Uusia laajoja luonnonsuojelukohteita tarvitaan edellisten lisäksi Viuhaan ja Kintterönsuon

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAHALLITUKSELLE Muistutus Päijät-Hämeen korjatusta maakuntakaavaehdouksesta Salpausselän luonnonystävät ry. on käynyt läpi korjatunkin maakuntakaavaehdotuksen ja toteaa kaavaehdotuksen olevan erittäin laaja ja sisältävän lukuisia alueen luonnon kannalta merkittäviä muutoksia voimassa olevaan maakuntakaavaan nähden. 1. Luonnonsuojelu edelleen tärkeää Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat ottamaan huomioon alueiden käytön suunnittelussa ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Maakuntakaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle. Luonnon - ja ympäristönsuojelun kannalta on hyvin tärkeää pitää mm. ranta-alueet mahdollisimman luonnonmukaisina. Salpausselkä on kokonaisuus ja maakuntakaavassa tämä kokonaisuus on merkittävä paremmin yhtenäisenä valtakunnallisesti arvokkaana virkistysalueena tai maiseman perusrunkona samaan tapaan kuin Lahden yleiskaavassa, koska Salpausselkä on Suomen maaperän huomattavin geologinen muodostuma. Salpausselkä-Tiirismaan alue täyttää myös valtakunnallisesti arvokkaan maisemakohdealueen kriteerit, joten se tulisi huomioida maakuntakaavassa paremmin jo tässä vaiheessa, eikä odottaa ympäristöministeriön päätöstä asiassa. Toinen tärkeä seudullinen suojelu- ja virkistysalue on Pesäkallio, jolta alkaa yhtenäinen, arvokas ja monipuolinen luonnonalue jatkuen aina Urajärvelle saakka. Alueelle sijoittuu useita SL-merkittyjä ja muita luonnon monimuotoisuuskohteita. Maakuntakaavoituksella tulisi estää se, ettei tätä aluekokonaisuutta tarpeettomasti pirstota uudisrakentamisella, kuten esim. Holmassa on tapahtumassa, kun lähivirkistysalue ja kaunis maisemapelto on ehdotettu muutettavan pientaloalueeksi. Pesäkallion suojelu- ja ulkoilualueen eteläistä vapaata kärkeä ei tule enää loitontaa kauemmaksi keskustasta, joten myöskään maakuntakaavan taajamamerkintöjä ei tule tarpeettomasti laajentaa. Uusia laajoja luonnonsuojelukohteita tarvitaan edellisten lisäksi Viuhaan ja Kintterönsuon

2 ympäristöön (Likolammen ja Messiläntien välinen alue), joita alueita on kaavailtu myös Lahden yleiskaavaan. Myös Häränsilmän luonnonsuojelualuetta Salpausselällä tulee laajentaa koskemaan koko Teivaanmäki, alueen suuret supat ja jäljellä olevat muinaisrantamuodostumat Urheilukeskuksen ympäristössä. Yksi tärkeä kohde on myös Patiokallio-Komolankallio, joka tietääksemme on valtakunnallisesti arvokas kallioalue, joka tulee maakuntakaavassa huomioida suojelualueena. Tällaiset ikikalliot tulee säilyttää koskemattomina luonnon erikoisuuksina jälkipolville, joten vastustamme kallion puhkaisemista avolouhoksena ohitietä varten. Edellä luetellut alueet korostavat ja täydentävät maakunnan suojelualueiden verkostoa, turvaavat virkistysmahdollisuuksia ja palvelevat koko maakuntaa ja sen luontoympäristön elinvoimaisena säilymistä. Ilmastomuutos, siihen sopeutuminen ja sen torjunta on otettava vakavasti myös metsien käsittelyssä. Päijät-Hämeessä on historian saatossa ollut upeat metsät, mutta nykyiset hakkuumenetelmät suurilla koneilla ovat muuttaneet ne pitkälti puupelloiksi. Tällainen kehitys ei ole luonnonystävien mielestä hyväksyttävää, sillä suuret metsäkoneet hävittävät tyystin luonnonmukaiset metsät, jotka parhaiten torjuvat ilmastomuutosta ja jotka tarjoavat monta muuta tärkeää ja ilmaista ekosysteemipalvelua. Maakuntakaavassa ja määräyksissä onkin otettava paremmin huomioon metsien moninaiskäyttö. 2. Pohjavesi Kaavaselostuksen osiossa Pohjavesiin riskienhallinnan näkökulmaa s. 98 todetaan, että maankäytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. Maakuntakaavaan on Kukonkoivun-Hatsinan I-luokan veden hankinnan kannalta tärkeälle pohjaveden muodostumisalueella merkitty moottoriurheilurata. Kukonkoivun-Hatsinan pohjavesialue on merkityksellinen seudullisen vedenhankinnan lähteenä, mutta lisäksi pohjavesialue on pääkaupunkiseudun kriisiajan varavesilähde. Toisin sanoen Kukonkoivun-Hatsinan pohjavesialue on tarkoitettu satojentuhansien ihmisten vedenhankinnan lähteeksi. Lahden seudun ympäristölautakunta on myöntänyt Päijät-Hämeen Urheiluautoilijat ry:n

3 hakemuksesta ympäristöluvan Kukonkoivun jokamiesradalle. Luvasta on valitettu Vaasan hallintooikeuteen, joka on päätöksellään n:o 14/0121/1 katsonut, että Kukonkoivun moottoriurheiluradan toiminta on ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun pohjaveden pilaamiskiellon vastainen ja hylännyt ympäristölupahakemuksen. Päijät-Hämeen Urheiluautoilijat ry on valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa prosessi on kesken. Kaavaselostuksen sivulla 90 maakuntakaavassa on osoitettu sellaiset moottoriurheilukeskukset, joiden katsotaan olevan tulevaisuudessa merkitykseltään seudullisia. Ratojen kehittämispotentiaalia arvioitaessa tärkeimpiä kriteerejä on mm. radan lähialueen nykyinen ja tuleva maankäyttö. Luonnonvarojen käyttöä koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Moottoriurheilurataa koskeva merkintä tulee poistaa maakuntakaavasta, koska radan aluetta ja lähialuetta tulee ensisijaisesti käyttää ihmisten vedentarpeen turvaamiseen. Rata sijaitsee keskellä tärkeää pohjavesialuetta, vaikka tällainen toiminta pitäisi sijoittaa riittävän etäälle pohjavesialueesta. Vaasan hallinto-oikeus on todennut radan toiminnan olevan pohjaveden pilaamiskiellon vastainen. Maakuntakaavaehdotuksen osalta onkin täysin ristiriitaista, että samassa ehdotuksessa, jossa korostetaan pohjaveden suojelun merkitystä - Kukonkoivun pohjavesialueelle yritetään merkitä moottorirata eli Kukonkoivun jokamiesrata. Maakuntakaavaehdotuksen kohdassa "Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen" todetaan että "puhtaasta vedestä kehitetään vientituotteita. On erittäin hyvä, että pohjavesiä suojellaan, mutta puhtaan veden varaan rakennettava bisnes ei ole maakuntakaava-asia vaan kuuluu mahdollisesti esim. maakuntastrategiaan tai kunnallisille elinkeinoyhtiöille. Mitä tulee pohjavesien suojeluun, myös suunniteltu Lahden eteläinen läpitie eli VT12: Launeen linjaus rikkoo pohjavesialuetta, kuten myös kaupunkirakennetta toisin kuin Renkomäen linjaus tekisi.

4 3. Matkailu Salpausselän arvokas virkistysalue kuuluu pohjavedensuojelualueeseen ja on kooltaan niin pieni ja kapea, että korpihotellimaiset rakenteet ja palvelut eivät ole alueella suotavia. Teivaanmäki ja Teivaan ranta-alue sekä Tiirismaa ovat meidän kaikkien yhteistä ja paljon käytettyä virkistys- ja maisema-aluetta, jota ei saa vaarantaa turistien lisäkulutuksella. Salpausselän luonnonystävät ry on sitä mieltä, että luontoympäristön monipuolisuus ja puhtaat pohjavedet ovat Lahden ja Hollolan suurin valtti ja vetovoimatekijä nyt ja tulevaisuudessa. 4. Tielinjaukset 4.1. VT 12 Launeen linjaus Pohjaveden suojelu ja ilmastomuutokseen sopeuttaminen on niin tärkeää, että Lahden ohitieasiaa on voitava pohtia uusien lähtökohtien valossa myös maakuntakaavassa. Salpausselän luonnonystävät ry:n on ollut johdonmukaisesti alusta asti huolissaan Lahden eteläisen ohitiesuunnitelman ja sen myötä autoliikenteen lisääntyvästä haitallisesta vaikutuksesta luontoon ja asukkaiden elinolosuhteisiin. Launeella, jossa on usein todettu Suomen huonoin ilmanlaatu, ei tarvita uusia autoteitä. Muiden haitallisten päästövaikutusten ohella tuoreimmat tutkimukset kertovat runsaan pakokaasun lisäävän asukkaissa dementoitumisriskiä n. 40 %. VT12 Lahden eteläistä kehätiesuunnitelmaa on perusteltu erityisesti pohjaveden suojelun vuoksi, jotta haitallinen autoliikenne saataisiin pois Suomen merkittävimmältä pohjavesialueelta, Lahden ja Hollolan alueelle sijoittuvalta Salpausselältä. Launeella kehätie aiheuttaisi kuitenkin uuden ongelman samaan pohjavesialueeseen. Uusi valtatie menisi n. 100 m matkan betonikaukalossa jopa pohjavesipinnan alapuolella paikassa, josta pohjavesivirtaukset suuntautuvat Launeen lähteen vedenottamoon. Se on riskitekijä sekä Suomen nykyisessä ilmastossa että onnettomuuden sattuessa. Merkittävä pohjavesien saastumisriski on myös se, että rautatiellä kulkee edelleen myrkkykuljetuksia keskellä Lahtea. Viimeksi Lahden ratapihalla epäiltiin myrkkyvuotoa! Rautatiekuljetuksia varten olisi paljon tärkeämpää saada jokin kiertomahdollisuus ja siihen maakuntakaavassa olisi satsattava voimavaroja enemmän kuin konsanaan Launeen kiertotiehen, joka kulkisi kuitenkin keskellä asutusta ja pohjavesialuetta ja joka ei kuitenkaan

5 vähentäisi kokonaisliikennettä, eikä vähennä kokonaispäästöjä Lahdessa. Launeen ohitielinjauksella ongelmaa siirretään paikasta toiseen. Jos liikenteen saaminen pois Salpausselän pohjavesialueelta on tärkeää, niin vähintään yhtä tärkeää on saada sama liikenne pois Hollolan puolella Salpausselkään kuuluvalta Kukonkoivu-Hatsinan suurelta pohjavesialueelta. Lahden eteläinen ohitie olisikin perustellumpaa linjata kulkemaan Lahdessa etelämpänä, jolloin Hollolassa tien saisi ohittamaan sujuvasti Kukonkoivu-Hatsinan pohjavesialueen. Noin 100 milj. euroa halvempi Renkomäen linjaus olisi pohjavedensuojelun kannalta pienempi paha kuin Launeen Linjaus. Renkomäen linjaus ei muodosta uutta ongelmaa pohjavesialueille, sillä Renkomäen pohjavesialueella, missä VT12 yhtyisi nykyiseen VT4:ään, ovat pohjavesisuojaukset valmiina (n. 1 km matkalla) ja lisäksi alueella on paksut sorapatjat suojaamassa pohjaveden pintaa. Mielestämme maakuntakaavaan linjauksen muuttamiselle Renkomäen kautta kulkevaksi ei ole estettä. Kyse on poliittisesta tahdosta samalla tavoin kuin edellisessä päätöksessä, jolloin Renkomäki jätettiin vaihtoehdoista pois. Ilmastomuutokseen sopeuttamisen lähtökohtana on, että kasvihuonepäästöjä on kaikin keinoin vähennettävä ja yksi keino tähän on autoliikenteen voimakas vähentäminen. Tutkimusten mukaan uusien autoväylien rakentaminen lisää aina kokonaisliikennettä ja päästöjä. Lahden eteläinen kehätiesuunnitelma Launeelle on jäänne luvulta, jolloin elettiin voimakasta autoliikenteen kasvuennusteiden aikaa, mutta nykyisin elämme täysin erilaisten realiteettien keskellä. Lahtea pidetään yleensä hyvin saavutettavana ja vetovoimaisena paikkana, jonka tie- ja liikenneyhteydet ovat nopeita ja joustavia. Tiesuunnitelmissa ei ole myöskään huomioitu itä-länsisuuntaisen raskaan liikenteen siirtymistä Helsinki-Vaalimaa tielle, joka moottoritienä antaa huomattavan edun VT 12 tiehen nähden raskaille kuljetuksille. Tietilanne on Lahden seudulla hyvä. Lahden eteläinen ohitie onkin ylimitoitettu ja erilaisia ratkaisuja tulee tarkastella uudelleen. Launeen asutusalueen vihervyöhykettä, johon ohitietä on suunniteltu, tarvitaan ekologisena käytävänä ja ilmaa puhdistavana väylänä, sade- ja hulevesien tasaajana, luonnon monimuotoisuuden säilyttäjänä (ekosysteemipalveluna) sekä kaupunkirakennetta jakavana väylänä, joka samalla palvelee asukkaiden lähivirkistysalueena. Salpausselän pohjavesialueen liikenteen haittavaikutuksia Hämeenlinnantiellä on jo vähennetty tekemällä tielle pohjavesisuojaukset. Riskejä voidaan vielä vähentää joukkoliikenteen kehittämisellä, nopeuksien alentamisilla, siirtämällä tavarakuljetuksia raiteille ja sekä ohjaamalla rekkaliikenne Renkomäen kautta, jonne vaaralliset kuljetuksetkin on jo liikennemerkein ohjattu.

6 Kannatamme raideliikenteen uusien yhteyksien toteuttamista. Etelä-Lahden kaupallinen keskus on nykyisin siirtynyt Renkomäkeen, joten on aivan takaperoista kuljettaa liikenne Hollolasta Launeen kautta Renkomäkeen. Orimattilan puolelle on syntynyt teollisuuskeskittymä, muun muassa Postin (Itellan) suuri logistiikkakeskus. Myös Orimattilasta länteen kulkeva liikenne kiertäisi Launeen kautta eikä, suorinta mahdollista yhteyttä käyttäen, Renkomäen kautta. Yhteiskunnan voimavarat tulee suunnata järkevästi hankkeisiin, joita nykyinen Lahden seutu tarvitsee, eikä säilyttää maakuntakaavassa tielinjausta, jonka ohi aika on jo monta vuotta sitten ajanut. Eteläinen kehätievaraus tulee merkitä kaavaan kulkemaan Renkomäen kautta tai mieluummin tutkia muita ympäristöystävällisempiä ja halvempia ratkaisuja. Ilmastomuutoksen sopeuttamistavoitteet merkitsevät sitä, ettei luontoa ja ympäristöä kuluttava ja hyväksikäyttävä kasvu voi jatkua. Suunniteltu Launeen linjaus tuottaa turhia kustannuksia, eikä se edistä kestävää kehitystä. Haluamme, että Lahden ohitietarvetta tarkastellaan uudelleen ja etsitään sille uusia edullisia ratkaisuja, jotka paremmin vastaavat nykytilannetta, ilmastomuutoksen hillintää, elintärkeää pohjavedensuojelua sekä asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia VT 24 Paimelan linjaus Maakuntakaavaan on merkitty valtatie 24:ää koskeva uusi linjaus välillä Lahti Paimela. Kaavaselostuksen sivulla 77 linjausta on perusteltu paikallisliikenteen ja pitkämatkaisen liikenteen erottamisella toisistaan ja liikenneturvallisuuden parantamisella. Uusi linjaus on tarpeeton ja se tulee poistaa maakuntakaavasta. Uusi linjaus tuhlaa luontoa ja yhteiskunnan varoja. Liikenneturvallisuutta nykyisellä valtatie 24:llä voidaan parantaa uutta linjausta huomattavasti pienemmillä kustannuksilla, muun muassa rakentamalla poistumis- ja kääntymiskaistoja. 5. Energiantuotantoalueet

7 Maakuntakaava-alueella on lukuisia tuulivoiman tuotantoon kaavoitettavia alueita. Vaikka tuulivoiman rakentamista tuleekin rohkaista sen ollessa yksi kestävimmistä tavoista tuottaa energiaa, tulee niillä alueilla, joille tuotantoa kaavoitetaan ja suunnitellaan, ottaa huomioon alueen luonto- ja kulttuuriarvot. Näyttää siltä, että maakuntakaavaehdotuksessa olevilla tuulivoimaloiden käyttöön ehdotetuilla alueilla esim. lepakkotutkimuksia ei ole tehty. On myös epäselvää, miten alueiden soveltuvuutta on tarkasteltu lintujen näkökulmasta. Tornikallion-Leikkolankallion tuulivoima-alue sijaitsee puolestaan lähimmillään 400 metrin päässä Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja sijoittuu maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. (s.96). Salpausselän luonnonystävät suhtautuu positiivisesti tuulivoiman lisärakentamiseen, mutta ehdottaa, ett maakuntakaavassa tuulivoiman tuotanto sijoitettaisiin sellaisille alueille, missä ympäristö on jo valmiiksi rakennettu siten, että luonto-, melu- ja maisemahaittoja ei tule. Tuuliolosuhteiltaan sopivien esim. teollisuuden tai liikenteen jo käytössä olevien alueiden löytäminen Päijät-Hämeen kokoiselta alueelta ei ole vaikeaa. Mikäli tuulivoimaloita halutaan sijoittaa kulttuurimaisemaltaan arvokkaille alueille, voimaloille tulee määritellä maksimikorkeus siten, että ne eivät pilaa maisemaa. Kaavoituksen tulee myös edesauttaa sitä, että tuulivoimaloita ei rakenneta yksittäin, vaan suurempina ryppäinä tietyille alueille. Kaiken kaikkiaan, tuulivoimaa tulee rakentaa niin, ettei siitä aiheudu haittaa ihmisille tai ympäristölle. 6. Entinen Puolustusvoimien alue Hälvälässä Puolustusvoimien Hälvälän harjoitusalueen eteläosa on osoitettu merkinnällä, joka mahdollistaa alueen ottamisen taajamatoimintojen käyttöön puolustusvoimien toiminnan lakattua alueella (s. 89). Merkintää on perusteltu siten, että Salpakangas kasvaa eikä idässä, etelässä tai lännessä ole mahdollisuutta kasvaa ja ainoa realistinen kasvusuunta on Hälvälän suunta. Puolustusvoimien Hälvälän alue on Tiirismaan ja Salpausselän mutkan harjujensuojelualueen keskellä. Se on siten luonteva jatko Salpausselän ja Tiirismaan virkistysalueille. Salpakankaalla on mahdollisuus kasvaa muuallekin kuin Hälvälän suuntaan, esimerkiksi etelään päin, mihin suuntaan Salpakankaan taajama onkin jo kasvamassa teollisuus- ja logistiikka-alueiden myötä.

8 Maakuntakaavassa Hälvälän harjoitusalue tulee kokonaisuudessaan merkitä virkistysalueeksi. 7. Hennan alue Kaavaehdotuksen suurin uusi taajama-ja keskustatoimintojen alue sijaitsee Orimattilan Hennassa, jonne Orimattilan kaupunki on panostamassa runsaasti kehitysreserviään. Hennan sijainti neitseellisessä ympäristössä sekä oikoradan että moottoritien kupeessa antaa mahdollisuuden kehittää Hennasta täysin uudentyyppinen keskustatoimintojen alue asumiseen ja palveluiden tarjontaan. Valitettavasti maakuntakaavaehdotuksessa alue yritetään pilata mm. ehdottamalla kaupan suuryksikköä Hennan keskusta-alueen ulkopuolella, ja vieläpä luonnonsuojelualueen välittömään läheisyyteen. Kaupan palveluiden pilkkominen suunnitteilla olevan keskustan ulkopuolelle sotii vahvasti Hennan alkuperäistä ideaa vastaan. Hennasta uhkaa tulla samanlainen kaavoituksen harhalaukaus kuin monesta suomalaisesta kaupungista, jossa hypermarketbuumin jälkeen voivotellaan keskustan autioitumista. Kaavaehdotuksesta ei tosin käy selville, millaisen kaupan suuryksikön Kesko ja/tai SOK ovat onnistuneet ehdotukseen lobbaamaan. Joka tapauksessa, Päijät-Häme ei tarvitse enää yhtään kaupan suuryksikköä yhdenkään alueen keskustan ulkopuolelle. Hennassa kaupan yksiköt isot ja pienet tulee sijoittaa niin, että ne ovat kävelymatkan päässä asutuksesta. Hennasta ei ole muodostumassa niin isoa taajamaa, että kaikki ei olisi saavutettavissa kävellen. Hennasta tulee kaavoituksen keinoin luoda keskus, jossa voi asua ja elää ilman autoa. 8. Moottoriurheilukeskukset ja ampumaradat Moottoriurheilukeskuksia ja ampumaratoja ehdotetaan kaavoitettavaksi lisää ympäri maakuntaa. Mitään perusteluja niiden lisäämiselle ei esitetä eikä niitä tulisi missään tapauksessa kaavoittaa nykyistä enempää. Molemmat lisäävät melua ja erityisesti moottoriradat ovat uhka pohjavesille. 9. Nastolan kierrätyspuisto Maakuntakaavaehdotuksessa Nastolaan on ehdotettu erityisen kierrätyspuiston kaavoittamista. Salpausselän luonnonystävät pitää Nastolan kierrätyspuiston kaavoittamista ja rakentamista täysin tarpeettomana.

9 Lahdessa Salpausselän luonnonystävät ry Saarnikatu 6 C Lahti ephonkanen@gmail.com