Juolavehnän torjunta luomuviljelyssä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juolavehnän torjunta luomuviljelyssä"

Transkriptio

1 Juolavehnän torjunta luomuviljelyssä 1. Juolavehnän vahvuus on sen juurakko Juolavehnä on monivuotinen kasvi, joka leviää sekä siementen että maanalaisen juurakon avulla. Juolavehnä on yksi yleisimmistä rikkakasveista, jota löytyy lähes jokaisesta pellosta. Juolavehnä hyötyy erityisesti runsaasta kasviravinteiden, etenkin typen, määrästä, heikosti kilpailevista viljelykasveista sekä runsaista sateista. Juolavehnä muodostaa juurakkoa, joka on sen tärkein levittäytymistapa pellossa. Juurakkoa esiintyy erityisesti cm syvyydellä; mitä keveämpirakenteinen maatyyppi sitä syvemmälle juurakko ulottuu. Multamailla saattaa juurakko ulottua jopa koko kyntösyvyyteen saakka. Juurakon pilkkoutuessa muodostuu juurakon palasista uusia versoja. Jopa hyvinkin pienet palaset voivat muodostaa versoja, vaikkakin niiden kasvuvoima on heikompi. Juurakko on suhteellisen herkkä kuivumiselle, mikä antaa mahdollisuudet juolavehnän torjuntaan sääolosuhteiden ollessa suotuisat. Auringolle ja tuulelle altistuva maanpinnalle päätynyt juurakko kuihtuu muutaman päivän kuluessa sään ollessa kuiva. Toisaalta kuivuminen estyy jo hyvin ohuen maakerroksen alla. Esimerkiksi multapaakuissa olevat juurakon osat eivät altistu kuivumiselle. Juurakko kasvaa pääosin vaakatasossa ja kykenee muodostamaan laajan maanalaisen verkoston, mikä tekee juolavehnärikkaasta maasta usein vaikeasti kynnettävän. Kynnöstä on vaikea saada kääntymään, mikä taas hyödyttää juolavehnää entisestään. Juolavehnän kasvu alkaa heti, kun lämpötila nousee plussanpuolelle. Lämpötilan ollessa matala maanalainen juurakko lisääntyy enemmän suhteessa maanpäälliseen kasvustoon verrattuna siihen, kun lämpötila on korkeampi. Juurakon kasvun kannalta ideaaliset olosuhteet ovat runsas valo, viileä ja kostea ilma sekä runsas typen saatavuus. Syksyllä juolavehnällä on jonkinasteinen lepokausi, mutta se kykenee kasvattamaan uusia versoja koko kasvukauden ajan. Juolavehnän ja raiheinän tähkät muistuttavat toisiaan ja ovat helposti sekoitettavissa. Siemenellä on lyhyt elinikä maassa. Useimmat siemenet itävät 2 vuoden sisällä. Leviäminen tapahtuu nurmensiemenen seassa erityisesti, kun käytössä on oma siemen. Juolavehnän siemenet muistuttavat nurminadan siemeniä, mikä tekee siementen puhdistamisesta haasteellista. Nurminadan siemenviljelyksissä täytyy pellon olla täysin vapaa juolavehnästä ennen siemennurmen kylvöä. Siemen voi itää koko kasvukauden ajan. 2. Juolavehnä on nopea Kompensaatiopisteen (3 4 lehden vaiheessa) saavuttaessaan juolavehnä on kuluttanut maksimaalisen määrän juurakkoon varastoidusta energiasta. Tämän jälkeen alkaa uusien energiavarastojen kerryttäminen. Juuri tämä ajankohta onkin optimaalinen juolavehnän torjunnassa. Uudet versot saavuttavat nopeasti kompensaatiopisteen, joten onnistuakseen

2 juolavehnän torjunnassa, täytyy juolavehnän kehitystä seurata tiiviisti. Erityisen tärkeää tämä on keväällä ja kesällä, jolloin valoa on runsaasti ja lämpötilat korkeat. Tällöin ainoana kasvua rajoittavana tekijänä on vesi: jos maa on kuiva, uusien versojen kasvu on huomattavasti hitaampaa. 3. Juolavehnän kanssa pärjääviä kasveja Juolavehnä on kestävä kasvi, joka kestää hyvin varjostusta. Tärkeitä ominaisuuksia juolavehnää vastaan taistellessa ovat: Sekä tehokas typenotto että hyvä varjostus. Esimerkiksi tiivis lannoittamaton nurmi, joka sisältää runsaasti palkokasveja, ruista tai kauraa. Mahdollisuus niittoon antaa kilpailuedun juolavehnää vastaan esimerkiksi säilörehunurmessa tai viherlannoitusnurmessa. Aikaiset lajit antavat aikaa maan muokkaukselle korjuun jälkeen. Esimerkiksi ruis, syysrapsi ja aikainen ohra. Riviäestetyt kasvustot antavat mahdollisuuden juolavehnän torjuntaa kasvukauden aikana. 4. Härkäpavut ja herneet vapauttavat juolavehnän kasvuun Juolavehnä viihtyy erilailla eri kasvien seurassa, suosikit ovat herneet ja härkäpapu. Härkäpapu päästää valoa maahan saakka loppukesästä, kun sen lehdet tippuvat. Herneet taas menevät usein lakoon ja päästävät juolavehnän kasvuun. Härkäpavun tippuneissa lehdissä on runsaasti typpeä ja juurakko kuolee, kun kasvi kypsyy loppukesän aikana. Typpeä sitova kasvi on myös huonompi hyödyntämään maaperästä löytyvän vapaan typen, jota näin jää runsaammin juolavehnän käytettäväksi. Härkäpavun tapainen myöhäinen kasvi tekee korjuun jälkeisen juolavehnän torjunnan haastavaksi. Vielä huonompi tilanne on, jos härkäpavun jälkeen viljelykierrossa on vuorossa syysvehnä ilman kyntöä. 5. Ruis jarruttaa juolavehnää Palkoviljan vastakohtana on ruis, joka on tehokas typenottaja, hyvä varjostaja jo aikaisin keväällä ja pitää varjostavan ominaisuutensa korjuuseen saakka (jos suurempaa lakoa ei tule). Ruis korjataan aikaisin, mikä antaa hyvät mahdollisuudet maanmuokkaukseen korjuun jälkeen. 6. Jos ei juolavehnää ei viljellä pois, täytyy se muokata pois Juolavehnää on vaikea viljellä pois viljeltävän kasvin kilpailulla. Juolavehnä ei häviä monivuotisen nurmen jälkeen niin kuin ohdake. Sillä on kyky selvitä nurmessa, vaikkei se lisääntyisikään. Runsaasti palkokasveja sisältävät nurmet, josta otetaan kolme satoa, kilpailee hyvin, ja runsaana esiintyvä juolavehnä heikentyy, muttei katoa kokonaan. Jotta juolavehnästä pääsisi kokonaan eroon ilman kemiallista torjuntaa, täytyy maanmuokkaus suorittaa juurakon väsyttämiseksi tai kuivattamiseksi. 7. Riviäestys hillitsee juolavehnää Riviäestys tuo paljon mahdollisuuksia, mutta sillä on myös ongelmansa, jotka täytyy ottaa huomioon. Seuraavissa osissa puhutaan myös maanmuokkaukseen liittyvistä strategioista, jotka

3 suoritetaan kasvukauden alussa tai lopussa. Riviäestys antaa kuiten mahdollisuuksia myös toimiin niin viljelykasvin perustamisen kuin kasvunkin aikana. 7.1 Riviäestys kylvön yhteydessä Hanhenjalkaharaterä leikkaa juolavehnän versot ilman, että kylvöalusta pilaantuu. Koneistosta riippuen tämän voi tehdä joko kylvön yhteydessä tai juuri ennen kylvöä GPS:n avulla. Tavoitteena on leikata kaikki versot pois viljelykasvin perustamisen yhteydessä. Näin viljelykasvi saa etumatkaa juolavehnän suhteen. Työstösyvyyden tulisi olla muutaman sentin alempana kuin kylvösyvyys, jotta hyvä itävyys varmistetaan. 7.2 Riviäestys kompensaatiopisteen aikaan Jos juolavehnää esiintyy runsaasti, tulisi tavoitteena olla äestyksen suorittaminen viimeistään kompensaatiopisteen aikaan (=3 4 lehteä). Tärkeintä on suorittaa kaksi ensimmäistä äestysta oikeaan aikaan. Silloin kun juolavehnää on runsaasti, vaaditaan usein kolmaskin äestys. Jotta äestys tehoasi toivotusti, täytyy hanhenjalkaterän yltää tarpeeksi syvälle ja leikata juolavehnän versot poikki. Tämä voi vaatia asetusten säätöä niin, että leikkuu ulottuu riittävän syvälle. Juolavehnä levittäytyy laajalle maaperään, mikä tekee maasta vaikeasti työstettävän ja tiiviin. Tällöin terän laskupainetta voi nostaa ja terän laskeutumiskulmaa säätää aggressiivisemmaksi Suorita äestys ajoissa Juolavehnä muistuttaa viljoja, minkä vuoksi sen esiintyessä runsaana täytyy riviäestys suorittaa silloin, kun kameraohjaus voi yhä tunnistaa kylvörivit. Härkäpavun kanssa kameraohjaus ei yleensä aiheuta ongelmia. Ensimmäinen äestys suoritetaan usein viljelykasvin ollessa yhä pieni, minkä vuoksi ajaessa täytyy ottaa huomioon se, ettei kasvi multaannu. Uusi äestys tulisi suorittaa uudiskasvun ollessa 3 4 lehden vaiheessa. 8. Kerääjäkasvin niitto ei riitä Kerääjäkasveja käytetään ravinnehukan vähentämiseen peltomaista. Hyvin perustettu kerääjäkasvi voi kilpailla juolavehnää vastaan, mutta tähänastisissa tutkimuksissa kerääjäkasvit eivät kuitenkaan ole kyenneet vähentämään juolavehnän esiintymistä. Kerääjäkasvin niitollakaan ei ole ollut merkittävää vaikutusta. Muutama tutkimus, jossa kerääjäkasvi on kylvetty viljelykasvin sekaan 25 cm rivivälillä, on kuitenkin antanut lupaavia tuloksia. Tämä antaa mahdollisuuden niin riviäestykseen kuin korjuun jälkeisiin niittoonkin, ja samalla kerääjäkasvi ottaa maaperän typen käyttöönsä (eikä juolavehnällä näin ollen ole niin paljoa typpeä saatavilla). 9. Työstöstrategiat Kaikki juolavehnän torjuntastrategiat perustuvat torjunnan kannalta suotuisimman ajankohdan tehokkaaseen hyödyntämiseen. Suotuisat ajankohdat perustuvat valon, veden, ravinteiden ja lämpötilan saatavuuteen.

4 Toimenpide Varustus Kommentti Pinnallinen sänkimuokkaus korjuun jälkeen Lautaskultivaattori, kultivaattori On tärkeää, että käytössä on suuri kapasiteetti sekä vihermassan poistaminen niin, että pellon pinta pysyy Nurmen rikkominen Nostaa juurakko maanpinnalle kuivumaan Hajottaa vaakatasossa kasvavia juurakoita ja juuria Leikata versot riviviljelyssä Muokata materiaali syvälle maahan Lautasmuokkain/kultivaattori, kapeat piikit kultivaattorissa, lautasten ja piikkien yhdistelmä Kapeapiikkinen kultivaattori, juolannosto-kultivaattori roottorilla, kylvöalustaäes Raskas lautasmuokkain, lautaskultivaattori, kapeapiikkinen kultivaattori/hanhenjalkaterä Litteä hanhenjalkaterä, jossa on tasainen työstösyvyys ja kova paine Kyntöaura tasaisena Tavoitteena rikkoa nurmi ilman suurten tuppaiden muodostumista Vaatii hienon muokkauksen ilman kokkareita, roottori toimii ainoastaan keveillä mailla Koneiston tulee työstää kiinteää pohjaa vasten On tärkeää, että hanhenjalka menee syvälle ja pysyy vaakatasossa, jotta kaikki versot leikkaantuvat Esiauran käyttö oikeilla säädöillä on tärkeää, antaa paremman vaikutuksen kuin muovisiipi. 9.1 Suorita sänkimuokkaus heti korjuun jälkeen! Korjuun jälkeen juolavehnällä on taas runsaasti valoa, kun viljelykasvi ei enää ole varjostamassa sitä. Lisäksi, viljelykasvi ei enää ime vettä maaperästä viimeisen kuukauden aikana ennen korjuuta, mikä luo suotuisat olosuhteet juolavehnän kasvulle, eritysesti typpirikkaiden viljelykasvien, kuten härkäpavun, rapsin tai herneiden, jälkeen. On hyvin tärkeää, että muokkaus suoritetaan heti korjuun jälkeen, mieluusti heti seuraavana päivänä viikko on liian pitkä aika! Jos oljen korjaamisen voi jättää välistä pelloilla, joilla juolavehnää esiintyy runsaasti, olisi tämä hyvä tehdä, sillä oljen korjaaminen viivästyttää usein sänkimuokkausta viikolla. Ensimmäisen ajon ei tarvitse olla kovin syvä. Pääasia on, että suuri pinta-ala saadaan muokattua lyhyessä ajassa, sekä pintakerros käännettyä mullalle ja vihreät lehdet poistettua. Aikaisen korjuun jälkeen voidaan suorittaa intensiivinen muokkaus. Pitkät, valoisat ja lämpimät päivät mahdollistavat hyvän torjuntavaikutuksen. Intensiteetti on hyvä sopeuttaa rikkakasviesiintymään nähden, sillä toistetut maanmuokkauksen lisäävät ravinnevalumien riskiä, erityisesti myöhään syksyllä.

5 Raskailla savimailla sänkimuokkausta ei tulisi enää suorittaa, jos korjuu menee syyskuun loppupuolelle. Tällöin on parempi mahdollisuus saada onnistunut kyntö suoraan, sillä sänkimuokkauksen jälkeen tällaisella maalla kyntö voi epäonnistua. Epäonnistunut kyntö voi vuorostaan johtaa epäonnistuneeseen kasvustoon seuraavana kesänä. Lisäksi huono kyntö antaa heikomman vaikutuksen juolavehnän torjunnassa. Myös ravinnevalumien riski kasvaa myöhäisen maanmuokkauksen yhteydessä, ja jos seuraavasta kasvustosta tulee heikko. 9.2 Hyödynnä nurmirikko Viljelykierron tärkein torjunta-ajankohta on nurmenrikko. Tämä koskee useimpia juuririkkakasveja. Suunnittele nurmirikko niin, että aikaa on tarpeeksi juolavehnän kokonaisvaltaiseen hävitykseen. Hyvällä nurmirikolla voi juolavehnästä päästä lähes kokonaan eroon. Kaksivuotisen tai tätä vanhemman nurmen jälkeen sijoittuu suurin osa juolavehnän juurakosta noin cm syvyydelle. Strategia: 1. Riko nurmi heti ensimmäisen sadon jälkeen ennen syysrapsin kylvöä. Jos seuraava viljeltävä on syysvehnä, voi nurmesta kerätä kaksi aikaista satoa ennen sen rikkomista. 2. Nurmen pinta tulisi rikkoa niin, ettei paakkuja pääse syntymään. Lautasmuokkaimella on hyvä aloittaa niin, että pinnan saa rikottua pienemmiksi palasiksi. 3. Aloita pintakerroksista ja siirry asteittain syvemmälle. Vaihda piikkien ja hanhenjalkaterien/leikkaavien lautasten välillä, jotta saat juurakon löysemmäksi sekä stimuloitua versomista. 4. Varmista, että muokkaus tapahtuu noin 15 cm syvyydeltä, jotta torjunta kohdistuu kaikkiin juurakon osiin. Jos maatyyppi on keveä tai multamaa, täytyisi nurmenrikkominen suorittaa lähes kyntösyvyydeltä, jotta kaikkiin juurakon osiin päästään käsiksi. 5. Yritä kuolettaa suurin osa juurakosta ennen kyntöä tai työstämisen lopettamista. Tähän menee vähintään kuukausi, jos juolavehnää on runsaasti. 9.3 Kesannointi/puolikesannointi Kesannointistrategia muistuttaa nurmirikkoa. Suurimpana erona on se, että kesanto aloitetaan heti keväällä, jolloin suuri vesimäärä maassa on yksi eduista. Tärkeimmät muokkaukset tehdään tämän vuoksi kasvukauden aikaisessa vaiheessa, jolloin kasvu on kiivaimmillaan. On tärkeää olla varuillaan, ettei kompensaatiopiste (3 4 lehteä) ohitu muokkausten välillä, mutta on kuitenkin hyvä antaa muutaman lehden nousta ennen uutta ajokertaa, jotta juurakon ravinnevarastot ehtivät tyhjentyä Hyödynnä hyvä sää Kuivasta ja lämpimästä ilmasta on syytä ottaa kaikki irti! Kahden viikon lämmin, kuiva ja aurinkoinen sää antaa hyvän vaikutuksen lyhyessä ajassa. Tällöin on hyvä käyttää koneistoa, joka vetää juurakon pintaan; piikkikultivaattori, äes tai Kvick-up -kultivaattori. Jotta juurakko kuivuisi kunnolla, täytyy se saada nostettua maanpinnalle mullan joukosta, eikä niiden tulisi jäädä maapaakkujen sisään.

6 10. Maalajikohtaiset strategiat Eri maalajeilla on erityispiirteitä, joita voi hyödyntää juolavehnän torjunnassa: Keveät multamaat ovat suotuisia juolavehnälle, mutta toisaalta ne ovat myös helposti muokattavissa ja kyntö onnistuu myös keväällä. Torjunta kannattaa aloittaa syksyllä sänkimuokkauksella. Tämän jälkeen on vuorossa kevätkyntö tai sänkimuokkaus yhdistettynä kevätkyntöön. Tällaisella maalajilla kylvö onnistuu melko myöhään ja mahdollistaa silti hyvän kevätvilja kasvuston, mikä taas antaa hyvän mahdollisuuden tehokkaaseen juolavehnän torjuntaan kahden korjuiden välillä. Savimaat ovat herkkiä rakennevaurioille, mikä voi hankaloittaa uuden viljakasvin perustamista keväällä. Aikaisen sadonkorjuun jälkeen voi sänkimuokkausta hyödyntää heti korjuun jälkeen. On tärkeä kuitenkin varmistaa, ettei tämä viivästytä kyntötyötä. Muokkausta ei tulisi siirtää liian myöhään, kynnön varmistaminen hyvissä olosuhteissa on ensisijalla! Kevätmuokkauksen voi tehdä ainoastaan, jos pitää huolen siitä, ettei itämiskosteutta menetetä tai kylvöalustaa pilata. Pintamuokkaus on hyvä suorittaa leikkaavalla hanhenjalkaterällä tai työstösyvyyden pitävällä äkeellä, tai riviäkeellä. 11. Toimet eri viljelykierron vaiheissa Alla olevissa taulukoissa on kaksi esimerkkiä viljelykierroista ja niihin sopivista toimista juolavehnän torjunnassa: Nurmiviljelykierto Kevätviljaan kylvetty nurmi Nurmi 1 Nurmi 2 Syysrapsi Syysvehnä Härkäpapu Toimet juolavehnää vastaan Nurmen siemen tulisi kylvää heti keväällä, jotta nurmi hyötyisi Tiivis nurmi, jossa on paljon palkokasveja Riko nurmi ajoissa, jotta sen ehtii työstää juolavehnän juurakon poistamiseksi Panosta hyvään perustamiseen. Muokkaa maa heti syysrapsin korjuun jälkeen, kynnä ennen vehnän kylvöä Muokkaa heti korjuun jälkeen, huolellinen kyntö (keveillä mailla kevätkyntö) Muokkaa heti korjuun jälkeen, hyödynnä aikainen korjuu, myöhäisen korjuun sattuessa kynnä ilman muokkausta, jos savimaa

7 Puintiviljelykierto Kevätvilja siemenapilan kanssa Valko-/puna-apilan siemennurmi Syysrapsi/syysvehnä Syysvehnä/kevätvilja Härkäpapu Seuraavassa kierrossa 2-vuotinen heinänurmi Toimet juolavehnää vastaan äestämällä Priorisoi siemenapila; äestys riveillä kylvön yhteydessä, 1. äestyksen jälkeen rivien välissä, niitä korjuun jälkeen Riviäestys aikaisin, niitä toukokuussa, kyntö tärkeä Tärkeää suorittaa riviäestys syksyllä, äestys aikaisin keväällä, muokkaus heti korjuun jälkeen, harkitse kevätkylvöä, jos paljon juolavehnää, sillä tärkeä ehtiä suorittaa intensiivinen muokkaus Riviäestys aikaisin keväällä, muokkaus heti korjuun jälkeen, hyödynnä aikainen korjuu ja hyvä sää ja toista muokkaus, huolellinen kunto (mahd. kevätkyntö) Läpileikkaus kynnön yhteydessä, riviäestys juolavehnään keskittyen (ajoitus) Huolellinen juolavehnän hävitys ennen kylvöä. Luo suotuisat olot nurmelle, äestys molempina vuosina. Ilman äestystä Suorita kylvö heti keväällä suosiaksesi nurmea, niitä heti korjuun jälkeen. Niitä toukokuussa, mahd. 2x tarpeen tullen, kyntö tärkeä Muokkaa heti korjuun jälkeen, harkitse kevätkylvöä, jos paljon juolavehnää, sillä tärkeä ehtiä suorittaa intensiivinen muokkaus Muokkaa heti korjuun jälkeen, vaihtoehtona välikasvin kylvö keväällä ja niitto syksyllä. Huolellinen kyntö (mahd. kevätkyntö) Huolellinen juolavehnän hävitys ennen kylvöä. Luo suotuisat olot nurmelle. Lähde: Ståhl, Per. (2015). Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion. Jordbruksinformation

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

Pelto-ohdakkeen torjunta luomuviljelyssä

Pelto-ohdakkeen torjunta luomuviljelyssä Pelto-ohdakkeen torjunta luomuviljelyssä Pelto-ohdake on yksi haasteellisimmista juuririkkakasveista, mutta huolella mietitty strategia, joka on mukautettu ohdakkeen biologiaan sekä tilan tarpeisiin ja

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Mekaaninen nurmen lopetus

Mekaaninen nurmen lopetus Mekaaninen nurmen lopetus Nurmen maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi on sen lopetus tärkeää. Kuinka tulee sitten toimia, jotta paras rikkakasvivaikutus ja esikasvivaikutus saada aikaan ilman ympäristöllistä

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.

Lisätiedot

Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki

Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta Timo Lötjönen, MTT Ruukki Esityksen sisältö: - avokesannoinnin ja viherkesannoinnin tehostaminen - koetoimintaa Ruukissa - kokemuksia tiloilta

Lisätiedot

Viljely ilman glyfosaattia

Viljely ilman glyfosaattia Viljely ilman glyfosaattia Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen hankeseminaari Ruissalo 1.9.2016 Heikki Jalli Luke Kasvinterveys heikki.jalli@luke.fi Glyfosaatilla torjutaan ensisijaisesti juolavehnää

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Kasvinsuojelun luomukeinoja. Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo

Kasvinsuojelun luomukeinoja. Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo Kasvinsuojelun luomukeinoja Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 8.2.2011 Rikkakasvien hallinnan luomukeinoja Ongelmarikkoja Ennaltaehkäisevä hallinta Niitot & kesannot Sänkimuokkaus & rikkaäestys

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Rikkakasvien suorat torjuntamenetelmät Kaffe Alma Jukka Saarinen

Rikkakasvien suorat torjuntamenetelmät Kaffe Alma Jukka Saarinen Rikkakasvien suorat torjuntamenetelmät luomuviljelyssä 12.07.2016 Kaffe Alma Jukka Saarinen Yleistä rikkakasvien torjunnasta Luomuviljelyssä ei ole hyväksyttyjä rikkahävitteitä Luomussa rikkojen torjunta

Lisätiedot

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA KOKEIT J KOKEMUKSI KESTORIKKKSVIEN TORJUNNST Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki -Edistystä luomutuotantoon- hanke 2012-2014 (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus) -tulokset löytyy netistä: google => mtt

Lisätiedot

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14

Lisätiedot

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kylvö suoraan vai suojaan? Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella

Lisätiedot

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna 2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen

Lisätiedot

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kasvinsuojelu luomutuotannossa Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Gluteenittoman tattarin viljely

Gluteenittoman tattarin viljely Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu

Lisätiedot

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

VILMA hankkeen työpaja Vihti, Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa

Lisätiedot

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Timo Lötjönen MTT Ruukki Timo Lötjönen MTT Ruukki Viherlannoitus it ja karjanlanta luomuohran viljelyssä l 1. Johdanto 2. Viherlannoituskasvit 3. Viherkesannon viljely ja lopetus 4. Ohran kylvöajan vaikutus (Lähteenä Kasvuvoimaa

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot

Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot VYR Luomuviljaseminaari 28.11.2017 Salo Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Rikkakasvien hallinta perustuu luomussa ennakointiin pelottaa eniten luomuun

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ

Lisätiedot

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja

Lisätiedot

Luomutilojen tuki-ilta

Luomutilojen tuki-ilta Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa

Lisätiedot

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet

Lisätiedot

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu

Lisätiedot

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla Nordic Countries Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla 7.2. 2012 Joensuu Janne Laine, Bayer CropScience. Puh. 040-5179365. sähköposti:janne.laine@bayer.com Gratil nurmilla Nurmien rikkatorjunnan lähtökohtia

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Kasvintuotannon ajankohtaispäivät 8.-9.11.2011 Peter Fritzén/ ProAgria-Finska Hushållningssällskapet

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Reijo Käki Luomutarkastaja

Reijo Käki Luomutarkastaja Reijo Käki Luomutarkastaja Minun tarkastus jakautuu kolmeen osioon: 1. Ensin luen luomusuunnitelman ja kuvaukset, sekä katson lohkolomakkeelta viljelykierrot. ->näiden perusteella päätös tarkastettavista

Lisätiedot

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen 2013 31.1.2013 ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos TERMINEN KASVUKAUSI 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos Kesän lämpötila

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Raportti pellonpiennartilaisuudesta Veli tilalla Kivijärvi (MTT) ja Arja Nykänen (ProAgria Etelä-Savo)

Raportti pellonpiennartilaisuudesta Veli tilalla Kivijärvi (MTT) ja Arja Nykänen (ProAgria Etelä-Savo) Raportti pellonpiennartilaisuudesta Veli Rahikaisen tilalla 11.7.2013 Anne Tillanen (MTT), Pirjo Kivijärvi (MTT) ja Arja Nykänen (ProAgria Etelä-Savo) Pellonpiennartilaisuuden järjestivät seuraavat hankkeet:

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Maissin viljelyn perusvaatimukset Maissin viljelyn perusvaatimukset Essi Tahvola ProAgria Pohjois-Savo Maissi (Zea mays L.) on C4-kasvi kaukaisilta mailta Sopeutunut lyhyeen päivän pituuteen ja matalaan CO 2 pitoisuuteen Yöttömät yöt sekoittavat

Lisätiedot

Johdatus päivän teemaan

Johdatus päivän teemaan Rikkakasvit hallintaan luomutilalla torjunnassa tutkimuksesta käytäntöön Johdatus päivän teemaan Heikki Jalli Luonnonvarakeskus (Luke) 4.4.2017 1 TODELLISUUTTA 2007-2009 Luonnonmukaisesti viljellyillä

Lisätiedot

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus

Lisätiedot

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA Hämeenkyrö 13.3.2017 Jukka Saarinen LIINAHARJAN TILA - KOKEMÄEN YLISTARON KYLÄSSÄ - VILJELYKSESSÄ 45 HA PELTOA, METSÄÄ - TILALLA AINOASTAAN LÄMMINILMAKUIVURI EI KYLMÄ- ILMAKUIVAUS

Lisätiedot

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala

Lisätiedot

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Yksivuotiset seosrehukasvustot Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelua

Kuminan kasvinsuojelua Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Miksi torajyvä iski viime kesänä? Miksi torajyvä iski viime kesänä? Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.1.2018 marja.jalli@luke.fi 1 Teppo Tutkija 16.1.2018 Peltoalan käyttö ruis 1000 ha 1910 2017 Rukiin sato milj kg 1910 2017 2 16.1.2018

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi

Lisätiedot

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke Edistystä luomutuotantoon hanke 2012-2014 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,

Lisätiedot

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke Edistystä luomutuotantoon hanke 212-214 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,

Lisätiedot