Rasisti on reppana -verkossakin Viestintäharjoittelu Pelastakaa Lasten No Racism -hankkeessa
|
|
- Hilja Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rasisti on reppana -verkossakin Viestintäharjoittelu Pelastakaa Lasten No Racism -hankkeessa Elina Vainikainen Harjoitteluraportti Nurmijärven kampus Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Viestinnän menetelmät järjestö- ja nuorisotyössä 10 op
2 1 1. Johdatusta Pelastakaa Lapset No Racism -hanke Tavoitteet ja tehtävät Käytäntö Viestintä nuorisotyön ammattilaisille Rasisminvastaisuus Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys Lopuksi Lähteet Johdatusta Päädyin Pelastakaa Lasten No Racism projektiin harjoitteluun monen mutkan kautta. Kävin syksyllä 2010 muutaman opiskelukaverini kanssa tutustumassa hankkeeseen viikon ajan osana kansalaistoiminnan peruskurssia 1, ja hommasta jäi kaikin puolin hyvä fiilis: NoRan naiset vaikuttivat mukavilta ja Pelastakaa Lapset organisaationa hyvinkin potentiaaliselta tulevaisuuden unelmatyöpaikalta. Törmäsin noralaisiin myöhemmin keväällä Reaktori-tapahtumassa, ja hetken mielijohteesta keksin kysyä harjoittelupaikkaa kesäksi tiesin jo siinä vaiheessa valitsevani orientaatiokseni viestinnän, joten ajattelin verkkonuorisotyön projektista ehkä löytyvän minulle hommaa. Ja sitähän löytyi, joten aloitin työskentelyn heti orientaatiokurssin päätyttyä kesäkuun alussa Täysin toinen tarina on sitten se, miksi naputtelen tätä raporttia vasta nyt. Toisena harjoittelupäivänäni minut esiteltiin PeLan mediakasvatuksen asiantuntijalle, minkä jälkeen olinkin kohta jo väkertämässä työhakemusta aivan sattumalta auki olevaan projektityöhön, joka vaikutti suurin piirtein minulle suunnitellulta. Sattuma johti toiseen, ja aloitin kokopäivätyössä mediakasvatuksen ja verkkonuorisotyön parissa sujuvasti harjoitteluni jälkeen. Kiireinen syksy ja alkuvuosi veivät aikaa opinnoilta varsin tehokkaasti. 1 Olimme mukana suunnittelemassa hankkeelle Facebook-kampanjaa, jonka tuloksena syntyi fb-sivu Olen, vastustan rasismia. Kampanja starttasi kilpailulla, johon osallistuin itsekin ja sattumalta voitin koko roskan.
3 2 Aloitan tämän raportin esittelemällä harjoittelupaikkani ja hankkeen, jossa työskentelin. Sen jälkeen käyn läpi harjoittelujaksoni tavoitteet ja työtehtävät suhteessa suorittamani opintojakson tavoitteisiin. Lopuksi vedän yhteen kokemuksiani ja oppimaani Pelastakaa Lapset Pelastakaa Lapset on perinteikäs kansalaisjärjestö, joka juhlii kuluvana vuonna 90 vuotista taivaltaan. Järjestön perusti aikanaan tasavallan presidentin puoliso Ester Ståhlberg hankkimaan kasvatuskoteja kansalaissodan orvoille. Yhä nykyäänkin Pelastakaa Lapset toimii ensisijaisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten auttamiseksi, ja toiminta on laajentunut monipuoliseksi, moniammatilliseksi ja kansainväliseksi. Pelastakaa Lapset on myös osa kansainvälistä Save the Children International verkostoa, joka on johtava lapsen oikeuksien kattojärjestö maailmalla. ( Kaikkea Pelastakaa Lasten toimintaa ohjaa YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus. Rasisminvastaisessa työssä tärkeimpiä kohtia sopimuksesta ovat siihen sisältyvä yhdenvertaisuusperiaate ja syrjimättömyyden kielto. Työskentelin Pelastakaa Lasten keskustoimistolla, joka sijaitsee Helsingin Käpylässä alun perin lasten kulttuurikeskukseksi rakennetussa Tiukula-talossa. Ihmisten kanssa keskustellessa huomaa usein, miten suppea käsitys monilla on järjestön toiminnasta: usein tunnetaan lastensuojelutyö, lomakotitoiminta ja ehkä kehitysyhteistyöhankkeet, mutta esimerkiksi mediakasvatus- ja nettiturvallisuustyö sekä nuorisotoiminta, jonka alle NoRa-hankekin kuuluu, ovat valitettavan huonosti tunnettuja. Keskustoimisto on jaettu työnkuvan mukaan eri tiimeihin, jotka työskentelevät osin yhdessä ja kokoustavat tarpeen mukaan. NoRa-hanke kuuluu kansalaistiimiin yhdessä muiden nuorisotoimintojen, verkkotyön ja mediakasvatuksen kanssa. Myös paikallisjärjestöjen vapaaehtoistoiminta kuuluu tähän tiimiin.
4 No Racism -hanke NoRa No Racism on Pelastakaa Lapset ry.:n ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen yhteistyöhanke, joka alkoi vuonna Sen rahoittajana on ollut opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tehtävänä on lisätä tietoa nettirasismista, sen tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta. Hankkeessa on kaksi työntekijää, jotka työskentelevät kouluttaen, chateissa keskustellen ja tapahtumia järjestäen rasisminvastaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on saada rasisminvastaisuus luonnolliseksi osaksi verkkonuorisotyötä ja toimintaa. (Kanninen & Markkula 2011, 120.) Hankkeen fokus on sen edetessä muuttunut rasismia kokeneiden nuorten tukemisesta enemmän ammattilaisten kouluttamiseksi, mihin tarkoitukseen myös harjoitteluni suuntautui: työstin viime joulukuussa julkaistua R-sana Kirja rasismista ja siihen puuttumisesta opasta 2. Kirja on tarkoitettu nuorten parissa toimiville ja erityisesti sellaiseen nuorisotyöhön ja toimintaan, jossa käytetään myös verkkoa. Tällä hetkellä (maaliskuussa 2012) hankkeen jatko on epävarmaa mutta mahdollista. 2. Tavoitteet ja tehtävät Sovimme yhdessä NoRa-hankkeen työntekijöiden kanssa minulle kolme laajaa tavoitetta, joiden mukaan harjoittelussani minun tulisi o perehtyä nuorisotyön ammattilaisille kohdennettuun viestintään ja toteuttaa sitä o perehtyä rasisminvastaisen verkkonuorisotyön viestintäkäytäntöihin ja o toteuttaa ja edistää vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä viestinnän keinoin. Työtehtäviksi sovittiin seuraavat: o NoRa-oppaan sisällön tuottaminen/kehittäminen o Ammattilaiskäyttöön tekstin tuottaminen 2 Kirja on luettavissa pdf:nä osoitteessa
5 4 o Facebook-fanisivujen ylläpito o Rasisminvastaiseen nuorisotyöhön perehtyminen Koska NoRa-hankkeen työntekijöistä toinen työskentelee Pelastakaa Lasten toimipisteessä Käpylässä ja toinen Nuorisoasiainkeskuksen tiloissa Kampissa, minulla ei ollut pysyvää työpistettä vaan vuorottelin jommankumman mukana. Tämä oli monella tapaa varsin hyvä ratkaisu: pääsin tutustumaan paitsi hankkeeseen monelta kantilta, myös kahden erilaisen organisaation toimintaan sisältäpäin. Alun perin minun oli tarkoitus työskennellä hankkeessa kesä-, heinä- ja elokuu, mutta saatuani palkkatyötä harjoittelun pituus typistyi kuukaudella. Tämä tarkoitti sitä, että saadakseni vaaditut tunnit täyteen työskentelin myös heinäkuun lähes kokopäiväisesti alun perin heinäkuun oli tarkoitus olla kevyempi, kun työntekijät olivat lomalla. Tosin liukuma harjoittelusta työhön oli pehmeä, ja tein hankkeen hommia silloin tällöin pitkin syksyä muiden työtehtävieni sen salliessa. Harjoitteluni tärkein funktio oli avustaa rasisminvastaisen verkkonuorisotyön oppaan kirjoittamisessa, ja se veikin suurimman osan aikaani. Lisäksi päivitin hankkeen Olen, vastustan rasismia facebooksivua sekä osallistuin muutamaan hankkeeseen liittyvään kokoukseen ja seminaariin sekä talon sisä- että ulkopuolella. Lopullisessa teoksessa omat tekstini ovat sulautuneet muiden kirjoittajien teksteihin niin, että on melkein mahdotonta sanoa, mikä on minun tuottamaani ja mikä muiden. Eniten omaa tekstiäni löytyy kuitenkin kirjan luvuista, joissa käsitellään rasismin kasvualustaa, määrittelyä sekä sanojen merkitystä.
6 5 3. Käytäntö 3.1. Viestintä nuorisotyön ammattilaisille Miten kirjoittaa opasta aiheesta, josta ei tiedä juuri mitään ammattilaisille, joiden alasta on vain kalpea aavistus? No, ainakin paljon perehtymistä se vaati: piti paitsi sisäistää rasisminvastainen diskurssi (mihin palaan tarkemmin seuraavassa luvussa) myös pyrkiä pääsemään samalle aaltopituudelle nuorisotyöntekijöiden kanssa. Kielen merkitys työelämässä on kasvanut valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, ja moni ammatti on tietotyöläistynyt : lähes kaikissa ammateissa on tiedon tuottamiseen, käsittelyyn ja välittämiseen liittyviä tehtäviä. Tyypillisessä jälkimodernin maailman työympäristössä vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä, ja työ on ylipäätään kielellistynyt. Paitsi että kieli on vuorovaikutuksen ja viestinnän väline, se myös tuottaa valtasuhteita. (Johansson jne. 2011, ) Käyttämällä esimerkiksi kohderyhmälle liian haastavaa tai abstraktia terminologiaa tulee
7 6 helposti asettaneeksi itsensä lukijansa yläpuolelle, mikä saattaa aiheuttaa vastarintaa. Paitsi että työ on kielellistynyt, Anja Alasilta (2000) väitti jo vuosikymmen sitten ilmaisumme abstraktiotason nousseen enemmän kuin ihmisten keskimääräiset valmiudet vastaanottaa käsitteellistä kieltä. Alasillan mukaan elämme ja toimimme yhä enemmän näennäistiedon varassa: toistamme toisten tuottamia ilmaisuja ulkomuistista suoraan paperilta tai ruudulta lukien, ymmärtämättä ja sisäistämättä viestin todellista sisältöä. (Alasilta 2000, 281.) Myös nuorisotyöstä olisi varsin houkuttelevaa kirjoittaa lukuisilla sivistyssanoilla kuorrutettua näennäishienoa höpölöpöä, jota ei pystyisi ankkuroimaan konkretiaan edes kirjoittaja itse. Joskus suurten kivisotien aikaan lehdistöopin perusteita opiskellessani meille tolkutettiin, että journalistinen teksti on pyrittävä laatimaan sellaiseksi, että sen ymmärtää suomalaisen peruskoulun oppimäärän läpikäynyt eli siis noin viisitoistavuotias ihminen. Jukka K. Korpelan (2011) mukaan lukijan käsitykset ovat tekstin tärkein mitta: oikeaa on siis sellainen kielenkäyttö, jonka lukijat ymmärtävät mahdollisimman hyvin (cs.tut.fi). Korpela huomauttaa lisäksi, että yleensä paljon kirjoittavat ovat kieliasioissa tavanomaista valveutuneempia ja siten taipuvaisempia käyttämään oletetuille lukijoille vieraita ilmauksia tai muotoiluja. Mutta mitä sitten keskimääräinen Niina Nuorisotyöläinen ymmärtää? Kävimme tästä hankkeen työntekijöiden kanssa useita keskusteluja, sillä tekstin tuottaminen osoittautui välillä yllättävän haasteelliseksi. Olin kuvitellut pääseväni hommassa sikäli helpolla, että olen tottunut kirjoittamaan journalistista ja akateemista tekstiä. En ollut tullut ajatelleeksi, että samat pelisäännöt eivät pätisikään ammattilaisviestinnässä. Rasismia käsittelevässä keskustelussa käytetään usein paljon sivistyssanoja ja erityistermejä, jotka piti joko siivota tekstistä kokonaan pois tai ainakin selittää. Esimerkiksi rodullistamisen käsitteen käytöstä neuvottelimme ja päädyimme jättämään sen pois lopullisesta tekstistä. Kirjan loppuun tuli lisäksi sanahakemisto, jossa olennaisimpia termejä selitettiin.
8 7 Rehellisesti sanottuna tekstin nuorisotyöläistämisessä meinasi palaa pinna useampaankin otteeseen. Jos lehtitekstiä kirjoittaessa pitäisi ajatella viisitoistakesäistä lukijaa, kävi välillä mielessä ohjeita kuunnellessa, että standardinuorisotyöntekijän on pakko olla kymmenvuotias keskittymisongelmainen. Jälkikäteen pohdittuna ongelma oli (taas, vähemmän yllättäen) minussa. Minun on usein hiukkasen hankala (tämä koskee muitakin elämänalueita kuin tekstuaalisia) asettua vastapuolen asemaan, mikäli tämä ei toimi samalla logiikalla tai samaa tahtia kuin minä. Yleensähän kirjoittajilla on taipumus olettaa lukijansa itsensä kanssa samanlaisiksi (cs.tut.fi), ja tämä näkyi omassa tekstintuotossani ei ne nyt oikeasti voi olla noin idiootteja ettei ne tota tajuu tyyppisinä puuskahduksina. Tosiasiassahan sopeutumaton ja mukautumaton idiootti löytyi näppäimistön takaa Rasisminvastaisuus Verkkotyö on erinomainen väline rasisminvastaisessa vaikuttamistyössä, mahdollistaen myös rasismia kohdanneiden verkostoitumisen ja vertaistuen saamisen (Kanninen & Markkula 2011, 121). Omassa työssäni vertaistukiaspekti jäi paitsioon, sillä harjoitteluni ajalle ei esimerkiksi sattunut yhtään rasismiteemaista tukichatia. Myöhemminkin työssäni rasisminvastainen toiminta on keskittynyt lähinnä rasismin torjumiseen syntyperäisten suomalaisten nuorten puheissa, niin chateissa kuin sosiaalisessa mediassa. Julkinen keskusteluilmapiiri suhteessa maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin ylipäätään on viime aikoina koventunut, ja se näkyy myös nuorison nettikäyttäytymisessä. Monia sellaisia asioita ja mielipiteitä, joista ennen oltaisiin vaiettu tai niitä oltaisiin pidetty vähintäänkin epäsopivina, saattaa lausua etenkin netissä omalla nimellään. Jossain määrin internetissä voi katsoa tapahtuneen rasistisen diskurssin suhteen saman ilmiön, mitä Sini Perho (2010) kuvasi väitöskirjassaan joensuulaisista nuorista: rasismi on tavallistettu (Perho 2010, 71-72). Monista röyhkeistäkin ilmauksista tai stereotyyppisistä väittämistä on tullut niin arkipäiväisiä, etteivät monet välttämättä edes kiinnitä niihin huomiota saati kyseenalaista. Tällaisia stereotypioita ovat esimerkiksi faktat raiskaavista somalimiehistä tai varastelevista romaneista.
9 8 Pohtiessani nuorten rasistisia puheita olen törmännyt usein ilmiön vähättelyyn. Tottahan on, että nuoret haluavat provosoida sanoillaan ja teoillaan, mutta rasistisen kielenkäytön typistäminen pelkäksi nuoruuden ohimeneväksi lieveilmiöksi on julmaa rasismia arjessaan kokevia kohtaan. Netissä anonyyminä huuteleminen on lisäksi helppoa, mutta ikävien juttujen kohde saattaa kokea ne aivan yhtä satuttavina kuin netin ulkopuolella. Rasisminvastaisuuden pitäisi olla erottamaton osa kaikkea nuorisotyötä, niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin. Rasismi ja epäkunnioittavat puhetavat eivät ole haitallisia ainoastaan rasismin kohteille, vaan kaikille lapsille ja nuorille heidän taustastaan riippumatta (Keskinen jne. 2009, 19). Yhdenkään nuoren ei tulisi omaksua rasistisia ajatuksia ja puhetapoja, vaan oppia kunnioittamaan kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina yksilöinä. Lisäksi samojen arjen pelisääntöjen pitäisi päteä myös verkossa Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys Ulkoisen vuorovaikutuksen tärkein väline omassa arjessani oli Olen, vastustan rasismia facebooksivu, jolla vuoden 2011 lopussa oli jo pitkälti yli tuhat tykkääjää. Sivun kehittämisestä käytiin paljon keskustelua pitkin kesää, ja hankkeen työntekijät pitivät sitä selvästi tärkeänä työkaluna ja yhteisöllisyyden luojana. Internetissä yleensä ja Facebookissa erityisesti on syntynyt viime aikoina lukuisia erilaisia rasistisia viharyhmiä ja sivuja, joista osasta on tehty jopa poliisitutkinta. Kulttuuristen tekstien voidaan väittää konstruoivan todellisuutta: media muokkaa vahvasti käsityksiämme meistä ja muista (Kupiainen & Sintonen 2008, 39). Tästä näkökulmasta on erityisen tärkeää, että myös sosiaalisessa mediassa rasistisen ja syrjivän diskurssin vastaääni kuuluu. Facebook-sivun päivittäminen saattaa kuulostaa varsin yksinkertaiselta tehtävältä, mutta tosiasiassa sekin vaatii strategian. Olen -sivun kohdalla mietittiin kesän mittaan useita linjanvetoja: kuinka usein sivulle on syytä sisältöä tuottaa, minkälaista sisältöä ja miten vastata palautteeseen. Yleisenä linjana pidimme
10 9 positiivisuutta: rasismista ja syrjinnästä tulee niin paljon kielteistä uutisointia joka tuutista, että pyrimme seulomaan uutisvirrasta juttuja, joissa kerrottiin esimerkiksi onnistuneista kohtaamisista maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välillä tai monikulttuurisista kulttuuriprojekteista arkipäivän rasisminvastaisuudesta. Varsin nopeasti kävi ilmi, että pelkkien uutislinkkien avulla keskustelun herättäminen on haasteellista, vaikka pyrinkin aina liittämään linkkiin jonkin virittävän tai pohjustavan statuksen. Mahdollinen syy löytyy uutisten nopeasta leviämisestä verkon yhteisöissä: sama uutinen on saattanut kiertää kymmenet sivut ennen omaa linkittämistäni, eivätkä ihmiset ymmärrettävästi jaksa käydä samaa keskustelua useissa eri paikoissa. Uutislinkit saivatkin osakseen yleensä vain tykkäyksiä sekä jonkin verran eteenpäinjakoja. Positiivisinta palautetta saivatkin uniikit kertomukset, joita poimin esimerkiksi rasismia kohdanneiden ja siihen puuttuneiden kavereideni seiniltä. Noin ylipäätään tosielämän tilanteet tuntuivat kiinnostavan sivun tilaajia. Nuoret yhdistävät usein rasisminvastaisuuden verkossa pelkkään sensuuriin, rasististen kuvien ja symboleiden poistoon (Kanninen & Markkula 2011, 120). Facebook-sivun ylläpidossa sensuurikysymyksiin törmäsi aina silloin tällöin. Sensuurilla pystytään kuitenkin puuttumaan vain kaikkein räikeimpiin rasismin ilmentymiin, eikä toisaalta ole edes järkevää poistaa esimerkiksi rasistista kuvaa ellei ensin käydä keskustelua poistoon johtaneista syistä (emt., 121). Jos sivulle tuli rasistista kommentointia, pyrin yleensä ensin vastaamaan siihen asiallisesti ja kyseenalaistamaan kommentoijan väitteet. Poistin ainoastaan alaarvoisimmat ja törkeimmät jutut. Noin ylipäätään rasistisia väitteitä kohdatessaan vaikeneminen ei ole hyvästä, sillä samalla tulee tavallaan hyväksyneeksi väittämät hiljaisesti. Tarmokas kyseenalaistaminen ja väitteiden taustalla olevien väärien stereotypioiden esiin nostaminen toimii parhaimmillaan keskustelun herättäjänä, joka saattaa nostaa esille myös rasismin vastaäänen yhteisöstä (emt., 120). Toisaalta, vaikka sananvapaus pätee myös verkossa, se ei pakota yhteisön edustajaa säilyttämään hallitsemallaan sivulla sopimattomaksi katsomaansa materiaalia (Aalto jne. 2009, 102).
11 10 Organisaatioiden sosiaalisen median viestinnässä työntekijä edustaa näkyvästi omaa taustayhteisöään (Timonen 2011, 151). NoRa-hankkeen FB-viestinnässä tämä oli erityisen huomionarvoista, sillä en luonnollisestikaan postannut statuksia ja linkkejä omalla nimelläni vaan sivun nimellä. Sivun tilaaja ei siis pystynyt mistään päättelemään, kuka sivua kulloinkin päivittää. Tämä vaati kaiken henkilökohtaisen siivoamista sisällöntuotannosta: aina kun sanoin jotain, sen sanoi NoRa-hanke ja sen kautta Pelastakaa Lapset. Muutamaan otteeseen kysyin hankkeen kokeneemmilta työntekijöiltä neuvoa, miten toimia hankalassa tilanteessa ja sitten sorvasimme ratkaisun yhdessä. 4. Lopuksi Mitä sitten opin harjoittelussani? Tällä hetkellä tuntuu, että tulevaisuuden kannalta tärkeintä oli julkaistavan tekstin yhdessä tuottaminen. Olen tottunut työstämään tekstejäni alusta loppuun asti yksin, joten tiimilähtöinen työskentelytapa myös kirjoittamisessa oli minulle aivan uutta ja haasteellista. Sain jatkuvasti palautetta omasta työstäni, mikä oli myös erittäin opettavaista ja sain myös antaa palautetta muille. Lisäksi opin (viimeinkin) viittaamaan lähteisiin oikein, mitä en näemmä 11 vuotisten korkeakouluopintojeni aikana ollut onnistunut kunnolla sisäistämään. Facebook-sivun päivittämisen myötä tulin miettineeksi paljon sosiaalisen median yhteisöllistä luonnetta sekä sen viestinnällisiä mahdollisuuksia. Päivittäminen oli myös tervettä vastapainoa pelkälle kirjoitustyölle, ja samalla tulin tutustuneeksi laajalti ihmisten näkemyksiin rasisminvastaisuudesta ja rasisminvastaisen työn merkityksestä. Harjoitteluni ei ollut mitenkään tyypillinen viestintä- ja mediakasvatusharjoittelu. Kuitenkin itse koin, että juuri tällaisesta melko spesifiin viestintään keskittyvästä harjoittelusta kansalaisjärjestössä oli minulle eniten hyötyä. Toivon työskenteleväni tulevaisuudessa järjestökentällä (verkko)viestinnän ja/tai mediakasvatuksen parissa, joten tämä pätkä oli ensiarvoisen tärkeä. Harjoittelu vahvisti ja selkeytti ammatillista orientaatiotani.
12 11 Lähteet Alasilta, Anja (2000): Verkkoajan viestintä. Tulkinta, ilmaisu, vuorovaikutus. Helsinki, Kauppakaari. Johansson, Marjut & Nuolijärvi, Pirkko & Pyykkö, Riitta (toim.) (2011): Kieli työssä. Asiantuntijatyön kielelliset käytännöt. Helsinki, SKS. Kanninen, Satu & Markkula, Heli (2011): Mitä on rasisminvastaisuus verkossa? Teoksessa Merikivi, Jani & Timonen, Päivi & Tuuttila, Leena (toim.) (2011): Sähköä ilmassa. Näkökulmia verkkoperustaiseen nuorisotyöhön. Helsinki, Nuorisotutkimusverkosto. S Keskinen, Suvi & Rastas, Anna & Tuori, Saila (toim.) (2009): En ole rasisti, mutta Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Tampere, Vastapaino. Merikivi, Jani & Timonen, Päivi & Tuuttila, Leena (toim.) (2011): Sähköä ilmassa. Näkökulmia verkkoperustaiseen nuorisotyöhön. Helsinki, Nuorisotutkimusverkosto. Timonen, Päivi (2011): Sosiaalisen median hyödyntäminen nuorisotyön ulkoisessa viestinnässä. Teoksessa Merikivi, Jani & Timonen, Päivi & Tuuttila, Leena (toim.) (2011): Sähköä ilmassa. Näkökulmia verkkoperustaiseen nuorisotyöhön. Helsinki, Nuorisotutkimusverkosto. S Viitattu Viitattu
METELIÄ. Rasismista ja siihen puuttumisesta
METELIÄ. Rasismista ja siihen puuttumisesta - Verkko ja rasismivastainen työ nuorten parissa Heli Markkula Projektisuunnittelija, VTM Pelastakaa Lapset 10.11.2011 Verkostotapaaminen nuorisotyön monikulttuurisuudesta
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE
VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet
Lisätiedot- rasisminvastaisuus ja nuorisotyö. Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi
Maailmaan mahtuu - rasisminvastaisuus ja nuorisotyö Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto k leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi Rasisminvastaisuus yhteiskunnan muutoksen voimana Nuorisotyön kielioppi: hiljainen
LisätiedotTarkoituksenani oli pitää varhaiskasvatuskerholaisten kanssa kieliviikko. Olin suunnitellut toimintaa kolmelle kerho kerralle, mutta
Kehittämistehtävä: Kieliviikko varhaiskasvatuskerhossa Tarkoituksenani oli pitää varhaiskasvatuskerholaisten kanssa kieliviikko. Olin suunnitellut toimintaa kolmelle kerho kerralle, mutta Sitten tuli mutkia
LisätiedotKieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö
Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotLapset netissä Opas vanhemmille. Yhteistyössä
Lapset netissä Opas vanhemmille Yhteistyössä Kukaan ei ole digitaitoinen syntyessään Lapset ottavat nopeasti uusia teknologioita haltuun. He ovat syntyneet kännykkä kädessä ja siksi heitä usein kutsutaan
LisätiedotTiedotejakelun trendit 2014!
Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden
LisätiedotMonipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä
Monipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto 11.3.2010 31.3.2010 www.nuorisokanuuna.fi
LisätiedotMinkälainen on rasisminvastainen työote?
Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle
LisätiedotSosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä
Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotViesti kulkee! Aikku Eskelinen, Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto. Kuva:
Viesti kulkee! Viestinnällä luodaan vetovoimaa, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta, rekrytoidaan, motivoidaan, palkitaan, markkinoidaan ja hoidetaan yhteisöä sisäisesti. - Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto
LisätiedotVälineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1
Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora
LisätiedotSosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä
Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,
LisätiedotNUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008
NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.
LisätiedotJärjestöjen viestintävastaavien perehdytys
Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä
Oppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä Lehtori Sanna Ruhalahti, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Oppimisen arviointi Tavoite on, että opiskelija tietää, mitä osaa ja mitä hänen on vielä
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotLounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /
Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotTOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN
TOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Julkaisuvuosi 2015 www.epliitto.fi 1. YLEISOHJEET... 3 2. ESIINNY OMANA ITSENÄSI... 3 3. HENKILÖKOHTAISEN MIELIPITEEN ILMAISEMINEN...
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotViestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin
Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotMonikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke
Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä
LisätiedotDigihaaste hanke. Rahoittaja Etelä-Suomen AVI Hanke alkanut Hankekoordinaattori Jari Karjalainen
Digihaaste hanke Rahoittaja Etelä-Suomen AVI Hanke alkanut 1.9.2017 Hankekoordinaattori Jari Karjalainen Hanke toimii ympäri Lahden nuorisopalveluiden organisaatiota, sijaitsee Itäisellä alueella Hanke
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotNetiketti. Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi
Netiketti Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi Netti Netti on aivan yhtä oikeaa elämää kuin muukin maailma Samat käytössäännöt kuin netin ulkopuolellakin ovat voimassa Ruma
LisätiedotLuottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää
Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu
LisätiedotNettikasvattajan. käsikirja
Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotVinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:
Vinkkejä kirjoittamiseen Kultaiset säännöt: 1. Lue tehtävä huolellisesti. 2. Mieti, mitä kirjoitat (viesti, sähköposti, mielipide, valitus, anomus, hakemus, ilmoitus, tiedotus, luvan anominen, kutsu, kirje).
LisätiedotFinnish ONL attainment descriptors
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.
LisätiedotMillainen on hyvä työhakemus?
TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän
LisätiedotÄänestä ehdokasta, joka
Yhtäkään lasta ei jätetä kuntavaaleissa 2017 Sinä voit kuntalaisena vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin! Ovatko kuntapäättäjät aidosti lasten ja lapsiperheiden asialla? Varmista, että ehdokkaasi
LisätiedotMielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011
Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotFacebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut
Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotJOHTAJAN ILO JA TUSKA
Olavi Toivola JOHTAJAN ILO JA TUSKA KOKEMUS OPETTAA Talentum Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittaja Kansi: Lapine Oy Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1461-9 Kariston Kirjapaino Oy Hämeenlinna
LisätiedotCV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä
CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma ssa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta. Ohjelma yhdistää kolmen oppiaineen opintoja, ja se
Lisätiedotviestintä2020! koulutus vuorovaikutus keskustelu some media sanomamme työyhteisö 2o2o
SUOMEN EV.LUT. KIRKKOπ koulutus vuorovaikutus keskustelu some viestintä2020! media sanomamme työyhteisö 2o2o Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintäohjelma vuoteen 2020 Viestinnän kivijalka on kirkon
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotHautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013
Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi
LisätiedotOnnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund
Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä
LisätiedotPaneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen
Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola
Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli
LisätiedotTERVEYDEN- EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHALLA TOIMIVA HANKE
1.1.2019-31.10.2021 Nuorten huumeidenkäytön ehkäisemiseen tähtäävä hanke Päijät-Hämeessä, Iitissä, Myrskylässä ja Pukkilassa. Hanketta hallinnoi Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos ja osatoteuttajana
LisätiedotMonitoimitiloissa työskentelevien verkostotapaaminen Oulu
Monitoimitiloissa työskentelevien verkostotapaaminen 22.-23.1.2019 Oulu 24.1.2019 www.nuorisokanuuna.fi 1 24.1.2019 www.nuorisokanuuna.fi 2 Aiheet joista toivotaan keskustelua 1. Yhteistyön haasteet ja
LisätiedotNÄIN TEEN PERUKIRJAN. Pertti Puronen
NÄIN TEEN PERUKIRJAN Pertti Puronen TALENTUM HELSINKI 2013 5., uudistettu painos Talentum Media Oy ja Pertti Puronen ISBN 978-952-14-2093-1 ISBN 978-952-14-2137-2 (sähkökirja) Kansi ja taitto: Lapine Oy
LisätiedotLASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA
LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA Pelastakaa Lapset selvitti lasten kaupallista seksuaalista riistoa
LisätiedotSosiaalinen media Lions-toiminnassa
Sosiaalinen media Lions-toiminnassa SuurPNAT Porvoo 22.3.2012 Thorleif Johansson Sosiaalisessa mediassa käyttäjät tuottavat pääosan sisällöstä. Blogit Muu Kotisivut YouTube Skype Facebook Twitter Mikä
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotNOSTOJA NUORISOTYÖSTÄ KOULUSSA (Nuorisotyö koulussa vrt. koulunuorisotyö) Lounais-Suomen nuorisotyön päivät
17.9.2018 www.nuorisokanuuna.fi 1 NOSTOJA NUORISOTYÖSTÄ KOULUSSA (Nuorisotyö koulussa vrt. koulunuorisotyö) Lounais-Suomen nuorisotyön päivät 6. - 7.9.2018 050 383 6453, suvi.lappalainen@lahti.fi 17.9.2018
LisätiedotAino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotPakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela
Pakolaisten mielenterveyden tukeminen PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela 11.10.2018 Satu Jokela 1 Ulkomaalaistaustaiset ovat moninainen ryhmä ja harvat ilmiöt voi yleistää kaikkiin emn.fi Kuva: Euroopan
LisätiedotSOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo
SIVU 1 SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA 3. Päivä / Kirsi Mikkola Koulutuspäivän tavoite Osallistuja ymmärtää sosiaalisen median
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotOppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014
Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotSosiaalinen media vuorovaikutuksen kanavana
Sosiaalinen media vuorovaikutuksen kanavana Heikki Mäntymäki viestintäpäällikkö Helsingin kaupunkiympäristön toimiala #Kaupunkisome: kuplia vai kansanvaltaa? 15.1.2018 Helsingin yliopiston Tiedekulma Tämä
LisätiedotSisällön tuotanto -verkkojakso Jyväskylän yliopisto
Sisällön tuotanto -verkkojakso 15.11. - 12.12.2004 Jyväskylän yliopisto Sisällön tuotanto-verkkojakson tavoite antaa valmiuksia sisällön tuotantoon liittyvien moninaisten kysymysten pohtimiseen ja käsittelyyn
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotEmilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja
Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa
LisätiedotPietarin matka. - Sinella Saario -
Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta
LisätiedotGlobaali muuttoliike ja nuoruus
Globaali muuttoliike ja nuoruus tt Yhteiset lapsemme -seminaari Monikulttuuriset nuoret Euroopassa 9.11.2017 Leena Suurpää MAAILMALLA Globaali muuttoliike nuorisoliikkeenä Nuorten määrä maapallolla on
LisätiedotVerkkoviestintäkartoitus
Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/
LisätiedotNuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen
Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotVerkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa
Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
LisätiedotSairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen
Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotNuorten ammatillinen verkkoauttaminen
Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi
LisätiedotHarjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012
Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään
LisätiedotAuditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011
Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
Lisätiedottyövälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä
Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotNuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria
Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen
LisätiedotSomevinkkejä seurakuntavaalien ehdokkaille Eija Harju, Espoon seurakunnat, viestintäpalvelut
Somevinkkejä seurakuntavaalien ehdokkaille 16.9.2014 Eija Harju, Espoon seurakunnat, viestintäpalvelut Some on vuorovaikutusta Kuuntelemista, oppimista ja jakamista Keskusteleva äänensävy Viestitään samanaikaisesti
LisätiedotTyöelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?
Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja
LisätiedotVirpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA
Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)
LisätiedotAjatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
LisätiedotTurvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY
Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta
Lisätiedot