Oikaisuvaatimus, Oy Torpex Ab / Begäran om omprövning, Oy Torpex Ab. KH 325 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Valmistelija/Beredare:

Transkriptio

1 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Oikaisuvaatimus, Oy Torpex Ab / Begäran om omprövning, Oy Torpex Ab 2038/ /2011 KH 325 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Valmistelija/Beredare: Oy Torpex Ab on tehnyt oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen päätöksestä Kyseinen päätös liittyy S-ryhmän logistiikkakeskuksen sijoittumiseen Bastukärrin alueelle. Oikaisuvaatimus koskee kunnanhallituksen päätöstä niiltä osin kuin siinä on päätetty Sipoon kunnan, Rudus Oy:n ja Murskauskolmio Oy:n välisen sopimuksen hyväksymisestä. Oikaisuvaatimus on kunnanhallituksen esityslistan liitteenä. Oikaisuvaatimus on saapunut sille varatussa määräajassa ja sen on tehnyt oikaisuvaatimuksen tekemiseen kuntalain mukaisesti oikeutettu taho. Näin ollen edellytykset oikaisuvaatimuksen käsittelemiselle ovat olemassa. Oikaisuvaatimuksen perusteet ja vaatimukset Oy Torpex Ab esittää, että Sipoon kunta on antanut kyseisellä sopimuksella Rudus Oy:lle ja Murskauskolmio Oy:lle paremman oikeuden kuin mitä niillä ennen sopimuksen solmimista oli. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä esittää, että kunnanhallituksen päätöksellä rajoitetaan kiviaineksiin liittyvää kilpailua pääkaupunkiseudulla. Oy Torpex Ab katsoo, että kunnanhallitus on ylittänyt päätöksellä toimivaltansa. Vastine oikaisuvaatimukseen Kunnanhallituksen päätöksen perusteista S-ryhmän logistiikkakeskuksen toteuttaminen edellyttää useiden Bastukärrin alueella sijaitsevien kiinteistöjen siirtymistä S-ryhmän omistukseen. Kokonaisuudessaan kyse on noin 53 ha:n suuruisesta alueesta. Osa kiinteistöistä on Sipoon kunnan omistuksessa, osa Rudus Oy:n omistuksessa ja osa kunnan omistamasta alueesta Rudus Oy:n tai sen tytäryhtiön Murskauskolmio Oy:n hallinnassa sopimukseen perustuen. Jotta logistiikkakeskuksen sijoittuminen alueelle voisi toteutua, Rudus Oy:n ja sen kokonaan omistaman tytäryhtiön Murskauskolmio Oy:n toiminta kyseisillä kaupan kohteena olevilla kiinteistöillä tulee päättyä. Tähän liittyy nyt käsiteltävänä oleva Rudus Oy:n, Murskauskolmio Oy:n ja Sipoon kunnan välinen sopimus toiminnan päättymisestä. Otto-oikeudet alueella

2 Sopimuskokonaisuutta arvioitaessa on huomioitava maa-aineslaissa suojattu kiinteistönomistajan oikeus tietyin edellytyksin hyödyntää omaisuuttaan myös maa-aineksia ottamalla. Rudus Oy omistaa noin 14 ha:n suuruisen osan nyt puheena olevasta, S-ryhmän omistukseen siirtyvästä kiinteistökokonaisuudesta. Rudus Oy on siis nimenomaan omistajan ominaisuudessa hakenut maa-aineslakiin perustuvan otto-oikeuden omistamiinsa kiviaineksiin. Oikaisuvaatimuksessa tämä, Rudus Oy:n omistusoikeuteen perustuva otto-oikeus, on jäänyt kokonaan huomioimatta. Noin 8 ha:n suuruista osaa kyseisestä kiinteistökokonaisuudesta hallitsee Rudus Oy:n tytäryhtiö Murskauskolmio Oy Matti ja Ulla Mannosen kanssa allekirjoittamansa sopimuksen perusteella. Tämän sopimuksen mukaan Murskauskolmio Oy:llä on oikeus ottaa sopimuksen kohteena olevalta alueelta kaikki maa-aineslain tarkoittamien lupaehtojen nojalla otettavissa oleva kiviaines sekä jalostaa ja varastoida sitä tilalla Lingonskog RN:o 7:251. Sopimusehtojen mukaan oikeus on voimassa 10 vuotta siitä, kun Murskauskolmio Oy on saanut lainvoimaisen maa-ainesten ottamisluvan ja ympäristöluvan murskaustoimintaa varten. Murskauskolmio Oy:n ja Mannosten väliseen sopimukseen perustuva maa-aineslupa on myönnetty Lupa kattaa laajemman alueen kuin Mannosilta hankittu alue. Myönnetty, vielä vailla lainvoimaa oleva lupa perustuu alueella voimassa olevaan asemakaavaan. Lupaehtojen mukainen sallittu ottomäärä perustuu alueen asemakaavoituksen yhteydessä tehtyyn tasaussuunnitelmaan, eli kiviaines voidaan ottaa alueen asemakaavan edellyttämään tasoon. Luvan mukainen ottotoiminta siis edesauttaa asemakaavan toteutumista, joten ottolupa tulee erittäin suurella todennäköisyydellä saamaan lainvoiman. Tätä käsitystä tukee myös se, että hallinto-oikeus ei ole käyttänyt hallintolain mukaista oikeuttaan päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämiseksi. Kiviainesten ottotoiminta on siis käynnistynyt edellä mainitun päätöksen ja lupaehtojen mukaisesti lainvoimaisuuden puuttumisesta huolimatta, luvanhakijan asettaman vakuuden perusteella. Matti ja Ulla Mannosen sekä Sipoon kunnan välillä on tehty kiinteistökauppa kyseisestä Murskauskolmio Oy:n hallinnoimasta alueesta. Kyseisessä kauppakirjassa on myös todettu Murskauskolmio Oy:n ja Mannosten välisen sopimuksen olemassaolo, eli kunta on kiinteistön Mannosilta ostaessaan ollut tietoinen otto-oikeuden olemassaolosta. Murskauskolmio Oy:n edellä kuvattuun sopimukseen perustuva otto-oikeus on kirjattu kiinteistörekisteriin maakaaren 14 luvun 1 :n mukaisesti. Rekisteriin merkitty otto-oikeus sitoo luovutuksensaajaa. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että kirjausmerkintä ei syrjäytä osapuolten välisen sopimuksen mukaisesti haettua ja muuhun lainsäädäntöön (tässä tapauksessa maa-aineslakiin) perustuvaa viranomaislupaa. Murskauskolmio Oy:lle on myönnetty edellä

3 kuvattu maa-aineslain mukainen kiviainesten ottolupa. Toimivallan ylityksestä Otto-oikeuden ulottuvuus Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että Sipoon kunta olisi antamassa Rudus Oy:lle ja Murkauskolmio Oy:lle rajoituksettoman oikeuden kiviainesten ottamiseen ja että kunnanhallitus olisi tähän liittyen ylittänyt toimivaltansa. Sipoon kunnan, Rudus Oy:n ja Murskauskolmio Oy:n välisen sopimuksen lähtökohtana on, että Murskauskolmio Oy:n ja Rudus Oy:n asema ei S-ryhmän ja kunnan välisen kiinteistökaupan seurauksena muutu. Tämä on tavanomainen sopimusoikeudellinen periaate tilanteessa, jossa kahden tahon - tässä tapauksessa S-ryhmän ja Sipoon kunnan - välisestä sopimuksesta aiheutuu oikeusvaikutuksia kolmannelle, sopimuksen ulkopuoliselle taholle. Nyt käsiteltävänä olevassa sopimuksessa Rudus Oy ja Murskauskolmio Oy voidaan asettaa alkuperäistä oikeusasemaansa vastaavaan tilanteeseen vain siten, että niille osoitetaan sopimuksessa todetun mukaisesti "vastaava määrä hyödynnettävissä olevia kalliokiviaineksia" joltakin muulta alueelta. Tuo muu alue voi käytännössä olla vain sellainen alue, joka on kunnan määräysvallassa ja jossa on vastaava määrä kiviainesta otettavissa. On selvää, että "vastaavalla määrällä hyödynnettävissä olevaa kiviainesta" tarkoitetaan nimenomaisesti maa-aineslain mukaiseen ottolupaan perustuvaa, mitattua kiviainesmäärää. Mikäli osapuolista riippumattomista syistä syntyisi tilanne, jossa lainvoimaista maa-ainesten ottolupaa ei olisikaan olemassa, ei Murskauskolmio Oy:llä ja Rudus Oy:llä olisi myöskään perustetta saada korvaavaa kiviainesta. Otto-oikeuden ajallinen enimmäisulottuvuus puolestaan on selkeästi rajattu maa-aineslaissa. Niiltä osin kuin Rudus Oy lopettaa toimintansa omistamillaan alueilla, sen otto-oikeuden ajallinen ulottuvuus on rajattu nimenomaan maa-ainesluvalla ja luvan mukaisella ottamismäärällä. Murkauskolmio Oy:n ja Mannosten välinen edellä kuvattu sopimus puolestaan rajaa otto-oikeuden ajallisen ulottuvuuden tältä osin. Etuosto-oikeuden käytön merkitys Oikaisuvaatimusta perustellaan mm. sillä, että maa-alueen, jolta vastaava kiviaines oltaisiin ottamassa, on kunta vuonna 2007 saanut omistukseensa etuosto-oikeuttaan käyttämällä. Kunnan etuosto-oikeus puolestaan perustuu etuostolakiin eli kyseessä on oikeus, joka on lainsäädännöllä kunnalle osoitettu. Kyseinen Sipoon kunnanhallituksen päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä edellä mainittuun maa-alueeseen on lainvoimainen.

4 Valtuuston hyväksymän Sipoon yleiskaava 2025:n mukaan kyseinen etuosto-oikeuden kohteena ollut tila RN:o 2:57 (aiemmin määräala tilasta RN:o 2:56) on työpaikka-, teollisuus- ja varastoaluetta (TP), joka on kaavamääräyksen mukaan tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Sipoon kunta tulee hakemaan lupaa kiviainesten ottoon tilalta RN:o 2:57. Alueelle on tehty alustava suunnitelma siitä, mihin tasoon kiviaines tilalta poistetaan, jotta saavutetaan alueen asemakaavoituksen tarkoittama tilanne, eli tulevaisuudessa mahdollistetaan alueen käyttö työpaikka-alueena. Maa-aineslain mukaisesti lupahakemuksessa otto aikataulutetaan alueen asemakaavoituksen mukaisesti. Oikaisuvaatimuksessa viitataan hallintolainkäyttölain 63 :n edellytyksiin hallinnollisen päätöksen purkamiselle ja esitetään, että kyseinen etuosto-oikeuden käyttämistä koskeva päätös olisi ko. hallintolainkäyttölain säännöksen nojalla purettavissa. Käsitys on voimassa olevan oikeuskäytännön vastainen. Purkamisen edellytykset eivät asiassa millään tavoin täyty. Se, että kunta on saanut kyseisen kiinteistön omistukseensa laissa suojattua keinoa käyttäen, ei tarkoita, että kunnan oikeus kiinteistön käyttämiseen vastaisuudessa olisi jollakin erityisellä tavalla rajattua. Kunnalla on oikeus käyttää ja vallita kiinteistöä lainvoimaisten kaavamääräysten mukaisesti. Kiviainesten otto ei tarkoita, että alueen käyttötarkoitus olisi muuttunut tai muuttamassa yhdyskuntarakentamisesta poikkeavaksi. Kyseiseen etuosto-oikeuden käyttöön liittyen oikaisuvaatimuksessa viitataan myös ns. valtiontukisääntelyyn ja mahdollisuuteen periä kielletyiksi katsottuja valtiontukia takaisin 10 vuoden vanhentumisajan puitteissa. Viittaus on asiayhteyteen liittymätön. Kyseisellä mahdollisuudella tukien takaisinperintään ei ole mitään vaikutusta etuosto-oikeuden käyttämistä koskevan päätöksen lainvoimaisuuteen. Sopimusyhteistyö Oikaisuvaatimuksessa viitataan myös kunnan ja Rudus Oy:n väliseen sopimusyhteistyöhön. Sipoon kunnalla ja Rudus Oy:llä on voimassa oleva, lainvoimainen maankäytön hankeyhteistyösopimus, joka on solmittu vuonna Sopimuksen periaatteena on, että Rudus Oy luovuttaa vastikkeetta hankeyhteistyösopimusalueella omistamansa kiinteistöt korvauksena asemakaavoituksen mahdollistamasta kiviaineksen otto-oikeudesta. Samalla sopimuksella kunta on sitoutunut olemaan käyttämättä etuosto-oikeuttaan taikka lunastusta sopimusalueella. Kyseisellä sopimuksella kunta siis varmistaa maa-alueiden päätymisen asemakaavan mukaiseen käyttöön tulevaisuudessa. Oikaisuvaatimuksessa on viitattu vuodelta 2008 olevaan esisopimukseen, joka ei ole lainvoimainen. Todettakoon, että

5 kyseinen sopimus raukeaa molempien osapuolten, eli Sipoon kunnan ja Rudus Oy:n, sovittua, että muutoksenhaku korkeimmalle hallinto-oikeudelle peruutetaan. Edellä kuvatuin perustein on selvää, ettei Sipoon kunnanhallitus ole ylittänyt toimivaltaansa asiassa. Kilpailuneutraliteetista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tukea ovat sellaiset julkisten viranomaisten toimenpiteet, joissa yritys saa sellaista tukea, jota se ei olisi saanut tavallisissa markkinaolosuhteissa. Kielletyksi valtiontueksi voidaan katsoa julkisen toimijan päätös, jonka nojalla julkisia varoja muodossa tai toisessa siirtyy ilman hyväksyttävää perustetta yksityiselle saajalle. Edellä on kuvattu Sipoon kunnan, Rudus Oy:n ja Murskauskolmio Oy:n välistä sopimussuhdetta. Kuten aiemmin on jo todettu, Rudus Oy ja Murkauskolmio Oy ovat edellä kuvattujen sopimusten perusteella betonitehdas- ja ottotoiminnan suhteen samassa asemassa kuin ne olisivat nykyisellä alueella toimintaa jatkaessaan. Sopimuskokonaisuus ei siis sisällä SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaista kiellettyä tukea. Kunn.joht:n ehdotus Edellä esitetyin perustein kunnanhallitus hylkää Oy Torpex Ab:n oikaisuvaatimuksen. Kd:s förslag Kommunstyrelsen avslår Oy Torpex Ab:s begäran om omprövning på ovannämnda grunder. Päätös Kunnanhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Beslut Kommunstyrelsen beslutade enhälligt bordlägga ärendet till nästa möte.