JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sivu 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta 4.

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Aika klo 16:30-18:35 Paikka Joensuun paloasema, Noljakantie 4 Käsitellyt asiat Sivu 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 32 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 33 Merkintöjä 5 34 Päihdepalvelujen kilpailutus 6 35 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osavuosikatsaus 1/ Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöavustukset v Kunnan päätettävissä olevien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen tarkistaminen alkaen Sopimusesitys talous- ja velkaneuvonnan kustannuksista Kehitysvammaisten asumispalvelujen palveluseteli Nuorten kehitysvammaisten päivätoiminnan laajentaminen Oikaisuvaatimus ylilääkärin tekemään päätökseen Viranhaltijapäätökset 26

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Läsnä Parikka Tuula puheenjohtaja Holopainen Hannu jäsen Järvinen Päivi jäsen Jääskeläinen Sampsa jäsen Karttunen Jorma jäsen Kauppinen Marja jäsen Lukkarinen Ilkka jäsen Tahvanainen Kari jäsen Turpeinen Jari jäsen Saapui klo 17:08 Uusi-Illikainen Heleena jäsen Väkeväinen Kari jäsen Ihanus Emilia nuorisovaltuuston jäsen Karukannas Seija hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Korhonen Leena sosiaalipalvelujen johtaja Kosonen Anne talousjohtaja Timonen Leena va. johtava ylilääkäri Jaatinen Arja pöytäkirjanpitäjä Vartiainen Riikka johtava sosiaalityöntekijä aikana Poissa Väänänen Eira varapuheenjohtaja Rieppo Eija sosiaali- ja terveysjohtaja Allekirjoitukset Tuula Parikka puheenjohtaja Arja Jaatinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Marja Kauppinen pöytäkirjan tarkastaja Ilkka Lukkarinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä soisaali- ja terveyskeskuksessa Pöytäkirjanpitäjä Arja Jaatinen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus STLTK Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta STLTK Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Marja Kauppisen ja Ilkka Lukkarisen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Merkintöjä STLTK Rantakylän hyvinvointiaseman tilannekatsaus/johtava sosiaalityöntekijä Riikka Vartiainen

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Päihdepalvelujen kilpailutus 7672/ /2016 STLTK Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päih dehuol to järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan tarpeen edellyttämällä tavalla. Joen suun kaupungin päihdepalvelujen strategisena tavoitteena on ollut yh te näinen, ennaltaehkäisevä ja avohoitopainotteinen päihdehuolto, jossa mie len terveys- ja päihdetyö integroituvat mahdollisimman hyvin. Sovatek-säätiö on tuottanut Joensuun kaupungille (v ) ja Joen suun, Ou tokum mun ja Kontiolahden yhteistoiminta-alueelle (v ) päihdepalvelut ja kor vaus hoi don. Nykyinen so pi mus sisältää päihdehuollon päivystyksen, avo vastaan ot to toi min nan ja lai tos hoi don. Sopimus päättyy Päih de pal ve lujen ja korvaushoidon kokonaiskustannukset ovat Joensuussa olleet 2 milj. euroa vuodessa. Siun soten Miepä-palvelupakettityöryhmä (mielenterveys- ja päihdepalvelut) on esittänyt päihdepalveluiden ot ta mis ta omaksi toiminnaksi, lukuun ottamatta laitoskuntoutusta. Aikaa tämän muu tok sen toteuttamiseen ennen nykyisen sopimuksen päättymistä on hyvin vä hän. Kustannusten laskenta nykyisestä toiminnasta, resursseista ja kuluista on vie lä kesken. Lisäksi päihdehuollon siirtäminen omaksi toiminnaksi koko Poh jois-kar ja lan maakunnan alueella edellyttää päihdelääketieteellisiä resursseja, joi ta ei tällä hetkellä ole käytettävissä. Tavoiteltu mielenterveys- ja päihdetyön in teg raa tio tarvitsee onnistuakseen selkeitä hoitoprosesseja, hoidon porrastusta ja henkilöstön koulutusta. Edellä mainituilla perusteilla Joensuun kaupungin päihdepalvelut on tar koi tuksen mu kais ta kilpailuttaa kokonaisuutena. Tavoitteena on kustannustehokas koko nais rat kai su, jonka puitteissa päihdepalvelut toteutetaan yhden pal ve lun tuotta jan toimesta. Outokumpu ja Kontiolahti pystyvät järjestämään palveluja myös oma na toimintanaan. Sopimuskausi tulee olemaan 2 vuotta. Lisäksi varataan mahdollisuus kahteen yh den vuoden kestävään optioon. Kilpailutusta valmistellaan yhdessä palveluntuottajien kanssa järjestämällä keskus te lu ti lai suus, jossa kartoitetaan avopainotteisen päihdehuollon järjestämistä niin, että pystytään takaamaan päihdepalvelulain mukaiset palvelut kus tan nuste hok kaas ti. Tarjouspyyntö julkaistaan 5-6/2016, sopimukset pyritään tekemään vuo den 2016 loppuun mennessä. Kilpailutettavat päihdepalvelut kokonaispaketissa koostuvat seuraavasti: 1. Avopalvelut - Päihdepäivystyksessä (arkisin n. 3 h) arvioidaan asiakkaan ter vey den ti laa, ko ko nais ti lan net ta sekä palvelutarvetta ja suunnitellaan jat ko toi men pi teitä.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Yksilöavokuntoutusta järjestetään hoitosuunnitelmaan perustuvana avopal ve luna yksilövastaanottona. Vastaanotot tulee järjestää pääsääntöisesti lä hi pal ve lu na sekä tarpeen mukaan kotiin vietynä palveluna. - Ryhmäavokuntoutusta järjestetään hoitosuunnitelmaan perustuvana avopal ve luna ryhmämuotoisena, myös lähipalveluna tarpeen mukaan. - Terveysneuvonta- ja pistosvälineiden vaihtopiste, sisältää ter veys neu vontaa ja erilaista tukea omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. 2. Laitoshoito - Katkaisu- ja vieroitushoito, joka vastaa asiakkaan akuuttiin hoi don tar peeseen. Tavoitteena on päihdekierteen katkaiseminen ja turvallinen päih teiden käy tös tä vieroittautuminen. Katkaisu- ja vieroitushoito pohjautuu hoito suun ni tel maan ja sen aikana tehdään asiakkaan ja hänen lähipiirinsä kans sa suunnitelma jatkohoidosta. Sopimuksessa määritellään hoi toonpääsy ajat, joiden toteutumista tilaaja seuraa. - Laitoskuntoutus, mikäli avohoidonpalvelut on to det tu riittämättömiksi. Kun tout ta van laitoshoidon tavoitteena on auttaa asia kas ta saavuttamaan pa ras mahdollinen toimintakyky ja löytämään kei not selviytyä ar ki elä mässä. Sopimuksessa määritellään kriteerit, joiden pe rus teel la lai tos kun tou tusta tulee tarjota. Siinä huomioidaan myös haittoja eh käi se vä päihdehoito, jo ka tarkoittaa esimerkiksi lyhytaikaisia lai tos kun tou tus jak so ja tavoitteena eh käis tä pitkäaikaisen asumispalvelun tarve. Kil pai lu tuk seen liitetään nykyis ten päihdehoidon tilojen käyttämisen velvollisuus. Edellä mainitun Joensuun kaupungin kokonaispaketin lisäksi kilpailutetaan hoitopäivä-/ tai käyntihinnalla tai muulla suoritehinnalla korvaushoito sekä päihdelaitosvieroitus/-kuntoutus niin, et tä kaikki Siun soten kunnat voivat ostaa näitä palveluja tarpeen mukaan. Näiden osalta ei sitouduta mihinkään hankintamääriin. Kilpailutettavaan korvaushoitoon sisältyy korvaushoidon tarpeen arviointi, korvaushoidon aloitusjaksot (avo- tai laitoshoidossa), korvaushoidon toteuttaminen suunnitelmallisesti ja psykososiaalinen kuntoutus. Korvaushoito kilpailutetaan osissa niin, että voidaan tarvittaessa ostaa esimerkiksi korvaushoidon laitosaloitusjakso, mutta muu hoito toteutetaan omana toimintana. Ensisijaisesti korvaushoito pyritään järjestämään omana toimintana. Tavoitteena on nykyisten joensuulaisten korvaushoitopotilaiden hallittu siirto nykyiseltä palveluntuottajalta perusterveydenhuollon hoidon piiriin. Korvaushoidon järjestäminen omana toimintana vaatii perusterveydenhuollon lääkäriresurssien ja hoitajaresurssien kartoituksen. Kaikkien Siun soten kuntien on mahdollista hankkia palveluja tarpeen mukaan. Valmistelijat: va. mielenterveystyön päällikkö Maria Haarala, va. hallintopäällikkö Taina Aspelund

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää tilaajajaostolle 1. Joensuun kaupungin päihdepalveluiden kilpailuttamista ko ko nais rat kaisu na, jossa päihdepalvelut toteutetaan yhden palveluntuottajan toimesta ajal le (lisäksi optiot 1+1 v) 2. Korvaushoidon sekä päihdelaitosvieroituksen/-kuntoutuksen kilpailuttamista optioina hoitopäivähinnalla. 3. Kilpailutuksen valmistelemista yhteistyössä palvelujen tuottajien kanssa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyskeskuksen osavuosikatsaus 1/ / /2016 STLTK Vuoden 2016 ensimmäinen osavuosikatsaus laaditaan ajalta Osavuo si kat sauk ses sa raportoidaan toimintaa kuukausiraporttia yk si tyis koh tai semmin palveluarviotaulukoittain sekä ennustetaan koko vuoden toiminnan kuluja ja suoritemääriä. Osavuosikatsauksen ennusteet eivät ole laskennallisia vaan tulos-ja vastuualueiden omia arvioita toiminnan ja talouden toteutumisesta vuonna Osavuosikatsauksessa raportoidaan myös kehittämishankkeiden to teutu mis ta jokaisessa kunnassa. Maaliskuun tilanteessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tulos on n. 9,6 milj. euroa yli jää mäi nen ja nettoyksikön tulos 9,7 milj. euroa ylijäämäinen. Vuosi sitten vastaa vaan aikaan sosiaali-ja terveyspalvelujen ylijäämä oli n. 6,3 milj. euroa ja netto yk si kön 6,4 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ovat laskeneet vuoden takaisesta tilan tees ta 3,2%. Menojen lasku johtuu pääasiassa erikoissairaanhoidon menojen to teu mas ta, sillä erikoissairaanhoidon menot ovat laskeneet 7,3% vuoden 2015 maa lis kuun tilanteeseen nähden. Henkilöstökulut ovat kasvaneet 4,4%, mutta pal ve lu jen ostot laskeneet 5,3%. Tämä johtuu sekä erikoissairaanhoidon me nojen laskusta että toimintojen muuttumisesta ostopalveluista omaksi toi min naksi. Kokonaisuudessaan toimintakulut ovat laskeneet 1,4% vuoden takaiseen tilan tee seen verrattuna. Toimintatuotot ilman tilaajien maksuosuuksia ovat kasva neet jopa 12%, mikä vaikuttaa merkittävästi nettomenojen toteumaan. Joensuun sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ovat maaliskuussa 48,8 milj. eu roa ja laskeneet 2,6% vuoden 2015 vastaavasta ajankohdasta. Nettomenojen las ku johtuu Joensuussa erikoissairaanhoidon menojen laskusta, sillä oman toimin nan nettomenot ovat kasvaneet 1,5%. Laskusuuntaisesta trendistä huo limat ta Joensuun nettomenojen ennustetaan ylittyvän 4 milj. euroa bud je toi dusta. Suurin ylitys 3,4 milj. euroa on muodostumassa erikoissairaanhoidosta, sillä vuo den 2016 budjetti on 2,6 milj. euroa pienempi kuin vuoden 2015 ti lin pää töksen toteuma. Myös oma toiminta on ylittymässä yhteensä 0,6 milj. euroa. Ylityk sen on arvoitu muodostuvan lähes jokaiselta tulosalueelta, mutta erityisesti hoi don ja hoivan tulosalueella on toteutettava talouden so peut ta mis toi men pitei tä budjetissa pysymiseksi, sillä vuoden 2016 nettotalousarvio on 1,2 milj. euroa pienempi kuin tilinpäätös Kontiolahden sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ovat maaliskuussa 7,2 milj. euroa ja laskeneet vuoden 2015 maaliskuun tilanteeseen verrattuna 8,4%. Myös Kontiolahdessa menot ovat laskeneet erikoissairaanhoidossa, mutta myös oman toiminnan menot ovat laskeneet merkittävästi (7,3%) vuoden takaiseen tilan tee seen nähden. Kontiolahden ennustetaan pysyvän talousarviossa oman toi min nan osalta ja erikoissairaanhoidossa alittuvan. Kokonaisuutena Kon tio lahden nettomenojen arvioidaan alittuvan 0,1 milj. euroa budjetoidusta. Outokummun sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ovat maaliskuussa n. 5,7 milj. euroa. Outokummun nettomenot ovat laskeneet vuoden takaiseen ti lantee seen verrattuna yhteistoiminta-alueen kunnista vähiten, 1,6%. Eri kois sai-

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta raan hoi don menot ovat laskeneet 0,5% ja oman toiminnan menot 2,3%. Ou tokum mun arvioidaan pysyvän kokonaisuudessa budjetissaan, sillä eri kois sai raanhoi don menojen arvioidaan alittuvan 0,1 milj. euroa ja oman toiminnan menojen ylit ty vän vastaavan verran. Myös Outokummussa budjetissa pysymisen haasteet ovat suurimmat hoidon ja hoivan tulosalueella, jossa vuoden 2016 budjetti on 0,2 milj. euroa tilinpäätöksen 2015 toteumaa pienempi. Liitteessä on esitetty toiminta ja talous palveluarviotaulukoittain, mittaritiedot se kä talousarvion mukaisten kehittämishankkeiden toteutuminen ra por toin tiajan koh dal ta kunnittain. Valmistelijat: talousjohtaja Anne Kosonen, va. johtava ylilääkäri Leena Timonen, so si aa li pal ve lu jen johtaja Leena Korhonen, hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Karukannas Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa tilaajajaostolle liitteen mukaisen osavuosikatsauksen ajalta Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 1 Osavuosikatsaus 1-3/ Mittarit 3 Kehittämishankkeet vuodelle 2016, Joensuu 4 Kehittämishankkeet vuodelle 2016, Kontiolahti 5 Kehittämishankkeet vuodelle 2016, Outokumpu

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöavustukset v / /2013 STLTK Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt järjestöavustusten myön tä mi sen peri aat teet kokouksessaan ( 111). Avustuksia myönnetään pal ve luavus tuk si na, terveyttä ja hyvinvointia edistävinä avustuksina sekä ker ta-avustuk si na. Vuodelle 2016 järjestöavustuksiin on varattu määrärahaa yhteensä Määrärahasta käytetään Pohjois- Karjalan mielenterveysseuran ylläpitämään krii si kes kus toi min taan yhteensä , Itä-Suomen Sosiaalialan osaa mis keskuk sel le ja Suomen sosiaali- ja terveys ry:lle Muihin järjestöille tar koi tet tui hin avustuksiin on käytettävissä Enon Mielenterveysyhdistys Säihke ry:n ja Uimaharjun Kasari ry:n tilavuokria tue taan järjestöavustuksilla sillä ehdolla, että järjestöt hankkivat men nes sä uuden toimitilan. Joensuun tilakeskus ei enää vuokraa Kasarin toi mi tilaa lukien. Määräaikaan mennessä avustushakemuksia saapui yhteensä 53. Haet ta vien avus tus ten yhteissumma oli Avustushakemuksista esi te tään hylättäviksi seuraavia hakemuksia; 1. Enon vanhustentuki ry. Perusteet: hakija on ikääntyvien palveluasumisen puite so pi mus toi mit ta ja, joten järjestöavustusten käyttö ei ole mahdollista, vaan pal ve lu ja ostetaan puitesopimuksen mukaisesti. Haettu avustus Via Dia Joensuu ry. Perusteet: hakemus yhdistyksen henkilöstön vir kis tys päivään. Järjestöavustukset ovat tarkoitettu järjestöjen kohderyhmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Haettu avustus 300 Muille hakijoille järjestöavustukset esitetään myönnettäväksi liitteen mukaisesti yh teen sä Liite: sosiaali-ja terveydenhuollon järjestöavustukset vuonna 2016 Valmistelijat kehittämispäällikkö Karri Poutanen ja kehittämispäällikkö An na mari Savela Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että hylätään seuraavat hakemukset; 1. Enon Vanhusten Tuki ry. Perusteet: toiminta on ikääntyvien pal ve lu asu misen puitesopimustoimittaja, joten järjestöavustusten käyttö ei ole mah dollis ta, vaan palveluja ostetaan puitesopimuksen mukaisesti. Haettu avustus Via Dia Joensuu ry. Perusteet: hakemus yhdistyksen henkilöstön vir kis tyspäi vään. Järjestöavustukset ovat tarkoitettu järjestöjen kohderyhmän hyvin voin nin ja terveyden edistämiseen. Haettu avustus 300.

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta myöntää vuoden 2016 järjestöavustukset liitteen mukaisesti. Päätös: Lautakunta hyväksyi yksimielisesti kohdat 1-2 ja 3 kohdan liitettä korjataan siten, että Joensuun Seudun Senioriopettajille suunniteltu avustus 400 euroa siirretään Parempi Arki ry:lle. Liitteet 6 Järjestöavustukset 2016

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunnan päätettävissä olevien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen tarkistaminen alkaen 1919/ /2013 STLTK Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöstä kunnan päätettävissä ole vis ta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista on tarpeen täyden tää. Kaupunginhallitus on ( 357) ohjeistanut talousarvion 2016 käsittelyn yh tey des sä, että kaupungin harkintavallassa olevia maksuja korotetaan vä hintään 2 %. Kotiin toimitettaviin aterioihin tehtiin korotukset sosiaali- ja ter veyslau ta kun nas sa ( 99). Tuolloin ei päätetty erikseen Outokummun osal ta kotiin kuljetettavien aterioiden hintaa. Outokummun kotiin kuljetettavien ate rioi den valmistamisen ja kotiin kuljetuksen kilpailutti Joensuun seudun hankin ta toi mi syyskuussa 2014 ajalle Kilpailutuksessa kil pai lutet tiin 1) ateriakokonaisuus (sis. leipä, salaatti, jälkiruoka), 2) keitto (sis. leipä, jälki ruo ka) ja 3) aterioiden kotiin kuljetus. Kilpailutuksessa saatiin tarjous yhdeltä yri tyk sel tä, jonka kanssa sopimus tehtiin. Kun marraskuussa 2015 oli lau ta kun takä sit te lys sä kunnan päätettävissä olevat asiakasmaksut, sosiaali- ja ter veys keskuk sel la oli tieto, että Outokummun kotiin kuljettavia aterioita valmistava yritys lo pet taa tuottamasta sopimuksen mukaisia aterioita vuoden 2015 lopussa. Vuoden 2015 lopussa kilpailutettiin Outokumpuun samanlainen kotiin toi mi tet tu ateriakokonaisuus (sis. lämmin ateria, salaatit, jälkiruoka sisältäen kul je tuk sen) kuin on Joensuussa ja Kontiolahdella. Outokummun osalta kotiin toi mi tet ta vien aterioiden maksut olisivat olleet samat kuin muualla yh teis toi min ta-alu eel la. Kilpailutukseen ei saatu yhtään tarjousta Outokummun kotiin toi mi tet ta vis ta aterioista. Vuodenvaihteessa Outokummun ateriapalvelujen yrittäjä ilmoitti, että jatkaa ko tiin toimitettavien aterioiden tuottamista sopimuskauden loppuun eli saakka. Koska Outokummun ateriasisältö on erilainen kuin muualla yh teis toi min ta-alu eel la, pitää Outokummun sosiaalihuollon tukipalvelujen kotiin kul jetet ta vien aterioiden hinnat päättää erikseen. Toiseksi esitetään uutta maksua turva-asunnolle. Turva-asunto on tarkoitettu tilan tei siin, joissa asiakas tarvitsee turvaa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteessa tai muussa perheen kriisitilanteessa. Turva-asuntoa tarvitaan mm. silloin, jos asiakkaan ei ole enää tarpeen asua turvakodissa, mutta paluu entiseen kotiin ei ole mahdollista. Turva-asunnon maksu tulee käyttöön yli 7 vrk turva-asunnossa asumisen jäl keen ja on perhekohtainen. Valmistelijat: hoito- ja hoi va pal ve lu jen johtaja Seija Karukannas, talousjohtaja Anne Kosonen, asia kas mak su pääl lik kö Tuula Tirronen. Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa uudet sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen lisäykset siten, et tä tulevat voimaan alkaen liitteen mukaisesti.

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätös: Jari Turpeinen esitti, että asiakasmaksuja ei koroteta, esitystä ei kannatettu. Lautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen. Liitteet 7 Asiakasmaksut

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sopimusesitys talous- ja velkaneuvonnan kustannuksista 7582/ /2016 STLTK Joensuun kaupunginhallitus ja Itä-Suomen lääninhallitus (nyk. alue hal lin to vi rasto, AVI) ovat tehneet toimeksiantosopimuksen talous- ja velkaneuvonnan jär jestä mi ses tä alkaen neuvonta-alueella, johon kuuluu Pohjois-Karjalan maa kun ta. Sopimuksen perusteella Joensuu on järjestänyt talous- ja vel ka neuvon ta pal ve lut kaikille 13 Pohjois-Karjalan kunnalle. Em. AVI:n kanssa tehty sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen mukaan osa puo let voivat kirjallisesti irtisanoa sopimuksen päättymään seuraavan ka lente ri vuo den viimeisenä päivänä. Jos kuitenkin on odotettavissa, että valtion talous ar vios sa talous- ja velkaneuvontaa varten varattu määräraha pienenee, toimek sisaa jal la (Joensuu) on oikeus ehdollisesti irtisanoa sopimus kunkin ka len teri vuo den syyskuun loppuun mennessä, jolloin sopimus päättyy saman ka len te rivuo den lopussa, ellei irtisanomista saman ajan kuluessa peruuteta. Valtionkorvaus: Joensuu on saanut tähän asti katettua alueen talous- ja velkaneuvonnan toi minta ku lut talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen tarkoitetuilla val tion kor vauksil la. Valtionkorvauksen myöntäminen perustuu valtion talousarvioon, ja val tionkor vauk sen jakoperusteet vuosittain vahvistettavaan Työ- ja elin kei no mi nis teriön (TEM:n) asetukseen. Valtionkorvaus koostuu perus- ja lisäkorvauksesta. Peruskorvausta Joensuu on saanut talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen vuon na 2015: (0,74 /asukas), vuonna 2014: (0,74 /asukas) ja vuonna 2013: (0,78 /asukas). TEM:n vahvistaman asetuksen (150/2016) mukaan peruskorvauksen mää rä vuonna 2016 on 0,70 /asukas. Asukaslukuna otetaan huomioon Ti las tokes kuk sen väestörakennetilaston mukainen asukasluku Pohjois-Kar ja lan asukasmäärä oli päivänä asukasta, joten pe ruskor vaus ta vuodelle 2016 olisi tulossa n AVI päättää harkinnallisesta lisäkorvauksesta ja sen maksamisesta vuosittain syys kuun loppuun mennessä. Vielä AVI ei ole tehnyt päätöstä vuoden 2016 li säkor vauk ses ta. AVI myönsi Joensuulle lisäkorvausta vuonna 2013: ja vuon na 2014: Vuodelle 2015 lisäkorvausta ei saatu, koska AVI katsoi, että talous- ja velkaneuvonnan toimintakulut saadaan vuonna 2015 katetuksi talous- ja velkaneuvontaan aiempina vuosina myönnettyjen (nk. korvamerkittyjen) val tion kor vaus ten säästöillä. Valtionkorvauksia oli säästössä ,89, josta ,40 jouduttiin käyttämään talous- ja velkaneuvonnan toi min taku lu jen katteeksi vuonna Vuoden 2015 tilinpäätöksen jälkeen aiempien vuo sien säästöä on jäljellä 4071,49. Tilanteesta on tiedotettu AVI:a. Joensuu on neuvotellut muiden Pohjois-Karjalan kuntien kanssa talous- ja vel kaneu von nan toimintakustannusten kattamisesta. Sopimuksella varaudutaan siihen, että perus- ja lisäkorvausten määrä on välttämättömiin toimintakuluihin näh den riittämätön. Sopimus on laadittu toistaiseksi voimassaolevaksi

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta al kaen. TEM on esittänyt huhtikuussa 2015 talous- ja velkaneuvonnan siirtämistä oi keusapu toi mis to jen yhteyteen, valtion itsensä toteuttamaksi toiminnaksi. Mah dol lisen siirron toteutuminen ja ajankohta on edelleen avoinna. So pi mus eh do tuk sella Joensuu pyrkii turvaamaan talous- ja velkaneuvontapalvelut alueen asukkaille mah dol li seen valtiolle siirtymiseen saakka ja toistaiseksi, mikäli siirto valtion toimin nak si ei toteudu. Sopimusehdotuksen mukaan talous- ja velkaneuvonnan valtionkorvausten yhteis mää rän ja toimintakulujen välinen mahdollinen vaje katetaan alueen kuntien väes tö mää rän mukaisessa suhteessa. Jaettavat nettotoimintakulut perustuvat ta lous- ja velkaneuvonnan tilinpäätöstietoihin. Mikäli valtionkorvausten yh teismää rä on välttämättömiin toimintakuluihin nähden riittävä, ei kuntia ole tarpeen laskuttaa. Muut Pohjois-Karjalan kunnat ovat käsitelleet sopimusehdotuksen kunnan- tai kau pun gin hal li tuk sis saan. Kaikki kunnat ovat hyväksyneet sopimusehdotuksen pää tök sil lään. Nurmeksen kaupunginhallitus ( ) on lisäksi päättänyt velvoittaa Joen suun kaupungin velkaneuvontaa suunnittelemaan tehtäviään niin, että palve lut ovat helposti saavutettavissa myös Nurmeksessa. Lieksan kau pun gin hal litus kiinnittää päätöksessään ( ) huomiota siihen, että vii me ai kai sissa sopimuksissa on pyritty käytön mukaiseen kustannusten jakoon. Samaa pe riaa tet ta tulee noudattaa myös talous- ja velkaneuvonnan kustannusten jaossa asu kas lu ku poh jai sen kustannusten jaon sijaan. Lieksan kaupunginhallitus toteaa päätöksessä myös, että talous- ja velkaneuvonnan palvelut pitää pystyä tuot ta maan valtion tarkoitukseen myöntämän korvauksen puitteissa. Talous- ja velkaneuvontapalveluissa on työssä kolme vakinaista talous- ja vel kaneu vo jaa, joiden toimitilat sijaitsevat Joensuussa. Sopimusesityksen mukaan Joen suu vastaa mm. toiminnassa tarvittavien tilojen, laitteiden, kaluston ja tieto jär jes tel mien hankinnasta ja ylläpidosta. Ne ja muut toiminnasta aiheutuvat kus tan nuk set sisältyvät sopimusesityksessä kunnilta perittävään korvaukseen. Kaik ki lisäkustannukset (esimerkiksi mahdollisista toimitiloista maakunnassa) lisäi si vät kuntien maksuosuutta. Talous- ja velkaneuvontapalvelut pyritään kuiten kin järjestämään valtion päättämän valtionkorvauksen ja Joensuun kau pungin talousarvion puitteissa aiheuttamatta kunnille laskua. Talous- ja velkaneuvojien työtehtävät painottuvat velkajärjestelyhakemuksien laa din taan, jota ennen velkaneuvojat mm. selvittävät asiakkaan velat suoraan vel ko jil ta (valtakirjalla). Työtehtävistä suurin on sellaisia, että ne eivät edellytä asiak kaan läsnäoloa paikanpäällä. Työtehtävät on pystytty hoitamaan suu rimmak si osaksi puhelimen ja postin välityksellä kirjeitse: Yhteyden työntekijöihin saa puhelimella hyvin, arkisin klo 8-15 välillä. Tarvittaessa asiakkaalle varataan ai ka Joensuun toimipisteeseen. Tapaamiset on pyritty sopimaan ajankohtiin, jolloin asiakkaalla on Joensuussa muutakin asiointia. Tapaaminen on mahdollista so pia asiakkaan asuinkuntaan, mikäli asiakkaalla ei ole mahdollisuutta asioida Joen suus sa ja asioiden hoitaminen puhelimitse ja postitse ei ole riittävää. Talous- ja velkaneuvojat ovat pitäneet Pohjois-Karjalan kunnissa tie do tus ti laisuuk sia asiakasryhmille ja kunnan työntekijöille. Tilaisuuksissa on tarjottu mah-

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta dol li suut ta jättää yhteydenottopyyntö. Mikäli se on jätetty, on talous- ja vel kaneu vo ja ollut asiakkaaseen yhteydessä myöhemmin henkilökohtaisesti. Tie dotus ti lai suuk sia pyritään järjestämään jatkossa lisää, mm. Nurmeksessa. Talous- ja velkaneuvontapalvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Talous- ja velkaneuvonnan sopimus on liitteenä. Lisäksi lautakunnan jäsenten nähtävillä on luottamushenkilöiden verkkopalvelussa muut asiaan liittyvät asiapaperit. Valmistelijat: johtava sosiaali- ja potilasasiamies Riitta Manninen-Rouvali ja talous joh ta ja Anne Kosonen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan sopimuksen talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä alkaen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 8 Sopimus talous- ja velkaneuvonnasta

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kehitysvammaisten asumispalvelujen palveluseteli 1012/ /2013 STLTK Joensuun sosiaali- ja terveyslautakunta on määritellyt kehitysvammaisten asumispalvelujen palvelusetelin sisällön, tasot, hinnat ja tuen tarpeen ohjeelliset indeksit sekä setelituottajaksi hakeutumisen tavan. Tässä esityksessä on uudistettu kokonaan palvelusetelin sisältö, taso ja hinnat sekä tuen tarpeen ohjeelliset indeksit ovat taustalla. Uudistustyö on tehty vammaispalvelun työntekijöiden ja suurempien palvelutuottajien kanssa (Attendo/Noljakan yksikkö, Mehiläinen/Villa Ranta ja Honkalampisäätiön Asumispalvelut) vuoden 2015 aikana. Palveluntuottajat ovat olleet mukana arvioimassa asiakkaiden palvelutarvetta ja palveluseteliluokkia. Lisäksi kehitysvammaisten ympärivuorokautisen asumispalvelun ostopalvelujen hintoja on tarkasteltu Siun Soten alueella. Keskeisimmät muutokset tehtiin palvelusetelin sisältöön mm. lainsäädännön ajantasaisuus, keskeisten käsitteiden avaaminen: tilapäinen asumispalvelu, aktiivinen apu ja haastava käyttäytyminen sekä sisältötasojen selkeät erot. Palvelusetelin taso asumispalvelussa on yksi: 87 e/vrk (aiemmin 3: 54 e/vrk, 72 e/vrk ja 92 e/vrk). Ympärivuorokautisen ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden ympärivuorokautinen asumispalvelu on yhdistetty aiemmasta seitsemästä tasosta (110 e/vrk, 127 e/vrk, 144 e/vrk, 165 e/vrk ympärivuorokautinen asumispalvelu ja 120 e/vrk, 144 e/vrk ja 165 e/vrk autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden ympärivuorokautinen asumispalvelu) kolmeen tasoon ja esityksessä nämä tasot ovat 113 e/vrk, 144 e/vrk ja 167 e/vrk. Palvelusetelin arvo määräytyy ensisijaisesti palvelusetelin sisältökuvauksen perusteella. Tilapäisen ympärivuorokautisen asumispalvelun perusteet ovat ennallaan. Palvelusetelin asiakkaiden tasoluokituksissa tapahtuu sisällöllisesti tason laskuja (esim. 127 e/vrk on jatkossa 113 e/vrk) ja nousuja (esim. 110 e/vrk on jatkossa 113 e/vrk), jotta kokonaiskustannuksissa ei tapahdu kasvua Kontiolahden eikä Outokummun osalta. Joensuun osalta palvelusetelin hinnankorotukset tuovat vuositasolla noin euron (0,25 %) lisämenon. Joensuun vammaispalveluissa asumispalvelujen tarve erityisesti nuorten autistien osalta on kasvava. Nykyinen palvelusetelin hinta ei vastaa ed.mainittun asiakasryhmän palvelutarvetta. PKSSK:n osalta on vuoden 2016 kuntahinnasto vertailun vuoksi erikseen liitteenä. Kehitysvammaisten asumispalvelujen palveluseteli on tarkoitettu vam mais palve lu lain (380/1987) tai kehitysvammalain (519/1977) mukaiseen, tarvittaessa ympä ri vuo ro kau ti seen asumiseen. Palveluseteli sisältää tarvittaessa ym pä ri vuo rokau ti set palvelut ja tarvittavan ohjauksen, avustamisen, hoidon ja toimintakyvyn tu ke mi sen. Joensuun sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt "ot taa käyttöön palvelusetelin kehitysvammaisten asumispalveluissa asteittain uu sis sa asumispalvelua koskevissa ostopäätöksissä ja että pal ve lu se te li tuot tajien määrää ei rajoiteta kilpailuttamalla vaan setelituottajaksi voi hakeutua koko ajan". Kehitysvammaisten tilapäisellä asumispalvelulla tarkoitetaan lyhyttä jaksoa ym-

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta pä ri vuo ro kau ti sen palveluasumisen yksiköissä. Tilapäisen asumispalvelun ta voittee na on tukea kotona asuvien kehitysvammaisten ja heidän perheidensä jak samis ta se kä omaishoidon lakisääteisten vapaiden aikaista asumispalvelua. Kehitysvammaisten asumispalveluja järjestetään omana pal ve lu tuo tan to na, asumispalvelujen palvelusetelillä, tue tun kotona asumisen palvelusetelillä ja ostopalveluna. Asumispalvelujen palvelusetelillä asuu 72 joensuulaista (11/ ), kuusi kontiolahtelaista (11/2014 tilanteessa kolme) ja 15 outokumpulaista (11/2014 kaksi). Tuetun kotona asumisen palveluseteli on myönnetty neljälle (11/2014 tilanteessa kolmelle) henkilölle. Palvelusetelin osuus on kasvanut merkittävällä tavalla. Os to pal ve lui na han ki taan asumispalveluita tällä hetkellä 78 joensuulaiselle (11/2014 tilanteessa 86), 17 kontiolahtelaiselle (11/2014 tilanteessa 20) ja 19 outokumpulaiselle (11/2014 tilanteessa 20) asiakkaalle. Tämän li säk si ostetaan vakituista ja tilapäistä lai tos asu mis ta sekä perhehoitoa PKSSK/Honkalampi- keskukselta. KUNNAN ASETTAMAT HYVÄKSYMISPERUSTEET Kun kunta on päättänyt käyttää palveluseteliä jonkin palvelun jär jes tä mis ta pana, sen tulee hyväksyä ne yksityiset palveluntuottajat, joiden palvelujen mak sami seen asiakas voi käyttää palveluseteliä. Kunnan on päätettävä pal ve lun tuot tajien hyväksymiskriteereistä ja pidettävä ajantasaista luetteloa hyväksytyistä palve lun tuot ta jis ta hintoineen. Palvelusetelin käyttäjä saa sisällöltään yhtäpitävät palvelut kuin asiakas, jonka pal ve lut kunta järjestää omana tuotantona tai muuna ostopalveluna. PALVELUSETELIN TASOT JA HINNAT Palvelusetelin arvo määrittyy tässä liitteessä olevien perusteiden mukaan. Määrittelyn tukena voidaan tarvittaessa käyttää TUENTAR- arviota. Palvelukodin henkilökunta ja kaupungin palveluohjaaja tekevät yhteistyötä palvelusetelin tason määräytymisessä. Tilapäinen asumispalvelu tarkoittaa lyhyttä jaksoa tarvittaessa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä. Tilapäisen asumispalvelun tavoitteena on tukea kotona asuvien kehitysvammaisten ja heidän perheidensä jaksamista. Palvelu sisältää em. lisäksi vuokran, liinavaatteet sekä vaatehuoltoon liit ty vät asiat sekä siivoustarvikkeet. Kaupunki päättää palvelusetelin arvosta ja sen muutoksista ja sitoutuu mak samaan palvelun tuottajalle setelin arvon. Asiakkaalle ei synny palvelusetelissä oma vas tuu osuut ta. Asiakas maksaa palveluntuottajalle vuokran, aterioiden raaka-ai ne kus tan nuk set sekä mahdollisen ylläpitomaksun. Asumispalvelu, palvelusetelin arvo 87 e/vrk - Asiakas tarvitsee avustamista ja tukea arkielämän toiminnoissa - Asiakas ei tarvitse säännöllistä yövalvontaa, mutta asiakkaalla on oltava mahdollisuus saada apua myös yöaikaan - Asiakas asuu ryhmäkodissa tai sen yhteydessä - Henkilökunta on paikalla aamusta myöhään iltaan

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Ympärivuorokautinen asumispalvelu, palveluseteli 113 e/vrk - Asiakas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa ja oh jaus ta. - Asiakkaalla voi olla lisävammoja ja sairauksia, lii kun ta vam mo ja, satunnaista haastavaa käyttäytymistä, psyykkisiä häiriöitä, kom mu ni koin nin vaikeuksia. Sairauksien hoitotasapaino on hyvä. - Asiakas pystyy asumisyksikön henkilöstön avulla osallistumaan ja käyt tämään normaalipalveluja Asiakas tarvitsee ohjausta, avustamista tai tukea useissa arkielämän ja vapaa-ajan toiminnoissa, mut ta selviää osasta toiminnoista myös itsenäisesti. Asiakas pystyy olemaan lyhyitä aikoja itsenäisesti yhteisissä tiloissa ja omassa asunnossaan. Keskittyminen on vaihtelevaa, hyötyy yksilöllisestä strukturoinnista. Aistiärsykkeisiin reagoimisessa voi olla lievää poikkeavuutta. Kommunikointitaidot voivat olla puutteellisia, sanallinen ilmaisu voi sisältää paljon ekolaliaa ja fraaseja. Käyttää jonkin verran kuvia ja/tai viittomia puheensa tukena, käyttää esimerkiksi päivätaulua. Tarvitsee tukea ihmissuhteissa. Asiakas osaa tuetusti liikkua ja asioida lähiympäristössä. Asiakas tarvitsee ohjaajan tuen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden toteuttamisessa (esim. Yksilölliset elämänsuunnittelumenetelmät). Ympärivuorokautinen asumispalvelu, palveluseteli 144 e/vrk - Asiakkaan aktiivisen avun tarve on keskimäärin enintään viisi tuntia vuorokaudes sa - Asiakas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa, valvontaa ja ohjaus ta ja ajoittain valvontaa esim. vammasta tai sairaudesta aiheutuvan muistamattomuuden vuoksi. - Asiakkaalla voi olla vaikea-asteisia lisävammoja ja sairauksia, esim. sokea tai kuuro, liikuntavammoja, satunnaista haastavaa käyttäytymistä, psyykkisiä häiriöitä, kom mu ni koin nin vaikeuksia ja autistisia piirteitä. Jokin näistä vaatii jatkuvaa seurantaa tai paljon tukea. - Asiakas pystyy asumisyksikön henkilöstön avulla osallistumaan ja käyttämään useita normaalipalveluja. - Asiakas tarvitsee avustamista ja tukea useissa arkielämän toiminnoissa, mutta selviää osasta toiminnoista ohjatusti. - Avustaminen saattaa edel lyt tää kahta avustajaa ja apuvälineiden, kuten nostolaitteiden käyttöä tai val von taa. - Asiakkaan sanallinen ilmaisu voi olla erittäin niukkaa ja hänen tahto- ja tarvetilaa voi olla vaikea saada luotettavasti selville. Saattaa käyttää vain yksittäisiä sanoja (hokemia), kuvia ja /tai viittomia, mutta voi tuetusti ilmaista itseään hyvinkin sujuvasti. - Asiakkaalla on häiritseviä käyttäytymisen piirteitä ja suuria puutteita sosiaalisessa tilannetajussa, jotka tekevät kanssakäymisen vaativaksi ja hän tarvitsee ohjausta lähes kaikissa sosiaalisissa tilanteissa. - Asiakas tarvitsee uusiin tilanteisiin ennalta valmistautumista, tutuista sosiaalisista tilanteista selviää kohtuullisesti. Uusissa ja äkkinäisissä tilanteissa asiakas voi käyttäytyä hämmentävästi.

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Ympäristössä liikkumiseen tarvitsee aina ohjaamista ja valvontaa. Asioimistilanteet ja osallistuminen vaativat henkilökohtaista ohjausta. Asiakas tarvitsee ohjausta yksilölliseen elämänsuunnitteluun ja siihen, mitä on hyvä ja terveellinen elämä sekä valintojen tekemiseen (esim. yksilölliset elämänsuunnittelumenetelmät) Ympärivuorokautinen asumispalvelu, palveluseteli 167 e/vrk - Asiakkaan aktiivisen avun tarve on yli viisi tuntia vuorokaudessa. - Asiakas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa, valvontaa ja ohjaus ta. - Asiakkaalla voi olla vaikea-asteisia lisävammoja ja sairauksia, lii kun ta vammo ja, satunnaista haastavaa käyttäytymistä, autistisia piirteitä, psyykkisiä häi riöi tä, kommunikoinnin vaikeuksia. - Asiakas pystyy asumisyksikön henkilöstön avulla osallistumaan ja käyt tämään yksittäisiä normaalipalveluja - Asiakas tarvitsee avustamista ja tukea lähes kaikissa arkielämän toiminnoissa. - Avustaminen saattaa edellyttää kahta avustajaa ja apuvälineiden, kuten nostolaitteiden käyttöä tai valvontaa esim. vammasta tai sairaudesta aiheutuvan muistamattomuuden vuoksi. - Asiakkaalla voi olla suuria vaikeuksia sietää ohjattuna olemista ja hän vastustelee voimakkaasti esim. hoitotilanteita. - Asiakkaan ilmaisussa on vakavia puutteita, tahto ja tarvetilan selvittäminen luotettavasti on erittäin vaikeaa. - Sosiaalisten tilanteiden hallitsemisen taidoissa on vakavia puutteita. - Asiakkaan käyttäytyminen on erittäin haastavaa, hän voi olla ajoittain väkivaltainen ja vaikeasti hallittava. - Vaikeasti poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin saattavat alentaa asiakkaan toimintakykyä. - Ympäristössä liikkumiseen asiakas tarvitsee vähintään yhden henkilökohtaisen ohjaajan - Asiakas tarvitsee ohjaajan tuen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden toteuttamisessa (esim. yksilöllinen elämänsuunnittelumenetelmä) Tilapäinen ympärivuorokautinen asumispalvelu (arvo määräytyy asiakkaan palvelutarpeen mukaan em. tasojen mukaan) - Tilapäisen asumispalvelun palveluseteli voidaan myöntää: - asiakkaalle, jonka tuen ja hoidon ohjauksen tarve on arvioitu ja pal ve lusete - lin arvo erikseen määritelty - Tilanteissa mm. - omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien toteuttamiseksi - omaisen/läheisen hoitovastuun keventämiseksi - toimintakykyä ylläpitävänä, edistävänä ja kuntouttavana jaksona - sosiaalisen kriisin kohdatessa (esim. omaishoitajan sairastuminen) Asiakkaan informoiminen Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä,

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta pal ve lusete lin arvo, palvelujen tuottajien hinnat ja arvioitu suuruus. Asiakkaalla on valinnanvapaus sen suhteen, miltä palveluntuottajalta hän haluaa hankkia pal ve lun sa. Hankittaessa palvelu palvelusetelillä asiakkaan ja palveluntuottajan so pi mus suh det ta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaja sopimusoikeuden säännökset ja periaatteet. Asiakkaalla on myös oikeus olla va lit se mat ta palveluseteliä, jolloin kunnan on ohjattava hänet muilla tavoin järjes tet ty jen palveluiden piirin. Asiakkaan on annettava palvelusetelin myöntämistä varten tarvittavat tiedot. Pal ve lusete lis tä tehdään viranomaispäätös. Kehitysvammaisten asumispalvelujen palvelusetelin palvelukuvaus liitteenä. Valmistelijat: vammaispalvelupäällikkö Tarja Hallikainen ja sosiaalipalvelujen joh ta ja Leena Korhonen sekä talousjohtaja Anne Kosonen. Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. hyväksyä kehitysvammaisten asumispalvelujen palvelusetelin sisällön, tasot ja hin nat liitteen mukaisesti lukien 2 että palvelusetelituottajien määrää ei rajoiteta kilpailuttamalla vaan se te li tuotta jak si voi hakeutua koko ajan. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 9 Kehitysvammaisten asumispalvelujen palveluseteli

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Nuorten kehitysvammaisten päivätoiminnan laajentaminen 3524/ /2014 STLTK Nuorten elämään valmentava päivätoiminta (NUPA) on tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille yli 16-vuotiaille vaikeasti kehitysvammaisille nuorille, jotka tarvitsevat erittäin paljon apua päivittäisissä toiminnoissaan. Palvelu hyödyntää erityisesti niitä nuoria, joille toisen asteen opiskelupaikan löytäminen on erityisen vaikeaa tai mahdotonta. Keväällä 2014 sosiaali- ja terveyslautakunta ( ) päätti perustaa yhden päivätoimintaryhmän (NUPA 1) osaksi kaupungin omaa palvelutuotantoa. Toiminta käynnistettiin yhden lukuvuoden mittaisena kokeiluna Lehmon peruskoulun tiloissa elokuussa Lisäksi Joensuun sosiaali- ja terveyslautakunta päätti keväällä 2015 ( , 36) perustaa toisen päivätoimintaryhmän NUPA 2 siten, että ratkaisu lukuvuoden osalta tehdään viimeistään alkuvuonna Nuorten kehitysvammaisten pävätoiminnalle on kasvava tarve. Vammaispalvelun alkuvuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan päivätoimintapalveluja tarvitsee syksyllä 2016 Uimaharjun (NUPA 2) toiminnan lisäksi 12 kehitysvammaista nuorta. Yhteensä nuorten päivätoimintaa syksyllä 2016 tarvitsee n. 16 nuorta. NUPA1-ryhmän toiminta vakinaistui kesällä Henkilöstö- ja työllisyysjaosto ( ) perusti kolmen ohjaajan ja yhden sosiaaliohjaajan toimet lukien. NUPA1 toiminnalle etsitään uutta tilaa nykyisen Lehmon koulun vuokrasopimuksen päättyessä 07/2016. NUPA 1 toiminnan nettokustannukset vuonna 2015 olivat euroa. Vuonna 2015 NUPA 1 tuotti 1003 päivätoimintapäivää yhteensä kahdeksalle asiakkaalle. Yhden päivätoimintapäivän hinta oli siten 254 euroa. NUPA 1 päivätoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia ja asiakkaita on siirtynyt palveluissa eteenpäin mm. koulutukseen, asumiskokeiluihin ja työ- ja päivätoimintakeskuksiin yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. NUPA 2 -ryhmän osalta 08-12/2015 välisenä aikana oli 402 toimintapäivää neljälle asiakkaalle ja asiakaskohtainen hinta päivätoimintapäivää kohden oli 200 euroa. NUPA 2 -ryhmä toimii Joensuun Kodit Oy:ltä vuokratussa edullisessa rivitalossa Uimaharjussa. Honkalampi- keskuksen päivätoiminnan hinnat vuonna 2016 ovat välillä 145 e e. NUPA 1 ja NUPA 2 vastaavien asiakasryhmien hinta on välillä 214 e/pv -329 e/pv. Kustannusero oman toiminnan ja ostopalvelun välillä on karkeasti seuraava: yhteensä 12 asiakkaan päivätoiminnan ostopalvelu on euroa/päivä. Omassa toiminnassa samanlaisella palvelutarpeen mukaisella jaottelulla päivätoiminnan hinta on euroa/päivä. Ero päivätoimintapäivää kohden on 555 euroa/päivä. Lisäksi NUPA -ryhmä tarjoaa asiakkaille koko päivän kestävän päivätoiminnan. Haasteena on 12 kehitysvammaisen päivätoiminnan järjestämiselle sopivien tilojen löytyminen Joensuun kaupungin keskustan alueelta. Toiminnan kannalta tavoitteena on löytää yhteinen tila kahdelle eri ryhmälle (ryhmän koko on 6 asiakasta). Tilakeskuksen kanssa käydään neuvotteluja sopivien tilojen

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta saamiseksi. Tilojen saaminen keskustan alueelta vähentää olennaisesti kuljetuskustannuksia ja mahdollistaa parhaiten asiakkaiden työelämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen suuntautuvia harjoitteluja (asiakkaista suurin osa on vaikeasti autisteja). Suurin kustannuserä uudelle ryhmälle on henkilöstökulut, jotka ovat noin euroa (yksi sosiaaliohjaaja ja kolme ohjaajaa). Kuljetuskustannukset uuden ryhmän osalta olisivat karkean arvion mukaan euroa riippuen tilaratkaisusta. Asiakkaat tulevat Joensuun kantakaupungin sekä Pyhäselän alueelta. Toiminnan laajentamiselle ei ole erikseen varattu määrärahaa vuodelle Loppuvuoden 2016 lisäkustannukset ovat noin riippuen tilaratkaisusta. Tämän hetkisen arvion mukaan toiminnan laajentamisesta muodostuvat lisäkustannukset on mahdollista kattaa vastuualueen budjetin sisältä. Valmistelijat: sosiaalipalveluiden johtaja Leena Korhonen, vammaispalveluiden päällikkö Tarja Hallikainen ja palveluvastaava Tuula Malinen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää sosiaali- ja terveystoimen tilaajaostolle nuorten päivätoiminnan laajentamista ajalle Työntekijät palkataan lukien. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Oikaisuvaatimus ylilääkärin tekemään päätökseen / /2015 STLTK Maija-Liisa Varis on jättänyt oikaisuvaatimuksen ylilääkäri Katri Paganuksen teke mäs tä viranhaltijapäätöksestä koskien psykologin valintaa Joensuun mielenterveyskeskukseen. Variksen mukaan virkavalinta tulee kumota, kos ka hänen mielestään päätös ei ollut lain- ja tarkoituksenmukainen ja tehtävään on valittava ansioitunein hakijoista. Varis kritisoi myös sitä, että häntä ei kut sut tu työhaastatteluun. Mielenterveyskeskuksen psykolgin virka oli haettavana Joensuun kaupungin rek ryn kautta ja hakuaikana tuli yhteensä 9 hakemusta. Haastatteluun kutsuttiin 4 hakijaa ja haastattelijana toimi ylilääkäri Katri Paganus, vastaava psykologi Riina Kokkonen ja va. mielenterveystyön päällikkö Maria Haarala. Maija-Liisa Va rista ei kutsuttu haastatteluun, koska hänen osaa mis alu eet ja henkilökohtaiset omi nai suu det ovat jo tiedossa, kun hän on psykologin vi ras sa Outokummun mie len ter veys- ja päihdepalveluissa. Variksen toimintatapa tun net tiin ar ki työsken te lyn perusteella siinä määrin, ettei haastattelun ajateltu an ta van olennaista li sä tie toa hakijasta. Psykologin virkaan haettiin kelpoisuusehdot täyttävää kehitysmyönteistä hen kilöä. Hakuprosessin edetessä todettiin valitulla henkilöllä olevan myös ajan kohtais ta päihdehoidon työkokemusta, joka on tarpeellista tulevaisuudessa. Päih depal ve lu jen uudelleenjärjestely on ajankohtaista Siun Sote-organisaatioon siir ryttäes sä. Valintaan vaikutti myös valitun antama vaikutelma ke hi tys myön tei syydes tä, mikä ominaisuus on tärkeä kun suuria muutoksia on edessä. Nämä seikat oli vat ratkaisevia kun päädyttiin valitsemaan Tiina Pääkkönen avoinna olevaan vir kaan. Ylilääkärillä on harkintavaltaa virkoja täytettäessä. Silloin kun hakijoissa on useampia kel poi suus eh dot täyttäviä, voi ylilääkäri valita sen, jolla uskoo olevan par haim mat edellytykset selviytyä työssä. Oikaisuvaatimusasiakirjat ovat nähtävissä kokouksessa. Valmistelija: va. johtava ylilääkäri Leena Timonen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen pe rus teet toma na. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Viranhaltijapäätökset STLTK Seuraavat päätökset on ilmoitettu sosiaali- ja terveyslautakunnalle: Liitteenä päätösluettelo viranhaltijapäätöksistä. Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Merkitään tiedoksi, eikä oteta kuntalain 51 :n noljalla sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 10 Päätösluettelo

27 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA KOKOUSPÄIVÄMÄÄRÄ PYKÄLÄT MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /365) 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 31-35, 37, 39-40, 42 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta Käyntiosoite: Torikatu 18 A Postiosoite: PL 261, JOENSUU Telefaksi: (013) Sähköposti: sosiaalijaterveysvirasto@jns.fi Pykälät: 36, 38 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle, on ilmoitettava - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan oikaisua - miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

28 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Käyntiosoite: Puistokatu 29, KUOPIO Postiosoite: PL 1744, KUOPIO Puh (vaihde) Telefaksi: Sähköposti: Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Kunnallisvalitus Pykälät Hallintovalitus Pykälät 41 Muu valitusviranomainen, Pykälät osoite ja postiosoite: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä