin ajattelevien kanssa. Tämänkin kynnyksen ylitettyämme dialogin onnistuminen edellyttää tavanomaisten keskustelutottumustemme välttämistä ja uudenlaisen vuorovaikutustavan opettelemista. Onnistuessaan dialogin käyminen on kuitenkin innostavaa, voimaannuttavaa ja nautinnollista. Dialogissa toiset ihmiset eivät ole uhka vaan mahdollisuus. Ja jos mitä, mahdollisuuksia tarvitsemme: vanhoihin ja pinttyneisiin omiin ja oikeisiin merkityksiin pitäytyvä nurkkakuntaisuus ei edistä aikamme vaikeiden ongelmien ratkaisua. Sitä vastoin uusien merkitysten kautta voimme parhaassa tapauksessa luoda toimintatapoja, joiden avulla kykenemme jatkamaan elämäämme yhteisellä ja uhatulla maapallollamme. Kirjan syntyprosessi: keskusteluista kirjalliseen lopputuotokseen Kirjamme dialogissa keskustelemme siitä, mitä on ekososiaalinen hyvinvointi tai mitä se voisi olla: Mikä on tämän ilmauksen, käsitteen tai idean merkitys? Mitä on hyvinvointi ylipäätään? Pöyhimme myös muita ajanjaksollemme tärkeitä merkityksiä: Mikä on talouskasvun merkitys? Entä kulutuksen? Miten ne liittyvät ekologisuuteen ja hyvinvointiin? Mikä on niiden suhde hyvinvointivaltioon ja demokratiaan? Koetamme myös hahmottaa keinoja siihen, miten uuden ekososiaalisen hyvinvointiymmärryksen mukainen yhteiskunta olisi mahdollista toteuttaa. Ketkä olisivat halukkaita muutoksen edellyttämään dialogiin, valmiita toimimaan? Nämä kysymykset ovat monelta kannalta samoja kuin ne, joita esitetään kansainvälisen degrowthliikkeen ja degrowth-tutkimuksen parissa. Liikkeen keskeinen sanoma on, että vauraiden 7
8 länsimaiden on irtauduttava uskostaan talouskasvuun ekologisen kriisin ja globaalin eriarvoistumisen pysäyttämiseksi. Tehtävän tekee vaikeaksi nimenomaan se, että maailmassamme vallitsee vain yksi tarina, yksi merkitys: tarina kasvun välttämättömyydestä ja kaikkivoipuudesta. Tästä kertoo jo sekin, että degrowth-liikkeellä ei ole omaa nimeä, vaan nimi, joka kertoo, mitä se ei ole. Tarvitaan siis uusia tarinoita, uusia merkityksiä, jotka eivät ole kiinni kasvussa. Dialogiprojektimme alkoi syyskuun 2010 Kasvu murroksessa/ Growth in transtition - konferenssista, jonne järjestimme työryhmän. Halusimme keskustella mieltämme askarruttavista kysymyksistä tavanomaisesta poiketen eli luomalla tilaisuuden, joka tarjoaisi jotain muuta kuin perinteisiä ja monologisia alustuksia toinen toisensa perään. Niinpä kutsuimme kokoon ryhmän nimeltä Dialogi kasvupakosta vapautuneesta hyvinvointivaltiosta. (Ks. liite 1). Ryhmän keskustelu kävi vilkkaana, ja dialogin osallistujat ilmaisivat kiinnostuksensa keskustelun jatkamiseen. Olimme itsekin innostuneita, joten päätimme jatkaa prosessia. Näin tapahtuikin, osin uudella kokoonpanolla. Päätimme ennen seuraavaa tapaamista kokeilla uutta muotoa: sähköistä keskustelua. Tunnistimme kiireisten osallistujien rajalliset mahdollisuudet kokoontua yhteen ja ajattelimme olla ajan hermolla; väitetäänhän, että nykyään kaikki tapahtuu verkossa. Verkkokeskusteluista ja wikipedian kaltaisista avoimen yhteistoiminnan foorumeista on povattu jopa demokratian pelastajaa, joten siitäkin lähtökohdasta ajattelimme antaa sähköiselle dialogille mahdollisuuden. Niinpä avasimme dialogille oman wiki-keskustelun ja kävimme vajaa kolme kuukautta keskustelua verkossa. Kokeilu oli osittain onnistunut eli saimme runsaasti materiaalia eri perspektiiveistä käsillä olevaa kirjaamme varten. Toisaalta epäilymme verkkokeskustelua kohtaan vahvistuivat. Kun keskustelua ei käyty kasvokkain, osallistujien intensiteetti ja keskusteluun osallistuminen vaihtelivat suuresti. Yhteistä keskusta oli siis vaikeampi luoda kuin kasvokkaisissa dialogeissa. live-dialogi keskustelun koonti yhteen live-dialogi NÄMÄ KIRJOITETAAN AUKI MYÖHEMMIN 8
9 ******************** Lopputulos keskusteluistamme avautuu seuraavalla sivulla. Toivomme, että dialogi ei jää näiden kansien sisään vaan jatkuu vuolaana myös muualla yhteiskunnassa. Teidät on haastettu! PAIKKA XXXkuussa 2012 Kai, Tuula ja Tuuli 9
10 Liite 1: Kasvu murroksessa -konferenssin työryhmä: Dialogi kasvupakosta vapautuneesta hyvinvointivaltiosta aika: klo paikka: Uusi ylioppilastalo, Helsinki (tarkentuu myöhemmin) järjestäjät: Tuula Helne ja Tuuli Hirvilammi (Kelan tutkimusosasto) sekä työryhmän vetäjä Kai Alhanen (Aretai Oy) Nykyinen ekologisesti ja sosiaalisesti kestämätön kasvumalli on tullut tiensä päähän. Maapallon resurssit eivät riitä tuottamaan kysyntäämme vastaavaa määrää raaka-aineita, ja ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan ennen kokemattomia ongelmia. Nämä ongelmat tulevat heijastumaan myös talouskasvuun ja "jakovaran kasvattamiseen" perustuneeseen hyvinvointivaltioomme. Talouskasvun supistaminen on kiihtyvän kansainvälisen tutkimuksen kohteena, ja eri maissa (Iso-Britannia, Irlanti, Itävalta, Kanada) etsivään vaihtoehtoisia kasvumalleja. Suomessa keskustelu on vasta käynnistymässä, eikä meillä myöskään ole tapana yhdistää ekologisia ja sosiaalisia kysymyksiä, vaan ympäristö- ja sosiaalipolitiikka pysyttelevät tiukasti omilla tonteillaan. Keskustelu hyvinvointivaltiosta kulkee edelleen vanhoja ratoja esimerkiksi etuuksien tasoja ja huoltosuhdetta koskevissa kysymyksissä. Velkaantuminen ja työllisyysasteen heikentyminen ovat entisestään vahvistaneet talouskasvua puolustavia puheenvuoroja. Hyvinvointivaltion rahoituksen ajatellaan edellyttävän talouskasvua, vaikka on osoitettu, ettei talouskasvun nopeutuminen juuri paranna julkista taloutta (Etla, The Nordic Model 2007). Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu palvelemaan joukkotuotantoa ja - kulutusta ja tätä kautta sillä on vahva yhteys talouskasvun edistämiseen. Samalla hyvinvointivaltion voi väittää etääntyneen ihmisten hyvinvointia edistävästä tehtävästä. Hyvinvointi on samastettu kasvaviin taloudellisiin resursseihin ja korkeampaan elintasoon. Kuten useat tutkimukset osoittavat ja itse kukin sisimmissään tietää, niiden yhteys hyvinvointiin ei suinkaan ole suoraviivainen. 10
11 Suomalaisessa julkisessa keskustelussa esiintyvä näkemys talouskasvun välttämättömyydestä on konstruktio, joka on purettava. Dekonstruktio on ensimmäinen ja välttämätön askel tiellä uudenlaisen degrowth-yhteiskunnan ja kasvupakosta vapaan hyvinvointivaltion rakentamiseen. Työryhmässä keskustellaan kasvupakon purkamisen mahdollisuuksista ja hahmotellaan uuden hyvinvointimallin rakennussuunnitelmaa kokoamalla asiaa pohtineita ihmisiä yhteisten kysymysten äärelle. Työryhmän työskentely toteutetaan dialogina. Tämä tarkoittaa sitä, että osallistujat valmistautuvat keskustelemaan tuoreimmista ajatuksistaan alla oleviin kysymyksiin liittyen. Dialogissa jokaisella työryhmään osallistuvalla on mahdollisuus tuoda esille omia näkökulmiaan ja kuunnella toisten ajatuksia. Osallistujien ei ole tarkoitus esittää valmisteltuja puheenvuoroja vaan tuoda yhteiseen pohdintaan omia kysymyksiään, oivalluksia ja pulmiaan käsiteltävään teemaan liittyen. Toisen näkökulmia kuuntelemalla voidaan syventää ja rikastuttaa omia käsityksiä. Parhaimmillaan dialogissa voi syntyä uusia yhteisiä ideoita ja suunnitelmia. Työryhmään mahtuu 15 osallistujaa. Työryhmässä keskustellaan kolmesta kysymyksestä, joita osallistujien toivotaan pohtivan etukäteen. Kysymykset ovat: 1. Mikä tässä aiheessa on itsellesi merkittävää? Miksi haluat osallistua aiheesta käytävään keskusteluun? 2. Mitä tulisi muuttaa, jotta päästäisiin kasvupakosta vapautuneeseen hyvinvointivaltioon ja sellaisen hyvinvoinnin edistämiseen, joka ei ole sidoksissa taloudelliseen menestymiseen? 3. Millaisena näet muutoksen mahdollisuuden ja päättäjien ja kansalaisten valmiuden siihen? Miten jatkossa tulisi edistää kasvupakosta vapautuneen hyvinvointimallin rakentamista? (Ajatuksia projekteista, yhteistyöstä, tutkimuksesta, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta jne.) Keskustelu nauhoitetaan ja sitä käytetään myöhemmin sovittavalla tavalla. Rajallisen osallistujamäärän vuoksi työryhmään pyydetään ilmoittautumaan etukäteen. 11
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotRutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana
Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana 10.6.2015 www.aretai.org Dialogin lähtökohtia 1. Kokemusten erot Jokainen ihminen katsoo tilannetta omasta näkökulmastaan, jonka määrittävät
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotKriisi-istunto: dialogi ekologiseen hyvinvointivaltioon siirtymisestä. Toimittaneet Tuula Helne Tuuli Hirvilammi Kai Alhanen
Kriisi-istunto: dialogi ekologiseen hyvinvointivaltioon siirtymisestä Toimittaneet Tuula Helne Tuuli Hirvilammi Kai Alhanen Kriisi-istunto: dialogi ekologiseen hy vinvointivaltioon siirtymisestä Toimittaneet
LisätiedotTunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua
Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua KÄRJISTYNYT KESKUSTELU DEMOKRATIAN KRIISI KOMPLEKSINEN MAAILMA Tarjoa dialogia 1 Kysyntää on 2 Dialogi opitaan
LisätiedotDialoginen oppiminen ja ohjaus
Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotOsaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, Koonti pienryhmädialogeista
Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, 13.2.2019 Koonti pienryhmädialogeista Järjestetty 5 tapahtumakokonaisuutta eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Vaasa, Jyväskylä. Päätapahtumana ollut Erätauko-dialogi,
LisätiedotDialogisia menetelmiä uraohjaukseen
Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotKeskusteleva demokratia Anne Tastula
Keskusteleva demokratia Anne Tastula anne.tastula@kvs.fi Tänään Kuunnellaan ja kuullaan Käydään dialogia Pohditaan hyvää osallistamista Kokeillaan fasilitointia Tutustutaan osallistavan keskustelun menetelmiin
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotSosiaalipedagogiikkaa lähiöbaarissa: osallistava teatteri dialogin herättelijänä
Sosiaalipedagogiikkaa lähiöbaarissa: osallistava teatteri dialogin herättelijänä Sosiaalipedagogiikan päivät 2018 tutkimustyöryhmät Kemi 22.3.2018 Sanna Ryynänen, FT, sosiaalipedagogiikan yliopistonlehtori
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotMiten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?
Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ
LisätiedotSUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotTulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle
Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotSolidaarisuus kansalaisyhteiskunnassa
Solidaarisuus kansalaisyhteiskunnassa tt Solidarity in my Project -verkostotapaaminen 5.9.2018 Porvoo Leena Suurpää Kiistanalainen solidaarisuus Jos erilaisuuden puolustajat vaativat samaan aikaan sekä
LisätiedotDialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland
Syyskuu 2013 Partus Oy, Finland Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Rosenberg: Myötäelämisen
LisätiedotSuomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?
Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Reaktiomme seuraavaan kolmeen trendiin määrittelee pohjoismaisen mallin suunnan. TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotLausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta 7.11.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra TYÖN JA
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotRATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi
RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin
LisätiedotLausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotYHTEISKUNTAOPIN TAITAJA. uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
YHTEISKUNTAOPIN TAITAJA uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan
LisätiedotMegatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra
Megatrendit Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra 15.3.2018 ONKO ELÄMÄ NYKYISIN PAREMPAA KUIN 50 VUOTTA SITTEN? % ihmisistä sanoo Elämä maassamme tänään on kuin 50 vuotta sitten kaltaisilleni
LisätiedotKoe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia
Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen
LisätiedotGlobaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet
Kestävyyskriisi nyt! Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet Teknologia muuttaa kaiken Megatrendit Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
LisätiedotOpetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotFUTUREX Future Experts
FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotEsimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto
Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?
MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu hyvän, toimivan ryhmän ominaisuuksia. Arvioi oppaan avulla omien ryhmiesi toimintaa. Verratkaa yhdessä arviointejanne. Millainen
LisätiedotDialogi kuvina Tiimiakatemia Global (Partus Oy), Finland
Dialogi kuvina 8.6.2017 Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Isaacs, William. 2001. Dialogi ja
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotOPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002
OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen
LisätiedotOSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot
OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA
LisätiedotEsimerkkejä pedagogisen dokumentoinnin prosesseista eri tasoilla
Esimerkkejä pedagogisen dokumentoinnin prosesseista eri tasoilla 1. Lapsen taso Jokaisen lapsen yksilöllinen varhaiskasvatus rakentuu osana pedagogisen dokumentoinnin prosessia. Dokumentit lapsen elämästä
LisätiedotKUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ?
KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ? Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (UTA), dekaani (SOC), selvityshenkilö sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa (TOIMI-hanke, VNK)
LisätiedotPedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä
Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen
LisätiedotPariAsiaa luentosarjan teemat
PariAsiaa luentosarjan teemat 1. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin 2. Avaimia parisuhteen 3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin 4. Kipinää kosketukseen parisuhteessa 5. Perustyökaluja parisuhteen ristiriitoihin
LisätiedotSiksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.
TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS Työn maailma on tuntemattoman äärellä: automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja digitaaliset alustat muokkaavat eri aloja teollisuudesta hoivaan ja tietotyöhön. Todennäköisesti
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotUSKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ
USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
Lisätiedotnaisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.
Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja
LisätiedotAMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1
AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa
LisätiedotAntti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?
Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa
LisätiedotYritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala
-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotAjatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
LisätiedotELÄMÄNFILOSOFIA Kuolema
Kuolema Kuolema korjaa jokaisen ennemmin tai myöhemmin. Miten tietoisuus kuolemasta ja kuolevaisuudesta vaikuttaa elämään? Tekeekö tietoisuus kuolemasta elämästä mielekkäämpää? Kirjatkaa alla olevaan tilaan
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotOpetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotJOHDANTO. vasun käyttöopas
JOHDANTO Keskustelu uuden Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Vasu) ympärillä on käynyt kiivaasti jo pitkään. Yhtäällä uusi Vasu nähdään mahdollisuutena kehittää varhaiskasvatuksen
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotGLOBAALIT KUMPPANUUDET JA VAIKUTTAVUUS - TULEVAISUUDEN KUVIA- Aikuissosiaalityön päivät Lahti Miina Kaartinen & Marja Katisko TYÖPAJA
GLOBAALIT KUMPPANUUDET JA VAIKUTTAVUUS - TULEVAISUUDEN KUVIA- Aikuissosiaalityön päivät Lahti Miina Kaartinen & Marja Katisko TYÖPAJA TYÖPAJA 4. Sosiaalialan globaalit kumppanuudet ja vaikuttavuus: Työpajassa
LisätiedotMaantieteen opetussuunnitelma 2016
GEOS 1 ja OPS 2016 Maantieteen opetussuunnitelma 2016 Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotMUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004
MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotPariAsiaa luentosarjan teemat
PariAsiaa luentosarjan teemat 1. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin 2. Avaimia parisuhteen 3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin 4. Kipinöitä parisuhteen kosketukseen 5. Perustyökaluja parisuhteen ristiriitoihin
LisätiedotMillaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?
Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,
LisätiedotKolmas sektori mukana rakentamassa sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Farid Ramadan
Kolmas sektori mukana rakentamassa sosiaalisesti kestävää kaupunkia Farid Ramadan 6.6.2019 Malminkartano Sijaitsee Länsi-Helsingissä, noin 8500 asukkaan kaupunginosa. Keskitulot noin 20% pienemmät kuin
Lisätiedot