Päihdetyön tilanne ja kehittämistarpeet Vaasan seudulla - kuulemistilaisuuksien raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdetyön tilanne ja kehittämistarpeet Vaasan seudulla - kuulemistilaisuuksien raportti"

Transkriptio

1 Päihdetyön tilanne ja kehittämistarpeet Vaasan seudulla - kuulemistilaisuuksien raportti Suunnittelija Virpi Hagström Tammikuu 2008

2 Sisällys 1 NYKYTILASELVITYKSEN TAUSTAA NYKYTILASELVITYKSEN MERKITYS PÄIHDESTRATEGIATYÖSSÄ Alueellinen päihdestrategiatyö Kehittämistyön taustalla Nykytila indikaattoreiden valossa HYVINVOINTISALDO KUULEMISTILAISUUKSIEN ANTIA Yhteiskunnalliset vahvuudet Yhteiskunnalliset huolenaiheet Mitä yhteiskunnassa pitäisi tehdä? Kunnat Isokyrö Korsnäs Laihia Maalahti Mustasaari Oravainen Vaasa Vähäkyrö Vöyri-Maksamaa Yhteenveto kuulemistilaisuuksista Nykytilaselvityksen evästys päihdetyön kehittämiselle AJANKOHTAISIA LUKUVINKKEJÄ JA LINKKEJÄ LIITTEET Liite 1. Lista strategiayhdyshenkilöistä ja johtoryhmän jäsenistä. Liitteet Kuntien avainpäihdeindikaattorit. 1

3 1 NYKYTILASELVITYKSEN TAUSTAA Tämä nykytilaselvitys on Vaasan seudulla käynnistyneen päihdestrategiatyön alustava kartoitus. Raportti perustuu kunnissa järjestettyihin keskustelutilaisuuksiin, joita on täydennetty kuntakohtaisilla yleisluontoisilla palvelukuvauksilla ja kehittämistyön tilan täsmennyksillä. Raportti käsittää sekä kuntalaisten että kuntien eri ammattiryhmien kokemukset, ilonaiheet ja huolet nykyisestä päihdetilanteesta sekä toiveet ja odotukset päihdetilanteen kehittämiselle. Kuntalaisten kuuleminen on keskeistä päihdetyötä kehitettäessä, koska he pystyvät arvioimaan tilannetta käyttäjän tai omaisen näkökulmasta. Mukana yhteisessä kehittämistyössä ovat Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Vöyri-Maksamaa, Vähäkyrö ja Vaasa. Vaasan kaupunki toimii strategiatyössä veturikuntana. Pohjanmaa-hanke, joka on mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke, osallistuu alueellisen päihdestrategian tekemiseen ohjaamalla ja tukemalla kuntien strategiaprosessia eri tavoin. Kuntien ja Pohjanmaa-hankkeen aloittama alueellinen päihdestrategiayhteistyö perustuu tarpeeseen pohtia päihdetilannetta, kehittää ennaltaehkäisevää päihdetyötä ja päihdepalveluja sekä korjaavan työn että riskiehkäisyn näkökulmasta. 2

4 Strategiatyön edellytyksenä on onnistunut ja hedelmällinen yhteistyö, avoimuus ja halukkuus alueen asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen päihdetyötä kehittämällä. Nykytilaselvityksen tavoitteena on kuvata syksyllä 2007 sekä kuntalaisille että ammattilaisille järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa kerätyn palautteen avulla alueen päihdetilannetta ja kehittämistarpeita kunnissa. Selvityksessä tuodaan esille myös alueen kunnissa jo olemassa olevia suunnitelmia sekä tilastotietoa. Strategiatyötä tukevat Stakesin päihdeavainindikaattorit (liitteet 2-10) antavat kuntakohtaista tietoa päihdetilanteesta. Kehittämistyön evästykseksi raportin lopusta löytyy myös käyttökelpoisia tietolähteitä syventävää perehtymistä varten. Ammattilaisille järjestettyihin kuulemistilaisuuksiin kutsujina toimivat kuntien päihdestrategiatyön yhdyshenkilöt (liite 1). Kuntalaisia kutsuttiin tilaisuuksiin lehtiilmoitusten sekä julkisiin tiloihin jaettujen kutsujen avulla. Pohjanmaa-hanke keräsi ja kokosi tietoa keskustelutilaisuuksista. Hankkeen toimesta oli rakennettu kuulemistilaisuuksien runko. Keskustelut käytiin kuitenkin siinä järjestyksessä ja niistä asioista, mitkä tilaisuudessa koettiin keskeisimmiksi. Keskustelurungon merkitys oli lähinnä toimia muistilistana aihepiireistä, joissa kartoitettiin alueen päihdepalveluja ja ennaltaehkäisevää työtä eri toimijoiden ja eri ikäryhmien näkökulmista tarkasteltuina. Kuulemiset raportoidaan jokaisen kunnan osalta. Tässä työssä on hyödynnetty myös opiskelijoiden tekemää arvokasta työtä. Kiitokset Suvi Puikolle kuntalaiskuulemisten raporttien analyysista, Markus Huurinaiselle ja Mikko Niinikedolle kattavasta raportista päihde- ja mielenterveysstrategioiden huomioimisesta alueella. Kiitos kuntien tilaisuuksiin osallistujille erinomaisesta yhteistyöstä. Kunnat ovat nimenneet tätä strategiatyötä varten jäsenensä johtoryhmään sekä yhdyshenkilöt, erityiskiitos heille. Kuntalaiskuulemisiin ei osallistunut määrällisesti paljon ihmisiä, mutta keskustelut olivat onnistuneita. Kuulemisiin osallistuneet ihmiset edustivat monia eri näkökulmia ja kokemuksia. Heissä oli raitistuneita huumeiden sekä alkoholin käyttäjiä, jotka pystyivät kertomaan kokemuksistaan päihdepalveluista. Mukana oli myös vanhempia tai omaisia sekä muita Vaasan seudun päihdetilanteesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneita. Yleisesti voidaan sanoa, että mielipiteet vaihtelivat. Ihmisiä puhutti asioihin tarttumisen vaikeus sekä riittävän varhainen apu ja tuki vaikeissa tilanteissa. Tietty kuntoutus tai hoitomuoto palvelee tietyn tyyppistä ihmistä, mutta ei välttämättä sovellu kaikille. Monimuotoisuus palveluissa olikin tärkeää. Ammattilaisille järjestettyihin 3

5 keskustelutilaisuuksiin osallistui mukavasti väkeä. Erityisen ilahduttavaa oli se, että useat ammattiryhmät olivat edustettuna, joten näkökulmista saatiin riittävän laajaalaisia. Kuulemiset mahdollistivat myös verkostoitumista. 2 NYKYTILASELVITYKSEN MERKITYS PÄIHDESTRATEGIATYÖSSÄ Nykytilaselvityksen taustalla olevien kuulemistilaisuuksien avulla saatiin nostettua esiin kuntien erityispiirteitä, heikkouksia ja vahvuuksia sekä kehittämisen tarpeita. Alueella on luonnollista kuntayhteistyötä, mutta palveluiden osalta korostui, että Vaasan kaupungin päihdepalveluita sekä erityisesti ruotsinkielisten kuntien osalta Maalahdessa sijaitsevia päihdehuollon asumispalveluja käytettiin. Päihdepalvelut edellyttävät tiettyä väestöpohjaa ja asiakkaita voi tulla etäältäkin. On tärkeää, että alueella saatavilla olevat palvelut koetaan riittävän hyviksi ja että palvelujen käyttäjien odotukset ja tarpeet huomioidaan palveluja kehitettäessä. Palveluiden keskittymät näkyivät keskusteluissa lähinnä kannanottoina siitä, miten etäisyys vaikuttaa käyttäjien näkökulmasta. Tämä ei kuitenkaan ollut yksiselitteisesti huono asia, vaan se koettiin myös positiivisena asiana. Laitospalvelujen käyttäjän voi olla helpompaa lähteä hakemaan apua kauempaakin, avohuollon osalta etäisyydellä on suurempi merkitys. 2.1 Alueellinen päihdestrategiatyö Strategia on toiminnan ohjauksen väline. Koska strategialla pyritään ohjaamaan tulevaisuuteen sijoittuvaa toimintaa, puhutaan usein strategisesta suunnittelusta. Pohjanmaa-hankkeessa strategiatyö on keskeinen osa kaikkea toimintaa. Jos katsotaan esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyön kehittämislohkoja, huomataan, että strategioiden ja suunnitelmallisuuden roolia pyritään vahvistamaan. Pohjanmaa-hanke onkin strategiatyössä aktivoija, verkostomaisen vuoropuhelun ylläpitäjä sekä alueellisen ja paikallisen hyvinvointitiedon tuottaja. Pohjanmaa-hankkeen strategian menestystekijöiksi luokitellaan alueen toimijoiden sitouttaminen, moniammatillisuus, toimintakulttuurien tuntemus, alueellinen, kielellinen ja kulttuurinen tasa-arvoisuus, kansalaisnäkökulman korostaminen, visioiden selkiyttäminen, strategian implementointi, strate- 4

6 giaprosessin läpinäkyvyys, tiedottaminen ja tiedon levittäminen sekä strategiaprosessin jatkuva arviointi ja arviointitiedon hyödyntäminen päätöksenteossa. Alueellisessa päihdestrategiassa on keskeistä kuntalaisten tarpeisiin vastaaminen, eri toimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen parantaminen. Suunnitelmassa huomioidaan eri ikäryhmien tarpeet, palvelujen ja toimien vaikuttavuus sekä taloudellisten että henkilöstöresurssien ja suunnitelman kohtaaminen sekä palvelurakenneuudistuksen merkitys. Päihdestrategiassa ei oteta kantaa yksittäisten kuntien ratkaisuihin, vaan keskeistä on alueellinen päihdetyön kehittäminen edellä mainitut seikat tiedostaen. Alueellisessa päihdestrategiassa strategian johtoryhmä valitsee rajallisen määrän (muutaman) keskeisiä kehittämisen kohteita, joihin osallistuvat kunnat sitoutuvat. Kehittämisen kohteet käsitellään kunnissa muodostetuissa työryhmissä sekä ylikunnallisissa tapaamisissa. Strategiatyö perustuu yhteisesti määriteltyihin arvoihin ja tavoitteisiin. Valmiin päihdestrategian tulee sisältää suunnitelman aikataulut, vastuulliset henkilöt sekä toteutumisen seurannan ja alueellisen päihdestrategian päivittämisen. 2.2 Kehittämistyön taustalla Suomen lainsäädännössä asetetaan edellytykset päihdetyön kehittämiselle. Päihdehuoltolaki 1984/41 6 määrittelee asian seuraavasti: Päihdehuollon palveluja on järjestettävä yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä palveluja tulee kehittää siten, että niiden piirissä pystytään riittävästi hoitamaan päihteiden ongelmakäyttäjiä sekä tarvittaessa ohjaamaan avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettujen palvelujen piiriin. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. Alueellinen kehittämistoiminta perustuu ja tukeutuu valtakunnallisiin kehittämistyön linjauksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa suunnitelmassa korostetaan, miten päihdehaittojen ehkäisyä ja palveluja tulisi 5

7 Suomessa vahvistaa. Tavoitteena on vähentää aikuisten alkoholin riskikäyttöä ja huumausaineiden käyttöä sekä ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja. Erityisesti lasten ja nuorten päihdekokeilujen ja käytön ehkäisyä tehostetaan. Vähittäismyyntimonopoli säilytetään, että alkoholin saatavuutta voidaan hallita. Päihdepalvelujen saatavuutta parannetaan sekä lisätään hoitopalveluja vastaamaan esiintyvää tarvetta. Matalan kynnyksen hoitopaikkoja ja katkaisuhoitoa lisätään. Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio vakiinnutetaan perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon perustoiminnaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen alkoholiohjelman toteuttaminen jatkuu edelleen vuosina Alkoholiohjelma painottuu lapsiin ja perheisiin, päihteiden riskikäyttöön sekä kokonaiskulutukseen. Tavoitteena on saada varhainen puuttuminen pysyväksi käytännöksi sekä lasten vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien haittojen vähentäminen. Alkoholiveroa nostetaan terveyden edistämiseksi. Lasten oikeuksien turvaamiseksi varmistetaan raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoito sekä turvataan päihdeongelmaisten vanhempien lapsille riittävät tukipalvelut. Paikallisella tasolla kehittämistoiminta perustuu muun muassa edellä esitettyihin säännöksiin ja ohjaukseen. Se toteutuu moniammatillisena yhteistyönä eri toimijoiden kesken, työ perustuu asiantuntijuuteen sekä aktiiviseen verkostoitumiseen. Verkostoitunut toimintatapa ja eri toimijoiden kumppanuudet onnistuvat vain, kun niitä tukee ennakoiva, avoin ja oikein ajoitettu viestintä. Tiedon helppo saatavuus kaikille ja tieto suunnitteilla olevista uudistuksista on edellytyksenä sille, että yhteistyökumppanit, sidosryhmät ja kansalaiset voivat seurata valmistelua ja päätöksentekoa sekä osallistua niihin. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisema Päihdebarometri 2007 kertoo maastamme karua tarinaa. Syrjäytyminen ja sairastavuus ovat nousseet suuriksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi, päihteiden aiheuttamat kustannukset ovat kasvussa. Kunta- ja järjestöjohtajat eivät odottaneet maassamme positiivista kehitystä lähitulevaisuudessa. Erityisesti alkoholi on noussut yhteiskuntamme suurimmaksi ongelmaksi. Päihteiden ja lääkeaineiden sekakäyttö arveltiin seuraavaksi suurimmaksi ongelmaksi. Tupakointia, lääkkeiden käyttöä ja huumeiden käyttöä arvioitiin lievemmin. Terveyden edistä- 6

8 misen keskuksen Suomalaisten alkoholiasenteita tarkastelevassa selvityksessä vuodelta 2006 on tullut esiin, että suurin osa suomalaisista on kyllästynyt alkoholista aiheutuvien haittojen ja ongelmien kasvuun. Ihmiset haluavat sekä yleistä asenteellista muutosta alkoholi- ja humalamyönteiseen kulttuuriimme että käytännön toimenpiteitä todella arveluttavan kehityskulun pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi aivan toiseen suuntaan. Kansan mielipide on tässä suhteessa niin vankka, että sen luulisi vahvistavan myös niiden kantaa, joilla on valta vaikuttaa myös alkoholihaittoja ehkäisevällä tavalla. Päätöksellä kuin päätöksellä on lähes poikkeuksetta myös terveysvaikutuksia, tehtiinpä se sitten kotona tai yhteiskuntaelämän huipulla. 2.3 Nykytila indikaattoreiden valossa Raportin liitteenä (liitteet 1-9) ovat kuntakohtaisesti STAKESin indikaattoripankki SOTKAnetin päihdeindikaattorit. Indikaattorit on luotu läänien yhteisen päihdeindikaattorihankkeen tuotoksena, koordinoiva taho on ollut Lapin lääninhallitus. Mittareiden valinta perustuu niiden kansallisen ja paikallisen tason kuvaavuuteen ja vertailtavuuteen. Kunnilla on mahdollisuus hakea ja käyttää jo olemassa olevia tietoja oman kuntansa tilanteen kehityksen seurantaan. Päihdeavainindikaattorit on kehitetty suunnittelun, seurannan ja päätöksenteon tueksi sosiaali- ja terveysalan päättäjille ja asiantuntijoille. (www.sotkanet.fi) Indikaattorien tulkinnassa on keskeistä indikaattorien tietosisältöjen sekä paikallisten olosuhteiden tuntemus. Indikaattoripankki SOT- KAnetistä löytyy kunkin indikaattorin kuvaus ja tulkintaohjeet, kysymyksiä pohdiskelun tueksi sekä oheislukemistoa. 7

9 Kuvio 1. Päihdeindikaattorihankkeen kolmiportaikko. Päihdehaittoja ennakoivat Päihteiden vaikutus tekijät hyvinvointiin Hyvinvointisaldo Myynti/kulutus -Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa (714) Avokäynnit -Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/1000 asukasta (1271) Kuntien omaa tulkintaa Moniammatillisuus tulkinnan apuna Koulutus -Koulutuksen ulkopuolelle jääneet (495) Työllisyys/työttömyys -Työttömät, % työvoimasta (181) Elämäntapa -Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, %/as. (493) Laitoshoitopäivät -Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/1000 vastaavanikäistä (1278) -Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 asukasta (1270) Väkivaltarikokset -Poliisin tietoon tulleet rattijuopumukset (3089) -Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Päihteistä saatavat hyödyt ja haitat eri näkökulmista arvioituna (mm. yksilö, palvelujärjestelmä, elinkeinoelämä, ym.) Huostaanotetut lapset -Kodin ulkopuolelle sijoitetut (191) 8

10 3 HYVINVOINTISALDO KUULEMISTILAISUUKSIEN ANTIA Tässä luvussa esitellään Vaasan seudun päihdestrategiayhteistyökuntien kuulemistilaisuuksien antia. Suunnitelmatyön alkuvaiheessa on haluttu korostaa kuntalaisten mahdollisuutta osallistua alueella tapahtuvan kehittämistyön lähtökohtien ja tarpeiden kartoittamiseen. Päihdepalvelut ja ennaltaehkäisevä työhän tehdään heitä varten. Keskustelutilaisuuksissa on ollut mahdollista tavoittaa palveluiden käyttäjiä, heidän omaisiaan ja muita läheisiä. Heillä on asioista arvokasta kokemusta, joka on syytä huomioida kehittämistyössä. Vain kuntalaiset pystyvät kuvaamaan sitä ilmapiiriä ja henkeä, mikä kunnassa ja alueella vallitsee. Tämä on sosiaalisen pääoman ja yleisen asenneilmaston ymmärtämisen edellytys. Kartoituksen tavoitteena on ymmärtää kuntien perinteitä ja toimintatapoja. Ammattilaisille järjestettyjen kuulemisten avulla kerätään tietoa asiantuntijoilta. Kuulemistilaisuuksien mahdollistama verkostoituminen ja ajatusten vaihto ovat jo sinällään arvokkaita. Kuulemistilaisuuksien lisäksi kuntalaisilla on ollut mahdollista antaa alueen päihdetilanteesta ja palveluista myös kirjallista palautetta. Palautteita on tullut kolmisenkymmentä, jotka kaikki ovat huomioituna tässä raportissa. Asiat on käsitelty kuntakohtaisesti, mutta alueen monissa kunnissa on yhteisiä toimijoita ja yhteistyötä. Kuulemistilaisuuksien kommentit on sijoitettu tiettyyn kuntaan, mutta yhteisiä tekijöitä on pyritty jakamaan kaikkien kuntien osuuksiin. Kuntien kuulemistilaisuuksien anti yhteiskunnallisen tilanteen osalta on koottu seuraaviin kappaleisiin, tiedot löytyvät myös kuntakohtaisista taulukkoyhteenvedoista. 3.1 Yhteiskunnalliset vahvuudet Suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää, erityisesti terveyskeskusta, lääkäreitä, ambulansseja ja sosiaalityöntekijöitä sekä muiden toimijoiden reagointia ongelmatilanteissa pidettiin valtakunnallisesti hyvänä. Terveydenhuollolla on keskeinen rooli ja auttamisen mahdollisuudet varhaisessa vaiheessa. Raittiusjärjestöjen kampanjointi alkoholin kohtuukäytön puolesta tukee yhteiskunnassamme tarpeellista 9

11 asennemuutosta. Iso osa yhteiskuntamme jäsenistä on kohtuukäyttäjiä. Valistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä koskaan ei voi tietää, kuka menettää käytön hallinnan. Maassa laajalti toimivat AA-, Al-anon- ja NA-ryhmät toimivat parhaimmassa tapauksessa hyvin raittiuden tukena. Yhteiskunnallisena vahvuutena nähdään alueellista päihdetilannetta nuorten osalta kartoittava kouluterveyskysely (linkki lähdeluettelossa), josta saadaan ajankohtaista vertailutietoa muun muassa koululaisten päihteiden käytöstä. Koululaiskyselyjen mukaan suuri osa nuorista ei käytä lainkaan alkoholia tai tupakkaa. Uusi lastensuojelulaki tuo lisää vaatimuksia kunnille, asiat eivät enää huku rattaisiin. Yhteiskuntamme vahvuus on myös se, että jokaisella yksittäisellä kansalaisella on mahdollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta pidetään tärkeänä myös sitä, että koululaiset saavat nykyään tietoa päihteiden käytön vaaroista riittävästi muun muassa Internetistä. Tieto ei kuitenkaan estä päihteiden väärin käyttöä, vaan tähän on puututtava paikallisella tasolla. Nykyään aktiivityöväestöstä pyritään pitämään huoli työterveyshuollon kautta, kärjistäen voi sanoa, että aikaisemmin päihdeongelmaiselle työntekijälle annettiin potkut. 3.2 Yhteiskunnalliset huolenaiheet Seuraavassa esitellään keskeisimmät kuulemisissa esiin tulleet huolenaiheet yhteiskunnallisella tasolla. Näihin tekijöihin liittyy yhteiskuntapolitiikan, päätöksenteon, rakenteiden sekä lainsäädännön merkitys, joilla voidaan varmistaa suotuisa kehitys maassamme, ehkäistä ja korjata väärinkäytön haittoja. Lainsäädäntö tekee tietyissä tilanteissa puuttumisen vaikeaksi. Esimerkiksi alle 18- vuotiasta huumeidenkäyttäjää on vaikea auttaa, jos mielisairaala on vaihtoehto. Ihminen saa toimia rauhassa, siihen asti kun poliisin täytyy puuttua asiaan. Riskiryhmien (esimerkiksi päihdeäitien) pakkohoitomahdollisuus tuotiin myös esiin. 10

12 Alkoholin saatavuuteen sekä alkoholinkulutuksen lisääntymiseen kiinnitettiin huomiota. Kunnissa oltiinkin huolissaan siitä, että alkoholipakkausten koot ovat suurempia kuin aikaisemmin. Huolta herättivät myös kauppojen tarjouskilpailut, alkoholin myyntipaikat kassojen läheisyydessä sekä se, että ykkösoluen myynti on sallittua kaikille. Huolestuttavaa onkin alkoholin entistä helpompi saatavuus. Myös veronalennus on lisännyt kulutusta. Mainonta ja markkinointi sekä median rooli koettiin huolestuttavana. Alkoholimyynnin vastuullisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Kaupoissa ja anniskelupaikoissa on noudatettava sääntöjä. Asenteet alkoholin suhteen ovat muuttuneet paljon ja ovat nykyään myönteisempiä kuin aikaisemmin. Nuorten vapaa huumekulttuuri, kokeilunhalu ja salliva asenne huolestuttivat. Perinteinen suomalainen vastuullisuuskulttuuri ei ole säilynyt riittävän hyvänä. Huolestuttavana kuntalaiset näkevät yhteiskunnassa vallitsevan yleisen suuntauksen, jonka mukaan päihteidenkäyttökulttuurissa ollaan menossa yhä sallivampaan suuntaan. Kaiken ikäiset käyttävät ja jopa iäkkäiden ja naistenkin runsasta juomista pidetään normaalina. Yhteiskunnan muuttuneet arvot näkyvät myös urheilussa. Kaljateltat ja samppanjan juominen ovat tulleet olennaiseksi osaksi urheilua ja pelimatkoja. Vaikutteita saadaan nykyään laajalti, koska ihmiset muuttavat aikaisempaa enemmän työn perässä ja myös eläkeläiset matkustavat nykyään. Aikaisemmin päihteidenkäyttö on ollut enemmän piiloteltua, nykyisin se on yleisesti hyväksytty elämäntyylinä. Alkoholia viedään julkisille paikoille ja juovista vanhemmista otetaan mallia. Myös heroiinin tulo Suomeen huolestuttaa, hyvinvointiyhteiskunta on enää vain muisto. Tulevaisuuden taistelu työvoimasta on niin kovaa, että päihdeongelmaisia ihmisiä tullaan suvaitsemaan yhä enemmän. Huolestuttavaa on myös päihdetyötä tekevien uskottavuus, jos työntekijöiden oma käytös osoittaa toista kuin puheet. Lääkäri voi määrätä konjakkia vanhukselle lääkitykseksi, vaikka ikäihmisen keho ei alkoholia kestä. Vaitiolovelvollisuudella voidaan suojata enemmän itseä kuin asiakasta. Jossain vaiheessa saattaa tulla tilanne, ettei kukaan jaksa enää auttaa. Päihdetyön toteuttamisessa on alueellisia eroja. Päihdeongelmiin puuttuminen vaihteleekin jo nyt kuntien kesken. Ei ole olemassa yhdenmukaista puuttumiskulttuuria esimerkiksi tilanteisiin, joissa kohdataan päihtynyt nuori. Puhuminen ja puuttuminen tai asian sikseen jättäminen vaihtelevat kuntakohtaisesti. 11

13 Ihmisten eri elämäntilanteisiin ja vaiheisiin liitetään erilaisia päihteiden käytön riskejä ja ongelmia. Nämä tekijät tulivat esiin paikallisina ongelmina, mutta myös yleisempinä trendeinä maassamme. Alkoholikulttuurin muutos ja hintojen aleneminen ovat siis lisänneet kulutusta ja kulutuksen lisääntyminen taasen on merkinnyt lisääntyneitä lasten huostaanottoja. Sukupolvelta toiselle jatkuva alkoholinkäyttökierteen jatkuminen huolestuttaakin kuntalaisia. Äitiysneuvolat viestittävät niin ikään huolta nykyyhteiskunnassa vallitsevasta päihdekäyttäytymisestä. Vanhemmat voivat ostaa lapselleen alkoholia tai näyttävät muuten huonoa esimerkkiä. Nuoret aloittavat päihdekokeilut varhain, koska saavat mallin vanhemmiltaan. Nuorille on olemassa vähemmän hyviä esimerkkejä kuin ennen. Työikäisten ihmisten jaksaminen ja uupuminen koetaan merkittäviksi päihteidenkäyttöön vaikuttaviksi tekijöiksi erityisesti yksinhuoltajien ja perheiden kohdalla. Aktiivityöväestön alkoholinkäyttö huolestuttaa ja perheissä oleva alkoholiongelma koskettaa laajaa ihmisjoukkoa. Vanhusten päihteidenkäyttö koetaan myös huolestuttavasti lisääntyväksi. Eläkkeelle siirtyminen ja vanhusten masennuksen lisääntyminen liitetään läheisesti alkoholin käytön lisääntymiseen. Eläköityminen liian varhain koetaan myös riskialttiina tapahtumana suhteessa päihteiden väärinkäytön lisääntymiseen. Etenkin suuret ikäluokat käyttävät runsaasti alkoholia. Lääkkeiden väärinkäyttö on yleistynyt kaikilla ikäryhmillä yhteiskunnassamme. Alkoholin ja lääkkeiden sekakäytöstä on vain lyhyt matka huumeiden käyttöön. Nuoret äidit lähtevät melko pian lasten syntymän jälkeen ystävien kanssa juhlimaan ja tämä on huolestuttavaa. Viinan käyttö on kaikin puolin hyväksyttävää ja laillistakin. Yhteiskunnassamme on sallittua liikuskella humalassa viikkokausia kylänraitilla ilman leimautumisen pelkoa mutta päivätoimintaan osallistuminen leimaa. Huolestuttavaa on se, että päihteidenkäytön terveysriskejä ja käytöstä aiheutuvia haittoja ei todellisuudessa ymmärretä kansalaisten keskuudessa. Päihteidenkäytön vuoksi hoitoon hakeutuvien leimautuminen on epäoikeudenmukaista. Alkoholin aiheuttamista haitoista koituu paljon kuluja yhteiskunnalle. Yhteiskunta rokottaa niitä päihdekuntoutujia, jotka raittiuden tueksi haluaisivat käydä töissä muutamana tuntina päivässä. Tällöin mahdollisesta eläkkeestä otetaan osa pois ja työssä käymisen mielekkyys joutuu uudelleen puntariin. Päihdeongelmaisuus ei katso sosiaaliluokkia ja runsaan päih- 12

14 teidenkäytön seurauksena kuka tahansa voi menettää käytön hallinnan. Alkoholilla peitetään omantunnon ääntä ja lääkitään huonoa oloa. Hyväsydämisyyttä ja kiltteyttä pidetään alkoholistille tyypillisinä ominaisuuksina ja huolta herättääkin se, kuinka vaikeaa tällaisten ihmisten on pärjätä nykymaailmassa. Yhteiskunnassamme puututaan yhä vähemmän ja vähemmän toisten ihmisten elämään. Ongelmiin ei reagoida ja tästä voi olla vakavat seuraukset: Nykyään puhutaan ihmisten oikeuksista ja ihmisoikeuksista sen sijaan, että puhuttaisiin velvollisuuksista. Onko nyky-ihmisellä velvollisuus puuttua havaittuihin ongelmiin vai velvollisuus olla puuttumatta? 3.3 Mitä yhteiskunnassa pitäisi tehdä? Alkoholikulttuurin muutoksen ja hintojen alenemisen myötä lisääntyneen alkoholinkäytön ja haittojen kehä pitäisi saada murrettua. Myös huumeiden saatavuuteen ja median vaikutuksesta erityisesti nuoriin tulisi kiinnittää huomiota poliittisella tasolla. Yhteiskuntatasolla alkoholismiin tulisi suhtautua sairautena. Viranomaistenkin pitäisi nähdä alkoholismi sairautena ja sairausdiagnoosin myötä laitoshoito voisi tukea tilannetta. Ihmisten häpeä voi olla suuri ja silloin tulisi tarjota kohtaamisia ilman vaatimuksia, matalalla kynnyksellä ja jatkuvaa tukea. Tässä on vapaaehtoistyöntekijöillä ja seurakunnilla keskeinen rooli. Myös lastensuojelun näkökulma tuodaan esiin kuntalaiskuulemisissa. Ihmisten pitäisi puuttua, toisin sanoen auttaa toista ihmistä vaikeuksissa. Ennaltaehkäisevään työhön tulisi panostaa. Toimenpiteet tulisi kohdistaa jo lasta odottaville vanhemmille. Nuorille olisi arvokasta olla esikuvia, jotka ohjaisivat päihteettömään elämäntapaan. Kuntalaiset ja ammattilaiset ovat sitä mieltä, että nuorison päihteiden käyttöä tulisi vähentää ja terveyttä edistää. Yhteiskunnallisella tasolla tämä voisi tapahtua esimerkiksi supistamalla alkoholin myyntiaikoja. Päihteitten saatavuuteen halutaan vaikuttaa, esimerkiksi keskiolut pitäisi saada pois vähittäiskaupoista. 13

15 Yhteiskunnasta pitäisi saada kitkettyä ajatus, että päihdeongelmille ja tilanteelle ei mahdeta mitään. Juominen yleisellä paikalla tulisi kieltää, sillä juomisen salliminen nähdään tilannetta pahentavana asiana. Koululaisten päihteidenkäytöstä saatua vertailutietoa tulisi hyödyntää ja lasten ja nuorten vanhempia tulisi informoida päihteidenkäytön riskeistä enemmän. Koulumaailmassa ennaltaehkäisevän toiminnan näkökulmasta tulisi panostaa erityisesti seitsemäsluokkalaisiin. Vanhemmilla on suuri vastuu lapsistaan ja nuoristaan ja heidän suhdettaan tulisi tukea ja vahvistaa. Perheiden tukemista ylipäätään pidetään tärkeänä. Heille tulisi tarjota apua siinä vaiheessa, kun omat voimat ja jaksaminen ovat perheessä koetuksella. Kotipalvelua tulisi tarjota siis ikäihmisten lisäksi myös perheille. Perheissä oleviin päihdeongelmiin tulee puuttua nopeasti, jotta ongelmat eivät pääsisi laajenemaan. Päihdeasioiden tiimoilla työskentelevillä tulisi olla rohkeampi ote varhaisessa puuttumisessa. Myös julkisen sektorin puolella työntekijöiden ongelmiin tulisi reagoida herkemmin. Ikääntyviä voisi tukea eläkkeellä olemisen harjoittelemisessa ja varhaista eläköitymistä tulisi välttää. 3.4 Kunnat Nykytilaselvitys esittelee kunnittain kuulemistilaisuuksien antia. Alussa kerrotaan kunnan perustietoa, kuntatilanne strategiatyön osalta sekä suuntaa antava palvelukuvaus päihdepalveluiden osalta. Sen jälkeen tarkastellaan paikallisia vahvuuksia ja heikkouksia. Jokaisessa kunnassa on myös selvitetty, mitä erityisesti haluttaisiin kehittää tulevaisuudessa liittyen päihdepalveluihin, -tilanteeseen sekä ennaltaehkäisevään työhön. Keskeisistä tekijöistä on lisäksi yhteenvedot kunnittain. 14

16 3.4.1 Isokyrö Isokyrö on noin 5000 asukkaan kunta. Hyvinvointipoliittista ohjelmaa ei kunnassa ole, mutta perhepoliittinen ohjelma on laadittu. Ammattilaisten keskustelutilaisuus järjestettiin Laihialla Vanhainkoti Toiskassa yhdessä Vähänkyrön ja Laihian kuntien kanssa. Tilaisuuden avasi Laihian kunnanjohtaja Hilkka Annola. Paikalla oli n. 50 henkilöä. Osallistujat edustivat laajalti eri toimijoita; mukana oli sosiaalitoimen, terveystoimen, koulu- ja nuorisotoimen, seurakuntien ja poliisin edustajia. Keskustelu oli avointa ja rakentavaa ja tilaisuudessa oli mahdollista tiedon ja kokemusten vaihtaminen. Em. kunnissa on entuudestaan yhteisiä toimijoita ja hyvän yhteistyön perinne. Isonkyrön kuntalaiskuulemistilaisuus pidettiin Sosiaalijohtaja Anneli Vuotikka avasi tilaisuuden, jossa oli läsnä neljä kuntalaista. Palvelukuvaus Kunnan päihdepalvelut hoidetaan ostopalveluina Vaasasta ja Seinäjoelta. Yksityisiä mielenterveys- tai päihdepalveluja ei kunnasta löydy. Tervajoella toimii AA-ryhmä. Nuorten tiedotuspiste Reimari laajenee Vaasasta Isoonkyröön Laihialle ja Vähäänkyröön. Toiminta käynnistyy keväällä Jokaiseen kuntaan tulee neuvontapiste ja nettisivut. Luterilaisen seurakunnan diakoni järjestää kesäisin raittiustoimintaa lähinnä rovastikunnallisten päihdeleirien muodossa. Paikalliset vahvuudet Isossakyrössä perheet ovat säilyneet ehjinä jokseenkin hyvin ja perinteiset maaseutumaiset tukiverkostot tukevat ihmistä, jos on vaikeuksia. Merkittävää on siis se, että tukiverkosto ylipäätään on edes olemassa. Pienen paikkakunnan läpinäkyvyys on suojaava tekijä, odottavat äidit ovat niin ikään mallikelpoisia. Kyrönmaan terveyskeskus kuntayhtymä järjestää terveyskeskuspalvelut Laihialla, Isossakyrössä ja Vähässäkyrössä. Äitiysneuvolassa on käytössä audit-kysely äitien päihteidenkäytöstä ja heitä pyritään ohjaamaan olemassa olevien palvelujen käyttöön. Lasten osalta tehdään terveyskyselyjä lastenneuvolassa, joissa pyritään myös mahdol- 15

17 lisuuksien mukaan ennaltaehkäisevään työhön. Järjestelyyn oltiin alueella tyytyväisiä, yhteistyö toimii todella hyvin. Kotipalveluihin on alueella panostettu, yhteistoiminta on kunnossa. Työterveyshuollossa on panostettu mini-interventioon ja audit-kyselyyn. Päihdeasioita pyritään pitämään esillä. Työnantajalla on mahdollisuus tehdä päihdeohjelma, hoitoonohjausmallit saatavissa työterveyshuollosta. Ihmisiä ohjataan Vaasan ja Seinäjoen A-neuvoloihin, mutta seurantaa käynneistä ei ole. Päihdepalveluiden osalta vahvuutena nähdään Vaasan ja Seinäjoen läheinen sijainti. Palveluja on mahdollisuus käyttää niin Vaasassa kuin Seinäjoellakin ja molemmissa kaupungeissa toimivat myös matalan kynnyksen nuorisoasemat, joihin ei tarvita kunnallisia maksusitoumuksia. Katkaisuhoidossa olevan asiakkaan kanssa voidaan sopia kuntoutukseen lähtemisestä jo katkaisuhoitoasemalla, mikäli asiakkaan motivaatio havaitaan riittävän hyväksi. Kuntoutusta voidaan ostaa asiakkaan tarpeiden mukaan esimerkiksi Kokkolasta, Lapualta, Kortesjärveltä tai Vaasasta. Hintaviin hoitopaikkoihin ei pääse ilman asiakkaan vahvaa motiivia ja motivaatiota. Työterveyshuolto nähdään merkittävämpänä kuin esimerkiksi katkaisuhoitoaseman palvelut. Pienessä kunnassa voi kyläkuvastakin päätellä päihdeongelmatilannetta. Parasta päihdetyötä on se, ettei puhuta ollenkaan päihteistä, vaan pidetään huoli siitä, että nuorella pojalla on isän lisäksi aikuinen tukena ja sitten pystyy ihannoimaan sitä. Isossakyrössä on paljon niitä. Oireileville nuorille järjestetään apua ja ohjataan harrastuksen piiriin. Huumeongelma ei vielä pahemmin erotu Isossakyrössä. Isonkyrön vahvuus lieneekin paikkakunnan pieni koko, jos paikkakunnalle muuttaa huumeiden käyttäjä, hän ei viihdy siellä kauaa, koska tarvitsee ympärilleen vertaisryhmää. Käyttäjä siis lähtee sellaiseen paikkaan, jossa on muitakin käyttäjiä. Tilapäiskäyttäjiä ja kokeilijoita Isossakyrössä uskotaan olevan mutta pitkäaikaiskäyttäjiä on vähän. Isossakyrössä on paljon urheiluseuratoimintaa ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia nuorille. Myös ikääntyvät ovat yhä aktiivisempia osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja palveluihin ja usein he ovat liikkeellä aviopareittain. 16

18 Paikalliset huolenaiheet Päihdeongelmien havaitseminen ja itse hoitoon hakeutuminen on hyvin vaikeaa. Ihmiset eivät hakeudu palveluihin riittävän ajoissa. Esimerkiksi terveyskeskukseen hakeutuu lähinnä hyvin huonossa kunnossa olevia päihdeongelmaisia, joille on vaikea löytää jatkohoitopaikkoja. Terveyskeskus ei ole oikea paikka katkaisuhoidolle. Pahimmassa tapauksessa terveyskeskuksessa käydään vain keräämässä voimia ryypiskelyn jatkamiseen. Matka katkaisuhoitoasemalta Isonkyrön sosiaalitoimistoon neuvottelemaan kuntoutuspaikasta saattaa olla niin pitkä, että asiakas jää matkalle. Katkaisuhoitoasemalta ollaan vain harvoin yhteydessä kuntaan. Tosin katkolla olevilla ei usein ole motivaatiotakaan jatkohoitoon ja päihdekierre jatkuu. Katkaisuhoito ei siis auta raitistumiseen. Päivätoimintamahdollisuudet ovat Isossakyrössä olemattomat ja pienellä paikkakunnalla leimautumisen pelko on niin suuri, etteivät ihmiset osallistu päivätoimintaan. Laitospalveluiden toimivuudesta käytännössä tiedetään vähän. Erilaisista lähipaikkakunnilla kokoontuvista ryhmistä, kuten esimerkiksi NA-ryhmästä voi saada apua, mutta on täysin onnesta kiinni, millaiseen ryhmään tulee kuulumaan. Työterveyshuoltoon saadaan päihdeongelmasta tieto usein liian myöhään. Puheeksi ottaminen pitäisi olla luonnollisempaa ja työpaikkojen asenteiden muuttamiseen pitäisi panostaa. Äitiysneuvolassa on nähtävissä odottavien äitien lisääntynyt päihteiden käyttö. Miniinterventio on ollut käytössä, mutta päässyt unohtumaan aikojen saatossa. Isossakyrössä käytetään Seinäjoen perheneuvolapalveluja, mutta palveluja ei saada kovinkaan nopeasti. Paikallisten äitien päihteettömyys ei poista sitä tosiseikkaa, että puolisot ja isät käyttävät päihteitä. Omaiset häpeävät päihteitä käyttävää läheistään ja käyttöä pyritäänkin salaamaan niin kotona kuin työpaikalla. Alkoholismin varjolla sallitaan liikaa asioita. Paikallinen kaljanjuontikulttuuri on todella huonossa jamassa, osa nuorista juo usein ja paljon.. Jossain vaiheessa paikkakunnalla tiedettiin olevan aikuisia, jotka rahoittivat nuorten juomista. Jotkut isät ja äidit ostavat lapsilleen alkoholia. Taito etsivään työhön puuttuu. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten löytäminen on vaikeaa. Tukea tarvitsevat eivät osaa hakeutua palveluiden piiriin. Nuorten mielenterveyden ongelmat 17

19 nostettiin myös huolena esiin. Valitettavaa on, ettei tilanteeseen ole tarjolla yksiselitteistä ratkaisua. Vapaa-aikatoimen ja nuorisotoimen työhön toivottiin parannusta. Vanhusten samanaikainen lääkkeiden ja alkoholin käyttö huolestutti. Myös kotisairaanhoidon osalta tämä on huomattu. Sairastuvuus lisääntyy alkoholinkäytön myötä. Osa ikäihmisistä on yksinäisiä. Kaikilla ei ole omaisia ja heillä joilla on, voivat omaiset väsyä ja päävastuu annetaan kotipalvelulle. Joku on käyttänyt ikäihmisten yksinäisyyttä hyväkseen ja myynyt luotolla pulloja koteihin. Poliisi on tietoinen tästä. Ikäihmisten tilanne Isossakyrössä on huolestuttava, päihdeongelmia esiintyy. Erityisesti eläkkeelle jääminen nähdään merkittävänä asiana myös suhteessa päihteidenkäytön lisääntymiseen. Mitä Isossakyrössä pitäisi tehdä? Nuorten kohdalla tulisi olla tiukempi linja päihteidenkäyttöön puuttumisessa. Vanhempainillat olisivat tärkeitä erityisesti yläasteikäisten lasten vanhemmille, mutta vanhempien tukemiseen tarvitaan muitakin työkaluja. Koulun merkitystä aktiivisena mukanaolijana päihdetyössä tulisi korostaa, sillä koulu kohtaa kokonaisia ikäluokkia ja mahdollisuudet ongelmien havaitsemiseen voisivat oikeiden resurssien vallitessa olla hyvät. Vanhempien vastuuta lastensa kasvusta ja kehityksestä tulisi korostaa ja muut tahot tulisi olla tämän vastuun kantamisen tukijoukkoina. Vanhemmat tarvitsevat siis tukea ja tietoa tulisi olla tarjolla heti neuvolasta lähtien. Isossakyrössä tulisi järjestää päivätoimintaa tai muita A-palveluita, joista päihdekuntoutujat voisivat saada sisältöä elämään. Sisällöltään päivätoiminnan tulisi olla järkevää ja asiallista, jotakin konkreettista tekemistä. Kunta voisi esimerkiksi tukea työnantajaa työllistämään päihdekuntoutujan tavallisessa työpaikassa. Kuntalaiset toivat esille myös sen, että raitistumiseen tarvitaan aina yksilön oma motivaatio. Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta olisi tärkeää, että kunnassa kaikki olisivat tarkkaavaisia sen suhteen, että huumeet eivät rantautuisi Isokyröön. Tarkkaavaisuuden lisäksi asioihin olisi puututtava välittömästi, kun jotakin ilmenee. 18

20 Taulukkoyhteenveto, nykytilanne Isossakyrössä keskustelutilaisuuksien mukaan Vahvuudet Huolenaiheet Parannusehdotukset Yhteiskuntataso -Raittiusjärjestöt -Suurin osa kansalaisista kohtuukäyttäjiä -Toimivat AA-, Al-anon- ja NA-ryhmät -Päihteidenkäyttökulttuuri -Yleinen myönteinen suhtautuminen -Nuorilla ei esikuvia -Stigma -Päihteettömyyteen tukevat esikuvat nuorille -Päihdeasenteisiin ja - tilanteeseen tarttuminen -Työssä käymisen mielekkyys vs. taloudelliset etuudet -Päihdetyöntekijöiden uskottavuus -Yhtenäinen puuttumisen kulttuuri Paikallinen taso -Perinteiset maaseutumaiset tukiverkostot -Pienen paikkakunnan läpinäkyvyys -Srk:n toiminta -Huumeongelma ei vielä mainittava -Nuorten monipuoliset vapaaajanviettomahdollisuudet -Nuorten tiedotuspiste Reimari keväällä Aktiiviset ikääntyvät -Puolisot ja isät käyttävät päihteitä -Päihdeongelmien ajoissa havaitsemisen ja hoitoon hakeutumisen vaikeus, hoidon jatkuvuus -Huonot päivätoimintamahdollisuudet -Stigma -Omaisten häpeä ja salailu -Aikuiset lasten ja nuorten juomisen mahdollistajina -Etsivä työ puutteellista -Ikäihmisten juominen -Tiukka linja nuorten juomiseen puuttumisessa -Vanhemmuuden tukeminen -Koulun merkitys -Päivätoiminta -Yhteisen vastuun määrittely 19

21 3.4.2 Korsnäs Korsnäs on Suomen kolmanneksi ruotsinkielisin kunta, jossa asuu noin ihmistä. Kunnasta löytyy mielenterveyspalvelusuunnitelma, joka on tehty yhteistyössä Maalahti-Korsnäs terveyskeskuksen ja Maalahden kunnan kanssa. Ammattilaiskuuleminen järjestettiin yhdessä Maalahden kunnan kanssa Läsnä oli edustajia koulusta, sosiaalitoimesta, poliisista, seurakunnalta ja nuorisotoimesta, yhteensä n. 20 henkilöä. Kunnassa on paljon yhteisiä toimijoita Maalahden kunnan kanssa. Tilaisuudessa oli myös osallistujia Maalahti-Korsnäs terveyskeskuksesta. Alueelta löytyy luonnollista yhteistyötä kuntien läheisen sijainnin vuoksi. Tämä näkyy selvästi myös tässä raportissa, sillä suuri osa esiin nousevista seikoista ovat samankaltaisia tai koskevat molempia kuntia. Kuntalaiskuuleminen Korsnäsissä pidettiin Tilaisuuden avasi sosiaalijohtaja Carina Mattans. Paikalla oli yhteensä kuusi kuntalaista. Keskustelu oli avointa ja vilkasta. Asioista oltiin yhteisesti kiinnostuneita ja kehittämisen intoa kunnasta löytyi. Palvelukuvaus Korsnäsissä laitoshoito on lähellä Maalahdessa, jossa hoidetaan myös jälkihoito. Kunta maksaa asukasmäärään suhteutetun vuosimaksun Pixne-klinikalle. Tämä mahdollistaa kuntalaisten hoitoon hakeutumisen Pixne-klinikalle ilman maksusitoutumusta. Pixne-klinikka tarjoaa myös avohuollon keskustelua hoidon jälkeen kuntoutujalle ja omaisille sekä omaistapaamisia ja seurantaviikonloppuja hoitojakson jälkeen. Drog- Rehab Östan, Tolvis ja Samariakoti tarjoavat myös päihdepalveluja. USM ry. Understödsföreningen för svenskspråkig missbrukarvård järjestää viikonloppuleirejä päihteiden väärinkäyttäjien lapsille, joka on mainio ennaltaehkäisyn muoto. Päihdepalvelujen asumispalvelut ovat niin ikään Maalahden yksikössä. Kaikki edellä mainitut tahot toimivat kuntalaisten kokemusten mukaan hyvin, jopa jatkohoitoakin on kehitetty. Akuuttihoito ja A-neuvolapalvelut ostetaan Vaasasta, ammattilaiset olivat myös niihin tyytyväisiä. Kuntalaiset voivat kunnan maksusitoumuksen saatuaan käyttää nuorisoasema Klaaran palveluja Vaasassa. AA-ryhmät kokoontuvat Vaasassa, 20

22 Maalahdessa ja Närpiössä. Näitä tosin käytetään vain harvoin. Päihdepalveluihin oltiin yleisesti tyytyväisiä. Paikallisyhteisön vahvuudet Asiakkaiden palaute palveluista on vaihdellut, monet ovat saaneet apua mainituista paikoista, toisilla sosiaalinen verkosto on auttanut paljon. Korsnäsissä yhteisöllisyys on vahvuus, joka tukee selviytymistä. Päihdeongelmaisille ei ole kunnan toimesta tarjolla päivätoimintaa, vaan lähin päivätoimintaryhmä on Vaasassa, mutta sen sijaan Molpe Industricentral tarjoaa alueella työtoimintaa. Päivätoimintaa ei koettu tätä enempää tarpeelliseksi. Korsnäsiläisillä on yhdessä Maalahden kanssa Maalahti- Korsnäsin terveyskeskuksessa psykologeja ja koulukuraattori. Poliisi oli tyytyväinen muiden toimijoiden yhteydenotoista, mutta enemmänkin yhteistyötä toivottaisiin. Seurakunnalla on kuntalaiskuulemisen mukaan paras käsitys päihdeongelmista, koska seurakunnan työntekijät tekevät kotikäyntejä ja tapaavat näin myös päihdeongelmaisten omaisia. Huumekokeiluja Korsnäsissä on vähän ja kokeilut ovat seudulla pysyneet jokseenkin entisellä tasolla. Ennaltaehkäisevässä työssä vahvuutena nähdään kouluterveydenhuolto, joka tunnistaa päihdeongelmat ja taitaa neuvonnan. Vapaa-aikatoimi järjestää Power Club-toimintaa 4-luokkalaisille. Kunnassa toimii ehkäisevän päihdetyön ryhmä yhteistyössä sosiaalitoimen, koulutoimen, vapaa-aikatoimen, poliisin ja terveyskeskuksen kanssa. Ryhmä on tuottanut mm. tiedotusmateriaalia, jota on jaettu vanhemmille. Ammattilaisten mukaan oppilashuoltoryhmät toimivat hyvin yläasteella. Oppilashuoltoryhmään kuuluu koulun edustajien lisäksi myös sosiaalityöntekijä, kuraattori ja psykologi. Maalahti- Korsnäsin terveyskeskuksessa toimii psykiatrian sairaanhoitajan vastaanotto, jonne luo voi hakeutua ilman lähetettä. Palvelun läheisyys on tärkeää kuntalaisille. Paikallisyhteisön huolenaiheet Kunnassa oltiin huolissaan siitä, etteivät ihmiset enää välitä lapsista ja nuorista. Alkoholiin asennoituminen on nykyään liian hyväksyvää. Kuulemisissa tuotiin esiin, miten lasten vanhemmat voivat itse hakea alaikäiselle lapselleen alkoholijuomia. Osa lapsista aloittaa kokeilut jo 5. luokalla. Vanhempien asenteet päihteisiin tulisi ottaa esiin, keskustelua ja ohjausta vanhemmuuteen toivottiin. Kuntalaiskuulemisessa huolenai- 21

23 heeksi nousevat myös kaveriporukat, joissa ikäero kavereiden kesken on suuri ja vanhimmat kaverit ostavat nuoremmilleen alkoholia. Nuorilla onkin liian vähän harrastusmahdollisuuksia. Kunnasta ei löydy ollenkaan toimintaa vuotiaille. Nuorisotyöhön toivottiin lisää resursseja, lähinnä ohjaajia. Kunnassa ajetaan autolla päihtyneenä yllättävän paljon ja tiedetään tapauksia, joissa muut aikuiset hakevat päihtyneelle lisää alkoholia ilman seuraamuksia. Päihdeongelmaisten leimautuminen ja stigman merkitys huolettavat myös Korsnäsin kuntalaisia ja ammattilaisia. Ammattilaisten mukaan tästä syystä monelle kynnys hoitoon hakeutumiseen on korkea. Päihdepalveluja eikä joidenkin kuntalaisten mukaan edes tietoa ole kunnassa riittävästi saatavilla. Päihdeongelmiin pitäisi puuttua varhaisemmassa vaiheessa. Toimenpiteet lievissä päihdeongelmatilanteissa ovat pulmallisia, kaikki eivät tarvitse laitoskuntoutusta. Korsnäsistä puuttuvat omaisten ryhmät. Joissakin Korsnäsin kylissä on ongelmia alkoholin kanssa. Ammattilaisten mukaan neuvoloissa on käytössä audit-menetelmä, mutta sen avulla ongelmat saadaan esiin liian myöhään. Jos yhteys saadaan muodostettua vasta lastensuojelutilanteessa, ovat ongelmat jo liian pitkällä. Äitiysneuvoloiden toiminnan tulisi keskittyä myös äidin ja lapsen terveyden vaalimisen lisäksi myös muun tuen ja avun antamiseen. Lähin perheneuvola sijaitsee Vaasassa, johon voidaan myöntää kuntalaisille maksusitoumus. Perheneuvolan tehtävät siirtyvät osin kunnan sosiaalityöntekijälle. Ammattilaisten mukaan yritysterveydenhuollossa asioihin puuttuminen on ongelmallista. Pienen paikkakunnan ongelma on hoitoonohjauksen vaikeus leimaantumisen pelon vuoksi. Esimiehellä on tässä tärkeä rooli. Ikäihmisten päihdeongelma on vaikea havaita, sekakäyttöä esiintyy kunnassa. Resursseja on liian vähän, kunnassa on ollut muutama vaikea tapaus. Yhteistyö psykiatrian kanssa tuottaa ongelmia, koska työnjako koettiin epäselkeäksi. Mitä Korsnäsissä pitäisi tehdä? Kuntalaisten mukaan vanhempia tulisi tukea ja ohjata kasvatustehtävässään. Vanhempainillat koetaan hyviksi tilaisuuksiksi tavoittaa nuorten vanhemmat. Vanhempien rooli koetaan niin tärkeäksi, että vanhempien kouluttaminen keskeisiin kasvatustehtä- 22

24 viin niin kutsuttujen vanhempienkoulujen avulla voisi tulla kyseeseen. Kaiken kaikkiaan nuorille tulisi luoda yhteiset pelisäännöt. Myös liikunta- ja vapaa-ajansihteeri koetaan tärkeäksi. Seurakunta voisi järjestää omaisten ryhmiä. Ehkäisevän päihdetyön työryhmän tarve tulee selvittää laajemmin. Myös yhteistyötä psykiatrian kanssa haluttiin kehittää, on määriteltävä selkeämmin kuka hoitaa mitäkin ongelmaa. Ammattilaiskuulemisissa nousivat esiin erilaiset resurssitarpeet; oppilashuoltotyöhön ja nuorisotyöhön pitäisi panostaa enemmän. Oppilashuolto pitäisi olla mahdollista myös nuoremmille lapsille, esikoululaisille ja ala-asteikäisille. Seurakunnalla on aktiivista toimintaa nuorten parissa, mutta resursseja tarvittaisiin lisää. Sama pätee myös neuvoloiden kohdalla. Kylätoimintaa haluttiin kehittää vuotiaille, mutta myös muille, eri kohderyhmittäin. Vanhemmille voitaisiin järjestää koulutustapahtumia, esimerkiksi yhteistyössä Folkhälsanin kanssa. Äiti-lapsi ryhmiä voisi järjestää vanhempien tukemiseksi. Kunnan henkilöstölle sekä myös paikallisille yrityksille toivottiin hoitoonohjaus-infoa sisältävää ohjetta. Riittävän pitkäaikaisten, koko perhettä auttavien päihdepalvelujen pitäisi olla paremmin saatavilla. Päihdeongelmaiset pitää tavoittaa etsivän työotteen kautta ja ongelmiin tulee puuttua ja ottaa puheeksi jo varhaisessa vaiheessa. Päihteiden todellisista haitoista pitäisi saada kuntalaisille tietoa, koska ihmisillä voi olla päihdeongelma sitä tiedostamattaan. Laittomasta toiminnasta pitää joutua vastuuseen. 23

25 Taulukkoyhteenveto, nykytilanne keskustelutilaisuuksien mukaan Korsnäsissä Vahvuudet Huolenaiheet Parannusehdotukset Yhteiskuntataso -Tutkimustulokset -Tietoa saatavilla -Alkoholijuomien pakkauskoot suurentuneet -Tarjouskilpailut -Helppo saatavuus -Yleinen myönteinen suhtautuminen -Varhaiset päihdekokeilut -Alkoholin myyntiaikojen supistaminen -Tutkimustiedon hyödyntäminen -Vanhempien informointi -Eläköitymiseen valmentautuminen -Vanhusten päihteidenkäytön lisääntyminen Paikallinen taso -Laitoshoito lähellä +- -Avohoito Vaasassa -Yhteisöllisyys -Seurakunnan toiminta -Huumekokeiluja vähän -Kouluterveydenhuollon rooli -Koulun oppilashuoltoryhmä -Turvallisuussuunnitelma -Toimiva poliisiyhteistyö -Päihteiden käytön haittojen ymmärtäminen -Avohoito etäällä -Puuttuvat omaisten ryhmät -Stigma - leimaantuminen -Miten toimia lievissä ongelmatapauksissa -Alkoholin välitystoiminta, ikäerot kaveriporukoissa vuotiaat humalaiset nuoret -Vanhempien asenteet -Vanhempainkoulut -Koulujen ja opettajien rooli -Yhteiset pelisäännöt nuorille -Liikunta- ja vapaa-ajansihteerin rooli -Omaisten ryhmiä srk:n toimesta -Ehkäisevän päihdetyön työryhmä -Poliisin kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen -Lisää sosiaalityöntekijöitä 24

26 Vahvuudet Huolenaiheet Parannusehdotukset -Alueella ei ole perheneuvolaa -Työterveyshuollossa vaikeaa tarttua päihdeongelmiin -Vanhusten sekakäytön ongelmat (lääkkeet+päihteet) -Nopeammat/varhaisemmat yhteydenotot sosiaalitoimeen -Yhteistyö psykiatrian kanssa kuka hoitaa ja mitä -Omaiset sitoutettava hoitoprosesseihin -Hoitoonohjausinfo työikäisille ja esimiehille -Oppilashuolto myös nuoremmille lapsille 25

27 3.4.3 Laihia Laihia on noin asukkaan kunta Vaasan eteläpuolella. Päihdestrategia on kunnassa laadittu vuonna 2005 Yhdessä eteenpäin -työryhmän toimesta. Strategia keskittyy erityisesti lapsiin ja nuoriin. Päihdestrategian tarkoituksena on turvata lasten ja nuorten tasapainoinen kehitys ja kasvu siten, että he omaavat terveet elämäntavat ja kasvavat vastuuntuntoisiksi yksilöiksi. Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsistaan ja kunnan viranomaisten tehtävänä on tukea vanhempia tässä tehtävässä. Ehkäisevän päihdetyön näkökulma pitäisi saada osaksi kaikkia kunnan palveluita. (Laihian kunnan päihdestrategia 2005.) Kuntalaiskuulemistilaisuus Laihialla pidettiin ja tilaisuuden avasi sosiaalijohtaja Hannu Joutsela. Läsnä tilaisuudessa oli viisi kuntalaista. Ammattilaisten keskustelutilaisuus järjestettiin Laihialla Vanhainkoti Toiskassa yhdessä Vähänkyrön ja Isonkyrön kuntien kanssa. Tilaisuuden avasi Laihian kunnanjohtaja Hilkka Annola. Tilaisuudessa oli paikalla n. 50 henkilöä. Osallistujat edustivat laajalti eri toimijoita; mukana oli sosiaalitoimen, terveystoimen, koulu- ja nuorisotoimen, seurakuntien ja poliisin edustajia. Keskustelu oli avointa ja rakentavaa. Itse tilaisuus sinänsä oli loistava mahdollisuus eri toimijoille vaihtaa tietoa ja kokemuksia, mutta oli selkeää että näissä kolmessa kunnassa on jo entuudestaan yhteisiä toimijoita ja hyvän yhteistyön perinne. Palvelukuvaus Osa kunnassa tarvittavasta katkaisuhoidoista pystytään tuottamaan itse kuntayhtymän terveyskeskuksen vuodeosastolla, kun taas osa hoidetaan ostopalveluina muista kunnista. Vaasan katkaisuhoitoasemalle hakeutuminen, myös omatoimisesti, on lisääntynyt. Vaasan A-neuvolan ja Klaaran palveluja on käytetty ja palvelu on toimivaa. Kunnassa ollaan siis tyytyväisiä siihen, että päihdepalveluita on hyvin saatavilla. Asunto on kaikille pystytty tarjoamaan. Laihialla seurakunta tarjoaa matalan kynnyksen päihdepalveluita ja avohuollon puolella tehdään paljon työtä vapaaehtoisten ja alkoholismista raitistuneiden voimin. Laihian meijerillä toimii AA-ryhmä. Kuntalaisilla on 26

28 mahdollisuus osallistua rovastikunnan järjestämiin viikonloppuleireihin Vaasassa. Laihialla on panostettu paljon ennaltaehkäisevään työhön. Paikalliset vahvuudet Laihialla toimii Yhdessä eteenpäin - moniammatillinen työryhmä, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa aiheena ehkäisevä päihdetyö, aloitti toimintansa vuonna Toiminnan käynnisti huoli nuorten päihteiden käytöstä. Yhdessä eteenpäin työryhmä on saanut paljon toimivia ja konkreettisia asioita aikaiseksi. Tämän työryhmän toimintatapoihin olisi hyvä ehkä muidenkin alueen kuntien tutustua. Neuvolassa tehtävän kyselyn avulla tehdään varhainen päihteidenkäytönseulonta raskauden alussa kaikille naisille. Varhaisen vuorovaikutuksen menetelmällä pyritään kartoittamaan lasten ja vanhempien suhdetta jo riittävän ajoissa. Kouluissa päihdevalistusta annetaan vanhempainilloissa, viidesluokkalaisten vanhemmille jaetaan vastuullinen vanhemmuus -esite ja murrosikäisten vanhemmille niin sanotut Pärjäämisoppaat. Huolen puheeksiotto -menetelmän avulla pyritään sitouttamaan vanhemmat yhteistyöhön.. Uskalla -ohjelma toteutetaan vuosittain 7. luokkalaisille. Sen tarkoitus on toimia huumeita, väkivaltaa ja rikoksia ennaltaehkäisevänä ohjelmana. Keskeisin päämäärä on vahvistaa oppilaiden itsetuntoa ja opettaa vastustamaan painostusta. Ohjelmaa on toteutettu vuodesta 2000 lähtien ja moniammatillinen yhteistyö ja toiminta jatkuvat edelleen. Nuoriso-ohjaaja kiertää kaikki 6. luokat ja nuoret tutustuvat nuorisotoimistoon. Tutustutaan tarjontaan, esimerkiksi elokuvakerhoon on osallistunut sellaisia nuoria, jotka eivät halua mennä liikuntahalliin. Kerhot on koettu hyviksi. Viikonlopputoimintaa ostetaan myös järjestöiltä. Oravanpyörä, päihderänni-tyyppinen elämystapahtuma pyritään järjestämään vähintään kerran viidessä vuodessa ala-asteen viidennestä luokasta lukion toiselle luokalle. Tämän tapahtuman avulla pyritään valvomaan päihteiden välittämistä alaikäisille. Tietoa on välitetty myös ympäristökuntiin. Vanhemmat ovat antaneet hyvää palautetta. Laihian kunnan työntekijät ovat saaneet mm. Huolen puheeksiotto - koulutusta, Lasinen lapsuus - koulutusta, Vanhemmuuden roolikartta -koulutusta ja Läheisneuvonpito -koulutusta. Laihialla on myös osallistuttu Stakesin teettämään kouluterveyskyselyyn 27

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA Mielenterveys ja päihdetyön kehittämishankkeiden keskustelutilaisuus 27.11.2007, Svenska yrkeshögskola, (auditorio) Projektikoordinaattori Jarkko Pirttiperä Mielenterveys ja päihdepalvelut ovat lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot