Juolavehnän torjunta luomuviljelyssä

Transkriptio

1 Juolavehnän torjunta luomuviljelyssä 1. Juolavehnän vahvuus on sen juurakko Juolavehnä on monivuotinen kasvi, joka leviää sekä siementen että maanalaisen juurakon avulla. Juolavehnä on yksi yleisimmistä rikkakasveista, jota löytyy lähes jokaisesta pellosta. Juolavehnä hyötyy erityisesti runsaasta kasviravinteiden, etenkin typen, määrästä, heikosti kilpailevista viljelykasveista sekä runsaista sateista. Juolavehnä muodostaa juurakkoa, joka on sen tärkein levittäytymistapa pellossa. Juurakkoa esiintyy erityisesti cm syvyydellä; mitä keveämpirakenteinen maatyyppi sitä syvemmälle juurakko ulottuu. Multamailla saattaa juurakko ulottua jopa koko kyntösyvyyteen saakka. Juurakon pilkkoutuessa muodostuu juurakon palasista uusia versoja. Jopa hyvinkin pienet palaset voivat muodostaa versoja, vaikkakin niiden kasvuvoima on heikompi. Juurakko on suhteellisen herkkä kuivumiselle, mikä antaa mahdollisuudet juolavehnän torjuntaan sääolosuhteiden ollessa suotuisat. Auringolle ja tuulelle altistuva maanpinnalle päätynyt juurakko kuihtuu muutaman päivän kuluessa sään ollessa kuiva. Toisaalta kuivuminen estyy jo hyvin ohuen maakerroksen alla. Esimerkiksi multapaakuissa olevat juurakon osat eivät altistu kuivumiselle. Juurakko kasvaa pääosin vaakatasossa ja kykenee muodostamaan laajan maanalaisen verkoston, mikä tekee juolavehnärikkaasta maasta usein vaikeasti kynnettävän. Kynnöstä on vaikea saada kääntymään, mikä taas hyödyttää juolavehnää entisestään. Juolavehnän kasvu alkaa heti, kun lämpötila nousee plussanpuolelle. Lämpötilan ollessa matala maanalainen juurakko lisääntyy enemmän suhteessa maanpäälliseen kasvustoon verrattuna siihen, kun lämpötila on korkeampi. Juurakon kasvun kannalta ideaaliset olosuhteet ovat runsas valo, viileä ja kostea ilma sekä runsas typen saatavuus. Syksyllä juolavehnällä on jonkinasteinen lepokausi, mutta se kykenee kasvattamaan uusia versoja koko kasvukauden ajan. Juolavehnän ja raiheinän tähkät muistuttavat toisiaan ja ovat helposti sekoitettavissa. Siemenellä on lyhyt elinikä maassa. Useimmat siemenet itävät 2 vuoden sisällä. Leviäminen tapahtuu nurmensiemenen seassa erityisesti, kun käytössä on oma siemen. Juolavehnän siemenet muistuttavat nurminadan siemeniä, mikä tekee siementen puhdistamisesta haasteellista. Nurminadan siemenviljelyksissä täytyy pellon olla täysin vapaa juolavehnästä ennen siemennurmen kylvöä. Siemen voi itää koko kasvukauden ajan. 2. Juolavehnä on nopea Kompensaatiopisteen (3 4 lehden vaiheessa) saavuttaessaan juolavehnä on kuluttanut maksimaalisen määrän juurakkoon varastoidusta energiasta. Tämän jälkeen alkaa uusien energiavarastojen kerryttäminen. Juuri tämä ajankohta onkin optimaalinen juolavehnän torjunnassa. Uudet versot saavuttavat nopeasti kompensaatiopisteen, joten onnistuakseen

2 juolavehnän torjunnassa, täytyy juolavehnän kehitystä seurata tiiviisti. Erityisen tärkeää tämä on keväällä ja kesällä, jolloin valoa on runsaasti ja lämpötilat korkeat. Tällöin ainoana kasvua rajoittavana tekijänä on vesi: jos maa on kuiva, uusien versojen kasvu on huomattavasti hitaampaa. 3. Juolavehnän kanssa pärjääviä kasveja Juolavehnä on kestävä kasvi, joka kestää hyvin varjostusta. Tärkeitä ominaisuuksia juolavehnää vastaan taistellessa ovat: Sekä tehokas typenotto että hyvä varjostus. Esimerkiksi tiivis lannoittamaton nurmi, joka sisältää runsaasti palkokasveja, ruista tai kauraa. Mahdollisuus niittoon antaa kilpailuedun juolavehnää vastaan esimerkiksi säilörehunurmessa tai viherlannoitusnurmessa. Aikaiset lajit antavat aikaa maan muokkaukselle korjuun jälkeen. Esimerkiksi ruis, syysrapsi ja aikainen ohra. Riviäestetyt kasvustot antavat mahdollisuuden juolavehnän torjuntaa kasvukauden aikana. 4. Härkäpavut ja herneet vapauttavat juolavehnän kasvuun Juolavehnä viihtyy erilailla eri kasvien seurassa, suosikit ovat herneet ja härkäpapu. Härkäpapu päästää valoa maahan saakka loppukesästä, kun sen lehdet tippuvat. Herneet taas menevät usein lakoon ja päästävät juolavehnän kasvuun. Härkäpavun tippuneissa lehdissä on runsaasti typpeä ja juurakko kuolee, kun kasvi kypsyy loppukesän aikana. Typpeä sitova kasvi on myös huonompi hyödyntämään maaperästä löytyvän vapaan typen, jota näin jää runsaammin juolavehnän käytettäväksi. Härkäpavun tapainen myöhäinen kasvi tekee korjuun jälkeisen juolavehnän torjunnan haastavaksi. Vielä huonompi tilanne on, jos härkäpavun jälkeen viljelykierrossa on vuorossa syysvehnä ilman kyntöä. 5. Ruis jarruttaa juolavehnää Palkoviljan vastakohtana on ruis, joka on tehokas typenottaja, hyvä varjostaja jo aikaisin keväällä ja pitää varjostavan ominaisuutensa korjuuseen saakka (jos suurempaa lakoa ei tule). Ruis korjataan aikaisin, mikä antaa hyvät mahdollisuudet maanmuokkaukseen korjuun jälkeen. 6. Jos ei juolavehnää ei viljellä pois, täytyy se muokata pois Juolavehnää on vaikea viljellä pois viljeltävän kasvin kilpailulla. Juolavehnä ei häviä monivuotisen nurmen jälkeen niin kuin ohdake. Sillä on kyky selvitä nurmessa, vaikkei se lisääntyisikään. Runsaasti palkokasveja sisältävät nurmet, josta otetaan kolme satoa, kilpailee hyvin, ja runsaana esiintyvä juolavehnä heikentyy, muttei katoa kokonaan. Jotta juolavehnästä pääsisi kokonaan eroon ilman kemiallista torjuntaa, täytyy maanmuokkaus suorittaa juurakon väsyttämiseksi tai kuivattamiseksi. 7. Riviäestys hillitsee juolavehnää Riviäestys tuo paljon mahdollisuuksia, mutta sillä on myös ongelmansa, jotka täytyy ottaa huomioon. Seuraavissa osissa puhutaan myös maanmuokkaukseen liittyvistä strategioista, jotka

3 suoritetaan kasvukauden alussa tai lopussa. Riviäestys antaa kuiten mahdollisuuksia myös toimiin niin viljelykasvin perustamisen kuin kasvunkin aikana. 7.1 Riviäestys kylvön yhteydessä Hanhenjalkaharaterä leikkaa juolavehnän versot ilman, että kylvöalusta pilaantuu. Koneistosta riippuen tämän voi tehdä joko kylvön yhteydessä tai juuri ennen kylvöä GPS:n avulla. Tavoitteena on leikata kaikki versot pois viljelykasvin perustamisen yhteydessä. Näin viljelykasvi saa etumatkaa juolavehnän suhteen. Työstösyvyyden tulisi olla muutaman sentin alempana kuin kylvösyvyys, jotta hyvä itävyys varmistetaan. 7.2 Riviäestys kompensaatiopisteen aikaan Jos juolavehnää esiintyy runsaasti, tulisi tavoitteena olla äestyksen suorittaminen viimeistään kompensaatiopisteen aikaan (=3 4 lehteä). Tärkeintä on suorittaa kaksi ensimmäistä äestysta oikeaan aikaan. Silloin kun juolavehnää on runsaasti, vaaditaan usein kolmaskin äestys. Jotta äestys tehoasi toivotusti, täytyy hanhenjalkaterän yltää tarpeeksi syvälle ja leikata juolavehnän versot poikki. Tämä voi vaatia asetusten säätöä niin, että leikkuu ulottuu riittävän syvälle. Juolavehnä levittäytyy laajalle maaperään, mikä tekee maasta vaikeasti työstettävän ja tiiviin. Tällöin terän laskupainetta voi nostaa ja terän laskeutumiskulmaa säätää aggressiivisemmaksi Suorita äestys ajoissa Juolavehnä muistuttaa viljoja, minkä vuoksi sen esiintyessä runsaana täytyy riviäestys suorittaa silloin, kun kameraohjaus voi yhä tunnistaa kylvörivit. Härkäpavun kanssa kameraohjaus ei yleensä aiheuta ongelmia. Ensimmäinen äestys suoritetaan usein viljelykasvin ollessa yhä pieni, minkä vuoksi ajaessa täytyy ottaa huomioon se, ettei kasvi multaannu. Uusi äestys tulisi suorittaa uudiskasvun ollessa 3 4 lehden vaiheessa. 8. Kerääjäkasvin niitto ei riitä Kerääjäkasveja käytetään ravinnehukan vähentämiseen peltomaista. Hyvin perustettu kerääjäkasvi voi kilpailla juolavehnää vastaan, mutta tähänastisissa tutkimuksissa kerääjäkasvit eivät kuitenkaan ole kyenneet vähentämään juolavehnän esiintymistä. Kerääjäkasvin niitollakaan ei ole ollut merkittävää vaikutusta. Muutama tutkimus, jossa kerääjäkasvi on kylvetty viljelykasvin sekaan 25 cm rivivälillä, on kuitenkin antanut lupaavia tuloksia. Tämä antaa mahdollisuuden niin riviäestykseen kuin korjuun jälkeisiin niittoonkin, ja samalla kerääjäkasvi ottaa maaperän typen käyttöönsä (eikä juolavehnällä näin ollen ole niin paljoa typpeä saatavilla). 9. Työstöstrategiat Kaikki juolavehnän torjuntastrategiat perustuvat torjunnan kannalta suotuisimman ajankohdan tehokkaaseen hyödyntämiseen. Suotuisat ajankohdat perustuvat valon, veden, ravinteiden ja lämpötilan saatavuuteen.

4 Toimenpide Varustus Kommentti Pinnallinen sänkimuokkaus korjuun jälkeen Lautaskultivaattori, kultivaattori On tärkeää, että käytössä on suuri kapasiteetti sekä vihermassan poistaminen niin, että pellon pinta pysyy Nurmen rikkominen Nostaa juurakko maanpinnalle kuivumaan Hajottaa vaakatasossa kasvavia juurakoita ja juuria Leikata versot riviviljelyssä Muokata materiaali syvälle maahan Lautasmuokkain/kultivaattori, kapeat piikit kultivaattorissa, lautasten ja piikkien yhdistelmä Kapeapiikkinen kultivaattori, juolannosto-kultivaattori roottorilla, kylvöalustaäes Raskas lautasmuokkain, lautaskultivaattori, kapeapiikkinen kultivaattori/hanhenjalkaterä Litteä hanhenjalkaterä, jossa on tasainen työstösyvyys ja kova paine Kyntöaura tasaisena Tavoitteena rikkoa nurmi ilman suurten tuppaiden muodostumista Vaatii hienon muokkauksen ilman kokkareita, roottori toimii ainoastaan keveillä mailla Koneiston tulee työstää kiinteää pohjaa vasten On tärkeää, että hanhenjalka menee syvälle ja pysyy vaakatasossa, jotta kaikki versot leikkaantuvat Esiauran käyttö oikeilla säädöillä on tärkeää, antaa paremman vaikutuksen kuin muovisiipi. 9.1 Suorita sänkimuokkaus heti korjuun jälkeen! Korjuun jälkeen juolavehnällä on taas runsaasti valoa, kun viljelykasvi ei enää ole varjostamassa sitä. Lisäksi, viljelykasvi ei enää ime vettä maaperästä viimeisen kuukauden aikana ennen korjuuta, mikä luo suotuisat olosuhteet juolavehnän kasvulle, eritysesti typpirikkaiden viljelykasvien, kuten härkäpavun, rapsin tai herneiden, jälkeen. On hyvin tärkeää, että muokkaus suoritetaan heti korjuun jälkeen, mieluusti heti seuraavana päivänä viikko on liian pitkä aika! Jos oljen korjaamisen voi jättää välistä pelloilla, joilla juolavehnää esiintyy runsaasti, olisi tämä hyvä tehdä, sillä oljen korjaaminen viivästyttää usein sänkimuokkausta viikolla. Ensimmäisen ajon ei tarvitse olla kovin syvä. Pääasia on, että suuri pinta-ala saadaan muokattua lyhyessä ajassa, sekä pintakerros käännettyä mullalle ja vihreät lehdet poistettua. Aikaisen korjuun jälkeen voidaan suorittaa intensiivinen muokkaus. Pitkät, valoisat ja lämpimät päivät mahdollistavat hyvän torjuntavaikutuksen. Intensiteetti on hyvä sopeuttaa rikkakasviesiintymään nähden, sillä toistetut maanmuokkauksen lisäävät ravinnevalumien riskiä, erityisesti myöhään syksyllä.

5 Raskailla savimailla sänkimuokkausta ei tulisi enää suorittaa, jos korjuu menee syyskuun loppupuolelle. Tällöin on parempi mahdollisuus saada onnistunut kyntö suoraan, sillä sänkimuokkauksen jälkeen tällaisella maalla kyntö voi epäonnistua. Epäonnistunut kyntö voi vuorostaan johtaa epäonnistuneeseen kasvustoon seuraavana kesänä. Lisäksi huono kyntö antaa heikomman vaikutuksen juolavehnän torjunnassa. Myös ravinnevalumien riski kasvaa myöhäisen maanmuokkauksen yhteydessä, ja jos seuraavasta kasvustosta tulee heikko. 9.2 Hyödynnä nurmirikko Viljelykierron tärkein torjunta-ajankohta on nurmenrikko. Tämä koskee useimpia juuririkkakasveja. Suunnittele nurmirikko niin, että aikaa on tarpeeksi juolavehnän kokonaisvaltaiseen hävitykseen. Hyvällä nurmirikolla voi juolavehnästä päästä lähes kokonaan eroon. Kaksivuotisen tai tätä vanhemman nurmen jälkeen sijoittuu suurin osa juolavehnän juurakosta noin cm syvyydelle. Strategia: 1. Riko nurmi heti ensimmäisen sadon jälkeen ennen syysrapsin kylvöä. Jos seuraava viljeltävä on syysvehnä, voi nurmesta kerätä kaksi aikaista satoa ennen sen rikkomista. 2. Nurmen pinta tulisi rikkoa niin, ettei paakkuja pääse syntymään. Lautasmuokkaimella on hyvä aloittaa niin, että pinnan saa rikottua pienemmiksi palasiksi. 3. Aloita pintakerroksista ja siirry asteittain syvemmälle. Vaihda piikkien ja hanhenjalkaterien/leikkaavien lautasten välillä, jotta saat juurakon löysemmäksi sekä stimuloitua versomista. 4. Varmista, että muokkaus tapahtuu noin 15 cm syvyydeltä, jotta torjunta kohdistuu kaikkiin juurakon osiin. Jos maatyyppi on keveä tai multamaa, täytyisi nurmenrikkominen suorittaa lähes kyntösyvyydeltä, jotta kaikkiin juurakon osiin päästään käsiksi. 5. Yritä kuolettaa suurin osa juurakosta ennen kyntöä tai työstämisen lopettamista. Tähän menee vähintään kuukausi, jos juolavehnää on runsaasti. 9.3 Kesannointi/puolikesannointi Kesannointistrategia muistuttaa nurmirikkoa. Suurimpana erona on se, että kesanto aloitetaan heti keväällä, jolloin suuri vesimäärä maassa on yksi eduista. Tärkeimmät muokkaukset tehdään tämän vuoksi kasvukauden aikaisessa vaiheessa, jolloin kasvu on kiivaimmillaan. On tärkeää olla varuillaan, ettei kompensaatiopiste (3 4 lehteä) ohitu muokkausten välillä, mutta on kuitenkin hyvä antaa muutaman lehden nousta ennen uutta ajokertaa, jotta juurakon ravinnevarastot ehtivät tyhjentyä Hyödynnä hyvä sää Kuivasta ja lämpimästä ilmasta on syytä ottaa kaikki irti! Kahden viikon lämmin, kuiva ja aurinkoinen sää antaa hyvän vaikutuksen lyhyessä ajassa. Tällöin on hyvä käyttää koneistoa, joka vetää juurakon pintaan; piikkikultivaattori, äes tai Kvick-up -kultivaattori. Jotta juurakko kuivuisi kunnolla, täytyy se saada nostettua maanpinnalle mullan joukosta, eikä niiden tulisi jäädä maapaakkujen sisään.

6 10. Maalajikohtaiset strategiat Eri maalajeilla on erityispiirteitä, joita voi hyödyntää juolavehnän torjunnassa: Keveät multamaat ovat suotuisia juolavehnälle, mutta toisaalta ne ovat myös helposti muokattavissa ja kyntö onnistuu myös keväällä. Torjunta kannattaa aloittaa syksyllä sänkimuokkauksella. Tämän jälkeen on vuorossa kevätkyntö tai sänkimuokkaus yhdistettynä kevätkyntöön. Tällaisella maalajilla kylvö onnistuu melko myöhään ja mahdollistaa silti hyvän kevätvilja kasvuston, mikä taas antaa hyvän mahdollisuuden tehokkaaseen juolavehnän torjuntaan kahden korjuiden välillä. Savimaat ovat herkkiä rakennevaurioille, mikä voi hankaloittaa uuden viljakasvin perustamista keväällä. Aikaisen sadonkorjuun jälkeen voi sänkimuokkausta hyödyntää heti korjuun jälkeen. On tärkeä kuitenkin varmistaa, ettei tämä viivästytä kyntötyötä. Muokkausta ei tulisi siirtää liian myöhään, kynnön varmistaminen hyvissä olosuhteissa on ensisijalla! Kevätmuokkauksen voi tehdä ainoastaan, jos pitää huolen siitä, ettei itämiskosteutta menetetä tai kylvöalustaa pilata. Pintamuokkaus on hyvä suorittaa leikkaavalla hanhenjalkaterällä tai työstösyvyyden pitävällä äkeellä, tai riviäkeellä. 11. Toimet eri viljelykierron vaiheissa Alla olevissa taulukoissa on kaksi esimerkkiä viljelykierroista ja niihin sopivista toimista juolavehnän torjunnassa: Nurmiviljelykierto Kevätviljaan kylvetty nurmi Nurmi 1 Nurmi 2 Syysrapsi Syysvehnä Härkäpapu Toimet juolavehnää vastaan Nurmen siemen tulisi kylvää heti keväällä, jotta nurmi hyötyisi Tiivis nurmi, jossa on paljon palkokasveja Riko nurmi ajoissa, jotta sen ehtii työstää juolavehnän juurakon poistamiseksi Panosta hyvään perustamiseen. Muokkaa maa heti syysrapsin korjuun jälkeen, kynnä ennen vehnän kylvöä Muokkaa heti korjuun jälkeen, huolellinen kyntö (keveillä mailla kevätkyntö) Muokkaa heti korjuun jälkeen, hyödynnä aikainen korjuu, myöhäisen korjuun sattuessa kynnä ilman muokkausta, jos savimaa

7 Puintiviljelykierto Kevätvilja siemenapilan kanssa Valko-/puna-apilan siemennurmi Syysrapsi/syysvehnä Syysvehnä/kevätvilja Härkäpapu Seuraavassa kierrossa 2-vuotinen heinänurmi Toimet juolavehnää vastaan äestämällä Priorisoi siemenapila; äestys riveillä kylvön yhteydessä, 1. äestyksen jälkeen rivien välissä, niitä korjuun jälkeen Riviäestys aikaisin, niitä toukokuussa, kyntö tärkeä Tärkeää suorittaa riviäestys syksyllä, äestys aikaisin keväällä, muokkaus heti korjuun jälkeen, harkitse kevätkylvöä, jos paljon juolavehnää, sillä tärkeä ehtiä suorittaa intensiivinen muokkaus Riviäestys aikaisin keväällä, muokkaus heti korjuun jälkeen, hyödynnä aikainen korjuu ja hyvä sää ja toista muokkaus, huolellinen kunto (mahd. kevätkyntö) Läpileikkaus kynnön yhteydessä, riviäestys juolavehnään keskittyen (ajoitus) Huolellinen juolavehnän hävitys ennen kylvöä. Luo suotuisat olot nurmelle, äestys molempina vuosina. Ilman äestystä Suorita kylvö heti keväällä suosiaksesi nurmea, niitä heti korjuun jälkeen. Niitä toukokuussa, mahd. 2x tarpeen tullen, kyntö tärkeä Muokkaa heti korjuun jälkeen, harkitse kevätkylvöä, jos paljon juolavehnää, sillä tärkeä ehtiä suorittaa intensiivinen muokkaus Muokkaa heti korjuun jälkeen, vaihtoehtona välikasvin kylvö keväällä ja niitto syksyllä. Huolellinen kyntö (mahd. kevätkyntö) Huolellinen juolavehnän hävitys ennen kylvöä. Luo suotuisat olot nurmelle. Lähde: Ståhl, Per. (2015). Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion. Jordbruksinformation