ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 64/05/1 Dnro PSY-2004-Y-149 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 64/05/1 Dnro PSY-2004-Y-149 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Koneellinen kullankaivu Miessijoella kaivospiirissä Yhteishippu 3494/1a, Inari Kaivosyhtymä Telilä Ay/ Mika Telilä Torisevantie Tottijärvi

2 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 4 Kuvaus toiminnasta...4 Polttoaineet, voiteluaineet ja jätehuolto... 5 Toiminnan lopettaminen... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 6 Alueen luonto ja suojelukohteet... 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 7 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 7 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksen täydentäminen... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutukset... 8 Hakijan vastine... 9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 9 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 9 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen Tarkkailu ja raportointi OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perusteet Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 16

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Mika Telilä on ympäristölupavirastoon toimittamalla hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun Miessijoen varrella hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemuksessa tarkoitettu Yhteishippu-niminen kaivospiiri sijaitsee Inarin kunnassa, Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Lemmenjoen kansallispuistossa valtion omistamalla tilalla RN:o 2:2. Vesistöaluejaottelussa hankealue sijaitsee Vaskojoen vesistöön kuuluvan Miessijoen (71.343) latvalla vedenjakajalta alaspäin. Kaivosoikeus on muodostettu valtausten nro 3494/1, 3731/1 ja 4496/1 perusteella. Koko 22,135 ha:n suuruinen kaivospiiri on käyttöaluetta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Pohjois-Suomen vesioikeuden (päätös nro 81/94/1) myöntämän, sellaisena kuin se on voimassa vesiylioikeuden (päätös nro 129/1995) ja vesioikeuden (päätös nro 73/96/1) antamilla päätöksillä voimassa, Miessijoen uoman siirtämistä sekä Miessijoesta tapahtuvaa vedenottoa ja veden johtamista takaisin jokeen koskevan luvan lupaehdossa 7 määrätään, että lupa on voimassa niin kauan, kuin luvan saajilla on kaivoslain mukainen oikeus alueeseen, kuitenkin enintään vuoden 2003 loppuun saakka. Mikäli toimintaa aiottiin sen jälkeen jatkaa, tuli siihen hakea riittävän ajoissa uusi lupa asianmukaisin selvityksin. Maaliskuun 1. päivänä 2000 voimaan tuleen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Hankealue on kaavoittamatonta erämaa-aluetta. Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 81/94/1 myöntänyt Marjut Telilälle Yhteishippu-nimiseen kaivospiiriin sisältyvällä, hänelle myönnetyn valtauskirjan nro 4496/1 tarkoittamalla alueella ja Pekka Turkalle samaan piiriin sisältyvän valtauskirjan nro 3731/1 tarkoittamalla alueella luvan siirtää Miessijokea ja luvan vedenottoon Miessijoes-

4 4 ta sekä huuhdonnassa käytetyn veden osittaiseen johtamiseen takaisin jokeen mainituilla alueilla tapahtuvaa koneellista kullankaivua varten. Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 129/1995 muuttanut vesioikeuden päätöstä toiminta-alueen osalta siten, että Pekka Turkalle myönnettiin lupa myös Yhteishippu-nimiseen kaivospiiriin sisältyvällä valtauskirjan nro 3494/1 tarkoittamalla alueella. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään taltio nro 3659 kumonnut vesioikeuden ja vesiylioikeuden päätökset siltä osin, kuin päätöksissä oli evätty lupa osalta kaivospiirin aluetta ja palautti asian tältä osin vesioikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 73/96/1 muuttanut antamaansa päätöstä nro 81/94/1, jota vesiylioikeus oli muuttanut päätöksellään nro 129/1995 siten, että lupa myönnettiin Marjut Telilälle ja Pekka Turkalle Yhteishippu -nimisen kaivospiirin koko alueella vesioikeuden päätöksen nro 73/96/1 lupaehtoja noudattaen. Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt Marjut Telilälle ja Pekka Turkalle kaivoskirjan n:o 3494/1a joka koskee toimintaa kaivospiirillä Yhteishippu. TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Kaivospiiri on muodostettu kolmesta valtauksesta yhdistämällä. Kaivospiirin alueella jokiuoma ja osa reuna-alueista kaivettiin jo lukujen kultaryntäyksen aikana. Toiminta on sen jälkeen jatkunut lapio- ja konekaivuna. Nykyinen koneellinen toiminta kaivospiirillä aloitettiin vuonna Konekaivun työvaiheet ovat annottoman pintamaan poistaminen, kultasoran seulonta ja rännitys, rännitetyn maan käsittely ja alueen jälkimaisemointi. Noin cm:n paksuinen pintamaakerros siirretään erilleen huuhdottavasta aineksesta. Alue kaivetaan ylävirtaan päin kultapitoisen suonen mukaisesti eli metrin leveydellä. Kaivusyvyys on 0 3 m. Kaivinkoneella irrotetaan huuhdottavaa soraa arviolta m 3 vuodessa. Kulta erotetaan kaivusorasta rännissä olevien rihlojen avulla. Kulta painuu muuta ainesta raskaampana rihlojen väliin, josta se vaskaamalla saadaan eroteltua muusta maa-aineksesta. Saatava kultahiekka eli upakulta lähetetään edelleen puhdistettavaksi jalometallien puhdistuslaitokseen. Karkea kulta toimitetaan sellaisenaan mm. kultasepille koruhipputuotannon raakaaineeksi. Kaivutyön edetessä kuiviksi imeytyneet saostusaltaat täytetään huuhdotulla maalla ja maisemoidaan pintamaalla. Matalasta kaivusyvyydestä johtuen vähäisen maa-ainesmäärän käsitteleminen ja alueen entisöiminen käytössä olevalla kalustolla on helppoa ja nopeaa.

5 5 Huuhdontaveden saostus- ja imeytysaltaat rakennetaan jokiuomasta erilleen. Joesta otetaan vettä vain, jos kaivannosta ei saada riittävästi huuhdontavettä. Saostusaltaat muodostuvat kaivutyön edetessä. Lyhytaikaisia ylivuotoja Miessijokeen voi aiheutua, kun kiertovesijärjestelmä sammutetaan ja letkuissa oleva vesi palaa altaaseen nostaen hienojakoisella maalla täyttyneen altaan vedenkorkeutta. Tällöin allasta ruopataan syvemmäksi ylivuodon ehkäisemiseksi. Kalustona kaivussa käytetään tela-alustaista kaivinkonetta ( kg) ja pyöräkuormaajaa ( kg). Seulontaa varteen rakennetaan rännitys. Miessijoen virtaama ohjataan kaivupaikan ohi rakennettavaan ohitusojaan. Altaita ovat pää- ja vara-allas, joiden vettä kaivutoiminnassa kierrätetään. Pääaltaan tilavuus on vähintään 300 m 3 ja vara-altaan 200 m 3. Huuhdontalaitteistoon tarvitaan vettä noin l/min. Koneellisen huuhdonnan kiertovesijärjestelmään tarvitaan vettä vähintään l. Suljetussa kiertovesijärjestelmässä tarvitaan altaiden ohella aggregaattia, vesipumppuja, sähkömoottoreita, putkia, letkuja, kiristimiä, sähkökeskuksia, sähkökaapeleita ja moottorinsuojia. Kaivospiirin alueella on lisäksi työmaa-asuntoja, pesutila saunoineen sekä työmaavarasto. Kaivu alkaa roudan sulaessa ja voi jatkua huuhdontaveden jäätymiseen saakka, mistä johtuen kaivua tehdään Kaivupäiviä on vuodessa noin 80, koska toiminta on luonteeltaan jaksottaista. Toiminta on arvioitu hyvin kannattavaksi, mutta sen jatkuminen riippuu malmion riittävyydestä. Hankkeen työllistävä vaikutus on puolitoista henkilötyövuotta. Polttoaineet, voiteluaineet ja jätehuolto Moottoreiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Koneiden hydrauliikassa käytetään luonnossa hajoavia semi- ja täyssynteettisiä bioöljyjä. Polttoaine ja öljyt tuodaan alueelle talviaikana moottorikelkoilla. Kesällä huolto vaikeutuu, kun kaivospiirille liikennöidään ensin jokiveneellä 25 km ja sen jälkeen mönkijällä vielä 10 km:n matka. Tällaisen kuljetustavan suurin paino on noin 400 kg. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi varastointiin käytetyt tynnyrit vaihdetaan uusiin lähes vuosittain, jotta kelkkakuljetuksissa tynnyreihin mahdollisesti tulleisiin kolhuihin ei uudelleen täytössä tulisi vääntymiä ja hiushalkeamia. Toiminnassa muodostuvia ongelmajätteitä ovat moottorin öljynvaihdossa syntyvä jäteöljy (max. 150 l vuodessa) ja akut (noin 30 kg/a). Talousjätteitä syntyy noin 200 l/a. Muovi- metalli- ja lasijätteet kerätään erillisiin tynnyreihin ja kuljetetaan Ivalon kaatopaikalle talvella. Jäteöljy ja akut kerätään lukittuun, tiivisalustaiseen ja katettuun välivarastoon ennen ongelmajätteiden keräilypisteeseen toimittamista. Käymälä- ja muut orgaaniset jätteet kompostoidaan.

6 Toiminnan lopettaminen 6 Kaivutyön edetessä kuiviksi imeytyneet saostusaltaat täytetään huuhdotuilla kaivumailla ja maisemoidaan pintamaalla. Kaivun päätyttyä alue maisemoidaan ja kaivulaitteisto kuljetaan pois. Myös rakennelmat puretaan ja kuljetaan pois. YMPÄRISTÖKUORMITUS Toiminnanharjoittajalla on yli kolmenkymmenen vuoden kaivukokemus ja taloudelliset tosiasiat ohjaavat parhaan mahdollisen tekniikan käyttämiseen. Kaivulaitteiston ja koneiden säännöllinen huolto sekä kaluston uusiminen vähentävät päästöjä, kuten myös taloudellinen kaivutapa niin, että koneita ei ryntäytetä tarpeettomasti. Käyttämällä pitkän vaihtovälin öljyjä ja lajittelemalla jätteet vähennetään syntyvien jätteiden määrää. Normaalitilanteissa huuhdontavettä ja sen mukana kiintoainetta ei johdeta jokeen. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Kaivospiiri sijaitsee aivan Miessijoen latvalla vedenjakajalla ja se rajoittuu etelän suunnassa naapureiden kaivospiireihin. Koko alue on loivasti jokiuomaan laskevaa rinnettä ilman suuria korkeuseroja. Ympäristön viihtyisyydelle toiminnasta ei aiheudu haittaa, sillä alueella ei ole puustoa eikä alue sijaitse turistireittien välittömässä läheisyydessä. Alueella ei ole myöskään huomioon otettavia kulttuuriarvoja. Maanmittaustoimituksessa kaivospiiri on merkitty maastoon kivipyykein. Kaivospiirin alueella Miessijoen korkeusero on noin 10 m. Kuivina kausina joen virtaama on alle 100 l/min. Veden korkeus vaihtelee sateista riippuen, ja on enimmillään noin 20 cm. Sateisena ajanjaksonakin Miessijoen virtaama kaivospiirin alaosalla on alle l/s. Vuosikymmeniä jatkuneen kaivun aikana joen uomaa siirretty. Miessijoki virtaa noin 10 km:n matkan muiden kaivospiirien ja valtausten läpi laskien noin 12 km:n etäisyydellä Postijokeen. Hakijan mukaan Miessijoella ei ole merkitystä virkistyskalastuksen ja taimenen poikastuotannon kannalta. Alueen läheisyydessä ei ole ympärivuotista asutusta. Lähimpään kiinteään ympärivuotiseen asutukseen Njurgalahdessa ja myös lähimmälle tielle on matkaa 30 km. Alueella toimii Sallivaaran paliskunta. Alueen luonto ja suojelukohteet Kaivospiiri on kokonaisuudessaan Lemmenjoen kansallispuiston alueella, joka on tärkeä pohjoisten metsien, soiden ja jokiluonnon suojelun kannalta. Lemmenjoen alue on Suomen suurin kansallispuisto (2 855 km 2 ) ja osa Euroopan laajimpia jäljellä olevia erämaita. Kansallispuisto on Natura 2000-verkostoon kuuluva alue (FI ). Lemmenjoen kansallispuiston tyypillisimpiä luontotyyppejä ovat mäntyvaltaiset vanhat metsät, aapasuot,

7 7 tunturikankaat, kuusivaltaiset vanhat metsät, tunturikoivikot ja subarktiset salix-pensaikot. Alueelta tavataan mm. kaikkia Suomen suurpetoja ja useita uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Kansallispuiston alueella pesii runsas linnusto. Hakijan tietojen mukaan kaivospiirin alueella tai sen läheisyydessä ei ole havaittu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä luontotyyppiä, kasvia tai lajia. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminta muuttaa kaivospiirin alueella Miessijoen nykyisen, jo siirretyn uoman sijaintia. Tällä ei kuitenkaan arvioida olevan joen pienuus huomioon ottaen haitallisia vaikutuksia. Toiminnasta ei ole arvioitu aiheutuvan vesistövaikutuksia. Pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat valtausten välittömään läheisyyteen, jossa ei ole kullankaivun ohella muuta vakiintunutta maankäyttöä. Melulähteenä ovat koneiden käyntiäänet. Toiminta muuttaa alueen maisemaa ja luonnonkauneus vähenee väliaikaisesti. Maisemallisia vaikutuksia pyritään rajoittamaan tasaamalla kaivetut alueet ja levittämällä pois kuorittu pintamaa takaisin kasvukerrokseksi. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailua hoidetaan seuraamalla päivittäin kiertovesialtaiden tilaa ja tarvittaessa niiden tilavuutta lisätään ruoppaamalla ylivuotojen estämiseksi. Myös polttoainetynnyreiden tiiveyttä sekä käytettävien koneiden kuntoa tarkkaillaan. Toiminnanharjoittaja on toimittanut aiemmassa ympäristöluvassa edellytetyt päiväkirjat ympäristökeskukselle. Alapuolista vesistöä on tarkkailtu eri viranomaisten toimesta lähes kaksikymmentä vuotta. Julkisen valvonnan alainen tutkimuslaitos on toimittanut vesistötarkkailun tulokset ympäristökeskukselle. Hakemukseen on liitetty tulokset ja otetuista vesinäytteistä. Näytteistä kaksi on otettu kaivualueiden yläpuolelta, kaksi Postijokeen laskevista ojista sekä kaksi Lemmenjokeen laskevista ojista eli näytteissä on koko Lemmenjoen kansallispuiston kulta-alueen kuormitus. Kaivun aikana veden mukana kulkeutuneet maa-ainekset ovat tasoittuneet ja kuluttaneet joen pohjaa vielä kaukana kaivospiirin alapuolellakin, missä on ollut vastaavaa kaivutoimintaa. Näin Miessijokeen ei ole muodostunut vesiluontoa, joka muuttuisi vahingollisesti. Tarkkailutulostenkaan mukaan vesiluonnolle ei ole havaittu aiheutuneen haittaa. Kulta-alueella siirrytään koko alueen yhteistarkkailuun, johon myös hakija osallistuu. Yhteistarkkailun myötä nykyinen sekava tarkkailukäytäntö myös selkiytyy ja eri kullankaivajat ovat tarkkailun osalta samassa asemassa.

8 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 8 Veden pääsyn kiertovesialtaille tulvien ja sateiden aikana estämiseksi kaivualueen molemmin puolin on kaivettu ohitusojat. Käyttötarkkailulla pyritään havaitsemaan häiriötilanteet. Polttoaine- ja voiteluainevuotojen varalta alueella on varastoituna öljynimeytyskankaita ja imeytysturvetta, johon poltto- tai voiteluaine voidaan sitoa. Tulipalon varalta alueella on alkusammutuskalustoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Ympäristölupaviraston pyynnöstä hakija on täydentänyt hakemusta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Inarin kunnan ja ympäristölupaviraston ilmoitustaululla sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi hakemuksesta on pyydetty lausunto Inarin kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa Muistutukset 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei se vastusta hakemusta. Ympäristökeskus on tehnyt esityksen lupamääräyksiksi, jotka koskevat muun muassa kaivuaikaa, huuhdonnassa käytettävän veden kierrätystä, biohajoavien hydrauliikkaöljyjen käyttöä, kaivumaiden käsittelyä, polttoaineiden varastointia ja käsittelyä, vedenottoa, vesistön tarkkailua, käyttötarkkailua sekä jätehuoltoa koskevia määräyksiä. Lisäksi ympäristökeskus on esittänyt, että lupaan sisällytetään ohjausluonteinen lupamääräys, jonka mukaan toiminnanharjoittajalta voidaan ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella hakea korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä aiheutuvasta vahingosta ja että samalla voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. Ympäristökeskus on esittänyt, että myönnettävä lupa olisi voimassa vuoden 2015 loppuun. 2. Kaivospiiri Miessin kulta/ asiamies Martti Rapeli Muistuttaja on ilmoittanut Kaivospiiri Miessin Kullan osakkaiden puolesta, että heillä ei ole huomauttamista hakemuksen suhteen.

9 Hakijan vastine 9 Hakija on antamassaan vastineessa todennut hyväksyvänsä pääosin ympäristökeskuksen vaatimukset. Hakija on kuitenkin vaatinut, että ohjausta korvauksen hakemiseen ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä aiheutuvasta vahingosta ei lupamääräyksiin tule sisällyttää. Ohjaus on tarpeeton, koska toimintaa koskevat muutoinkin voimassa oleva lainsäädäntö ja vain se. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kaivosyhtymä Telilä Ay:lle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun Yhteishippu-nimisellä kaivospiirillä Inarissa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kullan koneellista kaivua ja huuhdontaa saa suorittaa Yhteishippunimisellä kaivospiirillä n:o 3494/1a Kaivun aloittamisesta ja lopettamisesta on vuosittain ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 2. Valtauksille tehtävät kaivannot on luiskattava enintään kaltevuuteen 1:2, aidattava tai muuten näkyvästi merkittävä. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Kaikkien koneyksikköjen on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytysaltaan kautta takaisin prosessiin. Sekä pääaltaan että vara-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 500 m 3. Ylimääräistä huuhdontavettä ei saa johtaa suoraan Miessijokeen, vaan se on imeytettävä kaivospiirin maaperään tai johdettava kiintoainetta pidättävän suotopadon kautta jokeen. 4. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Uoman siirrot on tehtävä vähän veden aikaan. Uoman siirtämiseksi tehtävät kanavat on rakennettava kooltaan sellaisiksi, ettei joen vedenpinta runsassateisenakaan aikana nouse kaivualueelle. Kanavista on rakentamisvaiheessa poistettava hienojakoinen pintamaa ja humuskerros. 5. Koneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä.

10 10 6. Polttoaineet, muodostuvat jätteet ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoaineen irtosäiliöt on sijoitettava selvästi maasta irti oleville alustoille. Säiliöryhmien alle on asennettava hiekalla tai muulla vastaavalla materiaalilla peitetty ja reunoiltaan ylös nostettu muovikalvo, jonka rajaaman allastilavuuden on oltava vähintään suurimman ryhmässä olevan irtosäiliön kokoinen. 7. Toiminnassa muodostuvat jätteet on toimitettava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan Inarin alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuneen toistamisen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella 400 litraa imeytysturvetta. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 9. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitoimissa käytettäväksi. Mahdollisesti tulvarajan alapuolella olevat altaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta, on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan uoman vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. 10. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet ja kiertovesialtaat on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen. Koko aluetta koskeva yksityiskohtainen maisemointisuunnitelma, joka sisältää muun ohella suunnitelman alueen kasvittamisesta ja metsittämisestä, on toimitettava hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukselle yhtä vuotta ennen toiminnan lopettamista. Tarkkailu ja raportointi 11. Luvan saajien on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 12. Luvan saajien on seurattava toiminnan vaikutuksia Miessijoen vedenlaatuun ottamalla vesinäyte kolme kertaa kaivukauden aikana kaivospiirin yläpuolisesta pisteestä, välittömästi koneyksikön alapuolisesta pisteestä ja kauempaa alapuolisesta vesistöstä. Näytteistä on määritettävä väri, sameus, kiintoaine ja COD Mn.

11 11 Yksityiskohtainen suunnitelma käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun tarkemmasta järjestämisestä on toimitettava Lapin ympäristökeskukseen viimeistään kahden kuukauden kuluessa päätöksen voimaantulosta. Ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkentaa tarkkailuohjelmaa. 13. Luvan saajan on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun ja kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellaiset toteutetaan alueella luvan voimassaoloaikana. 14. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä, muodostuneista jätteistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Asetuksen eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallis- ja luonnonpuistoista (932/81) muutoksen (583/91) mukaisesti koneellinen kullanhuuhdonta ei ole sallittua Lemmenjoen kansallispuiston alueella jälkeen. Kaivospiiri Yhteishippu on määrätty ja kaivospiiritoimitus on muulta kuin korvausta koskevalta osalta saanut lainvoiman Korkein hallinto-oikeus kumosi antamallaan päätöksellä taltio nro 3659 kumonnut koneellista kullankaivua kaivospiirillä Yhteishippu koskevan vesioikeuden päätöksen nro 81/94/1 sekä vesiylioikeuden asiassa valituksiin antaman päätöksen nro 129/1995 siltä osin, kuin haettua lupaa koneelliseen kullankaivuun kaivospiirin alueella ei ollut myönnetty, ja asia palautettiin tältä osin vesioikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa lausuttiin muun ohella, että kaivospiiriin Yhteishippu kuuluu muun muassa alue, jolle ei ole myönnetty valtausoikeutta lainkaan. Kaivoskirjan mukaan kaivospiiri on kokonaan käyttöaluetta eikä kaivoskirjassa ole annettu koneellista kullankaivua koskevia rajoituksia. Kun kaivosoikeus tuottaa haltijalle alueen käyttöoikeuden erikseen säännellyissä rajoissa, koneellisesta kullankaivusta määrääminen kuului vesioikeuden ja vesiylioikeuden toimivaltaan vain vesilain säännösten osoittamissa rajoissa. Asia palauttamisen jälkeisessä käsittelyssä vesioikeus antamallaan päätöksellä nro 73/96/1 myönsi luvan kaivospiirin koko alueelle päätöksensä nro 81/94/1 lupaehtojen mukaisesti niin kauan kuin luvan saajilla on kaivoslain mukainen oikeus alueeseen, kuitenkin enintään vuoden 2003 loppuun saakka. Edellä maini-

12 12 tut ratkaisut huomioon ottaen asetuksen 583/91 mukainen koneellista kullankaivua Lemmenjoen kansallispuistossa koskeva kielto ei koske kaivospiiriä Yhteishippu. Lemmenjoen kansallispuiston sisällyttäminen Natura verkostoon ja suojelualueen rajaus on tehty tietoisena alueella olevasta kullanhuuhdontatoiminnasta. Näin ollen toiminnan ei voi katsoa vaarantavan niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on mainittuun verkostoon hyväksytty. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioon ottaen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumista johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Lupamääräyksien mukaisesti toimittaessa alueella tapahtuva huuhdonta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät Sotajoen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai vedenlaatua. Kaivospiiri sijaitsee Miessijoen valuma-alueen ylärajalla. Vähävetinen uoma ei ole tällä alueella vielä vesilain 1 luvun 1 :n tarkoittama vesistö. Uoman siirtämisellä kaivospiirin alueella ei estetä veden vapaata juoksua, eikä uoman muutos aiheuta vahinkoa toisen maalle kaivospiirin ulkopuolella. Alueella on harjoitettu kullankaivua yli 50 vuoden ajan, minkä seurauksena Miessijoen uoma ei ole kaivospiirin alueella enää luonnontilainen. Näin ollen uoman siirtoon tai kaivuun sen ranta-alueella toimintaan ei tarvita erikseen vesilain mukaista lupaa. Lupamääräysten perustelut Huuhdonta-aika on rajattu hakemuksen mukaisesti. Ilmoitusvelvollisuudella töiden aloittamisesta, lopettamisesta ja poikkeuksellisista tilanteista sekä vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta. Luiskien loiventamisen vaihtoehtoina on hyväksytty niiden aitaaminen tai selvä merkitseminen muulla keinoin. Määräys on tarpeen, koska alueella oletettavasti liikkuu poroja ja tapahtuu porotalouteen liittyvää maastoliikennettä ja siten on mahdollista, että haittoja syntyy, ellei niitä pyritä estämään. Kiertovesiperiaatteen käytöllä rajoitetaan hienoaineksen kulkeutumista alapuoliseen vesistöön ja sen aiheuttamia haittoja. Kiertovesialtaiden käyttö on parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullanhuuhdonnan päästöjen rajoittamisessa. Kooltaan 500 m 3 :n kiertovesialtaat on katsottu käytettävä ja käsiteltävä vesimäärä huomioon ottaen riittäviksi. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään tai suotopatojen käyttämisellä rajoitetaan kiintoainepäästöjä vesistöön.

13 13 Kaivostoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Niiden rajoittamiseksi on annettu määräyksiä jotka koskevat sade- ja valumavesien johtamista ja Miessijoen uoman kaivua. Valumavesien johtamisella selkeytysaltaaseen varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainesta vesistöön. Uusien uomien osalta määräyksellä varmistetaan, että rakennustyö tehdään siten, että kiintoainepäästö vesistöön on mahdollisimman vähäinen. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi imeytysturvetta noin 200 öljylitran imeyttämiseen. Määrä vastaa yhden varastoinnissa käytettävän polttoainetynnyrin sisältöä. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen paluuta takaisin luonnontilaan. Maisemointisuunnitelman erillinen hyväksyttäminen varmistaa maisemoinnin toteutumisen. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvettumista. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu pääosin päätöksessä ja sen perusteluissa ilmenevästi huomioon. Määrätty tarkkailu on katsottu riittäväksi. Tarkkailussa on kyse lähinnä vaikutustarkkailusta. Vesinäytteiden ottaminen päätöksen mukaisessa laajuudessa kaivospiirin yläpuolelta, koneyksikön alapuolelta ja etäämmältä alapuolisesta vesistöstä on riittävä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Tarkkailumääräys on samansisältöinen kuin välittömästi Yhteishippu-kaivospiirin alapuolella, myös Miessijoen varressa sijaitsevalla Miessin kulta -nimisellä kaivospiirillä tapahtuvaan koneelliseen kullankaivuun myönnetyssä ympäristöluvassa nro 26/05/1. Lisäksi molemmissa lupapäätöksissä määrätään, että luvan saajan/saajien on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun ja kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellaiset toteutetaan alueella luvan voimassaoloaikana. Kaivospiirin sisällä veteen kulkeutuu useista eri kohteista kiintoainepäästöjä, jotka ovat pääosin erilaisia hajapäästöjä. Näitä päästöjä ei katsota niin suuriksi, että niitä olisi tarpeen seurata erillisellä päästötarkkailulla. Toiminnan käyttötarkkailun tarkoituksena on varmistaa, että päästöt Miessijokeen pysyvät mahdollisimman pieninä. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupaan sisällytetään ohjausluonteinen lupamääräys, jonka mukaan toiminnanharjoittajalta voidaan ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella hakea korvausta ennakoimatto-

14 14 masta vesistön pilaantumisesta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä aiheutuvasta vahingosta ja että samalla voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. Hakija on vastustanut esitystä. Ympäristölupavirasto on ottanut vaatimuksen huomioon edellä kohdasta "Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle" ilmenevästi. Ohjauksen mukaan ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta, josta toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain 11 luvun mukaisesti korvausvelvollinen, voidaan hakea korvausta ympäristölupavirastolle toimitettavalla hakemuksella ja että hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. Lupa on annettu toistaiseksi voimassa olevana, koska luvan saajilla on toistaiseksi voimassa oleva kaivoskirja toiminnan harjoittamiseksi alueella. Luvan saaja on kuitenkin määrätty jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi noin 10 vuoden kuluttua luvan myöntämisestä. Koska luvan saajalla ei ole kaivoslain nojalla määräaikaista oikeutta toimintaan alueella, ei myöskään ympäristölupaa ole tarpeen antaa määräaikaisena. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava hakemus ympäristöluvan määräysten tarkistamiseksi ympäristölupavirastoon mennessä. Hakemuksessa on esitettävä, mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä säädetään. Hakemuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota tarkkailun tulosten esittämiseen ja mahdollisten ympäristövaikutuksissa ilmenneiden muutosten kuvaamiseen. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

15 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 15 Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti ja 46 1, 3 ja 4 momentti, 52 1 momentti ja 55 2 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perusteet Ilmoitettu kaivumäärä ( m 3 ) ylittää maksutaulukossa olevan koneellisen kullankaivun korkeamman maksuluokan kaivumäärän m 3 vuodessa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

16 16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valtteri Niskanen Paavo Liimatta Urpo Myllymaa Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Valtteri Niskanen (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Urpo Myllymaa. Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) SK/lk Liite Valitusosoitus

17 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde (08) ; telekopio (08) sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.