Elämä on liikettä. Katja Vanhatalo Atte 32 vuotta. Esiintyvä hevonen. Feldenkrais-kurssi. -elämä maistuu edelleen täydeltä. -katsojan tunteiden peili

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämä on liikettä. Katja Vanhatalo Atte 32 vuotta. Esiintyvä hevonen. Feldenkrais-kurssi. -elämä maistuu edelleen täydeltä. -katsojan tunteiden peili"

Transkriptio

1 Mikä aihe Nro 4/2013 Hinta 7,60 TIETOA TAITOA TUNNETTA Nro 5/2013 Hinta 7,60 TIETOA TAITOA TUNNETTA Elämä on liikettä Feldenkrais-kurssi Henkilökuvissa: Katja Vanhatalo Atte 32 vuotta -elämä maistuu edelleen täydeltä Esiintyvä hevonen -katsojan tunteiden peili Nuoren hevosen koulutus Klassinen ratsastus on kaiken perusta Tunne Hevonen 1

2 Mikä aihe s.32 Hevonen auttaa ihmistä kokemaan itseään Katja Vanhatalo keskittyy hevosen sanomaan Tunne Hevonen 5/2013 s. 4 Pääkirjoitus Mikä aihe s. 6 Atte 32 vuotta elää täyttä elämää s. 12 Elämä on liikettä Feldenkrais -kurssilla s. 16 Nuoren hevosen koulutus s. 22 Esiintyvä hevonen katsojan tunteiden peili s. 31 Täti osti kimppavarsan s. 34 Hevonen auttaa ihmistä kokemaan itseään s. 36 Ravurin normipäivä s. 38 Klassinen ratsastus on kaiken perusta s. 42 Ruunan kertomaa s. 44 Hevoskuiskaajan duuni Feija-tinker ja Tina Lepistö. 1. näytöksen lopun nukkumiskohtauksessa (Mustalaisleiri). Kuva: Miritza Lepistö s.22 Esiintyvä hevonen Tina Lepistö ja Hoviajelun hevoset esiintyvät niin mainoksissa kuin teatterissa. s. 46 Kolumni Akateeminen, klassinen ja ties mikä s. 50 Toimitussihteerin kynästä s. 51 Sarjakuva Tunne Hevonen on ollut hevosmaailman edelläkävijä ja lifestylelehti, joka tarjosi kuudesti vuodessa tietoa, taitoa ja tunnetta, sekä tuoretta - erilaista näkökulmaa. Valitettavasti joudumme päättämään lehden toimittamisen kannattamattomuuden vuoksi. Tilauksia koskevat yhteydenotot ensisijaisesti sähköpostitse: tai tekstiviestillä Valitettavasti emme pysty vastaamaan puhelintiedusteluihin. Kannessa: Florentina Maurer ja ruuna Laertes Kannen kuva: Marco Scheidecker 2 Tunne Hevonen Tunne Hevonen 3

3 Pääkirjoitus IDEOI ITSE, NIIN TOTEUTETAAN YHDESSÄ! Kustantaja: Brännland ISSN Me olemme Tunne Hevonen lehden takana: AGILITYESTEET KOIRILLE, KANEILLE JA PONEILLE. Toimitus: Minna Lindström Päätoimittaja Eira Jääskelä Toimitussihteeri Maria Kervinen Ilmoitusmyynti Kuvitus: Sanni Airaksinen Taitto ja ulkoasu: J-Concept Oy Jarkko Kaunismäki Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa Porvoo Painotuote Kaikelle on aikansa Poni-ikäisenä luin nuorten kirjoja, joissa kuvailtiin tytön ja hevosen yhteyttä. Niissä jokaisessa oli opetus, hevonen voi opettaa meille itsestämme monenlaisia asioita ja samalla se mahdollistaa sanattoman viestinnän kautta välittömän palautteen. Ensimmäinen hevoskohtaamiseni tapahtui 6-vuotiaana talutusratsastuksessa, enkä olisi millään halunnut alas pienen ponin selästä. Tuntui siltä, että poni antoi minulle siivet. Pari vuosikymmentä myöhemmin työskentelin hevosalan ammattilaisena ja tavatessani kymmeniä ja taas kymmeniä hevosia, huomasin, että toisten hevosten kanssa tunsin hengittävän samaa ilmaa, samassa tahdissa. Toiset kohtaamiset taas nostivat minussa esiin puolia, joista en itse pitänyt. Epävarmuus, pelko ja luottamuksen puute saivat minut pyrkimään välttämään hevosen lähellä oloa. Henkisen kasvun kursseja, klassista ratsastusta, hevosmiestaitoja näiden kaiken tarkoituksena oli löytää aito yhteys hevoseen. Ilman puhetta, kehonhallinnan ja avoimuuden kautta. Vuosikausia joogaa, meditointia, itsensä haastamista, jotain silti tuntui puuttuvan. Kuukausi sitten hyvästelin elämäni hevosen. Olimme eläneet jatkoajalla jo yli 16 vuotta, joten jokainen päivä yhdessä oli plussan puolella. Sitten tuli SE päivä, jolloin minun oli täytettävä hevosenomistajan velvollisuus ja tehtävä raskas päätös. Sinä Rakas lukijani luet tällä erää viimeistä Tunne Hevonen lehteä. Tämä matka on ollut rikas ja antoisa monellakin tapaa. Sitä suurta kiitollisuutta, jota koen saadessani kerran vielä kirjoittaa pääkirjoituksen, en voi sanoin edes kuvailla. Nyt on kuitenkin jäähyväisten aika ja seuraavana tehtävänä on katsoa eteenpäin ja kulkea rohkeasti kohti uusia haasteita. Kävelin ruunan luokse ja kiedoin käteni sen kaulaan. Tunsin tutun hevosen tuoksun kasvoillani ja se puhalsi hiljaa korvaani. Olin varma, että aikaa kului ikuisuus, kun se nosti minut siivilleni jälleen ja kaiken lämmön, luottamuksen ja yhteyden läpi tunsin sen hengittävän kevyemmin kuin pitkään aikaan. Kyyneleiden valuessa pitkin poskeani, irrotin käteni hevosen kaulalta ja se käveli pois, kuin sanoakseen hyvästi. Olen ikuisesti kiitollinen siitä, mitä elämäni hevonen minulle opetti. Mikään metodi tai tieto ei ole yhtä tärkeää, kuin aito välittäminen ja yhteys. Kiitos, että olen saanut kanssanne jakaa rakkauttani ja intohimoani hevosia kohtaan. Uskon, että me kaikki olemme oppineet elämästä taas pienen palasen lisää. 4 Tunne Hevonen Minna Lindström AGINY / KAISA NYSTRÖM

4 Henkilökuva Teksti ja kuvat: Mira-Bella Nurmi Atte,32 - elämä maistuu edelleen täydeltä Espoossa sijaistevalla Videnäsin tallilla ratsastusretkelle pääsyä odottava ruunikko tuuppaa turvallaan omistajaansa hellästi, mutta päättäväisesti. Mennään jo, tuntuu ruuna sanovan. Ruunan omistaja Nina sujauttaa vielä suitset hevoselle ennen kuin pyytää saada nousta tämän selkään. Ei ole aina päästänyt selkään helpolla meitäkään, muista yrittäjistä puhumattakaan, Nina huikkaa ruunan mennessä jo menojaan reippaassa käynnissä pitkin elokuisia peltomaisemia. Alkuverryttely käynnissä sujuu ratsastusreiteiksi merkityillä poluilla miellyttävästi, minkä jälkeen on laukkatreenin vuoro. Ruunan askel on laukatessa nopea ja kevyt. Ilta-auringossa punaisena hehkuva runko on lihaksikas ja hyvinvoiva, korvat tiukasti hörössä ja silmät säihkyvät innostuksesta. Ruuna on Atte, 32 vuotta, ja se on nähnyt maailmaa jo paljon. Atte on koko pitkän ikänsä aina ollut lähdössä ratsastuslenkille innokkaana ja uteliaana. Sitä energistä voimaa Atte jakaa minullekin joka kerta, kun olen tallilla, Nina sanoo. Nina Nikolajeff laittoi vuonna -95 Hippokseen ilmoituksen suunnilleen näin: ostetaan äidille ja tyttärille hevonen ja luvataan pitää siitä hyvää huolta. Ehdokkaita ilmaantui lähemmäs 50 ja jo ensimmäisten joukosta erottui edukseen vuonna - 81 Tanskassa syntynynyt, silloin 14-vuotias ruunikko, Attech e. Ninan tyttäret Linda ja Sonja sinetöivät kaupat jo hyvissä ajoin kirjoittamalla heti ensikokeilun jälkeen kaikkiin uusiin harjoihin tussilla Atte. Ja niin 80-luvun lopussa Suomeen tullut tanskalainen puoliverinen muutti loppuelämän kotiinsa. Vaan eivät tainneet uudet omistajat tietää mitä kaikkea Atella oli mielessä heidän varalleen. Atte oli hyvin koulutettu ja osasi paljon, mutta ei yhteiselo ensihevosen kanssa ihan itkuitta alkanut. Itse asissa Atte itketti juurikin minua minkä ehti, nauraa Sonja Turtia nyt. Vaan toista oli tuolloin, kun keinot oli keksittävä. Kuinka päästä hevosen selkään tai kuinka satuloida saati putsata kavioita Atte osasi metkut. Ilman satulaa selkään noustessani jouduin aina laittamaan omenakorin turvan eteen harhautukseksi, Sonja myöntää. Ja kun selkään kerran pääsi, ei se taannut sitä, etteikö hevonen laukkaisi maastosta talliin, useimmiten yksin ja ratsastajan kävellessä perässä jalan. Kerran Atte tosin jäi kiltisti odottamaan selästä suistunutta ratsastajaansa. Se oli sillä kerralla, kun Sonja jäi metsälenkillä matalaan puunoksaan roikkumaan. Hevonen kyllä ravasi sujuvasti oksan alta. Vanhempi sisar Linda Yrjölä muistelee omaa alkutaivaltaan Aten kanssa ymmärtäväisemmin. On totta, että Atte oli kaikkea muuta kuin helppo ensimmäinen hevonen, mutta kommellukset johtuivat mitä suurimmassa määrin omasta kokemattomuudestamme, jota kuka tahansa fiksu hevonen olisi käyttänyt hyödykseen. Uusi paikka, uudet ihmiset ja me suhteellisen kokemattomat 12- ja 13-vuotiaat tytöt, jotka emme kuitenkaan suostuneet antamaan periksi. Vaikka käsittely oli joskus hankalaa, niin Atella ratsastaminen korvasi kaiken, Linda puolustaa ja Sonja on samaa mieltä. 6 Tunne Hevonen Tunne Hevonen 7

5 Henkilökuva Mikä aihe Niin hevonen sai aikoinaan jäädä, vaikka hetken ajan vanhemmilla kävikin jo mielessä luovuttaminen. Vasta jälkeenpäin selvisi, kuinka epäoikeudenmukaisesti ja julmastikin Attea oli kohdeltu 80-luvun lopussa. Sieltä luja luonne lienee saanut alkunsa. Hevonen kuitenkin palkitsi siskosten periksiantamattomuuden ja kärsivällisen hevosmiestaidon opettelun: Alun haasteiden jälkeen hyvällä ohjauksella ja valmennuksella meille löytyi Aten kanssa yhteinen sävel. Vauhtia ja intoa riitti myös kentällä, ja Atte oli aina reipas ja kuuliainen ratsastaa. Pikkuisissa koulukisoissa tämä sydäntenmurskaaja keräsi lähes poikkeuksetta ruusukkeet kotiin, Linda muistelee ja jatkaa: Sitä mieletöntä onnistumisen tunnetta, jonka todella miellyttämishaluinen ja kehuja rakastanut Atte sekä sen satumainen pyörivä laukka sai aikaan, en unohda koskaan! Linda pitää myös uskomattomana, että edelleen yli 18 yhteisen vuoden jälkeenkin he saavat nauttia samanlaisista tunteista hevosensa selässä. Karkailu tosin on aina ollu Aten juttu, milloin talliin tultaessa tai laidunmatkalla, talutuslenkeistä puhumattakaan! Linda myöntää. Joka päivä voi olla hyvä päivä karata edes vähän, vaikka boksista tallin käytävälle. Tämä on vain Aten omaa kivaa, ja kieltämättä hymyilyttäähän se välillä kyllä meitä muitakin. Enää emme ole niin tiukkapipoja, että pitäisi koko ajan seistä asennossa hievahtamatta. Atte saa tutustua paikkoihin ja touhuta omiansa. Sittemmin Sonja on siirtynyt täysipainoisesti esteratsastuksen puolelle toisella hevosellaan, kun taas Nina ja Linda pitävät Attea päivittäisenä silmäteränään. Myös Nina on osallistunut hevosellaan pieniin koulukisoihin ja saanut tuntea sen muuttuvan kouluaitojen sisällä isoksi kilpahevoseksi. Niistä muistona sinivalkoiset ruusukkeet. Hevosen ikä ei ole koskaan ollut esteenä valmennuksiinkaan osallistumiselle, ja viikoittaisiin koulutreeneihin Atte osallistui vielä pitkälti yli parikymppisenä. Aten ollessa siinä 25-vuotias osallistuimme muutamana vuonna seniorimeetingiin Ypäjällä, missä hyppäsimme pieniä maastoesteitäkin. Saimme paljon kehuja laukasta ja kauniista peräänannosta, Nina kertoo. Vielä tuolloinkin Atte oli oikea kuumakalle. Välillä meni suuri osa lenkistä pikkuravia stepaten tai paikoillaan laukaten. Ehkä menee vieläkin joskus. Pariskunnan viimeisissä koulukilpailuissa tuomarin palkintojenjaossa lausumat sanat Oli suuri kunnia arvostella tätä ratsukkoa jäivät erityisesti Ninan mieleen. Atte oli tuolloin Atte on opettanut ihmisilleen hyvää hevosmiestaitoa koko olemuksellaan. Ennen kovakuorinen selviytyjä on palkinnut omistajansa pitkällä iällä ja herrasmiesmäisellä lempeydellä. Kuin kiitokseksi siitä, etteivät he aikoinaan luovuttaneet. Atte on pitänyt minutkin hyvässä fyysisessä kunnossa ja tallilla vietetty aika kuluu huomaamatta. Nyt olemme aloittaneet ratsastuspilateksen, Nina kertoo. 27-vuotias. Tosin on Ninakin löytänyt itsensä tantereelta. Kun Atte täytti 20 vuotta, sanoin hänelle maastossa, että: Nyt olet Atte sitten vanha. Löysin itseni laukkapukkisarjan päätteeksi maankamaralta vain muutama sekunti lauseeni jälkeen. Se oli viimenen kerta kun kutsuin Attea vanhaksi, Nina nauraa. Aivan kuin yhteiskunnassamme muuallakin, myös hevosmaailmassa arvostetaan enenevässä määrin vain nuoria ja kilpailukykyisiä hevosia. Maitovarsoja myydään kilpakenttien tulevaisuuden lupauksina, ja 4-vuotiaan nuoren täytyy näyttää jo valmista liikettä ja lihasta. 20-vuotiasta hyvinkoulutettua ja käytökseltään turvallista hevosta kukaan ei tohdi myydäkään potentiaalisen ostajakadon pelossa, vaan hevonen laitetaan mielummin pois menevien tieltä. Tosiasiassa kuitenkin nykyisellä hevosenpidolla monet hevoset voivat hyvin vielä pitkälle eläkeikään ja ovat vuotiaina ehkä jopa parhaimmillaan niin koulutustasoltaan kuin elämänviisaudeltaankin. Voisi kuvitella, että niillä olisi kysyntää harrastajien ensihevosena, turvallisena opetusmestarina. Tosin, kukapa sitä haluaisi pitkäikäisestä ystävästään luopua? Mitä jos elämä jatkuukin? Luopuminen on tänään läsnä, niin kuin se on ajatuksena ollut melkein viimeisen kymmenen vuoden ajan. Ja se on vain hyväksyttävä. Atte on opettanut hyvin paljon elämään tässä hetkessä, Nina sanoo. Sitä on niin onnellinen jokaisesta päivästä ihan kirjaimellisesti, vaikka Atte onkin ikäisekseen hämmästyttävän hyvässä kunnossa. Nykyään äiti/tytär-hevosena toimiva Atte ratsastetaan säännöllisesti aivan kuten ennenkin, kuitenkin hevosta kuunnellen ja ilon kautta hieman vapauksiakin antaen. Hoitamiseen ja seurusteluun käytetään aikaa sitäkin enemmän ja Nina uskookin sen olevan yksi avaintekijä hevosen pitkän iän salaisuudessa. Hoivataan, harjataan, putsataan, pestään ja trimmataan. Hierotaan ja venytellään, ja etenkin laidunkauden ulkopuolella tehdään pitkiä kävelylenkkejä paljon myös maasta käsin taluttaen. Toki hyvin tärkeitä ovat myös hyvä 8 Tunne Hevonen Tunne Hevonen 9

6 Henkilökuva Mikä aihe kengittäjä, laadukas ruoka usein tarjottuna, hammashuolto ja hyvät talliolosuhteet. Atella on todettu Cushingin oireyhtymä, johon on toimiva lääkitys. Takahampaat ovat toki kuluneet, mutta muuten kunnossa. Kymmenen vuoden ajan Aten hampaat onkin pesty letkuttamalla ne päivittäin, mikä on varmasti auttanut asiaa. Ruoka maistuu edelleen hyvin. Ratsastuksen lisäksi liikunnasta vastaa laitumilla odottava tammalauma. Talvisin tarhassa on oma jabasta tehty katos, missä on aina kuivaheinää saatavilla. Kylmästä ja viimasta Atte jumiutuu, joten loimitus on erittäin tärkeää syksyllä ja talvella. Tämä hevonen ei ole meille väline, hän on elämäntapa, Nina sanoo. Myös Ninan miesystävällä on samassa tallissa oma hevonen, eikä illan hoitorutiineihin kuluvia tunteja lasketa. Atte on meille tärkeä, hän tuottaa meille suunnattomasti iloa ja elämään sisältöä olemassaolollaan, Nina sanoo ja tarkentaa: Ihminen on se, joka tuomitsee hevosen vanhaksi. Jos päätetään, että no nyt on hevonen vanha ja jäteään se eläkkeelle vailla huomiota ja jatkuvaa liikuntaa, se kuolee pois, suruun. Hoito, seura ja aktiivisuus ovat kaiken A&O, ne pitävät hevosen elämässä kiinni. Tiedämme sen itsestämmekin. Niiden kuuluu saada tuntea itsensä tärkeäksi, vähintään yhtä tärkeäksi kuin huippuvuosinaan. Näin hevonen on ehkä iältään vanha, mutta mieleltään nuori. Ja kaikkihan me tiedämme mikä voima mielellä on kehon hyvinvointiin. Virkeän ja hyvinvoivan vanhaksi eläneen hevosen pitäisi olla omistajalle ylpeydenaihe. Ei eläkkeelle jääminen saa tarkoittaa unohdetuksi tulemista. Atte tulee aina tarhasta tai laitumelta haettaessa iloisena vastaan ja hörisee, usein jopa hirnahtaa kuuluvastikin tutun tervehdyksen. Voiko mikään olla palkitsevampaa? Linda miettii. Nautimme jokaisesta yhteisestä hetkestä täysin rinnoin. Jokainen päivä, jonka saamme vielä Aten kanssa viettää, on lahja. Yksi Atte on antanut meille kaikille kolmelle oman tärkeän hevosenosansa, mikä on näin ajateltuna mittaamattoman arvokas pääoma elämälle, ja mitä rahassa ei tosiaankaan voi mitata, Nina sanoo. Kuvassa Sonja ja Linda 90-luvulla. kuva: Nina Nikolajeff Suhde perustuu ystävyyteen ja luottamukseen, eikä Aten ei ole vuosiin enää tarvinnut tehdä asioita, joita se ei halua, omistajat sanovat. Hiljainen viisaus, charmantti herra Ratsastuksen jälkeen Nina riisuu hevoseltaan satulan ja suitset, päästäen tämän vielä vapaaksi kentälle. Alun ilkikurisesta hevosesta ei ole tietoakaan, mutta vuosien aikana rakennettu molemminpuolinen luottamus sitä vastoin näkyy hevosen koko olemuksessa. Ruuna ei haluaisi päästää ihmistään näköpiiristä, vaan seuraa omistajaansa määrätietoisesti. Välillä pysähtyy aloilleen ja suuntaa katseensa jonnekin kauas, ehkä tarkkaillen laidunkavereita, ehkä jotain muuta mitä me emme näe. Haarmaantunut karvapeite pään seudulla paljastaa, että kyseessä on jo kokenut hevonen, charmantti ja suurella egolla varustettu. Katseessa on vielä 32 vuoden jälkeenkin tulkittavissa iloisuutta, tyytyväisyyttä ja rohkeutta, ehkä pilkahdus nauruakin. Huumori, uteliaisuus ja reipas eteenpäinpyrkimys pitävät Aten liikkeessä. Heinäkuinen aurinko laskee jo horisontin taakse ja suukotteluhetki omistajan kanssa herkistää paikallaolijat. Sitten Atte päättää esittää bravuurinsa, hienon ja pyöreän laukan. Kuin sanoakseen se päivä saattaa olla lähellä, että minua ei enää ole, mutta ei mietitä sitä. Olen tässä nyt. Elämä maistuu hyvältä, Aten tehtävä läsnäolon opettajana on vielä kesken. Atte on elänyt pitkän ja vaihderikkaan elämän sekä koskettanut monia ihmisiä matkan varrella. Katseessa on vielä 32 vuoden jälkeenkin tulkittavissa iloisuutta, tyytyväisyyttä, uteliaisuutta ja rohkeutta. Ja pilkahdus naurua. 10 Tunne Hevonen Tunne Hevonen 11

7 Ratsastus 1 2 Mikä aihe teksti: Eira Jääskelä kuvat: Eira Jääskelä ja Holger Maurer Feldenkrais-kurssilla tehdään mahdottomasta mahdollista, mahdollisesta helppoa ja helposta elganttia. Ennen kurssille saapumista olin tutustunut Feldenkrais-menetelmään hyvin vähän ja opettajatkin olivat minulle entuudestaan tuntemattomia. Kurssin ensimmäisestä päivästä lähtien oli selvää, että opettajapariskunta, Florentina ja Holger Maurer, olivat kutakuinkin toistensa täydelliset vastakohdat: Florentina valloitti eläväisellä puhetulvallaan ja viihdytti huumoripitoisella esiintymisellään. Holger sitävastoin järjesteli kurssilaisten kehot uuteen uskoon pysytellen muuten hiljaisesti taka-alalla. Kurssin emäntänä toimi Doris Münster ja kurssi järjestettiin hänen Koivikon hevoshaka -tilallaan. Doris oli tutustunut Florentina Maureriin Centered Riding -kurssilla Saksassa ja tämä oli jo kolmas kesä kun Maurerit vierailivat Suomessa opettamassa. Lyhyen esittelykierroksen jälkeen ensimmäinen kurssipäivä alkoi Feldenkreis-ryhmätunnilla, jonka aiheena oli Pelvic Clock eli lantiokello. Selällään pötköttely kuvitteellisen kellon päällä kuvitteellista palloa edes takaisin liikutellen aiheutti useissa kurssilaisissa eriasteista hämmennystä. Harjoituksen sanallistaminen ei ollut kovin täsmällistä ja itsekin pohdin koko harjoituksen ajan, kuinka paljon on tarkoitus liikkua, välillä jäin siihen käsitykseen, että ei kuulunut liikkua ollenkaan, ainoastaan kuvitella liike. Tunnin jälkeen kuultiin kommentteja kuten Kellotauluni ei ollut pyöreä! ja Minusta tuntui, että putoan kellon päältä! Hevosen kunnioittaminen dominoinnin sijaan, pyytäminen apujen läpiviemisen sijaan, selkeä käsitys omasta tekemisestä ja eettisesti korkea vaatimustaso ovat keskeiset aspektit työssäni. Florentina Maurer Ryhmätunnin jälkeen ja juuri ennen omaa ratsastusvuoroaan kukin ratsastaja kävi Holger Maurerin Feldenkrais-käsittelyssä. Ensimmäisen päivän käsittely aiheutti minulle lähinnä turhautumista. Pieni jutusteluhetki ennen hoitoa ei rentouttanut ainakaan tätä potilasta, suorastaan päivastoin. Liekö sitten ollut tarkoituskin saattaa asiakas henkisesti pois tasapainosta hoidon vaikuttavuuden lisäämiseksi? Feldenkrais-käsittelyn eli Holgeroinnin jälkeen, (kuten Florentina miehensä työtä leikkisästi kutsui), pääsin tutustumaan uljaaseen ratsuuni, suomenhevosruuna Seurariin. Omat Rosinantet olimme uskollisen ystäväni ja kurssikaverini kanssa jättäneet suosiolla kotiin. Näin pystyisimme mielestämme keskittymään kurssin antiin täysipainoisesti. Ratsastustunti aloitettiin vaatimattomasti avotaivutuksella, välillä Florentina korjasi jalkojeni asentoa tai teetti muita harjoituksia hevosen saadessa sillä aikaa hiukan hengähtää. Vasen kierros sujui minulta ja Seurarilta suurinpiirtein sujuvasti, mutta oikeassa kierroksessa ei yhteistä säveltä meinannut löytyä. Florentina kehotti minua aloittamaan tehtävän avotaivutuksen ideasta, eli tekemään vähemmän ja hakemaan oikeaa tunnetta liikkeeseen pelkästä liikkeen ajatuksesta. Kun idea löytyy, voi poikitusta lisätä ilman että rentous häviää. Seuraavana päivänä teimme aamuharjoituksen ulkona Florentinan ohjauksessa. Tunnilla haettiin tuntumaa kävelyn liikeratoihin ja ohjattiin paria mm. oikean asennon ja liikkeen 3...elämä on liikettä. Ilman liikettä elämää voi tuskin kuvitella. Moshe Feldenkrais Susanna tekee harjoituksia Florentinan ohjeiden mukaan. Ratsuna Seurari. kuva: Eira Jääskelä Iloinen kurssilainen Eira ja sh-ruuna Seurari. kuva: Holger Maurer Kuten hevosta myös ratsastajaa voi auttaa hahmottamaan kehoaan peremmin bodywrapin avulla. Kuvassa Sanna ja Ionait. kuva: Eira Jääskelä 12 Tunne Hevonen Tunne Hevonen 13

8 Ratsastus Ratsastus...tee mahdottomasta mahdollista, mahdollisesta helppoa, helposta eleganttia Moshe Feldenkrais suunnan löytymiseksi avotaivutuksessa. Loppupäivän ohjelma sujuikin jo totuttuun tapaan: kukin vuorollaan Holgerin hoidettavaksi ja sen jälkeen ratsastamaan. Hoito olikin hyvin mielenkiintoinen tällä kertaa, hoidon lopuksi tuntemus oli kuin olisi maannut kuopassa, vaikka pötkötteli ihan tasaisella hoitopöydällä! Tunne ei ollut lainkaan epämiellyttävä ja Seurarinkin kanssa ratsastus sujui mukavasti. Tällä kertaa Seurarille laitettiin bodywrap, eli pinteli kaulan ja takaosan ympäri auttamaan hevosta hahmottamaan omaa kehoaan ja tuomaan takaosaa paremmin alle. Tarkoitukseen sopivat ihan tavalliset pintelit ja niitä voi käyttää myös ratsastajan kehotietoisuuden lisäämiseen. Kolmannen päivän yhteistunti oli jälleen Holgerin ohjauksessa. Tällä kertaa liikkeitä tehtiin tuolilla istuen. Haettiin istuinluita ja liikuteltiin kieltä suussa. Feldenkraisissa liikkeet ovat pehmeitä, eikä esimerkiksi kipua ole tarkoitus tuntua. Harjoituksen voi myös tehdä pelkästään mielikuvana, liikkeen ideana, jolloin hermopäät saavat kuitenkin saman impulssin kuin jos liike varsinaisesti suoritettaisiin. Hoidon jälkeen nousin jälleen jo tutuksi tulleen ratsuni selkään. Jo kahtena ensimmäisenä päivänä olin huomannut olevani kivuton ja hoitojen auttaneen ratsastuksessa, mutta nyt koin todellisen ihmeen: solahdin satulaan kuin käsi hansikkaaseen, mikään ei kiristänyt eikä puristanut, jalkani sopivat Seurarin ympärille, kuin ne olisi valettu satulan muotoisiksi! Florentina oli kanssani samaa mieltä ja huudahteli innostuneeseen tapaansa: What a change! Tuntui, että uuden kehon lisäksi minulle oli jostain siunaantunut myös uudet kasvot! You are beaming! oli Florentinan kommentti tähän. Kaikessa hämmentävyydessään kurssi oli erittäin antoisa. Florentina Maurer on innostava ja positiivinen opettaja. Ryhmätunneista en kokenut saavani kovin paljon irti, muta Holger Maurerin hoidot puolestaan olivat teholtaan aivan ällistyttäviä! Lähteet: Maastatyöskentely, kahdella ohjalla juoksutus, ohjasajo, sirkustemput jne., paitsi auttavat hevosta, myös kehittävät ratsastajan huomiokykyä ja auttavat häntä hiomaan työskentelyään hienovaraisemmaksi. Florentina Maurer Kurssilaisen kommentti: Mikä ihmeen Feldenkrais? Mitä se on? Eihän siitä löytynyt tietoa suomeksi edes Wikipediasta. Kukaan tuttavistani ei ollut koskaan kuullut koko sanaa. Mietin myös, onko Feldenkraisissa takana jokin epäilyttävä ideologia. Olin hyvin epäileväinen, kun minulle ehdotettiin, että osallistuisin Feldenkraisia ja ratsastusta sisältävälle kurssille. Lisäksi ajattelin olevani aivan liian ratsastustaidoton, koska en huonon tasapainoni ja korkeanpaikankammoni vuoksi uskaltanut enää edes laukata ja ravaaminenkin oli vähän kyseenalaista. Mitä tällainen puskatason vammaisratsastaja tekisi kurssilla? Halusin kuitenkin ratsastaa useampana päivänä peräkkäin, koska ajattelin sen helpottavan pelkojani. Siispä saavuin perjantaiaamuna paikalle ja sunnuntaina totesin olleeni elämäni parhaalla kurssilla. Löysin itsestäni paljon liikkuvia osia, jotka olivat olleet enemmän tai vähemmän jäässä vuosikausia. Tasapainoni ja istuntani paranivat, eikä minusta enää tuntunut koko ajan, että tutustun kohta lähemmin kentän pintamateriaaliin. Sunnuntain ratsastustuntini oli tähänastisen elämäni paras. Nyt tiedän, miltä tuntuu oman ratsastuksen sujuessa niin hyvin, ettei malttaisi lopettaa. Suosittelen lämpimästi! -Sanna Paakala- Itävaltalainen Florentina Maurer aloitti ratsastusharrastuksen jo lapsena ja on tähän mennessä ollut intensiivisesti tekemisissä hevosten kanssa yli 40 vuoden ajan. Hän on erikoistunut Barokkiratsastukseen ja kouluttaa hevosia aina korkean koulun liikkeisiin saakka. Florentina painottaa kevyiden apujen käyttöä ja työskentelee ilman pakottamista tai kipua tuottavia apuvälineitä. Barokkiratsastuksessa käytettävät voimisteluliikkeet eivät ainoastaan pidä hevosta terveenä ja työkykyisenä korkeaan ikään, vaan myös lisäävät hevosen itsekunnioitusta ja tietoisuutta omasta kehostaan. Florentinan varaukseton rakkaus ja luottamus hevosia kohtaan, sekä hänen kykynsä auttaa ratsastajaa tuntemaan paremmin oma kehonsa sekä hevosen pienet, mutta selkeät reaktiot, on muuttanut monta aiemmin mahdotonta hevosta luotettaviksi ja työstään ylpeiksi tanssipartnereiksi. Florentina Maurer ja hänen miehensä Holger Maurer, joka on Feldenkraisohjaaja, pitävät yhdessä kursseja teemalla Klassinen ratsastus ja Feldenkrais. Feldenkrais-menetelmä on Moshe Feldenkraisin kehittämä somaattinen eli kehollinen oppimismenetelmä, jota hän kehitti 1940-luvulta kuolemaansa asti. Feldenkrais-harjoitusten avulla ihminen lisää tietoisuuttaan, syventää kehontuntemustaan ja lisää kehonsa hallintaa miellyttävien ja yksinkertaisen, joskin epätavanomaisten liikkeiden avulla. Tällaista oppimista on myös nimitetty orgaaniseksi oppimiseksi ja verrattu siihen, miten pieni lapsi oppii esim. kävelemään: kokeilemalla terveen uteliaasti erilaisia mahdollisuuksia nostaa päätään tai takamustaan, siirtää painoaan puolelta toiselle jne. Maurerien yhteisillä kursseilla Centered Riding-, TTouch- ja Feldenkraisharjoitukset auttavat ratsastajaa käyttämään kehoaan kevyesti ja tarkasti, jotta hän voi kutsua hevosen yhteiseen tanssiin. Bodywrapin avulla voidaan auttaa hevosta esimerkiksi hahmottamaan takaosaansa paremmin. Kuvassa Doris ratsastaa Raisa-tammalla. kuva: Eira Jääskelä Florentina Maurer toimi kurssilla ratsastuksenopettajana. kuva: Eira Jääskelä 14 Tunne Hevonen Tunne Hevonen 15

9 Hevosten koulutus Mikä aihe teksti ja kuvat: Minna Tallberg Nuoren hevosen koulutus Jännittynyt hevonen, jollaista ei koulutustilanteessa saisi näkyä. Samat hevoset tutustuttuaan. Huomaa ponin rennompi olemus; sitä voisi hyvin kouluttaa. Operantisti koulutettu hevonen toivoo pääsevänsä töihin Nuoren hevosen omistaja tulee useimmiten aikanaan siihen pisteeseen, jolloin haluaa kiivetä hevosensa tai poninsa selkään. Jotta ura ratsuna alkaisi mahdollisimman suotuisasti, kannattaa koulutukseen käyttää operanttia koulutusta eli käytännössä edetä pienin askelin ja palkita oikeasta käytöksestä. Kun hevonen oppii, että ratsastajaan liittyy palkinto (oli palkinto sitten ruokaa tai rapsutuksia, jos hevonen kokee niitä palkitsevana), hevonen on innoissaan itse haluamassa ratsastajan selkäänsä. Kun hevosella ei ole syytä toivoa ratsastajaa alas, ja kun hevosta opetetaan itse tasapainottamaan itseään ratsastajan alla, se kokee ratsastuksen sekä palkitsevaksi että turvalliseksi, ja silloin ratsastajakin on paremmin turvassa kuin jos hevosta huolestuttaisi. Mikä operantti koulutustapa? Operantti ehdollistuminen tarkoittaa yksinkertaisesti tekemällä oppimista, eli hevonen oppii toistojen kautta jonkun asian kannattavaksi, jolloin se alkaa tekemään sitä useammin. Esimerkkinä juuri ratsastajaan totuttaminen, jolloin nuori hevonen ensin oppii, että on kannattavaa seistä paikoillaan, kun ihminen menee selkään ja sitten, että ratsastajan apuja kannattaa seurata kuten sitä ennen maasta käsin opetetut avutkin. Sitä ennen hevoselle opetetaan selkäännousua edeltäviä asioita kannattavaksi, kuten vierellä hyppiminen, hevosta kohti hyppiminen, ratsastajan punttaaminen melkein selkään jne. (yksityiskohtaiset ohjeet löytyvät Tuire Kaimion kirjasta Hevosen kanssa 2: Hevosen peruskoulutus.). Operantti koulutustapa taas tarkoittaa koulutusmetodia, jossa hevonen saa yrittää eri asioita, sitä palkitaan oikeasta toiminnasta, eikä sitä rangaista vääristä yrityksistä. Alkuopetuksen tiheä palkitseminen ja uuden asian pilkkominen niin pieniin osiin niin, että onnistumisia tulee heti alussa paljon, varmistaa sen, ettei väärä käytös pääse yleistymään eikä hevonen turhautuessaan ala käyttäytymään levottomasti. Kun hevonen on oppinut uuden asian, palkintoja ei enää tulekaan joka kerta, vaan hevonen saa toisen tehtävän suoritettavaksi, sitten kolmannen jne. josta sitten seuraa aikanaan palkinto. Joitain perussääntöjä onnistuneeseen koulutukseen: - Hevoselle opetetaan ensin negatiivisen vahvisteen eli (toki mahdollisimman kevyen) paineen ja sen poiston avulla, ettei se saa tulla ihmisen tilaan. Ihmisen ympärillä on ikään kuin näkymätön kupla, jonka sisälle hevonen ei yksinkertaisesti pääse. Ihminen taas voi aina mennä niin lähelle hevosta kuin haluaa. Tällöin ihmisen on turvallisempi toimia hevosen kanssa ja tästä pidetään aina kiinni. 16 Tunne Hevonen Tunne Hevonen 17

10 Mikä aihe Mikä aihe Ruokapalkintojen käytön perusedellytys: ruokaa tulee vain, jos käännät päätä pois. Kouluttaja viheltää merkiksi......ja vie ponille porkkanapalan. - Ensimmäinen asia, joka hevoselle palkitsemalla opetetaan, on ruokapalkinnosta luopuminen. Tämä tarkoittaa sitä, että hevosen kuuluu kääntää päätä hieman sivuun saadakseen palkintonsa. Koska hevonen usein palaa ensiksi oppimaansa silloin, kun se ei tiedä mitä tehdä, pään poispäin kääntäminen on ihmiselle turvallinen taito. Jos hevonen koulutuksen aikana tulee hamunneeksi ihmistä tai ihmisen kättä, ruokaa ei tule ennen kuin pää kääntyy hieman pois. Kun tästä pidetään kiinni, hevosen kanssa on mukava tehdä töitä, vaikka ruokapalkintoja olisi käytössä. Luopumisen harjoitteluunkin on ohjeet Tuire Kaimion kirjassa. Kuvaparissa welshponitamma harjoittelee luopumista. Vasemmassa kuvassa kouluttaja Aino Koivukunnas viheltää merkiksi, että poni on tehnyt oikein eli kääntänyt päätään pois. Oikeanpuoleisessa kuvassa Aino vie ponille ruokapalkinnon. - Käytä aina ehdollista vahvistetta. Ehdollinen vahviste on äänimerkki, jonka hevonen oppii yhdistämään ruokapalkintoon. Ääni voi olla vihellys, kielellä naksautus, lyhyt ja aina samalla tavalla lausuttu sana tai jotain muuta, mitä vain pystyt käyttämään aina kouluttaessa eikä koskaan muulloin. Luopumista harjoittelemalla, omasta tilastasi huolta pitämällä ja äänimerkkiä käyttämällä pääset siitä usein ruokapalkintoihin liittyvästä ongelmasta, että hevonen oppisi hamuamaan ihmisen kättä. Kunhan muistaa, että hevonen oppii nopeasti (parikymmentä toistoa riittää, jotta hevonen oppii, vaikkei se silloin vielä osaa tehdä uutta asiaa kaikissa tilanteissa) eikä jää junnaamaan paikoilleen virheellistä käytöstä vahvistaen, niin virheitä ei kannata pelätä: jokainen kouluttaja tekee pieniä virheitä koko ajan. Hyvä kouluttaja huomaa virheet, ennen kuin niistä on tullut tapa, ja korjaa ne. Koska hevosta ei koulutuksen aikana pelotella, väärin opetettua asiaa on helppo korjata palkitsemalla hevosta hieman toisenlaisesta käytöksestä ja muokata sitä eteenpäin kohti haluttua. Miksi käyttäisin palkintoja koulutuksessa? Vaikka hevosta voidaan kouluttaa negatiivisen vahvisteenkin avulla tottelevaiseksi, on operantissa koulutustavassa monia etuja. Hevonen muodostaa koko ajan mielikuvan siitä, millainen ihminen on ja millaista ihmisen seurassa on olla. Jos hevonen saa itse yrityksen kautta oivaltaa, mitä ihminen haluaa, se on hevosenkin mielestä hauskaa ja hevonen suhtautuu työntekoon erinomaisen hauskana leikkinä. Suhde ihmiseenkin parantuu useimmiten aivan eri tasolle ja harrastus on yhtä hauskaa sekä ihmiselle että myös hevoselle. Hevonen, jota ei jännitä, on myös lihaksistoltaan rennompi ja ratsukoulutus etenee jouhevasti. Kun hevonen on rento ja yrittää itse parastaan, sen lihaksistoakin saa jumpattua parhaalla mahdollisella tavalla. Nuori hevonen ja ratsastajaan totutus Ratsastajan kiipeäminen nuoren hevosen selkään on tilanne, joka näyttää edelleen jännittävän monia hevosharrastajia ja jopa ammattilaisia. Vaikka nuori hevonen saattaa hyvinkin totutettuna joskus tehdä yllättäviä asioita, suurin osa jännityksen aiheista saa poistettua huolellisesti tehdyllä varusteisiin ja ratsastajaan totuttamisella, johon liitetään myös tarkasti ajoitettu palkinto. Seuraavassa numerossa tarkempia esimerkkejä onnistuneeseen ratsastajaan totuttamiseen. Oikea mielentila Hevosen kuuluu olla tyyni. Koska hevonen oppii koulutustilanteeseen liittyvän mielentilan osaksi tehtävää, ja kun tehtävä on kanna ratsastaja selässä eli perustaito, joka jatkuu koko ratsuhevosen aktiiviuraan, tyyneydestä ei kannata tinkiä yhtään. Ei, vaikka paikalle olisi kutsuttu avustajat ja ratsastaja ja vaikka järjestelyjen uusiminen olisi hankalaa: jos sinä aamuna tapahtuu jotain odottamatonta (naapurin pihaan laskeutuu Medi-Heli, hirvimetsästys ajaa hirvet tarhan aidan läpi tai tallin toinen hevonen lastataan äänekkäästi ja pitkällisesti koulutuspaikan vieressä) tai jos se sattuu olemaan se päivä kuukaudesta, jolloin kylän kaikki hevoset laukkaavat villisti tarhoissaan muuten vaan, voidaan todeta, että harmillinen juttu, koulutetaan joskus toiste. Tämä ei tarkoita, etteikö hevosten kanssa voisi tehdä asioita sellaisenakin päivänä: tuttuja asioita voi hyvin tehdä. Uusien asioiden opettamiseen kannattaa kuitenkin käyttää aikaa vain, jos tulos on mahdollisimman hyvä. Rento ja tyyni hevonen on onnistuneen koulutuksen perusedellytys. Aloita tutussa paikassa Jotta nuori hevonen tuntisi olonsa mahdollisimman turvalliseksi, mikä vähentää jännittymistä ja jännityksestä johtuvia pakoreaktioita, kuten pukittelemista ja pystyyn nousemista, aloita ratsukoulutuskin hevoselle tutussa paikassa. Se voi olla hevosen oma kotipiha tai tarha, tai ratsastuskenttä tai maneesi, kunhan nuorta hevosta on siihen ensin totutettu. Ensimmäisellä kerralla tilaa ei edes tarvita paljon: nuorta hevosta ei kannata heti lähteä ratsastamaan pitkiä pätkiä, vaan sille kannattaa ensin opettaa, miten ratsastajaa kannetaan oikeassa tasapainossa. Jos nuori hevonen viedään uudelle tallille ratsutusta varten, anna sille aikaa kotiutua ennen koulutuksen aloittamista. 18 Tunne Hevonen Tunne Hevonen 19

11 Hevosten koulutus Hevosten koulutus Nuori poni pyydetään ottamaan ensimmäisiä askeleita ratsastaja selässään. Pyyntö on sille jo tuttu... Ei jahtaamista Hevonen on nopeasti oppiva ja usein harjoitetut käytökset vahvistuvat ja yleistyvät nopeasti muihinkin tilanteisiin. Siksi nuoren hevosen koulutuksessa kannattaa välttää tilanteita, jossa pakeneminen tai pakoreaktiot pääsevät vahvistumaan. Vaikka ratsuttaja tuntisi olonsa turvallisemmaksi sellaisen nuoren hevosen selässä, jota on ensin juoksutettu väsyksiin, haittapuolet ovat ilmeiset. Mitä enemmän hevonen harjoittelee kiihtyneenä juoksemista, sitä paremmin se kohta osaa sen. Vaikka hevonen oppisi olemaan reagoimatta asioihin, ettei joutuisi taas juoksemaan, sen työskentelyyn liittynyt tunnetila ei ole samanlainen kuin hevosella, joka on opetettu pitämään ihmisen kanssa työskentelyä miellyttävänä ja mielenkiintoisena. Nuori hevonen, jota on opetettu pakenemaan juoksuttamalla sitä totutuksen tai koulutuksen nimissä, on lähtökohtaisesti sekä lihaksistostaan väsynyt että mieleltään kiihtynyt. Kun se saa ratsastajan selkäänsä, sen painopiste muuttuu etupainoisemmaksi ratsastajan painosta, ja jokaisella hevosella kestää aikansa oppia tasapainoiseksi ratsastaja selässä. Jokainen askel, jonka hevonen ottaa kiihtyneenä tai etupainoisena vahvistaa sekä väärää mielentilaa että väärää kehonkäyttöä. Mitä paremmin hevonen on oppinut kantamaan itseään käynnissä, sitä helpompi sillä on tehdä samaa myöhemmin ravissa ja sitten laukassa. Huolellisesti ratsastajaan totutettu hevonen ei hätkähdä uutta askellajia sen kummemmin, vaikkei sitä heti koulutuksen alussa pyydetäkään. Kolmivuotiaan hevosen selän yli roikutaan ensimmäistä kertaa. Koska totuttaminen on tehty pienissä askelissa ja hevonen on rento, ei tämäkään aiheuta hevosessa jännittymistä. Ruokapalkinto saa aikaan sen, että hevonen ratsastajan painosta huolimatta suorittaa mielellään tehtävää....ja poni seuraa sitä mielellään... Minna Tallberg Kirjoittaja on ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja, joka auttaa työkseen hevosenomistajia ja hevosia parempaan yhteisymmärrykseen ja hauskempaan harrastukseen. Kaveri lähelle Hevonen voi olla miten hyvin alkukoulutettu ja käsitelty tahansa, mutta se on silti aina hevonen. Hevonen on laumaeläin, ja se tuntee olonsa kaikista turvallisimmaksi tuttujen hevosten seurassa. Varmista siis, että nuorella hevosella on koulutustilanteessa seurana tuttu ja rauhallinen hevonen tai useampia. Hyvä kouluttaja ottaa hevosen lajityypilliset ominaisuudet huomioon ja tekee koulutustilanteesta hevoselle mahdollisimman helpon. Seurahevonen voi hyvin olla viereisessä tarhassa tai seistä kentällä riimussa sillä aikaa, kun nuorta hevosta koulutetaan. Nuorta hevosta on toki tärkeä totuttaa myös siihen, että sitä voidaan viedä kauemmas muista hevosista, mutta tämä tehdään erillisenä harjoituksena, ei uuden asian opettamisen yhteydessä. Tunnista jännittyminen Hevosen ilme ja keho kertovat sen mielentilasta. Vaikka nuori hevonen on kokematon, sen ei kuulu olla koulutuksen aikana säikähtäneen näköinen. Kuvassa, jossa voikko poni ravaa laitumella, näkyy jännittyneen hevosen tunnusmerkkejä: pää on pystyssä, pään lihakset ja leuka jännittyneinä, alakaula ulos työntyneenä, säkä alhaalla ja selkä notkolla. Hevosen häntä on pystyssä, sen jokainen lihas on jännittynyt, sen paino on etuosalla, se on hikinen eikä sitä voi kuvitellakaan olevan oikeassa mielentilassa oppimiselle. Kyseessä on kertaluontoinen tilanne, jossa uudet hevoset päästetään yhteen laitumelle, eikä ponia tietenkään silloin koulutettu. Kuvan on tarkoitus vain muistuttaa siitä, miltä hevosen ei kuulu näyttää koulutustilanteessa. Toisessa kuvassa molemmat hevoset ovat toisiinsa tottuneet ja voikko poni on mustan hevosen ilmeestä huolimatta rennosti tulossa kuvaajan suuntaan, toki pitäen kohteliaan etäisyyden mustaan hevoseen. Ponin ilme ja koko olemus on erilainen kuin ensimmäisessä kuvassa, eikä ponin kouluttamisellekaan olisi mitään estettä. Nuoren hevosen, jota koulutetaan, kuuluu näyttää ilmeeltään ja olemukseltaan tältä, vaikka koulutus olisi käynnissä....jolloin sitä palkitaan. 20 Tunne Hevonen Tunne Hevonen 21

12 Mikä aihe teksti: Tina Lepistö kuvat: Miritza ja Tina Lepistö ESIINTYVÄ HEVONEN - katsojan tunteiden peili Hitsi miten paljonpuhuva ilme tolla kirjavalla hevosella oli, kun päähenkilö suuttui.... Siis ihan selvästi toi valkonen hevonen lauloi, kun musiikki alkoi. Se oli opetettu tekemään niin, eikö? Tai sitten ei. Kun hevoset esiintyvät näyttämöllä, on tulkinta usein katsojan oma. Mikä aihe Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Sirkuskohtaus, Feija teeskentelee kuollutta. Tina, Feija, Marco Ziello, Harri Blomerus. Kuva: Miritza Lepistö. 22 Tunne Hevonen Tunne Hevonen 23

13 Mikä aihe Hevostaito Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Tina ja Feija. Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Sevillanon ja eturivin romanivanhuksen sielunyhteys. Krista Putkonen-Örn ja Janus Putkonen. Kuva: Miritza Lepistö Hevonen on aina läsnä, ajaton, kokee ja tuntee, mutta ei murehdi ja märehdi, ei mennyttä eikä tulevaa. Hevosen sanaton olemus näyttämöllä, pokerinaama, hahmo joka ei ota verbaalisesti kantaa, on koskettava dramaturginen elementti missä tahansa esityksessä, oli sitten kyse tragediasta tai komediasta, teatterista, showsta tai elokuvasta. Puhumatonta mutta olemukseltaan hyvin karismaattista eläintä voi draamassa tavallaan käyttää sanoilla maailmaa selittävän ja puhtaaksipuhuvan ihmisen itsetehostuksen peilinä. Kun ihmisnäyttelijä kertoo millainen maailma on, niin hevosnäyttelijä on ikään kuin kysymysmerkki lauseen lopussa. Katsoja voi sitten tulkita hevosen vaikenemista omista lähtökohdistaan ja tunnetilastaan riippuen joko älykkyytenä ( sen joka tietää totuuden ei tarvitse todistella, että on oikeassa ), henkisenä vahvuutena ( pelkät sanat eivät saa aidosti tasapainoista pois tolaltaan ) tai kuivana huumorina ( siinähän ihminen riitelet yksin itsesi kanssa ). Hevonen näyttelijänä on siis kuin hymyilevä Mona Lisa: sen välittämä hieman mystinen viesti on arvoituksellinen ja siksi peilaa niin vastanäyttelijänsä kuin katsojankin omia ajatuksia ja tunnetiloja. Tarvittaessa katsojaa voi myös tietoisesti johdatella esim. komediassa ajattelemaan, että hevonen juonii jotakin tai on mukana ihmisnäyttelijän juonessa, se vain ei viisaana paljasta mitä juonii vaan pystyy säilyttämään salaisuuden. Hevosen rooli inhimillisenä, ajattelevana ja järkeilevänä hahmona voi siis draamassa olla totta, vaikka tosielämässä hevonen pysyy aina eläimenä, ihmiselle ominaisten intohimojen, halujen, haaveiden, suunnitelmien ja murheiden sivustakatsojana. Draamaa suurempaa läsnäoloa Usein hevonen näyttämöllä ja show-esityksissä joko eleillään tai äänellään kommentoi siis täysin sattumalta, mutta katsoja tekee oman mielikuvituksensa pohjalta omat, inhimillistävät tulkintansa hevosen reaktiosta. Porvoon Teatterin Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen -kesäteatterimusikaalin (Kokonniemi 2013) esityksissä oli tilanteita, joissa toinen näyttelijähevosistamme oli käsikirjoituksen mukaan pois näyttämöltä ja näyttämölle jäänyt hevonen hirnui tai hörähteli poissa näkyvistä olleelle kollegalleen. Hevosihmisen silmissä kyse oli täysin normaalista laumakäytöksestä. Esityksen jälkikommenteista paljastui, että moni katsoja kuitenkin tulkitsi hevosen reagoinnin käsikirjoitukseen kuuluvaksi repliikiksi ja löysi repliikille myös oman dramaturgisen merkityksensä, esim. kommenttina ihmisnäyttelijän tiettyyn repliikkiin. Porvoossa kaksi näyttelijähevostamme, tinker Feija ja PRE-hevonen Sevillano, olivat lähes koko ajan näyttämöllä viettäen suuren osan ajasta vapaina omassa aitauksessaan, jolloin myös niiden keskinäinen - ja luonnollisesti täysin improvisoitu ja yllätyksellinen- kommunikointi tuli väistämättä osaksi käsikirjoituksen ja ohjauksen dramaturgiaa. Draamahan on eläytyvälle katsojalle esityksen ajan todellisuutta ja monet katsojat tulkitsevat myös hevosten toimivan koko ajan käsikirjoituksen mukaan, vaikka todellisuudessa vain osa hevosten näyttämöllä olemisesta ja näyttelemisestä on ohjattua ja harjoiteltua. Hevosen olemus on myös ilman hirnuntaakin niin vangitseva, että joissakin kohtauksissa hevonen saattaa pelkällä läsnäolollaan myös varastaa shown eli viedä katsojan huomion pois ihmisnäyttelijoiden esiintymisestä. Kun ruunaveljekset yhdessä näytöksessä keksivät paremman tekemisen puutteessa alkaa askarrella lavasteaitaustaan irti maasta oli katsojien huomio auttamatta muualla kuin varsinaisessa näytelmässä. Hyvin koskettava sanaton dialogi hevosen ja ihmisen välillä syntyi romanien elämästä kertovassa musikaalissa dramaturgisestikin tärkeässä kohdassa, kun päähenkilö Loiko oli lähdössä Sevillano-ratsullaan leiristä ja Sevillano ja katsomon eturivissä istuva romanivanhus olivat hetken nenätysten ottaen toisiinsa silminnähden intensiivisen kontaktin. Siinä lyhyessä kohtaamisessa oli jotakin draamaa suurempaa sielujen sympatiaa, joka kertoi enemmän kuin tuhat sanaa romanikansan ja hevosten kohtalonyhteydestä. Asetelma syntyi täysin sattumalta ja hevosen ja vanhuksen reaktiot olivat spontaaneja, mutta romanivanhuksesta tuli yhtäkkiä hevosen välityksellä hetkeksi osa näytelmää, jossa näyttelijät näyttelivät perinteistä romanielämää, jollaista tämä katsojana istunut vanhus oli kenties itsekin elänyt. Sevillano XXXI ja Feija teatteritarhassaan (Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, Porvoo 2013). Kuva: Miritza Lepistö 24 Tunne Hevonen Tunne Hevonen 25

14 Hevostaito Pelle Positiivi ja Sinsilmä -tv-sarja (Adamant Oy 2003/MTV3&SubJunior). Pääosissa tinker Feija ja Mikko Kartano. Kuva: Adamant Oy Miksei tää Sinisilmä sano mitään? Sevillano, Harri Blomerus & Tjerk Helsingin Ritarihuoneen PR-tapahtumassa v Kuva: Tina Lepistö Tjerk Salaman roolissa Kouvolan KymiGP:n aattona v Kuva: Tina Lepistö lias hevonen onkin kaikkein kiitollisin tv-esiintyjä. Toki hevonen kuin hevonen viihtyy ihmisen seurassa, mutta Feija-tinker on kenties hevoseksi keskimääräistäkin seurallisempi. Irlannin tinkerit (irish cobit) ovat käytännön syistä jalostuneet paitsi rauhallisiksi ja rohkeiksi niin myös seurallisiksi, kiertolaishevosethan ovat asuinvankkurien vetäjinä aina eläneet kiinteässä ja välittömässä yhteydessä omaan ihmislaumaan. Ja ympäristö on vaihtunut jatkuvasti, kiinteää kotia ei ole yleensä ollut, hevosen koti on ollut sen omat ihmiset, perheen muut hevoset, nuotiot ja vankkurit. Kenties tästä syystä täysin oudolla showareenalla, teatterilavalla tai kameran edessä tv-lavasteissa: Tässä me taas seistään keskellä jotain Irlantilaista toria ja tuo lauma vieraita ihmisiä tuijottaa meitä. Toki jokainen kokemuksen kautta uusiin tilanteisiin siedättynyt hevonen -oli se mitä rotua tahansasopeutuu vaihtuviin esiintymispaikkoihin, eikä kiinnitä huomiota yksittäisen sadetakin väriin katsomossa, salamavalojen välkkeeseen tai mihinkään muihinkaan yllättäviin ärsykkeisiin. Friisiläisemme Tjerk on Salama -mainoshevosen roolissa ja muissa pr-rooleissaan niinikään seissyt tyynesti niin ruuhkaaikaan Helsingin Narinkkatorin hyörinässä, Mannerheimintiellä punainen strutsinsulka päässään juhlistamassa punaisella matolla tavaratalon kosmetiikkaosaston avajaisia kuin MTV3:n studiolla suorassa tv-lähetyksessäkin. Ja myös espanjalaisella tempperamentilla varustettu Sevillano on tottunut tepastelemaan gaalatilaisuuksien punaisilla matoilla pääkaupunkimme yössä. Hevonen vai joogi? Pelle Positiivi ja Sinisilmä -sarjan kuvaustilanteissa Feija seisoi toivotussa paikassa paikka-komennolla ilman kiinnipitämistä. Syöminen oli hevoselta kohtauksissa kielletty, vaikka kuvauspaikalla kasvoi mehevä nurmikko. Tämä siksi, että Feija oli sarjassa toinen päähenkilöistä - siis henkilö, ei karjaa joka laiduntaa taustalla. Koska 17-osaisen sarjan kohtauksia piti kuvata nopeassa tahdissa, toteutimme tarvittaessa esim. hevosen kävelyn pihamaan poikki ja saapumisen tiettyyn pisteeseen ohjaamalla Feijaa riimusta karhunlangalla. Hevonen on Käsikirjoittamassani lasten TV-sarjassa Pelle Positiivi ja Sinisilmä (Adamant Oy/MTV3 2003) käytimme Feija-tinkeriä sekä sanattomana havainnoitsijana että puhuvana kommunikoijana. Pelle Positiivin ja Sinisilmä-hevosen repliikit oli kuitenkin kirjoitettu siten, että hevonen ymmärsi Pellen puheen, mutta Pelle taas puhui ikään kuin omaa monologiaan hevoselle, hevosen ajatusääntä kuulematta. Koska katsoja taas kuuli molempien hahmojen repliikit syntyi koominen vaikutelma höpsöstä pellestä joka höpötelee itsekseen ja hevosesta joka on älykkään sarkastinen ja ihmisystäväänsä viisaampi ja kokeneempi, ns. järjen ääni tai omatunto, yliminä. Pienimmät lapsikatsojat joille sadut ja arkielämä ovat usein aivan yhtä totta eivät varmaankaan vaivaa mieltään sillä, miksi hevonen puhuu tai onko se ylipäätään mahdollista - hevonen vain puhuu ja esiintyy televisiossa henkilönä, ihmisen kaltaisena. Kun sarjaa aikoinaan 2000-luvulla esitettiin televisiossa (sarja myöa uusittiin useita kertoja MTV3- ja Sub-junior-kanavilla) ja kävimme maastolenkeillä pääkaupunkiseudun metsissä oli vastaantulevien lasten huulilla hyvin tavallinen kysymys: Miksei tää Sinisilmä nyt sano mitään? Lasten seurassa olevat aikuiset puolestaan seisoivat kirjavan hevosen vieressä haavi auki, he kun eivät olleet katsoneet lastenohjelmia eivätkä olleet kuulleetkaan mistään Sinisilmästä, joka taas lapsille oli melkein yhtä tuttu kuin P.P. Petelius. Tjerk-friisiläisen rooli samassa sarjassa oli samantyyppinen, mutta toiminnallisempi, eikä Tjerkillä ollut omia repliikkejä. Puhuva Sinisilmä-hevonen tulkitsi tarvittaessa yleisölle Taikaratsastajan sankariratsun roolissa laukkaavan toverinsa Tjerkin tunnetiloja ja ajatuksia. Komiikka syntyi Sinisilmän kuivasta huumorista, hevosten välisestä veljeydestä, jota ihminen ei havaitse ja molempien hevosten hiljaisesta roolista ihmisten päähänpistojen kärsivällisinä toteuttajina. Kun hevosta kuvataan kameralla, se ei tietenkään rationaalisesti ymmärrä mitä tehdään ja miksi tehdään, mutta hevonen voi silti nauttia kuvausryhmän ja kameran luomasta huomion keskipisteenä olemisesta eli olla linssilude. Sosiaalinen ja utetodellakin hyvin herkkä eläin eikä tarvitse terästä ja kettinkiä suuhunsa reagoidakseen, rihmalanka riittää! Feija on monissa live-esityksissä hämmästyttänyt yleisöä maassamakaamistempulla ja erityisesti sillä, että se makaa hyvin rentona ja levollisena pitkiä aikoja sille oudossa paikassa, ympärillään paljon ihmisiä ja liikettä, siis saaliseläimen näkökulmasta potentiaalisia petoja. Feija ei häiriinny siitäkään, että yleisö esim. iso ja vilkas lapsilauma, tulee silittelemään sitä kun se makaa. Temppu on alunperin opetettu siten, että hevonen saa luvan tulla makuulta ylös vasta kouluttajan pyynnöstä. Jos hevonen päättäisi itse milloin nousee ja ryntäisi jaloilleen milloin tahansa rajusti ja odottamatta, olisi temppu tietysti vaarallinen yleisötilaisuuksissa. Olen kouluttajana huomannut, että kylmäverisen ja lämminverisen hevosen ohjatussa makaamisessa on ero: tempperamenttisempi Sevillano -joka on myös oman pienen laumansa kiistaton johtaja kotioloissaikään kuin luovuttaa täysin kun se pyydetään laskeutumaan kyljelleen, lamaantuu: kaviot ylös, älkää ampuko!. Kylmäverinen hevonen taas on kokemukseni mukaan valppaampi maatessaankin, vaikka tempperamentin ja rodulle tyypillisen ominaislaadun perusteella voisi olettaa, että asia on päin vastoin. Mutta Feija siis on oppinut kokemuksen kautta joogaamaan eli rentoutumaan maatessaan. Feija on niin levollinen ja sitä on joskus jopa vaikea saada nousemaan ylös. Olen tietysti itse vierellä laumanvartijana, joten hevosen lajityypillisstä käytöksestä on siinä mielessä edelleen kyse: Niin kauan kun lauman turvallisuudesta vastuussa oleva ei anna pakosgnaalia ei ole syytä myöskään levottomuuteen. Makaavaa hevosta ei pidetä maassa koskaan väkisin, sillä jos ohja olisi staattisesti tiukalla hevosen maatessa hevonen tulkitsisi tekevänsä väärin. Paineen poisto palkitsee aina hevosta ja paineen poiston kautta hevonen ymmärtää mitä siltä pyydetään. Olen myös pyrkinyt tekemään makaamisen hevoselle miellyttäväksi hieromalla ja rapsuttamalla sitä. Maassa makaavan hevosen yleisössä aiheuttavat reaktiot ovat monenlaisia. Hevosihmisille makaava hevonen ei tietenkään ole mikään harvinainen näky, mutta esim. teatteriyleisössä on usein ihmisiä, jotka eivät ole koskaan nähneet avuttomana retkottavaa suurta eläintä. Makaava hevonen näyttää ruholta, siis kuolleelta, ja katsojan reaktio saattaa olla hätääntynyt: Onko sillä nyt ihan oikeasti kaikki hyvin? Olemme käyttäneet hevosen leikkikuolemaa siksi myös tragikoomisena elementtinä. Hevosen oletettu väsymys tai sen teeskenteleminen eli turhapuromainen laiskuus makaamisen syynä on myös hauska elementti komediaesityksessä. Osa yleisöstä taas herkistyy ja kokee hellyyttä ja liikutusta makaavan hevosen äärellä. Myyttisesti voisi tulkita, että maassa ihmisten alapuolella lepäävä hevonen on kuin maahan laskeutunut, väsynyt jumalhahmo. Monia hyvin koskettavia elämäntarinoita olen kuullut kerrottavan makaamistemppua yleisön keskellä tehdessämme, kuten myös kaikissa muissa esitystilanteissa joissa yleisö voi olla hevosen lähellä ja tavallaan esityksessä mukana. Moni hevospelkoinen on kertonut peloistaan, moni stressaantunut ihminen huolistaan ja todella moni vanhempi ihminen on käynyt läpi omaa lapsuuttaan ja siihen liittyviä kokemuksia hevosista. Hevonen avaa ihmisen sydäntä ja sielua. Nuoren Wertherin kärsimykset Kuvataiteilja Hannaleena Heiska teki videotaideteoksen nimeltä Ridestar vuonna 2010 ja teoksessa esiintyy ainoana Hevostaito näytteljänä friisiläishevosemme Tjerk. Elokuvaan tarvittiin hevonen, joka osaa aukeassa maisemassa itsenäisesti ja ikään kuin kauko-ohjattuna ensin maata paikallaan, sitten nousta istumaan ja sen jälkeen ylös ja kävellä pois. Ohjasin Tjerkiä äänellä sekä ohuella langalla. Elokuva ensiesitettiin helsinkiläisen taidegallerian Kalhama & Piippo näyttelyssä Altered States 2010 ja on sen jälkeen se on kiertänyt ahkerasti maailmaa. Teos on esitetty elokuvafestivaleilla ja taidenäyttelyissä mm. Milanossa, Pariisissa, Wienissä, Berliinissä, Kölnissä, Oslossa ja Tokiossa. Viimeksi mainitussa kaupungissa teos oli esillä Louis Vuittonin taidegalleriassa. Elokuvan musiikki on Jules Massenetin oopperasta Werther, joka pohjautuu Goethen romaaniin Nuoren Wertherin kärsimykset, ja kappaleen Ah! Non mi ridestar tulkitsee italialainen oopperalaulaja Beniamino Gigli ( ). En ole itse ollut paikalla kuin yhdessä taidenäyttelyssä, jossa teos on esitetty joten en ole päässyt kovin paljon havainnoimaan yleisön reaktioita tähän surumieliseen teokseen, mutta taidekriitikot ovat kommentoinet teosta suuria tunteita herättäväksi. Musiikki on draamaattisen haikeaa, maisema ja värimaailma on elokuvassa melankolinen ja Heiska kuvaa hevosta paitsi yksinäisenä hahmona maisemassa, niin myös hyvin läheltä, hevosen kehon muotoa, karvapeitettä ja ihoa kameralla seuraten. Itselleni yksinäisen mustan hevosen käyttäminen epätoivoisen romanttisen rakkauden kokijana, pakahduttavan tunteellisen, vanhalta savikiekolta äänitetyn rahisevan ooppera-aarian säestäessä tunne-elämystä, nostatti kyllä kirjaimellisesti palan kurkkuun. Harri Blomerus ja Feija kuvaustauolla. Taidevalokuvaaja Wilma Hurskaisen näyttelyn kuvaukset v Kuva: Tina Lepistö 26 Tunne Hevonen Tunne Hevonen 27

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Miten ratsastaja voi vaikuttaa hevosen oppimiseen ja käytökseen?

Miten ratsastaja voi vaikuttaa hevosen oppimiseen ja käytökseen? Miten ratsastaja voi vaikuttaa hevosen oppimiseen ja käytökseen? Assosiatiivinen oppiminen Eläin muodostaa assosiaation kahden tai useamman asian välille Oppimista tapahtuu koko ajan, ei voi kytkeä pois

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS

PIENI HEVOSTAITO-OPAS PIENI HEVOSTAITO-OPAS HEVONEN Hevosia on erikokoisia, erinäköisiä ja erivärisiä. TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa. Tallialueeseen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus Pyöräilyvoimaa Lihaskunto- ohjelma pyöräilijälle Harjoituksilla on tarkoitus parantaa liikkuvuutta, nostaa jalkojen voimatasoa, harjoittaa tukilihaksia sekä parantaa keskivartalon lihaskestävyyttä. Keskity

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

KÜR-KOULUTUS. Anne-Mari Pekonen

KÜR-KOULUTUS. Anne-Mari Pekonen KÜR-KOULUTUS Anne-Mari Pekonen KÜR HISTORIAA Hevosen koulutuksen eteneminen TEKNINEN SUORITUS - Pisteet määräytyvät ainoastaan suoritettujen pakollisten liikkeiden teknisten suoritusten laadusta. - Tuomari

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pentukurssi on tarkoitettu kaikille 3-6 kuukautta vanhoille pennuille rotuun katsomatta. Kurssi antaa hyvän lähtöpohjan pennun kouluttamiseen,

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Tiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset

Tiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset Tiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset Unijoogakurssi 12.2.2008 Olli Erjanti, FM 12.2.2008 Unijooga (c) Olli Erjanti 2008 1 Tiibetiläinen unijooga "Tarkastele unikokemustasi huomataksesi oletko todella

Lisätiedot

Iloisia harjoitteluhetkiä!

Iloisia harjoitteluhetkiä! Tämä opas on tehty tukemaan kotona tapahtuvaa liikuntaharjoittelua. Se sisältää osiot lihaskunto-, liikkuvuus ja tasapainoharjoittelusta. Liikkeet ja harjoitteet on valittu siten, että ne pystytään suorittamaan

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Yleismotoriikka 1. Koordinaatio PISTETYÖSKENTELY. Kehonhallinta Keräponnistukset. Kehonhallinta Kuperkeikka eteenpäin *matto.

Yleismotoriikka 1. Koordinaatio PISTETYÖSKENTELY. Kehonhallinta Keräponnistukset. Kehonhallinta Kuperkeikka eteenpäin *matto. PISTETYÖSKENTELY Kuperkeikka eteenpäin Yleismotoriikka 1 Lähdetään kyykystä jalat vierekkäin, kämmenet matossa. Leuka painetaan rintaan, ponnistetaan jalat suoriksi ja asetetaan takaraivo maahan. Rullataan

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Noudon opettaminen pitämisen kautta

Noudon opettaminen pitämisen kautta Noudon opettaminen pitämisen kautta Ensimmäisessä vaiheessa koira totutetaan kuonon ympärillä oleviin käsiin. Tämä tehdään ottamalla kevyt ote koiran kuonosta aivan hetkeksi ja palkitaan välittömästi.

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

NIIHAMA RIDING KESÄKAUDEN RATSASTUS- JA HOITOKURSSIT 2016

NIIHAMA RIDING KESÄKAUDEN RATSASTUS- JA HOITOKURSSIT 2016 NIIHAMA RIDING KESÄKAUDEN RATSASTUS- JA HOITOKURSSIT 2016 Ratsastuskurssit Vko 26 alkeiskurssi 27.6-1.7.2016 Opettaja Heidi Kivi HINTA 195 Tehoalkeet: Onko nyt aika nousta ratsaille? Hyvä startti esimerkiksi

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni -

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni - FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan keskivartalotreeni - ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa 1 2 3 Päiväkirjamerkintä 21.1.2014 Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa aina järkeistää, mutta mikä ohjaa valintoja sen

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ole se muutos, jonka haluat nähdä ympärilläsi.

Ole se muutos, jonka haluat nähdä ympärilläsi. Inspiraatiokirjanen Sinä olet itse oman ilosi lähde. Anna itsesi inspiroitua omasta itsestäsi. Ota tietoisesti vastuu omasta hyvinvoinnistasi ja ole oman elämäsi luoja. Sinä pystyt siihen ja sinä olet

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot