Lasten ja nuorten hyvinvointikertomus sekä hyvinvointsuunnitelma Loviisan kaupunki ja Lapinjärven kunta

Transkriptio

1 0 Lasten ja nuorten hyvinvointikertomus sekä hyvinvointsuunnitelma Loviisan kaupunki ja Lapinjärven kunta

2 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto Lasten ja nuorten hyvinvointityön arvot ja periaatteet Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Loviisassa ja Lapinjärvellä Yleistä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista Suomessa ja Itä- Uudellamaalla Väestö Ikärakenne Perheet SWOT-analyysi lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta Hyvinvoinnin kuvaamistapoja Materiaalinen elintaso Terveys Varhaiskasvatus, koulu, oppiminen ja työ Turvallinen kasvuympäristö Vapaa-aika ja osallisuus Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu Kunnan palvelut lapsille, nuorille ja lapsiperheille Loviisassa ja Lapinjärvellä Sosiaali- ja terveydenhuolto Äitiys- ja ehkäisyneuvola Lastenneuvolan palvelut Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hammashoito Perusturvan muut palvelut Lapsiperheiden kotipalvelu Perheneuvonta Lastenvalvoja Psykiatrinen terveydenhoito, psykologi- ja kuraattoripalvelut A-klinikka Työpajat Koulu ja varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Koulutus Vapaa-aika ja nuorisotoimi Loviisan Vapaa-aikapalvelut Nuorisotyö Loviisassa Nuorisotyö Lapinjärvellä Liikuntapalvelut Lapinjärvellä...52

3 Etsivä nuorisotyö Nuorisovaltuusto Kulttuuri Loviisan Kirjasto Lapinjärven kirjastot Ympäristö Seurakunnat Yhteistyö eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

4 3

5 4 1. Johdanto Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa jokaisen kunnan tai kuntien yhdessä laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman tarkoituksena on lapsen ja perheen osallisuuden ja oikeusturvan vahvistaminen, perheiden tukemiseksi tehdyn viranomaisyhteistyön tehostaminen sekä kunnan lastensuojeluvelvollisuuksien tarkentaminen. Painopistealueita ovat ennaltaehkäisevä toiminta, varhainen tuki ja avohoito. Suunnitelman laatimisen tarkoituksena on antaa kuntapäättäjille kokonaiskäsitys lasten kasvuoloista ja hyvinvoinnista sekä käytössä olevista sekä tarvittavista voimavaroista. Suunitelma tulee liittää osaksi kunnan muuta suunnittelua, kuten kuntalain muista toiminta- ja taloussuunnittelua sekä kunnan hyvinvointisuunnitelmaa. Lastensuojelulain 12 sisältää ohjeen siitä, mitä tietoja suunnitelman tulee sisältää. Suunnitelma on laadittava koko kaupunkia/ kuntaa koskevana. Loviisan kaupunki ja Lapinjärven kunta mudostavat sosiaali-ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopinmuksen mukaan Loviisan kaupunki tuottaa Lapinjärven kunnalle perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut vanhustenhuoltoa lukuun ottamatta. Loviisan kaupungissa oli yhteensä asukasta ja Lapinjärven kunnassa asukasta. Yhteistoiminta-alue palvelee yhteensä asukasta. Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan yhteistoiminta-alueella suunnitelma on nimetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi. Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille hyväksyttiin Loviisan kaupungin- valtuustossa ja Lapinjärven kunnanvaltuustossa Suunnitelman laati väliaikaisen järjestelytoimikunnan valitsema poikkihallinnollinen työryhmä, jossa olivat edustettuina lasten ja nuorten palvelupäällikkö, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, erityislastentarhanopettaja, luokanopettaja, nuorisotyöntekijä, nuorisovaltuuston edustaja sekä kolme edustajaa Lapinjärveltä. Työryhmä jatkoi suunnitelman seurantaryhmänä vuoden 2012 loppuun saakka. Kaupunginvaltuuston päätöksessä seurantaryhmälle annettiin tehtäväksi valmistella strategisia tavoitteita lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kaudelle Loviisan perusturvalautakunta päätti asettaa kaudelle työryhmän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaa ja seurantaa varten. Perusturvakeskuksesta työryhmään kuuluvat lasten ja nuorten palveluiden päällikkö Jaana Iivonen, lasten ja nuorten peruspalveluiden palveluvastaava Mareena Forsströmja lastensuojelun sosiaalityön lähiesimiehenä toimiva sosiaalityöntekijä Maria Rosvall. Sivistyskeskus nimesi työryhmään kiertävän erityislastentarhanopettajan Camilla Nordströmin, erityisluokanopettaja Leena-Maija Pernun sekä erityisnuorisotyöntekijä Tiina Möllerin. Lapinjärven kuntaa ryhmässä edustavat koulutoimenjohtaja Juha Ronkainen, etsivä nuorisotyöntekijä Sonja Lindroosja perusturvajohtaja Görel Fabritius. Lisäksi ryhmässä on nuorisovaltuuston edustajana Jerry Träskelin sekä seurakunnan edustajana Ann-Mari Karlsson.

6 5 2. Lasten ja nuorten hyvinvointityön arvot ja periaatteet Loviisan kaupungin strategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2012 ja Lapinjärven kunnan strategia on valmistunut vuonna Loviisan kaupungin vision mukaan Loviisa on hyvinvoiva, uutta teknologiaa ja energiamuotoja hyödyntävä kaksikielinen kaupunki, jossa merenranta, maaseutu ja hyvät lähipalvelut lisäävät asukkaiden ja lomailijoiden elämänlaatua. Loviisa mahdollistaa monipuolisen elinkeino- ja kulttuurielämän kehittymisen myös hyvien tietoliikenne ja kulkuyhteyksien avulla. Loviisan kaupungin strategian mukaiset toimintaperiaatteet ovat hyvä palvelu, yhdessä tekeminen, vastuullisuus, aloitteellisuus sekä kaksikielisyys. Strategian mukaiset arvot ovat: avoimuus, oikeudenmukaisuus, suvatsevaisuus ja tasapuolisuus. Lapinjärven kunnan strategian arvopohjan muodostavat inhimillisyys, vastuullisuus, avoimuus, tasavertaisuus, kestävä kehitys ja luotettavuus. Lapinjärven kunnan strategia painottaa lähipalveluiden ja lähidemokratian turvaamista. Loviisan kaupungin strategian mukaan painopiste on toimivissa palveluissa (asiakaslähtöiset ja oikea-aikaiset), osallisuudessa ja hyvinvoinnissa. Myös Lapinjärven strategiassa on kirjattuna laadukkaat, oikein mitoitetut ja kohdennetut, kustannustehokkaasti tuotetut palvelut. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa asiakaslähtöiset, oikea-aikaiset palvelut korostuvat ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen panostamisena. Lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus osallisuuteen yhteiskunnan kehittämisessä sekä siihen liittyvässä päätöksenteossa. Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja osallisuuden edistäminen sekä siihen kannustaminen tulee ottaa huomioon suunnitelmassa. Lasten ja nuorten turvalliset kasvuolosuhteet sekä toimiva ja tasapainoinen vanhemmuus ovat keskeiset tekijät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päämäärät ovat: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen turvallisten kasvuolosuhteiden ja vastuullisen vanhemmuuden tukemisen avulla Lasten ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen panostaminen Lasten ja nuorten erityistarpeiden huomioon ottaminen Lapsi ja perhekohtaisen lastensuojelun riittävien voimavarojen takaaminen Suunnitelman päämäärät ovat johdettavissa myös lastensuojelulaista

7 6 Visio: Tavoitteena on toimia mahdollisimman varhain, avoimesti ja hyvässä yhteistyössä, jotta perheet, lapset ja nuoret saavat suunnitelmallista, oikea-aikaista ja asiantuntevaa palvelua ylläpitämään ja lisämään heidän hyvinvointiaan. 3. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Loviisassa ja Lapinjärvellä 3.1. Yleistä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista Suomessa ja Itä- Uudellamaalla Vuoden 2012 sosiaalibarometrin mukaan ihmisten hyvinvointi on monilla mittareilla mitattuna parempi kuin koskaan aikaisemmin, mutta samanaikaisesti kehitystä leimaa mittava hyvinvointierojen kasvu. Suomessa köyhyys ja tuloerot ovat kasvaneet sitten 1990-luvun alun. Suhteellisessa köyhyydessä eläviä ihmisiä on Suomessa n , jos kriteerinä käytetään 60 % kotitalouksien keskimääräisesti käytettävissä olevasta mediaanitulosta. Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys lisääntyi 1990-luvun laman jälkeen. (Sosiaaibarometri 2012). Vuonna 2011 kaikista alaikäisistä lapsista 11%, n lasta, eli pienituloisissa perheissä ( Aira, Hämylä, Kangas Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana 2013). Köyhyys koskettaa erityisesti yksinhuoltajaperheitä sekä monilapsisia perheitä. (Sosiaalibarometri 2012). Vuonna 2011 lapsista 1,2 % kuului perheisiin, jotka olivat saaneet toimeentulotukea vähintään 10 kuukauden ajan edeltävän vuoden aikana. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on Suomessa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Toimeentulotukea saavien perheiden lasten hyvinvointi voi olla uhattuna, sillä toimeentulotukiasiakkaiden hyvinvointi on yleisesti ottaen muuta väestöä heikompi, kun hyvinvointia tarkastellaan toimeentulo-ongelmina, asuinoloina, terveytenä tai elämänlaatuna. Suomessa vuonna 2011 lähes joka kymmenes lapsi eli perheissä, joissa aikuisten työssäkäynti on hyvin vähäistä (Aira, Hämylä, Kangas, Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana 2013). Huono-osaisuuden siirtymistä seuraavalle sukupolvelle on tutkittu mm. Suomen Akatemian tutkimuksessa. Tutkimuksen tulosten mukaan lapsuuden ja nuoruuden aikasella kasvu-ja elinympäristöllä ja niiden avaamilla mahdollisuuksilla tai toisaalta niiden puutteella on suuri merkitys lasten tulevaisuuden kannalta. Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat kärjistyivät vanhempien toimeentuloongelmien lisääntyessä. Koulutus- ja erityisesti äitien korkeampi koulutus näyttävät tutkimuksen mukaan suojaavan lapsia pahoinvoinnilta (Suomen Akatemia 2011). Voimavaroja ja erityistä tukea tulisi tarjota erityisesti perheille, joilla on erilaisia selvitymiseen liittyviä ongelmia, jolloin voidaan ehkäsitä ongelmien ylisukupolvistuminen. Vuoden 2011 kansalaisbarometrin mukaan valtaosa suomalaisista kokee voivansa hyvin, mutta yli puolella miljoonalla on hyvinvoinnissa vakavia ongelmia. Hyvätuloiset, kolutetut ja työssäolevat

8 7 arvioivat hyvinvointinsa muita paremmaksi. Usein tai jatkuvasti huono-osaiseksi, syrjityksi ja ulkopuolisiksi itsensä koki n suomalaista. Useimmiten nämä kokemukset kasautuivat työttömille, pienituloisille ja niille, joiden sosiaaliset suhteet ovat heikkoja. (Kansalaisbarometri 2011) Hyvinvoinnissa ja terveydessä on Suomessa väestöryhmien välillä suuria eroja; naiset elävät seitsemän vuotta pidempään kuin miehet ja naimisissa olevat ovat terveempiä kuin muut. Suomessa ruotsinkieliset elävät pidempään ja ovat terveempiä kuin suomenkieliset. Sosioekonominen asema vaikuttaa myös hyvinvointiin; korkeasteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat muita terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät muita pitempään. (Lähde: THL) Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tekemän ATH tutkimuksen tulosten mukaan joka toinen itäuusimaalainen tuntee itsensä onnelliseksi suurimman osan aikaa, mikä tulos vastaa koko Suomen keskiarvoa. Menojen kattamisen tuloilla kokee hankalaksi useampi kuin joka neljäs ja joka kymmenes on pelännyt ruuan loppuvan ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää. Itä-Uudellamaalla alueiden ja väestöryhmien terveys-ja hyvinvointierot, sosioekonomiset erot, ovat suuret. Suomalaislapset ovat kansainvälisesti verrattuina tyytyväisiä elämäntilanteeseensa. Esimerkiksi 15- vuotiaiden elämäänsä tyytyväisten suomalaisnuorten osuus on kolmanneksi suurin lähes 40 maan vertailussa (Currie ym. 2012). Suomea edellä tässä vertailussa olivat ainoastaan Hollanti ja Belgia (Aira, Hämylä, Kangas Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana 2013) Väestö Loviisa Lapinjärvi muu Suomi asukkaita yhteensä v. 18,6 18,6 18,6 18,3 18,5 18,1 20, ,9 (%) ruotsinkie- 40,8 40,3 40,8 33,8 35,5 36,8 5,7 5,7 5,7 lisiä 0-17 v. (%) muu kieli/ 26,6 28,2 30,8 25,4 27,4 33,2 41,7 45,3 49, asukas Lähde: THL Sotkanet Loviisassa ja Lapinjärvellä väestön määrän kehitys on ollut jonkin verran laskeva. Vuoden 2012 lopussa Loviisan väestömäärä oli henkilöä ja vähennystä edelliseen vuoteen oli 33 henkilö. Lapinjärven väestömäärä oli vuoden 2012 lopussa henkilöä ja vähennystä edelliseen vuoteen oli 19 henkilöä.

9 8 Alle 18-vuotiaiden osuus Loviisan ja Lapinjärven väestöstä on pysynyt suunnilleen samana samoin alle 18-vuotiaiden ruotsinkielisten osuus väestöstä. Sekä Loviisassa että Lapinjärvellä muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus on lisäääntynyt kolme viimeisen vuoden aikana Ikärakenne Elävänäsyntyneet Loviisa Lapinjärvi Lähde: THL Sotkanet Syntyvyys on lisääntynyt Loviisassa kolmen viime vuoden aikana, mutta laskenut Lapinjärvellä etenkin vuonna Ikäryhmässä 0-6 vuotiaat on sekä Loviisassa että Lapinjärvellä lasten suhteellinen osuus väestöstä pienempi kuin Suomessa keskimäärin, samoin ikäryhmässä vuotiaat. Sen sijaan 7-15 vuotiaiden suhteellinen osuus väestöstä (2011) ei poikkea kovinkaan paljoa koko maan keskiarvoista, Lapinjärvi jopa hieman ylittää maan keskiarvon Perheet Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio-tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio-tai avopuolisot ilman lapsia. Vuonna 2012 perheitä oli Loviisassa ja Lapinjärvellä 799. Lapsiperheet ovat perheitä, joissa on vähintään yksi alle 18 vuotias lapsi. Sekä Loviisassa että Lapinjärvellä on koko maan keskiarvoon verrattuna vähemmän lapsiperheitä. Lapsiperheet, % perheistä Loviisa

10 9 Lapinjärvi koko maa Lähde: THL Sotkatietopankki Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä

11 Loviisa Lapinjärvi koko maa 20,1 19,4 18,5 23,3 23,8 23,5 20,2 20,3 20,4 Lähde: THL Hyvinvointikompassii Loviisassa on jonkin verran vähemmän yksinhuoltajaperheitä koko maan keskiarvoon verrattuna kun taas Lapinjärvellä yksinhuoltajaperheitä on jonkin verran enemmän. Avioerojen määrässä vuonna 2011 tapahtui sekä Loviisassa että Lapinjärvellä huomattava nousu edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2012 avioerojen määrä palautui Lapinjärvellä suunnilleen samalle tasolle kuin vuonna 2010, mutta Loviisassa avioerojen määrä jäi suunnilleen vuoden 2011 tasolle ja jonkin verran yli koko maan keskiarvon Loviisa 11,0 17,4 17,2 Lapinjärvi 12,0 17,2 12,4 koko maa 16,7 16,7 16,2

12 11 Taulukossa on avioerojen määrä 25-64vuotiailla/ 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa kohden (THL Sotkanet)

13 SWOT-analyysi lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman työryhmä laati yhdessä SWOT- analyysin. SWOT on Albert Humphreyn kehittämä tunntettu analyysimenetelmä. Se pohjautuu nelikenttään, jossa kartoitetaan vahvuuksia (strengths), heikkouksia (weaknesses) sekä mahdollisuuksia (opportunities) ja uhkia (threats). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman työryhmän laatima SWOT analyysi alla: SWOT lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Vahvuudet Heikkoudet

14 13 * läheisyys, välittäminen, yhteisöt pieniä * kuntien huono taloudellinen tilanne * pienet luokkakoot * tarpeet kasvavat, rahat vähenevät * kaksikielisyys * v. suuri osuus psyk.sairaanhoidossa * etsivän nuorisotyön toiminta (enemmän kuin koko maassa keskimäärin) * koulukuraattoriresurssit * moniammatillisuus toimiva *kiertävien erityislastentarhanopettajien toiminta varhainen puuttuminen alkanut toimia hyvin

15 14 * pienten lasten tukiryhmä * koulutusmyönteisyys, koulu-ja päivähoidossa paljon koulutuksia * nuorten työpajatoiminta *hyvin toimivat peruspalvelut *Maestro-ryhmät lievästi masentuneille nuorille * Ehkäisevä päihdetyö

16 15 Mahdollisuudet Uhkat * yhteistyö koulun ja nuorisotyön välillä * kuntatalouden edelleen heikkeneminen * oppilashuoltoryhmien toiminta * vanhempien runsas päihteidenkäyttö *päivähoidon pienten lasten tukiryhmät * nuorten päihdemyönteisyys * Nuoret pudokkaat-projekti *nuorten syrjäytyneisyys * Erityispalveluiden hoitopolkujen laadinta * kynnys toisen koulutuksen lopettamiseen * Päihdevalitustuksen vuosikello madaltunut

17 16 * neuvolatoiminta kattaa ikäluokat 100 % * palvelujen karsiminen esim. työvoimatoimisto * neuvolan ja koulujen laajat terveystarkastukset * vaikeus saada pätevää työvoimaa (esim. sos. ja * haastavien lasten vanhempien tukiryhmä terv.palvelut, erityisopetus ) * teini-ikäisten lasten vanhempien tukiryhmä * uusi yhteishaku, joka saattaa vaikeuttaa opintoalan vaihtamista *päihdenuorten vanhempien tukiryhmät * yksinkertaiset suorittavat työt ovat jäämässä pois mikä vaikeuttaa erityisryhmien nuorten integroitu- * joustava perusopetus (jopo) mista työelämään * nuorisotakuu * lasten kuntoutustyöryhmä * starttipaja toiminta

18 17

19 Hyvinvoinnin kuvaamistapoja Hyvinvoinnin kuvaamistapoja Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu & -hallinta 2. Kaikki ikäryhmät C. Henkinen hyvinvointi 3. Lapset, varhaisnuoret & lapsiperheet D. Terveys & toimintakyky 1. Kunnan rakenteet & elinvoima E. Turvallisuus 4. Nuoret ja nuoret aikuiset 7. Kuntalaisten palvelut F. Opiskelu & työ 5. Työikäiset G. Tasa-arvo & oikeudenmukaisuus H. Asuminen & ympäristö 6. Ikäihmiset I. Toimeentulo Tätä hyvinvoinnin kuvaamistapaa on käytetty Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan yhteisessä hyvinvointisuunnitelmassa. Tämä kuvaamistapa perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Lapsiasianvaltuutetun toimisto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen keskuksen tutkimusryhmä ovat julkaisseet luonnoksen lasten hyvinvoinnin kuvaukseksi vuonna 2011 määriteltyjen lasten hyvinvoinnin kansallisten indikaattoreiden valossa. Siinä kokonaisuus on jänennetty kuuteen ulottuvuuteen, jotka ovat materiaalinen elintaso, terveys, koulu ja oppiminen, kasvuympäristön turvallisuus, osallistuminen ja vapaa-aika, yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu. Lapsiasianvaltuutetun toimiston on tarkoitus julkaista lasten hyvinvoinnin tilan kuvaus indikaattoreiden kertomana vuoden 2014 alussa. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä päätti käyttää samaa hyvinvoinnin ulottuuvuuksien jäsentelyä kuin yllä mainitussa lapsiasiainvaltuutetun, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Jyväskylän yliopiston luonnoksessa on käytetty. Tällöin yhteisen hyvinvointisuunnitelman ulottuvuudet asuminen ja toimeentulo yhdistettiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa ulottuvuudeksi A. Materiaalinen elintaso. Yhteisen hyvinvointisuunnitelman ulottuvuudet elämänlaatu & -hallinta, henkinen hyvinvointi sekä terveys & toimintakyky yhdistettiin ulottuvuudeksi B. Terveys. Ulottuvuuteen opiskelu & työ sisällytettiin myös varhaiskasvatus, jolloin siitä tuli ulottuvuus C. Varhaiskasvatus, koulu, oppiminen & työ. Yhteisen hyvinvointisuunnitelman ulottuvuus Turvallisuus täsmennettiin ulottuvuudeksi D. Turvallinen kasvuympäristö. Yhteisen hyvinvointisuunnitelman ulottuvuudet Osallisuus ja vaikuttaminen sekä tasa-arvo & oikeudenmukaisuus yhdistettiin ulottuvuudeksi E. Vapaa-aika ja osallisuus. Lisäksi lisättiin

20 19 ulottuvuus F. Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu. Osioon Kunnan palvelut lapsille, nuorille ja lapsiperheille sisältyy lastensuojelulain 12 mukaisen lastensuojelusuunnitelman vaatimat tiedot lastensuojelun tarpeesta ja voimavaroista. Hyvinvoinnin kuvaamistapoja Lapset, nuoret ja lapsiperheet Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Materiaalinen elintaso Kaikki ikäryhmät B. Terveys Lapset, varhaisnuoret & lapsiperheet C. Varhaiskasvatus, koulu, oppiminen ja työ D.. Turvallinen kasvuympäristö E. Vapaa-aika ja osallisuus F. Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu Nuoret ja nuoret aikuiset Kunnan palvelut lapsille, nuorille ja lapsiperheille Työikäiset Ikäihmiset Mm. lapsiaisianvaltuutettu on pitänyt tärkeänä lasten hyvinvoinnin tietopohjan parantamista. Valtakunnallisesti tietoa lasten ja nuorten elinolojen kehityksestä on saatavilla hajanaisesti. Alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten elinoloista on saatavilla erittäin vähän vertailukelpoista tilastotietoa. Kouluikäisten osalta kattavin tietolähde on Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen toteuttama kouluterveyskysely. Vuoteen 2011 asti kysely tehtiin parillisina vuosina Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa ja Lapissa, ja parittomina vuosina muualla Manner-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Vuodesta 2013 alkaen kysely tehdään samaan aikaan koko maassa joka toinen vuosi. Kyselyä ei tehty lainkaan vuonna Kaikki kunnat eivät osallistu Kouluteveyskyselyn toteuttamiseen. Loviisassa ja Lapinjärvellä on osallistuttu kouluterveyskyselyyn 8. ja 9. luokan oppilaiden osalta. Loviisasta on saatavilla lukion 1. ja 2. luokan oppilaiden tulokset vuodelta 2010, mutta Lapinjärven osalta vastaavia tietoja ei ole saatavissa. Loviisasta ei ole saatavissa ammattioppilaitoksen tuloksia vuodelta 2010.

21 Materiaalinen elintaso Lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Pienituloisuus Lasten pienituloisuusaste Loviisa 13,3 12,5 Lapinjärvi 11,6 12,2 koko maa 14,8 14,9 THL: Sotkanet Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna Lasten pienituloisuusasteella kuvataan suhteellista köyhyysriskiä. Sekä Loviisassa että Lapinjärvellä lasten pienenituloisuusaste on koko maan keskiarvoa pienempi. Myös kunnan yleinen pienituloisuusaste on sekä Loviisassa että Lapinjärvellä hivenen koko maan keskiarvoa alempi. Kunnan yleinen pienituloisuusaste Loviisa 14,0 14,2 Lapinjärvi 15,0 14,8 koko maa 14,9 15,0 THL: Sotkanet Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueellaasuvistahenkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevanekvivalentinrahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Toimeentulotukea saavat lapsiperheet ja nuoret Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen perheensä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla mahdollistetaan tuen saajan ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotukea saaneet lapsiperhee t % lapsiperheistä (THL Sotkanet)

22 21 Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa huoltajia on joko yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista on alaikäinen (alle 18- vuotias). Toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on Loviisassa (6,9 %) ja Lapinjärvellä (6,4 %) vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (8,6 %). Toimeentulotukea lyhytaikaisesti saaneita yksinhuoltajia (% kaikista toimeentulotuen saajista) on Loviisassa 4,8 %, joka on saman verran kuin maassa keskimäärin 4,8 %, Lapinjärvellä heitä on hieman enemmän, 5,6 %. Sen sijaan pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita yksinhuoltajia on Loviisassa (1,8 %) selvästi koko maan keskiarvoa vähemmän (2,8 %). Lapinjärven osalta ei tietoa ole saatavissa THL:n Sotkanetistä. Sekä lasten pienituloisuusasteen että toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuuden mukaisesti näyttää siltä, että Loviisan ja Lapinjärven lapsiperheet voivat taloudellisesti maan keskiarvoa jonkin verran paremmin.

23 22 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä (THL: Sotkanet) Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus nuorista on toimeentulotuen piirissä. Nuorten toimeentulotuensaajien osuus väestöstä on huomattavan korkea. Heidän osaltaan on kuitenkin mitä suurimmassa määrin kysymys tilapäisestä elämäntilanneköyhyydestä (THL: Sotkanet) Nuoria aikuisia vuonna 2011 on ollut Loviisassa (15,0 %) hieman enemmän toimeentulotuen saajina kuin koko maassa keskmäärin (14,1%), Lapinjärvellä sen sijaan huomattavasti vähemmän (7,8 %). Samoin vuonna 2011 toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita vuotiaitata on Loviisassa enemmän, 3,3 % kuin koko maassa keskimäärin, 2,9 %. Työttömiä vuotiaita on Loviisassa jonkin verran vähemmän, 11,2 % kuin koko maassa keskimäärin 12,4 %, joten työttömyys ei selitä nuorten suurempaa osuutta toimeentulotuen asiakkaista. Ahtaasti asuvat lapsiperheet Koko Suomessa v n. 6 % lapsista kuului kotitalouksiin, joiden asumisolot olivat ahtaat. Ahtaasti asuminen on lapislla lähes yhtä yleistä kuin ahtaasti asuminen koko väestöstä. Vuonna 2011 koko väestöstä n. 6,5 % asui ahtaasti (Aira, Hämylä ja Kannas; Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana 2013).

24 23 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat % kaikista lapsiasuntokunnista (Tilastokeskus, Sotkanet, Hyvinvointikompassi) Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Loviisassa ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien määrä on lisääntynyt vuodesta 2010 lähtien niin, että se on vuonna 2011 ylittänyt koko maan keskiarvon. Lapinjärvellä ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on ollut enmmän kuin koko maassa jo pitemmän aikaa, mutta myös Lapinjärvellä on lievää nousua Loviisa 28,6 29,4 30,6 Lapinjärvi 32,9 33,3 34,7 koko maa 29,5 29,3 29,4 THL: Sotkanet Materiaalisen elintason näkökulmasta suomalaislasten elinolosuhteet ovat kansainvälisesti verrattuna hyvät. Edellä kuvattujen indikaattoreiden antaman tiedon valossa lapsiperheiden taloudellinen tilanne Loviisassa ja Lapinjärvellä näyttää olevan hieman parempi kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan nuoria, v. toimeentulotuen saajia on enemmän kuin maassa keskimäärin ja ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on hieman enemmän kuin koko maassa.

25 Terveys Terveys voidaan määritellä negatiivisesti ruumiillisten ja henkisten sairauksien poissaolona tai positiivisesti hyvänä ruumiin ja hengen tilana, jota kuvaa parhaiten sana hyvinvointi. Terveys on kuitenkin laaja käsite, jonka määritelmää on vaikea esittää. Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden puutetta. Psyykkinen terveys Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % 8. ja 9. luokan oppilaista, lähde: THL Kouluterveyskysely Loviisa 12,8 % Lapinjärvi19,7 % Koko maa 12,8 % Indikaattori ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. Indikaattori ei kuvaa diagnostisoitua masennusta. Masentuneisuuden jakautuminen sukupuolen mukaan ilmenee alla olevasta taulukosta. Loviisa Lapinjärvi Koko maa tytöt 20, ,9 pojat 6,2 16,6 7,5 yhteensä 12,8 19,7 12,8 THL; Sotkanet, kouluterveyskysely Tytöillä on poikia yleisimmin keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta, näin myös Loviisassa ja Lapinjärvellä. Vuoden 2010 kouluterveyskyselyn mukaan koko maan keskiarvoon verrattuna on useampi loviisalainen ja lapinjärveläinen tyttö kokenut keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Koko maahan verrattuna huomattavasti useampi lapinjärveläinen poika on ollut masentunut.

26 25 Vuosittainen vaihtelu näyttää Lapinjärven osalta olevan suurta verrattuna vuoden 2008 ja 2010 kouluterveyskyselyihin. Tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti, koska mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko Loviisa maa tytöt 14,5 13,3 pojat 5,6 6,7 yhteensä 11,2 10,5 THL; Sotkanet, kouluterveyskysely Lukio-opiskelijoiden osalta loviisalaisista tytöistä kärsii koko maan keskiarvoon verrattuna vähän useampi keskivaikeasta tai vaikeasta masentuneisuudesta. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksoista 0-17-vuotiaiden osalta ei ole saatavilla kuntakohtaisia tietoja. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot v. /1000 vastaavanikäistä kohden vuonna 2011 (THL; SOTKAnet) Loviisa Lapinjärvi koko maa naiset 25,6 26,5 12,6 miehet 7,7 0 8,4 yhteensä 15, ,5 Nuorilla naisilla (18-24 v.) psykiatrian laitoshoidon hoitojaksoja on sekä Loviisassa että Lapinjärvellä koko maan keskiarvoa enemmän. Samoin on hoitopäivien osalta. Kohderyhmän pienuudesta johtuen (Lapinjärvi n. 45, Loviisa 261) satunnaisen vaihtelun osuus voi olla suuri.

27 26 Ystävyys Ei yhtään läheistä ystävää % 8.-ja 9.-luokan oppilaista tietolähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) Kouluterveyskysely Loviisa Lapinjärvi koko maa Indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Koko maassa pojat kokivat olevansa vailla ystävää useammin kuin tytöt. Loviisan osalta tilanne on samankaltainen; pojista 18,2 % oli vailla ystävää kun vastaava luku oli tytöillä 3,1 %. Lapinjärvellä puolestaan tytöt olivat useammin vailla ystävää, 8,1 % kuin pojat 5,0 %. Lukion 1. ja 2. luokan oppilaiden kouluterveyskyselyn tiedot ovat saatavilla vain Loviisan osalta. Loviisalaisista lukion 1.ja 2. vuoden opiskelijoista tytöistä 2,8 % ja pojista 11,1 % oli vailla läheistä ystävää. Ilman yhtään läheistä ystävää olevien määrä näyttää vähenevän iän lisääntyessä. Luvut vastaavat koko maan keskiarvoja (tytöt 4,7 % ja pojat 11,1%) Ystävien puute on nuorten itsensä mielestä tärkeä syrjäytymisen syy (Myllyniemi 2008, 47). Läheisten ystävien puute voi heikentää merkittävästi lasten hyvinvointia, etenkin jos siihen liittyy yksinäisyyttä (Aira, Hämylä, Kangas 2013, 38 Päihteet Tupakka

28 27 Tupakoi päivittäin % 8. ja 9. luokan oppilaista Lähde: THL Kouluterveyskysely Loviisa 24,9 % Lapinjärvi 19,7 % Koko maa 15,0 % Indikaattori ilmaiseen kerran päivässä tai useammin tupakoivien peruskoulun 8. ja 9-. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista. Loviisalaisista 8. ja 9. luokan oppilasta tupakoivien tyttöjen ja poikien osuus on lähes yhtä suuri, tytöt 24,7 % ja pojat 25,5 %, mikä on huomattavasti enemmän kuin koko maassa keskimäärin, jossa tytöistä 13,6 % ja pojista 16,4 % tupakoi. Lapinjärven peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista tupakoi pojista 27,2 % ja tytöistä 11,7 %. Loviisassa ja Lapinjärvellä huomattavasti useampi peruskoululaisista tupakoi kuin maassa keskimäärin ja tupakoivien osuus näyttää vuoden 2010 kouluterveyskyselyn valossa olevan nousussa poiketen siinäkin koko maan suuntauksesta. Lukion 1. ja 2. luokan oppilaista tupakoi Loviisassa pojista vain 8,7 % ja tytöistä 10.5 %, joka on alle koko maan keskiarvon (tytöt 10,9 % ja pojat 10,4 %).

29 28 Alkoholi Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % 8. ja 9. luokan oppilaista Lähde: THL Kouluterveyskysely Loviisa 25,3 % Lapinjärvi 13,5 % Koko maa 15,5 % Tosi humalassa kerran kuukaudessa % 8.ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan, THL Kouluterveyskysely 2010 Loviisa Lapinjärvi Koko maa tytöt 23,9 7,6 15,5 pojat 26, ,4 yhteensä 25,3 13,5 15,5 Loviisassa niiden 8. ja 9. luokan oppilaiden prosentuaalinen osuus kyselyyn vastanneista, jotka ovat olleet tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, on huomattavasti korkeampi kuin koko maan vastaavat luvut. Loviisassa sekä tytöt että pojat näyttävät käyttävän humalahakuisesti alkoholia lähes yhtä paljon. Lapinjärvellä puolestaan on tosi humalassa olleiden osuus pienempi sekä tyttöjen että poikien osalta kuin koko maassa keskimäärin. Lapinjärven osalta tilanne näyttää parantuneen vuodesta 2008 ja Loviisan osalta kääntynyt huolestuttavaan nousuun. Lukion 1. ja 2. luokan oppilaiden osalta Loviisassa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien osuus on tytöistä 24,1 % ja pojista 41,7 %, koko maan vastaavien lukujen ollessa tytöt 22,7 % ja pojat 26,4 %. Etenkin poikien osalta alkoholin humalahakuinen käyttö näyttää myös iän lisääntyessä olevan huomattavasti runsaampaa kuin koko maassa keskimäärin.

30 29 Huumeet Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % 8. ja 9. luokan oppilaista Loviisa Lapinjärvi Koko maa tytöt 9,3 3,9 6,6 pojat 7,8 13,3 9,4 yhteensä 8,5 9 8 lähde: THL, Sotkanet,,Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista loviisalaiset tytöt ja lapinjärveläiset pojat ovat käyttäneet huumeita useammin kuin maassa keskimäärin. Lukion 1. ja 2. luokan oppilaista % kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Koko Loviisa maa tytöt 5,6 12 pojat 27,8 15,7 yhteensä 14,1 13,6 lähde: THL, Sotkanet, Kouluterveyskysely Lukion 1. ja 2. luokan oppilaiden osalta verrattuna peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaisiin selvin ero on huumeita kokeilleiden tyttöjen osuuden väheneminen alle koko maan keskiarvon ja poikien osuuden kasvaminen yli koko maan keskiarvon.

31 30 Terveydentila Ylipaino (% 8. ja 9. luokan oppilaista) Lähde: THL, Sotkanet, Kouluterveyskysely Indikaattori ilmaisee painoindeksiin perustuen ylipainoisten peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Ylipainon raja määrittyy iän ja sukupuolen mukaan. 18-vuotiailla ja sitä vanhemmilla raja on 25 kg/m2. Nuoremmilla ikäryhmillä raja on pienempi, esimerkiksi 14-vuotiailla pojilla 22,62 kg/m2 ja tytöillä 23,34 kg/m2. (Ks. Cole ym. Establishing a standard definition for child overweight and obesity worldwide: international survey. BMJ 2000:320, ) Poikien ja tyttöjen prosenttiosuudet on vakioitu luokka-asteen mukaan. Yhteensä-prosenttiosuudet on vakioitu luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Koko maassa ylipainoisia 8.ja 9.luokan oppilaita on yht. 15,4 %, Loviisassa15,8 % ja Lapinjärvellä 18.1 %. Pojat ovat usemmain ylipainoisia sekä koko maassa(19 %) että Loviisassa (20,7 %) ja Lapinjärvellä (19,3 %). Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ylipainoisia oli Loviisassa 18,1 % ja koko maassa 13,1

32 31 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi (% 8.ja 9.luokan oppilaista) Lähde: THL; Sotkanet, Kouluterveyskysely Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi tuntevia oppilaita oli Loviisassa hieman vähemmän (15,6 %) kuin koko maassa keskimäärin (16,4 %), kun taas Lapinjärvellä oli hieman enemmän (21,1 %). Etenkin pojat Lapinjärvellä, 25,7 % kokivat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, vastaavat luvut Loviisassa 12,9 % ja koko maassa 13,4 %. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevia oli Loviisassa 25,9 %, koko maassa 17,1 %. Päivittäin vähintään kaksi oiretta (% 8. ja 9. luokan oppilaista) Lähde; THL Sotkanet, Kouluterveyskysely Indikaattori ilmaisee päivittäin vähintään kahta eri oiretta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Oppilaalla on ollut lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Kouluterveyskyselyn mukaan yksittäisistä oireista yleisimpiä ovat niska- tai hartiakivut sekä päänsärky. Tytöt kokevat päivittäisiä oireita poikia yleisemmin.

33 32 Päivittäin vähintään kaksi oiretta kokevia peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaita Loviisassa oli yhteensä 19,0 %, Lapinjärvellä 19,8 % ja koko maassa 17,3 %. Tytöistä oireita kokivat Loviisassa 25,1 %, Lapinjärvellä 20,8 % ja koko maassa 19,4 % Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista päivittäin vähintäin kahta oiretta kokevia oli Loviisassa 23,9 % ja koko maassa 15,9 %. Loviisalaiset lukion naisopiskelijat (34,5 % )kokivat koko maata (21,4 %)huomattavasti useammin kaksi oiretta päivässä. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa(% 8.- ja 9.-luokan oppilaista) Lähde: THL, sotkanet, Kouluterveyskysely Indikaattori ilmaisee vapaa-ajallaan tavallisesti korkeintaan tunnin viikossa hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa harrastavien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.poikien ja tyttöjen prosenttiosuudet on vakioitu luokka-asteen mukaan. Yhteensä-prosenttiosuudet on vakioitu luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Fyysisen aktiivisuuden perussuosituksen mukaan vuotiaiden tulee liikkua 1-1½ tuntia päivässä. Päivittäiseen liikunta-annokseen tulee sisältyä useita vähintään 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja. Vähintään 3 kertaa viikossa tulee harrastaa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa. (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. Helsinki: Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry., 2008.) Koululiikunta ei riitä täyttämään tätä suositusta Loviisassa hengästyttävää liikuntaa vähän harrastavia peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaita on enemmän (45,0 %) kuin koko maassa keskimäärin (34,0%), Lapinjärvellä puolestaan hieman vähemmän kuin koko maassa (31,4 %). Lukiolaisista hengästyttävää liikuntaa korkeintaan kerran viikossa harrastavia on Loviisassa suunnilleen saman verran (33,6 %) kuin koko maassa keskimäärin (31,3 %). Lapinjärven osalta lukiolaisten tietoja ei ole saatavilla. Ei syö koululounasta päivittäin (% 8. ja 9. luokan oppilaista)

34 33 Lähde: THL, Sotkanet, Kouluterveyskysely Indikaattori ilmaisee koululounaan vähintään yhtenä päivänä kouluviikon aikana syömättä jättävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Lapinjärvellä koululounaan syö useampi 8. ja 9. luokan oppilas kuin koko maassa keskimäärin. Lounaan jättää syömättä lapinjärveläisistä vain 21,0 % kun luku koko maassa on 33,7 % ja Loviisassa 34,0 %. Lukion 1. ja 2. luokan oppilaista Loviisassa lounaan jättää syömättä 27,7 %, joka on hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin 28,5 %. Kuntoutusrahaa saavat vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Lähde: THL; Sotkanet Indikaattori ilmaisee vuotiaiden kuntoutusrahaa saavien lukumäärää tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona on käytetty keskiväkilukua. Kuntoutusrahalla turvataan kuntoutujan toimeentuloa kuntoutukseen osallistumisen ajalta, kun kuntoutuksen tavoite on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Kuntoutusrahaa voi saada vuotias, joka kuntoutuksen vuoksi ei pysty tekemään työtä. Valtaosa vuotiaille maksetuista kuntoutusrahoista on ns. nuoren kuntoutusrahaa. Sen tavoitteena on varmistaa vajaakuntoisen vuotiaan nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa hänen

35 34 työllistymisedellytyksiään sekä turvata hänen toimeentulonsa. Tavoitteena on myös ehkäistä nuoren siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Lapinjärven osalta tietoja ei ole saatavilla. Loviisassa kuntoutusrahaa saavia vuotiaita on selvästi vähemmän (5,9) kuin koko maassa keskimäärin (18,4). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä Lähde THL, Sotkanet Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00-F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosentteina vuotiaasta väestöstä tilastovuoden lopussa. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Vuonna 2007 noin puolella oli mielenterveysdiagnoosina älyllinen kehitysvammaisuus (F70-F79). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiaita on Loviisassa vähemmän (0,7 %) kuin koko maassa keskimäärin (0,9%). Lapinjärven osalta tietoja ei ole saatavana Varhaiskasvatus, koulu, oppiminen ja työ Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista.varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmässä. Varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat kunnan tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä muusta toiminnasta kuten avoimesta varhaiskasvatustoiminnasta. Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet 1-6-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä

36 35 Indikaattori ilmaisee kunnan kustantamassa päivähoidossa vuoden lopussa olleiden 1-6 -vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Luvuissa on mukana sekä kokopäivä- että osapäivähoidossa päiväkoti- ja perhepäivähoidossa olleet 1-6 -vuotiaat lapset. Kunnan kustantamalla päivähoidolla tarkoitetaan niiden palveluiden määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Kunnan kustantamissa palveluissa on omasta tuotannosta vähennetty myynnit ja lisätty ostot. Leikkitoiminta Loviisa yhteensä Lapinjärvi Koko maa Leikkitoiminnan piirissä keskimäärin toimintapäivinä olleet lapset, kunnan kustantamat palvelut Leikkitoiminta käsittää koko- ja osavuotisen leikkikenttä-, kerho- ja puistotoiminnan sekä leikkikoulut ja avoimet päiväkodit ja leikki- ja toimintavälinevuokraamot. Toimintapäiviä ovat ne päivät, jolloin toimintayksikkö on ollut avoinna. Leikkitoiminta on toimintaa, josta ei peritä hoitopäivämaksua. Kunnan kustantamalla leikkitoiminnalla tarkoitetaan niiden palveluiden määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Kunnan kustantamissa palveluissa on omasta tuotannosta vähennetty myynnit ja lisätty ostot.

37 36 Avoin päiväkotitoiminta Treffis Toimintaan osallistuneita (lkm) Perheitä Ryhmiä Perhepäivähoitajia Yksit.perhepäivähoitajia Treffis-toimintaan osallistuneet lapset Keskusta-Kuggom Valko Tesjoki-Ruukki Koskenkylä-Isnäs Liljendal Torsby Loviisan kaupungin sivistyskeskuksen tilasto, vuoden 2013 luvut ovat tilanne mennessä. Koulutus Loviisan ja Lapinjärven koulumaailmaa ja koulutusmahdollisuuksia leimaa kaksikielisyys. Pienelle paikkakunnalle tyypilliseen tapaan peruskoulua käydään kohtuullisen pienissä luokissa, mutta jatkoopintomahdollisuuksia on vähän tarjolla omalla paikkakunnalla. Aikuisväestön koulutustaso on Loviisan ja Lapinjärven alueella maan keskitason alapuolella.

38 37 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä (THL:Sotkanet) Indikaattori ilmaisee korkea-asteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vuotiaasta väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. (Sotkanet) Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä (THL: Sotkanet ) Indikaattori ilmaisee keskiasteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Keskiasteen

39 38 koulutuksen saaneita ovat ylioppilastutkinnon suorittaneet ja ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3- vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. (Sotkanet)

40 39 Koulutustasomittain (THL: Sotkanet ) Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. (Sotkanet) Tutkimusten mukaan vanhempien koulutustaso vaikuttaa lasten tulevaan koulutustasoon. Tämä asettaa kouluille erityisen haastavan tehtävän luoda puitteet kaikille tasa-arvoiseen perusopetukseen sekä kannustavaan ja tukevaan opinto-ohjaukseen jatko-opintoihin haettaessa. Loviisan peruskouluikäisistä oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea koulunkäyntiinsä suomalaista keskivertoa useampi oppilas. Alla olevaan tilastoon on koottu vuosien 2011 ja 2012 tuen saajien

41 40 prosentuaalinen osuus oppilaiden kokonaismäärästä. Tilastossa on huomioitu sekä suomen- että ruotsinkieliset oppilaat. Lähteinä on käytetty Loviisan kaupungin Tilastokeskuksen kyselyyn Oppilaitostason oppilaat ja opiskelijat lähettämiä tietoja sekä Kuntaliiton koko maata koskevia tietoja.

42 41 tehostettu tuki (%) erityinen tuki(%) tehostettu ja erityinen tuki(%) Loviisa ,9 9,3 12,2 Loviisa ,4 9,0 14,4 Lapinjärvi Lapinjärvi ,4 10,2 14,6 Koko maa ,3 8,1 11,4 Koko maa ,1 7,6 12,7 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Jokaiselle oppilaalle annettava yleinen tuki on osa kaikkea kasvatusta ja opetusta. Sen tehtävänä on oppilaan tukeminen tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä edellyttää, että opettaja arvioi oppilaittensa kehitystä ja tuen tarpeita ja suunnittelee toiminnan ja oppilaille annettavan palautteen sen mukaisesti. Perustana on koko opetusryhmän voimavarojen ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaan tulee saada tehostettua tukea. Tehostettu tuki on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin jatkuvampaa, voimakkaampaa jayksilöllisempää tukemista. Oppilas voi tällöin tarvita useampaa tuen muotoa. Tehostettu tuki perustuu opettajien, oppilaan huoltajan ja oppilashuollon henkilöstön yhteiseen tilannearvioon ja suunnitteluun. Tehostetun tuen aloittaminen käsitellään oppilashuoltotyössä pedagogisen arvion pohjalta. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Yhteistyö ja suunnitelmallisuus ovat tehostetun tuen toteutumisen edellytys. Jos oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä auttamaan oppilasta selviytymään koulutyöstä, tehdään hänelle erityistä tukea koskeva hallintopäätös. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Erityisopetuksen lisäksi oppilas saattaa tarvita esimerkiksi vahvaa oppilashuollollista, kuntouttavaa, hoidollista tai muuta yksilöllistä tukea. Huoltajan tuen, moniammatillisen yhteistyön ja yksilöllisen ohjauksen merkitys korostuu. (Opetushallitus ) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL:Sotkanet) Loviisa 13,6 14,3 Lapinjärvi 12,9 10,6 koko maa 11,4 11,2 Lähde: THL, Sotkanet Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.

43 42 Nuorten työllistyminen Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. Työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Työvoiman määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Sitä käytetään työttömyystietojen suhteuttajana. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat ko. vuoden eri kuukausien tietoihin. ELY-keskuksen lokakuun työllisyyskatsauksessa 10/2013 Loviisan työttömyysasteeksi ilmoitettiin 9,6 % ja Lapinjärven työttömyysaste oli 8 %. Alle 25- vuotiaita työttömiä oli lokakuun 2013 työllisyyskatsauksen mukaan Loviisassa 71 ja Lapinjärvellä 10 henkilöä. Nuoret alle 25-v. työttömien lukumäärä, tilanne vuosi Loviisa Lapinjärvi Lähde: Työnvälitystilasto, Ely-keskus