ENNALTAEHKÄISEVÄ RYHMÄMUOTOINEN PERHETYÖ PERHETYÖN UUDET PORTAAT PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENNALTAEHKÄISEVÄ RYHMÄMUOTOINEN PERHETYÖ PERHETYÖN UUDET PORTAAT PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ENNALTAEHKÄISEVÄ RYHMÄMUOTOINEN PERHETYÖ PERHETYÖN UUDET PORTAAT PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

2 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Pirkkakatu 2, Rovaniemi

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ PROJEKTIN TAUSTAA PROJEKTIN ORGANISAATIO JA VERKOSTOT PROJEKTIN HENKILÖSTÖ HENKILÖKUNNAN KOULUTUKSET PROJEKTIN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ PROJEKTISSA KEHITETYT TOIMINTAMALLIT RYHMÄMUOTOINEN PERHETYÖ JA SEN TAVOITTEET Projektin organisaation asettamat tavoitteet Perheiden asettamat tavoitteet RYHMÄMUOTOINEN PERHETYÖ KÄYTÄNNÖSSÄ...24 OHJAAJANA RYHMÄMUOTOISESSA PERHETYÖSSÄ ERITYISLASTEN PERHEIDEN PERHETUPARYHMÄ TUKIHENKILÖTOIMINTA PERHEILLE PERHELEIRI TOIMINTAMALLEISTA TIEDOTTAMINEN JA NIIDEN SIIRRETTÄVYYS KÄYTÄNTÖÖN TOIMINNAN TALOUDELLISUUS JA VAIKUTTAVUUS...36 OPINNÄYTETYÖT...40 LÄHTEET:...41 LIITELUETTELO:...41 Kehystetyt sitaatit on lainattu opinnäytetöistä ja Silminnäkijä-ohjelmasta.

4

5 1. Tiivistelmä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Lapin piiri ry:n Perhetyön Uudet Portaat projekti toteutettiin vuosina Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman projektin kohderyhmänä olivat pienten, pääasiassa alle kolmevuotiaiden, lasten perheet. Taustana Perhetyön uudet portaat -projektissa on Mannerheimin Lastensuojeluliiton pohjoisten piirien Yhteen hiileen -projektin Lapin osaprojektissa kokeiltu perhetupatoiminta Inarin kunnassa ja Rovaniemen kaupungissa vuosina Perhetyön Uudet Portaat projekti toteutettiin yhteistyössä Rovaniemen kaupungin sekä jatkoprojektissa lisäksi Kemijärven kaupungin ja Ranuan kunnan kanssa. Tavoitteena projektissa oli tavoittaa lapsiperheet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta perheen ongelmatilanteet eivät ehdi pitkittyä. Projektissa kehitettiin ennaltaehkäisevän ryhmämuotoisen perhetyön malli Rovaniemen kaupungin keskustassa ja sivukylissä (Sinettä ja Vanttauskoski) sekä Kemijärvellä ja Ranualla. Hankkeessa kehitettiin myös tukihenkilö- ja perheleiritoimintaa lapsiperheille. Viimeisessä ryhmässä sovellettiin ryhmämuotoista perhetyötä erityislasten perheiden ryhmässä. Työmenetelminä ryhmämuotoisessa perhetyössä käytetään toiminnallisia, voimavara- ja ratkaisukeskeisiä sekä vertaistukeen perustuvia menetelmiä. Toiminnallinen työskentely on tavoitteellista ja suunniteltua toimintaa, jossa perhe on aktiivisessa roolissa. Voimavarakeskeisessä työskentelyssä hyödynnetään asiakkaan kykyjä, taitoja ja osaamista käsitellä oman elämänsä haasteita. Ryhmiä järjestettiin projektin aikana 17 ja niihin osallistui yhteensä 116 perhettä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan yhtenä päämääränä on, että lapsi on osallinen ja näkyvä yhteiskunnan jäsen. Ryhmämuotoisessa perhetyössä lapsi tehdään näkyväksi ottamalla lapsen mielipiteet huomioon. Vanhempia ohjataan kuuntelemaan ja huomioimaan lapsen näkökulma sekä ottamaan lapsi mukaan arjen toimintaan. Ryhmän toiminnassa huomioidaan eri-ikäisten lasten tarpeet. Asioita pyritään katsomaan lapsen näkökulmasta ja vanhempia tuetaan löytämään iloa lapsesta. Perhetuvalla toimivat ohjaajina ammatillisesti koulutetut perhetyöntekijät. Ohjaajat tarjoavat tukea vanhemmille heidän kasvatustyössään, toimivat asiantuntijana ja ohjaavat keskusteluja. Ohjaaja toimii ryhmän vetäjänä, on perheen tukena sekä ohjaa ryhmää itseohjautuvaan suuntaan ja mahdollistaa näin olosuhteet vertaistuelle

6 Projektin kuluessa luotiin verkostoja yhteistyökuntien perhe- ja sosiaalityön, neuvoloiden, perhe- ja kasvatusneuvolan, Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa. Hankkeen juurruttaminen Rovaniemen kaupungissa onnistui. Kaupunki on järjestänyt omana toimintanaan ryhmämuotoista perhetyötä vuoden 2007 alusta alkaen projektissa kehitetyn toimintamallin mukaisesti. Kemijärvi ja Ranua suunnittelevat ryhmätoiminnan käynnistämistä omana toimintana. Juurruttaminen Kemijärvelle ja Ranualle jäi kesken, koska kunnissa pystyttiin projektin toimintana toteuttamaan ainoastaan yksi ryhmä jatkorahoituksen määrästä johtuen. Ryhmien jälkeen perustettiin vertaistukeen perustuvat MLL:n perhekahvilat vanhempien toivomuksesta Vanttauskoskelle, Sinettään ja Ranualle sekä Rovaniemelle Erityislasten perheille. Ryhmien vanhemmat alkoivat niihin vastuuhenkilöiksi. Kemijärvellä on jo useamman vuoden toiminut kaksi perhekahvilaa, joissa osa ryhmämuotoisen perhetyön perheistä alkoi käydä. Tukihenkilötoiminta siirtyi Rovaniemen kaupungin omaksi toiminnaksi projektin päätyttyä vuoden 2009 alusta alkaen. Tukihenkilötoiminnan kehittäminen saa jatkoa vuonna RAY myönsi rahoituksen uuteen tukihenkilötoiminnan projektiin, joka toteutetaan Lapin alueella toiminnasta kiinnostuneissa kunnissa. Hankkeen tuotoksena valmistui ryhmämuotoisen perhetyön kahden päivän koulutusmateriaali esimerkiksi kuntien ja järjestöjen työntekijöille sekä 16 tunnin koulutus tukihenkilötoimintaan, joka kohdistuu pienten lasten perheille. Koulutuksia markkinoidaan ja myydään jatkossa MLL:n Lapin piirin ammatillisten perhepalveluiden tuotteina

7 2. Projektin taustaa Kunnissa jouduttiin luvun laman vuoksi heikkenevän taloustilanteen myötä karsimaan monia hyvinvointipalveluja. Muun muassa lapsiperheiden kotipalvelusta jouduttiin tinkimään ja useimmissa kunnissa se lopetettiin kokonaan. Perheiden ja lasten asemasta Lapissa nousi huoli luvulle tultaessa. Varsinkin nuorten vanhempien uusavuttomuus eli puutteelliset taidot kantaa vastuuta perheen arjesta nousi huolen aiheeksi. Vanhemmat eivät kyenneet tai jaksaneet kantaa vastuuta lapsistaan. Sosiaalija terveystoimen ammattilaisten keskuudessa esiin nousseet huolen aiheet tulivat esiin myös erilaisissa hyvinvointitilastoissa. Taustana Perhetyön uudet portaat -projektissa on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Yhteen hiileen -projektin Lapin osaprojektissa kokeiltu pienimuotoinen perhetupatoiminta. Kokeiluryhmiä järjestettiin Inarin kunnassa kaksi ryhmää, yksi nuorille äideille ja yksi yli 30-vuotiaille äideille sekä Rovaniemen kaupungissa yksi nuorten äitien ryhmä vuosina Ryhmät kokoontuivat kerran viikossa yhteensä kymmenen kertaa. Näihin kokeiluryhmiin osallistuneiden perheiden kohdalla vältettiin konkreettisesti suuremman avun tarve. Positiivisten kokemusten innoittamana päätettiin MLL:n Lapin piirissä hakea ennaltaehkäisevän perhetyön projektiin rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY), joka myönsi rahoituksen Rahoitus oli huomattavasti anottua pienempi. Toimintaan alun perin suunnitellun kolmen kunnan tilalle täytyi valita yksi kunta. MLL:n Lapin piirissä tehtiin kartoitus perheiden hyvinvoinnista kolmessa Lapin kunnassa. Rovaniemen kaupungissa tilanne oli perheiden kannalta huonoin ja kaupunki oli halukas aloittamaan yhteistyön. Kartoituksessa olivat mukana Kemi ja Rovaniemi. Inarin kunta jäi kartoitusvaiheessa omalla päätöksellään pois. Projektipäällikkö aloitti elokuussa 2003 ja projektityöntekijä joulukuussa Ensimmäinen perhetuparyhmä käynnistyi helmikuussa Projektin organisaatio ja verkostot Perhetyön uudet portaat projektin organisaatio on esitetty kuvassa 1. Jokaisen projektiin osallistuvan tehtävät määriteltiin projektin alussa. Projektin rahoittajana olivat Raha-automaattiyhdistys ja yhteistyökunnat, jotka antoivat perhetupatoiminnalle tilat sekä yhden työntekijän työpanoksen perhetupapäiville. Rovaniemi antoi perheille tarvittaessa matkaliput asu

8 malähiöistä keskustaan ryhmän ajaksi ja maksoi tukihenkilöiden kulukorvauksen. RAY avusti projektia kuuden vuoden aikana yhteensä eurolla ( euroa/vuosi). Ohjausryhmä toi eri alojen asiantuntemusta projektin käyttöön sekä toimi linkkinä sidosryhmiin. Ohjausryhmässä oli edustus Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta sekä perhetyöstä, Rovaniemen ammattikorkeakoululta, Lapin yliopistolta, Sosiaalialan osaamiskeskuksesta, Rovalan setlementistä sekä MLL:n Lapin piiristä. Puheenjohtajana toimi Lapin piirin toiminnanjohtaja Mervi Kestilä. Ohjausryhmä kokoontui keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Liitteessä 1 Ohjausryhmän kokoonpano. Hansikastyöryhmä oli projektin käytännön toiminnan suunnitteluun osallistuva lähiyhteistyökumppaneista koostuva ryhmä. Hansikastyöryhmään kuuluivat Rovaniemen kaupungin perhetyön- ja sosiaalityön edustajat, neuvolatyön edustaja sekä projektin työntekijät. Kemijärvellä ja Ranualla koottiin omat lähiyhteistyöryhmät. Hansikastyöryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa. Liitteessä 1 Hansikastyöryhmän kokoonpano. Ohjausryhmä 10 jäsentä Hansikastyöryhmä 6 jäsentä Rovaniemen kaupunki sekä Kemijärvi ja Ranua Perhetyöntekijät Mannerheimin Lastensuojeluliitoton Lapin piiri ry Piirihallitus Projektipäällikkö Projektityöntekijä Verkostoituminen Projektista tiedotettiin koko projektin ajan terveydenhoitajille, kaupungin perhe- ja sosiaalityöntekijöille, perheneuvolan ja päivähoidon henkilökunnalle sekä muille lapsiperheiden kanssa työskenteleville kuten kolmannen sektorin toimijat: Lapin ensi- ja turvakoti ry, Rovalan setlementti ry, Mielenterveyden keskusliitto ry ja Nuorten ystävät ry. Projektin toimintoja markkinoitiin alusta alkaen muun muassa MLL:n perhekahvilassa ja avoimissa kerhoissa, joissa lapsiperheet käyvät. Tiedotuksia ja esitteitä jaettiin yhteistyötahoille sekä lehdistölle. Perhetuvalla järjestettiin avoimet ovet kaksi kertaa ja sinne kutsuttiin mukaan kaikki potentiaaliset yhteistyötahot ja lehdistö. Yhteistyö oli sujuvampaa, kun yhteistyökumppanit oli tavattu kasvokkain ja keskusteltu toiminnasta

9 MLL:n Lapin piirin ja kuntien yhteistyön merkitys korostui projektin aikana. MLL:n ollessa hankkeen koordinoijana työskentelymuodot ovat joustavampia. Uusia ideoita ja suunnitelmia voitiin kokeilla ja toteuttaa nopeasti. Järjestöjen ja kuntaosaajien yhteistyön kautta yhdistyivät monipuoliset osaamisalueet. Toiminnan tullessa tutuksi eri yhteistyötahoille voitiin hyödyntää laajaa kunta- ja järjestötyöntekijöiden verkostoa projektissa. Asiakkaille oli luontevaa tulla mukaan projektitoimintaan, kun työn perustana olivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimintatavat ja työntekijät. Mietin vaan, että onkohan se joku kauhia soskujuttu tai joku. Mie aattelin et se on joku paikka missä kytätään suurin piirtein, mutta ei ollu. Yhteistyökuvioiden toimivuus koettiin haastavaksi projektin aikana. Sujuva yhteistyö alkoi viimeisinä toimintavuosina Rovaniemellä terveydenhoitajien kanssa tiedon lisääntyessä heidän keskuudessaan. Kemijärvellä ja Ranualla luotiin yhteistyökuviot paikallisten toimijoiden kanssa. Kemijärvellä perhetyöntekijät ja terveydenhoitajat ottivat toiminnan hyvin vastaan. Terveydenhoitajat kartoittivat ryhmämuotoiseen perhetyöhön soveltuvat perheet ja ottivat yhteyttä heihin. Tiedon levittäminen uudesta työmuodosta yhteistyötahoille ja yhteistyön aloittaminen vie minimissään vuoden. Kemijärvellä ja Ranualla aika toiminnan juurruttamiseen oli liian lyhyt. Ryhmämuotoisesta perhetyöstä tiedottaminen eri toimijoille koko projektin ajan oli tärkeää. Lisähaasteena projektin aikana oli Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyminen. Maalaiskunnan työntekijöille tiedottaminen ryhmämuotoisesta perhetyöstä aloitettiin vuotta ennen yhdistymistä, heidät kutsuttiin perhetuvalle avoimien ovien päivänä tutustumaan toimintaan ja esiteitä jaettiin neuvoloihin. Eri taustaorganisaatioista tulevien työntekijöiden työorientaation ja työskentelytapojen yhdistäminen on haastavaa ryhmämuotoisessa perhetyössä. Yhteisen työkulttuurin löytämiseen ja ylläpitämiseen pitää varata työaikaa. Yhteistyönä toteutettujen ryhmien avulla on jaettu monia ideoita ja yhdistetty erilaisia ammatillisia osaamisalueita. Hyväksi koettiin, että ryhmässä toimii kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneita ihmisiä, kuitenkin siten, että samat työntekijät ohjaavat toimintaa kaikkien ryhmän tapaamiskertojen ajan. Yhteisistä työtavoista sopiminen, eri vastuualueiden jakaminen ryhmissä työskenneltäessä ja ryhmäkertojen jälkeiset päivän purkamiset ovat edistäneet yhteisen työkulttuurin löytymistä ja - 5 -

10 parantaneet yhteistyön sujuvuutta. Yhdessä tekemällä oppii parhaiten moniammatillisen työskentelytavan ja tutustuu luontevasti työyhteisön jäseniin. Satunnaisesti yhteistyötahot kokivat projektin perheille tarjoamat palvelut uhkana omalle työlle, mikä saattoi vaikeuttaa asiakkaiden palveluohjausta. 3.1 Projektin henkilöstö Projektissa toimi kaksi kokopäiväistä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piirin työntekijää eli projektipäällikkö ja perhetyöntekijä. Rovaniemellä ja Ranualla saatiin ryhmiin yhden ja Kemijärvellä kahden perhetyöntekijän työpanos. Työntekijät olivat mukana perhetuvalla ryhmissä sekä alku- ja loppuhaastatteluissa. Lisäksi kahtena ensimmäisenä vuonna projektissa toimi yksi osa-aikainen toimistotyöntekijä. Liitteessä 1 Perhetyön uudet portaat projektin henkilöstö Henkilökunnan koulutukset MLL:n Lapin piirin ja kaupungin ryhmämuotoisen perhetyön työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua erilaisiin koulutuksiin. Koulutuksista saimme yhteisiä, uusia ideoita kokeiltaviksi ryhmien toteutuksessa. Koulutukset joihin projektin työntekijä/ -tekijät ovat osallistuneet: Moniammatillisen Lapin läänin erityisvarhaiskasvatuksen kehittämishankkeen aloitusseminaari - Moniammatillisen yhteistyön haaste erityisvarhaiskasvatuksessa Lapin sosiaaliturvan syyspäivät - Tulevaisuuden hyvinvointivalinnat Pohjois-Suomen järjestöjen aluetyön päivät - Alueellisen järjestötyön rooli tämän päivän Suomessa Pohjois-Suomen järjestöjen aluetyön päivät - Konkretia alueellisessa järjestötyössä Perhetutkimuksen päivät - Kuuluuko perheen ääni? Mannerheimin Lastensuojeluliiton pohjoisten piirien kevätpäivät - Maahanmuuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa Pohjoisten piirien Visio- ja strategiapäivä Rovaseudun lastensuojelun kehittämiskeskus hankkeen järjestämien teemaseminaarien sarja - Suunnitelmallisuutta lastensuojelutyöhön Markkinointi ja myyntityö järjestötoiminnassa Äitiverkko ryhmänohjaajakoulutus Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät - 6 -

11 Rovaseudun lastensuojelun kehittämiskeskus hankkeen järjestämien teemaseminaarien sarja - Lastensuojelun vaikuttavuuden arviointi Perheessä tapahtuva lapseen kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö Lähisuhde- ja perheväkivaltaseminaari Lapissa - Paikallinen näkökulma väkivaltatyössä, perheväkivallan tunnistaminen, naisen selviytyminen parisuhdeväkivallasta Uudistuvan työn ja verkostomaisen toiminnan haasteet lastensuojelun johtamiselle ja työyhteisöille Lapsiperheet Lapissa seminaari - Arki, yhteistyö ja politiikka kunnissa, Lapset ja nuoret väkivallan kokijoina Ideasta projektiksi koulutuspäivät Koko perheen kuntouttaminen - Kokemuksia ja hyviksi havaittujen käytäntöjen yhteistä jakamista Lapin lastensuojelu- ja perhetyön projektien työntekijöiden tapaaminen - Kokonaiskuva alueella toimivista projekteista Tornionlaakson Perhe hankkeen aloitusseminaari Parisuhdetyön päivä - Lasten paras koti on vanhempien toimiva parisuhde Päihdeperhe lapsen näkökulmasta - Tytöt, naiset ja alkoholi Valtakunnalliset Perhetukipäivät - Lapsilähtöinen perhetyö Varpu hankkeen päätösseminaari MLL:n Täyskäsikoulustus - Voimavaroja vapaaehtoistyöhön Sosiaalialan asiantuntijapäivät - Hyvinvointi alkaa lapsuudesta Vauva päihteiden varjosta Kriisissä olevan asiakkaan kohtaaminen Työvälineitä eroperheiden lasten kohtaamiseen ja auttamiseen - Vanhempien ero lapsen näkökulmasta, arjen eheytyminen, ikätasolle saattaminen, lasta suojaavat tekijät ja niiden vahvistaminen Parisuhdetyön päivät - Parisuhde ja vanhemmuus kytköksissä Hyvinvointia Lappiin - Lappi on elämänvoimaa Vauva päihteet ja vanhemmuus -koulutussarja - 7 -

12 4. Projektin tavoitteet ja kohderyhmä Perhe itsenäisempi ja elämänhallinta parantunut MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON AVOIN TOIMINTA PERHETUPA S TUKIHENKILÖTOIMINTA U VERTAISTUKI U S PERHETYÖ I NEUVOLA L L A S O Perheellä syrjäytymisriski ja suuri tukimuotojen tarve AMMATILLINEN TYÖ - 8 -

13 Projektin kohderyhmänä olivat pääasiassa nuoret (alle 25-vuotiaitten vanhempien) pienten lasten perheet. Perhetyön uudet portaat projektissa kehitettiin ja toteutettiin ennaltaehkäisevää ryhmämuotoista perhetyötä lapsiperheille, jotta perheet selviävät paremmin itsenäisesti arjessa. Tavoitteena oli myös vähentää perheiden tarvetta kotona tehtävään perhetyöhön. Tavoitteena ennaltaehkäisevässä perhetyössä on ehkäistä perheiden lyhytaikaisissa elämän muutoksissa esiintyvät riskit ja ylläpitää sekä parantaa perheen hyvinvointia. Ennaltaehkäisevän perhetyön piiriin kuuluu kaikki se työ, jolla pyritään ehkäisemään ongelmia lapsiperheissä. Työmenetelmät perustuvat neuvontaan, valmennukseen ja ohjaukseen, joissa korostuvat toiminnallisuus, vertaisryhmät sekä varhainen puuttuminen ja perheiden voimavaraistaminen. Projektin aikana ilmeni tarve järjestää omia ryhmiä yli 30-vuotiaille pienten lasten vanhemmille. Useilla vanhemmilla oli myös vanhempia leikki- ja kouluikäisiä lapsia. Perheet olivat usein uusperheitä - aikaisempaa elämänkokemusta perhe-elämästä oli jo monenlaista. Tämä toi aivan uusia haasteita ryhmän ohjaajille ryhmän tavoitteiden ja ohjelman järjestämisessä. Perhetyön uudet portaat projektin päämääränä oli lisätä perheiden osallisuutta yhteiskunnassa ja siten ehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteina oli tarjota varhaista ja ennaltaehkäisevää tukea lapsiperheille koko työskentelyn ajan: tehdä lapsi näkyväksi perheessä ja perhetyössä tukea vanhemmuutta, vanhempien itsetuntoa ja itseluottamusta kasvattajana sekä vahvistaa äidin ja isän parisuhteen toimivuutta lisätä perheiden arkielämän hallintaa ja itsenäistä selviytymistä kehittää ja tukea vertaisryhmien toimintaa Rovaniemen keskustassa ja sivukylissä sekä Kemijärvellä ja Ranualla kehittää ja laajentaa tukihenkilötoimintaa tarjota erityislasten perheille ehkäisevää ryhmämuotoista perhetyötä markkinoida ja järjestää ryhmämuotoiseen perhetyön koulutusta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Lapsiperheille tarjottava ryhmämuotoinen toiminta tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia vanhemmuuden tukemiseen sekä toimintakyvyn parantamiseen arkipäivästä selviämiseksi

14 Toiminnan alussa keväällä 2004 sosionomiopiskelijat tekivät opinnäytetyön Ryhmästä voimaa perheelle - Perhetyön uudet portaat projektin työmallin alkuselvitys. Opinnäytetyössä kartoitettiin perhetuvalle asiakkaita ohjaavien tahojen näkemyksiä ja odotuksia projektista ja sen työmallista. Kysely tehtiin sosiaalivirastoon, perheneuvolaan, äitiys- ja lastenneuvolaan sekä tehostetun perhetyön yksikköihin. Odotukset vastaajien silmin: Lapsiperheiden selviytymisen ja/tai jaksamisen tukemista ennaltaehkäisevästi, jokapäiväisissä toiminnoissa avustamista ja ohjaamista, vanhemmuuden tukemista, perheen sosiaalisten verkostojen vahvistamista, kriisitilanteisiin puuttumista perheissä. Projektin päättyessä syksyllä 2008 tehtiin uusi kysely yhteistyötahoille siitä, miten he kokivat projektille asetettujen odotusten täyttyneen: Hyviä asioita vastaajien mukaan ryhmämuotoisessa perhetyössä oli mm. vertaistuki, taloudellisuus ja arjen hallinnan perustaitojen hallitseminen. Yhden vastanneen mielestä hanke on luonut uuden tavan tehdä perhetyötä ja palveluiden saaminen perheille on parantunut ja monipuolistunut. Kehitettäviä puolia olivat mm. moniammatillisen yhteistyön lisääminen. Liite 2: Yhteenveto yhteistyökumppaneiden vuoden 2008 vastauksista. 5. Projektissa kehitetyt toimintamallit Ennaltaehkäisevä ryhmämuotoinen perhetyö ja siihen 20 tunnin koulutus Tavoitteena on varhainen puuttuminen eli saada perhe ryhmätoimintaan ennen arjen ongelmatilanteiden pitkittymistä ja vakavoitumista. Työmenetelmät ovat toiminnallisia, voimavaraja ratkaisukeskeisiä sekä vertaistukeen perustuvia. Ohjaajina toimivat sosiaali- ja/ tai terveysalan koulutuksen saaneet perhetyöntekijät, jotka ohjaavat kodinhoidossa ja tukevat vanhemmuudessa. Perhetyöntekijät ohjaavat keskusteluja ja luovat olosuhteet vertaistuelle. Työntekijät ovat tarvittaessa perheen tukena myös palvelujen tuet, työ, opiskelu, terveys hankinnassa. Liite 3: Ryhmämuotoisen perhetyön koulutuksen sisältö. Tukihenkilötoiminta lapsille ja lapsiperheille ja siihen 16 tunnin koulutus Tukihenkilötoiminta on osa kunnan avohuollon tukitoimia, jossa tarjotaan ennaltaehkäisevää tukea lapsille ja vanhemmille. Tukihenkilöinä toimivat MLL:n kouluttamat, ammatillisesti ohjatut vapaaehtoiset tukihenkilöt. Tukihenkilötoiminta auttaa perheitä jaksamaan arjessa eteenpäin. Tukihenkilöt voivat auttaa opiskelua aloittavaa vanhempaa, käyvät perheen kanssa ulkoilemassa, ostoksilla, harrastuksissa jne. Kaupungilta on tullut tukihenkilöpyyntöjä ryhmien ulkopuolisille lapsille ja perheille. Tukihenkilö ja tuettava tapaavat keskimäärin kerran

15 viikossa. Tukisuhteet kestävät aikuisilla keskimäärin vuoden ja lapsien kohdalla usein pitempään. Liite 4: Tukihenkilökoulutuksen sisältö. Mieskaveritoiminta Keväällä 2006 projektissa aloitettiin osana tukihenkilötoimintaa ryhmämuotoisen mieskaveritoiminnan kokeilu. Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistyön muoto, jossa aikuinen mieskaveri antaa aikaa lapselle, jonka lähipiirissä ei ole isää tai muuta läheistä miestä. Käytännössä toiminta sisältää miesten ja lasten tapaamisia arkisia asioita tehden. Lapset tarvitsevat useita läheisiä aikuiskontakteja ja näkökulman sekä miesten että naisten elämään. Lapsen oikeutta molempaan vanhempaan pidetään ensisijaisena. Toiminnan lähtökohtana on, että lapsen emotionaalista suhdetta muualla asuvaan biologiseen isään ei horjuteta. 5.1 Ryhmämuotoinen perhetyö ja sen tavoitteet RYHMÄMUOTOINEN PERHETYÖ 2.Kotona tehdään perheen elämäntilanteen kartoitus 1. REITIT PERHETUVALLE: - oma-aloitteinen yhteydenotto - neuvola - perhetyö - sosiaalityö 3.Perhetuvalla ohjattua arjen toimintaa, alustettuja keskusteluja sekä vertaistoimintaa koko perheelle. - Suljettu ryhmä mukana 5-8 perhettä kerrallaan - Kokoontumisia 1-2xviikossa, à 4h, yht kertaa Väliarviointi Loppuarviointi 4. Loppuhaastattelun jälkeen: - Tukihenkilötoiminta - MLL:n toiminta - Muu avoin toiminta Ohjaajina MLL:n ja kunnan perhetyöntekijät sekä asiantuntija vieraat

16 Ryhmämuotoinen perhetyö perustuu ohjattuun vertaistukeen. Samanlaisessa elämän tilanteessa oleville ja samanlaisten pulmien kanssa kamppaileville järjestetään yhteisiä ryhmiä ja kuntoutusta ja näin ollen heillä on mahdollisuus saada arvokasta vertaistukea (Hurtig 2003, 28 29). Ryhmämuotoinen perhetyö on lisääntynyt huomattavasti perinteisen yhden perheen tukemisen rinnalla. Ryhmämuotoista perhetyötä toteutettiin suunnitelmallisesti ja ennaltaehkäisevästi. Perheet kokoontuivat suljetussa ryhmässä yksi - kaksi kertaa viikossa neljä tuntia kerralla perhetuvalle. Ryhmät kokoontuivat yhteensä kertaa tiiviisti viikon aikana. Ennen ryhmän aloittamista ohjaajat kävivät perheiden kotona pitämässä aloituspalaverin, jossa keskusteltiin perheen tämänhetkisestä tilanteesta ja toiveista sekä asetettiin yhdessä tavoitteet ryhmän ajalle Projektin organisaation asettamat tavoitteet Voimavara- ja ratkaisukeskeisyys perhetyössä Ratkaisu- ja voimavarakeskeisessä työssä perhe asettaa itse omat tavoitteet ryhmässä toimimisen ajaksi. Ryhmässä ohjaajien ja perheiden osaamista hyödynnetään arkisten tavoitteiden saavuttamiseksi; esimerkiksi osallistujat ovat pitäneet alustuksia lasten ruokarytmistä, pienten lasten ruokailusta ja äidin liikunnasta. Alustuksen jälkeen oli yhteinen keskustelutuokio. Ratkaisuja pyritään löytämään suuntaamalla huomio perheen resursseihin ja tulevaisuuteen. Arkiset tavoitteet ovat niitä, jotka perheen näkökulmasta ovat tärkeitä, pieniä, konkreettisia, mahdollisia. Ryhmässä keskityttiin perheiden tarpeista nousseisiin arkipäivän asioihin kuten normaalin päivärytmin löytämiseen, lasten ruoan valmistukseen, opiskeluvaihtoehtojen kartoittamiseen jne. Suunnattiin katseet tulevaisuuteen ja tuettiin perheen vahvoja puolia. On saanut neuvoja ja kuulla muiden kokemuksia ja toivottavasti opin niistä Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyyttä on perheiden tarpeista lähtevä työskentely, jossa kunnioitetaan asiakkaan näkemystä avun luonteesta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että perheet kertovat itse millaista tukea he tarvitsevat ja arvioivat, onko tarjottu tuki ollut heille hyödyllistä. Näin asiakkaan näkemykset tulevat kuulluiksi ja niitä kunnioitetaan työn lähtökohtana

17 Parhaimmillaan yhteistyö on luottamukseen perustuvaa avointa vuorovaikutusta. Perhe on läsnä ja tietoinen perhettä koskevien asioiden käsittelystä. Kaikkiin toimintoihin on perheen suostumus. Luottamukseen perustuva yhteistyösuhde mahdollistaa ikävien ja vaikeidenkin asioiden esilletuomisen. Perhelähtöisyys Asiakaslähtöisyyteen pohjautuen nähdään jokainen perhe erilaisena ja yksilöllisenä. Perhetyö rakentuu perheiden omien arvojen, elämänkokemusten, eri asioille annettujen merkitysten ja käytössä olevien voimavarojen pohjalle. Työskentelyn lähtökohtana on perheen oma näkemys tilanteestaan: perhe määrittelee itse, millainen heidän perheensä on, keitä siihen kuuluu ja mitkä työskentelyn tavoitteet ovat. Perhetyössä perhe nähdään kokonaisuutena, mutta samalla pyritään myös huomioimaan kaikki perheenjäsenet yksilöinä. Työskentelyssä käytettiin apuna sukumetsää ja verkostokarttaa perheiden miettiessä, kuka heidän perheeseensä ja lähipiiriinsä kuuluu. Perheen huomioon ottaminen kokonaisuutena näkyy esimerkiksi yhteisissä keskusteluissa, joissa on mahdollista kuulla ja ottaa huomioon kaikkien perheenjäsenten kertomukset. Ennen ryhmän käynnistymistä kotona tehtävässä alkuhaastattelussa pyrittiin siihen, että koko perhe, myös isä, olisi mukana määrittelemässä perheen tilannetta. Usein isät olivat töissä tai opiskelemassa ja heidän oli vaikea olla läsnä haastattelutilanteessa. Ryhmissä oli mukana erilaisia lapsiperhekokonaisuuksia, muun muassa parisuhteessa elävät ydinperheet ja uusperheet (58 %) sekä yksinhuoltajaperheet (42 % ). Jatkossa on hyvä varautua siihen, että ryhmissä on myös sateenkaariperheitä. Lapsi näkyväksi perhetyössä Projektin yhtenä päätavoitteena oli tehdään lapsi näkyväksi perheessä ja perhetyössä. Lapsilähtöinen perhetyö perustuu lapsen oikeuteen fyysisen ja psyykkisen kehityksen turvaamiseen. Lapsen asema perheessä paranee, lapsen mielipide otetaan toiminnassa huomioon ja lasta kuunnellaan. Ryhmässä työskentelevän ohjaajan vastuulla on huolehtia lapsen kuulluksi tulemisesta ja hänen tarpeidensa riittävästä huomioimisesta. Vanhempia ohjataan kuuntelemaan ja huomioimaan lastaan, näkemään myös lapsen näkökulma. Lapsilähtöisessä perhetyössä on tärkeää ymmärtää se, että lapsen näkökulmasta katsottuna hän on riippuvainen omista vanhemmistaan. Kun vanhemmat voivat hyvin, voi lapsikin yleensä hyvin

18 Ohjaajilla oli myös ajoittain vaikeuksia toteuttaa ryhmässä lapsen huomioon ottaminen. Osa ohjaajista saattoi ajatella, että lapset ovat vanhempiensa mukana, eivätkä tarvitse erikseen omaa ohjelmaa ja ohjausta toimintaan. Varsinkin leikki-ikäisille omat jutut olivat tärkeitä. Lapset odottivat yhteisiä liikunta-, askartelu- ja leikkituokioita. Yleensä ohjaajat löysivät yhteisen näkemyksen ryhmän aikana, kun asiasta keskusteltiin ryhmäpäivien alussa ryhmän ohjelmaa suunniteltaessa ja lopussa päivän tapahtumia purettaessa. Työnohjauksen merkitys oli tärkeä ohjaajien yhteisen näkemyksen saavuttamisessa. Perhetuvan toimintaa suunnitellaan ryhmän lasten ja vanhempien tarpeet huomioiden. Perhetuvalla lauletaan, leikitään, luetaan ja ulkoillaan yhdessä lasten kanssa sekä järjestetään koko perheelle sopivia erilaisia toiminnallisia päiviä. Toiminnassa korostetaan lapsen näkökulmaa ja lapsen itsensä esiin nostamista asioista keskustellaan. Vanhempia tuetaan arvostamaan ja löytämään iloa lapsestaan! Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Taija Löfgrenin, Pia Vuorelan ja Virpi Ojanahon 2006 tekemässä opinnäytetyössä Lapsen osallisuuden huomioiminen perhetupajaksolla kysyttiin perheiltä miten lapsen osallisuus huomioitiin perhetupatoiminnassa. Kysyimme haastateltavilta, mitä lapsen osallisuus heille merkitsee ja miten lapsen osallisuus huomioitiin perhetuvalla. Haastateltavien mukaan työntekijät tukivat vanhempia kuuntelemaan lastaan ja ottamaan lapsensa enemmän mukaan arkisiin toimintoihin, kuten ruoanlaittoon, siivoukseen ja pieniin päivittäisiin askareisiin. Vanhemmat ajattelevat usein, että lapsen osallistuminen aikuisten tekemisiin on hankalaa ja aikaa vievää. Ja niin ku leipominen niin aiemmin sitä ajatteli että ihan liian työlästä alkaa lapsen kans, mutta siinäkö sitä tehtiin niin sitä hoksas ettei se ihan niin ookkaan. Perhetuvan toiminta on suunniteltu niin, että vanhemmat toimivat paljon lastensa kanssa ja heidän rinnallaan. Vanhemmat kertoivatkin perhetupajakson osoittaneen, mitä kaikkea pienten lasten kanssa voi tehdä ja lasten kanssa yhdessä puuhailu voi olla mukavaa. Kaikki äidit kertoivat, että perhetupajakson myötä he ovat alkaneet enemmän touhuta yhdessä lastensa kanssa ja ottaa heitä mukaan eri toimintoihin. Yksi äiti kertoi, että aikaisemmin hän oli käynyt mielellään yksin kaupungilla asioillaan mutta perhetuvalla käyntien jälkeen hän oli alkanut ottaa myös lapsensa mukaan

19 No joo kyllä sillai että enemmän niinku tuollasissa arkisissa asioissa. Lasta voi enemmän ottaa mukkaan ja se voi olla ihan mukavaakin. Ku otetaan lasta mukkaan niinku erilaisiin touhuihin, siellähän sitä just tehtiin. Se joka oli niinku keittiövuorossa tai muuta niin lapset tuli kans siihen tekkeen ja leipomaan ja milloin mitä sit tehtiin. Ja on kyllä sen jälkeen tullu tehtyä kotonakin lasten kanssa, sämpylöitä sun muita. Ja sitte siellä tehtiin ruokaa, vaikka sitä tulee tehtyä muutenkin, mut siellä tehtiin vähän erilaisia ja näin, niin sitä oppi niitäkin hommia. Eräs äiti koki, ettei lapsen osallisuutta korostettu perhetupajaksolla. Hän kertoi keskustelujen lapsen osallisuudesta liittyneen lähinnä lapsen kuuntelemiseen. Pöyvässäkin ollaan keskusteltu ja opeteltu kuuntelemaan niinku lapsia, että niilläkin on tietysti omat mielipiteensä. Opittu kuunteleen niitä ja sitten alkanu ymmärtään sitä että neki ossaa ilmassa asioita. En muista mittään tappausta, mutta kyllä sitä niinku ku raatailtiin siinä keskennään niin kyllä sitä sitten alako hiljentymmään ku kuuli että sielä jonku lapsi jotaki puhhuu niin sitä alako niinku itekki kuunteleen että mitähän sillä on asiana. Sittenkö laps oli lopettanut puhumisen niin jatkettiin taas. Sitä ei niinkö puhunu lapsen päälle vaan sitä niiku kuunteli. En kyl kuullu että mitenkään ois korostettu kuuntelleen mutta mulla tuli ainaki itelle semmonen olo, sitä voi niinku kuunnella sitä lasta. Että tuota, vaikka se nyt ei niin hirveen niin järkevää asiaa, niin silti. Toinen äiti oli taas sitä mieltä, että lapsen osallisuuden huomioiminen kuului olennaisesti kaikkeen toimintaan. Se kuulu siihen niin ku ihan automaattisesti joka juttuun. Se tulee siellä niin luonnostaa. Periaatteessa sehän niinku perustu tai pohjautu siihen, että siinähän oltiin sen niinku lapsen kans ja ei nyt lapsen ehoilla oikeestaan mutta vähän. Lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta tuettiin perhetupajaksolla lorujen, leikkien ja laulujen avulla. No kyllä me askartelemaan ainaki siellä niin ku enemmän alettiin tai sen myötä ja meillä oli niinku semmosta tanssimista missä piti lapsen justiin kuunnella ja kattoa äitiä ja tehä yhessä. No sitten kaikki nämä piirileikkiä mitä oli ja olihan meillä joku mikä tehtiin vähän niinku paperillekin

20 Näiden tilanteiden kautta vanhemmille luotiin mahdollisuus vuorovaikutustilanteeseen luontevan tekemisen kautta. Äideiltä nousi ensimmäisenä mieleen lorupussin tekeminen yhdessä lapsen kanssa. Pienempien lasten kanssa tekeminen oli hankalaa ja melkein mahdotonta, mutta isompien kanssa askartelu jo sujui. Lorupussin teko ja äiti-lapsijumppa koettiin mieleenpainuvimpina hetkinä. Kyl tää on vaikuttanu meijän vuorovaikutukseen. Ymmärrän niinku enemmän. Nyt on laps alkanu vähän enemän pälättään, että kyllä sen kans tullee juteltua, että kyllä niinku siinäki ku sen lorupussin teki niin niin alako sitäki vähän niinku puhheen kannalta aatteelleen ja muutenkin, sitä niinku opettaa ja lukkee hälle satuja ja kirjoja ja muita että vaikka mennee vielä aikaa ennenekuin puhhuu mutta kuitenki. Vuonna 2008 Heidi Fofanoffin ja Tanja Vaaralan opinnäytetyössä tuli vastauksissa esiin, että lähes kaikki perheet ovat sitä mieltä, että lapsen huomioiminen näkyy heidän arjessaan paljon tai ainakin jonkin verran. Vanhemmat huomioivat lapsensa tunteet, kuuntelevat lastansa, leikkivät ja nauravat lastensa kanssa sekä ottavat heidät mukaan myös arjen askareisiin. Kaikki edellä mainitut asiat liittyvät olennaisesti lapsilähtöiseen kasvatukseen, joten voisi olettaa, että vanhemmat näiltä osin ainakin toteuttavat lapsilähtöistä kasvatusta. Lapsilähtöistä kasvatusta pidetään merkittävänä voimavaratekijänä lapsen elämässä (Pulkkinen 2002, 17). Opinnäytetyön tekijöiden mielestä projektin tavoite lapsen näkyväksi tekeminen perheessä on toteutunut hyvin. Tutkimustuloksia analysoidessaan he tulivat siihen johtopäätökseen, että projektilla on ollut merkitystä siihen osallistuneiden perheiden elämässä. Selkeimmin merkityksellisyys näkyy siinä, että perhetupajaksolla korostettu lapsen huomioiminen on säilynyt perheiden arjessa. Merkitystä on ollut myös vertaistuella sekä vanhemmuuden ja arjen tukemisella. Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen Vanhemmuuden ydinosa on hoiva, joka alkaa lapsen syntyessä eikä pääty lapsen aikuisuuteen. Se on elämänpituista rakastavaa hoivaa, huolenpitoa ja turvaa. Vanhemmuuden perimmäinen tarkoitus on auttaa lasta kohti hyvää elämää. Se kysyy rohkeutta, itseluottamusta, tahtoa tehdä valintoja ja pysyä niiden takana. (Kemppinen - Rouvinen-Kemppinen 2004, 4-16.) Vanhemmuus on tärkeää ja ainutlaatuista. Siihen kuuluu iloa ja hauskuutta, ylpeyttä omasta vanhemmuudestaan ja lapsistaan. Siihen kuuluu myös epävarmuutta ja väsymystä, jolloin tarvitaan kuuntelijaa. Vanhemmuus on kasvua lapsen rinnalla

21 Ryhmämuotoisessa perhetyössä osana toimintaa koko ryhmän ajan oli vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen. Ryhmän aikana tehtiin verkostokartta ja sukumetsä, jonka kautta keskusteltiin vanhemmista, sukulaisista ja heidän merkityksestä perheen arkeen. Vanhemmuuden roolikartan kautta keskusteltiin vanhemmuuteen ja vanhempana kasvamiseen liittyviä asioita. Roolikartta jakaa vanhemmuuden viiteen päärooliin eli huoltajan, rakkauden antajan, rajojen asettajan, ihmissuhdeosaajan ja elämän opettajan rooleihin. Vanhemman huoltajan rooli on erityisen tärkeä arkielämän ja säännöllisen perhe-elämän ylläpitämisessä ja rutiinien muodostamisessa. Pienen lapsen kannalta huoltajan rooli on elintärkeä vauva kuolee ilman huolenpitoa. (Helminen - Iso-Heiniemi, Vanhemmuuden roolikartta. Käyttäjän opas 1999) Perhetuvalla ohjaaja piti alustuksen vanhemmuuden roolikartasta ja sen osa-alueista. Asiassa edettiin keskustellen koko ryhmän kanssa. Myöhemmin otettiin vanhemmuuteen liittyvien kysymyskorttien avulla asiaa uudelleen esiin ja keskusteltiin mieleen tulevista kysymyksistä. Välillä vanhemmuus ja siihen liittyvät osa-alueet herättivät voimakkaita tunteita vanhemmissa. Vanhemman pohdittua asioita kotona jatkui seuraavilla ryhmäkerroilla puhe vanhemmuudesta. Vanhempi saattoi kokea syyllisyyttä, jopa ahdistusta, kun tunsi, että jokin osa-alue ei hänen kohdallaan toteutunut. Joidenkin vanhempien kanssa keskusteltiin asiasta vielä kahdestaan ryhmän jälkeen. Mitä luottamuksellisempi ilmapiiri ryhmässä vallitsi, sen syvällisempiä keskustelut olivat. Keskustelu vanhemmuudesta kulki mukana koko ryhmän ajan Perheiden asettamat tavoitteet Toteutettaessa ryhmämuotoisesta perhetyötä nousi eri ryhmissä perheiden päätavoitteeksi selkeästi vertaistuki ja arjessa jaksamisen lisääntyminen. Muita tavoitteita olivat muun muassa vanhempana jaksaminen, koulutus- ja työmahdollisuuksien selkiyttäminen ja lasten oppiminen toimimaan muiden lasten kanssa. Vanhempien voimavaroja tukevien tavoitteiden toteutuminen lisää myös lasten hyvinvointia perheissä Vanhempana kasvaminen Kasvaakseen ja jaksaakseen vanhempana vanhempi tarvitsee sisäisiä voimavaroja. Ryhmätoiminnan tavoitteiksi perheet ovatkin asettaneet oman kasvatustietoisuuden sekä vanhemmuuden taitojen kasvattamisen. Ryhmässä perheille annettiin tietoa lasten kasvusta ja kehityksestä, mikä lisää ymmärrystä lapsen maailmasta. Tieto lapsen kehityksen vaiheista auttaa lapsi-vanhempi-suhteen parantamisessa. Tietämys lapsen kasvusta, kehityksestä ja luonteen

22 piirteistä sekä herkkyys huomata lapsen tarpeita lisäävät vanhemman itseluottamusta kasvattajana. Perhetupa auttoi ymmärtämään haasteita joita naisilla, puolisoina ja äiteinä on Kerhosta oli valtavan suuri henkinen apu, jaksoin yksinhuoltajana paljon paremmin. Ymmärretyksi ja hyväksytyksi tuleminen ryhmässä ja myönteisessä ilmapiirissä annettu palaute ryhmäläisten välillä on lisännyt vanhemmuuden voimavaroja. Perheet ovat asettaneet tavoitteeksi myös vuorovaikutustaitojen lisääntymisen lapsen ja puolison kanssa. Ryhmämuotoinen perhetyö tuntui vanhempien mielestä olevan luonteva paikka pohtia omaa elämäntilannetta ja saada uusia näkökulmia vanhemmuuteen ja arkeen jakamalla kokemuksia ryhmän muiden vanhempien kanssa Päivärytmi on kehittynyt ja on ollut antoisaa kuunnella muita vanhempia On ollut mukavaa ohjelmaa, tekemistä lapselle kun ei vielä ole tarhassa Lapselle vaihtelua arkeen, itse olen saanut uusia ideoita lastenhoitoon JOTTA VANHEMMUUDESTA JAKSAA NAUTTIA, TARVITAAN RIN- NALLE MUITA AIKUISIA! Vertaistuen saaminen Perhetyön uudet portaat projektin keskeisenä tavoitteena oli vertaistuen mahdollistaminen. Vertaistoiminnalla tarkoitetaan keskinäistä avun, tuen ja tiedon antamista ihmisille, jotka ovat samassa elämäntilanteessa tai ovat kokeneet samankaltaisia elämänkohtaloita. Näkyvimmin vertaistuki tuli projektissa esille ryhmämuotoisen perhetyön kautta. Ryhmämuotoisessa perhetyössä tavoitteena on mahdollistaa asiakasperheille vertaistukea muodostamalla suljettu ryhmä perheistä, joissa on jokin yhteinen tekijä kuten esimerkiksi vanhempien nuoruus. Ryhmiin osallistuneet vanhemmat odottivat saavansa ryhmässä uusia ystäviä ja tuttavia sekä sitä, että lapsilla on mahdollisuus olla toisten lasten seurassa ja harjoitella vieraiden aikuisten kanssa olemista

23 Ryhmissä jaettujen kokemusten avulla vanhemmat näkivät oman vanhemmuutensa ja elämäntilanteensa suhteessa muihin ja saivat mahdollisuuden sosiaaliseen vertailuun. Kokemusten jakamisen myötä vanhemmat saavat myös henkistä tukea toisiltaan. Kokemus siitä, että ei ole yksin vaikeassakaan tilanteessa ja näkee, että myös muut vanhemmat pohtivat samoja asioita. Ryhmä oli usealle opiskelijaperheelle paikka, joka on auttanut uudelle paikkakunnalle sopeutumisessa ja uusien perhetuttavien löytämisessä. On tavannut muita äitejä, jolloin on tullut tarpeellista tietoa. Olemme tutustuneet muihin lapsiperheisiin On ollut mukava kuulla muiden kokemuksia lastenhoidosta Ryhmämuotoinen perhetyö ei ollut ainoa vertaistukitoiminnan muoto vaan projektin asiakkaita rohkaistiin osallistumaan MLL:n omaan sekä muiden tahojen järjestämään avoimeen toimintaan kuten MLL:n perhekahvilat. Projektin järjestämä Perhetupa-klubi ( ) eli PT-klubi oli eri perhetupajaksoille osallistuneille perheille tarkoitettu avoimen vertaistoiminnan muoto. Päivällä järjestetty PTklubi kokoontui kerran viikossa ja iltaisin järjestetty PT-klubi kerran kuukaudessa. Koko perheen kohtaamispaikkana iltaryhmä oli suositumpi, koska myös isät pääsivät mukaan iltaisin järjestettyyn PT-klubiin. Eilahan aina ku näkkee tai välillä viestiäki laittaa siihen klubiin, siihen missä käy ne kaikki. Et sehän on ihan mukava et aina niinku tavallaan jatkuu tuolla klubi systeemillä se, että siellä sitten niitä vanhoja ja uusia käy kaikista ryhmistä, että saattaa olla joku jota et oo aikasemmin nähny. Ihan hyvä että ovat jatkaneet sitä tuona muodoin. Ettei jää ihan sillälailla taas vähän erakoksi. Ryhmien jälkeen perustettiin vertaistukeen perustuvat MLL:n perhekahvilat vanhempien toivomuksesta Vanttauskoskelle, Sinettään ja Ranualle sekä Rovaniemelle Erityislasten perheille. Ryhmien vanhemmat alkoivat niihin vastuuhenkilöiksi. Kemijärvellä on jo useamman vuoden toiminut kaksi perhekahvilaa, joissa osa ryhmämuotoisen perhetyön perheistä alkoi käydä. Katja Hautaniemen, Katja Salmelan ja Merja Teräsniskan vuonna 2005 tehdyssä opinnäytetyössänsä Kohti parempaa huomista tutkittiin Perhetyön uudet portaat projektin merkitys siihen osallistuneiden perheiden elämässä

24 Arkipäiviin sisällön löytäminen ja siihen vaihtelun etsiminen olivat merkittäviä syitä Perhetyön uudet portaat projektiin hakeutumisessa. Eräs vanhemmista perusteli osallistumistaan seuraavasti: Tavatakseni muita samassa elämäntilanteessa olevia. Kaikki muut ystävät olivat ihan erissä elämäntilanteessa. Kotona neljä seinää alkoi jo tympäistä. Opinnäytetyön Hautaniemi ym.2005 tekijät totesivat yhteenvedossaan että Perhetyön uudet portaat-projektilla on ollut merkitystä siihen osallistuneiden perheiden elämässä. Selkeimmin vastauksista nousivat esiin vertaistuen merkitys, luottamus omaan vanhemmuuteen sekä sisällön löytäminen jokapäiväiseen elämään. Toisten perheiden kohdalla merkitys on muodostunut selkeämmäksi, kun taas toisilla se on ollut vähemmän näkyvissä. Jokainen perhe on saanut projektilta jotakin uutta ja hyödyllistä. Monille vastaajille perhetupajakso on antanut mahdollisuuden nähdä ja kokea vanhemmuuden kokonaisuuden eri ulottuvuuksineen. Useat vastaajista sanoivat heitä helpottaneen paljon sen, että he saivat ryhmässä huomata muidenkin tuntevan ajoittain riittämättömyyttä vanhempana olemisen suhteen. He eivät näin olleet enää yksin ajatustensa ja tunteidensa kanssa, vaan saivat jakaa niitä muiden vanhempien kanssa ja kokea näin vertaistukea. Ramk:n opiskelijoiden Taija Löfgrenin, Pia Vuorelan ja Virpi Ojanahon 2006 tekemän opinnäytetyön Perhetupa arjen tukena, tutkittiin äitien kokemuksia ryhmämuotoisesta perhetyöstä. Kysyimme haastateltavilta perhetuvalta saadun vertaistuen merkityksestä. Suurin syy miksi perhekerhoon oli osallistuttu, oli vanhempien vertaistuen tarve sekä kasvatuksellisten neuvojen kuuleminen, niistä keskusteleminen ja mahdollisten hyvien neuvojen ottaminen omaan arkeen. Tärkeänä koettiin se, että hyvien ideoiden antajat olivat samassa elämäntilanteessa olevia äitejä, joiden tieto oli kokemusperäistä. Vertaistuki oli päällimmäisenä mielessä. Pääsi kotoa liikkeelle, muitten ihmisten pariin, erilaista toimintaa. Jaksaminen pienten lasten kans ja tarve päästä toisten kans juttelemaan. Vertaistuki on omien kokemusten jakamista ihmisten kanssa jotka ovat samankaltaisessa elämäntilanteessa. Vertaistuen myötä ihminen ymmärtää, ettei ole yksin asioiden ja mahdollisten ongelmiensa kanssa

25 Äidit näkivät perhetuvalla, etteivät he olleet ainoita vanhempia, joilla on ongelmia. Eräs äiti kertoi saavansa vertaisiltaan ymmärrystä omiin asioihinsa ja sitä kautta voimia omaan jaksamiseen. Hän kertoi perhetuvalla olevan helppo puhua niin arkisista kuin vaikeammistakin asioista. Toinen äiti kertoi pystyvänsä keskustelemaan luottamuksellisesti toisten äitien kanssa ja tietävänsä, että jos tarvitsisi apua ja neuvoa, hän saisi sitä. Onhan se vertaistuki iso apu, että semmosta on mahollisuus saaha ja helpottaa se. Ollaan keskusteltu ja vaihdettu ajatuksia ja oon saanu lastenhoitoapua. Kaikki haastateltavat kävivät avoimissa kerhotapaamisissa mahdollisuuksien mukaan, sillä he kokivat tuttujen ihmisten tapaamisen tärkeänä heidän itsensä ja lastensa vuoksi. Muutamat äidit olivat ystävystyneet toistensa kanssa niin hyvin, että olivat vaihtaneet puhelinnumeroitansa. He tapailivat toisiansa muulloinkin kuin kerhotapaamisissa. Sain kyllä ihan hyviä kavereita sieltä, edelleen on kavereita siellä. Käyään keskiviikkoisin yhessä siellä tuvalla ja muutenki. Kaikki haastateltavat nostivat yhteiseksi asiakseen vertaistuesta sen, että ryhmässä olevat äidit luottivat lapsensa toisten äitien hoitoon. Haastateltavat äidit kertoivat perhetuvalla ryhmäläisten auttavan toisiaan lasten hoidossa, näin jokaisella oli vuorollaan mahdollisuus saada itselleen pieni hengähdystauko. Perhetuvalla heidän ei tarvinnut koko ajan olla intensiivisesti lapsensa kanssa, vaan pystyivät välillä keskustelemaan pelkästään aikuisten kesken toisten äitien tai henkilökunnan leikittäessä lapsia. Hyvvää oli se että sai justiin niinkö vertaistukea. Sai samalla niinkö levähtääkki lapsesta, niinkö niitä voimavaroja arkeen. Haastateltavien joukosta löytyi yksi äiti, joka koki itse olevansa ryhmässä vain tuen antaja, ei saaja. Mie olin eniten siellä semmonen, niinku neuvojen antaja ja tukija ja semmonen. Et aika vähän sitä niinku itelle sai

26 Vertaistuen rinnalla on sosiaalisen tuen määritelmä. Antti Uutelan mukaan sosiaalisen tuen yksi kolmesta näkökulmasta määritellään odotusnäkökulmaksi. Odotusnäkökulmassa korostetaan havaittua tukea ryhmässä. Merkityksellistä ei ole se, onko havainto totta tai sitten ei. (Ollikainen 2004, 92 93). Tästä näkökulmasta katsottuna on tärkeää se, miten haastateltavat itse aistivat saavatko he apua ryhmältä vai eivät. Vertaistuki koettiin pääosin positiivisena tukena, mutta haastatteluista tuli ilmi, että joukkoon mahtui myös negatiivisia kokemuksia. Oli yks semmonen niinku tilanne et joku kävi samassa kerhossa ja se oli jotaki sanonu siellä perhetuvalla, että oon varmaan tosi väsyny. Niin siellä oli sitten, sillon kun en ollu siellä, niin kyselty ja mietitty, että olenko mie sitten tosi väsyny ja mitä, että se oli niinku ainut semmonen, että piti sitten ihan sanoa niille täteille sitten monneen otteeseen, että mie vaan oon semmonen, että mie puuhaan kokoajan, ettei se oo väsymystä eikä mittään. Sitten ne kyllä sitte huomaski, että kylläpä se onki tuommonen. Ettei se ookkaan väsyny väsyny vaan se on hänen luonne. Mut se on ainoa semmonen negatiivinen. Pani vähän miettimään, et mikä tämä on. Haastateltavien vanhempien mukaan lapset olivat saaneet paljon hyvää perhetuvan muilta vanhemmilta ja lapsilta. He nostivat lapsen vertaistuen merkitystä siinä suhteessa tärkeäksi, että lapset oppivat ryhmässä leikkimään toisten lasten kanssa, jakamaan leluja ja odottamaan omaa vuoroaan. Tyttö oppi jakamaan leluja ja vuoron odottamista, ilman tappelua. Tytön leikkimis- ja vuorovaikutustaidot kehittyivät kovasti, kun aikaisemmin ei paljon toisten lasten kanssa touhuamisesta kokemuksia. Tytölle oli iso asia tulla perhetuvalle, jossa oli paljon toisia aikuisia ja lapsia. Alussa oli hyvin kiinni minussa, mutta lopussa touhusi aivan toisten lasten ja aikuisten kanssa. Eräs äiti kertoi miten perhetuvalla käyntien ansiosta lapsen vieminen päiväkotiin onnistui kivuttomasti ja helposti. Lapsi oli tottunut muihin lapsiin perhetuvalla, sillä ennen näitä käyntejä lapsi ei ollut tavannut paljon muita lapsia. Äiti tuumasikin, ettei lapsi tästä johtuen vierastanut mennä päiväkotiin. Vertaistuella on merkitystä ihmisen jaksamiselle ja elämänhallinnalle. Ryhmämuotoinen perhetyö tarjosi mahdollisuuden tavata samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja löytää uusia näkökulmia omaan elämäntilanteeseensa. Vertaistuki antaa mahdollisuuden käsitellä omia vanhemmuuden tunteita ja mahdollisuuden puhua muille omista asioistaan

27 Tärkein vaikutus on ollut vertaistuella. Sosiaaliset kontaktit on säilyneet ja tunteiden sekä kokemusten jakaminen on ollut tärkeää. On hyvä että oli ryhmä että suljettu, koska näin muihin pääsee tutustumaan paremmin. Perhetupajaksolta sain uusia ystäviä, joiden kanssa olen tekemisissä viikossa useita kertoja. Ystävien kanssa ulkoillaan ja teemme yhdessä esimerkiksi kauppareissuja, laavulla käydään, kyläillään, käymme retkillä. Perhetuvan kautta on yksinäisyys poistunut, aikuisten kanssa voi purkaa huoliaan ja jutella arjen asioista. Perhetuvalta sai paljon keskusteluapua, Kiitos siitä! Muita avoimen vertaistoiminnan alueita projektissa olivat MLL:n tukihenkilötapaamiset, mieskaveritoiminta sekä perheleirit. Tukihenkilöiden tapaamisissa tukihenkilöillä oli mahdollisuus jakaa kokemuksia ja saada apua ja tukea toimintaan toisilta tukihenkilöiltä. Mieskaveritoiminnan ryhmätapaamisissa miehet ja pojat saavat vertaistukea toisistaan. Vanhempainillassa, äitienpäivä- ja joululounaalla myös äideillä on keskenään mahdollisuus vertaistukeen. Perheleireille pääsivät osallistumaan myös isät. Vanhemmilla oli mahdollisuus yhteiseen aikaan ja kokemusten vaihtoon, kun ohjaajat olivat lasten kanssa. Perhetuparyhmäläiset ovat osoittautuneet näin jälkeenpäin ryhmän loputtua tärkeiksi ihmisiksi, joilta saa tukea ja neuvoja tarvittaessa. Saimme ryhmän kautta kahdet perhetutut. Olemme hyviä ystäviä ja ilokseni huomasimme että toisen perheen isä tulee meidän perheen isän kanssa hyvin toimeen ja heillä on yhteyksiä myös harrastusten parissa. Ilon ja uusien elämysten kokeminen Yhtenä tavoitteena lapsen kanssa kotona oleville äideille ryhmään tullessa on yksinäisyyden poistaminen. Kotiäiti kokee arjen usein yksinäisenä kotona lapsen kanssa puolison ollessa töissä tai opiskelemassa. Osallistuminen ryhmään tuo vaihtelua päivän rutiineihin. Muiden vanhempien seurassa nautittu kahvikupillinen ja vaihdetut ajatukset virkistävät. Säännöllisesti tiettynä aikana kokoontuva ryhmä antaa hyvän syyn lähteä kotoa ulos tiettyinä päivinä. Samalla se auttaa vanhempia rakentamaan arkipäivään tiettyä rytmiä ja näin vahvistaa oman elämänhallintaa. Lapsille tämä tuo tunnetta turvallisuudesta

28 Ryhmiin osallistuminen mahdollisti perheille tutustumisen uusin kokemuksiin ja elämyksiin, jotka eivät ole perheen taloudellisesta tilanteesta riippuvaisia. Ryhmien aikana teimme muun muassa lasten kanssa yhdessä kävelyretkiä läheisiin puistoihin, laavuretkiä, kävimme uimassa, harjoittelimme äiti lapsijumppaa ja aikuiset kävivät opettelemassa sauvakävelyä. Tavoitteena oli, että perheet löytäisivät iloa yhdessä tekemällä ja kokemalla virkistäviä ja mukavia asioita sekä aidon ilon lapsestaan. Toimintaa viikkoihin ja on ollut mukavaa odottaa seuraavaa kertaa. On saanut tietoa eri asioista Uimassa käynti mahtava mahdollisuus. On saanut vertaistukea, hyviä ystäviä ja saanut puhua Askartelu on rentouttavaa puuhaa ja saa tavallaan itselleen sopivan hengähdystauon, olen saanut hyviä vinkkejä muilta äideiltä ja lapsi on oppinut olemaan muitten lasten kanssa 5.2 Ryhmämuotoinen perhetyö käytännössä Ryhmämuotoista perhetyötä toteutettiin suunnitelmallisesti ja ennaltaehkäisevästi. Seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa tehtäessä suunnittelimme alustavat aikataulut ryhmien alkamisajankohdista yhteistyössä Hansikastyöryhmän kanssa. Yhteistyökumppaneille ilmoitettiin seuraavan ryhmän alkamisajankohta hyvissä ajoin ennen ryhmän käynnistymistä, jolloin he voivat kartoittaa mahdollisesti ryhmään osallistuvia perheitä. Kartoitettaessa toimintaan mukaan haluavia perheitä alkoi muodostua kuva ryhmän tarpeista. Ryhmiin osallistuvat asiakkaat ottivat joko itse yhteyttä (31 %)tai he tulivat neuvolan (11 % ), perhetyön (37 %) tai sosiaalityön (21 %) kautta. Pääsääntönä oli, että perheet eivät olleet lastensuojelun perhetyön asiakkaita. Perheiden omat yhteydenotot lisääntyivät, kun toiminta tuli tutuksi, varsinkin vuonna 2006 Silminnäkijä tv-ohjelman jälkeen. Sosiaalityön kautta tulleiden perheiden määrä väheni koko ajan ja neuvolan kautta tulleiden perheiden määrä lisääntyi. Monet perheistä olivat ennaltaehkäisevän perhetyön asiakkaita ennen ryhmään mukaan tuloa. Ryhmän muodostuminen Toiminnan suunnittelu käynnistyy ryhmän kokoamisella. Ryhmän koolla on merkitystä ryhmän toimivuuden kannalta. Ryhmää muodostettaessa on hyvä huomioida muun muassa per

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot