lapselle Koululaiset Kunnon Huoneella Taitoja teineille Murussa ja tanssipajassa PoKesta apua aistiyliherkkyyteen Jäsenlehti

Transkriptio

1 Mahdollisuus lapselle Koululaiset Kunnon Huoneella Jäsenlehti Taitoja teineille Murussa ja tanssipajassa PoKesta apua aistiyliherkkyyteen mahdollisuuslapselle.com

2 Pääkirjoitus Toiminnanjohtaja Eija Nurkki Sisältö Säästöt vastaan inhimillisyys 2 Pääkirjoitus Puhelimeni soi illalla. Hätääntynyt äiti kyselee lasta, joka on ollut jumppaamassa Kunnon Huoneen ryhmässä, eikä häntä ole kuulunut kotiin. Selviää, että tilattu taksikyyti ei koskaan ole saapunut perille ja on jouduttu tilaamaan uusi taksi. Seuraavana iltana huomataan, että alkavasta jumpparyhmästä puuttuu syvästi autistinen osallistuja. Ohjaajat löytävät hänet aulatilasta, johon taksikuski on hänet yksin jättänyt. Onneksi tällä kertaa kekseliäs kaveri ei saanut päähänsä lähteä takaisin ulos. Kuinkahan kauan olisi kestänyt, ennen kuin se olisi huomattu? Pakkasta ulkona oli noin 5 astetta. Vastaavat tarinat ovat varjostaneet alkanutta toimintakauttamme. Tilojamme käyttää viikoittain lähes 150 lasta ja nuorta, joista iso osa käyttää järjestettyjä taksipalveluita. Kuulin tarinan eräästä sairaanhoitopiiristä, jossa neuvokas sairaanhoitaja huomasi, että samalta suunnalta tulevia asiakkaita kulki päivittäin kukin omilla takseillaan. Sairaalassa muutettiin aikatauluja niin, että kaikki samalta suunnalta tulevat potilaat hoidettiin samana päivänä. Tämä tietysti vaati sairaalalta hieman työtä aikatauluttaa ihmisten hoidot asuinpaikan mukaan, mutta tämän oivalluksen myötä säästettiin euroa ja voisin kuvitella, että saatiin aikaan myös inhimillistä hyvää, kun lähialueen asukkaat tutustuivat matkojen aikana ja ehkä löysivät itselleen uuden vertaistukikaverin. Tarina, jossa säästöt ja inhimillisyys kulkevat kauniisti käsi kädessä. Vammaispalvelulain 8 pykälän mukaisesti kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut määrärahoista riippumatta, koska kuljetuspalvelu on subjektiivinen oikeus. Kelan uuden ohjeistuksen mukaan Kelan korvaamat taksipalvelut pitää tilata omasta tilausnumerosta. Kela pyrkii järjestelyllä lisäämään kuljetusten yhdistelyä, ehkäpä innostuneena ylläolevan tarinan opetuksesta. Taksiliitto puolestaan toteaa, että vammaisten kuljetus tapahtuu ovelta ovelle ja henkilökohtainen auttaja on aina paikalla. Kaupunkien ohjeistuksissa todetaan, että kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää vaikeavammaisten tasa-arvoa ja toimintamahdollisuuksia järjestämällä heille liikkumismahdollisuuksia samoin edellytyksin kuin joukkoliikennettä käyttäville. Vallitseva käytäntö on karulla tavalla osoittanut, etteivät yllämainitut palvelulupaukset täyty. Inhimillisyys on kaukana, jos minkään syyn takia vammainen lapsi jää joko noutamatta tai jätetään yksin, ilmoittamatta kenellekään, että lapsi on saapunut. Puhumattakaan siitä, minkälaista tasa-arvoa tai toimintamahdollisuuksia edistää se, että lapsen tunnin harrastusajasta puolet kuluu taksikyydin selvittämiseen. Yrittäjätaustani vuoksi kannatan lämpimästi kaikenlaisia säästöjä silloin, kun niillä oikeasti tehostetaan ja parannetaan toimintaa, mutta nyt seuraan erittäin huolestuneena nykyistä kuljetuskäytäntöä ja pyydänkin kaikkien 3 Uomarinteen koulun ryhmä Kunnon Huoneella 5 Erityisherkkyys ja kehityksellinen aistiyliherkkyys 8 Taitoja teineille oman elämän hallintaan projektin kuulumisia 9 Taitoja teineille tanssipajassa 10 Kevään ja kesän tapahtumia 11 Vuosikokouskutsu taksilla liikkuvien lasten vanhempia seuraamaan tilannetta. Varmistakaa, että taksikuljettaja tietää tuovansa lasta nimenomaan Mahdollisuus lapselle yhdistyksen tiloihin ja painottakaa, ettei lasta missään olosuhteissa saa jättää yksin, vaan hänet on ehdottomasti saatettava yhdistyksen henkilökunnan luo. Mikäli huomaatte puutteita kuljetuksissa, ottakaa yhteyttä paitsi taksifirmaan, myös kyydin maksajaan. Myös me yhdistyksellä seuraamme tilannetta ja ilmoitamme osaltamme kaikki laiminlyönnit. Pidetään yhdessä huolta, että säästöistä huolimatta voimme olla varmoja siitä, että se kaikkein arvokkain on turvassa ja saa saman inhimillisen kohtelun kuin terveet ikätoverinsa. Se on lastemme oikeus. Valoisaa kevään odotusta jokaiseen kotiin Eija Nurkki Toiminnanjohtaja Mahdollisuus lapselle 2 Jäsenlehti

3 TOI-luokka Kunnon Huoneella Uomarinteen koulun ryhmä Kunnon Huoneella Keitä ja mistä olette ja millainen on ryhmänne? Olemme Vantaalta Uomarinteen koululta TOI- luokan oppilaat. Meidän ryhmässä on Cara, Samia ja Mohamed, me olemme 13-vuotiaita. Lisäksi ryhmäämme kuuluu 10-vuotias Huseen. Olemme kehitysvammaisia nuoria. Opettajamme lisäksi luokassamme on yksi avustaja jokaista lasta kohden. Kuinka löysitte Kunnon Huoneen ja kuinka kauan olette käyneet? Ryhmämme aikuiset tiesivät Kunnon Huoneesta jo entuudestaan kun se oli Majalla. Olemme silloin olleet ensimmäistä kertaa Kunnon Huoneella tämän saman luokan kanssa, yli kolme vuotta sitten. Joulukuussa 2014 aloitimme kuntosaliharjoittelumme ja kaiken kaikkiaan käymme yhteensä kahdeksan kertaa. Mitä hyötyä käynnit ovat ryhmällenne tuoneet, niin avustajille kuin lapsille? Vaikka liikummekin muutoin paljon, Kunnon Huoneella käynti tarjoaa erilaista liikuntaa ryhmällemme, jollaista ei ole muualla tarjolla. Lisäksi Kunnon Huoneella on ryhmämme saanut ohjausta kuntosalilaitteiden käyttöön. Kuntosalikäynnit tarjoavat niin lapsille kuin aikuisillekin hieman vaihtelua ryhmämme liikkumiseen sekä koulupäiviin. Olemme nauttineet kuntosalikäynneistämme ja aikuisistakin on ollut mukava huomata kuinka opimme ja nautimme harjoittelusta. Me harjoittelemme myös arjenhallintataitoja, liikkumista koulun ulkopuolella ja matkustamista julkisilla kulkuneuvoilla. Mahdollisuus lapselle 3 Jäsenlehti

4 Teillä on mukana ipadit miksi? Me olemme juuri saaneet luokallemme ipadit, joihin olemme tehneet henkilökohtaiset kuntosaliohjelmat meille kaikille. Meistä on otettu kuvat eri kuntosalilaitteilla ja yhdessä aikuisen kanssa voimme katsoa kuinka kuntosaliohjelma etenee; mitä teen ensin ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Harjoittelun päätteeksi käymme aikuisen kanssa läpi kuvitetun kuntosaliohjelman ipadiltä. Kuinka tärkeänä pidätte tällaista toimintaa/mahdollisuutta harrastaa? Meille tämä harrastaminen on hyvin tärkeää. Tasoisellemme ryhmälle on hyvin vähän tarjolla ohjattua liikuntaa. Toiveenahan olisi, että meille kaikille löytyisi mieluinen harrastus. Oletteko saaneet palautetta vanhemmilta minkälaista? Vanhempamme ovat olleet tyytyväisiä ja osallistuvat yhteen kuntosalikäyntiimme. Jatkatteko käyntejä? Mahdollisesti syyslukukaudella jatkamme kuntosaliharjoittelua. Suositteletteko ja kenelle erityisesti? Ilman muuta suosittelemme Kunnon Huoneella käyntejä muillekin erityisryhmille. Mitä muuta liikuntaa harrastatte? Syys- ja kevätlukukaudella me uimme. Syyslukukaudella meillä on lisäksi Vantaan kaupungin järjestämä uimakoulu. Talvisin luistelemme jäähallissa sekä viereisellä ulkokentällä, hiihdämme, kävelemme ja pulkkailemme. Keväällä kävelemme, pyöräilemme ja leikimme koulumme pihalla sekä läheisissä leikkipuistoissa. Keväällä ja syksyllä käymme tutulla hevostallilla ratsastamassa. Uomarinteen koulun ryhmää ohjaa Kunnon Huoneen fysioterapeutti Teemu Luodekari. Ryhmän kevään 2015 käynnit mahdollistavat myös se, että osan käyntimaksuista yhdistys kattaa lahjoitusvaroista. Kuvat: ryhmä, Huseen, Cara Mahdollisuus lapselle 4 Jäsenlehti

5 PoKesta apua Aistiyliherkkyys Erityisherkkyys ja kehityksellinen aistiyliherkkyys Aivoihin tulvii joka sekunti miljoonia aistiärsykkeitä, joista pitäisi valikoitua ne ärsykkeet, jotka ovat yksilön kannalta merkityksellisiä ja tärkeitä. Ärsykkeistä tekevät merkityksellisiä toiminnan tavoitteet, muistissa olevat tiedot sekä kunkin henkilön persoonalliset halut ja tarpeet. Aina ärsykkeiden valikoiminen ja karsinta ei kuitenkaan onnistu. Erityisherkät henkilöt Käsitteen erityisherkkä (highly sensitive person) on kehittänyt psykologian tohtori ja psykoterapeutti Elaine N. Aron 1990-luvulla. Hänen mukaansa kyseessä on ihmistyyppi, joiden hermostolla on muun muassa synnynnäinen ominaisuus reagoida tavanomaista voimakkaammin ja tunnepitoisemmin heikkoihin aistiärsykkeisiin. Tämä ominaisuus on noin 20 %:lla väestöstä ja siihen liittyy rikas sisäinen maailma sekä voimakas eläytymis- ja luomiskyky. Erityisherkkyys on yhdistetty latenttiin inhibitioon, joka on yleisesti eläinkunnassa esiintyvä ilmiö. Se tarkoittaa sitä, että aistiärsykkeet tai tapahtumat, joihin ei ole liittynyt palkkiota tai rankaisua, eivät painu muistiin, eikä niihin jatkossa kiinnitetä huomiota. Mikäli yksilöllä on matala latentti inhibitio, hän imuroi kirjaimellisesti aivoihinsa kaikki mahdolliset ympäristöärsykkeet, mikä johtaa nopeasti aivojen ylikuormitustilaan ja väsymykseen. Vaikka erityisherkkä henkilö reagoi tavallista herkemmin ja voimakkaammin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin, niin häntä ei saa rinnastaa niihin henkilöihin, joilla on aistitiedon käsittelyhäiriö, korostaa Aron. Latenttia inhibitiota säätelee dopamiini-niminen välittäjäaine, jota tietyistä geenimuunnoksista johtuen saattaa olla erityisherkällä henkilöllä liian vähän. Dopamiini on myös mukana vaikuttamassa yksilön kipuherkkyyteen, jolloin aivojen kipualueiden liian vähäinen dopamiini-pitoisuus voimistaa kivun epämiellyttävyyttä, mutta ei sitä, kuinka kovaksi kipu koetaan. Aronin mukaan erityisherkkyys ei kuitenkaan ole sairaus tai diagnoosi, vaan luonteenpiirre. Näin ollen se eroaa monella ratkaisevalla tavalla kehityksellisestä aistiyliherkkyydestä, jonka taustalla ovat monet aivojen kehityksessä tapahtuneet virheet ja niistä aiheuttavat häiriöt aivojen rakenteessa, kemiassa sekä toiminnassa. Tosin kehitykselliseen aistiyliherkkyyteen voi liittyä erityisherkkä persoonallisuuskin, joka ilmiö on havaittu eräillä Asperger-henkilöillä. Mahdollisuus lapselle 5 Jäsenlehti

6 PoKesta apua Aistiyliherkkyys Kehityksellinen aistiyliherkkyys Aistiyliherkkyys tarkoittaa käytössä olevan määritelmän mukaan sitä, että lapsi, nuori tai aikuinen reagoi voimakkaasti sellaisiin aistiärsykkeisiin, joihin ei normaalisti kiinnitetä huomiota. Tällainen ylireagointi häiritsee päivittäistä elämää ja tuottaa pelon, ahdistuksen sekä stressin tunteita. Monesti tavanomaiset aistiärsykkeet, kuten vaatteiden kosketus, kynsien tai hiusten leikkaaminen, tai tietyn taajuiset äänet, tuottavat ylireagoinnin yhteydessä kipua. Aistiyliherkkyyden taustalla on todennäköisesti monia eri mekanismeja, jotka voivat olla eri ihmisillä erilaisia. Eräs yhteinen tekijä näyttää kuitenkin olevan aivohermosolujen aktivoitumisen ja toiminnan vaimentumisen välinen epätasapaino. Toisin sanoen aistiyliherkän henkilön aivot joutuvat helposti yliviritystilaan, koska niistä puuttuu toimintaa säätelevää ja vaimentavaa välittäjäainetta eli Gamma-Amino-Voihappoa (engl. GABA), jota kutsutaan aivojen omaksi diapamiksi. Tämä johtuu perinnöllisistä virheistä, jotka häiritsevät sikiökautista aivojen kehitystä. Samainen välittäjäaine on vaikuttamassa myös siihen, kuinka moni niistä jokaisen sekunnin aikana aivoihin aistien kautta tulvivista miljoonista aistiärsykkeistä, pääsee vaikuttamaan aivojen toimintaan ja käyttäytymiseen. Erityislapset Erityislasten ja -nuorten aivot kypsyvät myös tavanomaista hitaammin, jolloin aistiärsykkeiden käsittely tapahtuu nopeasti ja ilman säätelyä, mikä ei näytä olevan tilanne erityisherkkyydessä. Mikäli aistiärsyke koetaan epämiellyttäväksi tai se herättää voimakkaita inhon tunteita, niin erityislasten aivoissa voi käynnistyä oppimiskierre, joka johtaa kyseisenlaisten ärsykkeiden välttämiseen. Lopputuloksena voi olla varsin hankala lapsi, joka vastustaa vaatteiden päälle pukemista, tiettyjen ruokien syömistä tai hampaiden pesua. Tällaisissa tapauksissa olisi tärkeää saada haitallinen oppimiskierre katkaistua sekä yrittää vaikuttaa aivojen estäviin välittäjäaineisiin, ja näin ollen ärsykkeisiin tottumiseen. Koska aivot ovat pienillä, 2-3-vuotiailla lapsilla huomattavan muuntautumiskykyiset, niin niiden toimintaan, ja jopa rakenteeseen on helpompi vaikuttaa, kuin esimerkiksi 6-vuotiaiden lasten aivoihin. Tosin aivojen muuntautumiskyky on elinikäinen ominaisuus, joka korostuu jälleen murrosiässä. Tehokkaita tapoja lisätä aivojen diapami -pitoisuuksia ovat hieronnat ja niiden yhteydessä kuultu musiikki, laulu tai puhe, sekä fyysinen aktiivisuus. Liikkuminen on olennaisen tärkeää aivojen rakenteelliselle sekä kemialliselle kehitykselle. Onkin yleisesti hyväksytty tosiasia, että mieli ja tiedonkäsittelytai- Kevään 2015 PoKe-klinikat Huhtikuu la Toukokuu pe dot kehittyvät kehollisten kokemusten pohjalta. Mikäli lapsi ei pysty liikkumaan omin avuin, niin eri kehonosien liikuttelu ja niiden näkeminen, auttavat myös aivoja kehittymään. PoKe-klinikka Vaikka erityisherkkyyteen näyttää liittyvän samankaltaisia piirteitä, kuin kehitykselliseen aistiyliherkkyyteen, niin nämä kaksi käyttäytymiseen vaikuttavaa ilmenemää ovat taustoiltaan hyvin erilaiset. Ensin mainittu on persoonallisuuspiirre, jälkimmäinen puolestaan aiheutuu aivojen kehityshäiriöistä. PoKe-kuntoutuksen lähtökohtana on eri aistitoimintoihin vaikuttavat sensoriset harjoitteet, joiden kautta pyritään normalisoimaan aistitoimintoja ja vahvistetaan lapsen aistinvaraista itsensä tiedostamista, jolla on vaikutusta hänen kokonaiskehitykseensä ja toimintakykyynsä. Marita Sandström neurofysiologi PoKe-klinikka Mahdollisuus lapselle 6 Jäsenlehti

7 Mahdollisuus lapselle ry etsii vapaaehtoisia mukaan toimintaansa Onko sinulla tahto tehdä hyvää, mutta et oikein tiedä mihin ottaisit yhteyttä tai onko aikaa sittenkään riittävästi? Meille pienikin panos on tervetullut. Voit lahjoittaa aikaasi vaikka vain kaksi tuntia vuodessa paistamalla piparit joulujuhlaamme tai tulla viikoittain säännöllisesti johonkin ryhmäämme apu-aikuiseksi. Toimintamme painottuu ilta-aikaan. Järjestämme uusille vapaaehtoisille tiedotus- ja keskustelutilaisuuden maanantaina klo Kerromme tuolloin tarkemmin toiminnastamme ja siitä millaisia lapsia ja nuoria toiminnassamme on mukana. Voit itse kertoa tuolloin kuinka usein haluaisit olla käytettävissä. Sinulla ei tarvitse olla kuntoutus- tai liikunta-alaan liittyvää koulutusta tai kokemusta, vaan riittää että olet kiinnostunut kohtaamaan uusia ihmisiä. Toivomme kuitenkin että olet vähintään 18 vuotias. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: tai Vapaaehtoistyö antaa itsellekin paljon iloa. Kuvassa 52weeksofDeliciousness -ruokablogin Anne. Yhteystiedot: Eija Nurkki, toiminnanjohtaja puh: Toimisto: puh: Kunnon Huone ja fysioterapia Teemu Luodekari, Susan Nordström puh: Taitoja teineille oman elämän hallintaan projekti ja toimintaterapia puh: Emmi Bergman puh: Nadja Ristaniemi Sähköpostit muodossa Mahdollisuus lapselle 7 Jäsenlehti

8 Projekti Taitoja teineille Taitoja teineille oman elämän hallintaan projektin kuulumisia Taitoja teineille projektin päätavoitteena ovat erityisnuorten yksinäisyyden vähentäminen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen. Tavoitteet ovat nousseet suoraan perheiden tutustumiskäynnillä esiin tuomista huolenaiheista. Projektiin on tammikuun 2015 loppuun mennessä hakenut noin 45 perhettä. Kysyntä on yllättänyt kaikki. Selkeästi tämän kaltaista toimintaa ei muualla pääkaupunkiseudulla ole tarjolla mutta tarve on suuri. Tänä keväänä Taitoja teineille projektissa toimii yhteensä 3 säännöllistä ryhmää joihin kuhunkin on valittu noin 4-6 toimintakyvyltään samankaltaista ja samanikäistä nuorta. Avoimia iltoja ja retkiä järjestetään vähintään kerran kuussa. Projekti tekee tiivistä yhteistyötä Metropolian toimintaterapian koulutusohjelman kanssa ja opiskelijat ovat tärkeä lisäresurssi ryhmien ohjaajina. Murun versot Taitoja teineille projektin kummina on alusta asti vaikuttanut kokki Henri Alén ja koko ravintola Murun väki. Viime vuonna taitavat teinit perustivat toukokuun ravintolapäivän yhteydessä oman pop up -ravintolan Henri Alénin ohjauksella. Päivä oli kaikin puolin menestys ja varmasti monen nuoren mieleen jäi kytemään idea työstä ravintola-alalla. Tänä vuonna Murun kummit tarjoavat seitsemälle Taitoja teineille -projektin nuorelle mahdollisuuden kokeilla työskentelyä ihan oikeassa ravintolassa; Murussa. Nuoret kävivät harjoittelemassa kokkailua ja tarjoilemista jo marraskuussa Samuil Angelovin, Timo Linnamäen, Henna Merisalon ja Henri Alénin johdolla. Nuoret jaksoivat hienosti pitkän päivän innokkaasti uusia asioita harjoi- tellen ja iloisin mielin työskennellen. Päivällinen valmistettiin ja tarjoiltiin omille vanhemmille ja läheisille sekä Karjalohjalta saapuneille Toivo ja Rauha ry:n väelle, jotka ovat hankkeessa yhteistyökumppaneina. Erityisen jännittäväksi päivän kuitenkin teki se, että paikalla hääri myös kuvausryhmä tuottaja Minna von Reichen johdolla ja jokaisella nuorella oli omat mikrofonit paidan kauluksissaan. Minna ryhmineen kuvasi päivän aikana pilottia jonka avulla he eri tv-kanavien kanssa pohtivat voisiko tästä Murun hyväntekeväisyyshankkeesta tehdä dokumentin. Maaliskuussa teinit pääsivät sitten todellisen ravintolatyöskentelyn makuun kolmen päivän ajan. Teinit valmistivat ja tarjoilivat yhdessä Murun väen kanssa lounaskattauksen ravintola Murussa. Päivät sujuivat mukavissa ja työntäyteisissä merkeissä. Nuorten into ja ilo oli tarttuvaa. He saivat asiakkailta paljon positiivista palautetta. Myös lounaskattauksen tuotto ylitti odotukset. Se tullaan käyttämään luomutaimien hankintaan sekä nuorten kesäleiriin Karjalohjalla. Taimia teinit pääsevät Murun väen kanssa istuttamaan toukokuussa Karjalohjalle yhteistyössä Toivo ja Rauha ry:n sekä puutarhuri Anne Perheentuvan opastuksella. Murun versojen hyväntekeväisyys lounas huomioitiin myös mediassa. Kodin kuvalehden toimittaja oli paikalla lauantaina tekemässä hankkeesta juttua. Sunnuntaina lounaasta kävi nauttimassa Taitoja teineille toiminnassa vapaaehtoisenakin pyörähtänyt ruokablogin kirjoittaja Anne. Annen jutun voi lukea osoitteessa Maanantaina taas paikalla oli Ylen Puoli seitsemän ohjelmasta toimittaja. Heinäkuussa teinit vierailevat Karjalohjalla taimia hoitamassa ja virkistäytymässä paikkakunnan tarjoamiin nähtävyyksiin ja toimintamahdollisuuksiin tutustuen. Hanke huipentuu syksyllä sadonkorjuugaalaan joka pidetään Katteluksen tilan talliravintolassa, Karjalohjalla. Gaalassa on mahdollisuus nauttia illallinen jonka Murun huippukokit valmistavat luomukasvimaan tuotteita hyödyntäen. Nadja Ristaniemi, toimintaterapeutti, projektipäällikkö Mahdollisuus lapselle 8 Jäsenlehti

9 Tanssipaja Taitoja teineille Taitoja teineille tanssipajassa Retu Paaso ja Richard Riku Silander ovat parikymppisiä nuorukaisia, joita yhdistää valoisan elämän asenteen lisäksi rakkaus musiikkiin ja oman kehon liikuttamiseen sekä haastamiseen rytmin tahdissa. Retu ja Riku ottivat viime syksynä yhteyttä yhdistykseemme ja tiedustelivat olisiko meillä kiinnostusta tarjota yhdistyksemme lapsille ja nuorille mahdollisuutta katutansseihin tutustumiseen heidän ohjauksessaan. Retu Paaso on tanssija ja tanssin opettaja, jonka on saattanut bongata esimerkiksi Robinin taustatanssijana. Riku Silander on opetellut tanssia oman kehonsa kykyjen mukaan pian vuoden ajan Retun ohjauksessa. Rikulla on itsellään lievä CP-vamma. Hän kertoo saaneensa tanssista enemmän kuin mistään kuntoutuksesta koskaan. Nämä sympaattiset nuoret miehet kohtasivat toisensa pari vuotta sitten ja vähitellen keksivät laittaa alulle hankkeen jossa he tarjoavat tanssin opetusta erityiskouluille, yhdistyksille ja järjestöille. Ideana on nauttia nuorisomusiikista ja kulttuurista tanssien, omaa kehoaan kuunnellen ja ennen kaikkea omien kykyjen mukaan. Retu ja Riku hakevat hankkeelleen rahoitusta mm. kaupungin kulttuuritoimelta. Retu ja Riku pitivät upean esityksen Mahdollisuus lapselle ry:n vuotuisessa hyväntekeväisyysgaalassa viime marraskuussa. Gaalavieraiden joukosta löytyikin oitis ensimmäiset rahoittajat poikien tanssihankkeelle. Mm. Leena Saksa ja HopLopin toimitusjohtaja Tomi Pulkki näkivät tällaisen liikuntatoiminnan tarjoamisen erityislapsille ja -nuorille tärkeänä. Nämä tahot mahdollistavat ainakin yhden Katutanssipajan toteuttamisen osana Mahdollisuus lapselle ry:n toimintaa tänä keväänä. Yhdistyksemme nuorille Retun ja Rikun tanssin opetusta esiteltiin helmikuun alussa Taitoja teineille -projektin discossa. Paikalle oli päässyt 10 nuorta joista suurin osa, varovaisen ja ujostelevan alun jälkeen, intoutui nauttimaan musiikista täysillä ja sinnikkäästi harjoitteli poikien ohjaamia tanssiliikkeitä. Opetuksen jälkeen nuoret ryhtyivät myös spontaanisti venyttelemään poikien mallin mukaan. Tanssin ilo ja into Mahdollisuus lapselle 9 Jäsenlehti

10 Tanssipaja Taitoja teineille liikkua oli tarttuvaa. Heti illan jälkeen ja sen aikana tulikin muutamia uusia ilmoittautumisia poikien keväällä ohjaamaan katutanssipajaan. Eräskin nuori oli kertonut kotona illan jälkeen olevansa ihan liekeissä. Niin kivaa oli tanssiminen. Katutanssityöpajassa tutustutaan huhti-toukokuun aikana break dance ja hip hop -tanssityyleihin tanssinopettaja Retun sekä vertaistuki-ohjaaja Rikun opastuksella. Mukana on myös toimintaterapeuttiohjaaja nuorten tukena. Tanssikurssi huipentuu pieneen esitykseen yhdistyksen kevätjuhlassa Ryhmä kokoontuu yhteensä 8 kertaa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: nadja.ristaniemi(at)mahdollisuuslapselle.com Retun ja Rikun esittelyvideoihin voi tutustua osoitteessa: Kevään ja kesän tapahtumia TAITOJA TEINEILLE: Ryhmäläisten avoimet illat: 8.4. ja Katutanssipajat: huhtikuussa: 13.4., ja 27.4 toukokuussa: 4.5., 11.5., 18.5., ja kesäkuussa: 1.6. Murun versot vierailulle Karjalohjalle ja Teinityttöjen toimintaviikko Yhdistyksen vuosikokous Puluboin ja Ponin teatteria esitys jäsenistölle Yhdistyksen kaikille avoin kesäjuhla Kunnon Huoneen kevätkausi päättyy viikolla 22 ( ) Kesäleiri Mahdollisuus lapselle 10 Jäsenlehti

11 Vuosikokouskutsu Unelmista totta onnistuu parhaiten mahdollisuuksien kautta Tervetuloa Mahdollisuus lapselle ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen klo Kokouspaikkana Kuntoutussäätiön talo, Pakarituvantie 4, HELSINKI Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. valitaan yhdistykselle uusi hallitus. Kokouksessa vierailevana tähtenä luennoi Signmark Signmark teki mahdottomasta unelmastaan totta ja on maailman ensimmäinen kuuro artisti, joka levyttää kansainväliselle levy-yhtiölle. Signmark tulee luennoimaan meille aiheesta Unelmista totta onnistuu parhaiten mahdollisuuksien kautta Tervetuloa! Ilmoittautumiset mennessä osoitteeseen kahvitarjoilua varten. Mahdollisuus lapselle 11 Jäsenlehti

12 Töttölöö! Nyt on taljolla halvinaista helkkua: Puluboin ja Ponin teattelia! R-kirjainta vihaava Puluboi ja kalliolainen Mai-tyttö eli Poni ovat perustaneet taiteellisen teatterin, jossa narraaminen ja mainostaminen ovat kiellettyjä. Yhdessä he esittävät näytelmiä, joiden aiheet syntyvät kaksikon omasta elämästä. Puluboi on karkotettu kotoaan Hakaniemen torilta, ja kaiken huipuksi lintupojan biologinen kello alkaa tikittää uhkaavasti. Kuinka Puluboi onnistuu houkuttelemaan itselleen vaimon? Ponillakin on huolia. Sen äiti lähtee yhtäkkiä hermolomalle, isä muuttuu venäläiseksi lampaaksi ja kotityöt kasautuvat kasautumistaan Kenties kuitenkin asiantuntijat Koni Kopolev ja Minimilla löytävät ratkaisun kertakaikkisen kimuranttiin pulmaan. Hulvattoman hauska musiikkiteatteriesitys perustuu Veera Salmen lastenkirjahittiin Puluboin ja Ponin kirja (2012, Otava). Näytelmän on ohjannut Jukka Rantanen. Rooleissa nähdään Jani Karvinen, Ilja Peltonen, Emmi Pesonen, Eeva Putro ja Maija Ruuskanen sekä Sonja Renvall Suomen Kansallisteatteri ja tietotekniikan palveluyhtiö Fujitsu kutsuvat Mahdollisuus lapselle ry:n lapset perheineen tai tukihenkilöineen katsomaan koko perheen musiikkinäytelmää Puluboin ja Ponin teatteria. Esitys on suunnattu päiväkoti- ja alakouluikäisille (yli 4- vuotiaille), mutta se sopii yhteiseksi elämykseksi kaikenikäisille. Kesto n. 1 h 35 min (sis. väliajan). Kansallisteatterin Pieni näyttämö lauantaina klo 14. Sitovat ilmoittautumiset info@mahdollisuuslapselle.com tai numeroon Fujitsu on Suomen veikein tietotekniikkatalo. Meillä on todistetusti mukavaa. Ehkä sinäkin olet joskus meillä töissä R-kiljaimen kera tai ilman.