Mekaaninen nurmen lopetus
|
|
- Eveliina Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mekaaninen nurmen lopetus Nurmen maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi on sen lopetus tärkeää. Kuinka tulee sitten toimia, jotta paras rikkakasvivaikutus ja esikasvivaikutus saada aikaan ilman ympäristöllistä haittaa typpihuuhtoumien muodossa? Nurmi on pääasiallisin viljelykasvimme ja se on välttämätön osa viljelykiertoja. Nurmea viljellään eläinten rehuksi, mutta sillä on myös tärkeä tehtävä maanrakenteen ylläpidossa. Erityisesti palkokasvien juuret ulottuvat syvälle ja palauttavat pakkautuneen maan rakenteen ennalleen. Palkokasveja sisältävissä nurmissa on paljon typpeä, mikä antaa hyvän esikasvivaikutuksen seuraavalle viljelykierron kasville, mutta lisää samalla riskiä typpihuuhtoumille. Nurmi toimii myös rikkakasvien hillitsijänä. Hyödynnä kasviravinteet nurmen lopetuksen yhteydessä Vinkkejä typpihukan estämiseen nurmen lopetuksen yhteydessä: Viljele syysrapsia kesällä lopetettavan apilarikkaan nurmen jälkeen Lopeta nurmi myöhään syksyllä tai jos mahdollista keväällä, jos seuraava viljeltävä on kevätvilja Vanhempi heinärikas nurmi voidaan lopettaa kesällä ilman suuria riskejä ravinnehukalle Minimoi riskit ja maksimoi esikasvivaikutus Nurmen lopetuksen yhteydessä typpeä voidaan menettää kahdella tavalla: typpihuuhtoumina maaprofiilista tai typen denitrifikaation kautta ilmaan. Huuhtoutuminen tapahtuu nitraattityppenä pintaveden virtausten mukana ympäröiviin vesistöihin. Typpihuuhtoumien riski on suurimmillaan syksyn ja talven aikana, kun sadekertymää on runsaasti ja typenotto maaperästä kasvien toimesta on hyvin vähäistä. Keveillä maaperillä vesi liikkuu nopeasti maaprofiilin läpi ja lisää huuhtoumien riskiä. Denitrifikaatio tapahtuu hapettomissa ja vesikylläisissä olosuhteissa maaperässä. Nitraatti muuntuu typpikaasuksi tai ilokaasuksi (dityppioksidi) denitrifioivien bakteerien toimesta. Riski denitrifikaatiolle on suurin pakkautuneissa, huonosti ojitetuissa savipelloissa, joihin muodostuu helposti hapettomat olosuhteet. Lisäksi, riski on suurempi syksyllä ja aikaisin keväällä, jolloin kasvien typenotto ei enää ole niin nopeaa ja tehokasta. Välttääkseen näitä typen menetyksiä on tärkeää, että nurmen lopetuksen yhteydessä mineralisoituva typpi on seuraavan viljelykierron kasvin käytettävissä. Jos nurmi lopetetaan kesän aikana, täytyy maaperässä olevan typen tulla syksyllä kylvetyn kasvuston käyttöön. Syksyllä kylvettävistä kasveista syysrapsi, kerääjäkasvit ja jossain määrin myös aikaisin kylvetyt syysviljat (lähinnä ruis) voivat käyttää typpeä jo syksyllä. Ennen kevätkylvöä tapahtuva nurmen lopetus tulisi suorittaa niin myöhään kuin mahdollista niin, että suurin osa typen mineralisoitumisesta tapahtuu myöhään keväällä, mutta savimaita ei tulisi kuitenkaan kyntää niin myöhään, että maanrakenne kärsii. Huono maanrakenne pelossa johtaa myös heikompiin kasvuolosuhteet sekä ravinteidenottoon, mikä vuorostaan lisää ravinnemenetysten riskiä. Vanhojen nurmien juuristossa on runsaasti kasviravinteita Nurmen iällä on merkitystä sen kannalta, kuinka suuri nurmen juuristo on. Tämä vuorostaan vaikuttaa sinne sitoutuneen typen määrään sekä siihen, kuinka nopeasti typen toimittaminen kasvien käyttöön tapahtuu. Yksivuotisella nurmella on hyvin rajallinen juuristo ja jos nurmi lopetetaan heti ensimmäisen satokauden jälkeen, on kasviravinteiden määrä melko vähäinen. Mitä vanhempi nurmi on, sitä enemmän on myös kasviravinteita varastoitunut juuristoon.
2 Nurmen ikä vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon nurmen kasvustosta jää peltoon nurmen lopetuksen jälkeen ja muuttuu siten rikkakasveiksi sitä seuraavassa kasvustossa. Iäkäs sinimailasnurmi jättää usein jälkeensä runsaasti satojätettä. Sinimailasnurmi tulisi aina muokata ennen kyntöä, jotta tämä riski voidaan minimoida. Myös vanhahko heinänurmi, jossa on paljon tuppaita, voidaan muokata yhden ylimääräiseen kerran, jotta ongelmat ylijäämäkasvuston kanssa voidaan välttää. Yksivuotiset apila-heinänurmet ilman rikkaongelmaa voidaan useimmiten kyntää suoraan ilman, että se aiheuttaisi ongelmia uudiskasvun kanssa seuraavassa kasvustossa. Korkea hiilipitoisuus nurmessa myöhäistää kasviravinnevaikutusta Nurmen lopetuksen yhteydessä täytyy muistaa ottaa huomioon myös nurmen koostumus, erityisesti palkokasvien suhteen. Palkokasvit sisältävät runsaasti typpeä, joka taas antaa hyvän esikasvivaikutuksen seuraavalle kasvustolle, mutta lisää samalla ravinnehukan riskiä nurmen lopetuksen yhteydessä. Se, kuinka nopeasti typpi vapautuu, riippuu nurmen kasvuston koostumuksesta ja maaperän olosuhteista. Kasvustossa hiilen ja typen suhde määrää hajoamisnopeuden ja sen vapautuuko vai sitoutuuko typpi (taulukko 1). Taulukko 1. Typen jälkivaikutus eri-ikäisissä luomuapilaheinänurmissa, kg N/ha ja vuosi. (Lähde: Hansson, 2004) Perustamisvuosi 1-vuotinen nurmi 2-vuotinen nurmi 3-vuotinen nurmi Varastoitunut varteen ja juuristoon Jälkivaikutus, vuosi Jälkivaikutus, 2. vuosi Korkea hiilityppisuhde tarkoittaa sitä, että hajottavat pieneliöt saavat liian vähän typpeä. Tämä taas johtaa siihen, että hajottamisprosessit hidastuvat. Materiaalin hajottamisessa sitoutuu typpeä niin kauan, kunnes suhde on sellaisella tasolla, että pieneliöt saavat typpeä yli tarpeidensa hajoamisen yhteydessä. Tämä tapahtuu silloin, kun hiilityppisuhde on noin 15. Typen mineralisoituessa lopputuotteena on nitraatti, joka menee kasvien ja pieneliöiden käyttöön. Korkea hiilityppisuhde aiheuttaa sen, että typen saatavuus on hidasta. Tällöin on hyvä, jos nurmen lopetusta seuraavan kasvin typen tarve on suurimmillaan vasta sitä seuraavana keväänä. Jos korkean hiilityppisuhteen omaava materiaali muokataan keväällä, on riskinä se, että typpi päätyy kasvien saataville liian myöhään.
3 Taulukko 2. Hiilityppisuhde eri kasvimateriaaleissa. (Lähde: Hansson, 2004). Hiilityppisuhde Kommentti Heinä Sitä korkeampi mitä vanhempi ja pidemmälle kasvanut materiaali Apila Matalin lehdissä ja korkeampi varressa ja juurissa* Olki Viljan olki Kuivalanta 15 Riippuu levitteen määrästä ja laadusta *Apilalajikkeista valkoapilalla on nopein mineralisoituminen sen laajemman ja varrettoman kasvutavan vuoksi. Punaapilan varsi ja juuristo on vahvaa ja vaikeammin hajotettavissa. Nurmen lopetus apuna rikkakasvien torjunnassa Nurmella on keskeinen merkitys rikkakasvienhallinnassa. Nurmi luo yhtenäisen kasvipeitteen, josta saadaan satoa ja joka kilpailee hyvin rikkoja vastaan useamman vuoden ajan. Sen vaikutus riippuu kuitenkin siitä, mikä rikkakasvi on kyseessä. Osaa rikkakasveista nurmi pystyy pitämään kurissa, mutta ei hävittämään kokonaan. Tässä tapauksessa on nurmen lopetus erityisen tärkeää, jotta sen vaikutus rikkakasveja saadaan kokonaan hyödynnettyä. Nurmen lopetus vaikuttaa ennen kaikkea juuririkkakasveihin. Rikkakasvin juuriston syvyys, pääasiallinen kasvukausi sekä sen mekaaniselle torjunnalle herkin vaihe (kompensaatiopiste) ovat tekijöitä, jotka vaikuttuvat siihen, miten nurmen lopetus tulisi suorittaa (taulukko 3). Taulukko 3. Juuririkkakasvien ominaisuudet ja eri muokkaustapojen vaikutus (Jordbruksverket, 2011). ***=hyvä vaikutus, **=kohtuullinen vaikutus, *=huono vaikutus, = ei vaikutusta. Rikkakasvi Kompensaatiopiste Juuriston Pääasiallinen Kuivuminen Nääntyminen 1 syvyys kasvukausi Juolavehnä 3 4 lehteä 0 12 cm Kevät ja syksy *** ** Poimuhierakka 5 6 lehteä 0 50 cm Kevät syksy * * Pelto-ohdake 8 10 lehteä cm Kevät Kesä * ** Peltovalvatti 5 7 lehteä 5 15 cm Kevät kesä * ** Voikukka Nuppuvaihe 0 30 cm Kevät Syksy - ** 1 osoittaa vaikutuksen kasvukauden aikana. Juolavehnä Juolavehnä on heinä, jolla on suuri maanalainen juuristo. Nurmi ei puhdista tätä maanalaista juuristoa, vaan nurmen lopetus on tärkeä osa tehokasta ja toimivaa juolavehnäntorjuntaa. Juolavehnän maajuuret kuivuvat nopeasti niiden joutuessa maan pinnalle. Jos sää on suosiollinen, voi maanmuokkauksella saada hyvän vaikutuksen jo kahdessa viikossa. Juolavehnän kompensaatiopiste on 3 4 lehden vaiheessa. Näännyttämistekniikkaa toistuvan käsittelyn muodossa voidaan toteuttaa koko kesän ja syksyn sillä juolavehnä työntää jatkuvasti uusia versoja koko kasvukauden ajan. Hierakka Peltorikkakasveina ongelmia aiheuttavia hierakoita löytyy kolmea eri lajiketta, joista tavallisin on poimuhierakka. Hierakka on sekä siemen- että juuririkkakasvi. Pidemmän aikavälin tavoitteena on
4 yleensä pienentää siemenvarastojen määrää, mikä saavutetaan estämällä kasvien siementuotanto. Nurmen lopetus on tärkeä jo vakiintuneen hierakkakasvuston torjunnassa niin, etteivät muokkauksesta selvinneet kasvit pääse levittämään siemeniään seuraavaan viljeltävään kasvustoon. Hierakan pääjuuri voi ulottua syvälle ja kasvaa hyvin vahvaksi. Silppuuntunut pääjuuri voi kasvattaa uusia kasveja pääosin juuren yläosasta (5 7 cm) lähteneistä palasista. Tavoitteena on sijoittaa nämä juuren palaset mahdollisimman syvälle. Yksivuotinen pääjuuri ei yleensä jaksa enää nousta kyntösyvyydestä uuteen kasvuun. Pelto-ohdake ja -valvatti Pelto-ohdake ja -valvatti ovat vaeltavia monivuotisia kasveja, jotka etupäässä leviävät juuristonsa avulla. Hyvin perustettu nurmi, josta korjataan 2 3 satoa vuodessa, pärjää yleensä hyvin näitä rikkoja vastaan, jos sitä pidetään vähintään 2 vuotta. Jos näiden rikkakasvien määrä on suuri tai nurmi ei muuten ole pärjännyt kilpailussa niitä vastaan, voi nurmen lopetus näissä tapauksissa toimia täydentävänä rikantorjunta keinona. Voikukka Voikukalla on yksi pääjuuri, mutta se leviää ennen kaikkea siementen kautta nurmessa oleviin aukkokohtiin. Etenkin vanhoissa nurmissa näkee paljon voikukkien leviämistä tällä tavalla. Huolella tehty kyntö on tehokas keino voikukkien torjunnassa. Nurmen lopetukseen käytettävä koneisto Se, miten nurmen lopetus tulisi hoitaa, riippuu halutusta lopputuloksesta. Taulukossa 4 löytyy ehdotuksia eri tilanteisiin sopivista koneista ja laitteistoista. Jotta tulos olisi optimaalinen, tulee laitteiston koko kapasiteetti osata hyödyntää ja oikeiden säätöjen olla käytössä. Polttoaineenkulutus vaihtelee Maanmuokkaukseen kuluvan energian määrää riippuu käytettävästä laitteistosta, maalajista ja työstösyvyydestä. Lautasmuokkain kuluttaa vähemmän energiaa kuin hanhenjalka kultivaattori, ja kyntöaura vie eniten energiaa. On toki tärkeä muistaa, että näitä laitteita käytetään eri tarkoituksiin, kuten taulukko 4 tulee ilmi. Energiankulutuksen kannalta on keskeisintä muistaa tehdä huolelliset säädöt parhaan mahdollisen jäljen saavuttamiseksi sekä valita oikea laitteisto ja työstösyvyys niin, että maanmuokkauksen tavoite saavutetaan.
5 Taulukko 4. Esimerkkejä nurmen lopetukseen käytettävistä menetelmistä ja koneista. Tavoite Laitteisto Kommentti Rikkoa nurmi Kultivaattori kapeilla piikeillä, lautasmuokkain/-kultivaattori Tavoitteena rikkoa nurmen pinta ilman tuppaiden muodostumista Rikkoa nurmi Yhdistelmäkoneet, nurmijyrsin* Jyrsin toimii parhaiten keveillä maaperillä Hajottaa maanmyötäiset maajuuret ja juuristo Raskas lautasmuokkain, lautaskultivaattori, kultivaattori Koneiston täytyy työstää kiinteää pohjaa vasten kapeilla piikeillä Katkoa maanmyötäiset juuret Hanhenjalka kultivaattori, raskas Tärkeää, että laitteisto leikkaa Nostaa juuristo maan pinnalle kuivumaan lautasmuokkain Kultivaattori kapeilla piikeillä, nurmijyrsin*, kylvöhara tarpeeksi syvältä Jyrsijät toimivat ainoastaan keveillä maaperillä Mullata materiaali syvälle Kyntöaura Tärkeää, että etuaurojen säädöt kunnossa. Kevätkyntö on tehokas kaikkia juuririkkoja vastaan. *Suuri jyrsin heittää materiaalin ilmaan niin, että juuret päätyvät päällimmäiseksi. Strategioita nurmen lopetukseen eri tilanteissa Nurmen lopetuksen ajankohtaa, muokkaustapaa ja seuraavaa kasvia mietittäessä on tärkeä ottaa huomioon sekä valumien riski että mahdollisuus saavuttaa hyvä vaikutus rikkakasveja vastaan. Aikainen nurmen lopetus ennen syysrapsia Syysrapsi tarvitsee paljon typpeä jo syksyllä, minkä vuoksi nuorehko, paljon palkokasveja sisältävä nurmi on hyvä esikasvi tässä tapauksessa. Maalaji ja rikkakasvien esiintyvyys ratkaisevat, milloin maanmuokkaus tulisi aloittaa. Raskailla maaperillä tulisi kyntö suorittaa kuukausi ennen kylvöä, jotta pelto ehtisi saada sadetta, ja näin voitaisiin varmistua hyvästä itämisestä. Rikkakasvit ratkaisevat, miten maa muokataan. Juolavehnän esiintyminen sekä hyvä ilma antavat hyvät olosuhteet tiheään toistuvalle kuivatusmenetelmälle, jossaa maajuuret saadaan nostettua pintaan. Hierakat taas vaativat täydellisen läpileikkauksen 7 8 cm syvyydeltä, minkä jälkeen juuristo näännytetään toistuvalla muokkauksella kompensaatiopisteen aikaan. Jotta rikkavaikutus olisi hyvä, täytyy nurmi keskeyttää jo ensimmäisen sadon jälkeen. Nurmen lopetus ennen syysviljaa Syysviljan typenotto keväällä on vähäistä, minkä vuoksi nuorehkojen palkokasvinurmien, erityisesti valkoapilanurmien, lopetus on riskaabelia typpihukkaa ajatellen. Viljoista ruis hyödyntää eniten typpeä syksyllä. Pitkäikäinen nurmi, jossa heinän osuus on suurempi, on vähemmän riskaabeli vaihtoehto syysviljan esikasviksi. Toisen sadon jälkeen tapahtuva nurmen lopetus antaa hyvät mahdollisuudet rikantorjuntaan. Syysvilja itää helpommin kuin syysrapsi karkeallakin kylvöalustalla, joten kynnön voi suorittaa lähempänä kylvöajankohtaa verrattuna syyrapsiin. Nurmen lopetus ennen kevätkylvöä
6 Raskaat maat tulisi kyntää syksyllä, mutta keveämmillä maaperillä voi kevätkyntöäkin hyödyntää. Syksyllä ennen kaikkea näännytystekniikka on ajankohtainen sään ja kostean maan vuoksi. Savimailla on tärkeää muistaa ottaa huomioon mahdollinen kynnön epäonnistuminen runsaiden sateiden vuoksi. Pintaveden saamiseksi pois muokattavalta pellolta voi käyttää kultivaattoria, joka rikkoo nurmea, ja mahdollistaa veden imeytymisen syvemmälle maahan. Kyntöä ei tulisi myöskään suorittaa liian myöhään. Keveillä, runsaasti juolavehnää sisältävillä mailla tulisi nurmen pintamuokkaus aloittaa jo syyskuussa, jotta saataisiin aikaan maksimaalinen juolavehnän hajottaminen. Tämän voi suorittaa ajamalla kahteen kertaan lautasmuokkaimella tai kapea piikkisellä kultivaattorilla, ja tekemällä hyvän jälkityön niin, että juolavehnä työntää useita uusia versoja. Muokkaus toistetaan juolavehnän ollessa 3 4 lehden vaiheessa. Työstösyvyyttä tulisi laskea jokaisella työstökerralla niin, että koneisto työstää aina uutta maata. Tämän jälkeen annetaan maan levätä niin, että juolavehnä saavuttaa 3 4 lehden vaiheen ennen talvea. Keväällä juolavehnän tulee jälleen antaa kasvaa 3 4 lehden vaiheeseen ennen kevätkyntöä. Keveillä mailla, joilla juolavehnä ei ole ongelma, voidaan runsaasti palkokasveja sisältävä nurmi lopettaa keväällä. Tällöin kevätkyntö vähentää valumien riskiä ja antaa hyvän vaikutuksen muita rikkakasveja vastaan. Nurmen lopetus ilman kyntöä? Tulisiko nurmen lopetus suorittaa aina kyntämällä? Kun kyseessä on kevyt maaperä, on vastaus kyllä. Ei ole mitään syytä olla hyödyntämättä kynnön antamaa ainutlaatuista mahdollisuutta muokata nurmimateriaali ja rikkakasvit kokonaisuudessaan maaperään. Raskailla savimailla syyskylvöä edeltävä kyntö voi huonontaa maan rakennetta merkittävästi, etenkin syysrapsia kylvettäessä. Pintakerros on usein hyvärakenteista ennen kyntöä, mutta kynnön seurauksena nousee syvemmältä karkeaa sokeripalarakennetta pintaan näin heikentäen maan kasvuolosuhteita. Jos nurmen aikoo lopettaa ilman kyntöä, täytyy nurmikasvusto saada kuoletettua kunnolla. Tämä vaatii melko monta ajokertaa. Kasvusto tulisi rikkoa pieniin osiin ja tuppaiden muodostumista tulisi välttää. Työstösyvyyttä tulisi laskea asteittain senttiin. On tärkeää, ettei muokkausta lopeta lautasmuokkaimella etenkin, jos maaperä on kostea. Vaarana on, että vesi jää seisomaan työstöjälkeen. Lähde: Ståhl, P. (2014) Mekaniskt Vallbortt. Jordbruksinformation , Jordbruksverket.
Juolavehnän torjunta luomutuotannossa
Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas
LisätiedotJuolavehnän torjunta luomuviljelyssä
Juolavehnän torjunta luomuviljelyssä 1. Juolavehnän vahvuus on sen juurakko Juolavehnä on monivuotinen kasvi, joka leviää sekä siementen että maanalaisen juurakon avulla. Juolavehnä on yksi yleisimmistä
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotViljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit
Viljelyn monipuolistaminen... 13.12.2018 Miksi? Sataa enemmän keväällä!? Savimaita yli 85% alasta Lietelanta, jokaiselle hehtaarille vuosittain! Kevätkylvöjä, ajo kun pelto on herkin tiivistymiselle. Keltaisia
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotPelto-ohdakkeen torjunta luomuviljelyssä
Pelto-ohdakkeen torjunta luomuviljelyssä Pelto-ohdake on yksi haasteellisimmista juuririkkakasveista, mutta huolella mietitty strategia, joka on mukautettu ohdakkeen biologiaan sekä tilan tarpeisiin ja
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotViljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotJuurten kasvaessa maassa ne parantavat maata
Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN
LisätiedotKestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki
Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta Timo Lötjönen, MTT Ruukki Esityksen sisältö: - avokesannoinnin ja viherkesannoinnin tehostaminen - koetoimintaa Ruukissa - kokemuksia tiloilta
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotKasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry
Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia
LisätiedotViljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi
Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotRuis ja vehnä luomussa
Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotKestorikkakasvien mekaaninen torjunta
Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14
LisätiedotPintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä
Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä Lohja 4.12.2018 Maaperäilta Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila, Halikko O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 some: @opruponen, #maataloudentulevaisuus
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä
Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä
LisätiedotViljely ilman glyfosaattia
Viljely ilman glyfosaattia Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen hankeseminaari Ruissalo 1.9.2016 Heikki Jalli Luke Kasvinterveys heikki.jalli@luke.fi Glyfosaatilla torjutaan ensisijaisesti juolavehnää
LisätiedotRikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno
Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen
LisätiedotRikkakasvien suorat torjuntamenetelmät Kaffe Alma Jukka Saarinen
Rikkakasvien suorat torjuntamenetelmät luomuviljelyssä 12.07.2016 Kaffe Alma Jukka Saarinen Yleistä rikkakasvien torjunnasta Luomuviljelyssä ei ole hyväksyttyjä rikkahävitteitä Luomussa rikkojen torjunta
LisätiedotTehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa
Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja tehostettu avokesanto
LisätiedotHaasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018
Haasteet sadesyksyn jälkeen Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9,4 milj. euroa 140 työntekijää Peltojen kasvukunto
LisätiedotViljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi
Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä
Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita
LisätiedotKOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA
KOKEIT J KOKEMUKSI KESTORIKKKSVIEN TORJUNNST Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki -Edistystä luomutuotantoon- hanke 2012-2014 (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus) -tulokset löytyy netistä: google => mtt
LisätiedotKerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke
Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotEroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila
Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 Viljelyä Kokeilua Tietotöitä Matkailutöitä Yhteistyötä Sisältö, runsaasti kuvia -
LisätiedotRikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun
Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Ennakoivan torjunnan ja viljelykiertojen merkitys Yksivuotisten
LisätiedotPeltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa
Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto & Visa Nuutinen Luonnonvarakeskus VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Kasteliero (Lumbricus
LisätiedotKasvinsuojelun luomukeinoja. Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
Kasvinsuojelun luomukeinoja Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 8.2.2011 Rikkakasvien hallinnan luomukeinoja Ongelmarikkoja Ennaltaehkäisevä hallinta Niitot & kesannot Sänkimuokkaus & rikkaäestys
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun
LisätiedotViljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotPellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke
Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.
LisätiedotRikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot
Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot VYR Luomuviljaseminaari 28.11.2017 Salo Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Rikkakasvien hallinta perustuu luomussa ennakointiin pelottaa eniten luomuun
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotSjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn
SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotKarjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat
Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Joensuu 29.1.2019 Karjanlanta Marjoille parasta on pitkälle
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotStrip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio
Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio 20.4.2018 Tila Seitsemän kasvilajia viljelyksessä Ruis, syysvehnä, syys- tai kevät rapsi, ruokaherne,
LisätiedotKerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
LisätiedotVILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
LisätiedotSinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn
Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Kasvintuotannon ajankohtaispäivät 8.-9.11.2011 Peter Fritzén/ ProAgria-Finska Hushållningssällskapet
LisätiedotViljan ja valkuaisviljan viljely luomuna
2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja
LisätiedotUudenmaan pellot vihreiksi
Uudenmaan pellot vihreiksi RaHa hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 Hannu Känkänen Uusimaa on viljamaa 85 % on viljatiloja 15 % kotieläintiloja Kuva: MTT, Tapio Tuomela Kuva: MTT, Albumi Viljaa ¾ viljellystä
LisätiedotRikkakasvien hallinta luomuviljoilla. Petri Leinonen Elomestari Oy Mäkikierintie Tornio
Rikkakasvien hallinta luomuviljoilla Petri Leinonen Elomestari Oy Mäkikierintie 9 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu
LisätiedotAgrimarket- Viljelijäristeily
Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotTutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen
Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn
LisätiedotHerneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
LisätiedotSRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotKevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos
Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1 Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotLuomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin
Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotRavinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen
Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotJohdatus päivän teemaan
Rikkakasvit hallintaan luomutilalla torjunnassa tutkimuksesta käytäntöön Johdatus päivän teemaan Heikki Jalli Luonnonvarakeskus (Luke) 4.4.2017 1 TODELLISUUTTA 2007-2009 Luonnonmukaisesti viljellyillä
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotTimo Lötjönen MTT Ruukki
Timo Lötjönen MTT Ruukki Viherlannoitus it ja karjanlanta luomuohran viljelyssä l 1. Johdanto 2. Viherlannoituskasvit 3. Viherkesannon viljely ja lopetus 4. Ohran kylvöajan vaikutus (Lähteenä Kasvuvoimaa
LisätiedotViherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka
Viherlannoitus luomuviljelyssä Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka Viherlannoituksen tarkoitus Kasvien viljelyä maan viljavuuden nostamiseksi
LisätiedotOikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä
Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä
LisätiedotKerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta
Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotMaan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke
Maan vesitalous ja kasvukunto 19.3. ja 21.3.2019 Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Ilmasto muuttuu Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää pellon vesivarojen parempaa hyödyntämistä
LisätiedotPellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.
Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden. Risto Jokela Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Maanviljelyä Oulun seudulla Maatalous
LisätiedotViljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala
LisätiedotViherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä
Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä Hannu Känkänen N-% 3,5 Viherlannoitus on typen hallintaa virna punaapila valkoapila 1-vuot. palkok. vuohenh. 1,5 ruis 1,2 rypsi heinät Huuhtoutumisriski
LisätiedotKerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua hieman edellisiä vuosia suppeammin. Tällä kertaa havaintokokeet toteutettiin ainoastaan yhdellä maatilalla. Tavoitteena oli
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotPalkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017 Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti,
LisätiedotKasvinsuojelu luomutuotannossa
Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten
LisätiedotLuomutilojen tuki-ilta
Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa
LisätiedotMiksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt
Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016
Lisätiedot