Etelä-Karjalan kestävän kehityksen kasvatus toimintaohjelmaluonnos

Transkriptio

1 kestävän kehityksen kasvatus toimintaohjelmaluonnos kasvatus toimenpideohjelma kasvatus toimenpideohjelma on yhdessä laadittu toimintasuunnitelma, jota toteuttamalla vahvistetaan eri toimijoiden alueellista yhteistyötä kestävän kehityksen edistämiseksi ja työn vaikuttavuuden lisäämiseksi aina vuoteen 2025 asti. ohjelman tarkoituksena on edistää maakunnassa eri sektoreilla laadittuja kestävän kehityksen tavoitteita käytännön tasolla. Ohjelman laadintatyö Ympäristötietoisuuden ja kestävän kehityksen edistämisen nykytilaa kartoitettiin laajasti jaetulla verkkokyselyllä tammikuussa Ensimmäisessä työpajassa ( Lappeenrannassa) ideoitiin tavoitetilaa ja tavoitteita. Toisessa työpajassa ( Imatralla) priorisoitiin teemakohtaisesti tärkeimmät toimenpiteet sekä tunnistettiin kohderyhmät ja indikaattorit. Toimenpiteelle pyriittiin nimeämään vastuutaho ja yhteistyötahot sekä tunnistamaan toimenpiteen toteuttamiseksi tarvittavat resurssit. Toisen työpajan jälkeen luonnos on ollut vielä luettavana ja kommentoitavana työpajoihin osallistuneilla. Kommentit on huomioitu tässä 2. luonnoksessa. Kolmannessa työpajassa ( Lappeenrannassa) viimeistellään ohjelma ja sovitaan ensimmäisistä askelmerkeistä yhteistyön jatkamiseksi. Ohjelmatyössä on ollut mukana laaja-alaisesti kestävän kehityksen kasvatuksen, viestinnän ja neuvonnan parissa olevia tahoja Etelä-Karjalasta: päiväkotien johtajia, koulujen rehtoreita, varhaiskasvattajia, opettajia kaikilta opetusasteilta, Imatran seudun ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen henkilökuntaa, neuvontatyötä tekeviä, Wirma Lappeenrannan edustajia sekä edustajia mm. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta, EKJH:sta, Saimaan tukipalvelut Oy:stä, Virkistysaluesäätiöstä, Martoista ja Kansalaisopistosta. Työpajoihin osallistui myös asiasta kiinnostuneita henkilöitä, joiden työn kuvaan kestävän kehityksen edistäminen ei suoranaisesti kuulu. Ensimmäiseen työpajaan osallistui 42 henkeä, toiseen työpajaan 24 henkeä. Etelä-Karjalassa ympäristökasvatuksesta vastaa Sirpa Skippari Kaakkois-Suomen Ely keskuksesta. Ohjelman laadintaa koordinoi Pirjo Rinnepelto Apila Group Oy:stä (pirjo.rinnepelto@apilagroup.fi, ). Hankkeelle on myönnetty Ympäristöministeriön avustusta. Hanke toteutetaan yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa:

2 Määritelmät kasvatus (edistäminen) kasvatus on kaikille ja kaikenikäisille eteläkarjalaisille suunnattua valistus-, neuvonta-, tiedotus-, viestintä-, ja kasvatustoimintaa, jonka päämääränä on edistää yksilöiden ja yhteisöjen arvojen, tietojen, taitojen ja toimintatapojen muuttumista kestävän kehityksen mukaisiksi. kasvatus on laaja-alaista. Se on mm. luonto-, kuluttaja-, kansainvälisyys-, rauhan-, kulttuuriperintö- tai tulevaisuuskasvatusta. Kestävä kehitys Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvät toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän päästään niin, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa Etelä-Karjalassa. Kestävä kehitys voidaan jaotella ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Kasvatustyötä tekevät tahot kasvatustyötä tekeviä tahoja löytyy Etelä-Karjalassa kaikilta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän osa-alueilta: yritysten, julkisorganisaatioiden ja yhdistysten ympäristöviestintää tekevät tahot, kulttuurintuottajat, kasvatus- ja opetushenkilökunta, yritysten, yhdistysten ja kuntien ympäristöneuvojat ja ympäristövastaavat, luonto-oppaat, kerhot ja järjestöt, ympäristöviranomaiset, kouluttajat ja konsultit, isännöitsijät, asukastoimikunnat, seurakunnat, suunnittelijat jne. Kasvatustyön mahdollistajat Käytännön kasvatus-, viestintä-, neuvonta- ja valistustyö, kuten kaikki muutokseen tähtäävä työ, edellyttää toimivaa verkostoa, resursseja ja aiheeseen sitoutunutta työympäristöä ollakseen vaikuttavaa. kasvatustyön mahdollistajia ovat muun muassa henkilöresurssit (työaika), työn arvostus, ammattitaito (koulutus), yhteistyöverkosto ja taloudelliset resurssit.

3 Lähtökohta: Ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta, eivätkä tunnista sen merkitystä oman hyvinvointinsa mahdollistajana. Kansalaisten keskuudessa tulee lisätä tietoisuutta luonnonympäristön tarjoamista mahdollisuuksista Etelä-Karjalassa ja herättää halu suojella luontoa, jotta sen monimuotoisuus säilyy ja eri ekosysteemien toiminta varmistuu. Tavoite: Eteläkarjalaisilla on vahva ympäristö- ja luontosuhde: oma lähiympäristö koetaan tärkeäksi, se halutaan säilyttää monimuotoisena ja siitä osataan nauttia. Tarjotaan mahdollisuus lähiluonnon kokemiseen ylläpitämällä olemassa olevia virkistysreittejä, luontopolkuja, ulkoliikuntapaikkoja ja luomalla virtuaaliopastuksia ulkoilureiteistä. Kohderyhmä (suora hyödynsaaja) Kaikki kuntalaiset Indikaattori (miten toteutumista mitataan) Ylläpidettävien virkistysreittien, luontopolkujen ja ulkoliikuntapaikkojen lkm Virkistysaluesäätiö Kunnat Saimaan Latu ry Matkailuyrittäjät Lisätään kuntalaisten ja matkailijoiden kiinnostusta ulkoilla luonnossa ja tutustua luontoon eri paikoissa luomalla ja ylläpitämällä karttoja ja nettitietopankkia tarjolla olevista mahdollisuuksista. Kaikki kuntalaiset Luodut kartat ja sivusto Materiaalien käyttömäärät (lkm) ja katsomiseen käytetty aika (min) Virkistysaluesäätiö Kunnat Saimaan Latu ry Matkailuyrittäjät Kampanjoinnin resurssit Madalletaan luontoon lähtemisen kynnystä tuotteistamalla luontoelämys sekä järjestämällä eri ikäryhmille suunnattuja, ohjattuja luontoretkiä ja ulkoilutapahtumia ympäri vuoden. Kaikki kuntalaiset Järjestettyjen retkien ja tapahtumien määrä eri vuodenaikoina Virkistysaluesäätiö Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry Allergia- ja ympäristöinstituutti Matkailuyrittäjät (retkien ja tapahtumien järjestäminen) Lisätään ulkoilun määrää ja mahdollistetaan syvällisempi luontokokemus käynnistämällä ympäristöluotsitoimintaa/ ulkoilukummitoimintaa Varmistetaan osallistavan luontokasvatuksen toteutuminen järjestämällä luontokouluja ja ympäristökasvatushankkeita Kaikki kuntalaiset ja Kaikki kuntalaiset ja Koulutettujen ympäristöluotsien / ulkoilukummien määrä Järjestettyjen retkien määrä eri vuodenaikoina Määrärahojen määrä Hankkeiden lkm Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry Luontokasvatusta tekevät tahot Maaseudun sivistysliitto MSL Lintutieteellinen yhdistys EKLY ry (luotsien/kummien koulutus ja toiminnan organisointi) Vapaaehtoiset luotsit/kummit Vakiinnutetaan luontokasvatus perustamalla maakunnallinen luontokeskus ja/tai kiertävä luontobussi Luontokouluihin ja hankkeiden tapahtumiin osallistuneiden lkm Määrärahojen määrä Keskuksen / bussien perustaminen Kunnat/ Liitto? Ympäristökasvatusta tekevät järjestöt ja säätiöt Elinkeinoelämä Kaakkois-Suomen ELY YM, MMM LUT (investointi ja ylläpitokustannukset)

4 Lähtökohta: Etelä-Karjalassa panostetaan hiilineutraaliuteen ja jätteettömyyteen kuntatasolla. Maakuntalaiset eivät kuitenkaan vielä koe riittävää omistajuutta aiheeseen, eivätkä täysin tunnista omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Kulutuksen kestävyyttä halutaan parantaa ja materiaalihukkaa vähentää näkyvällä kuluttajavalistuksella sekä kestävän kehityksen periaatteita noudattavilla hankinta- ja kulutuspäätöksillä. Tavoite: Kulutus on kestävällä tasolla Etelä-Karjalassa Parannetaan sesongit huomioon ottavan luomu-, kasvis- ja lähiruoan lähiruuan näkyvyyden ja tunnettuutta aktiivisella tiedottamisella ja kampanjoinnilla. Kohderyhmä (suora hyödynsaaja) Kaikki kunnat ja kuntalaiset Ruuantuotanto Indikaattori (miten Kampanjoiden määrä (lkm) Kuluttajakasvatusta tekevät Ruuantuottajat, MTK Hankinta Maakunnan brändityöryhmä (kampanjakoordinaattorit) Viestintäkanavat Aktiivisella viestinnällä ja osallistavilla kampanjoilla edesautetaan vähäpäästöisempiin liikennevälineisiin siirtymistä ja energiankulutustottumusten tehostamista. Kaikki kunnat, kuntalaiset ja Kampanjoiden määrä (lkm) Julkisen liikenteen käyttöaste (matkojen lkm) Työmatkapyöräilyn määrä Imatran seudun ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimet Kaikki kunta Elinkeinoelämä (kampanjakoordinaattorit) Viestintäkanavat Varmistetaan valintojen kestävyys ja hävikin minimointi hankinnoissa luomalla ja ottamalla käyttöön kestävän kehityksen periaatteet huomioivat hankintaohjeet julkisorganisaatioille. Kaikki kunnat, kuntalaiset ja alueen ruuantuotanto Luodut hankintaohjeet Käytetyt hankintakriteerit Hankinta Liitto Kaakkois-Suomen ELY (työaika, ulkopuolinen osaaminen) Energiankulutuksen ilmastokuormitusta ja syntyvän jätteen määrää vähennetään ja parannetaan syntyvien jätteiden hyödynnettävyyttä ottamalla käyttöön kuntaorganisaatioihin ohjaavat, konkreettiset toimintaohjelmat. Kunnat Luodut toimintaohjelmat Toimintaohjelmiin perehdytetty henkilöstö Yksiköt ja, joissa ohjelma käytössä Kunta Ympäristöohjelmia laativat tahot, kouluttajat ja konsultit (työaika, ulkopuolinen osaaminen)

5 Lähtökohta: toteutumisesta, meneillään olevista kampanjoista ja omista vaikutusmahdollisuuksista Etelä-Karjalassa saatava tieto koetaan riittämättömäksi ja vaikeasti löydettäväksi. Etelä-Karjalaan toivotaan yhteistä tahtotilaa kestävän kehityksen eteenpäin viemiseksi. Tavoite: Eteläkarjalaiset saavat monipuolista, positiivista ja helposti ymmärrettävää tietoa kestävän kehityksen toteutumisesta ja tuntevat omat vaikutusmahdollisuutensa kestävän kehityksen eteenpäin viemiseksi. Tiedon löytämisen helpottamiseksi luodaan sivustot, joita ylläpidetään aktiivisesti: Verkkosivusto ja facebook-sivu tiedon (materiaalit, oppaat, alueen asiantuntijat, tapahtumat, koulutukset, hyvät käytännöt ja tarinat) välittämiseksi kaikille kuntalaisille Kohderyhmä (suora hyödynsaaja) Indikaattori (miten Kuntalaiset ja Päivitysten lukumäärä Kävijämäärä Julkaisujen tavoittavuus Kaakkois-Suomen Ely-keskus Kohderyhmää edustavat sisällön tuottajat Viestintäasiantuntijat kestävän kehityksen Hiirenkorvalla- verkostossa Sivusto Sivuston ylläpitäjä Varmistetaan päätöksenteossa tarvittava tieto kestävän kehityksen kasvatuksesta tiedottamalla kuntien päättäjiä ja ylempiä virkamiehiä kasvatus toimintaohjelmasta ja sen tavoitteista. Kunnat, päättäjät ja ylimmät virkamiehet) kasvatus, neuvonta, viestintä ja koulutus huomioitu päätöksen teossa Hiirenkorvalla-verkosto Esittelymateriaali Asian esittelijät Toimintaan saadut resurssit Vahvistetaan kestävän kehityksen käytännön toteutumista siten, että kaikilla työpaikoilla ja työyhteisöissä, kouluilla ja päiväkodeilla on kestävän kehityksen toteutumisesta vastaava henkilö, ns. Keke-vastaava Kunnat, yritykset, ja työyhteisöt toteutumisesta vastaavat Keke-vastaavat maakunnassa Kunta Yritykset, muut (mahdollisuus perehtyä tehtävään) Tehtävän edellyttämä opastus, tuki Tarjotaan tietoa ja kannustetaan kuntalaisia kestävän kehityksen mukaisiin valintoihin näkyvän kampanjoinnin avulla sekä hyödyntämällä monipuolisesti erilaisia medioita kohderyhmä huomioiden Kaikki kunnat, kuntalaiset ja Järjestetyt tapahtumat, koulutukset, kilpailut, kampanjat Medianäkyvyys Kuntalaisviestintää ja neuvontaa tekevät tahot Elinkeinoelämä, järjestöt, kunta- ja alue, oppilaitokset Eri organisaatioiden Kekevastaavat Innovatiiviset henkilöt Maakunnan brändityöryhmä

6 Lähtökohta: Etelä-Karjalassa on paljon hyvää neuvontaa, valistusta ja kasvatustyötä tekeviä tahoja. Toimijat kuitenkin kokevat että toimijakenttä on hajanainen eikä mahdollisuuksia verkostoitumiselle, yhteistyölle, tiedon jakamiselle tai vertaisoppimiselle ole riittävästi. Myös koulutuksia oman osaamisen ylläpitämiseen ja kasvattajamallin kehittämiseen tarvitaan. Tavoite: Etelä-Karjalassa tehdään ammattitaitoista ja innostavaa kestävän kehityksen kasvatus-, ja neuvontayhteistyötä. Perustetaan maakunnallinen kestävän kehityksen kasvatusneuvoja- ja koordinaattori vahvistamaan kestävän kehityksen toteutumista ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja Etelä-Karjalaan. Kohderyhmä (suora hyödynsaaja) Indikaattori (miten Kaikki kunnat, kuntalaiset ja Palkattu työntekijä Pidetyt neuvontatilaisuudet Kunnat/ Liitto? Elinkeinoelämä Kaakkois-Suomen ELY YM, MMM (palkkakustannukset) Ammattitaitoisen ja motivoivan kasvatustyön varmistaminen kestävän kehityksen kasvatusta tukevilla koulutuksilla Toteutuneiden koulutusten määrä/vuosi Koulutuksiin osallistuneiden määrä Keke-passin suorittaneiden henkilöiden määrä Yritysten ja organisaatioiden Keke-vastaavat, koulutusvastaavat ym. henkilöt Työnantajatahot Saimaan ammattiopisto Sampo Muut koulutusten tarjoajat Mahdollisuus koulutuksiin osallistumiseen (osallistujien osallistumismaksut) Toimijoiden välistä yhteistyötä tuetaan toimenpideohjelmaa toteuttamalla sekä yhteisillä verkostotapaamisilla, joihin kutsutaan näkyvästi ja laajasti toimijoita Etelä-Karjalasta Mahdollistetaan kestävän kehityksen hankkeiden toteutumista selvittämällä potentiaalisia rahoituskanavia ja hankehakijoita sekä välittämällä tietoa rahoitusmahdollisuuksista Vuosittaiset tapaamiset Osallistujamäärä Vuosittainen toimintasuunnitelma ja toteutuneet toimenpiteet Syntyneet hankkeet (lkm) Saatu rahoitus (eur) Kaakkois-Suomen Ely kestävän kehityksen kasvatusneuvojaja koordinaattori?? kestävän kehityksen kasvatusneuvojaja koordinaattori? Elinkeinoelämä, järjestöt, kunta- ja alue, oppilaitokset Elinkeinoelämä, järjestöt, kunta- ja alue, oppilaitokset (verkostotapaamisten järjestäminen) Mahdollisuus osallistua verkostotapaamisiin (palkkakustannukset)

7 Lähtökohta: Kasvattajien ja opettajien oma innostus ja osaaminen, kasvattajamalli, on kestävän kehityksen edistämisen lähtökohta. Oppilaitoksissa ja päiväkodeissa tehdään paljon hyvää työtä, mutta hajallaan oleva tieto ja kokemukset eivät ole helposti hyödynnettävissä, tieto ei leviä. edistäminen on osa kaikille tärkeitä tulevaisuuden taitoja ja aihe tulee nostaa näkyvämmäksi kaikessa opetuksessa ja kasvatuksessa. Tavoite: kasvatus toteutuu varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa kaikilla opintoasteilla Etelä-Karjalassa kasvatus sisällytetään kunnalliseen ja yksikkökohtaiseen opetuksen ja varhaiskasvatuksen suunnitteluun. Varmistetaan kasvatushenkilöstön osaamisen kehittyminen, hyvien käytänteiden jakaminen sekä verkostooppiminen luomalla vapaaehtoinen henkilötiimi, ns. keke-tiimi, joka tapaa säännöllisesti ja suunnittelee toimintaa yhdessä. Vahvistetaan kokemusperäistä oppimista mm. osallistamalla nuoria ja lapsia kestävän kehityksen kasvatukseen noudattamalla nuoret opettavat toisiaan ja isommat opettavat pienempiään periaatteita. Huomioidaan kestävän kehityksen eri osaalueet ekologinen, sosiaalinen, kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys sekä yrittäjyyskasvatus laajasti kasvatuksessa tekemällä yhteistyötä eri sidosryhmien ja toimijoiden kanssa. Vahvistetaan kestävän kehityksen toteutumista lisäämällä kestävän kehityksen ohjelmien käyttöönottoa, esim. Vihreä Lippu- päiväkotien ja koulujen määrää Kohderyhmä (suora hyödynsaaja) Indikaattori (miten toimenpiteiden määrä suunnitelmissa Tiimin tapaamisten määrä Jaettujen hyvien käytänteiden määrä Yhteisten tapahtumien ja toimenpiteiden määrä Toteutuneet osallistamisprojektit ja tempaukset Tapahtumien määrä, tapaamiskertojen määrä Käyttöön otettujen kestävän kehityksen ohjelmien lkm Vihreä Lippu päiväkotien ja koulujen lkm päiväkotien keke- vastuuhenkilöt päiväkotien keke-vastuuhenkilöt päiväkotien keke-vastuuhenkilöt Koulujen rehtorit, päiväkotien johtajat. Päiväkotien, koulujen, oppilaitosten keke- vastaavat Elinkeinoelämä ja järjestöt Vastaanottokeskus, palvelutalot Suunnittelutyö Mahdollisuus tiimitapaamisiin Mahdollisuus suunnittelutyöhön ja suunnitelmien jalkauttamiseen Mahdollisuus suunnittelutyöhön ja suunnitelmien jalkauttamiseen (sertifiointi)