PTL Liite 2 900/ /2013. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
|
|
- Aurora Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 0 PTL Liite 2 900/ /2013 Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
2 1
3 2 Sisällys 1 JOHDANTO KIRKKONUMMEN LASTENSUOJELUN VISIO... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Keskeiset kehittämiskohteet vuosina Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimintaa ohjaavat periaatteet vuosille Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3 NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Väestörakenne Hyvinvoinnin indikaattoreita Koulutustaso Työttömyys... 10
4 Työvoimapalvelut, poliisi ym. Yksityiset palvelut, työterveyshuolto Erikoissairaanhoidon palvelut Nuorisotoimi Sosiaalihuollon erityispalvelut Muu perusterveydenhuolto Äitiys- ja lastenneuvolat Oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut Toisen asteen koulutus Lisäopetus Perusopetus Esiopetus Päivähoito Kulttuuri, tekninen ym. toimi Avoin varhaiskasvatus Järjestöt Kansalaistoiminta 1 1 JOHDANTO Kirkkonummi on väestöpohjaltaan lapsirikas kunta, joka tarjoaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille laadukkaita palveluita. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä minkä vuoksi heille suunnattujen palveluiden monipuolinen kehittäminen on tärkeää. Kunnan tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää lasten ja nuorten pahoinvointia varhaisen avoimen ja oikea-aikaisen yhteistyön sekä ennaltaehkäisevien työmenetelmien avulla. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laadittiin alun perin vuosille ja sitä on päivitetty vuoden 2013 aikana. Lapset, nuoret ja perheet Palvelujen antaminen ja saaminen Sivistystoimen palvelut Perusturvan palvelut Kunnan poliittinen ja virkamiesjohto Kuvio. Palvelujen tarjoaminen lapsille, nuorille ja perheille Kirkkonummen kunnalla (Perälä, Halme, Nykänen 2012 mukaillen). Tämä lastensuojelusuunnitelma pohjautuu voimaan astuneeseen Lastensuojelulakiin (417/2007), joka velvoittaa kuntia laatimaan lastensuojelunsuunnitelman. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa. (Lastensuojelulaki 417/ )
5 2 Lastensuojelusuunnitelma sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. (417/ ). Suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointi on kasvanut tasaista vauhtia. Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta yhä osa lasten ja nuorten elinolosuhteista ruokkii pahoinvointia ja syrjäytymistä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat mm. lapsiperheiden taloudellinen tilanne, työllisyys ja koulutus. Taloudellisten keinojen ohella lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia voidaan lisätä myös perheitä ja vanhemmuutta tukemalla. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti mikä luo haasteen lapsiperheille suunnattujen palveluiden tarjoajille. Tehokas reagoiminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden muuttuviin tarpeisiin sekä kasvavaan lapsiväestöön edellyttää kunnilta vahvaa suunnitelmallisuutta ja näkyä tulevaisuudesta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta ja perustarpeet ovat Rousun (2007) mukaan: Turvallisuus, johon sisältyy kasvuympäristö sekä lapsen ja nuoren fyysinen ja henkinen koskemattomuus. Osallisuus, jotta lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi hänelle merkityksellisellä tavalla sekä yksilönä että ryhmänä. Luovuus, jotta lapsi saisi onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden toteuttaa itseään leikin, oppimisen ja harrastuksien kautta. Arvostus: Jokainen lapsi ja nuori on arvokas omana itsenään. Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy vuorovaikutuksessa vanhempien, perheen, kodin, erilaisten palveluiden kanssa. Myös yhteiskunta vaikuttaa lapsen ja nuoren hyvinvoinnin kokonaisuuteen. Tällaisia yhteiskuntaan ja kasvuoloihin liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi kaupunkisuunnittelu, liikenne ja media. (Rousu 2007.) Lastensuojelusuunnitelman taustalla on nk. elämänkaarimalli, jonka perusajatuksena on elämän jatkuvuus. Jatkuvuus tuodaan Kirkkonummella esiin myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa kiinnittämällä huomiota eri ikäkausien ja elämänvaiheiden nivelkohtiin.
6 3 Lastensuojelun kokonaisuus Peruspalvelut Lasten suojelun kokonaisuus Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Kunnan lasten suojeluun sisältyvät peruspalvelut, ennaltaehkäisevä lasten suojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Peruspalveluita ovat esimerkiksi neuvola, päivähoito, koulu, liikuntatoimi, mielenterveys- ja päihdepalvelut. Ennaltaehkäisevä lastensuojelu on lapsille ja nuorille tarjottavaa lisätukea edellä mainittujen peruspalveluiden piirissä. Lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun sisältyy lastensuojelun selvitys, avohuollon palvelut sekä sijais- ja jälkihuolto. Tähän hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu lasten ja nuorten palveluja tukevia kehittämisehdotuksia sekä kunkin palvelun omaan kappaleeseen että loppuosan yhteenvetotaulukkoon. Yhteenvetotaulukko koostuu keskeisimmistä konkreettisista kehittämistoimenpiteistä, joiden yhteyteen on kirjattu myös vuoden 2013 tilanne, missä kunkin kehittämiskohteen suhteen mennään. Kaikkia kehittämiskohteita ei ole niiden paljouden vuoksi kirjattu lopun taulukkoon, vaan tekstistä löytyy myös muita toimintaa tukevia kehittämisehdotuksia ja toimintamalleja. Keskeisimmät kehittämiskohteet on kuitenkin pyritty kirjaamaan lopun taulukkoon. 2. KIRKKONUMMEN LASTENSUOJELUN VISIO VUOSINA Kirkkonummi on lapsille ja nuorille hyvä ja turvallinen paikka asua! Lapset ja nuoret voivat kunnassa hyvin ja toimivat aktiivisina kuntalaisina. Kunnassa on lapsille, nuorille ja lapsiperheille toimivat matalankynnyksen palvelut ja heitä kuullaan heihin liittyvissä asioissa. Kunnan vahvojen peruspalveluiden ja kuvattujen palveluprosessien avulla luodaan poikkihallinnollisesti toimivat palvelut, joita toteutetaan ja arvioidaan jatkuvasti. Toimintatapa lasten ja nuorten palveluissa on ennaltaehkäisevä.
7 Keskeiset kehittämiskohteet vuosina Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman asiantuntijaryhmän ja ohjausryhmän työskentelyn, yhteisten seminaarien sekä palveluiden nykytilakuvauksesta johdetun palveluntarpeen arvioinnin pohjalta on nostettu esiin kolme (3) keskeistä kehittämiskohdetta. Asukaspuistotoiminta (Katso liite 1 s. 1 päivähoito) Perheneuvolan ja lastenneuvolan riittävä resursointi (Katso liite 1 s. 3-4 neuvola ja perheneuvola) Matalan kynnyksen psykososiaaliset palvelut nuorille Hyvinvointisuunnitelmaan valitut keskeiset kehittämiskohteet ovat toteutuneet hyvin. Asukaspuistotoiminta käynnistyi Masalassa Piennarkujan päiväkodin tiloissa syyskuussa Perheneuvolaan on saatu kaksi uutta vakanssia kolmen olemassa olevan vakanssin lisäksi 1 psykologin vakanssi v ja toinen psykologin vakanssi alkaen. Lastenneuvolaan on saatu 5 terveydenhoitajan vakanssia ja kaksi koululääkärin vakanssia seuraavasti: kpl terveydenhoitajan vakanssia kpl terveydenhoitajan vakanssia kpl terveydenhoitajan vakanssia elokuussa 2012 koululääkärin vakanssi maaliskuussa 2013 koululääkärin vakanssi Matalan kynnyksen psykososiaalisena palveluna nuorille vakinaistettiin ensin alkaen Kastehankkeena toiminut Nuorten hyvinvointiasema. Hyvinvointiasemalla työskentelee psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimintaa ohjaavat periaatteet vuosille Syvennetään yhteistyötä perusturvan ja sivistystoimen kanssa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukemiseksi yhteisen asiakasprosessin avulla. Kirkkonummi on vahvasti kaksikielinen. Huomioidaan sekä suomen- että ruotsinkielisten palveluiden tarve. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa.
8 5 3. NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 3.1. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Lastensuojelusuunnitelmassa tarkastellaan lasten ja nuorten kasvuoloja sekä hyvinvoinnin tilaa laajana kokonaisuutena. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat eri tekijät kuten fyysinen ja psyykkinen terveydentila, sosiaaliset suhteet, kasvuympäristö ja perheen sekä yhteiskunnan taloudellinen tilanne. Laadukkaat lähi- ja peruspalvelut sekä niiden saatavuus ja saavutettavuus ovat osa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. (Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ) Hyvinvointi käsite on monisyinen koostuen eri tekijöistä, joihin kuuluu objektiivisesti mitattavia asioita sekä subjektiivisia arvostuksia ja tuntemuksia. Objektiivisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan yleisimmin terveys, elinolot ja toimeentulo. Subjektiivisen hyvinvoinnin osatekijöiksi taas luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. (Moisio, Karvonen, Simpura & Heikkilä 2008). Subjektiiviset ja objektiiviset hyvinvoinnin osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Tämän vuoksi hyvinvointiin ei ole yhtä täydellistä ja tarkkaa kuvaa antavaa mittaria. Suomalaisten hyvinvointia kartoittaneet Moisio, Karvonen, Simpura & Heikkilä toteavat suomalaisten hyvinvoinnin kehittyneen keskimäärin positiivisesti vaikkakin väestöryhmittäiset erot ovat kasvaneet. Suomalaisten terveys ja elintaso ovat kohentuneet sekä absoluuttinen köyhyys, työttömyys ja nuorten päihteiden käyttö vähentyneet. Tästä huolimatta Suomi on tänä päivänä eriarvoisempi yhteiskunta kuin ennen 1990-luvun lama-aikaa. Tähän osasyynä on yhä edelleenkin korkea työttömyys sekä työelämästä syrjäytyminen vaikka ne ovat parantuneet 90-luvun lamavuosista. (Moisio, Karvonen, Simpura & Heikkilä 2008.) Lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan suunnitelmassa erikseen valituilla indikaattoreilla, joita tarkastellaan yhdessä Hyvinkään, Sipoon, Vihdin ja Lohjan vastaavien indikaattoreiden kanssa Väestörakenne Kirkkonummen kunnan asukasluku on asukasta ( ). Kunnan kokonaispinta-ala on 393 km 2. Väestöstä suomenkielisiä on n. 78 % ja ruotsinkielisiä n. 18 %. Kirkkonummi on kasvukunta ja lapsiperheiden osuus kuntalaisissa on kasvanut viimeisinä vuosina. Nykyisellään lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on n. 50 %, kun koko maassa vastaava luku on n. 40 %. Kirkkonummen kunnan väestö on myös keskimääräistä terveempää sairastavuusindeksin ollessa 80,5, kun koko maan vertailuluku on 100.
9 Kirkkonummi Hyvinkää Lohja Sipoo Vihti 0-6-vuotiaita 10,5 7,7 8,3 9,2 9, vuotiaita 12,0 8,9 9,9 11,4 11, vuotiaita 65,2 65,6 63,4 64,1 65, vuotiaita 8,1 9,9 11,0 9,1 8, vuotiaita 3,2 5,7 5,7 4,7 3,9 yli 85-vuotiaita 0,9 2,1 1,9 1,6 1, Kirkkonummi Hyvinkää Lohja Sipoo Vihti 0-6-vuotiaita 11,3 8,0 8,5 9,7 9, vuotiaita 12,1 10,0 10,3 13,3 11, vuotiaita 67,2 66,8 66,5 64,4 67, vuotiaita 2,7 5,5 5,0 4,2 3, vuotiaita 6,0 8,0 8,8 7,3 6,7 yli 85-vuotiaita 0,7 1,7 1,3 1,2 1,1 (Lähde: Sotkanet) Kirkkonummen koko väestöstä 22,5 % on alle 15-vuotiaita lapsia ja nuoria, minkä vuoksi juuri lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden tarve on kunnassa suuri. Kasvukuntana Kirkkonummi kiinnittääkin huomiota peruspalveluiden suunnitteluun, jonka apuna voidaan käyttää lapsiväestöennustetta. Alle 15-vuotiaiden suhteellinen osuus on jonkin verran laskenut vuoden 2007 tasosta. Tämä on varsin yleinen kehitys koko Suomessa ja ikäihmisten suhteellinen osuus on kasvanut muissakin vertailukunnissa Väestöennuste 0-4 -vuotiaat Väestöennuste 5-9 -vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste alle 25-vuotiaat yhteensä (Lähde: Sotkanet)
10 Väestömäärä 7 THL:n väestöennuste Kirkkonummella Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat Väestöennuste vuotiaat THL:n väestöennusteen mukaan alle 25-vuotiaiden osuus kasvaa Kirkkonummella vuoteen 2020 kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta 5-9 vuotiaita, jonka ikäisten määrän odotetaan aavistuksen laskevan vuoden 2012 tasosta vuoteen Vuonna 2012 alle 25-vuotiaita kirkkonummelaisia oli ja vuonna 2020 heitä odotetaan olevan Kasvuennuste on siis hieman reilut 700 lasta ja nuorta vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 alle 25-vuotiaiden kirkkonummelaisten määrän odotetaan puolestaan kasvavan vajaat 500 vuoden 2020 tasoon nähden. Eri ikäjakaumien kasvuennusteet auttavat osaltaan suunnittelemaan Kirkkonummen kunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä ennakoimaan tulevaisuuden palvelutarpeita. Lapsiperheet Kirkkonummella Muutos Muutos- % Aviopari ja lapsi(a) ,4 % Avopari ja lapsi(a) ,8 % Äiti ja lapsi(a) ,7 % Isä ja lapsi(a) ,5 % Lapsiperheet yhteensä ,1 % Vuodesta 2007 vuoteen 2012 lapsiperheiden määrä on kasvanut Kirkkonummella 255. Määrällisesti eniten on kasvanut avioparien määrä, joilla on lapsia, mutta prosentuaalisesti eniten kasvua on ollut yksinhuoltajaäitien kohdalla. Vuonna 2012 kahden huoltajan perheitä (sekä avio- että avoparit) on prosentuaalisesti kaikista lapsiperheistä 84,2 % kun yksinhuoltajia on 15,8 % kaikista lapsiperheistä. Kahden huoltajan perheistä reilut 80 % on aviopareja ja loput vajaa 20 % avopareja. Yksinhuoltajista puolestaan selkeä enemmistö on äitejä (86 %). Yksinhuoltajaisiä on ainoastaan 14 % Hyvinvoinnin indikaattoreita Tilanne vuonna 2011 Kirkkonummi Hyvinkää Lohja Sipoo Vihti Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 6,5 6,7 5,1 3,3 4,8
11 8 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 6,6 7,9 6,6 4 5 Huoltosuhde, demografinen 52,3 51,3 56,3 56,1 51,5 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,9 1,5 0,9 0,5 0,9 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 5 9,5 5,5 5,6 4,8 Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,4 0,6 0,5 0,3 0,4 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 1,6 1,3 3,6 1,6 2,1 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 29 17,4 34,7 13,5 27,2 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta 3,4 6,8 6 3,5 4,4 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 75,8 286,4 86,8 16,2 164,3 (Tiedot: Sotkanet) Vuonna 2011 toimeentulotukea sai Kirkkonummen kunnan kaikista asukkaista 6,5 %. Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli vuonna ,6 % kaikista kunnan lapsiperheistä. Vertailtavista kunnista Sipoossa oli vähiten toimeentulotukea saaneita asukkaita sekä toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä. Demografinen huoltosuhde kertoo alle 17- ja yli 64 -vuotiaiden lukumäärän yhtä työikäistä ( vuotiaat) kohden. Demografinen huoltosuhde on vertailukunnissa samankaltainen eli keskimäärin yksi huollettavan ikäinen kahta työikäistä kohden. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17-vuotiaita on eniten Hyvinkäällä 1,4 % vastaavan ikäisestä väestöstä ja toiseksi vähiten Kirkkonummella 0,8 %. Hyvinkäällä on myös eniten 0-17-vuotiaita lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 7,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Kirkkonummella vastaava määrä on 3,1 %. Huostassa olleita 0-17-vuotiaita vastaavanikäisestä väestöstä on Kirkkonummella 0,7 %. Huostassa olleiden määrä on jokseenkin sama vertailukuntien kesken. Lastensuojelullisia tunnuslukuja tarkastellaan lähemmin kuntakohtaisessa nykytilan arvioinnissa. Kirkkonummella on vertailukunnista eniten päihdehuollon laitoksissa olleita asiakkaita. Sipoolla ja Hyvinkäällä on vain 1 päihdehuollon laitosasiakas 1000 asukasta kohden kun vastaava luku on Kirkkonummella 2,7. Edellä mainitusta johtuen Kirkkonummella on myös korkeimmat päihdehuollon nettokustannukset per asukas. Kirkkonummella on 3,6 psykiatrian laitoshoidon potilasta 1000 asukasta kohden. Muilla vertailukunnilla psykiatrian laitoshoidon potilasmäärä 1000 asukasta kohden on suurempi. Myös 0-16-vuotiaiden psykiatrisessa laitoshoidossa olleiden potilaiden määrä/1000 vastaavanikäistä kohden on Kirkkonummella verrattain pieni. Vertailukunnista ainoastaan Sipoolla on vastaava määrä pienempi.
12 Koulutustaso Erilaisten pitkäaikaistutkimuksen perusteella tiedetään, että koulutus periytyy (Kivinen & Rinne 1995 ja Kuusela 2006). Koulutustilanne Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Koko maa Kirkkonummi Koko maa Kirkkonummi Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä 11,2 12,7 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 39,5 32,2 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 28,2 38,3 Kirkkonummen nuorien koulutukseen liittyvät tilastot osoittavat, että Kirkkonummella (16,8 %) oli vuonna 2007 koko maan tasoa (11,7 %) enemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita nuoria eron ollessa 5,1 prosenttiyksikköä. Jo tuolloin linjattiin, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaden nuorten tilanteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnassa. Kuntaan perustettiin ns. Hanska-projekti, jonka avulla puututaan varhaisessa vaiheessa nk. koulupudokkaisiin. Vuoden 2011 tilastoista näemme, että Kirkkonummen kunnan (12,7 %) ero koko maan tilanteeseen (11,2 %) on tasoittunut vuoden 2007 tilanteeseen nähden eron ollessa enää 1,5 prosenttiyksikköä.
13 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä Koulutustilanne 2007 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Koko maa Kirkkonummi Koko maa Kirkkonummi Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä 11,7 16,8 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 38,5 31,5 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä 26,2 36,9 Kirkkonummella on prosentuaalisesti vähemmän keskiasteen koulutuksen saaneita 15 -vuotta täyttäneitä henkilöitä kuin koko maan tasolla. Vastaavasti Kirkkonummella on enemmän korkeaasteen koulutuksen saaneita 15 vuotta täyttäneitä kuntalaisia kuin koko maan tasolla. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut sekä Kirkkonummella että koko maassa vuoden 2007 tasosta vuoteen Työttömyys Työttömyys kuvaa osaltaan kunnan yleistä hyvinvointia. Työttömyyttä tarkastelevat tutkimukset osoittavat, että työttömyyden vaikutus henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen on selkeä. Jo pelkästään työttömyyden uhka saattaa aiheuttaa henkistä pahoinvointia. (Kortteinen & Tuomikoski 1997; Lahelma, Huuhka, Manderbacka &Rahkonen.)
14 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä, Koko maa 24,0 23,4 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä, Kirkkonummi 23,2 23,4 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta, Koko maa Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta, Kirkkonummi 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 Työttömät 5,0 0,0 9,0 11,9 6,0 8,1 Työttömät, % työvoimasta, Koko maa 8,4 9,4 Työttömät, % työvoimasta, Kirkkonummi 5,1 5,8 Työttömien prosentuaalinen osuus koko työvoimasta on kasvanut Kirkkonummella jonkin verran vuodesta 2007 vuoteen Verrattuna koko Suomen työttömyysasteeseen on Kirkkonummen työttömyysprosentti kuitenkin edelleen verrattain alhainen. Vuonna 2011 Kirkkonummen työttömyysaste oli 5,8 %. Koko maan työttömyysaste oli vuonna ,4 %. Työttömyydestä voidaan erottaa omaksi alueekseen nuorisotyöttömyys. Kaikkein huonoin työllisyystilanne nuorilla, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa (Järvinen & Vanttaja 2005, 33) vuotiaiden työvoimasta mitattu nuorisotyöttömien määrä on Kirkkonummella noussut vuodesta 2007 vuoteen Kirkkonummen tilanne (8,1 %) vuonna 2011 oli kuitenkin edelleen parempi kuin koko maan tilanne (11,9 %) ja nuorisotyöttömien määrä vastaavanikäisestä työvoimasta oli koko maata pienempi. Nuorisotyöttömiä on prosentuaalisesti suurempi osuus vastaavanikäisestä työvoimasta sekä Kirkkonummella että koko maassa kuin kaikkien työttömien osuus koko työvoimasta.
Kv 11/1.9.2014 77 Kunnanvaltuuston hyväksymä 1.9.2014 Dnro:900/05.09.00/2013
Kv 11/1.9.2014 77 Kunnanvaltuuston hyväksymä 1.9.2014 Dnro:900/05.09.00/2013 Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 21.5.2014 Sisällys 1 JOHDANTO 1 2 KIRKKONUMMEN LASTENSUOJELUN
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotAIKAA LAPSELLE. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
AIKAA LAPSELLE Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2020-2024 NYKYTILANNE Nykyinen AIKAA LAPSELLE hyvinvointisuunnitelma on laadittu vuosille 2015-2019
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta
Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotPERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema
LisätiedotVALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015
VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys
LisätiedotLastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa
Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita
Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotLapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja
Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587
LisätiedotMitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?
Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja
LisätiedotKASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ
MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotHyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.
Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotLastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa
Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla. ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Kuopiossa
TIIVISTELMÄ SUUNNITELMAN TAVOITE Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Kuopiossa SUUNNITELMAN TAUSTA Lasten ja
LisätiedotSosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010
Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2012 1580/05.08/2010 Sote 23.2.2010 22 Valmistelija:
LisätiedotCase Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon
Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan
Lisätiedot2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.
Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotPäijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA
Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LAPE-päivät 9.10.2018 TAMPERE Hanna Ruokamo Sosiaalialan osaamiskeskus Verso PHHYKY TAUST Kuntien yhteinen toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotKaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta
Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotHANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi
PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS
LisätiedotLasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen
Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotEspoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko
Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotPori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64
LisätiedotLumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 )
Perusturvalautakunta 39 24.04.2014 Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Ptltk 39 YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus turvalliseen, virikkeelliseen ja monipuoliseen
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotMiten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari
Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
Lisätiedotx x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen
Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous
LisätiedotLastensuojelulain toimeenpano
Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä
LisätiedotOPERATIIVINEN SOPIMUS 2016
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,
LisätiedotNäkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup
Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,
LisätiedotErikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari
Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona
LisätiedotPirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla
h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen
LisätiedotLastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotMielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017
Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi
LisätiedotMITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?
MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina
LisätiedotKainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara
Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä
LisätiedotMerikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET
LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotLasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu
Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen
Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:
LisätiedotKIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 11 / 2014. 27.11.2014 klo 17.00 19.25
KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 11 / 2014 Perusturvalautakunta Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet 27.11.2014 klo 17.00 19.25 Terveys- ja palvelukeskuksen kokoushuone Kärkelä Pilvi Yli-Kujala Minna
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotPerusturvan palveluverkkoselvitys 2016
Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut
LisätiedotUlvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotTAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotLastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta
LisätiedotPerheiden palvelujen asiakasprosessi. 27.5.2016 Ritva Olsén
Perheiden palvelujen asiakasprosessi 27.5.2016 Ritva Olsén PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen integraatio Yhteinen neuvonnan
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN alueellisen suunnitelman runko ja ohjeistus suunnitelman laadintaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueen tilastollinen katsaus Sosiaalitaito 12/2008 Sisällys Johdanto...
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Seudullinen tarkastelu
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Seudullinen tarkastelu Tarja Känkänen 29.4.2009 Seutulantie 3-5 A, 04410 Järvenpää Puh +358 (0)207 401 788 Fax +358 (0)207 401 799 www.sosiaalitaito.fi Sisältö
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti
LisätiedotKouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto
Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotRovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,
LisätiedotLänsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa
Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotHYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto
HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL
Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa
Lisätiedot15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.
Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt
LisätiedotLastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja
1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen
LisätiedotKIRKKONUMMEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2013
KIRKKONUMMEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 1.1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman prosessityö 4 2. Toimintaa ohjaavat laadulliset kriteerit 6
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
Lisätiedot