KansanOpisto. Folkhögskolan 3/2004. Rakennusperintömme. Vårt byggnadsarv

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KansanOpisto. Folkhögskolan 3/2004. Rakennusperintömme. Vårt byggnadsarv"

Transkriptio

1 KansanOpisto Folkhögskolan 3/2004 Rakennusperintömme Vårt byggnadsarv

2 MYYMME JA VALMISTAMME: tekstiilipainovärejä tarra- ja kangasmerkkejä viirejä ja pienoislippuja LAHDEN KANGASPAINO Joutjoentie 8, Lahti Puh. (03) Fax (03) Rakennusperintömme Kulttuuriympäristön lukukirja Julkaisijat Ympäristöministeriö ja Museovirasto Rakennustieto Oy, s., 32 Rakennusperinnön tulevaisuus puheenvuoroja teemavuoden aiheista Julkaisija Ympäristöministeriö Rakennustieto Oy, s., hinta 26 Tilaukset verkkokauppa puh. (09) Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelma Radio Deissä ma pe klo 21.00, uusinta klo 6.00 Helsinki 89,0, Oulu 106,9, Tampere 97,2, Lahti 106,4, Turku 107,3, Hämeenlinna 105,9, Jyväskylä 94,1, Lapua 89,4, Kuopio 106,1, Kokkola 104,3, Pori 95,7, Rovaniemi 93,4 Järviradiossa ma klo 17.30, ti klo 18.00, ke klo 6.30, to klo 6.30, su klo 9.25 Pihtipudas 87,9, Viitasaari 89,6, Lestijärvi 89,7, Jyväskylä 91,3, Vimpeli 99,1, Lehtimäki 107,9 Radio Kajauksessa su to klo Kajaani 95,7, Sotkamo 95,4, Kuhmo 103,2, Ylä-Kainuu 90,9, Kuusamo 101,8, Kostamus 104,7 Internetissä KUUNTELE Lisätietoja: Sanansaattajat, PL 13, Hyvinkää, p. (019) , Kirjauutuuksia! Simo Skinnari Pedagoginen rakkaus Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä Kirja kutsuu nykykasvattajan kasvatustyön ydinkysymysten, ihmisyyteen kasvattamisen äärelle. PS-kustannus, Opetus sarja, nid. 224 s. Hinta 32 Inkeri Sava Virpi Vesanen-Laukkanen (toim.) Taiteeksi tarinoitu oma elämä Kirja kertoo, miten taiteen keinoilla voidaan tukea identiteetin rakentumista ja toisen kohtaamista. PS-kustannus, Opetus sarja, nid. 214 s. Hinta 32 Lisätiedot: OPETTAJAN TIETOPALVELU puh , faksi , s-posti: 2 KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/2004

3 KANSANOPISTO - FOLKHÖGSKOLAN 3/ vuosikerta/årgång Julkaisija/Utgivare Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolsförening 3/2004 Rakennusperintömme Vårt byggnadsarv Tässä numerossa: I detta nummer: Ajankohtaista H... 4 Päätoimittaja/Chefredaktör Hannu Salvi rehtori, Keski-Suomen opisto puh Toimitussihteeri/Redaktionssekr. puh Osoite Annankatu 12 A Helsinki Puh Fax (09) kansanopistolehti Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Hannu Salvi, puheenjohtaja Raili Alatalo Tytti Issakainen Henrik von Pfaler Päivö Puhakainen Sirkku Räihälä Pekka Sallila Sari Virtanen, sihteeri Tilausmaksu/Prenumerationsavg. 15 euro vuosikerta/årgång Ilmoitushinnat vuonna 2004 Annonspriser år 2004 Mustavalkoiset ilmoitukset Svartvita annonser euro 1/1 sivu/sida 440 1/2 sivu/sida 270 1/4 sivu/sida 170 1/8 sivu/sida 100 värilisä/tillägsfärg netto 200 kannet/pärmar II-III-IV 520 (väri/färg) Ilmoitukset/Annonser Armi Kääriä puh./tel. (09) ISSN Etukannen kuva: Aimo Tukiaisen patsas Valoa kohti, Työväen Akatemia, kuva: Sakari Niemi Takakannen kuva: Yksityiskohta, Pyhän Sydämen kappeli, Helsingin Evankelinen Opisto kuva: Sirkku Räihälä Pääkirjoitus: Kansanopistossa sivistys- ja rakennusperintö ovat yhtä Hannu SalvI... 5 Kansanopistorakentamisen kulttuuuriarvot Keski-Suomessa Päivi Andersson... 6 Kansanopisto syntyi kappelin kupeeseen Sirkku Räihälä... 9 Kulttuuriperintö koostuu kerroksista Päivö Puhakainen Yttermark kämpade för nybygge åt folkakademin Karin Nyström...14 Ekologinen ja perinteinen asuminen ja rakentaminen Juha Lähde...15 Kankaanpään opisto remontoi vanhaa ja rakensi uutta Hanna-Leena Vainiomäki...17 Voimavarana kaunis kansanopisto Hanna Westman...20 Peräpohjolan Opisto tornionlaaksolaisessa maisemassa Yrjö Alamäki...21 Urut oppilastyönä Timo Tuomisto...24 Finns folkhögskolas byggnader Urban Fellman...26 Sammuttaako sähkölukko lemmen liekin? Jaakko Masonen...28 Vihreä valo vapaalle sivistystyölle Ville Marjomäki...29 Kaj-Erik Nordström in memoriam Kerstin Romberg...30 Nordiska framtidsvisioner inom folkbildningen Henrik von Pfaler...31 Keskustelua H...32 Kirjallisuutta H...32 Resumé H...34 Seuraava numero ilmestyy (deadline 20.9.) Teema: Työpaikkana kansanopisto Nästa nummer utkommer (deadline 20.9.) Tema: Folkhögskolan som arbetsplats Paino Oriveden Kirjapaino 2004 KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/2004 3

4 ajankohtaista Eurajoen kr. opisto liittyi OBN-renkaaseen Sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa: Paula Ilén (edessä vas.), Tuula Aamurusko. Maarit Jakobsson (takana vas.), Pentti Lemettinen, Ari Marjeta, Ansa Vanha-Rauvola ja Leena Kvist. Toukokuun alussa Turun kristillisellä opistolla allekirjoitetulla sopimuksella OBN-opistojen renkaaseen liittyi Eurajoen kristillinen opisto. Eurajoki edustaa renkaassa luterilaisessa kirkossamme toimivista hengellisistä kansanliikkeistä varhaisemman herännäisyyden, rukoilevaisuuden arvoja, perinnettä ja toimintatapoja. Herännäisopistojen yhteistoimintarengas muodostettiin joulukuussa Rengas valitsi tunnuksekseen kirjainyhdistelmä OBN, joka on lyhennelmä OldBrandNew sanasta, vapaasti suomennettuna vanha kovanluokan laatu uudessa muodossa. Yhteistyötä syventävään OBNopistojen renkaaseen liittyi perustamisvaiheessa herännäisopistoista Jyväskylän kr. opisto, Kainuun opisto, Lapuan kr. opisto, Lieksan kr. opisto, Raudaskylän kr. opisto, Turun kr. opisto ja Valkealan kr. kansanopisto. Uusi opiskelijavaihto Pohjolan ja Baltian maiden välillä Pohjola-Norden ja TeliaSonera ovat käynnistäneet uuden pohjoismaisen Nordkontakt-opiskelijavaihdon, johon pääsevät mukaan peruskoulut, lukiot, kansanopistot ja opettajankoulutuslaitokset Pohjolassa ja Baltiassa. Lisää projektista ja hakumenettelystä löytyy Nordkontaktprojektin kotisivuilta osoitteesta (valmistuu lopulliseen muotoonsa elokuuhun mennessä). Euroopan rakennus- perintöpäivät syyskuuta Euroopan rakennusperintöpäivät (ERP) on Euroopan Neuvoston aloitteesta vietettävä vuosittainen tapahtuma. Päivät järjestetään kuluvana vuonna syyskuun toisena viikonloppuna Rakennusperintöpäiviä vietetään syksyisin kaikissa Euroopan maissa. Tänä vuonna teemana on Oma koti, ja sillä kiinnitetään huomiota omakotitaloihin ja pientaloalueisiin suomalaisena rakennusperintönä. Euroopan rakennusperintöpäivien tavoitteena on: lisätä tietoa yhteisestä kulttuuriperinnöstä, tehdä tunnetuksi rakennetun ympäristön historiallisia ja kulttuurisia arvoja, kannustaa kansalaisia osallistumaan rakennusperintömme vaalimiseen ja suojeluun sekä tehdä kansallisen kulttuuriperintömme omaleimaisuutta tunnetuksi kansainvälisesti. Kaikki voivat järjestää rakennusperintöpäivien tapahtumia, joiden toteutustapa on vapaa. Suomen Kotiseutuliitto on tehnyt tapahtumanjärjestäjien käyttöön omakotitalon eri ulottuvuuksista kertovan kirjan sekä julisteen, jolla voi mainostaa omaa rakennusperintötapahtumaansa. Oma koti -kirjoja ja -julisteita voi tilata maksutta Suomen Kotiseutuliitosta ja ympäristöministeriöstä (yhteystiedot alla). Samalla voi ilmoittaa oman tapahtumansa ympäristöministeriön sivuilla ylläpidettävään ERP-kalenteriin. Suomen Kotiseutuliitto: Ympäristöministeriö: > ajankohtaista > maankäyttö ja rakentaminen > rakennusperintö ja kulttuuriympäristö Museovirasto: Suomen Rakennustaiteen Museo: Council of Europe (The European Heritage Days): Cultural_Co-operation/Heritage/ Ehd/ 4 KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/2004

5 pääkirjoitus Kansanopistossa sivistys- ja rakennusperintö ovat yhtä Kansanopistossa sivistys- ja rakennusperintö ovat yhtä. Lehtemme tämän numeron teemaksi olemme valinneet rakennusperinnön. Viime vuonna Suomessa vietettiin Rakennusperinnön teemavuotta. Tuolloin pyrittiin lisäämään kansalaisten tietoisuutta rakennusperinnön arvosta niin taloudellisena kuin henkisenä voimavarana. Saamme jatkuvasti kuulla kansanopistoissa vierailevien ihmisten ihailevan opistojen rakennuksia ja ympäristöä. Kansanopistot ovat toinen toistaan kauniimmilla paikoilla ja muodostavat 92 erilaista oppilaitosaluetta. Kaikki kampusalueet ovat erilaisia, ja kiinteästi sidoksissa opiston historiaan ja taustaan. Yksittäisistä rakennuksista varsinkin opistojen päärakennukset ovat myös paikkakuntansa arvorakennuksia. Yleensä kiinnitetään huomiota siihen, että opistot edustavat suomalaista kansanliikkeisiin ankkuroitunutta sivistysperintöä. Tämä on tietysti se tärkein puoli. Opiston kyky vastata koulutustarpeisiin ja hyvä opetus on se, joka pitää opiston pystyssä. Pelkät rakennukset eivät takaa menestystä tulevaisuudessa, mutta toisaalta, olemmeko sokeutuneet omalle ympäristöllemme niin, että emme osaa arvostaa sitä. Rakennuksissa havainnollistuu historian kulku ja yhteiskunnan muutosilmiöt. Lienee syytä välillä kiinnittää huomiota siihen kulttuuriympäristöön, jonka opistot alueillaan muodostavat. Museovirasto tarkoittaa kulttuuriympäristöllä yleisesti ihmisen muovaamaa ympäristöä. Rakennukset ovat osa kulttuuriympäristöä. Kulttuuriympäristö on aina syntynyt ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta. Kulttuuriympäristön arvo perustuu sen ajalliseen ja alueelliseen kerrostuneisuuteen, mikä ilmentää kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen muutoksia. Kulttuuriympäristön vaaliminen tarkoittaa kaikkea toimintaa, jolla edesautetaan sen säilymistä, välittymistä tulevaisuuteen ja sen muutoksen hallintaa. Rakennettu kulttuuriympäristö, rakennusperintö, on museoviraston määritelmän mukaan kokonaisuus, joka muodostuu yhdyskuntarakenteesta, rakennuksista sisä- ja ulkotiloineen, pihoista ja puistoista, teknisistä rakenteista kuten kaduista, teistä, silloista, kanavista sekä muista ihmisen rakentamista kohteista ympäristössä. Rakennukset ja niiden ympäristöt ovat toisistaan riippuvaisia. Jos osa kokonaisuutta muuttuu tai häviää, vaikeutuu jäljelle jäävien osien ymmärtäminen. Pohjoinen sijaintimme, luonnonolot ja usein niukat voimavarat ovat maamme omaleimaisen rakennusperinnön perusta. Muualta tulleet vaikutteet on muokattu olosuhteisiimme sopiviksi. Yhteisten piirteiden ohella paikalliset olosuhteet ja rakentamistapa ovat maamme eri osissa aikaansaaneet toisistaan erottuvia ympäristöjä. Kansanopistojen rakennukset ovat tästä hyvä esimerkki. Minkäänlaisia valtakunnallisia mallipiirustuksia, joiden mukaan kansanopistoja olisi rakennettu, ei ole ollut. Tämänkin suhteen opistot ovat siis olleet omavastuisia. Viranomaisten valtionavun saamisen ehdot ovat saattaneet eri aikoina jotakin lievää samanlaisuutta tuoda. Vaikka kansanopistoista ei löydy yhdenmukaisia piirteitä, voisi silti joku tehdä tutkimuksen siitä, onko kansanopiston arkkitehtuuri antanut vaikutteita sijaintipaikkakuntansa muuhun rakennusperintöön. Suomen rakennuskanta on moniin Euroopan maihin verrattuna nuorta. Yli 80 % Suomen rakennuskannasta on valmistunut toisen maailmansodan jälkeen. Tämä tosiasia lisää vastuutamme vanhemman rakennusperinnön säilyttämisessä. Opistoalueen tekee merkittäväksi rakennuksiin sitoutunut sivistystahto. Kansanopistoissa sivistys- ja rakennusperintö kulkevat käsi kädessä. Tässäkin mielessä kansanopisto on kokonaisuus. Tämä tulee esille vaikkapa entisten opiskelijoiden kommenteissa, kun heiltä kysyy, mitä opistovuodesta jäi mieleen. Heidän vastuksissaan kietoutuvat yhteen opitut tiedot ja taidot, ystävyyssuhteet, opiskelutoverit sekä opiston rakennukset ja ympäristö. HANNU SALVI KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/2004 5

6 Tutkitut maakunnallisesti merkittävät koulurakennukset ovat pääasiassa vanhoja kansakouluja 1800-luvun lopulta 1950-luvulle, muutama yhteiskoulu ja ammatillisia kouluja. Merkittävä koulurakennus on Suolahden Keski-Suomen Opisto, jonka hirsinen päärakennus on suojeltu vuonna 1985 rakennussuojelulailla. Se on myös todettu valtakunnalliseksi kulttuuriympäristöksi Museoviraston määrittelemänä. Keski-Suomen Opiston rakennussuojeluarvojen taustalla on yleinen suomalainen kansanvalistukvårt byggnadsarv Rakennusperintöä on Keski- Suomessa tutkittu pitkään. Vuosina koottiin Keski-Suomen 30 kunnasta lähes rakennusta käsittävä tiedosto, josta Keski-Suomen museon rakennustutkijat etsivät maakunnallisesti arvokkaita rakennuksia, pihapiirejä ja rakennettuja ympäristöjä. Keski-Suomen Liitto tekee parhaillaan maakuntakaavaa, jossa myös rakennusperinne ja kulttuuriympäristöarvot otetaan huomioon. Maakunnallisesti merkittäviä arvokohteita löytyi näin noin 500 kappaletta, joista 30 kappaletta koulupihapiirejä. Koulutalot ovat osa maakuntamme kulttuuri- ja rakennusperintöä ennen toista maailmansotaa edeltäneeltä ajalta, joskin mukana on jokunen 40- ja 50-luvun koulu. Ennen toista maailmansotaa edeltäneeltä ajalta säilyneitä rakennuksia on Keski-Suomessa vain 9 %. Koulurakennuksia säilytetään, vaikka varsinainen koulutoiminta olisi lakkautettu. Valtaosa vuoden 1950 jälkeisestä rakennuskannasta on kuitenkin Keski-Suomessa niin kuin muuallakin Suomessa vielä kokonaan inventoimatta ja arvottamatta. Kansanopistorakentamisen kulttuuriarvot Keski-Suomessa Maakunnallisia rakennuksia tutkittu Keski-Suomessa 6 Rakennusperinnön rikkaus arvona ja arvostuksena KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/2004 Arvottamisella tarkoitetaan kulttuurihistoriallisen arvon asettamista rakennukselle, mikä kuvaa sitä osana kansallista kulttuuriperintöä. Usein tämä arvon asettaminen on myös säilyttämiseen velvoittava, varsinkin jos termiä käytetään rakennussuojelulain tarkoittamassa merkityksessä. Käyttörakennuksien lisäksi on joukko rakennuksia, jotka ovat olemassa henkisten tai sosiaalisten kulttuuriarvojensa tai maisema-arvojensa takia. Puhutaan myös rakennusteknisestä arvosta, jolla halutaan kuvata rakennustavan historiallisia ominaisuuksia, harvinaistuvaa kädentaidon näytettä tai ainutlaatuista materiaalivalintaa. Rakennusperinnön rikkaus liittyen kulttuurihistorialliseen ikään on hyvin konkreettinen asia. Tietoisuus tällaisesta historiasta on merkityksellistä omistajille ja rakennusten käyttäjille. Keski-Suomen museon rakennustutkimuksen tehtävä on tallentaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ominaisuustietoja, ja pyrkiä säilyttämään näitä taloja käyttörakennuksina perinteisen museoimisen sijasta. Koululaitos kokonaisuudessaan on mielestämme hyvä kumppani säilyttämistyössä. Kansanopistoilla on nuoriso- ja aikuiskouluttajina juuri tähän tehtävään annettavaa. Keskisuomalaiselle rakentamisen historialle on luonteenomaista kuntien ja seurakuntien paikalliskulttuurien yhteisvaikutus. Hämäläiset, savolaiset, pohjalaiset ja karjalaiset rakentamistavat sekä ulkomaanmatkailun tuliaisina tuodut uutuudet luonnehtivat myös keskisuomalaista rakennuskulttuuria. Maaseudun haja-asutuskylien rakennusperintö on alusta alkaen ollut kirjava joukko rakennuskulttuuria 1700-luvun lopun itäsuomalaisesta aitasta 40-luvun rintamamiestaloon.

7 Keski-Suomen Opiston vanhan päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Blomstedt, joka tunnetaan puuarkkitehtuurin tulenkantajana. sen historia ja maaseudun kehitys 1900-luvulla. Jyväskylän opettajankoulutusseminaarin perustaminen vuonna 1863 ja kouluverkon pystyttäminen myös Keski-Suomen maaseudulle on ollut osa Suomen kansansivistyksen historiaa. Maaseudun koululaitoksella, aatteellisten kansanliikkeiden kokoontumistiloilla, kuntien ja seurakuntien rakennuksilla ja niiden kunnallisella yhdistys- ja yhteistoiminnalla on ollut suora vaikutus väestön elämäntapaan, elintasoon ja valistuneisuuden lisääntymiseen. Suomen itsenäisyyden vuosikymmeninä on rakennettu myös arvokkaita miljöitä ja rakennusperinnettä, jota on hyvä vielä 2000-luvullakin vaalia. Keskisuomalaisia opistoja Keski-Suomessa paikallisesti arvokkaiksi luokitelluissa kristillisissä opistoissa Jyväskylässä, Karstulassa ja Jämsässä on rakennuskantaa uudistettu ja luvuilla. Esimerkiksi Jyväskylän Sulkulassa puretaan parhaillaan opiston vanhaa päärakennusta luvulta. Lisäksi toisen maailmansodan aikana valitut toimipaikat asuinalueiden keskellä alkavat usein käydä pieniksi ja opiskelu hakeutuu luonnostaan muualle. Vanhat opistorakennukset siirtyvät silloin kokonaan toiseen käyttöön. Suojärven rannalla luonnonkauniilla rinnetontilla sijaitseva Keski- Suomen Opiston vanha päärakennus on arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelema. Suolahden nuorisoseurantalo Kukkula rakennettiin vuonna 1909 saman arkkitehdin tekemien luonnosten pohjalta. Arkkitehti Yrjö Blomstedt ( ) on suunnitellut useita keskisuomalaisittain merkittäviä kulttuurirakennuksia. Keski-Suomen Opiston alueella sijaitsevat vuonna 1912 valmistunut päärakennus, kouluhallituksen yliarkkitehti Astenin suunnittelema klassinen kolmikerroksinen opistorakennus vuodelta , kaksi tiilipintaista asuin- ja opistorakennusta 1960-, ja luvuilta ja uusi Suolahti-sali. Alueella ovat lisäksi 60-luvulla Laukaan Pernasaaresta siirretty museoaitta ja 1800-luvun vaihteesta sekä opistonjohtaja O.V.Sirkan syntymäpäivälahjaksi vuonna 1949 Sumiaisten Väikkälästä siirretty tuulimylly. Rakennuskulttuuri koulun pihapiirissä kuvastaa keskisuomalaista rakennuskannan kerroksisuutta, moni-ikäisyyttä ja maisemaan sovitettua tiivistä koulukokonaisuutta, jonka kruununa on suojeltu, eurooppalaista jugendia edustava päärakennus. Rakennuksessa on vaikutteita englantilaisesta huvila-arkkitehtuurista ja muutoin kivirakentamiselle tuttuja tyylipiirteitä (Arts-and-Crafts liike). Keski- Suomen Opiston julkisivusuunnitelmien on kerrottu vaikuttaneen vuonna 1914 valmistuneen Karhunmäen herännäisopiston arkkitehtuuriin. Karstulan Höyläniemen maatilalle Blomstedt teki kaksi asuinrakennusta ja navetan 1910-luvulla. KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/2004 7

8 vårt byggnadsarv Keski-Suomen Opiston päärakennuksen pieteetillä toteutettu peruskorjaus 1990-luvulla on toteutettu rakennuksen arvo ymmärtäen ja kulttuurihistoriaa säilyttäen. Nämä rakennukset siirtyivät vuonna1952 Karstulan evankelisen kansanopiston käyttöön, mutta kansanopistolle rakennettiin uusi päärakennus vuonna 1959 ja lisää asuinrakennuksia 60- ja 70-luvuilla. Blomstedtin suunnittelemat rakennukset ovat Höyläniemessä olemassa, osin uudistettuina ja muutettuina. Höyläniemen kehitys kuvastaa hyvin yksityisten pienten kansanopistojen rakennuskannan kehitystä Keski-Suomessa. Ilman yhteiskunnan väliintuloa (ja taloudellista apua) on arvorakennuksia ollut vaikea ylläpitää yhdistysten opistokäytössä. Kulttuuriarvot ovat arkkitehtuuria, vaikutteita, sivistystä ja valistuneisuutta Blomstedtin mielenkiinto suuntautui 1900-luvun alussa maaseutuväestöä lähellä oleviin rakennuksiin ja puumateriaaliin. Hän kirjoitti näistä aiheista paljon ja kirjoituksia julkaistiin etupäässä suomenkielisissä sanomalehdissä ja Teollisuuslehden Rakentajat-liitteessä, joka oli suuntautunut puuarkkitehtuuriin. Blomstedtilla oli tarve osaltaan luoda kansallista tyylirakentamista puusta. Hänet tunnetaan 8 puuarkkitehtuurin tulenkantajana suomalaisen taideteollisuuden varhaishistoriassa. Kansansivistysaate kokosi ihmisiä yhteen erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Suomen itsenäistyminen ja valtion hallinnon synnyttäminen tarvitsivat kansalaisten panosta yhteisten asioiden hoidossa. Keski-Suomen Opistolla kokoontuivat opettajat, oppilaat, nuorisoseuralaiset, maanviljelysseuralaiset, osuuskuntaväki, raittiusliikkeen ja suojeluskuntien harrastajat, uskonnolliset seurat ja kotitalousseurat. Tänä päivänä muun muassa konserttisalina toimivalla Suolahti-salilla on puolestaan oma merkityksensä seudun yhteisö- ja kulttuurielämälle. Koko opistoalue puistoineen on järviseudun teollistuneen pikkukaupungin maisemakuvaan hyvin sopiva kulttuuriympäristökokonaisuus. Teksti: PÄIVI ANDERSSON rakennustutkija Keski-Suomen museo Kuvat: PEKKA HELIN Keski-Suomen museo KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/2004 Hyvä elämä tietoyhteis- kunnassa -kesäseminaari Opetusministeriö järjestää yhteistyössä Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön ja Keski-Suomen Opiston kanssa Hyvä elämä tietoyhteiskunnassa -kesäseminaarin. Tilaisuus järjestetään Keski- Suomen Opistolla. Seminaarin ohjelmaa on suunnattu hallituksen kahden politiikkaohjelman - tietoyhteiskunta ja kansalaisvaikuttaminen -teemoihin. Alustajiksi ovat lupautuneet tutkijat Mika Mannermaa ja Jukka Relander, päätoimittaja Pekka Mervola ja toimittaja Aino Suhola. Keskusteluja käydään myös em. politiikkaohjelmien ohjelmajohtajien Seppo Niemelän ja Katrina Harjuhahto-Medetojan alustusten pohjalta. Lisätietoja seminaarista: ja ja ja

9 rakennusperintömme Kansanopisto syntyi kappelin kupeeseen Lasimaalaukset ja freskot viehättävät nykyihmistä Lehterin takaseinältä nykyisestä Parvisalista löytyvät alkuperäiset maalaukset vuodelta Lähes satavuotiaalla Pyhän Sydämen kappelilla Helsingin Kalliossa on aikakausien arkkitehtonisia näkemyksiä hyvin kuvaava historia: myöhäisjugendin rakennuksia korjattiin lukujen vaihteessa ajan hengen mukaan lateksilla ja lastulevyllä. Kahdentoista vuoden takainen entistäminen tuo mieleen vuosisata sitten esitetyt adjektiivit Kallion rukoushuoneesta. Kaunis, waloisa, tilawa ja kaikin puolin tarkoituksenmukainen on tuo rukoushuone ompelu- ynnä muine siwuhuoneineen, Sanansaattaja-lehti kuvasi maaliskuussa 1906 Kallion rukoushuonetta. Suunnilleen samoilla sanoilla nykyiset käyttäjät kuvailevat tilaa, jota pidetään myös raikkaana ja rauhallisena. Musiikkiakustiikka saa kiitosta, puheenpito tuottaa äkkinäiselle pulmia. Moni vieras yllättyy arkiselta kadulta sisään tultuaan tilan kauneudesta. Kun arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema rukoushuone kohosi Alppikadun ja Kirstinkadun kulmaan keskelle puutalokaupunginosaa, erottui se todella kirkkona keskellä kylää. Ruskea rakennus ei nykyisin herätä kadulla kulkijan huomiota. - Voisi olla komeammassa kunnossa, sanoo arkkitehti Erkki Pit- käranta kappelin julkisivusta. Pelkästään maalaamalla saisi esiin kiinnostavia yksityiskohtia. Pitkärannan mukaan rakennus on hillitympi kuin monet saman aikakauden kirkot, sillä sitä ei ollut suunniteltu vallasväelle. Rukoushuone palveli rakennuttajansa Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) tarpeiden lisäksi seurakuntaa, kunnes Lars Sonckin suunnittelema Kallion kirkko vihittiin käyttöön vuonna Aikakaudet näkyvät Lateksin, lastulevyn ja harmaan sävyjen alta kaivettiin esiin vuonna 1992 toteutetussa uudistuksessa jugendin värisävyt. Korjaussuunnitelman tehnyt arkkitehti Erkki Pitkäranta on vieläkin tyytyväinen työn tulokseen. - Jo vanhoista valokuvista näki, että kappelissa on hienoja asioita. Restauroinnin jälkeen Pyhän Sydämen kappeliksi nimetty rukoushuone ei suinkaan ole täysin alkuperäisessä asussa. - Niin kirkoissa kuin muissa vanhoissa rakennuksissa on nähtävissä monia kerrostumia, Pitkäranta huomauttaa luvuilla oli vallalla ajatus, että jokainen aikakausi jättää jälkensä. Kauneusihanteet oli- KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/2004 9

10 Pyhän Sydämen kappelin alttarin entistämisessä 1992 palautettiin mm. lasimaalaukset ja seinän värikuviot. Alttarilla Antti Räsänen huoltotoimissa. vat silloin niin erilaiset. Kappelin kirkkosali oli pienennetty jo edellisessä muutoksessa, sillä sodan jälkeen perustettu Helsingin Evankelinen Kansankorkeakoulu tarvitsi opetustiloja. Lehterille sijoitetun opetustilan eli Parvisalin takaikkunat ja katto oli peitetty lastulevyllä ja palkkeja oli katkottu moottorisahalla. Näiden toimien vuoksi tilasta löytyi alkuperäisiä maalauksia. Suurin muutos vanhaan nähden on se, että kirkkosalissa olleet pitkät ja yhtenäiset penkkirivit katkaistiin. Pitkäranta suunnitteli keskikäytävän, joka johtaa kirkkosalin ovelta suoraan alttarille. Suuri työ oli pätkiä penkit niin, että jokaiseen uuteenkin päähän riitti alkuperäinen koristeellinen pääty. Lasimaalaukset esiin varastosta Kappelin nimi tulee luontevasti alttarisyvennyksen lasimaalauksista, joissa on sinisellä pohjalla verta vuotavia sydämiä. Nämä lasit, samoin kuin orjantappurakuviot isoissa ikkunoissa, oli poistettu sodan aikana. Osa oli rikkoutunut pommituksissa. Taiteilija Jari Hangassalo teki restauroinnin aikana suururakan kaivamalla ullakon laatikoista ehjät lasit ja tekemällä uudet rikkoutuneiden tilalle. Pyhän Sydämen kappelissa on useita kauniita ja kiinnostavia yksityiskohtia, jotka olivat vuosikymmeniä piilossa. Hjalmar Rautiaisen fresko Kymmenen neitsyttä, joka kuvaa viisaita ja tyhmiä neitsyitä, on ollut esillä koko ajan. Uudistuksessa ne puhdistettiin. Muutostöiden yhteydessä kappeliin hankittiin Ruotsista satavuotiaat romanttiset Setterqvist-urut. Ne ovat tilaan hyvin sopivat paitsi ulkonäkönsä myös sointinsa puolesta. Kappelista kansanopistoon Pyhän Sydämen kappelissa pidetään edelleen sunnuntaisin jumalanpalveluksia ja arki-iltaisin muita tilaisuuksia. Järjestäjänä on kiinteistön omistaja Sley. Kouluaikana kappeli on pääasiallisesti kansanopiston käytössä. Helsingin Evankelisen Kansankorkeakoulun toiminta alkoi vuonna 1949 Kallion rukoushuoneen yhteydessä. Vuonna 1967 mukaan tuli koulutus, joka pätevöitti kirkon nuorisotyönohjaajan ammattiin. Sittemmin tämä koulutus on siirtynyt Helsingin Evankelisesta Opistosta (HEO) osaksi Diakonia-ammattikorkeakoulun (DIAK) ohjelmaa. Kallion rukoushuoneen ympärille on kasvanut kansanopisto, jossa opiskeli kuluneena lukuvuonna parisataa opiskelijaa HEO Mediapajassa ja Studiapajassa. Kyse on yleissivistävistä linjoista, joista saa valmiuksia jatko-opintoihin. Kesäisin opistossa toimii HEO Hostel. Teksti ja kuvat: SIRKKU RÄIHÄLÄ lehtityön opettaja HEO Mediapaja Euroopan rakennus- perintöpäivät syyskuuta 10 KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/2004

11 rakennusperintömme Kulttuuri- perintö koostuu kerroksista Arkkitehtitoimisto Arkton suunnitteli Työväen Akatemian päärakennuksen saneerauksen Siinä yhteydessä palautettiin paljon Villa Pelanderin alkuperäistä ilmettä. Monessa kansanopistossa suomalainen rakennusperintö esiintyy yhtä monisärmäisenä kuin Orivesi Mämmilä-sarjakuvassa. Lähes jokainen vuosikymmen on tuottanut jotakin ja useimmiten täysin omilla ehdoillaan. Tämä ei ole pelkästään huono asia, koska kerroksellisuus kertoo kehityksestä, se on läsnä olevaa historiaa. Parhaassa tapauksessa kokonaisuuskin näyttää harmoniselta, tai ainakin siihen tottuu. Kaiken kestänyt Villa Pelander Työväen Akatemia tulee tänä vuonna toimineeksi opistona 80 vuotta. Huvilatila Villa Pelander, johon opisto asettui, oli perustettu 15 vuotta aiemmin. Tuolloin muodikkaan huvilakaupunki-ideologian tavoitteena oli perhekeskeinen elämä luonnonläheisessä puutarhaympäristössä, kaupunkien melun ja saasteen ulottumattomissa mutta kuitenkin hyvien yhteyksien päässä. Tämähän on hyvä lähtökohta kansanopistollekin. Varakkaampi väestö rakennutti vuosisadan alussa Kauniaisten kaltaisia yhteisöjä, köyhemmät nikkaroivat vähän vaatimattomampia asuinalueita suurimpien kaupunkien liepeille. Tehtailija Aleks. Pelanderin perheellä, johon kuului viisi lasta ja saman verran palveluskuntaa, oli yhdeksän hehtaarin mahtavalla kuusikkopalstalla tilava huvila, talousrakennus kotieläinsuojineen, huvimaja, suihkulähde, puutarha, kasvimaa, tenniskenttä ja pienen talon kokoinen leikkimökki. Rakennukset oli suunnitellut arkkitehti Karl Lin- dahl vuonna Lähes kaikki tämä on jäljellä, vieläpä lähemmäksi alkuperäistä asua palautettuna 1990-luvun peruskorjauksissa. Pelanderin kuoltua hänen yrityksensä ajautui konkurssiin ja Kauniaisten talo myyntiin1920-luvun alussa. Työväen Akatemian perustajat olivat hakeneet opistohankkeelle kiinteistöä ja tulleet jonkin kerran torjutuiksikin käyttötarkoituksen paljastuttua. Kauniainen oli tuolloin lähes puhtaasti ruotsinkielinen, erityisesti kirjailijoiden ja taiteilijoiden suosima ja ehkä sen vuoksi vähän suvaitsevampi yhteisö. Samoihin aikoihin työväensivistäjien kanssa paikkakunnalle asettui mm. metodistikirkko. Pelanderin perheen tilalle tuli syksyllä 1924 lähes kolme kertaa suurempi opistoperhe. Paikka oli uusillekin käyttäjille paratiisi myös rehtori T. I. Wuorenrinteelle, jonka kerrotaan viihtyneen kesällä erityisesti kallion laella olevassa huvimajassa kylmävesiämpäri seuranaan. jatkuu seuraavalla sivulla KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/

12 Kirjasto (arkkitehti Georg Jägerroos, KK) valmistui 1950 mittatilaustyönä Kolmen sepän vaatimaan korkeuteen. Tässä 60-luvun lopulla otetussa kuvassa lähimpänä seppää seisoo opiskeleva kirvesmies, pihtiputaalainen Lauri Ihalainen ja hänen vieressään opettaja Ensio Kotiranta. Mukauttaminen opistokäyttöön Opiston päästyä hyvin alkuun virisivät ajatukset rakennuksen laajentamisesta. T-pohjaiseen päärakennukseen lisättiin luentosalisiipi Arkkitehtien ratkaisua ei ole myöhemminkään kukaan moittinut. Samalla tosin purettiin veranta- ja kuistirakenteita sekä peiteltiin jugendkoristeita, joita sitten 60 vuotta myöhemmin otettiin esiin. Saman on kokenut moni muukin jugendtalo maassamme. Uusasiallisuus miellytti myös työväensivistäjiä ja heitä rahoittaneita osuuskauppamiehiä sotienvälisessä Suomessa. Perusilme kuitenkin säilyi samoin kuin puutarha, jota alan johtava auktoriteetti, kauniaislainen Paul Olsson kehitti. Päärakennuksen sisätiloja jouduttiin luonnollisesti sopeuttamaan opiston tarpeisiin. Erilaiset makuja tyylisuunnat jättivät jälkiään, kukin aikanaan. 70-luvulla aula oli heleän punainen ja ruokasalin yleisilme 12 violetti! Sen jälkeen Arkkitehtitoimisto Arkton teki paljon töitä jugendhengen palauttamiseksi. Suurin uhka Villa Pelanderin yllä väijyi varmaan 60-luvulla, jolloin syntyi ajatus purkaa koko rakennus pysäköintialueen tieltä ja rakentaa tilalle jotain nykyaikaisempaa. Samalla vuosikymmenellä hukattiin suurin osa Suomen rakennusperinnöstä niin kirkonkylissä kuin kaupungeissakin, eikä vähiten Kauniaisissa. Työväen Akatemian päärakennuksen taisi pelastaa vain rakentamisen estänyt rahapula. Huvilatilasta tulee opistocampus Opiston toiminnan vakiinnuttua alettiin 30-luvun lopulla suunnitella ensimmäistä varsinaista lisärakennusta, ajanmukaista opiskelijaasuntolaa. Kaksikerroksiseen kivitaloon tuli myös kirjastosiipi sekä asunnot johtajalle ja naisopettajalle. Rakennus valmistui 1942 ja sai KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/2004 palvella ensimmäiset vuotensa sotainvalidien toipilaskotina. Sotakesinä opistolla oli Helsingin pommituksia paossa myös johtokunnan puheenjohtaja Väinö Voionmaa, joka majaili Pelanderin lasten leikkimökissä ja sai ravinnonlisää opiston hyötypuutarhasta. Ensimmäiset lisärakennukset eivät olisi nousseet ilman ulkopuolista tukea. KK:n arkkitehtiosasto teki suunnittelutyöt lahjaksi. Onneksi osuuskauppaliike oli tuohon aikaan voimissaan ja sen palveluksessa arkkitehtien parhaimmistoa. Toinen tärkeä sponsori oli vuorineuvos Heikki Huhtamäki, joka luovutti pääosan luomansa konsernin omistuksesta Suomen Kulttuurirahaston peruspääomaksi, mutta ohjasi pienemmän puron Työväen Akatemiaan. Sota-ajan konsensus ja kansanhuoltomiesten kauppasuhteet maan suurimpaan elintarvikejalostajaan koituivat Työväen Akatemian onneksi. Vastaavanlaista huomiota olivat osoittaneet monet

13 rakennusperintömme pienemmätkin yritykset, mm. Rettig ja Halva, jo ennen sotia. Vielä suurempi merkitys Huhtamäen tuella ja osuustoiminta-arkkitehtien taidolla oli erillisen kirjastorakennuksen pystyttämisessä Sen suunnittelun lähtökohtina olivat kuvanveistäjä Felix Nylun- din Kolme seppää, jonka kipsivalokset lahjoitettiin Akatemialle samoihin aikoihin. Kirjastosalista tehtiin sen verran avara, että sepätkin siihen sopivat. Paitsi hyvää suunnittelua nämä talot edustavat hyvää rakentamistapaa siitä huolimatta, että ne tehtiin sodan ja jälleenrakennuksen niukkuuden vuosikymmenillä. Niin niiden olemus kuin syntyhistoriakin kertovat jotakin siitä Suomesta, jota Paavo Haavikko nimittää Tannerin tasavallaksi. Puolalaisesta modernismista postmoderniin sopusointuun Työväen Akatemian päärakennuksen aula. Villa Pelanderin miljöö kesti hyvin 50-luvun täydennykset, mutta seuraavalla vuosikymmenellä rakennetut matalat betoninharmaat asuintalot eivät kokonaisuutta ainakaan parantaneet. Samaa voi sanoa 70- lukulaisesta ensimmäisestä keltatiilisestä kurssirakennuksesta. KK:n arkkitehtityötä tekivät nyt puolalaiset, eikä suomalaisten kollegojen muotokieli siitä kovin paljon poikennut, mikä on näkyvissä erinäisissä kaupungeissa ja kirkonkylissä. Näistä taloista on löytynyt eniten suunnittelu- ja rakennusvirheitä, mikä on onneksi vauhdittanut niiden peruskorjausta ja ulkoisen ilmeenkin muuttamista. Työväen Akatemian rakennustoiminta oli erityisen voimakasta 80- ja 90-luvuilla. Onneksi sekä rahat että järki riittivät siihen, että miljöön kokonaisuus otettiin lähtökohdaksi. Uudisrakentamisen ja peruskorjausten yhteydessä rakennuksia sopeutettiin toisiinsa niin, että vanha jugend ja 50-luvun hillitty rakennustyyli saivat määritellä linjan. Tuloksena on aika tasapainoinen campus, jossa eri kerrostumat näkyvät mutta eivät riitele keskenään. Varsinainen oivallus oli 70-luvulla syntynyt päätös elvyttää huvilatilan alkuperäiseen ideaan kuulunut luontoon sovitettu puistomaisema. Vuosikymmenien kuluessa kuusikko oli päässyt vankaksi, ja kaikki muu eli sen varjossa. Monelle vanhalle akatemialaiselle oli järkytys katsoa vuoden 1977 savotan jälkiä. Esimerkiksi kansanedustaja Kaisa Raatikainen ilmoitti, ettei enää jalallaankaan astu näin tärveltyyn nuoruutensa yliopistoon. Mutta kuusten tilalle istutettu monipuolinen puistometsä lähti kasvamaan, ja Kaisakin tuli käymään sisäministerinä ollessaan. Nykyään alueella kukoistaa 150 puulajin arboretum. Työväen Akatemian onnistumista erilaisissa kasvatustehtävissään voi arvioida erikseen, mutta jalopuiden kasvattamisessa se on ainakin onnistunut. Uusi kurssirakennus (arkkitehti Kari Sinta, KK) nousi saneerattuun puistoon 1979 ja sai kuin itsestään nimen Tiiliriihi. Teksti: PÄIVÖ PUHAKAINEN apulaisrehtori Työväen Akatemia Kuvat: Työväen Akatemian valokuva-arkisto KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/

14 - Det var många och långa diskussioner i slutet av 1950-talet innan Svenska Österbottens folkakademi slutligen placerades i Yttermark i Närpes. Ett annat alternativ var Öjskogsparken, som ligger närmare Närpes centrum. Dessutom var det flera andra orter, bland annat Nykarleby, som var intresserade av att få en folkakademi, berättar pensionerade rektorn Trygve Erikson. Han kom som ung lärare till Söff år 1961 och under år 1978 fram till pensioneringen 1990 verkade han som rektor på skolan. - I Yttermark kämpade man hårt om att få ett nytt skolbygge för att kunna behålla folkhögskolan på orten. Jag kommer ihåg att bankdirektör Armas Blomqvist i Yttermark var en av dem som arbetade starkt för just Yttermark. Det var också flera som donerade mark till det tilltänkta skolbygget, förklarar Trygve Erikson när han bläddrar i skolans gamla årsböcker. Han minns också det gamla oändamålsenliga skolhuset från början av 1900-talet som tidigare fanns på samma plats där nybygvårt byggnadsarv När skolbygget var aktuellt på 1950-talet: Yttermark kämpade för nybygge åt folk- akademin Svenska Österbottens folkakademi invigdes år 1964, berättar pensionerade rektorn Trygve Erikson. Det var på sin tid det största bygget i Närpes. Vid skolan finns också Tegengrenstatyn. get i tegel uppfördes i början av 1960-talet. - Det var kallt och dragit uppe på vinden där jag och min familj bodde. Till mina uppgifter hörde att låsa och släcka belysningen på internatsdelen klockan elva på kvällen. Det var då som ljusstumparna togs fram. Jag var nog många gånger rädd att elden skulle komma lös, berättar han. Den nya skolan som uppfördes i rött tegel var på sin tid det största bygget i Närpes. Trygve Erikson minns att skolan betraktades som mycket fin och ändamålsenlig. Elevtillströmningen ökade också tack vare de fina, stor utrymmena. Skolan, internatet och lärarbostäder omfattade kubikmeter när allt stod klart för invigning hösten Skolan fick då ändamålsenliga utrymmen för slöjdsal, vävsal och undervisningskök, berättar Trygve Erikson. Skolan byggdes som sagt i rött tegel med platt tak och på Yttermarkslätten så skilde sig huset minsann från mängden. Yttermark är en utpräglad landsbygdsort med åkrar och många bondgårdar. - Arkitekt Jorma Järvi från Helsingfors, var i ropet just då. Jag tror att det vara via Skolstyrelsen som skolans ledning fick kontakt med honom och han fick uppdraget att rita den nya skolan. Det var en annorlunda byggnad som arkitekten hade planerade. Skolbyggnaden blev både stor och pampig, berättar Trygve Erikson. Han anser att skolan är en klassisk byggnad i tegel som fortfarande fyller sin uppgift mycket väl. Inne i skolans ljusa aula finns en stor monumentalmålning av konstnär Annie Krokfors. Svenska Österbottens folkakademi ligger just nu inbäddad i en vacker försommargrönska. Hela den gröna parken med de många äppelträden andas nytt liv efter vinterns törnrosasömn. Trygve Erikson stannar till vid Jakobsgården för att berätta om att det var här som Närpes första folkskola verkade. Sedan kom folkhögskolans första rektor, Jakob Tegengren, att bo och verka i huset. Huset, från år 14 KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/2004

15 rakennusperintömme 1878, renoverades och återinvigdes som kursgård år År 1985 gjordes en tillbyggnad av skolbyggnaden från 1960-talet. Genom tillbyggnaden fick ungdomsledarutbildningen och konstlinjen nya utrymmen. Administrationen fick också bättre utrymmen. I samband med tillbyggnaden gjordes huvudbyggnaden också handikappvänligare. Något år senare renoverades internatet som idag har en personers rum med dusch och vc. - Tillbyggnaden lyckades smälta bra in i miljön, konstaterar Trygve Erikson under rundvandringen i skolan. I skolan finns idag utrymmen för tionde läsåret, ungdomsledarutbildningen, medie- och konstlinjen samt invandrarutbildning och livslinjen. Kortkursverksamheten är också mycket livlig. Därtill har musikinstitutet Legato sitt kansli och sin undervisning förlagd till Söff. Svenska Österbottens folkakademi fungerar alltså idag som ett ändamålsenligt kulturhus på slätten i Yttermark. Jakobsgården, från år 1878, är numera kursgård vid Svenska Österbottens folkakademi. I övre våningen bodde skolans första rektor, Jakob Tegengren mellan åren I nedre våningen fanns på den tiden lärosalar och lärarbostäder. Text och bilder: KARIN NYSTRÖM lärare Svenska Österbottens folkakademi Ekologinen ja perinteinen rakentaminen ja asuminen Kansakunnan aineellinen muisti Meille suomalaisille rakennukset ja asuinsijat ovat aina olleet pyhä asia. Asuminen, rakentaminen ja koko kulttuuriympäristö ovat tärkeitä teemoja kestävän kehityksen ja suomalaisen kulttuuri-identiteetin kannalta. Rakennusperintömme on muovannut paitsi maisemaa myös kansallista identiteettiämme. Vanhat rakennukset ovat osa kansakuntamme aineellista muistia, oli kyseessä pienen kyläyhteisön palokoppi tai monisatavuotinen jylhä kunnantalo. Ne ovat toimineet maamerkkeinä, kokoontumispaikkoina ja tulleet osaksi jokapäiväistä käyttökieltä kuvattaessa etäisyyksiä ja sijainteja tai vaikkapa värejä. Jokainen tietää mummon mökin punaisen tai maitolaiturin risteyksen. Arkkitehdit ovat aikanaan olleet lähes kansallissankarien asemassa. Toimivuuden, energiatehokkuuden, taloudellisuuden ja esteettisyyden yhdistänyt rintamamiestalomalli auttoi kansakuntaamme taas pystyyn sotaa seuranneiden vaikeiden vuosien jälkeen. Olemme varmaan ainoa kansakunta jonka maailmallakin tunnetut huippuarkkitehdit ovat suunnitelleet suurimpina töinään sekä maamme mahtavimpia rakennuksia että köyhimmän väestönosan asumuksia. Sairas rakennus -oireyhtymä Puu on ollut suomalaisille rakkain materiaali. Puun arvostus rakenta- misessa koki romahduksen 70-luvulta alkaen elementtitalojen sekä betoni- ja teräsrakentamisen innostuksen virratessa maahamme. Näiden vauhdilla tulleiden uusien tekniikoiden ja materiaalien aiheuttamista haitoista kärsimme tänäkin päivänä. Maailman terveysjärjestö WHO määritteli sairas rakennus oireyhtymän vuonna 1982 ja on arvioinut, että joka kolmas uusi talo on jossain määrin sairaaksi tekevä. Itse asiassa täysin terveellinen uudisrakennus on valmiiden elementtitalojen aikakaudella melkoinen harvinaisuus. Sairaaksi tekevät talot on rakennettu tai peruskorjattu viimeisten 30 vuoden aikana, ne ovat hyvin eristettyjä ja muovilla tiivistettyjä. Niissä on tyypillisesti koneellinen ilmanvaihto ja usein siihen kytkeytyvä pullomainen tiiviys. Sisäpintoina on muovia, muovimaaleja tai liimoja ja muita haitallisia yhdisteitä sisältäviä rakennuslevyjä. Perimmäinen syy sairaisiin rakennuksiin on siis talojen rakentaminen mekaanisiksi, tehdasvalmisteisiksi koneiksi: suuria elementtejä, metalleja, muoveja, liimoja, koneellisesti käsiteltyä ilmaa, humisevaa melua ja valtavat määrät sähköjännitteitä. Tässäkään mielessä paluu vanhaan ei merkitse taantumusta vaan askelta eteenpäin. Kasvavan elintason myötä etenkin asuintalojen kohdalla selkeä suunta pitäisi ottaa kohti terveellisiä paikalla rakennettuja pienkerrostaloja sekä rivi- ja omakotitaloja. Tämän toiveen voisi ulottaa myös julkisten tilojen rakentamiseen ja etenkin vanhojen raken- KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/

16 Nina Kuntscher, Julia Aistleitner och Martin Lodebauer tyckte det kändes konstigt att tilltala lärarna med förnamn luvun alussa rakennettu entinen Mikkolan tilan päärakennus on peruskorjattu ja elää uutta elämäänsä Luopioisten kunnantalona. Perinteiden kunnioittamisesta on myös palkittu: Luopioisten kunta on saanut tunnustuksen Pirkanmaan kauneimmasta rakennetusta miljööstä nusten säilyttämiseen ja niiden hengen mukaiseen korjausrakentamiseen. Terve talo Sydän-Hämeen neljässä kunnassa, Kuhmalahdella, Luopioisissa, Pälkäneellä ja Sahalahdella on käynnistynyt Luonnonmukaisen rakentamisen keskuksen vetämä Terve talo maaseudulla hanke, jossa terveellinen ja viihtyisä asuminen nähdään keskeisenä tekijänä kuntien elinvoimaisuuden ja asumisen houkuttavuuden lisäämisessä. Onkin nähtävissä että me kuluttajat osaamme jälleen vaatia paitsi terveellistä myös viihtyisää ja esteettistä asuin- ja elinympäristöä. Ehkä tällaisten positiivisten esimerkkien johdolla kylmien betonilähiöiden ja hengettömien virastotalojen aika on viimeinkin väistymässä suomalaisille luontaisemman elävän ja luonnollisen rakennuskulttuurin tieltä. Ekologisesti kestävä asuminen 16 Eräitä 1990-luvun lopun ja luvun alun muotisanoja ovat olleet ekologinen ja ympäristöystävällinen. Eko- alkuliitteellä on myyty mitä tahansa uusista autoista viimeaikaiseen ekosähköön. Myös termi ekorakentaminen on ollut yhä enemmän esillä julkisessa keskustelussa. Puhuttaessa luonnonmukaisesta tai ekologisesta rakentamisesta keskitytään usein tarkastelemaan itse rakennustapahtumaa ja käytettäviä materiaaleja. Pyrittäessä kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen on rakennusprosessia tarkasteltava sen koko elinkaaren ajalta, ns. kohdusta hautaan. Rakennuksen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arviointi (Life cycle analysis) antaa uutta näkökulmaa perinteiseen rakentamisen ekologian tarkasteluun. Merkittävää on tiedostaa, että itse rakentaminen materiaalihankinnat ja kuljetukset mukaan luettuna kuluttaa paljon vähemmän energiaa kuin rakennuksen käyttö. Rakentamisen osuus kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta on alle 10 %, mutta rakennusten käytön lähes 35 %. Rakennustapahtuma aiheuttaa hetkellisen kuormituspiikin, mutta pitkässä juoksussa asumisen kulutustaso nousee merkittävimmäksi tekijäksi rakennuksen kokonaisekologiassa. On siis selvää, että ekologisesti kestävässä rakentamisessa on tähdättävä myös rakennusten käytön aikaisen energiankulutuksen vähentämiseen ja ekologisesti kestävän asumisen tukemiseen. Asumisen laatua ja viihtyvyyttä KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/2004 Ekoasuminen ei tarkoita kurjuutta tai huonompaa elämänlaatua, vaan vastuun ottamista omasta toiminnasta ja sen seurausten tiedostamista. Tämä tarkoittaa monin paikoin paluuta yksinkertaisempaan elämään, jossa koneet eivät tee kaikkea asukkaiden puolesta. Esimerkiksi puulla lämmittäminen ja kasvimaan hoito vaativat tiettyä panostusta ja viitseliäisyyttä. Kuitenkin tunnelmallisesti roihuava takka ja kukoistava puutarha koetaan asumisen laatua ja viihtyvyyttä lisääviksi tekijöiksi. Kaikkea ei myöskään tarvitse omistaa itse. Tiloja, toimintoja ja laitteita voi jakaa sukulaisten, naapurien ja ystävien kesken. Kimppakyydit, lähiruoan hankintaa tukevat ruokapiirit sekä talkoo- ja lastenhoitopankit ovat mitä oivallisin tapa vähentää luonnon kuormitusta ja säästää selvää rahaa. Ruohonleikkurin, pihasaunan tai jopa auton hankkiminen naapureiden kesken yhteisesti on monissa tapauksessa järkevää. Yhteisellä puuhastelulla on myös merkittävä sosiaalinen painoarvo, jonka merkitystä asumisen viihtyvyydelle ei pidä vähätellä. Suomessa maaseudulla on perinteisesti asuttu ekologisten periaatteiden mukaisesti, vaikka itse termi on ollut tuntematon. Puulämmitys, tavaroiden tehokas kierrätys ja uusiokäyttö, omatarveviljely, kuivakäymälät, kompostointi ja yhteisöllisyys ovat olleet kiinteä osa ihmisten arkielämää. Monet vanhat talot ja niiden pihapiirit luovat edelleen hyvät puitteet kestävälle ja viihtyisälle asumiselle ja elämälle. Paluu vanhaan ei tarkoita askelta taaksepäin vaan määrätietoista askelta kohti taloudellista ja ympäristötietoista elämäntapaa, jossa luonnon ja ihmisen hyvinvointi kuuluvat oleellisesti yhteen. JUHA LÄHDE ympäristöinsinööri Luonnonmukaisen rakentamisen keskus

17 rakennusperintömme sevat Ruokojärven rannalla keskellä kaupunkia ja rantametsikön raivauksen jälkeen ne näkyvät uljaasti keskustaan päin ja ohi kulkevalle Pohjanmaantielle. Rehtori toteaakin, että remontin ja tilojen laajentumisen myötä opistolla on nyt resursseja ulottaa toimintaansa laajemmin koko seutukunnalle. Rakennusprojektin taustasta Saarivirta toteaa, että toiminnan laajentuessa tuli vastaan pakko investoida. Itse rakennusprojekti kesti kaksi vuotta, mutta hanketta edelsi suunnittelu- ja rahoituksen etsimisvaihe, joka kaikkineen kesti lähes kymmenen vuotta. Esimerkiksi uusien tilojen mitoituksen arviointi ei ollut helppo tehtävä ja riskejä projektissa jouduttiin joka tapauksessa ottamaan. Yhteiskunta tuli vastaan projektin rahoittamisessa, mutta suurin osa rahoituksesta jäi silti omalle kontolle. Vastuista selviäminen tietää paineita pitkäksi aikaa eteenpäin. Rehtori katsoo silti luottavaisesti tulevaisuuteen, koska toiminnan laajentumisen ja lisääntymisen näkymät ovat erinomaisen hyvät tällä hetkellä. Prosessi sujui ja opetti paljon Kankaanpään opisto remontoi vanhaa ja rakensi uutta - perinteitä kunnioittaen Kankaanpään opiston kahden vuoden rakennusurakka on nyt valmis. Kädentaidoille varattu uudisrakennus Taitola valmistui vuosi sitten, ja kunnostettu vanha päärakennus on otettu vaiheittain käyttöön loppukevään aikana. Toukokuun lopulla pidettyjen juhlallisten vihkiäisten merkeissä otettiin virallisesti käyttöön molemmat koulurakennukset. Sopeutumista ja pitkää pinnaa on vaadittu kaikilta henkilökuntaan kuuluvilta. Myös opiskelijat ovat joutuneet joustamaan, vaikka heidän osaltaan muuttaminen on jäänyt pääosin yhteen kertaan. Rehtori tyytyväinen näkyvyyden paranemiseen Rehtori Antero Saarivirran mukaan Kankaanpään opisto on nyt saatu kirjaimellisesti näkyväksi kaupunkikuvaan. Opiston rakennukset sijait- Itse rakennus- ja remontointiprosessin Saarivirta sanoo sujuneen yllättävänkin hyvin. Tämä on pitkälti asiantuntevien rakennusalan ammattilaisten ansiota. Kaikki suunnittelijoista rakentajiin ja valvojiin saavat kiitosta ammattitaidostaan ja yhteistyökyvystään. Rakennusprojektin suunnitteli arkkitehtitoimisto Kaj Nordman Porista ja rakentamisen pääurakoitsijana toimi kankaanpääläinen Avainrakentajat Oy. Valvojana toimi rakennusmestari Lasse Viitala Kankaanpäästä. Myös oman rakentamiseen liittyvän osaamisensa rehtori Saarivirta sanoo kasvaneen merkittävästi. Hän on päässyt tekemään tuttavuutta kaikenlaisen byrokratian, kilpailulainsäädännön, julkisen rahoituksen kiemuroitten ja muiden rakentamiseen liittyvien koukeroitten kanssa. Itse rakentamisen vaiheista Saarivirta toteaa vielä, että ennen vanhan rakennuksen remonttia oli pakko rakentaa uusi tila, jonne päästiin muuttamaan pois remontin jaloista Koko yhteisön yhteinen hanke Rakennusprojektissa henkilökunta oli hyvin mukana. Hanketta voikin pitää kirjaimellisesti yhteisön yhteisenä hankkeena. Esimerkiksi artesaani- ja askarruttajaopiskelijat pääsivät mukaan sisustamaan uusia tiloja mieleisikseen. Taitavien kätten jälkiä on tiloissa paljon nähtävillä. Myös latvialaisten vaihto-oppilaitten, kätevien puuseppien työn tuloksena seisoo Taitolan aulassa komea puuvitriini. Vanhan päärakennuksen remontointi olikin huomattavasti vaikeampi toteuttaa kuin täysin uuden tilan rakentaminen. Päärakennus on suojelukohde, jonka remontointiin oli Museovirastollakin painava sanansa sanottavana. Remontti tehtiin kuitenkin tiukasti perinteitä kunnioittaen ja vuosikymmenien patina on edelleen nähtävillä raken- KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/

18 vårt byggnadsarv Rakennusprojektin suunnittelija arkkitehti Kaj Nordman Porista toteaa, että jo lainkin mukaan rakennuksen on sovittava ympäristöönsä. - On tärkeää, että vanhaa miljöötä ei tärvellä, hän konkretisoi. Nordman ei kokenut vanhan ja uuden yhdistämistä hankalana vaan melkeinpä päinvastoin. Vanhan rakennuksen ja sen ympäristön asettamat rajoitukset antoivat runsaasti lähtökohtia uuden suunnittelulle. Näin kylänraitin ilme saatiin säilymään yhtenäisenä. Kaj Nordman on sitä mieltä, että vanhan päärakennuksen sisällä onnistuttiin hyvin säilyttämään vanhat upeat yksityiskohdat. Erityisen tyytyväinen arkkitehti Nordman on rakennusprojektin aikaisiin hyviin henkilösuhteisiin. - Yhteistyö pelasi ja asiat sujuivat, hän toteaa. Keittiö evakkomatkalla Koulutuspäällikkö Anne Juuti on tyytyväinen uusvanhaan työhuoneeseensa. nuksen monissa yksityiskohdissa. Esimerkiksi hissin rakentaminen vanhojen tilojen yhteyteen vaati ihan oman selvitystyönsä ja lupamenettelynsä. Yllätyksiä kustannuksissa kuinkas muuten Saarivirran mukaan uudisrakennuksen kustannusarvio oli helppo tehdä. Sen sijaan vanhan rakennuksen remontointikustannukset kaksinkertaistuivat matkan varrella. Tämä tietysti jää rakennuttajan itsensä kannettavaksi. Johtoajatuksena kuitenkin pidettiin sitä, että tehdään kunnolla, kun kerran tehdään. Kankaanpään opiston 100- vuotisjuhlatkin kun ovat tulossa vuonna Rehtori toteaa vielä, että rakennusprojektin myötä käyttömenot luonnollisesti ovat kasvaneet, mutta siihen haasteeseen hän katsoo voitavan vastata lisääntyvien toimintamahdollisuuksien avulla. Laajeneva toiminta aiheuttaa vuorostaan lisää paineita mm. asuntolatilojen suhteen. Rehtori Saarivirran ja myös erityisesti keittiöhenkilökunnan mielessä kangastelevat jo suunnitelmat uuden asuntolarakennuksen rakentamisesta. Tähän 18 yhteyteen on tarkoitus rakentaa uudet ja asianmukaiset keittiö- ja ravintolatilat koko talon käyttöön. Rakennus istuu kylänraitille KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/2004 Emäntä Raili Alatalo kertoo, että nyt Taitolan alakerrasta löytyvät keittiö- ja ruokailutilat suunniteltiin varsin pikaisesti, kun kävi ilmi, että tiloja ei pystytäkään sijoittamaan takaisin vanhaan päärakennukseen. Kyseessä on muutaman vuoden tilapäinen ratkaisu, joka kuitenkin haluttiin saada mahdollisimman toimivaksi. Keittiö ja ruokailu toimivat nyt alun perin varastoksi suunnitellussa tilassa. Tilan uudelleen suunniteluun ja toteutukseen pääsi emäntä toki vaikuttamaan. - Tilat ovat nyt kuitenkin uudet ja ajanmukaista laitteistoa ja varustusta on saatu kiitettävästi. Emännän mielestä puitteet on nyt saatu sellaiseen malliin, että niissä pystytään toimimaan toistaiseksi, kunnes aikanaan saadaan varsinaiset keittiö- ja ruokailutilat käyttöön. Remontinkin aikana syötiin Keittiöhenkilökunnalle kuten muillekin evakkoon muutto aiheutti paljon hämminkiä, talon väki kun oli ruokittava myös silloin joka päivä ja vieläpä useampaan otteeseen! Koko kahden vuoden rakennus- ja remonttiaika on ollut poikkeuksellista aikaa. Ja se pettymyksen tunne, joka syntyi, kun selvisi, että evakkomatkalle joudutaan jäämään joksikin aikaa, ei voinut olla vaikuttamatta mielialoihin. Nyt alkavat asiat kuitenkin olla tilanteeseen nähden hyvällä tolalla. - Remontti

19 rakennusperintömme on tehty ja tässä nyt ollaan, toteaa Raili Alatalo. On saatu uusi hieno linjasto lämpö- ja kylmäaltaineen ja paljon uutta ja ajanmukaista laitteistoa työtä helpottamaan Toimiston näkökulmasta Hallintopäällikkö Leena Alarotu ja toimistosihteeri Elina Mäkinen toteavat, että kahden vuoden ruljanssi oli mittava urakka. Toimistoväki muutti kahteen kertaan ja palvelu kuitenkin pelasi kaiken aikaa. Tilajärjestystä on muutettu ja väkeä on tullut lisää, joten uusitut tilat tuntuvat jo ahtailta. Leena Alarotu toteaa, että paluumuutto oli henkisesti raskaampi, koska vanhatkin tilat olivat muuttuneet. Rakennus- ja remonttiprojektin aikana on toteutettu myös kaksi organisaatiomuutosta, jotka nekin vievät osansa päivittäisestä energiasta. Vuoden päästä jo varmaan tuntuu toisenlaiselta, kun toiminta on löytänyt omat uomansa ja kaikilla tavaroilla on omat paikkansa. Kysymykseen vanhan rakennuksen remontista ja siihen vaikuttamisesta, toteavat toimiston naiset, että enemmänkin olisi voinut henkilöstöä kuunnella. Joukossa on pitkään opiston palveluksessa olleita, joilla on perinteiden ja historian tuntemusta vaikka muille jakaa. Syntyy mielikuva, että nuoremmat eivät ihan aina osaa arvostaa kaikissa käänteissä niitä painavia perinteitä, joita nämäkin hirsiseinät sisälleen kätkevät. - Joidenkin asioiden puolesta joutui oikein taistelemaan, toteaa Leena Alarotu. Puutarha sai väistyä Haikeita toimiston naiset ovat menetetyn puutarhan puolesta. Opistolla on aikanaan ollut myös puutarhanhoitoon liittyvää koulutusta. Niiltä ajoilta oli puutarhassa runsaasti omenapuita ja marjapensaita ja kukkapenkeissä monia erikoisuuksiakin kasvamassa. Nämä ovat nyt saaneet tehdä tilaa uudelle rakennukselle ja uusille istutuksille. Tyytyväisiä ollaan kuitenkin siitä, että vanha ja uljas hevoskastanja on saanut säilyä vanhan päärakennuksen päädyssä maisemaa komistamassa. Uudet tilat uudet puitteet Allekirjoittaneella oli ilo tulla opiston palvelukseen vasta rakennusprojektin loppusuoralla. Toki muuttotalkoisiin pääsin minäkin osallistumaan. Kun viimeisetkin tekniset laitteet saadaan asennetuksi paikoilleen, antavat nämä tilat todella mainiot puitteet työskentelylle ja opiskelulle. Tämän lisäksi käynnissä oleva laatuprojekti auttaa parantamaan toiminnan ja palvelun yksityiskohtia. Hyvässä työyhteisössä sen toteuttaminen ei ole ollenkaan vaikeaa. Teksti: HANNA-LEENA VAINIOMÄKI koulutussuunnittelija Kankaanpään opisto Kuvat: ANITA TAPANI kurssisihteeri Kankaanpään opisto Vanha päärakennus Aspintalo on suojelukohde, jonka remontointiin oli Museovirastollakin painava sanansa sanottavana. KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/

20 vårt byggnadsarv Voimavarana kaunis kansanopisto Kansanopiston holvikaariaula on arkkitehtuurisesti merkittävä. Lahden kansanopisto on keskeisellä paikalla Lahden ydinkeskustassa. Opiston päärakennus on peruskorjattu perinteitä kunnioittaen 1980-luvulla. Kansallisromanttista jugend-tyyliä edustava rakennus kerää katseita kauempaa katsottuna, mutta sisään astuessaan ensikertalainen kokee varmasti lisää yllätyksiä, eikä moni vuoden opiskelun jälkeenkään lakkaa hämmästelemästä kaunista oppimisympäristöä. Kaari-ikkunat keräävät pisteitä - Ensimmäisenä päivänä olin ihan ihmeissäni tästä päärakennuksesta ja varsinkin holvikaariaula teki vaikutuksen, kehuu journalismia opiskeleva Tiina Lankinen. Hän sanoo pitävänsä erityisesti isoista ikkunasyvennyksistä, joihin voi vaikka väsymyksen tullen istahtaa. - Totta kai tällainen ympäristö inspiroi paremmin kuin tavallinen laatikkomainen koulu. Näin keväisin ei tule suurempaa ahdistusta, kun on suuret ikkunat, joista näkyy vielä kaunis maisemakin, Haminasta kotoisin oleva Tiina naurahtaa. - Täällä ei tule niin helposti laitosmaista tunnetta, joka on muissa 20 koulussa niin tavallista. Tunnelmallinen ja valoisa ilmapiiri piristää ja iltaisin jaksaa paremmin tulla tekemään koulujuttuja, Tiinan luokkakaveri ja kämppis Jenni Kainulainen myöntelee. - Eivät modernit rakennukset päihitä näitä vanhoja kansallisromantiikan hengessä tehtyjä rakennuksia. Uusissa rakennuksissa on visuaalisesti hienoja yksityiskohtia, mutta kokonaisuutena ne ovat tylsempiä, kulttuuri- ja taidehistoriaa opiskeleva Sini Santala toteaa. Liian monta askelmaa? KANSANOPISTO-FOLKHÖGSKOLAN 3/2004 Vanhoissa rakennuksissa on yleensä huonoja puolia ja niin on Lahden kansanopistollakin. - Hissi tänne pitäisi saada, kun täällä on niin paljon rappusia, Jenni ja Tiina tuumaavat. Hyötyliikunta saattaa tuntua tuskastuttavalta näin loppukeväästä, kun kuuma tulee ilman rappusissa juoksemistakin. - Vanhojen rakennusten huono puoli on heikko ilmanvaihto ja se on huono yhtälö rappusten kanssa, Jenni tuskastelee. Sini Santala myöntää, että syksyllä oli aluksi hankalaa suunnistaa opiston tiloissa. Monta eri kerrosta ja monet eri rappuset saattavat johtaa harhaan vielä näin viimeisinäkin koulupäivinä. - Oli melko rasittavaa aluksi yrittää löytää luokkia vieraasta paikasta, kun samaan paikkaan voi kulkea montaa eri reittiä, Sini toteaa ja myöntää nykyäänkin erehtyvänsä luokista. Hän pitää kuitenkin kansanopiston tiloja viihtyisinä ja sanoo opiskelun olevan mielekästä kauniissa ympäristössä. Lahden kansanopiston virallinen kielenhuoltaja, äidinkielen opettaja Leena Mattila on samoilla linjoilla oppilaidensa kanssa. - Talotekniset asiat ovat vanhan talon heikkous, eikä opistoa ole suunniteltu alun perin sellaiseen opetuskäyttöön, jossa suuressa osassa ovat esimerkiksi tietokoneet. Toisaalta opiston rakennus on yksi syy siihen, miksi olen täällä niin hyvin viihtynyt, Leena Mattila pohtii. - Vaikka opiston tilat ovat vähän epäkäytännölliset, niin oppilaista huomaa, että he viihtyvät. Täällä on paljon kodinomaisia tiloja, joissa voi tehdä esimerkiksi ryhmätöitä, Leena kertoo. - Ja mitä hyötyliikuntaan tulee, niin minä olen ainakin tyytyväinen rappusiin, Leena nauraa ja pohtii samaan hengenvetoon,

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10.

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10. KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10.40 Jukka-Pekka Flander Ympäristöneuvos YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Luonnollisesti lähellä palveluita KarelianKotilot Oy Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 1 Sisältö KarelianKotilot Oy - visio, tavoitteet Hyvinvointikeskus KotKontu -

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011 Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 Marraskuu 2011 LE ISEVIL M U H KÄÄN HYVIN LE NOUSEE IL LUE HARJU JAN ASUINA A UUDEN HYVINKÄÄ Hyvinkää maalattiin maailmankartalle vuonna 1917. Tuohon aikaan kunnan katuja

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen Oma Ympäristö Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Miksi vanhat apteekit hävisivät Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Muutokset ja uhat 1990-luvulla Lainsäädännöstä johtuen apteekin sijainti ei ollut enää

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen ki Oma Ympäristö äi Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN ARVOKIINTEISTÖ KUOPION KESKUSTASSA TARJOUSTEN PERUSTEELLA PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Kuopiossa sijaitsevat Maanmittauslaitoksen virastorakennus ja saunarakennus

Lisätiedot

HYY Kiinteistöjen toiminta

HYY Kiinteistöjen toiminta 1 HYY Kiinteistöjen toiminta HYY Kiinteistöjen yritystoiminta on pitkäjänteistä kiinteistöihin ja osakehuoneistoihin sijoittamista sekä niiden kehittämistä ja ylläpitoa. HYY Kiinteistöillä on vakaa asema

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

Lehmusreitti. www.lahtitravel.fi. 2 of 20

Lehmusreitti. www.lahtitravel.fi. 2 of 20 1 of 20 Lehmusreitti Patikointireitti kiertää kaupungin keskustaa maisemapaikalta toiselle luonnonmukaisissa puistometsissä: Salpausselän harjulla, lehdoissa, kallioilla, kuusikoissa ja Vesijärven rannalla.

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Aika 19.5.2015 klo 8.30 10.03 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Aika 19.5.2015 klo 8.30 10.03 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 10.03 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 3-4h+kt+wc+kh+s+vh, 143 m, 1 325 250 Vastaava välittäjä Herman Ruokonen Myyntineuvottelija, Partner 0400 165 947 herman@bolkv.fi Arvohuoneisto

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA tuo sävyjä julkisivuihin ja sisätiloihin HB-JUHA-harkko luo elävän, valon ja varjon sävyillä leikittelevän pinnan, joka on luonnollinen

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015

Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Puurakentamisen edistäminen Espoossa Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Espoon puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014-2020 Espoon kaupungilla on puurakentamisen edistämisohjelma vuosille

Lisätiedot

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 NNISSÄ HISTORIALLINEN MAAHERRAN MAKASIINI PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Turun keskustassa sijaitseva historiallinen kiinteistö Maaherran makasiini Osoite: Henrikinkatu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala

Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala Rakennustutkija Hannele Kuitunen, Pirkanmaan maakuntamuseo, seminaarialustus 24.11.2006 Pispalan kaupunginosa on yksi kansallisesti

Lisätiedot