henkilöille ja liikuntaa järjestäville kuntien työntekijöille. Liikkeellekoulutukset järjestetään päiväkoulutuksina.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "henkilöille ja liikuntaa järjestäville kuntien työntekijöille. Liikkeellekoulutukset järjestetään päiväkoulutuksina."

Transkriptio

1 Koulutuksia 2006 Liikkeelle paikallisia koulutuksia liikuttajille Oulu yhteistyössä Oulun kaupungin ja Pohjanmaan Liikunta ry:n kanssa Pieksämäki yhteistyössä Pieksämäen kaupungin kanssa. Hämeenlinna yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa Liikkeelle-liikuntavastaavien koulutuspäivässä tutustutaan sovelletun liikunnan (erityisliikunnan) paikallisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Koulutuspäivän aikana mietitään ja suunnitellaan liikunnan järjestämisen mahdollisuuksia ja yhteistyömuotoja. Tavoitteena on löytää alueen vammais- ja kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistysten yhteinen kieli liikunta-asioissa! Koulutus pohjautuu julkaistuun Liikeelleopaskirjaan ja sopii myös eläkeläisyhdistyksien liikuttajille. Koulutuksen kohderyhmänä ovat paikallisyhdistyksien liikuntavastaavat, puheenjohtajat ja sihteerit. Koulutus sopii myös eläkeläisyhdistyksien liikunnasta vastaaville henkilöille ja liikuntaa järjestäville kuntien työntekijöille. Liikkeellekoulutukset järjestetään päiväkoulutuksina. Yhteistoiminnallisen koulutuspäivän teemat ovat:. Liikuntatoimintaan liittyvät lait ja käsitteet. Liikuntavastaavan rooli ja tehtävät. Tarpeista toimintasuunnitelmaan Liikuntatoiminnan suunnittelu Yhteistyö ja verkostot. Miten tästä eteenpäin Osallistumismaksu: Maksua ei peritä SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksien osallistujilta, muilta peritään 50 euroa. Hinta sisältää koulutuksen, jaettavat monisteet ja todistuksen. Liikkeelle-opaskirjan voi ostaa Sovelista 20 euroa, hintaan lisätään toimituskulut. Ilmoittautuminen: > Koulutus > Liikunnan paikallistason koulutus Soveltavan liikunnan alueseminaarit jatkuvat Seinäjoella, Kajaanissa, Porissa ja Varkaudessa Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, alueiden lääninhallitukset, Soveltava Liikunta Soveli ry sekä SLUalueet kutsuvat yhteen terveyden ja liikunnan vaikuttajia, päättäjiä ja toimijoita. Aluseminaarien teemoina ja keskustelunaiheina ovat: soveltava liikunta, soveltavan liikunnan monet kasvot, mitä tapahtuu paikallisesti. Tarjolla ideoita, malleja ja ratkaisuja. Ilmoittaudu mukaan!. Seinäjoki Törnäväsali. Sitovat ennakkoilmoittautumiset alueseminaariin mennessä Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n toimistoon, puh. (06) tai > Harraste- ja terveysliikunta > Kunto- ja terveysliikunnan koulutus > Ilmoittaudu koulutuksiin Varkaus, kirjasto Kajaani Pori Tampere tai Hämeenlinna, ajankohta avoin. Lisätietoa Liikkeellekoulutuksista ja alueseminaareista: Raija Luona-Helminen Soveltava Liikunta SoveLi ry gsm Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 1/2006

2 Liikunta sopii kaikille lapsille ja nuorille -seminaari Hoikka, Karkku Iloista poikameininkiä Pitkis-sporttileirillä! Liikuntaa Kaikille Lapsille -hanke tekee yhteistyötä SLU:n alueorganisaatioiden kanssa järjestämällä muun muassa soveltavia sporttileirejä. Toukokuussa järjestetään ensimmäinen SoveLin, LKL-hankkeen ja Nuoren Suomen yhteisseminaari lasten ja nuorten liikunnasta. Liikkeelle apua paikallisen liikuntatoiminnan suunnitteluun Raija Luona-Helminen ja Riitta Samstén (toim.) Kirja opastaa yhdistyksen liikuntatoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. Kirjoittajat pohtivat, miten yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa voi kehittää ja laajentaa. Mukana on vinkkejä ohjaajien hankintaan ja liikunnan käynnistämiseen. Lisäksi kirjassa kerrotaan erilaisista liikuntaa tukevista järjestelmistä, kuten soveltavan liikunnan apuvälineistä ja avustajatoiminnasta. Mukana havainnollisia tapausesimerkkejä. Kirjaa voi tilata SoveLista hintaan 23 euroa ja jäsenhintaan 20 euroa, hintaan lisätään toimituskulut. 150 sivua. Tilaukset: gsm Aija Saari Liikunta on erityisen tärkeää lapsille, joilla on yksilöllisen tuen tarvetta. Kaikkien lasten liikunnan tulee olla hauskaa ja motivoivaa sekä monipuolista liikunnan iloa! Yhteisessä seminaarissa pyritään löytämään keinoja monipuolisen liikkumisen mahdollisuuksiin kaikille lapsille. Seminaari on tarkoitettu kansanterveys-, vammais- ja liikuntajärjestöjen ja lajiliittojen lasten ja nuorten liikunnan kanssa toimiville henkilöille, erityisliikunnan- ja liikunnanohjaajille sekä lasten liikunnan kehittämisestä kiinnostuneille. Seminaarin ohjelma: Aamukahvi ja ilmoittautuminen Tervetuloa! SoveLi, Raija Luona-Helminen Inkluusio ja kaikille avoin liikunta LKL-hanke, Sari Rautio Ajankohtaista lasten ja nuorten liikunnasta Nuori Suomi, Tita Töyrylä Lounas Yhdessä ja erikseen. Lapsen yksilöllinen huomioiminen liikunnassa. Teoriasta käytäntöön Keskustelu Tutustuminen ja osallistuminen Hoikan terveysliikuntamaan Koiraportin suurkisoihin Päivän päätös Juna Karkkuun Helsingistä klo 7.04 ja Tampereelta klo Osallistumismaksu 15 euroa sisältää jaettavan materiaalin, lounaan ja kahvit. Tiedustelut ja Ilmoittautumiset mennessä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, puh. (02) Seminaaripäivän järjestävät yhteistyössä Nuori Suomi ry, Soveltava Liikunta SoveLi ry ja Liikunta Kaikille Lapsille -hanke yhteistyössä Hengitysliitto Heli ry:n Hoikan koulutus- ja kuntoutuskeskuksen kanssa. SoveLi sopii jokaiselle Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 1/2006

3 Lapsilähtöisyyttä liikuntaan Vammaisurheilujärjestöjen (SIU, SKLU, NKL) yhteisessä liikunnan kehityshankkeessa liikuntaa katsotaan lapsen näkökulmasta. Liikuntaa Kaikille Lapsille -hanke sai sysäyksen seurayhteistyöhön vammaisten lasten vanhempien toiveista. Yhä useampi lapsi haluaa harrastaa muiden ikäistensä joukossa tavallista, hauskaa liikuntaa. Arvokeskustelu, uudet toimintatavat ja lähikouluperiaate korostavat inkluusiota, jossa kaikki ovat yhdessä samassa paikassa, mutta yksilöllisesti huomioiden. Tämä sai vammaisurheilun toimijat miettimään arvojaan ja sitä, kenen ehdoilla toimitaan. Pohdinnan tuloksena nostettiin lapsi keskiöön. Unelma Hyvästä Urheilusta pysäytti myös lajiliitot Nuoren Suomen käynnistämä eettinen keskustelu vuosituhannen vaihteessa avasi uusia uria lasten liikuntaan. Unelma Hyvästä Ur- Liikuntaa Kaikille Lapsille -hankkeen kevään 2006 kaikille avoimet koulutukset: Erityistukea tarvitseva lapsi liikunnassa Haukipudas Kuopio Joensuu Yhdessä ja erikseen 4h Tampere 5.4 heilusta -vihkonen (Nuori Suomi, 2001) pysäytti monet lajiliitot. Vammaisurheilujärjestöt lähtivät eettiseen kehitystyöhön Liikuntaa Kaikille Lapsille -hankkeen käynnistäjät SIU ja SKLU löysivät yhteistyökumppaneikseen aluksi Suomen Palloliiton, Suomen Urheiluliiton, Suomen Judoliiton ja Suomen Voimisteluliitto Svolin. Näkövammaisten Keskusliitto tuli mukaan 2003 ja vammaisurheilujärjestöjen lajiliittoyhteistyö laajeni Suomen Salibandyliittoon, Suomen Latuun ja Suomen Taitoluisteluliittoon. Eettisen hankkeen viimeisenä vuonna 2004 mukaan tuli Suomen Uimaliitto. Suuri osa yhteistyöliittojen kanssa tehdystä työstä on etsiä käytäntöjä, joilla liiton valtakunnan-, alueja paikallistason toiminta avautuisi kaikkien ulottuville. Hankkeen toimintatavat ovat olleet esimerkkinä myös vammaisurheilun organisoimisessa ja integraatiokehityksessä lajiliittojen kanssa. Nuoren Suomen tukema eettinen kehitystyö loppui syksyllä 2005, mutta Liikuntaa Kaikille Lapsille -hanke jatkuu opetusministeriön tukemana vuoden 2007 loppuun. Yhteinen toiminta Nuoren Suomen ja lajiliittojen kanssa jatkuu. Kun lumipallo lähti vyörymään, kiinnostus yhteistyöhön Liikuntaa Kaikille Lapsille -hankkeen kanssa vain kasvoi. Yhä useammasta lajiliitosta tai paikallisseurasta kysytään neuvoja ja opastusta harrastusryhmien avaamiseen tai erityisryhmien käynnis- tämiseen. Kasvattajien koulujen, päiväkotien ja kolmannen sektorin kanssa tehdään yhä enemmän yhteistyötä. Tavoitteena yhteistyöllä on luoda mahdollisuuksia tasavertaiseen liikkumiseen joka tasolla huipulle asti! Soveli-järjestöt mukaan LKL-verkostoon Keskeiseksi menestystekijäksi LKL-hankkeessa on noussut toimiva verkostotyö perinteisen sporttiorganisaation ulkopuolella. Uusia yhteistyökumppaneita tarvitaan resurssien ja osaamisen lisäämiseksi. Sovelijärjestöt ovat yksi tärkeä osa yhteistyöverkostoa. Hyvässä verkostossa yhteinen koulutus ja konsultaatio mahdollistaa pitkäjänteisen yhteisiin tavoitteisiin tähtäävän toiminnan. Tämä vaatii sitoutumista, aikaa yhteiseen pohdintaan ja suunnitteluun ja yhteistä arvokeskustelua. LKL-hanke on osa opetusministeriön Lasten ja nuorten liikunta -ohjelmaa. Liikunta on edelläkävijä koko inkluusiotyössä. Myös liikuntakulttuurin paikoin konservatiiviseen arvomaailmaan tarvitaan ravistelua. Vaikuttaminen tapahtuu molempiin suuntiin jatkossakin. Vuoden 2006 tavoitteena onkin järjestää koulutusta ja tiedotusta sekä lasten liikuttajille että laajemmin omalle jäsenkunnalle. LKL, Soveli, Nuori Suomi ja Hoikan opisto järjestävät toukokuussa yhteisen Liikunta sopii kaikille lapsille ja nuorille -seminaarin. Lisää asiasta sivulla 16. Teksti Sari Rautio LKL-hankkeen projektikoordinaattori Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 1/2006

4 V I K N K I Tosikulmanojan koulusovellutuksia: 1. Korokkeet antavat vaihtoehtoja myös koululaisten voimisteluun. 2. Keuruun Kivelän koululla värikkäät korokkeet houkuttavat liikuntaan. 4. Kuperkeikan oppii helposti korokkeen ja merkkien avulla. 5 ja 6. Tosikulmanoja on saanut nimensä tästä liikkeestä: suorakulma on sekä lantiossa että polvissa. Tosikulmanoja mahdoton mahdolliseksi Tosikulmanoja on telinevoimistelun sovellettu ohjelma, jossa erilaisten korokkeiden avulla muun muassa hypitään, kieritään, pyöritään ja kannatetaan kehoa. Keskeistä on aloittaa liike kohdasta, jossa se varmimmin onnistuu. Esimerkiksi riipuntaan rekille pääsee parhaiten nousemalla ensin sopivalle korokkeelle tai hyppyharjoittelut voi aloittaa korokkeelta alaspäin. Koulujen saleissa on käytettävissä telineitä, joilla harjoittelu on vaikeaa ja liikkeetkin ovat usein vaativia. Toiminta-aika kuluu kaikilla usein seisoskelemiseen ja harjoittelu vähäiseksi. Tosikulmanojassa voimistelua lähestytään eri suunnasta. Sen osia on kehitetty ergonomisen ajattelun tavoin: voimistelija vastaa työntekijää, voimistelutelineet työlaitteita ja voimisteluliikkeet työliikkeitä. Voimistelijan ominaisuuksia ei voida muuttaa kovin nopeasti, joten tuloksiin päästään nopeammin muuntamalla voimistelutelineet ja -liikkeet. Tosikulmanoja käynnistyi etsien kehitysvammaisten liikkujien kanssa toteutettavia harjoituksia, mutta sen käyttö laajeni nopeasti koululaisten toiminnan ja muiden erityisryhmien kautta myös senioreiden toimintakyvyn ylläpitämiseen. Useat varttuneet kurssilaiset ovat voineet kursseilla poistaa myös lapsuudessa epäonnistumisista syntyneitä liikekammoja. Tärkeätä on havaita, että ohjelma ei ole joillekin erityisryhmille suunnattua erikseen toteutettavaa toimintaa vaan kaikille sopivaa yhteistä toimintaa. Tosikulmanojaa voi toteuttaa parhaiten tavanomaisissa koulujen saleissa yksinkertaisin laitesovelluksin. Koulutukseen kuuluukin tärkeänä osana opastus laitteistojen saneeraamiseen. Suomen Voimisteluliitto Svoli järjestää Tosikulmanoja-kursseja eri alueilla. Kurssit ovat avoimia kaikille osallistujille. Tarkemmat tiedot löytyvät Svolin kurssikalenterista. Jos alueellasi ei ole sopivaa kurssia, ota yhteyttä aluepäällikköön tai artikkelin kirjoittajaan. Tosikulmanojakursseja toteutetaan Liikuntaa Kaikille Lapsille -projektin osana tai erillisinä kursseina. Tosikulmanojavideon voi tilata SKLU:sta. Kurssien osallistujat saavat cd:n, jossa on perinteisen monisteen rinnalla toteutusohjeet myös videoina. Teksti Erkki Tervo Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen lehtori. Lisätietoja: Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 1/2006

5 Hoikan terveysliikuntamaa on avoinna kaikille lapsille, nuorille ja vähän vanhemmillekin. Kuvassa Metsäniityn päiväkodin syysretkeläiset Jaakko Jokisalo, Valtteri Kutvonen, Santeri Haarala ja Aaro Ruopio pelaavat sählyä liikuntamaan palloiluareenalla. Asenteet jarruttavat yhä lasten ja nuorten liikkumista Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt on perinteisesti nähty aikuisten järjestöinä, vaikka monilla niistä on henkilöjäseninä satoja, jopa tuhansia, lapsia tai nuoria. Vastuuta lasten ja nuorten liikkumisesta jakavat järjestöjen kanssa muun muassa kuntien erityis- ja koululiikunta, urheiluseurat ja perheet. Pauli Saha Moni SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnasta vastaava työntekijä pitää lasten ja nuorten terveyden kannalta suurimpana haasteena päivälehdistäkin tuttua huolta: liikkumattomuutta ja painonnousua. Liikunnan ja arkiaktiivisuuden väheneminen ja samanaikainen ruokailutottumusten muuttuminen ovat suurimpia haasteita. Lisäksi luontaisten lähiliikuntapaikkojen väheneminen on ongelma, Terhi Turunen Diabetesliitosta sanoo. Ennakkoasenteet ja tiedonpuute voivat lisätä liikkumattomuutta silloin, kun lapsella on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus. Luullaan, ettei astmaattinen lapsi voi liikkua, vaikka liikunta on osa astman itsehoitoa, Hannele Kiviranta Allergia- ja Astmaliitosta kertoo. Myös liikunnan tasavertaiset mahdollisuudet puhuttavat. Peter Karlsson Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta kysyy, ovatko urheiluseurat avoimia kaikille lapsille vai tyrmäävätkö korkeat tavoitteet lajikokeilun heti ensimmäiseen kertaan: Mitä, jos dysfaattinen lapsi pitkän miettimisen jälkeen lähtee mukaan korisjoukkueen harjoituksiin ja huomaa, ettei pärjää eikä pääse pelaamaan otteluja? Itsetunto voi romahtaa eikä lapsi välttämättä halua yrittää toista lajia. Katja Laine Sydänlapset ja -aikuiset ry:stä on huolissaan siitä, huomioiko koululiikunta tarpeeksi sydänlapsia. Koululiikunta voi tuntua vaikealta ja turhauttavalta, mutta sydänlapsen omat voimat ja rajoitukset huomioiva liikunta voi antaa liikkumisen riemua ja pärjäämisen tunnetta. Samalla luodaan pohjaa positiiviselle asenteelle liikuntaa kohtaan. Monipuolinen koululiikunta madaltaa kynnystä liikkua Monet liikunnan työntekijöistä korostavatkin monipuolista koululiikuntaa, jotta kynnys lasten liikkumiseen saataisiin mahdollisimman matalaksi. Esimerkiksi Sonja Bäckman Psoriasliitosta toivoo liikunnan juurruttamista arkeen jo lapsena. Aikuispsoriaatikoissa on keskimääräistä enemmän liikalihavia. Jos lapsena liikutaan, liikutaan luultavasti aikuisenakin. Koululiikunnan määrää ja monipuolisuutta pitäisi lisätä, jotta kaikille olisi jotakin. Myös perheen merkitys liikuntatapojen muotoutumisessa on tärkeä, Bäckman sanoo. Koulu nähdään luontevaksi paikaksi kokeilla ja lisätä liikuntaa myös niille lapsille, jotka tarvitsevat liikuntaansa tavallista enemmän tukea. Koulut voisivat esimerkiksi tehdä urheiluseurojen kanssa yhteistyötä ja tulla kertomaan ja näyttämään seurojen toimintaa. Urheiluseurojen, kuntien ja erityisliikuntajärjestöjen yhteistyötä kannattaisi kehittää, jotta seurat tietäisivät, Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 1/2006

6 miten erityislapset otetaan mukaan toimintaan, Karlsson sanoo. Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa on ryhdytty sanoista tekoihin, ja tänä vuonna liitto on järjestämässä kolmella paikkakunnalla yhteistyötapahtuman. Lauri Issakainen Suomen CPliitosta arvioi, että kunnat voivat nykyisin vastata parhaiten lasten ja nuorten erityisliikunnan haasteisiin. Lääninhallituksen ja alueellisten liikuntajärjestöjen roolin hän näkee liian aikuiskeskeiseksi. Integroinnin yleistyessä koululiikunnassa on lisättävä kunnan liikunnanohjaajien ja fysioterapeuttien käyttöä. Lasten kuntoutus ei riitä vammaisen lapsen fyysisen ja psyykkisen liikunnan tarpeen toteuttamiseksi. Yhdistyksissä on käyttämättömiä voimavaroja SoveLin jäsenjärjestöt paikallisyhdistyksineen tarjoavat monipuolis- SoveLi-järjestöissä liikkuu tuhansia lapsia ja nuoria. Kyselyyn vastanneilla 8 järjestöllä on jäsenistössään alle 20-vuotiaita lapsia ja nuoria vajaasta sadasta 4000:een, yhteensä noin Eniten lapsia ja nuoria on yleisimmissä kansanterveysjärjestöissä, kuten diabetes- ja hengitysyhdistyksissä, mutta myös dysfasiayhdistyksissä luku nousee tuhansiin.. Tarkkaa lukua SoveLin kaikkien jäsenjärjestöjen lapsi- ja nuorisojäsenistä ei voi saada, koska esimerkiksi Allergia- ja Astmaliitossa jäsenet liittyvät yhdistyksiin perheittäin.. Liikunnan merkitys järjestöille ja niiden jäsenille vaihtelee. Lähes kaikille järjestöille liikuntaan liittyvien asenteellisten, fyysisten ja muiden esteiden poistaminen on tärkeää, jotta kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet liikkua.. Kaikille lapsille ja nuorille liikunta on tärkeä osa terveyden edistämistä. Liikunta myös ehkäisee useita kansanterveyssairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, selkäsairauksia sekä osteoporoosia.. Liikunta tukee monen nuoren kuntoutumista ja itsehoitoa. Näin voi olla ihmisillä, joilla on jokin neurologinen sairaus tai vamma, astma tai esimerkiksi mielenterveyspulmia. Soveltavan liikunnan lehti 21 Soveli 1/2006

7 ta liikuntatoimintaa. Lukuisilla yhdistyksillä on jo liikuntavastaava tai ryhmänohjaaja, mutta monilta se vielä puuttuu tai toiminta takeltelee. Ohjaajapula on joskus ongelma, sillä aina yhdistyksetkään eivät saa hankituksi ryhmilleen vetäjiä, vaikka kunta maksaa ostopalveluna vetäjän palkkion, Lauri Issakainen sanoo. Hänen mielestään liikuntavastaavien koulutuksen alueellinen ja valtakunnallinen organisointi ja resurssien kohdentaminen on yksi vastaus tähän pulmaan. Sove- Lin kautta on jo järjestetty jonkin verran yhteisiä alueellisia ja paikallisia koulutuksia, mutta lisäresurssit ovat Issakaisen mielestä tarpeen. Erityisliikunnan varoja tulisi nostaa siten, että pystytään kouluttamaan yhdistysten liikuntavastaavia ja ryhmien vetäjiä. SoveLin tulisi olla vastuutahona, koska nyt SoveLissa on monta järjestöä, joita ei ole hyväksytty valtionapua saaviksi erityisliikuntajärjestöiksi, Issakainen sanoo. Vastuu terveydestä on meillä kaikilla Monet vastaajista nostavat kunnan keskeisimmäksi soveltavan liikunnan järjestäjäksi, mutta myös yhteisvastuuta korostetaan. Liikunnan tasavertaiset mahdollisuudet on otettava huomioon eri tahojen päätöksenteossa, esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisessa, koulujen liikuntatuntien määrässä, pyörätieverkostoissa, liikuntapaikkamaksuissa ja kuntien seuroille myöntämissä tuissa, Kati Rantonen Mielenterveyden keskusliitosta sanoo. Myös Anja Riihijärvi Munuais- ja maksaliitosta näkee kunnan roolin keskeisenä palveluntarjoajana, onhan se liikkujaa lähinnä. Liikunnan kipinän voi saada meidän tapahtumissamme, mutta liikunnan jatkuvuus ja säännöllisyys ovat a ja o, Riihijärvi sanoo. Terhi Turunen korostaa yhteiskunnan, koulujen ja perheiden jaettua vastuuta lasten ja nuorten liikkumisesta: Vastuu on meistä jokaisen niin, että liikunta on mahdollisimman luontevasti ja helposti toteutettavissa. Näin lapsia ja nuoria kannustettaisiin liikkumaan ja iloitsemaan liikunnasta ja löytämään kullekin sopiva tapa nauttia siitä. Teksti Heidi Hölsömäki Jari, Anni ja Emmi-Maija Räsänen tasapainoilevat pölkyllä. Maksa- ja munuaisliiton perhekurssi järjestettiin Imatralla. Anja Riihijärvi Soveltavan liikunnan lehti 22 Soveli 1/2006

8 Järjestöt tarjoavat monenlaista liikuntaa lapsille ja nuorille Kysyimme Soveltava Liikunta SoveLin jäsenjärjestöiltä: 1. Mitkä ovat heidän jäsenkuntansa kannalta asioita, joita on otettava huomioon liikunnan järjestämisessä. 2. Millaista liikuntaa tai terveyttä edistävää toimintaa he tarjoavat lapsille ja nuorille. Seuraavassa järjestöjen vastauksia. Aluesihteeri Peter Karlsson, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto: 1. Kommunikaatioasiat ovat tärkeitä. Käskyjen vastaanottaminen voi olla hankalaa, erityisesti jos yritetään opettaa pikkutarkkoja sääntöjä ja tekniikka-asioita. Hyvä ohjaaja ottaa kaikki lapset ja nuoret huomioon ja hänellä on kärsivällisyyttä ohjata. Dysfasialapsella tai -nuorella voi olla myös fyysisiä ongelmia, motorisia vaikeuksia ja koordinaatio- ja keskittymiskyky voi olla heikko. Toisaalta dysfasiayhdistysten liikuntaryhmissä on myös hyvin lahjakkaita urheilijoita. 2. Nuortentalot Turussa ja Kuopiossa järjestävät asukkailleen liikuntatoimintaa, sählyä esimerkiksi. Dysfaattisten lasten sopeutumisvalmennuskursseilla on myös ohjattua liikuntaa ja nuorille vuotiaille on oma liikuntapainotteinen kurssi. Suurin liikuntatoiminnan tarjoaja ovat kuitenkin yhdistykset. Jokainen yhdistys tarjoaa jäsenilleen liikuntatoimintaa omien voimavarojensa mukaan. Aluesihteeri Lauri Issakainen, Suomen CP-liitto: 1. Tilojen on oltava sellaiset, että liikuntarajoitteiset pääsevät mukaan. Suurimpien kaupunkien erityisliikunnat voisivat kantaa enemmän vastuuta liikuntaryhmien koordinoimisesta ja järjestämisestä. 2. CP-liitto järjestää vuosittain yleisurheilukilpailut ja useampia kokeilulajeja, joissa huomioidaan liikuntaesteellisyys. Bocciassa on omat SM-kisat ja alueellisia kisoja pidetään vuosittain noin 10. Erityisjalkapalloryhmiä on perustettu lisää. CP-jalkapallosarjaa pelaa kolme joukkuetta, ja Pohjois-Suomeen on perustettu uudet joukkueet Kajaaniin, Rovaniemelle ja Ouluun. Vuosittain järjestetään kolme turnausta, ja lisäksi pohjoissuomalaiset pelaavat syksyllä uuden sarjan tulokkaiden pelin. Yhdistykset järjestävät erityisliikuntaryhmiä. Keskeisimmät lasten liikuntaryhmät näissä 20 yhdistyksessä ovat vesijumppa, palloiluryhmät, ratsastus ja boccia. Aluesihteeri Terhi Turunen, Diabetesliitto: 1. Turvallisuus on tärkeä ottaa huomioon. Ykköstyypin diabeetikon insuliinihoito on sovitettava liikuntaan. Liikunnasta vastaavan henkilön on tiedettävä, miten toimia, jos lapsi tai nuori tarvitsee apua esimerkiksi verensokerin äkillisen laskun takia. 2. Diabeteskeskuksessa järjestettävillä lasten, nuorten ja perheiden kursseilla on aina mukana myös liikuntaa liikunnanohjaajan ohjaamana. Järjestöpuolella järjestetään erilaisia liikuntapainotteisia tapahtumia, joista osa on kaikille avoimia ja osa on kohdennettu esimerkiksi lapsiperheille. Aluesihteeri Anja Riihijärvi, Munuais- ja maksaliitto: 1. Ei tarvitse huomioida erikseen, paitsi dialyysivaiheessa on joitain rajoituksia. 2. Kaikissa perhe- ja nuorisotapahtumissa on yhteistä ja erillistä liikuntaa lapsille ja aikuisille. Lisäksi järjestöllä on talvi- ja kesäliikuntapäivät ja kilpaurheilua elinsiirron saaneille. Yhdistyksillä on myös omaa tuettua ja järjestettyä liikuntaa jäsenistölleen, kuten kuntosaliharjoittelua, pallopelejä ja uintia. Liikuntasuunnittelija Janne Haarala, Hengitysliitto Heli: 2. Kesällä on iso leiri Hämeen Liikunta ja Urheilun kanssa 350 lapselle. Järjestämme myös perhekuntoutuskursseja sekä perheterveyskursseja eri hengityssairautta sairastaville perheille. Toimintaa on paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tänä vuonna on muun muassa toukokuussa Helin perhepäivä ja valtakunnallinen Porukalla-perheliikuntapäivä. Kevään uutuutena Hoikan terveysliikuntamaassa on Koiraporin Suurkisat eli liikunnallisia teemaretkiä päiväkotilapsille ja koululaisille. Liikuntasihteeri Kati Rantonen, Mielenterveyden keskusliitto: 1. Liikunnan on oltava omaehtoista ja oman kunnon mukaista. 2. Yhdistyksissä toimii liikuntaryhmiä, jotka ovat avoimia kaikenikäisille. Yhdistysten ikäjakauma on painottunut keski-ikäisiin, joten nuori ei välttämättä koe yhdistystoimintaa omakseen. Liikunnan on tuonut yhdistyksiin myös nuoria aikuisia, mikä näkyy esimerkiksi MTKL:n mestaruusturnauksessa, jossa nuorten aikuisten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Salibandy vetää mukaan varsinkin nuoria miehiä. Kehittämispäällikkö Sonja Bäckman, Psoriasisliitto: 1. Nettisivuille pitäisi saada lisää tietoa liikunnasta. Enemmän voisimme järjestää liikunta- ja viikonlopputapahtumia. 2. Nuorille järjestetään leirejä, viikonlopputapaamisia ja lasketteluriehoja, toiminnot vaihtelevat vuosittain. Viikonlopputapaamisissa on erilaista liikuntaohjelmaa: esimerkiksi kiipeilyä ja rivitanssia. Säännöllisesti järjestettävää liikuntatoimintaa nuorille tai perheille meillä ei ole. Järjestämme lomajärjestöjen kanssa perhekursseja ja perheille suunnattuja teemalomia, joissa on myös liikuntaa. Soveltavan liikunnan lehti 23 Soveli 1/2006

9 Harrasteuinti onnistuu yhä useammassa seurassa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton Harrasteuintiprojekti on innostanut uimaseuroja kokeilemaan ja miettimään harrateuinnin aloittamista erityistukea tarvitseville uimareille. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto oli jo ennen Harrasteuintiprojektia kouluttanut erityisuinnin opettajia 20 vuotta. Erityistukea tarvitseville uimareille oli ennen projektia tarjolla kuitenkin lähinnä alkeisuintia. Projektin aikana syntyneiden myönteisten kokemusten ja palautteiden ansiosta moni valmentaja on jatkanut kokeiluna alkanutta ryhmän ohjaamista. Viime vuonna ui- Harrasteuintiprojekti Harrasteuintiprojektia ( ) koordinoi Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto SUH. Projektissa luodaan edellytyksiä erityistukea tarvitsevien henkilöiden säännölliseen uinnin harrastamiseen joko uimaseuran erityisuintiryhmässä tai perusryhmässä. Projekti koskee lähinnä uimareita, jotka uivat itsenäisesti vähintään 25 metriä. Projektia toteuttavat SUH:n kanssa Näkövammaisten Keskusliitto, Suomen Invalidien Urheiluliitto, Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ja Suomen Uimaliitto sekä Liikuntatieteellinen Seura, Folkhälsan ja Soveltava liikunta SoveLi. Projektin rahoittavat opetusministeriö ja Raha-automaattiyhdistys. maseuroihin muodostuikin useita uusia harrasteuintiryhmiä. Erityistukea tarvitsevia uimareita on seuroissa yhteensä lähes 400. Säännöllistä ryhmätoimintaa erityistukea tarvitseville uimareille on silti vain 14 seuralla 135:stä. Koska yksittäisiä uimareita on useissa seuroissa, noin 30 uimaseuralla on tavalla tai toisella erityisuintia. Osa uimareista harjoittelee uintikilpailuja varten, mutta valtaosa haluaa oppia paremmiksi uimareiksi ja nauttia yhdessäolosta sekä vesielementin haasteista. Erityistukea tarvitsevan uimarin tuen tarve uimaseurojen järjestämässä harrasteuinnissa vaihtelee. Usein tarvitaan jotain erityisjärjestelyjä, kuten pienryhmää, apuohjaajia, ohjeiden yksinkertaistamista, kuvien käyttöä apuna tai henkilökohtaista uintiavustajaa. Osa uimareista käy taitojen kehittyessä seuran normaaleissa uimaryhmissä ilman erityisjärjestelyjä. Tulevaisuudessa toivon uimaseurojen enenevässä määrin järjestävän harrasteuintia ilman kilpailullisia tavoitteita, jossa ketään ei suljeta pois vamman tai erilaisuuden takia. Seuroille tulisi tarjota tähän tarvittaessa tukipalveluita. Harrastamismahdollisuudet kaikille avoimiksi! Erityistukea tarvitsevien uimareiden tasa-arvoisuuden toteutumisesta ei voida puhua, jos unohdetaan vaikeavammaisten uintimahdollisuudet. Nykyisin vaikeavammaisten uimarien alkeisuintiryhmiä ei ole tarpeeksi, vaikka monelle vaikeavammaiselle vesielementti voi olla lähes ainoa mahdollisuus omaehtoiseen liikkumiseen. Usein toiminnan aloittamista hankaloittaa lämpimien allastilojen, ohjaajien ja uintiavustajien puute. Avustajien maksuttomuuden pitäisi olla itsestäänselvää, mutta näin ei ole. Muutamilla kunnilla on käytössä avustajakortti, jonka ansiosta avustaja on mukana maksutta. Viimeisenä projektivuonna syvennetään yhteistyötä Nyt, kolmivuotisen projektin päätösvuonna, pääpaino on uimaseurayhteistyössä, erityisuinnin näkyvyyden lisäämisessä sekä yhteistyön syventämisessä eri järjestöjen kanssa. Projektin loppuraporttiin kootaan katsaus alan tilanteesta. Projekti on tuonut SUH:n erityisuinnille uusia haasteita, joihin ei vielä tämän projektin aikana pystytty vastaamaan. SUH:n erityisuinti huolehtii jatkossa asioiden hoitamisesta. SUH valmistelee muun muassa yhteistyössä Folkhälsanin kanssa ruotsinkielisten erityisuintikoulutusten aloittamista, jotta mahdollisimman moni saisi opetusta äidinkielellään. Loppuvuodesta on ruotsinkielinen erityisuimaopettajakoulutus Helsingissä ja suunnitteilla on myös uintiavustajakoulutus. Teksti Maarit Nevalainen Kirjoittaja on SUH:n Harrasteuintiprojektin koordinaattori. Lisätietoja: gsm ja Soveltavan liikunnan lehti 24 Soveli 1/2006

10 TOIMIJALTA KOLUMNI Jaatinen ry:n Pikku-Miinat vauhdissa Minna Nevalaisen johdolla. Vesitaito on sitä, että uimari kykenee liikkumaan luontevasti ja pelkäämättä veden pinnalla ja veden, apuvälinein tai ilman. Loiskutellen-uintileirillä harjoitellaan eri uintilajeja. Rintauinnissa tärkeätä ovat symmetriset käsivedot ja potkut sekä hengityksen oikea rytmi. Hengityksen hallinta on uinnissa tärkeää. Sitä voi harjoitella tekemällä hengitysharjoituksia veteen. Vesa Kälviäinen, SUH Mari Jokitalo Mari Jokitalo Lapsella on oikeus liikkua vai onko? Jukka Karvinen, kehitysjohtaja, Nuori Suomi Liian monen suomalaislapsen liike on vähentynyt tai pysähtynyt kokonaan. Seurauksista keskustelevat asiantuntijat ja politikot. Melestäni olemme kuitenkin tilanteessa, jossa pelkkä keskustelu ei enää riitä tarvitaan päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla yhteiskunnan investointeja ohjataan lasten hyvinvointiin. Lapsen oikeus liikkua, oppia välttämättömät liikunnalliset perustaidot ja mahdollisuus nauttia ja iloita liikkeen avulla, pitäisi nähdä lasten perusoikeutena. Tämän oikeuden toteutuminen pitäisi olla kaikkien lasten parissa työskentelevien tehtävänä. Suositusten mukaan lasten tulisi liikkua kaksi tuntia päivässä ja mielellään enemmänkin. Nykyisin suositus toteutuu vain reilulla kolmasosalla lapsista. Syynä tähän on ennen kaikkea se, että pääosa lasten liikuntaa edistävistä toimenpiteistä kohdistuu edelleen aktiivisiin ja liikunnasta motivoituneisiin lapsiin. Nämä lapset ovat innokkaasti mukana koulun liikuntatunneilla, kerhoissa ja urheiluseuroissa. Nyt olisi syytä kääntää kehittämistoiminnan kärki kohti kaikkiin eri syistä vähän liikkuviin lapsiin. Vähän liikkuvien lasten ryhmä on monenkirjava ja haaste kaikille toimijoille. Nuori Suomi on omalta osaltaan ottamassa ensimmäisiä askeleita: rekrytoimme opetusministeriön tuella viime syksynä uuden työntekijän. Painopiste on niin sanotuissa tavallisissa vähän liikkuvissa lapsissa. Erityisryhmiin kuuluvien lasten osalta emme ole asiantuntija, ja toivomme laajaa verkostoitumista ja yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Pieniä resursseja ei ole syytä sirotella tuhkana tuuleen. Lasten liikunnan ohjaajien Suunnittelen liikuntaa -palveluportaali avautuu keväällä. Palvelun liikuntasisällöissä on huomioitu niiden soveltaminen vähän liikkuville ja erityisryhmiin kuuluville lapsille. Syksyksi valmistuu kaikille lasten liikuntaa ohjaaville 6 tunnin lyhytkurssi vähän liikkuvien lasten ohjaamisesta. Kurssia toteuttavat SLU-alueet. Järjestöyhteistyön lisäksi tarvitaan valtiohallinnon heräämistä. Viime viikkoina, eduskuntavaalien lähestyessä, onkin näkynyt myönteisiä merkkejä uusista avauksista. Opetusministeriössä on valmisteilla laajoja ohjelmakokonaisuuksia, kuten kansallinen liikuntaohjelma ja kouluhyvinvointiohjelma, joissa lasten liikunnan edistäminen on keskeistä. Toivokaamme menestystä näille ohjelmille! Soveltavan liikunnan lehti 25 Soveli 1/2006

11 Opetusministeriön integraatiotyöryhmä: Uusi Liikuntaa kaikille -ohjelma lisäisi urheilun ja liikunnan integraatiota Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto perusti joulukuussa 2004 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin tehdä esityksiä suomalaisen erityisliikunnan yhteistyön lisäämiseksi muun urheilun ja liikunnan kanssa. Työryhmän puheenjohtajana toimi lehtori Kaisu Laasonen VLN:n erityisliikunnan jaostosta ja SoveLia työryhmässä edusti Tinja Saarela. Työryhmä käsitteli puolen vuoden ajan niin kutsutun integraation ja inkluusion edistämismahdollisuuksia ja kuuli kolmessa teemakokouksessa asiantuntijoita, jotka edustivat lasten ja nuorten liikuntaa, vammaisten kilpa- ja huippuurheilua sekä erityisryhmien kunto- ja harrasteliikuntaa. Työryhmän muistio sisältää myös katsauksen eräiden muiden maiden kokemuksista vammaisja erityisliikunnan integraatiosta. Näitä erityisesti Norjan ja Australian kokemuksia on joiltakin osin soveltaen käytetty hyväksi myös työryhmän ehdotuksissa. Työryhmän 30-sivuinen muistio, Yhteinen ja kaikille avoin liikunta Erityisliikunnan yhteistyön ja integraation kehittäminen suomalaisessa liikuntakulttuurissa, valmistui syyskuussa 2005 ja se lähetettiin opetusministeriöstä lausuntokierrokselle keskeisiin liikunta-alan organisaatioihin ja järjestöihin. Jouluun 2005 mennessä saatiin yhteensä 31 lausuntoa, joista tehtiin yhteenveto valtion liikuntaneuvostolle ja opetusministeriölle. Muistiossa selkiinnytetään integraation ja inkluusion käsitteitä liikunnan alueella siten, että yhteisessä ja kaikille avoimessa liikunnassa: on mahdollisimman paljon yhteistyötä erityisliikunnan sekä muun urheilun ja liikunnan kesken, vammaisilla ja pitkäaikaissairailla henkilöillä on mahdollisuus valita itse liikunnanharrastustapansa ja -yhteytensä, tuotetaan yhteisen osallistumisen mahdollistamia tukitoimia, kuten esteettömyyskorjauksia, avustajia ja ohjaajakoulutusta, erityisryhmäkohtaiset organisaatiot voivat säilyä liikkujille, opettajille ja ohjaajille järjestetään tarkoituksenmukaiset ryhmät riittävillä tukitoimilla. Muistiossa esitetään katsaus suomalaisen soveltavan liikunnan yhteistyön kehitykseen muun liikuntakulttuurin organisaatioiden kanssa 1990-luvun alusta tähän päivään. Erityisesti tuodaan esiin kokemuksia koululiikunnan integraatiokokemuksista, Liikuntaa kaikille lapsille -hankkeesta, Suomen Paralympiakomitean yhteistyöstä useiden lajiliittojen kanssa sekä jonkun verran myös kuntien liikuntatoimen pyrkimyksistä ohjata osa nykyisestä erityisliikuntatoiminnasta tapahtumaan yleisissä liikuntaryhmissä. Perusteilla liikuntaa kaikille -ohjelma Työryhmä teki ehdotuksia kolmelle liikuntakulttuurin osa-alueelle: lasten ja nuorten liikuntaan, aikuisten harrasteliikuntaan sekä vammaisten kilpa- ja huippu-urheiluun. Eniten SoveLi:n kenttää koskevat aikuisten harrasteliikunnan ehdotukset. Työryhmä esitti myös, että työn jatkamiseksi perustetaan opetusministeriön yhteyteen Liikuntaa kaikille -ohjelma, jossa koordinoidaan vammais- ja erityisliikunnan yhteyksien kehittämistä muuhun liikuntakulttuuriin. Työryhmämuistiosta annetuissa yli kolmessakymmenessä lausunnossa yhdyttiin jatkotyön tarpeellisuuteen ja valtion liikuntaneuvosto päätyi helmikuussa 2006 myös esittämään opetusministeriölle jatkotyötä erityisliikunnan integraation ja inkluusion kehittämiseksi. Yhteistyön kehittämistä ja mahdollista jatkotyötä selvitetään opetusministeriön liikuntayksikössä kevään 2006 aikana. Teksti Kari Koivumäki Kirjoittaja on erityisliikunnan suunnittelija, OPM-liikuntayksikkö. Lisätiedot jatkotyöstä ja työryhmän muistiosta: Soveltavan liikunnan lehti 26 Soveli 1/2006

12 Viisivuotisjuhla maastossa juosten tai kävellen Espoo Leppävaara Classic 18 km Economy Class 7 km Junior Class 2 ja 4 km Junior Class 7 km Mini Cross 1 km Nordic Walking 7 km OLL SM 7 km Ilmoittaudu netissä Järjestäjät ecross web- ja painotuotesuunnittelu sekä design: Sensit Design (Christian Hamamdjian) Tilkankatu 7 D Helsinki Lisätietoja ja esitetilaukset: Puh (8-16), kesäisin: tai Faksi: , Soveli_ad_178_256.indd 1 21/2/06 1:33:52 PM

13 Luustoisen perhe kannustaa lapsia liikkumaan Lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kaksi tuntia liikuntaa. Huhtikuussa käynnistyvä Luustoisen perhe -projekti vie tietoa luustoterveydestä ja liikunnasta. Luustoterveyden edistäminen on osa kokonaisvaltaista lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Luustoisen perhe on Suomen Osteoporoosiliitto ry:n kolmivuotinen ( ) projekti, jonka kohderyhminä ovat lastenneuvoloiden terveydenhoitajat, päivähoidon henkilöstö, 3 6-vuotiaat lapset ja heidän vanhempansa. Lapsiperheiden peruspalvelut, kuten päivähoitopalvelut ja lastenneuvolat ovat avainasemassa edistettäessä lasten terveyttä ja hyvinvointia. Luustoisen perhe -projektin päämääränä on motivoida päivähoidon ja lastenneuvoloiden henkilöstöä sekä lasten vanhempia huomioimaan luustonhuoltoon liittyvät tekijät. Luustoisen perhe -projektin tavoitteena on luoda lastenneuvoloihin ja päivähoitoon toimintamalli lasten luustoterveyden edistämiseksi, saattaa luustoterveyden edistäminen pysyvästi päivähoidon ja esiopetuksen opetus- ja toimintasuunnitelmiin. Luustoisen perheen lapset Luukas ja Lilli, isä Luja ja äiti Liisa sekä perheen lemmikki D-saurus lähtevät viemään tietoa luustonhuollosta päiväkoteihin ja lastenneuvoloihin ympäri Suomea. Luustoisen perhe -projektin pilottivaihe käynnistyy huhtikuussa 2006 ja kestää kevään ja syksyn ajan, jonka jälkeen projekti laajenee valtakunnalliseksi. Projekti järjestää muun muassa täydennyskoulutusta lastenneuvoloiden ja päivähoidon henkilöstölle, kehittää lastenneuvoloihin ja päivähoitoon uusia toimintamalleja ja yhteistyömuotoja lasten luustoterveyden edistämiseksi sekä tuottaa uutta terveyskasvatus- ja havaintomateriaalia. Lasten luustossa on tulevaisuus Lapsuuden ja nuoruuden kasvukausi on luuston kehitykselle tärkeää aikaa. Vastasyntyneen luuston kalsiummäärä (25 grammaa) kasvaa noin kertaiseksi aikuisikään mennessä. Luuston huippumassa eli suurin eliniän aikana saavutettava luun määrä rakentuu kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Perintötekijöiden arvioidaan vaikuttavan noin prosenttia luumassan maksimaaliseen määrään, mutta elintavoilla on myös ratkaiseva vaikutus luuston hyvinvointiin elämänkaaren eri vaiheissa. Luuston kasvun ja kehityksen kulmakivinä ovat ravitsemussuositusten mukainen, monipuolinen ruokavalio, erityisesti riittävä D-vitamiinin ja kalsiumin saanti jo raskauden, lapsuuden ja nuoruuden aikana, säännöllinen liikunta ja tupakoimattomuus. Kasvukauden aikana kertyneellä luumassalla on vaikutusta myöhempään luunmurtumariskiin, koska aikuisen luun tiheyttä määräävät sekä kasvukauden aikana saavutettu luuston huippumassa että keski-iän jälkeen ilmenevä luun väheneminen. Kansanterveyttä uhkaavan osteoporoosin jatkuvaa lisääntymistä aikuisiässä voidaankin ennaltaehkäistä parhaiten turvaamalla lasten luuston terve kasvu ja kehitys. Liikunnalla luustoon lujuutta! Uusien varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Liikunnan merkityksestä elämän eri vaiheissa on kertynyt vahvaa tutki- Soveltavan liikunnan lehti 28 Soveli 1/2006

14 Ryhtiohjeita liikuntatunneille Heini ja Niina Weckroth nauttivat helmikuun aurinkoisesta pakkassäästä ja luistelivat Tampereen Näsijärvelle auratun 7 kilometrin lenkin. Eikä edes väsyttänyt! musnäyttöä. Liikunta tukee lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä edistää hyvinvointia. Iloiset, myönteiset ja monipuoliset liikuntakokemukset lapsuusiässä luovat myös edellytyksiä elinikäiselle liikuntaharrastukselle. Useat tutkimukset osoittavat, että fyysinen aktiivisuus lapsuudessa ja nuoruudessa vahvistaa luustoa. Luusto tarvitsee päivittäin riittävää, säännöllistä liikuntaa ja kuormitusta kasvaakseen vahvaksi. Isku- ja tärähdystyyppinen liikunta, jossa luuhun kohdistuvat voimat muuttuvat nopeasti, on osoittautunut luuston kannalta tehokkaimmaksi. Pienten lasten päivittäisen liikunnan tulisi olla suurimmaksi osaksi leikkimielistä, jossa kuormittavuus hetkittäin vaihtelee runsaastikin. Luustoa kuormittavaa liikuntaa ovat esimerkiksi liikuntaja ulkoleikit sekä pallopelit, joissa juostaan, hypitään ja tehdään nopeita suunnanmuutoksia. Elintavat alkavat muotoutua jo varhaislapsuudessa Varhaislapsuudessa omaksutut terveelliset elintavat, erityisesti terveellinen ruokavalio ja liikuntatottumukset, luovat pohjaa myös luuston kestävyydelle koko eliniäksi. Kodin ja päivähoidon merkitys terveiden elintapojen opettajina on tärkeä. Luustonhuollon perusasioiden oppiminen ja terveiden elintapojen omaksuminen jo alle kouluikäisenä kantavat varmasti hedelmää tulevaisuudessa. Teksti Päivi Mäki th, TtM projektipäällikkö Luustoisen perhe -projekti Suomen Osteoporoosiliitto ry Piirrokset Esa Vehmassalo Jaana Teräväinen Koululaisten ongelmana on usein pitkäkestoinen istuminen, joka saattaa tuottaa huonoja asentotottumuksia. Suomen Selkäliitto ry on tehnyt uusia tuntisuunnitelmia koululaisten liikuntatunneille. Suunnitelmat sisältävät valmiita liikunnan mallioppitunteja kouluun etenkin luokkalaisille, mutta ne ovat sovellettavissa muillekin. Suunnitelmissa on myös taukovoimisteluosio. Tuntisuunnitelmiin on haettu liikkeitä, jotka vahvistavat selkää tukevia lihaksia ja muita tukikudoksia. Osa liikkeistä parantaa lantion asennon hallintaa, mikä on selän toiminnan kannalta tärkeää. Tuntisuunnitelmiin kuuluu myös selkätanssi, jonka liikkeet lisäävät koordinaatiota ja liikkuvuutta. Venyttelyosuudessa on korostettu rintalihasten, lonkankoukistajien ja reiden takaosien lihasten venyttelyä, koska nämä lihasryhmät kiristyvät pitkään istuttaessa. Tuntisuunnitelmia voi joko käyttää sellaisenaan tai koostaa vaihtoehdoista oman versionsa. Tuntisuunnitelmat teki opinnäytetyönään liikunnanohjaajaksi valmistunut Anna Ryynänen. Tuntisuunnitelmat ovat selkäliiton sivulla kohdasta Liikuntaohjeita. Keppijumppaa Suomen Selkäliitosta voi tilata Sirpa Arvosen laatimam Keppijumppa circuit -taulut ja Keppijumppa-nuotit-ohjekirjan. Lisätietoja Selkäliitto, Antero Aaltonen Soveltavan liikunnan lehti 29 Soveli 1/2006

15 Joni Öfverström Anni Savolaisen uusi harrastus cheerleading on sekoitus pyramideja, tanssia, hyppyjä, akrobatiaa ja kannustushuutoja. Cheerleading on tiimityötä Espoolainen Emilia Välkki on intomielinen cheerleader-harrastaja, joka tartutti innostuksensa myös ystäväänsä Anni Savolaiseen. Nuoret ovat tutustuneet toisiinsa opiskelupaikkakunnallaan Turussa, jossa he asuvat Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Nuortentalossa. Yhteisen harrastuksen ja asuinpaikan lisäksi heitä yhdistää dysfasia, kielenkehityksen erityisvaikeus. Dysfasian vaikutukset ulottuvat kommunikoinnista sosiaalisiin taitoihin, motoriikkaan ja oppimiseen asteesta riippuen. Liikunta ei ole näihin ainoa lääke, mutta sen positiiviset vaikutukset tiedetään. Vaikea dysfasia saattaa kuitenkin estää lapsen tai nuoren osallistumisen tavalliseen liikuntaryhmään. Kun puheen ymmärtämisessä on vaikeuksia, voi olla hankalaa seurata suullisesti annettuja ohjeita. Jotkut dysfaattiset lapset ja nuoret pärjäävät kuitenkin hienosti liikuntaharrastuksessaan muiden mukana. Niin tekevät myös Emilia Välkki ja Anni Savolainen. Anni ja Emilia eivät ole maininneet dysfasiastaan joukkueelle eivätkä sen valmentajalle. Harjoitukset ovat muutenkin hyvä esimerkki puhetta tukevista kommunikaatiokeinoista. Valmentaja näyttää liikesarjan rauhallisesti samalla kun hän selittää sen sanallisesti. Liikkeitä harjoitellaan uudelleen ja uudelleen, jotta kaikki pääsevät mukaan. Olemme omasta mielestämme pärjänneet mukana hyvin. Dysfasia ei ole estänyt uuden harrastuksen aloittamista ja siitä nauttimisesta, nuoret naiset kertovat. Emilia Välkki arvioi, että hän on kehittynyt vuoden aikana roimasti. Tanssit ja hypyt sujuvat nyt paremmin kuin aloittaessa, Välkki kertoo. Tosin yhtä hyppyä en osaa vieläkään tehdä kunnolla vasemmalle, hän lisää. Harrastuksessa on oma haasteensa, joka pitää mielenkiinnon yllä. Ehkä myös dysfasialla on oma sormensa pelissä. Joskus unohdan jonkun tanssin ihan kokonaan. En muista laisinkaan, mistä liikkeestä se aloitettiin, Anni Savolainen kertoo. Ratkaisu muistiongelmaan on onneksi lähellä. Lisää harjoitusta ja toistoja toistojen perään, Emilia Välkki ja Anni Savolainen tunnustavat. Tanssin ja akrobatian sekoitus Cheerleading on sekoitus pyramideja, tanssia, hyppyjä, akrobatiaa ja kannustushuutoja. Kerroin cheerleadingista ja harjoituksista Annille ja näytin la- Soveltavan liikunnan lehti 30 Soveli 1/2006

16 Puhe viivästyy joka neljännellä Noin 3 7 prosentilla lapsista puheen viivästymisen taustalla on dysfasia. Dysfasian aiheuttavat tekijät eivät häviä lapsen puheen ja kielen kehityttyä. Dysfasiaan liittyy usein hahmotushäiriöitä, kömpelyyttä ja vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa. Dysfaattinen henkilö hyötyy kielellisen erityisvaikeutensa taustalla olevien tekijöiden kompensoinnista kotona, päivähoidossa, koulussa ja harrastuksissaan. jille tunnusomaisia huiskuja, eikä Annin innostamiseen taidettu muuta tarvitakaan, Välkki kertoo. Turkulaisen cheerleader-seura löytyi netin kautta. Jo 10-vuotiaana innostuin tanssista ja kävin kotona Espoossa discotanssitunneilla lähes viime vuosiin saakka, Emilia Välkki kertoo kiinnostuksestaan liikuntaan. Naiset harjoittelevat lauantaisin kahden tunnin ajan. He kuuluvat Trojans cheerleadersin harrastejoukkueeseen nimeltään Cheer-B, joka koostuu vuotiasta junioreista ja jo aikuisikään ehtineistä. Treeneissä kehitetään kehonhallintaa, ryhmätyöskentelyä sekä lajin perustekniikka. Kuntoa pidetään yllä lihasharjoituksilla, tekniikkaharjoituksilla ja erilaisin kestävyystekniikoin. Go Trojans go! Go Trojans go! Cheerleaderit huutavat ja muodostavat samalla asetelmaa, jossa muutaman hengen porukka nostaa yhden tytöistä ilmaan. Valmentaja tarkkailee tilannetta ja tytöt heittävät yläihmisen ilmaan ja ottavat hänet kiinni. Cheerleadingissa rytmitaju on olennainen ominaisuus, eivätkä akrobatiaa vaativat temput saa pelottaakaan. Olemme harjoitelleet jo useita erilaisia tansseja, joita yhdistetään erilaisiin stuntteihin, nostoihin. Vähän minua joskus hirvittää olla toisten nostettavana, Emilia Välkki kertoo. Lajissa on opittava luottamaan toiseen, jotta nostot onnistuvat ja huudot raikuvat yhtäaikaisesti. Hyvä yhteishenki ja mukavat kaverit kannustavat Annia ja Emiliaakin pysymään harrastuksensa parissa. Cheerleadingissa tulee aina hyvälle mielelle, Savolainen ja Välkki vakuuttavat. Teksti Maria Lehtinen Kirjoittaja on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton viestintäpäällikkö Tiina Helminen LIIKKUJALTA KOLUMNI Älä väännä väkisin Yleensä tällaisiin kolumneihin pyydetään huippu-urheilijoiden tai muuten tunnettujen henkilöiden kokemuksia aiheesta kuin aiheesta. En kuitenkaan ole kumpaakaan. Olen abiturientti Paimiosta ja olen mielestäni hyvin tavallinen nuori. Ainoa poikkeus onkin se, että sairastan reumaa. Tämän takia joudun ottamaan tiettyjä asioita huomioon liikunnassani. Pelasin pienenä jalkapalloa nappulaliigassa monien ikäisteni tavoin. Jouduin kuitenkin olemaan usein poissa peleistä ja varomaan äkkinäisiä käännöksiä sekä nivelten virheasentoja. Kun lääkäri sitten käski lopettamaan jalkapallon, oli se hurja isku vyön alle. Pienen ala-astelaisen maailmassa oli järkyttävää, ettei voinut pelata samassa joukkueessa kavereiden kanssa. Ajan myötä ymmärsin, että voin kuitenkin urheilla, vaikken pystykään pelaamaan jalkapalloa. Löysinkin itselleni useita muita harrastuksia, joissa ei ole tarvinnut varoa jokaista askeltaan. Olen aktiivinen partiolainen ja käyn myös säännöllisesti sekä kuntosalilla että uimassa. Yritän siis liikkua, vaikka tiedän, että sairauteni asettaa tiettyjä rajoituksia tekemisiini. Jos jokin sattuu, sitä ei kuulu tehdä. Terveellä järjellä ja oman kehoni kuuntelulla olen pystynyt urheilemaan ja liikkumaan kuten useimmat ystävänikin. Myös pieni huijaus eli apuvälineiden käyttö on auttanut minua liikunnassani. Kuntoliikunta on pitänyt minut edes tässä kunnossa missä nyt olen. Partiossa vaeltaminen ja kuntosalilla käynti sopivat minulle äärimmäisen hyvin. Kaikki ei kuitenkaan sovi kaikille. Minulle eivät sovi rankat joukkuepelit. Joskus tietenkin tulee aikoja, jolloin tuntuu, ettei millään jaksa lähteä uimaan eikä silloin kannatakaan. Väkisin vääntäminen ei kuulu minun liikuntaani. Liikunta yleensäkin on mielestäni hyvä asia. Vaikken mikään esimerkillinen liikkuja varmastikaan ole, pyrin kuitenkin pitämään itsestäni huolta. Kaikkien, niin nuorten kuin vanhojen, tulisi pitää itsestään huolta säännöllisellä liikunnalla. Jokaisesta ei tarvitse tulla huippu-urheilijaa, eikä edes mitään himoliikkujaa. Lauri Harkia, paimiolainen abiturientti Soveltavan liikunnan lehti 31 Soveli 1/2006

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Maksutonta koulutusta!

Maksutonta koulutusta! Maksutonta koulutusta! Liikuntaa järjestävien yhdistysten toimihenkilöille, ohjaajille ja valmentajille Syksy 2011 Kevät 2012 Turun seudun kunnat tarjoavat yhdessä Sinulle - ohjaaja, valmentaja tai seuran

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Soveltavan liikunnan julkaisuja 8 1 Lukijalle Tervetuloa tutustumaan kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

MOI! Miten Osallistaa ja Innostaa nuoria seuratoimintaan. Tukimateriaalia työpajan vetäjälle

MOI! Miten Osallistaa ja Innostaa nuoria seuratoimintaan. Tukimateriaalia työpajan vetäjälle MOI! Miten Osallistaa ja Innostaa nuoria seuratoimintaan Tukimateriaalia työpajan vetäjälle NUORTEN OSALLISTAMISEN TÄRKEIMMÄT POINTIT Osallistamisen tärkeimmät pointit Nuorista Aikakäsitys Motivoi, vaikuttamisen

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Tampere 1.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne Ohjelman

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

Lapsena ei tarvitse tietää haluaako isona urheiljaksi vai ei. Samat asiat muodostavat hyvän pohjan elämään kaikille lapsille

Lapsena ei tarvitse tietää haluaako isona urheiljaksi vai ei. Samat asiat muodostavat hyvän pohjan elämään kaikille lapsille Ilo ja Innostus urheiluun mahdollisimman monelle lapselle Menestys- ja laatutekijät reppuun Hyvä päivä Lapsena ei tarvitse tietää haluaako isona urheiljaksi vai ei Samat asiat muodostavat hyvän pohjan

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Annalan koulu, Annalan ja Karosen koulutalot. lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Annalan koulu, Annalan ja Karosen koulutalot. lv 13.9.2016 HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Annalan koulu, Annalan ja Karosen koulutalot lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Liikuntalautakunta LIOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Liikuntalautakunta LIOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (5) 205 Lausunto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa koskevasta toivomusponnesta (hallintokuntien yhteiset matalan kynnyksen palvelut) HEL 2011-001645 T 05

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Aikuisliikunta seuroissa Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Kyselyyn vastanneet Vastanneita kaikilta alueilta, yhteensä 276 kpl Suurin jäsenmäärä vastanneiden edustamissa seuroissa Millaista

Lisätiedot

Ohjaajien startti-ilta 2013

Ohjaajien startti-ilta 2013 Ohjaajien startti-ilta 2013 Torstai 22.8.2012 Aleksandra, EHN PL 45, 04601 Mäntsälä www.mantsalanvoimistelijat.fi puh 040 513 7892 mantsalan.voimistelijat@msoynet.com Seuran toiminta-ajatus ja arvot Visio

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

YHTEENVETO. Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto. Erityisliikunnan symposio 2.6.

YHTEENVETO. Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto. Erityisliikunnan symposio 2.6. YHTEENVETO Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Päivän aikana nousseita asioita liikunta liittyy hyvinvointiin kaikkinensa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

TerveysInfo. tanssi. Liito 2015 DVD DVD + moniste 25 + toimituskulut, videolinkki + moniste 20

TerveysInfo. tanssi. Liito 2015 DVD DVD + moniste 25 + toimituskulut, videolinkki + moniste 20 TerveysInfo tanssi Bollspel och spelanpassningar Pallopelejä ja pelisovelluksia vihkossa esitellään pallopelejä, leikkejä ja pelisovelluksia eri ikäisille kerholaisille. Vihkossa on runsaasti harjoituksia

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 26.5.2015 Tapaamisen sisältö: Kuulumiset Uudistuvat sinettiseurakriteerit/ Eija Alkavat Kasva urheilijaksi kokeiluprosessit lajien toiveet yhteistyön tavasta?/ Maria Lasten

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta. TerveysInfo pelit Innosta urheilemaan : viesti 7 12 vuotiaiden urheilevien lasten vanhemmille maksuton, kuv. : vär. http:///files/ns2/urheiluseurat_pdf/ Innosta_urheilemaan_200612_www.pdf Kohderyhmät:

Lisätiedot

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 Liikkuva-koulu Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 KOULUN LIIKUNTAPAIKAT Koulun sali, sorakenttä, tenniskenttä, yleisurheilukenttä, monitoimiareena ja jäähalli. Pienen kävelymatkan päässä

Lisätiedot

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Terveydenhoitajien työotteen muutos Salon terveyskeskuksessa Sofia Maleike-Ruohola Perinteinen työ terveydenhoitajalla

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

Urheilijan polku. Joukkuekaavio cheer: Joukkuekaavio tanssi:

Urheilijan polku. Joukkuekaavio cheer: Joukkuekaavio tanssi: Urheilijan polku Joukkuekaavio cheer: Joukkuekaavio tanssi: Mikrot Epelit, Elves joukkuekoko max. 15-25 / 2-3 valmentajaa motoristen perustaitojen ja perusvalmiuksien opettelu (esim. juokseminen, hyppääminen,

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia)

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia) TuUS menestyssuunnitelma (niin sanottu strategia) Taidolla uintiin! Visio Mahdollistamme hyvät taidot uintiurheilussa menestymiseen. Missio Luomme edellytykset kunkin tarpeiden ja kykyjen mukaiseen kunto-

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Yläkoulutyön kehittäminen Olympiakomiteassa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä

Yläkoulutyön kehittäminen Olympiakomiteassa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä Yläkoulutyön kehittäminen Olympiakomiteassa Yläkouluseminaari 17.3.2016, Jyväskylä HUY:n toimenpiteet vuodelle 2016 Urheiluakatemiaohjelma 1. Tehostamme urheilijan päivittäisharjoittelun valmennusprosesseja

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot