PTL Liite 2 900/ /2013. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PTL 24.10.2013 161 Liite 2 900/05.09.00/2013. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 2017"

Transkriptio

1 0 PTL Liite 2 900/ /2013 Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

2 1

3 2 Sisällys 1 JOHDANTO KIRKKONUMMEN LASTENSUOJELUN VISIO... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Keskeiset kehittämiskohteet vuosina Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimintaa ohjaavat periaatteet vuosille Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3 NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Väestörakenne Hyvinvoinnin indikaattoreita Koulutustaso Työttömyys... 10

4 Työvoimapalvelut, poliisi ym. Yksityiset palvelut, työterveyshuolto Erikoissairaanhoidon palvelut Nuorisotoimi Sosiaalihuollon erityispalvelut Muu perusterveydenhuolto Äitiys- ja lastenneuvolat Oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut Toisen asteen koulutus Lisäopetus Perusopetus Esiopetus Päivähoito Kulttuuri, tekninen ym. toimi Avoin varhaiskasvatus Järjestöt Kansalaistoiminta 1 1 JOHDANTO Kirkkonummi on väestöpohjaltaan lapsirikas kunta, joka tarjoaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille laadukkaita palveluita. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä minkä vuoksi heille suunnattujen palveluiden monipuolinen kehittäminen on tärkeää. Kunnan tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää lasten ja nuorten pahoinvointia varhaisen avoimen ja oikea-aikaisen yhteistyön sekä ennaltaehkäisevien työmenetelmien avulla. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laadittiin alun perin vuosille ja sitä on päivitetty vuoden 2013 aikana. Lapset, nuoret ja perheet Palvelujen antaminen ja saaminen Sivistystoimen palvelut Perusturvan palvelut Kunnan poliittinen ja virkamiesjohto Kuvio. Palvelujen tarjoaminen lapsille, nuorille ja perheille Kirkkonummen kunnalla (Perälä, Halme, Nykänen 2012 mukaillen). Tämä lastensuojelusuunnitelma pohjautuu voimaan astuneeseen Lastensuojelulakiin (417/2007), joka velvoittaa kuntia laatimaan lastensuojelunsuunnitelman. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa. (Lastensuojelulaki 417/ )

5 2 Lastensuojelusuunnitelma sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. (417/ ). Suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointi on kasvanut tasaista vauhtia. Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta yhä osa lasten ja nuorten elinolosuhteista ruokkii pahoinvointia ja syrjäytymistä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat mm. lapsiperheiden taloudellinen tilanne, työllisyys ja koulutus. Taloudellisten keinojen ohella lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia voidaan lisätä myös perheitä ja vanhemmuutta tukemalla. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti mikä luo haasteen lapsiperheille suunnattujen palveluiden tarjoajille. Tehokas reagoiminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden muuttuviin tarpeisiin sekä kasvavaan lapsiväestöön edellyttää kunnilta vahvaa suunnitelmallisuutta ja näkyä tulevaisuudesta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta ja perustarpeet ovat Rousun (2007) mukaan: Turvallisuus, johon sisältyy kasvuympäristö sekä lapsen ja nuoren fyysinen ja henkinen koskemattomuus. Osallisuus, jotta lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi hänelle merkityksellisellä tavalla sekä yksilönä että ryhmänä. Luovuus, jotta lapsi saisi onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden toteuttaa itseään leikin, oppimisen ja harrastuksien kautta. Arvostus: Jokainen lapsi ja nuori on arvokas omana itsenään. Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy vuorovaikutuksessa vanhempien, perheen, kodin, erilaisten palveluiden kanssa. Myös yhteiskunta vaikuttaa lapsen ja nuoren hyvinvoinnin kokonaisuuteen. Tällaisia yhteiskuntaan ja kasvuoloihin liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi kaupunkisuunnittelu, liikenne ja media. (Rousu 2007.) Lastensuojelusuunnitelman taustalla on nk. elämänkaarimalli, jonka perusajatuksena on elämän jatkuvuus. Jatkuvuus tuodaan Kirkkonummella esiin myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa kiinnittämällä huomiota eri ikäkausien ja elämänvaiheiden nivelkohtiin.

6 3 Lastensuojelun kokonaisuus Peruspalvelut Lasten suojelun kokonaisuus Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Kunnan lasten suojeluun sisältyvät peruspalvelut, ennaltaehkäisevä lasten suojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Peruspalveluita ovat esimerkiksi neuvola, päivähoito, koulu, liikuntatoimi, mielenterveys- ja päihdepalvelut. Ennaltaehkäisevä lastensuojelu on lapsille ja nuorille tarjottavaa lisätukea edellä mainittujen peruspalveluiden piirissä. Lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun sisältyy lastensuojelun selvitys, avohuollon palvelut sekä sijais- ja jälkihuolto. Tähän hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu lasten ja nuorten palveluja tukevia kehittämisehdotuksia sekä kunkin palvelun omaan kappaleeseen että loppuosan yhteenvetotaulukkoon. Yhteenvetotaulukko koostuu keskeisimmistä konkreettisista kehittämistoimenpiteistä, joiden yhteyteen on kirjattu myös vuoden 2013 tilanne, missä kunkin kehittämiskohteen suhteen mennään. Kaikkia kehittämiskohteita ei ole niiden paljouden vuoksi kirjattu lopun taulukkoon, vaan tekstistä löytyy myös muita toimintaa tukevia kehittämisehdotuksia ja toimintamalleja. Keskeisimmät kehittämiskohteet on kuitenkin pyritty kirjaamaan lopun taulukkoon. 2. KIRKKONUMMEN LASTENSUOJELUN VISIO VUOSINA Kirkkonummi on lapsille ja nuorille hyvä ja turvallinen paikka asua! Lapset ja nuoret voivat kunnassa hyvin ja toimivat aktiivisina kuntalaisina. Kunnassa on lapsille, nuorille ja lapsiperheille toimivat matalankynnyksen palvelut ja heitä kuullaan heihin liittyvissä asioissa. Kunnan vahvojen peruspalveluiden ja kuvattujen palveluprosessien avulla luodaan poikkihallinnollisesti toimivat palvelut, joita toteutetaan ja arvioidaan jatkuvasti. Toimintatapa lasten ja nuorten palveluissa on ennaltaehkäisevä.

7 Keskeiset kehittämiskohteet vuosina Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman asiantuntijaryhmän ja ohjausryhmän työskentelyn, yhteisten seminaarien sekä palveluiden nykytilakuvauksesta johdetun palveluntarpeen arvioinnin pohjalta on nostettu esiin kolme (3) keskeistä kehittämiskohdetta. Asukaspuistotoiminta (Katso liite 1 s. 1 päivähoito) Perheneuvolan ja lastenneuvolan riittävä resursointi (Katso liite 1 s. 3-4 neuvola ja perheneuvola) Matalan kynnyksen psykososiaaliset palvelut nuorille Hyvinvointisuunnitelmaan valitut keskeiset kehittämiskohteet ovat toteutuneet hyvin. Asukaspuistotoiminta käynnistyi Masalassa Piennarkujan päiväkodin tiloissa syyskuussa Perheneuvolaan on saatu kaksi uutta vakanssia kolmen olemassa olevan vakanssin lisäksi 1 psykologin vakanssi v ja toinen psykologin vakanssi alkaen. Lastenneuvolaan on saatu 5 terveydenhoitajan vakanssia ja kaksi koululääkärin vakanssia seuraavasti: kpl terveydenhoitajan vakanssia kpl terveydenhoitajan vakanssia kpl terveydenhoitajan vakanssia elokuussa 2012 koululääkärin vakanssi maaliskuussa 2013 koululääkärin vakanssi Matalan kynnyksen psykososiaalisena palveluna nuorille vakinaistettiin ensin alkaen Kastehankkeena toiminut Nuorten hyvinvointiasema. Hyvinvointiasemalla työskentelee psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimintaa ohjaavat periaatteet vuosille Syvennetään yhteistyötä perusturvan ja sivistystoimen kanssa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukemiseksi yhteisen asiakasprosessin avulla. Kirkkonummi on vahvasti kaksikielinen. Huomioidaan sekä suomen- että ruotsinkielisten palveluiden tarve. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa.

8 5 3. NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 3.1. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Lastensuojelusuunnitelmassa tarkastellaan lasten ja nuorten kasvuoloja sekä hyvinvoinnin tilaa laajana kokonaisuutena. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat eri tekijät kuten fyysinen ja psyykkinen terveydentila, sosiaaliset suhteet, kasvuympäristö ja perheen sekä yhteiskunnan taloudellinen tilanne. Laadukkaat lähi- ja peruspalvelut sekä niiden saatavuus ja saavutettavuus ovat osa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. (Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ) Hyvinvointi käsite on monisyinen koostuen eri tekijöistä, joihin kuuluu objektiivisesti mitattavia asioita sekä subjektiivisia arvostuksia ja tuntemuksia. Objektiivisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan yleisimmin terveys, elinolot ja toimeentulo. Subjektiivisen hyvinvoinnin osatekijöiksi taas luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. (Moisio, Karvonen, Simpura & Heikkilä 2008). Subjektiiviset ja objektiiviset hyvinvoinnin osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Tämän vuoksi hyvinvointiin ei ole yhtä täydellistä ja tarkkaa kuvaa antavaa mittaria. Suomalaisten hyvinvointia kartoittaneet Moisio, Karvonen, Simpura & Heikkilä toteavat suomalaisten hyvinvoinnin kehittyneen keskimäärin positiivisesti vaikkakin väestöryhmittäiset erot ovat kasvaneet. Suomalaisten terveys ja elintaso ovat kohentuneet sekä absoluuttinen köyhyys, työttömyys ja nuorten päihteiden käyttö vähentyneet. Tästä huolimatta Suomi on tänä päivänä eriarvoisempi yhteiskunta kuin ennen 1990-luvun lama-aikaa. Tähän osasyynä on yhä edelleenkin korkea työttömyys sekä työelämästä syrjäytyminen vaikka ne ovat parantuneet 90-luvun lamavuosista. (Moisio, Karvonen, Simpura & Heikkilä 2008.) Lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan suunnitelmassa erikseen valituilla indikaattoreilla, joita tarkastellaan yhdessä Hyvinkään, Sipoon, Vihdin ja Lohjan vastaavien indikaattoreiden kanssa Väestörakenne Kirkkonummen kunnan asukasluku on asukasta ( ). Kunnan kokonaispinta-ala on 393 km 2. Väestöstä suomenkielisiä on n. 78 % ja ruotsinkielisiä n. 18 %. Kirkkonummi on kasvukunta ja lapsiperheiden osuus kuntalaisissa on kasvanut viimeisinä vuosina. Nykyisellään lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on n. 50 %, kun koko maassa vastaava luku on n. 40 %. Kirkkonummen kunnan väestö on myös keskimääräistä terveempää sairastavuusindeksin ollessa 80,5, kun koko maan vertailuluku on 100.

9 Kirkkonummi Hyvinkää Lohja Sipoo Vihti 0-6-vuotiaita 10,5 7,7 8,3 9,2 9, vuotiaita 12,0 8,9 9,9 11,4 11, vuotiaita 65,2 65,6 63,4 64,1 65, vuotiaita 8,1 9,9 11,0 9,1 8, vuotiaita 3,2 5,7 5,7 4,7 3,9 yli 85-vuotiaita 0,9 2,1 1,9 1,6 1, Kirkkonummi Hyvinkää Lohja Sipoo Vihti 0-6-vuotiaita 11,3 8,0 8,5 9,7 9, vuotiaita 12,1 10,0 10,3 13,3 11, vuotiaita 67,2 66,8 66,5 64,4 67, vuotiaita 2,7 5,5 5,0 4,2 3, vuotiaita 6,0 8,0 8,8 7,3 6,7 yli 85-vuotiaita 0,7 1,7 1,3 1,2 1,1 (Lähde: Sotkanet) Kirkkonummen koko väestöstä 22,5 % on alle 15-vuotiaita lapsia ja nuoria, minkä vuoksi juuri lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden tarve on kunnassa suuri. Kasvukuntana Kirkkonummi kiinnittääkin huomiota peruspalveluiden suunnitteluun, jonka apuna voidaan käyttää lapsiväestöennustetta. Alle 15-vuotiaiden suhteellinen osuus on jonkin verran laskenut vuoden 2007 tasosta. Tämä on varsin yleinen kehitys koko Suomessa ja ikäihmisten suhteellinen osuus on kasvanut muissakin vertailukunnissa Väestöennuste 0-4 -vuotiaat Väestöennuste 5-9 -vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste alle 25-vuotiaat yhteensä (Lähde: Sotkanet)

10 Väestömäärä 7 THL:n väestöennuste Kirkkonummella Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat THL:n väestöennusteen mukaan alle 25-vuotiaiden osuus kasvaa Kirkkonummella vuoteen 2020 kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta 5-9 vuotiaita, jonka ikäisten määrän odotetaan aavistuksen laskevan vuoden 2012 tasosta vuoteen Vuonna 2012 alle 25-vuotiaita kirkkonummelaisia oli ja vuonna 2020 heitä odotetaan olevan Kasvuennuste on siis hieman reilut 700 lasta ja nuorta vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 alle 25-vuotiaiden kirkkonummelaisten määrän odotetaan puolestaan kasvavan vajaat 500 vuoden 2020 tasoon nähden. Eri ikäjakaumien kasvuennusteet auttavat osaltaan suunnittelemaan Kirkkonummen kunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä ennakoimaan tulevaisuuden palvelutarpeita. Lapsiperheet Kirkkonummella Muutos Muutos- % Aviopari ja lapsi(a) ,4 % Avopari ja lapsi(a) ,8 % Äiti ja lapsi(a) ,7 % Isä ja lapsi(a) ,5 % Lapsiperheet yhteensä ,1 % Vuodesta 2007 vuoteen 2012 lapsiperheiden määrä on kasvanut Kirkkonummella 255. Määrällisesti eniten on kasvanut avioparien määrä, joilla on lapsia, mutta prosentuaalisesti eniten kasvua on ollut yksinhuoltajaäitien kohdalla. Vuonna 2012 kahden huoltajan perheitä (sekä avio- että avoparit) on prosentuaalisesti kaikista lapsiperheistä 84,2 % kun yksinhuoltajia on 15,8 % kaikista lapsiperheistä. Kahden huoltajan perheistä reilut 80 % on aviopareja ja loput vajaa 20 % avopareja. Yksinhuoltajista puolestaan selkeä enemmistö on äitejä (86 %). Yksinhuoltajaisiä on ainoastaan 14 % Hyvinvoinnin indikaattoreita Tilanne vuonna 2011 Kirkkonummi Hyvinkää Lohja Sipoo Vihti Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 6,5 6,7 5,1 3,3 4,8

11 8 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 6,6 7,9 6,6 4 5 Huoltosuhde, demografinen 52,3 51,3 56,3 56,1 51,5 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,9 1,5 0,9 0,5 0,9 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 5 9,5 5,5 5,6 4,8 Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,4 0,6 0,5 0,3 0,4 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 1,6 1,3 3,6 1,6 2,1 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 29 17,4 34,7 13,5 27,2 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta 3,4 6,8 6 3,5 4,4 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 75,8 286,4 86,8 16,2 164,3 (Tiedot: Sotkanet) Vuonna 2011 toimeentulotukea sai Kirkkonummen kunnan kaikista asukkaista 6,5 %. Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli vuonna ,6 % kaikista kunnan lapsiperheistä. Vertailtavista kunnista Sipoossa oli vähiten toimeentulotukea saaneita asukkaita sekä toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä. Demografinen huoltosuhde kertoo alle 17- ja yli 64 -vuotiaiden lukumäärän yhtä työikäistä ( vuotiaat) kohden. Demografinen huoltosuhde on vertailukunnissa samankaltainen eli keskimäärin yksi huollettavan ikäinen kahta työikäistä kohden. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17-vuotiaita on eniten Hyvinkäällä 1,4 % vastaavan ikäisestä väestöstä ja toiseksi vähiten Kirkkonummella 0,8 %. Hyvinkäällä on myös eniten 0-17-vuotiaita lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 7,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Kirkkonummella vastaava määrä on 3,1 %. Huostassa olleita 0-17-vuotiaita vastaavanikäisestä väestöstä on Kirkkonummella 0,7 %. Huostassa olleiden määrä on jokseenkin sama vertailukuntien kesken. Lastensuojelullisia tunnuslukuja tarkastellaan lähemmin kuntakohtaisessa nykytilan arvioinnissa. Kirkkonummella on vertailukunnista eniten päihdehuollon laitoksissa olleita asiakkaita. Sipoolla ja Hyvinkäällä on vain 1 päihdehuollon laitosasiakas 1000 asukasta kohden kun vastaava luku on Kirkkonummella 2,7. Edellä mainitusta johtuen Kirkkonummella on myös korkeimmat päihdehuollon nettokustannukset per asukas. Kirkkonummella on 3,6 psykiatrian laitoshoidon potilasta 1000 asukasta kohden. Muilla vertailukunnilla psykiatrian laitoshoidon potilasmäärä 1000 asukasta kohden on suurempi. Myös 0-16-vuotiaiden psykiatrisessa laitoshoidossa olleiden potilaiden määrä/1000 vastaavanikäistä kohden on Kirkkonummella verrattain pieni. Vertailukunnista ainoastaan Sipoolla on vastaava määrä pienempi.

12 Koulutustaso Erilaisten pitkäaikaistutkimuksen perusteella tiedetään, että koulutus periytyy (Kivinen & Rinne 1995 ja Kuusela 2006). Koulutustilanne Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Koko maa Kirkkonummi Koko maa Kirkkonummi Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä 11,2 12,7 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 39,5 32,2 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 28,2 38,3 Kirkkonummen nuorien koulutukseen liittyvät tilastot osoittavat, että Kirkkonummella (16,8 %) oli vuonna 2007 koko maan tasoa (11,7 %) enemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita nuoria eron ollessa 5,1 prosenttiyksikköä. Jo tuolloin linjattiin, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaden nuorten tilanteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnassa. Kuntaan perustettiin ns. Hanska-projekti, jonka avulla puututaan varhaisessa vaiheessa nk. koulupudokkaisiin. Vuoden 2011 tilastoista näemme, että Kirkkonummen kunnan (12,7 %) ero koko maan tilanteeseen (11,2 %) on tasoittunut vuoden 2007 tilanteeseen nähden eron ollessa enää 1,5 prosenttiyksikköä.

13 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä Koulutustilanne 2007 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Koko maa Kirkkonummi Koko maa Kirkkonummi Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä 11,7 16,8 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 38,5 31,5 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 26,2 36,9 Kirkkonummella on prosentuaalisesti vähemmän keskiasteen koulutuksen saaneita 15 -vuotta täyttäneitä henkilöitä kuin koko maan tasolla. Vastaavasti Kirkkonummella on enemmän korkeaasteen koulutuksen saaneita 15 vuotta täyttäneitä kuntalaisia kuin koko maan tasolla. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut sekä Kirkkonummella että koko maassa vuoden 2007 tasosta vuoteen Työttömyys Työttömyys kuvaa osaltaan kunnan yleistä hyvinvointia. Työttömyyttä tarkastelevat tutkimukset osoittavat, että työttömyyden vaikutus henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen on selkeä. Jo pelkästään työttömyyden uhka saattaa aiheuttaa henkistä pahoinvointia. (Kortteinen & Tuomikoski 1997; Lahelma, Huuhka, Manderbacka &Rahkonen.)

14 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä, Koko maa 24,0 23,4 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä, Kirkkonummi 23,2 23,4 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta, Koko maa Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta, Kirkkonummi 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 Työttömät 5,0 0,0 9,0 11,9 6,0 8,1 Työttömät, % työvoimasta, Koko maa 8,4 9,4 Työttömät, % työvoimasta, Kirkkonummi 5,1 5,8 Työttömien prosentuaalinen osuus koko työvoimasta on kasvanut Kirkkonummella jonkin verran vuodesta 2007 vuoteen Verrattuna koko Suomen työttömyysasteeseen on Kirkkonummen työttömyysprosentti kuitenkin edelleen verrattain alhainen. Vuonna 2011 Kirkkonummen työttömyysaste oli 5,8 %. Koko maan työttömyysaste oli vuonna ,4 %. Työttömyydestä voidaan erottaa omaksi alueekseen nuorisotyöttömyys. Kaikkein huonoin työllisyystilanne nuorilla, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa (Järvinen & Vanttaja 2005, 33) vuotiaiden työvoimasta mitattu nuorisotyöttömien määrä on Kirkkonummella noussut vuodesta 2007 vuoteen Kirkkonummen tilanne (8,1 %) vuonna 2011 oli kuitenkin edelleen parempi kuin koko maan tilanne (11,9 %) ja nuorisotyöttömien määrä vastaavanikäisestä työvoimasta oli koko maata pienempi. Nuorisotyöttömiä on prosentuaalisesti suurempi osuus vastaavanikäisestä työvoimasta sekä Kirkkonummella että koko maassa kuin kaikkien työttömien osuus koko työvoimasta.

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2012 1580/05.08/2010 Sote 23.2.2010 22 Valmistelija:

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 )

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Perusturvalautakunta 39 24.04.2014 Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Ptltk 39 YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus turvalliseen, virikkeelliseen ja monipuoliseen

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN alueellisen suunnitelman runko ja ohjeistus suunnitelman laadintaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueen tilastollinen katsaus Sosiaalitaito 12/2008 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 11 / 2014. 27.11.2014 klo 17.00 19.25

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 11 / 2014. 27.11.2014 klo 17.00 19.25 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 11 / 2014 Perusturvalautakunta Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet 27.11.2014 klo 17.00 19.25 Terveys- ja palvelukeskuksen kokoushuone Kärkelä Pilvi Yli-Kujala Minna

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Seudullinen tarkastelu

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Seudullinen tarkastelu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Seudullinen tarkastelu Tarja Känkänen 29.4.2009 Seutulantie 3-5 A, 04410 Järvenpää Puh +358 (0)207 401 788 Fax +358 (0)207 401 799 www.sosiaalitaito.fi Sisältö

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut Rauman perhekeskusvierailu KAARINA INFO yli 31 000 asukasta Synnytyksiä n. 380/v 0-4 -vuotiaita n. 2000 5-9 vuotiaita n. 2100 4.9.2013 2 4.9.2013 3 Toimialajohtaja

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola 1 Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä He pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja kokevat vanhempien tukevan koulunkäyntiään. Väkivaltaa

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Marja Kosonen Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelujohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 31.3.2009 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

2012-2015. www.pohjoissuomenkaste.fi, www.innokyla.fi

2012-2015. www.pohjoissuomenkaste.fi, www.innokyla.fi Me sinä, minä rakennamme turvallisen ympäristön yhdessä, osana yhteistä elämänpiiriämme, yhteisöämme. 2012-2015 www.pohjoissuomenkaste.fi, www.innokyla.fi AVAUS: Hyvinvoinnin tarjotin Hyvinvoinnin ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016 Tiivistelmä Johdanto Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista

Lisätiedot

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä lapsiasiamies Tiia Heinäsuo 16.2.2008 Tampereen kaupunki Lapsiasiamiehen työstä toimi perustettu valtuuston päätöksellä 2.1.2003 toiminnan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2011 Perusturvalautakunta. Keskiviikko 14.12.2011 klo 16.30. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2011 Perusturvalautakunta. Keskiviikko 14.12.2011 klo 16.30. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2011 Perusturvalautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko 14.12.2011 klo 16.30 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

POP ls-kustannusten vertailukehikko 11.6.09 Majvik

POP ls-kustannusten vertailukehikko 11.6.09 Majvik POP ls-kustannusten vertailukehikko 11.6.09 Majvik Laskentakehikon tarkoituksena on selvittää yhden lapsen kustannukset eri sijoitusvaihtoehdoissa Yhteenvetolomakkeessa laitetaan luku 1 kyseiseen ikävuosikohtaan,

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009 Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 9 Sisällys 1 JOHDANTO... LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VÄLINEN VERTAILU... 6.1 ALUEEN KUNNAT ELINYMPÄRISTÖNÄ... 6.1.1 Väestön kehitys...

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2013

KIRKKONUMMEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2013 KIRKKONUMMEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 1.1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman prosessityö 4 2. Toimintaa ohjaavat laadulliset kriteerit 6

Lisätiedot