Ohjeasiakirja (Energiaviraston epävirallinen käännös)

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO ILMASTOTOIMIEN PÄÄOSASTO Linja A Kansainväliset asiat ja ilmastostrategia CLIMA.A.3 Tarkkailu, raportointi, todentaminen Ohjeasiakirja (Energiaviraston epävirallinen käännös) Akkreditointi- ja todentamisasetus Laitoskäynnit Akkreditointi- ja todentamisasetuksen mukainen keskeinen ohje nro II.5, versio kesäkuu 2016 Tämä asiakirja on osa asiakirjojen ja asiakirjamallien sarjaa, jonka komission yksikkö on julkaissut tukemaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöraporttien ja tonnikilometriraporttien todentamisesta ja todentajien akkreditoinnista 21 päivänä kesäkuuta 2012 annetun komission asetuksen (EU) N:o 600/2012 toimeenpanoa. Ohjeet kuvastavat komission yksiköiden näkemyksiä julkaisuajankohtana. Ohjeet eivät ole oikeudellisesti sitovia. Tässä ohjeasiakirjassa otetaan huomioon ilmastonmuutoskomitean (CCC) III työryhmän alaisen akkreditointi- ja todentamisasetusta käsittelevän epävirallisen teknisen työryhmän kokouksissa käydyt keskustelut sekä jäsenvaltioiden sidosryhmiltä ja asiantuntijoilta saadut kirjalliset huomautukset. Tämä ohjeasiakirjan versio on ilmastonmuutoskomitean elokuussa 2016 kirjallisesti uudelleen hyväksymä. Kaikki ohjeasiakirjat ja asiakirjamallit ovat ladattavissa komission sivuston asiakirjasivulta osoitteesta

2 Taustaa Tämä keskeinen ohje on osa ohjeasiakirjasarjaa, jossa komissio selittää EU:n päästökauppajärjestelmän todentamis- ja akkreditointiasetuksen vaatimuksia. 1 Ohjeasiakirjasarja sisältää seuraavat asiakirjat: todentamis- ja akkreditointiasetuksen artikloja selittävä ohje (EGD I); ohje sisältää käyttöoppaan, jossa annetaan yleiskuva ohjeasiakirjoista sekä siitä, miten ne ovat yhteydessä aiheeseen liittyvään lainsäädäntöön; keskeiset ohjeet (KGN II), joissa käsitellään erityisiä todennukseen ja akkreditointiin liittyviä aiheita; erityisohje (GD III), jossa käsitellään ilma-aluksen käyttäjien antamien raporttien todennusta; todentamisraporttien asiakirjamallit sekä tiedonvaihdolle asetetut vaatimukset; esimerkkejä, jotka koostuvat täytetyistä asiakirjamalleista, tarkistuslistoista tai selittävässä ohjeessa tai keskeisessä ohjeessa annetuista erityisistä esimerkeistä; usein kysytyt kysymykset. Tässä keskeisessä ohjeessa selitetään todentamis- ja akkreditointiasetuksessa mainittuihin laitoskäynteihin liittyviä vaatimuksia, laitoskäynnin aikana suoritettavia toimintoja ja niitä erikoistapauksia, joissa laitoskäynti voidaan jättää väliin. Tämä ohje edustaa komission yksikön näkemyksiä julkaisuhetkellä. Se ei ole juridisesti sitova. Tämä keskeinen ohje kattaa vain kiinteisiin laitoksiin liittyvien laitoskäyntien vaatimukset ja ehdot; ilmailutoimintojen päästökauppajärjestelmän laitoskäynteihin liittyviä ohjeita on ilmailutoimintojen päästökauppajärjestelmän erillisessä todentamisohjeessa (Guidance Document III). 1. Mikä on laitoskäynti? Todentajan täytyy tehdä todentamisprosessin aikana yksi tai useampi laitoskäynti. Laitoskäynnin tarkoituksena on kerätä riittävästi todistusaineistoa, jotta voidaan todeta riittävällä varmuudella, että toiminnanharjoittajan päästöselvityksessä ei ole olennaisia väärintulkintoja. Laitoskäynnin aikana haastatellaan henkilökuntaa sekä tarkastetaan asiakirjoja ja arvioidaan toiminnanharjoittajan käytännön toimintatapoja tarkastetaan kiinteän laitoksen rajat ja tietojen hallintatoimet sekä arvioidaan lähdevirtojen ja päästölähteiden kattavuus suoritetaan kontrollitoimenpiteiden varsinainen testaus ja hyväksytyssä tarkkailusuunnitelmassa mainittujen menettelyiden arviointi hankitaan fyysistä todistusaineistoa arvioimalla mittauslaitteistoja sekä tarkkailujärjestelmiä ja -prosesseja. 21 art. 1 Komission asetus (EU) N:o 600/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöraporttien ja tonnikilometriraporttien todentamisesta ja todentajien akkreditoinnista, EUVL L 181/1. 2

3 EU:n päästökauppajärjestelmän johtava auditoija suorittaa laitoskäynnin yleensä itse, koska hän on vastuussa tehtävien antamisesta muille ryhmän jäsenille ja todentamissuunnitelman täytäntöönpanosta. Johtava auditoija päättää, kuka ryhmän jäsenistä suorittaa laitoskäynnin tai osallistuu siihen johtavan auditoijan kanssa sekä tarvitseeko hän mukaansa laitoskäynnille teknisen asiantuntijan. Todentajan tulee päättää olosuhteiden ja riskianalyysin tuloksen perusteella, ovatko käynnit muihin toimipaikkoihin tarpeen. Jos strategisen ja riskianalyysin mukaan määritettyjä tavoitteita ei saavuteta laitoskäynnin aikana, paikan päällä tehtävien lisätarkastusten, lisätestien tai -haastattelujen suorittaminen, lisänäytteiden ottaminen, asiakirjojen tarkastelu ja mahdollisesti seurantalaitoskäynnit voivat olla tarpeen. Tällöin todentamiseen saatetaan tarvita enemmän aikaa, minkä vuoksi alkuperäisen sopimuksen mukaista todentamiseen varattua aikaa pitää muuttaa. Prosessianalyysissa ei useimmiten saada ilman laitoskäyntiä kerätyksi tarpeeksi todistusaineistoa, jotta voitaisiin päätellä riittävällä varmuudella, että raportissa ei ole olennaisia väärintulkintoja. Joidenkin laitosten selvitysten todentamisen yhteydessä suoritetut laitoskäynnit kattavat useampia toimipaikkoja. 2 Paikan päällä suoritettavat toimenpiteet kuvataan todentamissuunnitelmassa. Niitä ovat yleensä: 9(2) art. 21(4) art. näytteenotto 3 laitospaikalla, jotta voidaan varmistua siitä, että tarkkailusuunnitelma vastaa todellista tilannetta, lähdevirrat ja päästölähteet ovat kattavia, tiedot ovat paikkansapitäviä ja kaikki vaatimukset on täytetty; näytteenotto laitoksen pääkonttorissa tai paikallisessa toimistossa, jos siellä säilytetään päästötietoja taikka suoritetaan niihin liittyviä toimintoja; näytteenotto missä tahansa muussa paikassa, jossa todentamistoimenpiteet saattavat olla tarpeen. Näitä saattaa olla polttoaineen toimittajan toimipaikka, jos se on tarpeen raportoitujen tietojen paikkansapitävyyden tarkistamiseksi, taikka jokin muu sijainti muualla kuin laitospaikassa tai pääkonttorissa suoritettavien, toiminnanharjoittajan prosessiin vaikuttavien kontrollitoimintojen arvioimiseksi. Vain toiminnanharjoittajan pääkonttorissa vierailu ilman käyntiä päästöjä aiheuttavalla laitoksella itsessään ei riitä. Vain pääkonttorissa käynti tarkoittaisi laitoskäynnin väliin jättämistä, koska kiinteiden laitosten laitoskäynnit sisältävät itse päästöjä aiheuttavalla laitoksella vierailun. Muiden kuin vähän päästöjä aiheuttavien laitosten kohdalla päästöjä tuottavalla laitoksella käynnin väliin jättäminen toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän, ja sen on sallittua vain, jos tämän ohjeen kohdassa 3 mainitut erikoisehdot täyttyvät. 2. Riskianalyysin rooli laitoskäynnin yhteydessä Todentajan riskianalyysissa arvioidaan väärintulkintojen aiheuttamien riskien ja/tai poikkeamien todennäköisyyttä sekä niiden todennäköistä olennaista vaikutusta raportoituihin tietoihin. 4 Tämä mahdollistaa tehokkaan todentamisen suunnittelun. Näin ollen riskianalyysi ei ole vain laitoskäynnin tai -käyntien suunnittelussa käytettävä määrittävä tekijä, vaan sillä on tärkeä rooli myös laitoskäyntien organisoinnissa. Sen avulla määritetään periaatteessa niiden toimipaikkojen määrä, joissa laitoksen todentamisen yhteydessä vieraillaan sekä 2 Pienten laitosten tapauksessa pääkonttori ja laitos sijaitsevat usein samassa paikassa. 3 Lisätietoja näytteenotosta on näytteenottoa koskevassa keskeisessä ohjeessa (Key Guidance Note KGD II.4). 4 Lisätietoja on todentajan riskianalyysia koskevassa keskeisessä ohjeessa (Key Guidance Note KGD II.2). 3

4 laitoskäynnin tai -käyntien aikana suoritettavat toimenpiteet. Jos riski- tai prosessianalyysissa todetaan kysymyksiä tai ongelmia, jotka voidaan ratkaista vain toisella laitoskäynnillä tai käynnillä toisessa toimipaikassa, on todentaja asian selvittämiseksi velvollinen suorittamaan tällaisen käynnin. Esimerkkejä Esimerkki 1: Suuri sähköyhtiö, jolla on useita tuotantolaitoksia, saattaa säilyttää primääritietoja ja muita tietoja keskitetysti yrityksen pääkonttorissa tai muussa toimipisteessä. Näin suuren ja monimutkaisen yrityksen tapauksessa riskianalyysi todennäköisesti osoittaa, että laitoksesta saa kokonaiskuvan ja tietojen paikkansapitävyyden voi arvioida vain käymällä pääkonttorissa, muissa toimipaikoissa ja laitospaikalla. Esimerkkejä Esimerkki 2: Jos laitos on yksinkertainen luokan B laitos, jolla on useita maakaasulähdevirtoja ja jatkuvasti käytössä oleva oma mittausjärjestelmänsä, yksi laitoskäynti todentamisprosessin aikana pelkästään laitospaikassa todennäköisesti riittää, kunhan tietoja ja arkistoja säilytetään laitospaikassa. Huomioitava, että kyseessä on vain esimerkki: tällainen skenaario voi olla mahdollinen muunkin kuin luokan B laitoksen yhteydessä eivätkä kaikki luokan B laitokset, joissa on maakaasulähdevirtoja, välttämättä ole yksinkertaisia. Asia riippuu paljolti lähdevirtojen määrästä, mittauslaitteiston laadusta, kalibroinnista sekä muista käytettävistä kontrollitoiminnoista ja menettelytavoista. 3. Laitoskäynnistä väliin jättämisen ehdot Todentamis- ja akkreditointiasetus vaatii laitoskäyntien suorittamista. Laitoskäynti voidaan jättää väliin vain tietyissä erikoisolosuhteissa. 31 artikla koskee vain kiinteitä laitoksia. Akkreditointi- ja todentamisasetuksen 32 artiklassa luetellaan ilma-aluksen käyttäjiä koskevia erikoisvaatimuksia. Tämä ohje ei kata niitä. 31 art. Laitoskäynnin väliin jättämisen ehdot ovat seuraavat: todentaja on todennut tekemänsä riskianalyysin perusteella, että laitoskäynnin väliin jättäminen on perusteltua todentaja on todennut tekemänsä riskianalyysin perusteella, että kaikkiin asian kannalta olennaisiin tietoihin on etäpääsy komission asettamat kriteerit täyttyvät 31(1) art. 4

5 toiminnanharjoittaja on hankkinut toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän laitoskäynnin väliin jättämiselle. 5 Laitoskäynnin väliin jättäminen riskianalyysin perusteella Harkitessaan, onko laitoskäynnistä luopuminen perusteltua vai ei, todentajan pitää perustaa päätöksensä tekemäänsä riskianalyysiin ja varsinkin siinä arvioituihin riskeihin, joita voi seurata, jos laitoksessa ei käydä. Kuten riskianalyysia koskevassa keskeisessä ohjeessa (Key Guidance Note KGD II.2) todetaan, riskianalyysi on toistuva prosessi, jonka tulokset voivat muuttua todentamisprosessin aikana tehtyjen havaintojen ja lisäanalyysien johdosta. Näin ollen vaikka toimivaltainen viranomainen olisi jo antanut hyväksynnän laitoskäynnin väliin jättämiselle, todentaja on yhä velvollinen päivittämään riskianalyysinsa ja muuttamaan todentamissuunnitelmaansa, jos se tunnistaa suurempia luontaisia riskejä ja kontrolliriskejä kuin alun perin arveltiin. Riskit voivat olla niin merkittäviä, että todentaja joutuukin suorittamaan laitoskäynnin. Tällöin todentajan pitää suorittaa laitoskäynti riippumatta siitä, että toimivaltainen viranomainen on jo aikaisemmin hyväksynyt laitoskäynnin väliin jättämisen. Toisin sanoen todentaja on aina vastuussa asiasta eikä todentajalla ole oikeutta käyttää toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää tekosyynä olla suorittamatta laitoskäyntiä, jos riskianalyysi (alkuperäinen tai päivitetty) osoittaa, että laitoskäynti on tarpeen. 5 Toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää ei tarvita sellaisten laitosten yhteydessä, joiden päästöt ovat alle tonnia hiilidioksidia (komission päästöjen tarkkailuasetuksen (EU) N:o 601/ artiklan k kohdassa mainitut laitokset). 5

6 Oheiset esimerkit todentamisriskeistä tulisi ottaa huomioon todentajan tekemässä riskianalyysissa laitoskäynnin väliin jättämiseen liittyen. Laitoskäynnin väliin jättämiseen liittyvät todentamisriskit Strategisen analyysin ja riskianalyysin johtopäätökset voivat perustua epätarkkoihin tietoihin, mikä voi puolestaan vaarantaa todentamissuunnitelman. Todentaja ei pysty vahvistamaan laitoksen rajoja ja hyväksyttyä tarkkailusuunnitelmaa, koska se ei ole voinut tarkastella kaikkia laitokseen liittyviä päästölähteitä ja lähdevirtoja. Todentaja ei pysty vahvistamaan määrittämistasovaatimuksia suhteessa mittausjärjestelmiin jne., koska se ei pysty vahvistamaan, että fyysiset mittauslaitteet vastaavat tarkkailusuunnitelman kuvausta, ne on asennettu oikein ja niitä huolletaan huoltovaatimusten mukaisesti. Todentaja ei pysty "vahvistamaan epävarmuustasojen laskemiseen käytettävien tietojen paikkansapitävyyttä, kuten hyväksytyssä tarkkailusuunnitelmassa esitetään". Todentaja ei pysty tarkastamaan, onko tarkkailusuunnitelmaan tehty muutoksia, joita toimivaltainen viranomainen ei ole hyväksynyt tai joista ei ole ilmoitettu toimivaltaiselle viranomaiselle. Todentaja ei pysty tarkastamaan tietojen hallintatoimien sekä tietojen hallintaan liittyvien riskien (luontaisten riskien) pienentämiseen tähtäävien kontrollitoimintojen tehokkuutta ja asianmukaisuutta. Todentaja ei pysty varmistamaan, että laitoksen päästöjen tarkkailu ja raportointi ovat tarkkailusuunnitelman sekä komission päästöjen tarkkailuasetuksen vaatimusten mukaisia. Todentaja ei pysty suorittamaan asianmukaisen todentamislausunnon muodostamiseen tarvittavia paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, haastatteluja sekä asiakirjojen ja tietojen tarkastuksia (mukaan lukien päästötietojen lähteen jäljitettävyys sekä horisontaaliset ja vertikaaliset varmentavat pätevyystarkastukset, kuten lokien, varastokirjanpidon ja vastaavien tietolähteiden ristiin varmistukset). Todentaja antaa virheellisen päästöraportin perusteella virheellisen todentamislausunnon, jonka vuoksi huhtikuussa jaetaan väärä määrä päästöoikeuksia. Jos laitoskäyntejä on jätetty väliin, todentajan tulee käyttää vaihtoehtoisia todentamistapoja pienentääkseen yllä mainittujen, mahdollisesti väärintulkintojen tai poikkeamien havaitsematta jäämiseen johtavien riskien todennäköisyyttä. Kaikkiin asian kannalta olennaisiin tietoihin on etäpääsy Todentaja on todennut tekemänsä riskianalyysin perusteella, että kaikkiin asian kannalta olennaisiin tietoihin päästään käsiksi käymättä paikan päällä. Todentajan tulee olla tarpeeksi varma siitä, että se pystyy saamaan etäältä käytettävissä olevien tietojen avulla riittävän varmuuden antaakseen todentamislausunnon. Sen tulee myös varmistua siitä, että laitoksen rajat ja muut asian kannalta olennaiset tiedot on tarkistettu kattavasti aikaisemman laitoskäynnin aikana ja, että nämä rajat ja muut asian kannalta olennaiset kokoonpanotiedot voidaan varmistaa myöhemmin käymättä paikan päällä (esimerkiksi varmistamalla valokuvista, että uusia yksikköjä ei ole lisätty tai että mittareita ei ole millään tavalla muutettu). 6

7 Komission määrittämät kriteerit 6 Vain yksi alla mainituista kriteereistä vaaditaan laitoskäynnin väliin jättämiseen, mutta vain sillä edellytyksellä, että todentajan tekemä riskianalyysi osoittaa laitoskäynnin väliin jättämisen olevan asianmukaista ja että muut vaadittavat ehdot täyttyvät. I. Todennus koskiessa luokan A 7 tai luokan B 8 laitosta: laitoksella on vain yksi maakaasulähdevirta, jonka toimintotietojen tarkkailu perustuu kaasuntoimittajan suorittamaan taloudelliseen mittaukseen 9, ja jonka laskentakertoimille käytetään oletusarvoja 10, JA/TAI laitoksella on yksi tai useampi erittäin vähämerkityksinen lähdevirta (esimerkiksi varapolttoaine), jotka yhteenlaskettuna eivät ylitä komission päästöjen tarkkailuasetuksen 19 artiklan mukaista erittäin vähämerkityksisten lähdevirtojen kynnysarvoa. II.a Seuraavat olosuhteet täyttyvät: todentaminen koskee luokan A tai luokan B laitosta 11, jolla on vain yksi lähdevirta polttoaineesta, joka ei tuota prosessipäästöjä, ja joka kiinteän polttoaineen tapauksessa poltetaan suoraan laitoksessa ilman välivarastointia, tai jolla nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen tapauksessa saattaa olla välivarasto, JA lähdevirtaan liittyviä toimintotietoja tarkkaillaan taloudellisen mittauksen avulla tai toimintotiedot perustuvat yksinomaan laskutustietoihin, huomioiden varastomuutokset (mikäli asiaankuuluvaa edellisen kohdan mukaisesti), ja käytetään laskentakertoimien oletusarvoa, JA laitoksella voi olla yksi tai useampi erittäin vähämerkityksinen lähdevirta (esimerkiksi varapolttoaine), jotka yhteenlaskettuna eivät ylitä komission päästöjen tarkkailuasetuksen 19 artiklan mukaista erittäin vähämerkityksisten lähdevirtojen kynnysarvoa, JA toimivaltainen viranomainen on sallinut laitoksen käyttää komission päästöjen tarkkailuasetuksen 13 artiklan mukaista yksinkertaistettua tarkkailusuunnitelmaa. II.b Seuraavat olosuhteet täyttyvät: 6 Kriteerit I IV ovat komission todentamis- ja akkreditointiasetuksen 31 artiklan 1 kohdan nojalla määrittämät ehdot. 7 Luokan A laitos, jonka keskimääräiset todennetut vuosittaiset päästöt nykyistä kaupankäyntijaksoa edeltävän kaupankäyntijakson aikana ilman biomassasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja ennen siirretyn hiilidioksidin vähentämistä ovat enintään tonnia hiilidioksidia. 8 Luokan B laitos, jonka keskimääräiset todennetut vuosittaiset päästöt nykyistä kaupankäyntijaksoa edeltävän kaupankäyntijakson aikana ilman biomassasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja ennen siirretyn hiilidioksidin vähentämistä ovat yli tonnia hiilidioksidia(e), mutta enintään tonnia hiilidioksidia(e). 9 Sillä edellytyksellä, että käytössä on asianmukainen taloudellisten mittarien sääntelyjärjestelmä, joka vastaa määrittämistasolle komission päästöjen tarkkailuasetuksessa määritettyjä epävarmuusvaatimuksia. 10 Tämä kattaa maakaasua käyttävät luokan B laitokset, joiden toimivaltainen viranomainen sallii käyttävän laskentakertoimien oletusarvoja, kuten luokan B laitokset, jotka voivat käyttää alempaa määrittämistasoa teknisen mahdottomuuden tai kohtuuttomien kustannusten vuoksi. Luokan B laitokset, jotka pystyvät saavuttamaan korkeimman määrittämistason vaatimukset ja jotka käyttävät määrittämistason 3 laskentakertoimia, eivät saa käyttää oletuskertoimia eivätkä ole tämä kriteerin mukaisia. 11 Tämä koskee vain niitä luokan B laitoksia, joiden toimivaltainen viranomainen sallii käyttävän oletusarvoihin perustuvia laskentakertoimia. Luokan B laitokset, jotka pystyvät saavuttamaan korkeimman määrittämistason vaatimukset ja jotka käyttävät määrittämistason 3 laskentakertoimia, eivät ole tämän kriteerin mukaisia. 7

8 todentaminen koskee komission päästöjen tarkkailuasetuksen 47 artiklan mukaista vähäpäästöistä laitosta, jolla on vain yksi lähdevirta polttoaineesta, joka ei tuota prosessipäästöjä, ja joka kiinteän polttoaineen tapauksessa poltetaan suoraan laitoksessa ilman välivarastointia, tai jolla nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen tapauksessa saattaa olla välivarasto, JA lähdevirtaan liittyviä toimintotietoja tarkkaillaan taloudellisen mittauksen avulla tai toimintotiedot perustuvat yksinomaan laskutustietoihin, huomioiden varastomuutokset (mikäli asiaankuuluvaa edellisen kohdan mukaisesti), ja käytetään laskentakertoimien oletusarvoa, JA laitoksella on mahdollisesti yksi tai useampi erittäin vähämerkityksinen lähdevirta (esimerkiksi varapolttoaine), jotka yhteenlaskettuna eivät ylitä komission päästöjen tarkkailuasetuksen 19 artiklan mukaista erittäin vähämerkityksisten lähdevirtojen kynnysarvoa. III. Seuraavat olosuhteet täyttyvät: kyseessä on miehittämätön laitos, josta tiedot lähetetään etäyhteyden kautta toiseen toimipaikkaan, jossa kaikki tietojen keräys-, käsittely-, hallinnointi- ja tallennustoiminnot suoritetaan ja sama henkilö on vastuussa kaikkien laitokseen liittyvien tietojen hallinnoinnista ja tallentamisesta, JA toiminnanharjoittaja tai laboratorio on jo tarkastanut mittarit paikan päällä komission päästöjen tarkkailuasetuksen 59 artiklan mukaisesti, ja toiminnanharjoittajan toimittama allekirjoitettu asiakirja tai päivätty valokuvallinen todistusaineisto todistaa, että laitoksessa ei tuon tarkastuksen jälkeen ole tehty mitään mittareihin tai toimintaan vaikuttavia muutoksia. IV. Seuraavat olosuhteet täyttyvät: laitos on syrjäisessä tai vaikeasti saavutettavassa paikassa 12 ja laitoksesta kerätään paljon keskitettyjä tietoja, jotka lähetetään suoraan toiseen toimipaikkaan, jossa kaikki tietojen käsittely-, hallinnointi- ja tallennustoimenpiteet tapahtuvat hyvän laadunvarmistuksen alaisena, JA Toiminnanharjoittaja tai laboratorio on jo tarkastanut mittarit paikan päällä tarkkailu- ja raportointiasetuksen 59 artiklan mukaisesti, ja toiminnanharjoittajan toimittama allekirjoitettu asiakirja tai päivätty valokuvallinen todistusaineisto todistaa, että laitoksessa ei tuon tarkastuksen jälkeen ole tehty mitään mittareihin tai toimintaan vaikuttavia muutoksia. Huomautus: Jos toiminnanharjoittaja käyttää taloudellista mittausta (kriteerit I ja II), toiminnanharjoittajan pitää todistaa todentajalle, että: taloudellisille mittareille on käytössä soveltuva sääntely- ja kalibrointijärjestelmä, ja kyseisen järjestelmän epävarmuusvaatimukset vastaavat komission päästöjen tarkkailuasetuksessa kyseiselle määrittämistasolle asetettuja epävarmuusvaatimuksia. Jos mittalaitteeseen sovelletaan metrologisen valvonnan lainsäädäntöä, todentajan pitää tarkastaa mittalaitteen virallinen todentamistodistus; ja 12 Tämä koskee yleensä offshore-laitoksia, jos laitoskäynnistä luopuminen on riskianalyysin mukaan perusteltua. 8

9 lisäksi käytössä pitää olla tarvittavat huolto- ja kalibrointimenettelytavat ja sähkö- tai verkkoyhtiön pitää toimittaa tästä todistusaineistona toiminnanharjoittajalle olennaiset tiedot. Todentajan pitää aina varmistua siitä, että mittalaitetta huolletaan ja kalibroidaan säännöllisesti (esimerkiksi tarkistamalla kalibrointitulokset ja valmistajan tekniset tiedot). Jos toiminnanharjoittaja käyttää toimintotietojen tarkkailuun laskutustietoja (kriteeri II), laskutustiedot perustuvat taloudelliseen mittaukseen, joten yllä olevaa kappaletta sovelletaan. Lisäksi toiminnanharjoittajan pitää todistaa, että laskuista on käytetty oikeita tietoja (esim. perusmittarilukemaa eikä kilowattituntilukemia). Kriteerien III ja IV kohdalla toiminnanharjoittajan pitää lisäksi osoittaa todentajalle, että mittareille on käytössä asianmukainen kalibrointi- ja huoltojärjestelmä, ja että mittarit kalibroidaan vaadittujen taajuuksien ja muiden vaatimusten mukaisesti ja että nämä vastaavat hyväksyttyjä epävarmuusvaatimuksia. Toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän hankkiminen Muissa kuin vähän päästöjä aiheuttavien laitosten tapauksessa toiminnanharjoittaja on velvollinen toimittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen laitoskäynnin väliin jättämisen hyväksymiseksi. Laitoskäynnin väliin jättämistä koskevaan hakemukseen pitää liittää todistusaineisto siitä, että kaikki ehdot täyttyvät. Todistusaineistona pitää käyttää ainakin seuraavia: 31(1)(2) art. todentajan tekemän riskianalyysin tulos, joka oikeuttaa sen johtopäätöksen, että luontaiset riskit ja kontrolliriskit ovat vähäisiä eikä laitoskäynti ole tarpeen tietojen paikkansapitävyyden sekä tarkkailusuunnitelman vaatimusten täyttymisen tarkistamiseksi todentajan lausunto, jossa todetaan, että todentaja on riskianalyysinsä perusteella varma siitä, että laitoskäynti ei ole tarpeen, ja että todentaja hyväksyy laitoskäynnin väliin jättämiseen liittyvät riskit todentajan lausunto, jossa todetaan, että kaikkiin tietoihin on todentajan riskianalyysin perusteella etäpääsy todentajan lausunto, jossa mainitaan, mikä komission kriteeri soveltuu todistusaineistoa siitä, että tarkkailulaitteiden kalibrointi, hallinta ja tarkastus on suoritettu hyvin, kuten kalibrointitodistukset ja viittaukset toimittajien kanssa tehtyihin sopimuksiin, kalibrointiraportit ja huoltoraportit kriteerien III ja IV kohdalla todistusaineistoa siitä, että toiminnanharjoittaja tai laboratorio on jo tarkastanut mittarit paikan päällä komission päästöjen tarkkailuasetuksen mukaisesti, ja toiminnanharjoittajan toimittama allekirjoitettu asiakirja tai päivätty valokuvallista todistusaineistoa, joka todistaa, että laitoksessa ei tuon tarkastuksen jälkeen ole tehty mitään mittareihin tai toimintaan vaikuttavia muutoksia todentajan lausunto, jossa todetaan, että alla olevassa kappaleessa mainitut toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän estävät ehdot eivät päde. Toimivaltainen viranomainen hyväksyy hakemuksen vain, jos kaikki ehdot täyttyvät. Päätöstä tehdessään toimivaltainen viranomainen ottaa huomioon myös laitoksen aikaisemman velvoitteiden täyttämisen tai täyttämättä jättämisen (jos aikaisemmin on esimerkiksi annettu laitosta koskeva todentamaton todentamislausunto, toimivaltainen viranomainen ei ole yhtä halukas hyväksymään laitoskäynnin väliin jättämistä). Toimivaltainen viranomainen ei hyväksy laitoskäynnin väliin jättämistä, jos 9

10 kyseinen todentaja on todentamassa päästöselvitystä ensimmäistä kertaa 13 viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana ei ole suoritettu laitoskäyntiä tarkkailusuunnitelmaan on tehty komission päästöjen tarkkailuasetuksen 15 artiklassa mainittuja merkittäviä muutoksia (3) art. 4. Laitoskäynneistä raportointi sisäisissä todentamisasiakirjoissa ja todentamisraportissa Todentamisraporttia koskevassa selittävässä ohjeessa (Explanatory Guidance Note EG I) ja keskeisessä ohjeessa (Key Guidance Note KGD II.6) selitetään, mitä tietoja laitoskäynneistä ja laitoskäyntien väliin jättämisestä pitää sisällyttää todentamisraportin sisäisiin todentamisasiakirjoihin ja todentamisraporttiin. 13 Todentaja tarkoittaa juridista tai oikeushenkilöä, jonka kansallinen akkreditointielin on akkreditoinut suorittamaan todentamisen, tai luonnollista henkilöä, jonka kansallinen akkreditointielin on hyväksynyt suorittamaan todennuksen. 14 Tarkkailu- ja raportointiasetuksen ohjeen nro 1 (Guidance Document GD1) kohdassa ja tarkkailu- ja raportointiasetuksen ohjeen nro 2 ilma-alusten käyttäjille (Guidance Document GD2) kohdassa selitetään, mitä tarkoittaa merkittävä muutos tarkkailusuunnitelmaan. 10