Päätös kunnallisen opetushenkilöstön. jakamisesta. Rakennusaikaisen vakuuden hyväksyminen/ Tampereen Ilmastointimiehet Oy

Transkriptio

1 Kunnanjohtajan päätökset Päivä Pykälä Toimivaltuus Otsikko Lisätiedot Kunnanhallituksen johtosääntö 7, kunnanjohtajan ratkaisuvalta Kunnanhallituksen johtosääntö 7, kunnanjohtajan ratkaisuvalta Kunnanhallituksen johtosääntö 7, kunnanjohta jan ratkaisuvalta Kunnanhallituksen johtosääntö 7, kunnanjohta jan ratkaisuvalta Kunnanhallituksen johtosääntö 7, kunnanjohta jan ratkaisuvalta Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Päätös kunnallisen opetushenkilöstön tva-summan jakamisesta Rakennusaikaisen vakuuden hyväksyminen/ Tampereen Ilmastointimiehet Oy Päätös vuosisidonnaisesta lisästä Päätös työkokemuslisästä Päätös ammattialalisästä Pöytäkirjanpitäjä Päätän, että opetustoimen TVA-summat jaetaan alkaen. Summat pohjautuvat käytyihin paikallisneuvotteluihin sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa / 59 hyväksyttyihin TVAkriteereihin. Hyväksyn Tampereen Ilmastointimiehet Oy:n panttaussitoumuksen rakennusajan vakuudeksi (Tampereen Seudun Osuuspankki). Pantattu summa on Panttaussitoumuksen viimeinen voimassaolopäivä on Kysymyksessä on Vesilahden kirjaston ilmanvaihtourakka / sivu-urakka. 3. vuosisidonnainen lisä myönnetään alkaen. 2. työkokemuslisä myönnetään alkaen. 2. ammattialalisä myönnetään alkaen. Vesilahdessa Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävissä Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi Paikka ja päivämäärä Vesilahdessa / 2016 Virka-asema Allekirjoitus Keskusarkistonhoitaja Tarja Heino

2

3 Muutostalousarvio syksy 2016.xlsx TULOSLASKELMA, MUUTOSTALOUSARVIO 2016 TA 2016 MUUTOS 6/2016 TA 2016 MUUTOS 8/2016 TA 2016 MUUTOS 10/2016 TA 2016 MUUTOS 12/2016 TA 2016 YHTEENSÄ TS 2017 TS TP 2015 TA 2016 Varsinainen toiminta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Käyttökate Rahoitustulot ja -kulut Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden yli-/alijäämä

4 Muutostalousarvio syksy 2016.xlsx INVESTOINTIOSA, MUUTOSTALOUSARVIO 2016 INVESTOINTIOSA VUOSILLE muutos muutos muutos muutos 2016 muutos muutos yhteensä Kokonaiskustannusarvio alkuper /2016 5/2016 6/2016 8/ / / Muut pitkävaikutteiset menot Vesilahden laajakaistahanke ¹) Lempäälän jätevedenpuhdistamon saneeraus, Vesilahden osuus Mt 301 Keihonen-Kilpala maantien parantaminen, kunnan osuus ²) Muut pitkävaikutteiset menot yhteensä Maa- ja vesialueet Maa-alueet Maa-alueet/tonttien myyntihinnat (aiemmin esitetty kirjanpitoarvo) Maa-alueet yhteensä Rakennukset Pääkirjaston rakentaminen ³) Pääkirjaston rakentaminen/valtionosuus Yläasteen liikuntasalin lattian uusiminen Ylämäen liikuntasalin perusparannus Kirkonkylän alakoulun vesikaton korjaus Kirkonkylän alakoulun hammashoitolasiiven remontointi koulun käyttöön ml. nyk. hammashoitola Narvaan pk 4-os. kalusto Peiponpellon väestönsuoja Ahtialan päiväkodin vesikaton korjaus Myytävät kiinteistöt Rakennukset yhteensä Kiinteät rakenteet ja laitteet Tievalaistus 9) Ämmänhaudanmäki/kunnallistekniikka Ämmänhaudanmäki/kaavatiet Kunnan osuus Savelanmetsänhelmen kunnallistekniikasta 4) Suomelantien asemakaavatien ja kunnallistekniikan rakentaminen 5) Suomelan alueen maankäyttösopimus, kunnallistekniikka, osa II 6 ) Mikkolan maankäyttösopimus 7), suunnittelumääräraha Ranta-Hovin kunnallistekniikka Järvenrannan maankäyttösopimukset 8) 0 Muut/kunnallistekniikka Kaavateiden päällystäminen Kunnallistekniikka ja tie kirjastolle Pururadan kunnostus Kuivasluodot - varustaminen retkeilykäyttöön Kuivasluodot - varustaminen retkeilykäyttöön / avustus ja muut rah.os Kantri ry:n kautta rahoitettavat hankkeet Kantrin kautta tuleva rahoitusosuus Peiponpellon pk:n aita Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Osakkeet Keskuspuhdistamo Oy:n osakepääoma Osakkeet yhteensä Investoinnit yhteensä, netto ¹) Valtuusto tekee erillispäätöksen hankkeen aloittamisesta vuoden 2016 aikana. ²) Vuoden 2017 määräraha sisältää euroa katuvalaistukseen 3 ) Rakentaminen edellyttää valtionosuuden saamista 4) Kunnalla on maankäyttösopimukseen liittyvä velvoite maksaa 50 % tien sekä vesi- ja viemärilinjan rakentamisen kustannuksista, tässä ilmoitettu koko summa, ,- euroa kirjataan maakäyttökorvaustuloksi 5) Kunnalla on maankäyttösopimukseen liittyvä velvoite rakentaa asemakaavatie, joka yhdistää Savelanmetsänhelmen ja Suomelan kaava-alueet. 6 ) Kunnalla on maankäyttösopimukseen liittyvä velvoite maksaa vesi- ja viemärilinjaston materiaalit ja tievalaistus, maankäyttökorvaustulon määrä riippuu alueen valmistumisasteesta, joten summa tarkennetaan muutostalousarviossa vuodelle ) Maankäyttösopimusta ei vielä ole tehty, asia tarkentuu talousarviovuoden aikana 8) Kunnalla on maankäyttösopimukseen liittyvä velvoite rakentaa alueelle kaavatiet ja kunnallistekniikka. Kunta saa maankäyttösopimuksen mukaan korvauksena yhteensä euroa. Rakentamisen ajankohta ei ole vielä tiedossa. 9) Tievalaistuksen määräraha on varattu Kirkonkylän katuvalaistuksen uusimiseen, sisältäen ledvalaisimet ja pylväät - säästöä syntyi yhteisten kaivauksien kautta (Eltel, Elisa, Vesilahden kunta). V oli varattu määrärahaksi euroa, josta ehdittiin käyttämään euroa. Loppuosa investointikustannuksista on jäänyt huomiotta v talousarviossa.

5 Muutostalousarvio syksy 2016.xlsx RAHOITUSLASKELMA, MUUTOSTALOUSARVIO 2016 TA 2016 MUUTOKSET TA 2016 YHTEENSÄ TS 2017 TS TP 2015 TA 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 491, ,52-57,01 966, , ,60 Tulorahoituksen korjauserät -152,33-163,00-256,36-419,36-350,00-250,00 Investointien rahavirta Investointimenot , ,00-424, , , ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 138,82 517,84 0,00 517,84 440,84 10,00 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 478,17 420,00 250,00 670,00 415,00 300,00 Toiminnan ja investointien rahavirta -385,92 47,36-487,80-440,44 346,54 737,60 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -273,00 321,85 0,00 321,85 187,07 163,53 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 0, , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , ,47 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 000, , ,00 Oman pääoman muutokset 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 494,90-500,00-500,00-423,00 131,86 Rahoituksen rahavirta 221,90-178,15 0,00-178,15-235,93 295,39 Vaikutus maksuvalmiuteen -164,02-130,79-487,80-618,59 110, ,99 Lainat TP 2015 TA 2016 TA 2016 MUUTOKSET TA 2016 YHTEENSÄ TS 2017 TS 2018 Lainamäärä milj. 14,09 15,21 0,00 15,21 15,4 15,56 Lainat /asukas

6 Vesi- ja jätevesimaksut alkaen Kunta Vesi Jätevesi Yhteensä Perusmaksu Hulevesi / m³ sis.alv 24% / m³ sis alv 24% /m³ sis alv 24% /vuosi sis. alv 24% /vuosi sis. alv 24% Nokia 1,90 2,34 4,24 38,61 Lempäälä 1,90 2,68 4,58 112,23 18,91 Akaa 1,38 2,29 3,67 164,78 Urjala Vesilahti nykyinen taksa 1,76 2,78 4,54 56,48 (perustuu kulutukseen) 2,05 2,34 4,39 97,53 Pirkkala 1,71 2,47 4,18 200,40 Sastamala 2,13 2,84 4,43 209,27 20,58 17,73

7

8

9

10

11

12

13

14

15 Muutosehdotukset yhteistoimintasopimukseen voimaan alkaen - keltaisella pohjalla hallintosäännön uudistamisesta aiheutuvat muutokset, uutta tekstiä - punaisella lisätyt kohdat ja osa yliviivatuista kohdista perustuvat päätettyyn yhteistoimintasopimuksen tarkennusasiakirjaan ja päätettyyn muutokseen tasauseristä. - yliviivauksella poistettu vanhentuneita tekstiosia (sovittu yta:n ohjausryhmässä ) Yhteistoimintasopimus sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen osapuolet ovat Pirkkalan kunta (vastuukunta) ja Vesilahden kunta (sopimuskunta). 2. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on Pirkkalan ja Vesilahden kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön perusasiakirja (Kuntalain 76 :n 2 momentin tarkoittama yhteistoimintasopimus), jolla Pirkkalan ja Vesilahden kunnat sopivat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamisesta alkaen. Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia kuntien järjestettäväksi säädettyjen lakisääteisten (pois lukien lasten päivähoidon palvelut) sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Yhteistoiminta voidaan aloittaa erillissopimuksella jo ennen varsinaisen sopimuskauden alkua. Pirkkalan ja Vesilahden kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen järjestämisperiaatteita ovat kumppanuus, yhdessä tekeminen ja uusien toimintatapojen mahdollistaminen. Sopijapuolet sitoutuvat yhteistoiminta-alueen toiminnassa noudattamaan yhdessä hyväksyttyjä tavoitteita. Yhteistoiminnan tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja laatu, vahvistaa omistajaohjausta, hallita tuotantokustannuksia sekä parantaa tuottavuutta, alentaa tuotantokustannuksia sekä purkaa mahdollisia päällekkäisiä toimintoja ja rakenteita. Vesilahden kunnalla on oikeus hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja muilta palveluntuottajilta voimassa olevien sopimusten perusteella (ks. Muut sopimukset). 3. Hallinto ja päätöksenteko Pirkkalan kunnan ja Vesilahden kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja yhteistoiminnan hallinnosta vastaa Pirkkalan kunta. Yhteistoiminnan järjestämistä varten perustetaan yhteiseksi toimielimeksi perusturvalautakunta, joka toimii Pirkkalan kunnan organisaatiossa, valtuuston ja hallituksen alaisena. Yhteislautakunnan jäsenmäärä on yksitoista (11). Pirkkalan kunnan valtuusto valitsee yhteislautakunnan jäsenet, kahdeksan (8) Pirkkalan kunnasta ja kolme (3) Vesilahden kunnasta. Vesilahden kunnan valtuusto tekee esityksen lautakuntaan valittavista jäsenistään ja varajäsenistään. Yhteislautakunnan puheenjohtajan nimeää Pirkkalan kunta ja varapuheenjohtajan valitsee Vesilahden kunta. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Yhteislautakunnan jäsenten tulee olla pääsääntöisesti valtuuston jäseniä. Kummankin sopijakunnan kunnanhallitus nimeää keskuudestaan yhden edustajan yhteislautakuntaan. Sopijakuntien kuntajohtajilla sekä hallitusten puheenjohtajilla ja hallitusten keskuudestaan nimeämillä edustajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus yhteislautakunnan kokouksissa. Muiden viranhaltijoiden osallistumisesta yhteislautakunnan kokoukseen säädetään perusturvan johtosäännössä.

16 2 Yhteislautakunnan esittelijänä toimii Pirkkalan kunnan perusturvajohtaja. Perusturvajohtajan ollessa estyneenä esittelijänä toimii perusturvan johtosäännössä perusturvajohtajan sijaiseksi määrätty viranhaltija. Yhteislautakunnan / perusturvalautakunnan tehtävinä ovat: toimia kuntalain 77 :n mukaisena yhteisenä toimielimenä vastata kansanterveyslaissa säädetyistä tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muissa laeissa on säädetty terveyslautakunnan tehtäväksi vastata sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista lukuun ottamatta päivähoitoa vastata toiminnan ja talouden suunnittelusta toimialueellaan tehdä esitys yhteistoiminta-alueen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi noudattaen yhteistyösopimuksessa hyväksyttyä neuvottelumenettelyä vahvistaa käyttötaloussuunnitelma vastuualueittain esittää toimialansa henkilöstösuunnitelma valtuuston hyväksyttäväksi päättää yhteistoiminta-alueen palvelujen taksoista ja maksuista vastata toimialan palvelujen tuotteistamisesta ja tuotteiden / suoritteiden hinnoista päättää hankinnoista, joita ei ole siirretty viranhaltijoiden päätettäväksi Lautakunnan tehtävistä ja kokousjärjestelyistä määrätään tarkemmin perusturvan johtosäännössä, joka hyväksytään Vesilahden kunnan kuulemisen jälkeen. Kunnanhallitukset kokoontuvat vähintään kerran vuodessa arvioimaan yhteistyösopimuksen toimivuutta. Pirkkalan kunnan ja Vesilahden kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja yhteistoiminnan hallinnosta vastaa Pirkkalan kunta. Hallinnossa ja päätöksenteossa noudatetaan Pirkkalan kunnan sääntöjä ja ohjeita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä päättää alkaen hyvinvointilautakunta. Pirkkalan kunta valitsee hyvinvointilautakuntaan 14 jäsentä, joista yksitoista (11) jäsentä on Pirkkalan kunnasta ja kolme (3) jäsentä Vesilahden kunnasta. Varsinaisille jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Vesilahden kunta tekee Pirkkalan kunnalle esityksen hyvinvointilautakuntaan valittavista vesilahtelaisista. Hyvinvointilautakunnassa on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Puheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja valitaan Pirkkalasta ja 1. varapuheenjohtaja Vesilahdelta. Vesilahden kuntaa edustavat jäsenet osallistuvat hyvinvointilautakunnassa Vesilahden ja Pirkkalan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta koskevaan päätöksentekoon. Tässä kokoonpanossa lautakunta toimii kuntalain 51 mukaisena kuntien yhteisenä toimielimenä. Hyvinvointilautakunnan tehtävistä ja kokousjärjestelyistä määrätään tarkemmin Pirkkalan kunnan hallintosäännössä. Yhteistoiminta-alueen toiminnan kehittämistä ja arviointia varten on muodostettu Vesilahden ja Pirkkalan luottamus- ja viranhaltijajohdon edustajista ohjausryhmä, joka kokoontuu vuosittain vähintään kaksi kertaa. Ohjausryhmän tehtävänä on käsitellä yhteistoiminta-alueen strategisia linjauksia ja päämääriä sekä arvioida toimintaa. Kunnanhallitukset kokoontuvat vähintään kerran vuodessa yhteiskokoukseen arvioimaan yhteistoimintasopimuksen toimivuutta. 4. Muu organisaatio Organisaation rakenne, henkilöstön ratkaisu- ja toimivalta sekä vastuut määritellään perusturvan johtosäännön mukaisesti.

17 3 Organisaation rakenne, henkilöstön ratkaisu- ja toimivalta sekä vastuut määritellään Pirkkalan hallintosäännön mukaisesti. 5. Henkilöstö Henkilöstö on Pirkkalan kunnan palveluksessa. Vesilahden kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö siirtyy alkaen Pirkkalan kunnan palvelukseen työsopimuslain (55/2001) ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain (304/2003) liikkeen luovutusta koskevien määräysten mukaisesti vanhoina työntekijöinä entisin palkka- ja eläke-eduin. Palvelussuhteiden ehtojen yhtenäistämisestä laaditaan erillinen suunnitelma ja aikataulu. Pirkkalan kunta perustaa tarvittavat virat ja toteaa siirretyt työsuhteet. Siirtyvä henkilöstö sijoitetaan Pirkkalan kunnan organisaatioon. Luettelo siirtyvistä viroista ja työsuhteista liitetään tähän sopimukseen yhteistoiminta-alueen sopimuksen hyväksymisvaiheessa. Siirtyvien henkilöiden listaa tarkennetaan tarvittaessa. Pirkkalan kunta ei irtisano tämän yhteistoimintasopimuksen perusteella palvelukseensa siirrettyjä työntekijöitä tai viranhaltijoita eikä näissä tehtävissä Pirkkalan kunnan palveluksessa jo olevia työntekijöitä tai viranhaltijoita työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla viiden vuoden aikana henkilöstön siirtämisestä uuden työnantajan palvelukseen. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaan työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitettua uutta työtehtävää tai virkaa. Pirkkalan kunnan palvelukseen siirtyvän henkilöstön osalta noudatetaan Pirkkalan kunnan henkilöstöpoliittisia hallinnon päätöksiä tai YT-toimikuntien yhteiskokouksissa neuvoteltuja käytäntöjä. 6. Otto-oikeus Vastuukunnalla on otto-oikeus yhteiselle toimielimelle siirrettyihin asioihin yhteistyökuntaa kuultuaan. Pirkkalan kunnanhallituksella on kuntalain mukainen otto-oikeus hyvinvointilautakunnan kuntalain mukaisiin päätöksiin. 7. Taloudenohjaus, rahoitus sekä tuotantovälineiden siirto ja vuokraus 7.1. Talousarvio ja suunnitelma Talousarviovalmistelu aloitetaan arvioimalla edellisen vuoden toimintaa ja neuvottelemalla sopijakuntien kesken seuraavan vuoden toiminnan ja talouden lähtökohdista ennen Pirkkalan kunnanhallituksen talousarvioraamikokousta. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta on osa Pirkkalan kunnan toimintaa ja taloutta. Vesilahden kunnanjohtaja ja talouspäällikkö sekä sosiaali- ja terveystoimen johtaja osallistuvat soveltuvin osin viranhaltijatasoiseen raamivalmisteluun. talousarvion laadintaan. Yhteistoimintaelimen Hyvinvointilautakunnan on vastuukunnan kunnanhallituksen päättämässä määräajassa tehtävä esitys yhteistoiminnan seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Esityksessä tulee olla erikseen käyttötalous- ja investointiosa. Kumpikin sopijakunta päättää itsenäisesti omalla alueellaan olevista kiinteistöistä. Investointihankkeisiin ja -luovutuksiin pyydetään lausunto hyvinvointilautakunnalta. Yhteistoiminnan talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa on sopimuskunnalle varattava tilaisuus esityksen tekemiseen yhteistoiminnan tavoitteista ja rahoituksesta. Perusturvalautakunnan Hyvinvointilautakunnan esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on annettava sopimuskunnalle tiedoksi syyskuun loppuun mennessä.

18 4 Talousarvioon otetaan yhteistoiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja osoitetaan rahoitustarpeen kattaminen sopimuskunnan maksuosuuksilla ja muilla tuloilla. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset yhteistoiminnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Yhteistoiminnan tehtävissä ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää vastuukunnan valtuusto. Esitys talousarvion muuttamiseksi pyritään antamaan sopimuskunnalle tiedoksi 14 päivää ennen valtuuston kokousta, jossa muutoksesta on tarkoitus päättää. Valtionosuudet ohjautuvat peruskuntiin Maksuosuudet ja niiden laskutus Sopimuskunnan maksuosuus yhteistoiminnan menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan ulkoiset menot, sisäiset menot ja vyörytyserät sekä suunnitelman mukaiset poistot ja korko tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle. Maksuosuutta määrättäessä toteutuneista kustannuksista vähennetään asiakasmaksut ja muut toimintatuotot. Sopimuskunnalta peritään maksuosuutta yhteistoiminta-alueen kustannuksista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kullekin toimipaikalle lasketaan suoritekohtaiset yksikköhinnat, joiden perusteella kyseisen toimipaikan palveluja käyttäneitä kuntia laskutetaan. Toimipaikkakohtaisiin (Pirkkala ja Vesilahti) kustannuksiin ja yksikköhintoihin sisällytetään osuus yhteisistä kustannuksista siten, että hallinnon, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon kustannuksien sekä atkkustannuksien kohdentamisperusteena käytetään Pirkkalan kunnan käyttämiä perusteita. Vesilahden kunnalle perusturvapalveluiden yleishallinnon kuluista maksettavaksi kuuluvasta osuudesta tehdään 20 (kahdenkymmenen) prosentin vähennys, joka vähenee viiden vuoden kuluessa kymmeneen (10) prosenttiin. Kunkin kunnan mahdollisista erityisvelvoitteista aiheutuvat kustannukset maksaa ao. kunta. Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja tasauserään. Ennakkomaksu lasketaan talousarvioon merkitystä maksuosuudesta. Tasauserä muodostuu toteutuneiden kustannusten ja maksuosuusennakoiden erotuksesta. Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana talousarviomuutokseen perustuen. Tarkistus voi tulla voimaan aikaisintaan talousarviomuutosta seuraavan kuukauden alusta lukien. Maksuosuusennakot on suoritettava laskutuskuukautta seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Tasauserä on suoritettava laskutusvuotta seuraavana vuonna mennessä. Maksuosuuden suorituksen viivästymisestä peritään lain mukainen korko Kiinteistöt ja toimitilat Kiinteistöt ja toimitilat säilyvät sopimuskunnan sopimuskuntien omistuksessa. Pirkkalan kunta vuokraa tarvittaessa toimitilat ensisijaisesti sopimuskunnalta. Vuokrasopimukset laaditaan erikseen. Toimitilojen peruskorjauksista ja uusien toimitilojen rakentamisesta vastaa sijaintikunta. Vuokran määräytymisessä noudatetaan yhdenmukaisia laskentaperusteita erityisesti pääomakustannuksissa. 7.4 Tuotantovälineet, kalusto ja varusteet Yhteistoiminta-aluetta perustettaessa yhteistoiminta-alueen kuntien omistuksessa olevat tuotantovälineet, kalusto ja varusteet säilyvät sopimuskuntien omistuksessa ja ovat yhteistoiminta-alueen käytössä. Pirkkalan kunta hankkii tarvittavat uudet tuotantovälineet, kaluston ja varusteet. Uusien poistonalaisten tuotantovälineiden, kaluston ja varusteiden hankinnasta on sovittava ennen hankintaa Vesilahden kunnan

19 5 kanssa. Pirkkalan kunnan hankkimat tuotantovälineet, kalustot ja varusteet laskutetaan todellisen toteutuneen hankintahinnan mukaan Vesilahden kunnalta. 7.5 Tietohallinto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon osalta kunnat siirtyvät käyttävät yhtenäistä järjestelmää. Yhtenäinen järjestelmä voi pitää sisällään useampia järjestelmiä. Tietojärjestelmien yhteensovittamisesta aiheutuvat kustannukset jaetaan kuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Sopijakunnat sitoutuvat pitämään tietoturva- ja tietojärjestelmät sillä tasolla, että se mahdollistaa joustavan yhteistoiminnan. 7.6 Eläkevastuut Pirkkalan ja Vesilahden kunnat vastaavat Kuntien eläkevakuutuksen työnantajan eläkemenoperusteisten ja varhaiseläkemenoperusteisten eläkevastuiden kustannuksista siltä osin kuin niiden peruste on syntynyt ennen yhteistoiminta-alueen toiminnan alkamista jälkeen toteutuneiden tapahtumien eläkemenoperusteinen ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu jakaantuu Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnan päätöksen mukaisesti. Vesilahden kunta maksaa Pirkkalan kunnalle Pirkkalan kunnan palvelukseen siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelan tilanteen mukaisesti. 8 Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen Tämän yhteistoimintasopimuksen muutoksista päätetään sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. 9 Muut sopimukset Sosiaali- ja terveydenhuollossa alkaen kolmansien osapuolten kanssa solmittavissa sopimuksissa ja voimassa olevissa Vesilahden kunnan sopimuksissa sopijaosapuolena toimii yhteistoiminta-alueen palvelujen järjestämisestä vastaava Pirkkalan kunta. Tämä sopimus ei estä Vesilahden ja Lempäälän kuntien välisien voimassa olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevien sopimusten (esim. päivystysja kuvantamispalvelut) jatkamista. Pirkkalan ja Vesilahden kuntien yhteistoiminta-alue jatkaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä Lempäälän kunnan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. 10 Valmiustoiminta Vesilahdessa tapahtuvissa normaaliajan poikkeustilanteissa ja kriisiaikaisissa poikkeusjärjestelyissä Vesilahden kunnan valmiusorganisaatio voi käyttää alueellaan toimivaa Pirkkalan kunnan henkilöstöä poikkeustilanteiden hoitoon. Vesilahden kunta maksaa tällaisissa tilanteissa Pirkkalan kunnalle aiheutuneet kustannukset jälkikäteen. 11 Vahingonkorvausvastuu Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannukset kirjataan yhteisiin kustannuksiin, jotka jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. 12 Erimielisyyksien ratkaiseminen Tästä sopimuksesta johtuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan kuntien välisin neuvotteluin. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. 13 Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Tämä sopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Mikäli sopimuskunta tai vastuukunta irtisanoo sopimuksen, irtisanoutuminen astuu voimaan ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden lopussa.

20 6 Pirkkalan kunta voi myydä erikseen sovittavia palveluja Vesilahden kunnalle jo ennen sopimuskauden alkua. 14 Sopimuksen päättyminen Sopimuksen päättyessä - sopimuskunnan alueella sijaitsevissa yksiköissä työskentelevä henkilöstö siirtyy kyseisen sopimuskunnan palvelukseen - kiinteistöt, toimitilat, tuotantovälineet, kalusteet ja varusteet säilyvät sopimuskunnan omistuksessa.

21 7 Tämä sopimus on hyväksytty sopimuskuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä Allekirjoitukset Vesilahti / 2017 Erkki Paloniemi kunnanjohtaja Vesilahden kunta Minna Hutko hallintojohtaja Vesilahden kunta Pirkkala / 2017 Helena Rissanen pormestari Pirkkalan kunta Jaakko Joensuu kansliapäällikkö Pirkkalan kunta

22 LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN PALVELUSOPIMUS Sopimus voimassa Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

23 SOPIMUS LENTOLIIKENTEESTÄ 1 Sopimusosapuolet Sopimusosapuolet tässä palvelusopimuksessa ovat tilaajana Vesilahden kunta (myöhemmin Tilaaja ) ja tuottajana Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy (myöhemmin Tuottaja ). Tilaajan yhteyshenkilöt: Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi Hallintojohtaja Minna Hutko Tuottajan yhteyshenkilöt: Toimitusjohtaja Harri Airaksinen Johtaja, Lentoliikenteen kehitys Marja Aalto 2 Sopimuksen kohde ja tarkoitus Tampereen kaupunkiseudun kunnat, Tilaaja mukaan lukien, ovat käynnistäneet hankkeen kansainvälisten lentoyhteyksien lisäämiseksi Tampere-Pirkkalasta (myöhemmin Hanke ). Tavoitteena on, että osallistuvat kunnat rahoittavat Hanketta yhteensä n. 3,5 M eurolla vuosina Hanketta on kuvattu liitteessä 1 - Kuntajohtajakokouksen päätös lentorahan käytöstä ja kuntien osallistumisesta ja liitteessä 2 - Rahoitus- ja maksusuunnitelma osoittaman rahoituksen mukaisesti. Tuottaja on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö. Yhtiö ylläpitää ja vahvistaa kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistaa menestyvän yritystoiminnan edellytyksiä. Osapuolet ovat sopineet, että Hanke toteutetaan siten, että kaupunkiseudun kunnat ostavat tämän sopimuksen mukaisesti keskitetysti palveluita Tilaajalta, joka puolestaan vastaa Hankkeen hallinnosta sekä päättää alihankintapalvelujen ostamisesta ja muista käyttökohteista, joilla Hankkeen tarkoitus toteutuu. Tampereen kaupunki omistaa Tredea Oy:n yhdessä Tampereen seutukuntien kanssa. Tampereen kaupunki ostaa tytäryhtiöltään palveluita. Esitetty järjestely palvelusopimuksen toteuttamisesta ei tällä perusteella kuulu julkisista hankinnoista annetun lain soveltamisalaan, vaan on mahdollista toteuttaa sidosyksikköhankintana Hankintalain 10 :n mukaisesti. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

24 Sopimuksen voimassaolo ja muuttaminen Tämä sopimus on määräaikainen ja se on voimassa ajalla Jatkosopimukset osapuolten välillä tehdään vuoden määräajaksi, yksi kalenterivuosi kerrallaan, liitteen 2 Rahoitus- ja maksusuunnitelma mukaisin vuosittaisin rahoitusosuuksin. Osapuolet aloittavat seuraavaa sopimuskautta koskevat neuvottelut aina kuluvan vuoden syyskuussa ja neuvottelut on saatettava päätökseen marraskuun loppuun mennessä. Sopimusta voidaan olosuhteiden olennaisen, odottamattoman muutoksen perusteella muuttaa, jolloin osapuolet neuvottelevat uusitun sopimuksen. Tilaaja toimii pääosin tämän sopimuksen palvelutilauksen osarahoittajana. Mikäli ulkopuolisen rahoituksen osalta tapahtuu sopimuskauden aikana sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat oleellisesti tämän sopimuksen tavoitteiden toteutumiseen, neuvotellaan tarvittaessa uusi sopimus. Tilaaja on koko sopimuskauden velvollinen osallistumaan niihin toimenpiteisiin, joihin heidän sitoumuksensa on etukäteen vahvistettu. Tilaajan vuosittainen osuus toimenpiteen kustannuksista määräytyy liitteen 2 Rahoitus- ja maksusuunnitelma -mukaisen rahoitusosuuden mukaan toimenpiteen kokonaiskustannuksesta. 4 Palvelujen sisältö ja laatu Tämän sopimuksen palvelutilaus kohdistuu liitteen 1 mukaisiin toimenpiteisiin. Toimintaa ohjaa ja rahoituksen kohdistamisesta toimenpiteisiin vastaa Tuottajan hallitus. Rahan käyttökohteet Lentoliikennerahan ensisijainen käyttötarkoitus on suorien lentoyhteyksien lisääminen Tampere-Pirkkalan lentoasemalle/-asemalta. Lentoliikennerahaa voidaan siten käyttää mm. seuraavasti: 1. Lentoyhteyksien ja uusien reittien avaamiseen ja markkinointiyhteistyöhön, 2. Keskisen ja läntisen Suomen matkustajapotentiaalin ohjaamiseen ja kasvattamiseen Tampere-Pirkkalan lentoasemalla, 3. Matkaketjujen vaiheittaiseen rakentamiseen palvelemaan keskisen ja läntisen Suomen matkustajien saapumista Tampere-Pirkkalan lentoasemalle, 4. Aktiiviseen vaikuttamiseen Tampere-Pirkkalan lentoaseman kansalliseen rooliin Sisä- Suomen yhteyspisteenä Suomen ja Euroopan välillä. Lentoliikennerahan käyttö on perusteltua, kun liikenneyhteys tukee Pirkanmaan vientiyritysten ja muiden organisaation toimintaa, luo matkailulle uusia kohdealueita sekä sujuvoittaa saapuvien matkustajien pääsyä Pirkanmaalle. Lentojen ja lentoaseman yleinen markkinointi tehdään yhteistyössä kaupunkiseudun matkailuorganisaation kanssa. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

25 Tuottaja vastaa siitä, että sillä on riittävä ja pätevä henkilökunta, tarkoituksenmukaiset tilat, laitteet ja välineet sekä toimivat prosessit palvelujen tuottamiseen. 5 Palvelujen tuotantotapa ja alihankinta Tuottajalla on oikeus tarvittaessa käyttää ulkoisia alihankkijoita palvelujen tuottamisessa. Tuottaja voi osallistua palveluja tukeviin kehittämishankkeisiin sopimuksen puitteissa. Mikäli kehittämishankkeet ovat useampivuotisia ja vaativat tilaajan rahoitusta, niistä on sovittava tilaajan kanssa. Tuottaja vastaa alihankkijoidensa toimista kuten omistaan. 6 Palveluihin liittyvä kehittämistoiminta Tuottaja vastaa palveluprosessiin ja palvelujen laatuun liittyvästä kehittämistyöstä ja palvelujen asiakaslähtöisyydestä. Tuottajan palveluprosessien kehittäminen sisältyy palvelujen hintaan. Tilaajan erillisrahoitusta vaativat kehittämishankkeet valmistellaan yhteistyössä Tilaajan ja Tuottajan kesken. 7 Palveluverkko, tilat ja suuret laiteinvestoinnit Tuottaja vastaa omien tilojen vuokra- ja ylläpitokustannuksista sekä laitteiden ja välineiden hankinnan ja ylläpidon kustannuksista. Nämä on otettu huomioon palvelun hinnassa. 8 Palveluihin liittyvä tiedottaminen Tilaaja ja Tuottaja vastaavat yhteistyössä palvelujen järjestämiseen liittyvästä julkisesta tiedottamisesta kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille. Tilaaja vastaa valmistelun, päätöksenteon ja sen seurausten tiedottamisesta asianosaisille ja kuntalaisille. Tilaaja tiedottaa uusista palveluista ja vastaa palveluissa tapahtuvista sellaisten muutosten tiedottamisesta, joista Tilaaja on päättänyt. Tuottaja vastaa käytännön tason tiedottamisesta henkilöstölleen, asiakkailleen ja muille sidosryhmilleen. Tuottaja vastaa myös Internet-sivustojensa ajantasaisuudesta. Osapuolet vastaavat palveluihin liittyvien muutosten tiedottamisesta toisilleen ja sidosryhmille edellä esitetyn työjaon mukaisesti. 9 Sopimuksen seuranta ja laadunhallinta Tuottaja raportoi kirjallisesti Tilaajalle maaliskuun loppuun mennessä sopimuksen edellisen kalenterivuoden toteutumasta. Raportista on käytävä ilmi ainakin toteutetut lentoliikennerahan käyttökohteet ja niihin liittyvät kustannukset. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

26 Tuottaja vastaa siitä, että palveluihin liittyviin tietojärjestelmiin kirjataan kaikki tarpeellinen palvelun toteutukseen liittyvä suorite-, laatu- ja kustannustieto. Tuottajan omat laatujärjestelmät ovat sopimuksessa sovitulla tavalla Tilaajan käytettävissä. Tilaajalla on oikeus suorittaa tarkastuskäyntejä arvioidakseen muun muassa palvelujen tuotantotapoja ja -prosesseja, tehokkuutta sekä lainmukaisuutta. Tilaajalla on oikeus toteuttaa omalla kustannuksellaan ulkopuolista auditointia ja muuta tarpeelliseksi katsomaansa toiminnallista ja taloudellista tarkastustoimintaa. 10 Vahingonkorvaus ja riskien hallinta Vahingonkorvausvastuussa on se, jonka vastuulla olevasta toiminnasta vahinkoa on aiheutunut. Alihankkijoidensa osalta Tuottaja huolehtii, että sille on toimitettu riittävät vakuudet vahinkojen korvaamiseksi. Tuottaja huolehtii siitä, että toiminnan vakuuttamisesta aiheutuvat kulut sisältyvät palvelujen hintaan. 11 Toimintaa koskeva lainsäädäntö Mikäli sopimuskauden aikana toimintaa koskevassa lainsäädännössä tai siihen perustuvassa muussa viranomaisohjauksessa tapahtuu olennaisia muutoksia, osapuolet sitoutuvat tarvittaessa neuvottelemaan uusitun sopimuksen. 12 Sopimuspoikkeamat ja erimielisyyksien ratkaiseminen Sopimusosapuolet sitoutuvat puuttumaan havaitsemiinsa sopimuspoikkeamiin välittömästi. Sopimuserimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti osapuolten välisin neuvotteluin. Ellei neuvotteluissa onnistuta, ratkaistaan erimielisyydet lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin nopeutettua välimiesmenettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti Tampereella. Välimiesmenettelyn kieli on suomi. 13 Salassapito Tilaaja julkisyhteisönä noudattaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) sekä muissa laeissa ja asetuksissa olevia määräyksiä. Edellä mainittu lainsäädäntö määrittelee sen, mitkä Tilaajan hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia ja mitkä salassa pidettäviä. Sopimusosapuolet toteavat, että tämän palvelutilauksen puitteissa ne joutuvat käsittelemään paljon yritysten liiketoimintaan liittyvää luottamuksellista materiaalia, minkä vuoksi salassapitosäädösten noudattamisessa ja luottamuksellisen tiedon levittämisessä tulee käyttää erityistä varovaisuutta. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

27 Sopimusosapuolet sitoutuvat pitämään salassa toisiltaan saamansa salassa pidettävät missä tahansa muodossa olevat aineistot ja tiedot, jotka on salaisiksi merkitty tai jotka on sellaisiksi ymmärrettävä sekä olemaan käyttämättä niitä muihin kuin sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Sopimusosapuolet sitoutuvat luovuttamaan salassa pidettäviä tietoja palveluksessaan oleville henkilöille ainoastaan siinä laajuudessa kuin on katsottava välttämättömäksi osapuolten välisen sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Sopimusosapuolet vastaavat siitä, että sen palveluksessa olevat henkilöt sekä mahdollisesti käyttämät alihankkijat sitoutuvat edellä mainittuihin salassapitosäännöksiin. Salassapitoa tai hyväksikäyttämisen kieltoa koskevat velvollisuudet eivät koske sellaisia tietoja, jotka ovat yleisesti saatavilla tai ovat muuten julkisia sopimusosapuoli on saanut erikseen kolmannelta osapuolelta ilman lakiin tai sopimukseen perustuvaa salassapitovelvollisuutta ovat olleet vastaanottavan Sopimusosapuolen hallussa ilman lakiin tai sopimukseen perustuvaa salassapitovelvollisuutta jo ennen kuin samat tiedot on saatu toiselta Sopimusosapuolelta viranomaistoiminnan julkisuutta koskevan lainsäädännön mukaan ovat julkisia. Tämän kohdan määräykset ovat voimassa myös palvelusopimuksen päättymisen jälkeen koskien tämän sopimuksen aikana kertyneitä salassa pidettäviä aineistoja. 14 Tekijänoikeudet ja muut oikeudet Ellei toisin ole kirjallisesti sovittu, tekijänoikeudet palvelun tuloksiin eivät siirry Tilaajalle. Tilaajalla on pysyvä käyttöoikeus palvelun tuloksiin sekä muuhun Tuottajan luovuttamaan aineistoon sopimuksen mukaisen palvelun käyttöön liittyvässä tarkoituksessa. Käyttöoikeus sisältää oikeuden käyttää, kopioida ja tehdä tai teettää muutoksia palvelun tuloksiin. Tietojen, materiaalien, immateriaalioikeuksien ja muiden tulosten käytössä Tilaaja sitoutuu niihin salassapito- ja muihin sopimuksiin, joihin Tuottaja on sitoutunut suhteessa kolmansiin osapuoliin. Tuottajalla ja sen alihankkijoilla säilyy oikeus niiden aiemmin kehittämiin tai muussa kuin tässä sopimuksessa määritellyssä yhteistyössä syntyneisiin tuotteisiin, palvelumuotoihin ja - tapoihin. Tilaajalla on oikeus saada ajantasainen tieto palvelun toteuttamisen tilanteesta. Tuottaja siirtää nämä velvoitteet alihankkijoilleen niiden kanssa laadittavissa sopimuksissa. Edellä sanotun estämättä Tuottajalla on rajoittamaton oikeus käyttää, levittää, jakaa eri alustoilla, välittää, edelleen luovuttaa ja muokata mainittuja tuloksia ja muita oikeuksia vapaasti ilman erillistä korvausta omassa liiketoiminnassaan. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

28 Palvelun hinta ja laskutus Tilaajan osuus koko projektin hinnasta on kuvattu liitteessä 2, josta vuosittaiset rahoitusosuudet käyvät ilmi. Tilaaja maksaa sopimuskauteen kohdistuvan vuosittaisen rahoitusosuuden kiinteänä ennakkona, jonka Tuottaja laskuttaa yhdessä erässä kummankin osapuolen allekirjoitettua sopimuksen. Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero. Tuottaja käyttää ennakkomaksut vain tällä sopimuksella sovittujen ehtojen mukaisesti sopimuskauden aikana toteutetuista toimenpiteistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Mikäli toiminnassa jäädään suunnitelluista tavoitteista tai laajuudesta siten, että sillä on merkittäviä kustannuksia pienentäviä vaikutuksia, neuvotellaan sopimusosapuolten kesken käyttämättä jäävästä ennakosta, sen käytöstä tai palauttamisesta sopimuskautta seuraavan huhtikuun loppuun asti. Elleivät osapuolet pääse asiasta sopimukseen, käyttämätön ennakko palautetaan Tilaajalle. 16 Muut ehdot Tuottaja on velvollinen siirtämään alihankkijoilleen ja kumppaneilleen kaikki tämän sopimuksen ehdot ja velvoitteet niiden kanssa solmittavissa sopimuksissa. Sopimusosapuolilla ei ole oikeutta siirtää tätä sopimusta kolmansille osapuolille. Sopimusta voidaan olosuhteiden olennaisen, odottamattoman muutoksen perusteella muuttaa, jolloin osapuolet neuvottelevat uusitun sopimuksen. Paikka, päiväys ja allekirjoitukset / 2016 VESILAHDEN KUNTA TREDEA OY Erkki Paloniemi Kunnanjohtaja Harri Airaksinen Toimitusjohtaja Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

29 LIITE 1 Kuntajohtajakokouksen päätös lentorahan käytöstä ja kuntien osallistumisesta Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

30 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

31 LIITE 2 RAHOITUS- JA MAKSUSUUNNITELMA Rahoitus määräytyy asukaslukujen suhteessa alla olevan taulukon mukaisesti. Lähde: Väestötietojärjestelmä, rekisteritilanne Kunta 2015 Kokonais- Vuosittaiset rahoitusosuudet väkiluku %- osuus osuus Kangasala , Lempäälä , Nokia , Orivesi , Pirkkala , Tampere , Vesilahti , Ylöjärvi , Kaupunkiseutu , Akaa , Hämeenkyrö , Ikaalinen , Juupajoki , Kihniö , Mänttä-Vilppula , Parkano , Punkalaidun , Pälkäne , Ruovesi , Sastamala , Urjala , Valkeakoski , Virrat , Muut Pirkanmaa , Jämsä , Kaikki yhteensä , Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

32 Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus

33 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle kestävä rakenne Vireä yhteisö Yhteistyön pelisäännöt TAUSTA-AINEISTO, lisätiedosto Strategian tavoitteiden taustoitus Toimintaympäristön muutokset Kaupunkiseudun aluekehitys Kaupunkiseudun vahvuudet ja heikkoudet Seutuyhteisyön kehitys Strategian toteutus ja seuranta

34 Tampereen kaupunkiseutu - Visio Missio yhdessä on toiminnan tekemisen perustarkoitus edelläkävijä, kansainvälinen ja olemassaolon älykkään peruste. kasvun Se vastaa keskus. kysymykseen miksi teemme tätä. Visio on tulevaisuuden kuva ja työnäkymä. Visio vastaa kysymykseen millaiseksi haluamme tulla, millainen olemme strategian toteutuessa

35 Strategian pääviestit ja tavoitteet

36 Hyvä saavutettavuus Lisää kilpailukykyä Houkutteleva osaamis- ja innovaatioympäristö Monipuolinen elinkeinorakenne Aluetaloutta vahvistava yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikka V i s i o Kasvulle kestävä rakenne Toimiva yhdyskuntarakenne Rajaton sijoittumisalue Tasapainoiset asuntomarkkinat Vireä yhteisö Helppo asiointi Aktiiviset toimijat

37 LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ Vahvistamme kansainvälistymistä elinvoiman lisäämiseksi. Edistämme monipuolista osaamista ja uusia työmahdollisuuksia. Hyvä saavutettavuus Houkutteleva osaamis- ja innovaatioympäristö Monipuolinen elinkeinorakenne Vahvistamme kytkeytymistä kasvualueisiin. Edistämme suoria lentoyhteyksiä, nopeita junayhteyksiä sekä valtatieyhteyksiä yritysten tarpeisiin. Edistämme myös digitaalisia yhteyksiä. Hyödynnämme alueen korkeakouluyhteistyön ja tuemme ammattiosaamisen kehittymistä. Edistämme avointen innovaatioalustojen syntymistä ja erilaisten organisaatioiden kohtaamista. Edistämme monipuolista elinkeinorakennetta ja sen kärkinä uudistuvaa teollisuutta, älykkään kaupunkiseudun ratkaisuja, elämystaloutta ja matkailua sekä terveys- ja hyvinvointitoimialaa. Aluetaloutta vahvistava yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikka Edistämme yrittäjyyttä ja kehitämme työllisyydenhoidon palveluja koulutuksen, elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyönä. Vahvistamme aluetaloutta hankinnoilla ja lisäämme innovaatioita edistäviä hankintatapoja.

38 KASVULLE KESTÄVÄ RAKENNE Edistämme väestönkasvua ja hyödynnämme kaupungistumista. Lisäämme seudun houkuttelevuutta asuin- ja toimintaympäristönä. Käytämme resursseja viisaasti ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Toimiva yhdyskuntarakenne Rajaton sijoittumisalue Tasapainoiset asuntomarkkinat Rakennamme vahvaa ja taloudellista yhdyskuntarakennetta, jossa kasvu tukeutuu kaupunkimaisilla alueilla joukkoliikenteeseen sekä älykkäisiin ratkaisuihin ja hyvin saavutettavaan palveluverkkoon. Kehitämme keskustojen ja asuinympäristöjen viihtyisyyttä ja painotamme arkiliikuntaa, viherverkkoja ja vesistöjä hyvinvoinnin tekijöinä. Huolehdimme päästötavoitteiden saavuttamisesta. Luomme yhtenäistä ja kansainvälisesti vetovoimaista sijoittumisympäristöä yritysten synnylle ja kasvulle. Tunnistamme seudun sisäiset vahvuudet ja hyödynnämme niitä erilaisten toimijoiden sijoittumiseen. Edistämme kaavoituksella riittävää ja monipuolista asuntotarjontaa ja laadukasta rakentamista. Tavoittelemme yhdessä kohtuuhintaista vuokra-asumista ja ohjaamme sen sijoittumaan palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen.

39 VIREÄ YHTEISÖ Uudistamme palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Vahvistamme yhdessä tekemistä yhteisömme hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamiseksi. Helppo asiointi Aktiiviset toimijat Avaamme palvelut ja tiedon yli kunta- ja hallintorajojen ja yhtenäistämme palvelukäytäntöjä. Rakennamme digitaalista ja älykästä palvelukulttuuria ja siirrämme palveluja verkkoon. Varmistamme arjen perustan toimivilla infrapalveluilla. Rakennamme kaupunkiseudusta alustan, jossa kunnat, asukkaat, yritykset, järjestöt ja muut toimijat kehittävät tiiviissä vuorovaikutuksessa yhteisöään ja ratkaisevat asioita omaehtoisesti. Olemme aktiivinen yhteistyökumppani uudelle maakunnalle ja edistämme tavoitteitamme kansallisissa verkostoissa.

40 Yhteistyön pelisäännöt

41 Yhteistyön pelisäännöt Avoimuus ja luottamus Yhteistyön ydin on osapuolten välinen luottamus. Kunnat kertovat avoimesti yhteistyöhön vaikuttavat tavoitteensa ja aikeensa. Yhteistyö näkyy kuntien puheissa, teoissa ja toisensa arvostamisessa. Hyöty Yhteistyöllä saadaan aikaan hyötyjä kaikille kunnille. Pienetkin onnistumiset ovat tärkeitä ja rakentavat maaperää isoille aikaansaannoksille. Hyödyt eivät välttämättä ole kaikille samanarvoisia. Aktiivisuus Seutuyhteistyöhankkeisiin osallistuvat pääsääntöisesti kaikki kunnat. Kunnat varmistavat seudullisten prosessien etenemisen organisaatioissaan. Maakuntayhteistyö Kunnat rakentavat aktiivisesti kaupunkiseudun ja maakunnan työnjakoa ja yhteistyömallia

42

43 Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Tausta-aineisto

44 Lisää kilpailukykyä Kansainvälisyys on tapamme toimia, ei erityinen toiminto. Hyvien yhteyksien merkitys kaupunkiseudulle on elintärkeä globaalissa taloudessa. Kansainvälisen saavutettavuuden haasteena on sisämaasijainti, joka toisaalta on etu kansallisesti hyvien raide- ja valtatieyhteyksien myötä. Talouden koko on kilpailutekijä, minkä vuoksi vahvistamme kytkeytymistä eri tavoin pääkaupunkiin, kasvukolmioon ja keskiseen Suomeen liikenneyhteyksiä kehittämällä. Samalla panostamme suoriin kansainvälisiin lentoyhteyksiin yritysten ja matkailun tarpeisiin. Osaaminen on vahvuutemme. Kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostava Tampereen uusi yliopistoyhteisö hyödynnetään myös kaupunkiseudun omassa osaamisessa esim. yhteistyöhankkein ja ohjelmin. Kuntien ylläpitämältä ammatilliselta koulutukselta odotetaan reagointiherkkyyttä ja ennakointia työelämän, ammattien ja osaamistarpeen muutoksessa. Kaupunkiseutu on riittävän kokoinen monipuoliselle elinkeinorakenteen kehittämiselle. Liiallinen erikoistuminen lisää haavoittuvuutta ja heikentää yritysten selviämistä muutoksista. Monipuolisuuden rinnalla edistetään erikoistumista kärkialoilla, joissa tavoitellaan johtajuutta Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Kärkialojen sisällä painottuvat niin cleantech ja kierotalous kuin digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen.. Uudet innovaatiorakenteet ja alustapohjaiset kehittämisyhteisöt tukevat toimijoiden kohtaamista ja innovaatioiden syntymistä niin kärkialoilla kuin muissakin elinkeinoissa. Työllisyydenhoidon palveluissa kaupunkiseutu ottaa vahvan roolin ja vastuun korkean työttömyyden ratkaisemisessa uusin toimintatavoin yhdessä elinkeinoelämän, koulutusorganisaatioiden ja uuden maakunnan kanssa. Yrittäjämyönteisyys näkyy kuntien toimissa esim. yritysvaikutusten arvioinneissa, kotimarkkinareferensseissä ja hankintapolitiikassa.

45 Kasvulle kestävä rakenne Yhdyskuntarakenteen ja kuntatalouden positiivinen kytkös korostuu kuntatalouden supistuessa. Toimiva ja taloudellinen yhdyskuntarakenne syntyy nykyistä taajama-aluetta ja infrastruktuuria hyödyntävästä maankäytöstä, sitä tukevasta liikennejärjestelmästä ja digitaalisista ratkaisuista, kuten liikkuminen palveluna. Tiiviimpi yhdyskuntarakenne synnyttää kasautumisetuja ja kasvattaa tuottavuutta. Monipuoliset kulkutavat varmistavat hyvän sisäisen saavutettavuuden. Joukkoliikenne kytkee kunnat toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, mutta edellyttää myös sekoittunutta ja ihmisläheistä rakennettua ympäristöä. Kävely ja pyöräily tuottavat välittömiä terveyshyötyjä osana liikennejärjestelmää. Kaupunkiseutu tarjoaa yrityksille kansallista kärkeä olevan kokonaisuuden. Se muodostuu alueellisista ja toimialojen vetovoimaprofiileista, joita markkinoidaan yhdessä. Ollakseen menestyviä kunnat vahvistavat yhteisiä kasvutekijöitä, kv. houkuttelevuutta ja yrittäjätyytyväisyyttä. Keskinäisestä kilpailusta päästään eroon, ja kunnat kilpailevat yhtenäisenä muiden kaupunki-seutujen kanssa. Seudullisesti merkittävien yritysalueiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen on koko kaupunkiseudun kilpailutekijä. Kaupungistumiseen vastataan väestörakenteen muutokset huomioivalla asuntotarjonnalla. Keskeisessä roolissa on tällöin yhdyskuntarakennetta täydentävä asuntokaavoitus, jota edistetään yhdessä rakentajien kanssa. Vuokra-asunnot helpottavat työllistymistä ja opiskelua kaupunkiseudulla, millä on suuri merkitys alueen elinkeinokehitykselle. Edellytykset vuokra-asuntojen rakentamiselle koko seudun alueella paranevat rakenteen ja joukkoliikenteen kehittyessä. Energia- ja ilmastokysymykset huomioimme päivittämällä omat tavoitteemme kansallisen strategian uudistuessa. Strategian tavoitteet tunnistavat kaupunkiseutujen menestysreseptejä kansainvälisessä mittakaavassa. Tavoitteet pohjautuvat Rakennesuunnitelmaan 2040 ja MAL-sopimukseen.

46 Vireä yhteisö Tulevaisuuden kaupunkiseutu on alusta, jolta kuntalaiset, yhteisöt ja yritykset ponnistavat toteuttamaan päämääriään. Strategisina ydinviesteinä ovat koulutus ja huolehtiminen sekä osallistumisen ja kohtaamisten tukeminen. Nojaamme Suomen parhailla kasvatus- ja sivistyspalveluilla tuotettavaan korkeaan koulutus- ja osaamistasoon ja arjessa toimimme yhteisten kasvatus- ja opetussuunnitelmien pohjalta. Hyvinvointipalveluissa luomme yhä vahvempaa varhaisen tuen, yhteisöllisyyden ja ennaltaehkäisyn kulttuuria yhdessä kotien ja perheiden kanssa. Panostamme kuntalaisten terveyden edistämiseen ja aktiivisiin seniorivuosiin. Myös infraratkaisumme ovat kestäviä, terveyttä tukevia ja harmonisoituja yli kuntarajojen. Hyödynnämme kaupunkitilaa uusilla tavoilla ja edistämme tilan, ihmisten ja ideoiden kohtaamista. Luomme avoimuuden ja kokeilevan kulttuurin ilmapiirin, jossa tieto liikkuu ja luo innovaatioita, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä toimijoiden kesken. Digitaalisiin kanaviin siirtyvät palvelut ja tieto toteutetaan tulevaisuudessa yhteisillä alustoilla. Palvelukehityksessä huomioidaan kasvava kysyntä mobiileille, paikkariippumattomille palveluille sekä teknologian mahdollisuudet. Kehittämällä osallistamisen tapoja ja uudistamalla toimintaa vastaamme paremmin asiakkaiden odotuksiin ja kuntatalouden haasteisiin. Kaupunkiseutu tarjoaa jatkossa myös laajentuvan kulttuurin, tapahtumien ja kohtaamisten alustan, jossa paikallisuus ja kansainvälisyys sekoittuvat. Elämysten, menon ja meiningin merkitys vetovoimatekijänä kasvaa. Ymmärrämme kaupunkiseudun merkityksen maakunnan keskuksena ja kannamme vastuuta laajemminkin maakunnasta esim. palveluyhteistyön kautta. Olemme aktiivisia myös kansallisissa verkostoissa viestiemme vahvistamiseksi sekä kokeilujen ja resurssien hyödyntämiseksi.

47 Toimintaympäristön keskeiset muutokset Kaupungistuminen Globalisaatio Väestö ja rakentaminen keskittyvät suuriin yliopistokaupunkeihin ja niiden läheisyyteen. Työpaikat seuraavat osaajia, innovaatiot lisääntyvät ja elinkeinot kehittyvät. Kaupungistuminen lisää palveluja, mutta toisaalta myös liikkumista ja kulutusta. Myös eri sosiaaliset kerrostumat lisääntyvät. Globalisaatio lyhentää etäisyyksiä ja ihmisten arkielämä kansainvälistyy. Yrityksille avautuu uusia markkinoita, ja kilpailu toimintaympäristöistä ja työpaikkojen sijoittumisesta kiristyy. Toimijoiden keskinäisriippuvuus, myös kriisitilanteissa, kasvaa ja kulttuurit kohtaavat. Resurssien niukkeneminen Teknologian kehitys Maakuntauudistus Uusiutumattomat resurssit vähenevät ja kallistuvat. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää vastuullista kuluttamista ja resurssiviisautta. Päästöjen rajoittaminen nostaa kustannuksia, mutta synnyttää samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä toimintamalleja kuten jakamistalous. Teknologian hyödyntäminen arkipäiväistyy. Digitalisaatio ja robotiikka vaikuttavat kotitalouksien palveluihin mutta myös työpaikkojen kehitykseen. Mobiliteetti ja ihmisten omatoimisuus tehostavat toimintaa ja vapauttavat paikkasidonnaisuudesta. Tiedon avoimuus hyödyttää yrityksiä ja kuntalaisia. Suomen hallintorakenne muuttuu. Maakunnat vastaavat sote-palveluista ja julkisia resursseja siirtyy markkinoille. Kuntien palvelutehtävät vähenevät ja rahoitusasema heikkenee. Kaupunkien ja kuntien rooli investoijina ja kasvun moottoreina uhkaa muuttua. Väestörakenteen muutos Väestö vanhenee, työvoima vähenee ja huoltosuhde heikkenee. Ydinperheen rinnalle nousevat yhdenhengen ja uusioperheiden kotitaloudet. Väestön tarpeet yksilöllistyvät ja yhtenäiskulttuuri murtuu. Ulkomaalaisten ja eri kulttuurien osuus kasvaa.

48 Kaupunkiseudun aluekehitys Tampereen kaupunkiseutu on ollut parin viime vuosikymmenen ajan yksi parhaiten kehittyviä seutuja Suomessa ja sen painoarvo aluekehityksessä on vahvistunut. Nyt kaupunkiseutu on vankasti koko Suomen kasvumoottori ja Helsingin seudun jälkeen rakenteellisesti toiseksi vahvin väestön, työpaikkojen, t&k-menojen ja yliopisto-opiskelijoiden määrän suhteen. Yksi trendi vahvistuu kuitenkin muita seutuja hitaammin: vieraskielisten osuus ja kansainvälistyminen. Työttömyysasteen kasvussa Tampereen kaupunkiseutu on heikoimpien seutujen joukossa. Kaupunkiseutua on kohdannut rankka kolminkertainen rakennemuutos, kun samanaikaisesti teollisuuden, palvelujen kuin osaamisenkin rakenteet ovat muuttuneet. Huolestuttavin piirre kehityskuvassa liittyy työpaikkojen ja työttömyyden kautta taloudelliseen huoltosuhteeseen. Myös alueellisen BKT:n muutoksessa Tampereen kaupunkiseutu jää kärkiseuduista. Tämä on heijastunut muuttotaseen hiipumiseen kehyskunnissa sekä kuntatalouteen, jossa sekä tuloveroprosentin että lainakannan kasvu kaupunkiseudulla on seutujen keskikastia. Lähitulevaisuuden odotukset ovat kuitenkin positiiviset: luottamushenkilöistä ja johtavista virkamiehistä yli 70 % näkee tulevaisuuden vähintäänkin hieman parempana. Seudullisen tason kehittäminen nähdään hieman tärkeämpänä (4,02; ast. 1-5) kuin maakunnallisen tason (3,84). Aluekehityksen vertailussa (v ) Tampereen seutu sijoittuu sijalle 6. Perinteisistä kilpailijoista edellä ovat mm. Helsingin seutu, jolle rakenteelliset tekijät ja massa tuottavat huomattavaa kilpailuetua. Edellä on myös Turun seutu, jonka vahvuusalat ovat saaneet nostetta viime vuosina sekä Vaasan seutu, joka on menestynyt vientivetoisen metalli- ja energiasektorin turvin. Helsingin ja Turun seudut ovat myös kansainvälisempiä kuin Tampereen seutu. Tekstin koostanut MDI lähteinä Alueprofiilit 2016, Kaupunkiverkkotutkimus sekä Kunnat tekojen paikkana. MDI:n selvitys valtionvarainministeriölle tulevaisuuden kunnasta

49 Kaupunkiseudun vahvuudet ja heikkoudet Vahvuus Koko asukasta ja kasvuvisio Sijainti ja saavutettavuus Imago ja mielikuva Korkeakoulut Yhdyskuntarakenne Yhteistyökyky Työllisyys/työttömyys Perustelu Mahdollistaa samaan aikaan erikoistumisen ja monipuolisuuden. Pohja niin palveluille kuin investoinneille. Mielipiteillä painoarvoa. Liikenteen solmupiste pääradan varrella, lähellä pääkaupunkia. Kansainvälisesti sisämaa, ei suoria kv-yhteyksiä eikä kv-naapureita. Suomen suosituin. Vetoaa moneen kohderyhmään, tarjoaa historia, huvia, hyötyä. Kaksi yliopistoa ja ammattikorkeakoulu houkuttelevat opiskelijoita ja ylläpitävät innovaatioympäristöä. Osaaminen vetää yrityksiä. Yhtenäinen taajamarakenne, suuret kehyskunnat, moderniin suuntaan kehittyvä liikennejärjestelmä. Alueen toimijat ja päättäjät työskentelevät samaan suuntaan. Kaupunkiseudun hyvät yhteistyörakenteet. Pitkään jatkunut korkea työttömyys, joka heikentää huoltosuhdetta ja BKT:ta.

50 Yhteistyön kehitys

51 Strategian toteutus ja seuranta Strategia hyväksytään valtuustoissa osoittamaan kuntien tahtoa kaupunkiseudun tulevaisuudesta ja yhdessä tekemisestä. Strategia ohjaa seudullisten toimenpiteiden valmistelua ja päätöksentekoa, joita kunnat käsittelevät yhteisten pelisääntöjen pohjalta. Strategian toteutuksesta vastaavat kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä sekä elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea. Seutuhallitus (+kunnallishallitukset) hyväksyy strategialle toteutusohjelman, jossa esitetään toimenpiteitä ja hankkeita tavoitteille valtuustokauden päähän. Kunnat varmistavat strategian pääviestien näkyvyyden talousarvioissaan. Vuosittain käydään keskustelu strategian perusolettamusten, pääviestien ja tavoitteiden ajantasaisuudesta kaupunkiseudun kuntayhtymän talousarviovalmistelun yhteydessä. Strategian kokonaisarviointi tehdään uuden valtuustokauden kolmantena vuonna.

52