PTL Liite 2 900/ /2013. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PTL 24.10.2013 161 Liite 2 900/05.09.00/2013. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 2017"

Transkriptio

1 0 PTL Liite 2 900/ /2013 Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

2 1

3 2 Sisällys 1 JOHDANTO KIRKKONUMMEN LASTENSUOJELUN VISIO... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Keskeiset kehittämiskohteet vuosina Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimintaa ohjaavat periaatteet vuosille Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3 NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Väestörakenne Hyvinvoinnin indikaattoreita Koulutustaso Työttömyys... 10

4 Työvoimapalvelut, poliisi ym. Yksityiset palvelut, työterveyshuolto Erikoissairaanhoidon palvelut Nuorisotoimi Sosiaalihuollon erityispalvelut Muu perusterveydenhuolto Äitiys- ja lastenneuvolat Oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut Toisen asteen koulutus Lisäopetus Perusopetus Esiopetus Päivähoito Kulttuuri, tekninen ym. toimi Avoin varhaiskasvatus Järjestöt Kansalaistoiminta 1 1 JOHDANTO Kirkkonummi on väestöpohjaltaan lapsirikas kunta, joka tarjoaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille laadukkaita palveluita. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä minkä vuoksi heille suunnattujen palveluiden monipuolinen kehittäminen on tärkeää. Kunnan tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää lasten ja nuorten pahoinvointia varhaisen avoimen ja oikea-aikaisen yhteistyön sekä ennaltaehkäisevien työmenetelmien avulla. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laadittiin alun perin vuosille ja sitä on päivitetty vuoden 2013 aikana. Lapset, nuoret ja perheet Palvelujen antaminen ja saaminen Sivistystoimen palvelut Perusturvan palvelut Kunnan poliittinen ja virkamiesjohto Kuvio. Palvelujen tarjoaminen lapsille, nuorille ja perheille Kirkkonummen kunnalla (Perälä, Halme, Nykänen 2012 mukaillen). Tämä lastensuojelusuunnitelma pohjautuu voimaan astuneeseen Lastensuojelulakiin (417/2007), joka velvoittaa kuntia laatimaan lastensuojelunsuunnitelman. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa. (Lastensuojelulaki 417/ )

5 2 Lastensuojelusuunnitelma sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. (417/ ). Suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointi on kasvanut tasaista vauhtia. Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta yhä osa lasten ja nuorten elinolosuhteista ruokkii pahoinvointia ja syrjäytymistä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat mm. lapsiperheiden taloudellinen tilanne, työllisyys ja koulutus. Taloudellisten keinojen ohella lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia voidaan lisätä myös perheitä ja vanhemmuutta tukemalla. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti mikä luo haasteen lapsiperheille suunnattujen palveluiden tarjoajille. Tehokas reagoiminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden muuttuviin tarpeisiin sekä kasvavaan lapsiväestöön edellyttää kunnilta vahvaa suunnitelmallisuutta ja näkyä tulevaisuudesta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta ja perustarpeet ovat Rousun (2007) mukaan: Turvallisuus, johon sisältyy kasvuympäristö sekä lapsen ja nuoren fyysinen ja henkinen koskemattomuus. Osallisuus, jotta lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi hänelle merkityksellisellä tavalla sekä yksilönä että ryhmänä. Luovuus, jotta lapsi saisi onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden toteuttaa itseään leikin, oppimisen ja harrastuksien kautta. Arvostus: Jokainen lapsi ja nuori on arvokas omana itsenään. Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy vuorovaikutuksessa vanhempien, perheen, kodin, erilaisten palveluiden kanssa. Myös yhteiskunta vaikuttaa lapsen ja nuoren hyvinvoinnin kokonaisuuteen. Tällaisia yhteiskuntaan ja kasvuoloihin liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi kaupunkisuunnittelu, liikenne ja media. (Rousu 2007.) Lastensuojelusuunnitelman taustalla on nk. elämänkaarimalli, jonka perusajatuksena on elämän jatkuvuus. Jatkuvuus tuodaan Kirkkonummella esiin myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa kiinnittämällä huomiota eri ikäkausien ja elämänvaiheiden nivelkohtiin.

6 3 Lastensuojelun kokonaisuus Peruspalvelut Lasten suojelun kokonaisuus Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Kunnan lasten suojeluun sisältyvät peruspalvelut, ennaltaehkäisevä lasten suojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Peruspalveluita ovat esimerkiksi neuvola, päivähoito, koulu, liikuntatoimi, mielenterveys- ja päihdepalvelut. Ennaltaehkäisevä lastensuojelu on lapsille ja nuorille tarjottavaa lisätukea edellä mainittujen peruspalveluiden piirissä. Lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun sisältyy lastensuojelun selvitys, avohuollon palvelut sekä sijais- ja jälkihuolto. Tähän hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu lasten ja nuorten palveluja tukevia kehittämisehdotuksia sekä kunkin palvelun omaan kappaleeseen että loppuosan yhteenvetotaulukkoon. Yhteenvetotaulukko koostuu keskeisimmistä konkreettisista kehittämistoimenpiteistä, joiden yhteyteen on kirjattu myös vuoden 2013 tilanne, missä kunkin kehittämiskohteen suhteen mennään. Kaikkia kehittämiskohteita ei ole niiden paljouden vuoksi kirjattu lopun taulukkoon, vaan tekstistä löytyy myös muita toimintaa tukevia kehittämisehdotuksia ja toimintamalleja. Keskeisimmät kehittämiskohteet on kuitenkin pyritty kirjaamaan lopun taulukkoon. 2. KIRKKONUMMEN LASTENSUOJELUN VISIO VUOSINA Kirkkonummi on lapsille ja nuorille hyvä ja turvallinen paikka asua! Lapset ja nuoret voivat kunnassa hyvin ja toimivat aktiivisina kuntalaisina. Kunnassa on lapsille, nuorille ja lapsiperheille toimivat matalankynnyksen palvelut ja heitä kuullaan heihin liittyvissä asioissa. Kunnan vahvojen peruspalveluiden ja kuvattujen palveluprosessien avulla luodaan poikkihallinnollisesti toimivat palvelut, joita toteutetaan ja arvioidaan jatkuvasti. Toimintatapa lasten ja nuorten palveluissa on ennaltaehkäisevä.

7 Keskeiset kehittämiskohteet vuosina Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman asiantuntijaryhmän ja ohjausryhmän työskentelyn, yhteisten seminaarien sekä palveluiden nykytilakuvauksesta johdetun palveluntarpeen arvioinnin pohjalta on nostettu esiin kolme (3) keskeistä kehittämiskohdetta. Asukaspuistotoiminta (Katso liite 1 s. 1 päivähoito) Perheneuvolan ja lastenneuvolan riittävä resursointi (Katso liite 1 s. 3-4 neuvola ja perheneuvola) Matalan kynnyksen psykososiaaliset palvelut nuorille Hyvinvointisuunnitelmaan valitut keskeiset kehittämiskohteet ovat toteutuneet hyvin. Asukaspuistotoiminta käynnistyi Masalassa Piennarkujan päiväkodin tiloissa syyskuussa Perheneuvolaan on saatu kaksi uutta vakanssia kolmen olemassa olevan vakanssin lisäksi 1 psykologin vakanssi v ja toinen psykologin vakanssi alkaen. Lastenneuvolaan on saatu 5 terveydenhoitajan vakanssia ja kaksi koululääkärin vakanssia seuraavasti: kpl terveydenhoitajan vakanssia kpl terveydenhoitajan vakanssia kpl terveydenhoitajan vakanssia elokuussa 2012 koululääkärin vakanssi maaliskuussa 2013 koululääkärin vakanssi Matalan kynnyksen psykososiaalisena palveluna nuorille vakinaistettiin ensin alkaen Kastehankkeena toiminut Nuorten hyvinvointiasema. Hyvinvointiasemalla työskentelee psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimintaa ohjaavat periaatteet vuosille Syvennetään yhteistyötä perusturvan ja sivistystoimen kanssa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukemiseksi yhteisen asiakasprosessin avulla. Kirkkonummi on vahvasti kaksikielinen. Huomioidaan sekä suomen- että ruotsinkielisten palveluiden tarve. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa.

8 5 3. NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 3.1. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Lastensuojelusuunnitelmassa tarkastellaan lasten ja nuorten kasvuoloja sekä hyvinvoinnin tilaa laajana kokonaisuutena. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat eri tekijät kuten fyysinen ja psyykkinen terveydentila, sosiaaliset suhteet, kasvuympäristö ja perheen sekä yhteiskunnan taloudellinen tilanne. Laadukkaat lähi- ja peruspalvelut sekä niiden saatavuus ja saavutettavuus ovat osa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. (Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ) Hyvinvointi käsite on monisyinen koostuen eri tekijöistä, joihin kuuluu objektiivisesti mitattavia asioita sekä subjektiivisia arvostuksia ja tuntemuksia. Objektiivisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan yleisimmin terveys, elinolot ja toimeentulo. Subjektiivisen hyvinvoinnin osatekijöiksi taas luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. (Moisio, Karvonen, Simpura & Heikkilä 2008). Subjektiiviset ja objektiiviset hyvinvoinnin osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Tämän vuoksi hyvinvointiin ei ole yhtä täydellistä ja tarkkaa kuvaa antavaa mittaria. Suomalaisten hyvinvointia kartoittaneet Moisio, Karvonen, Simpura & Heikkilä toteavat suomalaisten hyvinvoinnin kehittyneen keskimäärin positiivisesti vaikkakin väestöryhmittäiset erot ovat kasvaneet. Suomalaisten terveys ja elintaso ovat kohentuneet sekä absoluuttinen köyhyys, työttömyys ja nuorten päihteiden käyttö vähentyneet. Tästä huolimatta Suomi on tänä päivänä eriarvoisempi yhteiskunta kuin ennen 1990-luvun lama-aikaa. Tähän osasyynä on yhä edelleenkin korkea työttömyys sekä työelämästä syrjäytyminen vaikka ne ovat parantuneet 90-luvun lamavuosista. (Moisio, Karvonen, Simpura & Heikkilä 2008.) Lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan suunnitelmassa erikseen valituilla indikaattoreilla, joita tarkastellaan yhdessä Hyvinkään, Sipoon, Vihdin ja Lohjan vastaavien indikaattoreiden kanssa Väestörakenne Kirkkonummen kunnan asukasluku on asukasta ( ). Kunnan kokonaispinta-ala on 393 km 2. Väestöstä suomenkielisiä on n. 78 % ja ruotsinkielisiä n. 18 %. Kirkkonummi on kasvukunta ja lapsiperheiden osuus kuntalaisissa on kasvanut viimeisinä vuosina. Nykyisellään lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on n. 50 %, kun koko maassa vastaava luku on n. 40 %. Kirkkonummen kunnan väestö on myös keskimääräistä terveempää sairastavuusindeksin ollessa 80,5, kun koko maan vertailuluku on 100.

9 Kirkkonummi Hyvinkää Lohja Sipoo Vihti 0-6-vuotiaita 10,5 7,7 8,3 9,2 9, vuotiaita 12,0 8,9 9,9 11,4 11, vuotiaita 65,2 65,6 63,4 64,1 65, vuotiaita 8,1 9,9 11,0 9,1 8, vuotiaita 3,2 5,7 5,7 4,7 3,9 yli 85-vuotiaita 0,9 2,1 1,9 1,6 1, Kirkkonummi Hyvinkää Lohja Sipoo Vihti 0-6-vuotiaita 11,3 8,0 8,5 9,7 9, vuotiaita 12,1 10,0 10,3 13,3 11, vuotiaita 67,2 66,8 66,5 64,4 67, vuotiaita 2,7 5,5 5,0 4,2 3, vuotiaita 6,0 8,0 8,8 7,3 6,7 yli 85-vuotiaita 0,7 1,7 1,3 1,2 1,1 (Lähde: Sotkanet) Kirkkonummen koko väestöstä 22,5 % on alle 15-vuotiaita lapsia ja nuoria, minkä vuoksi juuri lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden tarve on kunnassa suuri. Kasvukuntana Kirkkonummi kiinnittääkin huomiota peruspalveluiden suunnitteluun, jonka apuna voidaan käyttää lapsiväestöennustetta. Alle 15-vuotiaiden suhteellinen osuus on jonkin verran laskenut vuoden 2007 tasosta. Tämä on varsin yleinen kehitys koko Suomessa ja ikäihmisten suhteellinen osuus on kasvanut muissakin vertailukunnissa Väestöennuste 0-4 -vuotiaat Väestöennuste 5-9 -vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste alle 25-vuotiaat yhteensä (Lähde: Sotkanet)

10 Väestömäärä 7 THL:n väestöennuste Kirkkonummella Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat THL:n väestöennusteen mukaan alle 25-vuotiaiden osuus kasvaa Kirkkonummella vuoteen 2020 kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta 5-9 vuotiaita, jonka ikäisten määrän odotetaan aavistuksen laskevan vuoden 2012 tasosta vuoteen Vuonna 2012 alle 25-vuotiaita kirkkonummelaisia oli ja vuonna 2020 heitä odotetaan olevan Kasvuennuste on siis hieman reilut 700 lasta ja nuorta vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 alle 25-vuotiaiden kirkkonummelaisten määrän odotetaan puolestaan kasvavan vajaat 500 vuoden 2020 tasoon nähden. Eri ikäjakaumien kasvuennusteet auttavat osaltaan suunnittelemaan Kirkkonummen kunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä ennakoimaan tulevaisuuden palvelutarpeita. Lapsiperheet Kirkkonummella Muutos Muutos- % Aviopari ja lapsi(a) ,4 % Avopari ja lapsi(a) ,8 % Äiti ja lapsi(a) ,7 % Isä ja lapsi(a) ,5 % Lapsiperheet yhteensä ,1 % Vuodesta 2007 vuoteen 2012 lapsiperheiden määrä on kasvanut Kirkkonummella 255. Määrällisesti eniten on kasvanut avioparien määrä, joilla on lapsia, mutta prosentuaalisesti eniten kasvua on ollut yksinhuoltajaäitien kohdalla. Vuonna 2012 kahden huoltajan perheitä (sekä avio- että avoparit) on prosentuaalisesti kaikista lapsiperheistä 84,2 % kun yksinhuoltajia on 15,8 % kaikista lapsiperheistä. Kahden huoltajan perheistä reilut 80 % on aviopareja ja loput vajaa 20 % avopareja. Yksinhuoltajista puolestaan selkeä enemmistö on äitejä (86 %). Yksinhuoltajaisiä on ainoastaan 14 % Hyvinvoinnin indikaattoreita Tilanne vuonna 2011 Kirkkonummi Hyvinkää Lohja Sipoo Vihti Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 6,5 6,7 5,1 3,3 4,8

11 8 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 6,6 7,9 6,6 4 5 Huoltosuhde, demografinen 52,3 51,3 56,3 56,1 51,5 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,9 1,5 0,9 0,5 0,9 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 5 9,5 5,5 5,6 4,8 Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,4 0,6 0,5 0,3 0,4 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 1,6 1,3 3,6 1,6 2,1 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 29 17,4 34,7 13,5 27,2 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta 3,4 6,8 6 3,5 4,4 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 75,8 286,4 86,8 16,2 164,3 (Tiedot: Sotkanet) Vuonna 2011 toimeentulotukea sai Kirkkonummen kunnan kaikista asukkaista 6,5 %. Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli vuonna ,6 % kaikista kunnan lapsiperheistä. Vertailtavista kunnista Sipoossa oli vähiten toimeentulotukea saaneita asukkaita sekä toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä. Demografinen huoltosuhde kertoo alle 17- ja yli 64 -vuotiaiden lukumäärän yhtä työikäistä ( vuotiaat) kohden. Demografinen huoltosuhde on vertailukunnissa samankaltainen eli keskimäärin yksi huollettavan ikäinen kahta työikäistä kohden. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17-vuotiaita on eniten Hyvinkäällä 1,4 % vastaavan ikäisestä väestöstä ja toiseksi vähiten Kirkkonummella 0,8 %. Hyvinkäällä on myös eniten 0-17-vuotiaita lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 7,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Kirkkonummella vastaava määrä on 3,1 %. Huostassa olleita 0-17-vuotiaita vastaavanikäisestä väestöstä on Kirkkonummella 0,7 %. Huostassa olleiden määrä on jokseenkin sama vertailukuntien kesken. Lastensuojelullisia tunnuslukuja tarkastellaan lähemmin kuntakohtaisessa nykytilan arvioinnissa. Kirkkonummella on vertailukunnista eniten päihdehuollon laitoksissa olleita asiakkaita. Sipoolla ja Hyvinkäällä on vain 1 päihdehuollon laitosasiakas 1000 asukasta kohden kun vastaava luku on Kirkkonummella 2,7. Edellä mainitusta johtuen Kirkkonummella on myös korkeimmat päihdehuollon nettokustannukset per asukas. Kirkkonummella on 3,6 psykiatrian laitoshoidon potilasta 1000 asukasta kohden. Muilla vertailukunnilla psykiatrian laitoshoidon potilasmäärä 1000 asukasta kohden on suurempi. Myös 0-16-vuotiaiden psykiatrisessa laitoshoidossa olleiden potilaiden määrä/1000 vastaavanikäistä kohden on Kirkkonummella verrattain pieni. Vertailukunnista ainoastaan Sipoolla on vastaava määrä pienempi.

12 Koulutustaso Erilaisten pitkäaikaistutkimuksen perusteella tiedetään, että koulutus periytyy (Kivinen & Rinne 1995 ja Kuusela 2006). Koulutustilanne Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Koko maa Kirkkonummi Koko maa Kirkkonummi Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä 11,2 12,7 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 39,5 32,2 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 28,2 38,3 Kirkkonummen nuorien koulutukseen liittyvät tilastot osoittavat, että Kirkkonummella (16,8 %) oli vuonna 2007 koko maan tasoa (11,7 %) enemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita nuoria eron ollessa 5,1 prosenttiyksikköä. Jo tuolloin linjattiin, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaden nuorten tilanteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnassa. Kuntaan perustettiin ns. Hanska-projekti, jonka avulla puututaan varhaisessa vaiheessa nk. koulupudokkaisiin. Vuoden 2011 tilastoista näemme, että Kirkkonummen kunnan (12,7 %) ero koko maan tilanteeseen (11,2 %) on tasoittunut vuoden 2007 tilanteeseen nähden eron ollessa enää 1,5 prosenttiyksikköä.

13 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä Koulutustilanne 2007 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Koko maa Kirkkonummi Koko maa Kirkkonummi Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä 11,7 16,8 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 38,5 31,5 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 26,2 36,9 Kirkkonummella on prosentuaalisesti vähemmän keskiasteen koulutuksen saaneita 15 -vuotta täyttäneitä henkilöitä kuin koko maan tasolla. Vastaavasti Kirkkonummella on enemmän korkeaasteen koulutuksen saaneita 15 vuotta täyttäneitä kuntalaisia kuin koko maan tasolla. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut sekä Kirkkonummella että koko maassa vuoden 2007 tasosta vuoteen Työttömyys Työttömyys kuvaa osaltaan kunnan yleistä hyvinvointia. Työttömyyttä tarkastelevat tutkimukset osoittavat, että työttömyyden vaikutus henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen on selkeä. Jo pelkästään työttömyyden uhka saattaa aiheuttaa henkistä pahoinvointia. (Kortteinen & Tuomikoski 1997; Lahelma, Huuhka, Manderbacka &Rahkonen.)

14 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä, Koko maa 24,0 23,4 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä, Kirkkonummi 23,2 23,4 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta, Koko maa Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta, Kirkkonummi 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 Työttömät 5,0 0,0 9,0 11,9 6,0 8,1 Työttömät, % työvoimasta, Koko maa 8,4 9,4 Työttömät, % työvoimasta, Kirkkonummi 5,1 5,8 Työttömien prosentuaalinen osuus koko työvoimasta on kasvanut Kirkkonummella jonkin verran vuodesta 2007 vuoteen Verrattuna koko Suomen työttömyysasteeseen on Kirkkonummen työttömyysprosentti kuitenkin edelleen verrattain alhainen. Vuonna 2011 Kirkkonummen työttömyysaste oli 5,8 %. Koko maan työttömyysaste oli vuonna ,4 %. Työttömyydestä voidaan erottaa omaksi alueekseen nuorisotyöttömyys. Kaikkein huonoin työllisyystilanne nuorilla, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa (Järvinen & Vanttaja 2005, 33) vuotiaiden työvoimasta mitattu nuorisotyöttömien määrä on Kirkkonummella noussut vuodesta 2007 vuoteen Kirkkonummen tilanne (8,1 %) vuonna 2011 oli kuitenkin edelleen parempi kuin koko maan tilanne (11,9 %) ja nuorisotyöttömien määrä vastaavanikäisestä työvoimasta oli koko maata pienempi. Nuorisotyöttömiä on prosentuaalisesti suurempi osuus vastaavanikäisestä työvoimasta sekä Kirkkonummella että koko maassa kuin kaikkien työttömien osuus koko työvoimasta.

Kv 11/1.9.2014 77 Kunnanvaltuuston hyväksymä 1.9.2014 Dnro:900/05.09.00/2013

Kv 11/1.9.2014 77 Kunnanvaltuuston hyväksymä 1.9.2014 Dnro:900/05.09.00/2013 Kv 11/1.9.2014 77 Kunnanvaltuuston hyväksymä 1.9.2014 Dnro:900/05.09.00/2013 Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 21.5.2014 Sisällys 1 JOHDANTO 1 2 KIRKKONUMMEN LASTENSUOJELUN

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9. Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2012 1580/05.08/2010 Sote 23.2.2010 22 Valmistelija:

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 )

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Perusturvalautakunta 39 24.04.2014 Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Ptltk 39 YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus turvalliseen, virikkeelliseen ja monipuoliseen

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 11 / 2014. 27.11.2014 klo 17.00 19.25

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 11 / 2014. 27.11.2014 klo 17.00 19.25 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 11 / 2014 Perusturvalautakunta Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet 27.11.2014 klo 17.00 19.25 Terveys- ja palvelukeskuksen kokoushuone Kärkelä Pilvi Yli-Kujala Minna

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN alueellisen suunnitelman runko ja ohjeistus suunnitelman laadintaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueen tilastollinen katsaus Sosiaalitaito 12/2008 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Perheiden palvelujen asiakasprosessi. 27.5.2016 Ritva Olsén

Perheiden palvelujen asiakasprosessi. 27.5.2016 Ritva Olsén Perheiden palvelujen asiakasprosessi 27.5.2016 Ritva Olsén PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen integraatio Yhteinen neuvonnan

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Seudullinen tarkastelu

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Seudullinen tarkastelu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Seudullinen tarkastelu Tarja Känkänen 29.4.2009 Seutulantie 3-5 A, 04410 Järvenpää Puh +358 (0)207 401 788 Fax +358 (0)207 401 799 www.sosiaalitaito.fi Sisältö

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2013

KIRKKONUMMEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2013 KIRKKONUMMEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 1.1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman prosessityö 4 2. Toimintaa ohjaavat laadulliset kriteerit 6

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset

Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset Aila Puustinen,, Suomen Kuntaliitto Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot