VIITE KOUVOLAN HALLINTO-OIKEUDEN LÄHETE 2565/ /10/4111

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITE KOUVOLAN HALLINTO-OIKEUDEN LÄHETE 2565/10 2010-09-01 00694/10/4111"

Transkriptio

1

2

3

4

5 VASTASELITYS Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FIN UUSIKYLÄ GSM Y-tunnus Alv.rek. ASIA HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN POIKKEAMISPÄÄTÖS DNRO HAMELY/42/07.01/2010 NRO ALU/267A/2010 SYLVÖJÄRVEN RANTA-ALUEELLE TILALLE RUOKORANTA NASTOLA UUSIKYLÄ HEINOLANTIE 600; HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO NRO ALU/348A/2010 JA VASTINE ERKKI RAITA VIITE KOUVOLAN HALLINTO-OIKEUDEN LÄHETE 2565/ /10/4111 Kouvolan hallinto-oikeus Kirjaamo PL KOUVOLA VASTASELITYS Vaadin edelleen poikkeamispäätöksen hylkäämistä tässä vastaselityksessä ja aiemmin lähettämissäni asiakirjoissa esitetyin perustein. Kunnioittavasti Tieokas / Uudenkylän Luonto Markku Sakari Meriluoto TIEDOKSI Nastolan kunta, kaavoitus Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus

6 HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO NRO ALU/348A/2010 VASTASELITYS 2 JA VASTINE ERKKI RAITA Suunnitellun asuinrakennuksen sijainti ja ympäristö Asemapiirustuksen mukaan Ruokorannan tilan (Heinolantie 600) suunniteltu asuinrakennus sijaitsisi vinottain nykyiseen lomamökkiin nähden. Tämä tarkoittaa, että suunniteltu asuinrakennus sijoittuisi päädyistään lukien noin metriä lähemmäs Sylvöjärven rantaa korkeuskäyrän harjalle. Mainittu noin 20 m lähempänä vieläpä sijaitsisi avohakatun naapurin Kaislarannan (Heinolantie 602) puolella ja siis esteettä Sylvöjärvelle länsiluoteeseen avautuvassa rantanäkymässä. Suunnitellun asuinrakennuksen julkisivun ilmoitetaan olevan 65 m 2 (nykyisen 25 m 2 ), joten tästäkin on helppo päätellä - vaikka omistaja sitä yrittää peitellä - että suunniteltu asuinrakennus näkyisi sijaintipaikaltaan sekä sivu- että korkeussuunnassa huomattavan massiivisena rakennelmana Sylvöjärvelle ja sen kulttuurimaisema-alueelle. Suunniteltu asuinrakennus tontin hallitsevimmalla sijaintipaikallaan olisi kuin vanhan sanonnan "kukko tunkiolla". Kuvaavaa tämän tosiasian peittelylle on, että omistaja ei ole missään vaiheessa esittänyt vaatimattoman asemapiirustuksen lisäksi julkisuuteen arvioitavaksi mitään havainnepiirrosta rakennuksen todellisesta luonteesta eli sitä, miten julkisivu ko. sijainnista näkyisi Sylvöjärvelle - osaksi naapurin avohakkuutontin kautta - koska silloin karmea totuus paljastuisi. Epäilemättä tuollainen piirustus kuitenkin on olemassa. Lähimpänä oikeaa näkymää onkin toistaiseksi allekirjoittaneen valokuvaansa piirtämä havainnekuva suunnitellusta rakennuksesta tontin näkyvimmällä paikalla: Poikkeamislupahakemuksen kohde, suunniteltu asuinrakennus Heinolantie 600 (oik.) Sylvöjärveltä. Toisen poikkeamislupahakemuksen kohde, naapurin suunniteltu asuinrakennus Heinolantie 602 (vas.) Sylvöjärveltä. Kuva Markku Sakari Meriluoto. Esitetty rakennuspaikka ei siis suinkaan ole sama kuin nykyisen lomamökin sijaintipaikka, minkä seikan on myös tarkoitus johtaa harhaan arvioijia. On vastaansanomattoman selvää, että suunniteltu asuinrakennus on sijoitettu - tietysti suurinta yksityistaloudellista hyötyä ja lisäarvoa sekä samalla laajinta maisemanäkyvyyttä tavoitellen - korostetun näkyvään paikkaan tontilla, etenkin ottaen huomioon myös viereisen Kaislaranta-tontin esteettömän avohakkuunäkymän, mitä vastaan sen pääty sijoittuu vain 15 m päähän rajasta. Suunnitellun asuinrakennuksen koko ja sijaintipaikka ovat ehdottoman tuhoisat ja turmiolliset Sylvöjärven kulttuurimaisemassa. Lisäksi myös uusi autokatos-varastorakennus vain 10 m päässä naapurin avohakkuurajasta ylärinteen puolella paljastuu esteettä järvimaisemaan.

7 HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO NRO ALU/348A/2010 VASTASELITYS 3 JA VASTINE ERKKI RAITA Poikkeamisluvan hakijan visuaalisesti sysipimeät kuvaesimerkit eivät tarkoituksella anna lainkaan oikeaa kuvaa suunnitellun rakentamisen vaikutuksista Sylvöjärven kulttuurimaisemaan. Suorastaan säälittäviä ovat maininnat kaislikon näkösuojavaikutuksesta ja muutaman puuntaimen muodostamasta tulevaisuuden rantakulissista. Tällainen ns. vaihtuva taimiaines syntyy, kuolee ja mahdollisesti syntyy uudelleen sopivalle kasvupaikalle vaikuttamatta sen enempää metsän kehitykseen. Parhaassakin tapauksessa jokunen kuvassa esitetyistä taimista voi näkyä rantamaisemassa 30, 50 tai 80 vuoden kuluttua. Suunniteltu (loma)asuinrakennus pyrittäisiin valmistuttuaan epäilyksettä pian muuttamaan uudella poikkeamisluvalla ympärivuotiseksi, mitä olisi vaikea estää, ja mitä ainakaan Nastolan kunta ei estäisi. Silloin sen arvo moninkertaistuisi: rantamaisemassa asvalttitien varressa runsaan tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudulta. Yksityistaloudellisesti tällainen spekulaatio on tietysti looginen ja sallittu, mutta se palvelisi myös Nastolan kunnan pyrkimyksiä helppoon lisätuloon kiinteistöverojen ym. muodossa. Tämä tulee valvovan viranomaisen (ELY-keskuksen) ottaa huomioon kokonaisharkinnassa. Epäilyllä siitä, että lupa ympärivuotiseen asumiseen Nastolassa ilman muuta myönnettäisiin, on vankka peruste: nykyinen maankäyttöpäällikkö valittiin virkaansa suuren innostuksen vallassa nimenomaan siltä pohjalta, että hän on erikoistunut tulonhankintaan kiinteistökaupoilla ja lupasi lähes konkurssikypsän kunnan tuottojen lisääntymistä. Tämä näyttää toteutuvan, sillä maankäyttöpäällikön poikkeamislupa-automaatti pyörii vinhasti. Sana on kiirinyt Nastolassa, että nyt kannattaa kiireesti hakea poikkeamislupia, kun saatiin sellainen virkamies, jolla ei ole mitään pidäkkeitä lupien myöntöön, olivat lait mitä hyvänsä. Tähän odotukseen perustuivat myös naapurin Kaislarannan nopeat toimet tontillaan syksystä kevääseen järjettömine avohakkuineen, kallionräjäytyksineen, tienrakennuksineen, ruoppauksineen, rakennuspohjan tekoineen ym. ympäristötuhoineen. Niiden jäljiltä tontilla ei ole yhtään käsittelemätöntä kohtaa, päinvastoin kaikenlaista mylläystä on monessa kerroksessa. Tällä välin on ainakin yksi poikkeamislupa myönnetty ympärivuotiselle asuinrakennukselle Sylvöjärven itärannalle Immilän puolelle minkään estämättä, vain sen vuoksi, ettei kukaan ehdi seurata ja tarttua jokaiseen tapaukseen erikseen. Valvovan viranomaisen ELY-keskuksen on kuitenkin syytä tuntea tällainen tapa toimia Nastolassa kuin Villissä Lännessä ja seurata valppaasti lumipalloefektin kaltaisia vaikutuksia löysästä viranhoidosta sekä tarmokkaasti puuttua asiaintilaan - toisin kuin käsillä oleva esimerkki kuvaa. Nastolan maankäyttöpäällikkö on osoittautunut lyhyen virkakautensa aikana muissakin yhteyksissä omapäiseksi ja -valtaiseksi virkamieheksi, mikä on heittänyt epäilyksen varjon hänen viranhoitonsa ylle. Omavaltaisuuteen vaikuttaa etenkin se, että hän on suoraan kunnanhallituksen eli siis luottamuselimen alainen, ei normaaliin tapaan esimerkiksi teknisen toimen alainen, kuten edeltäjänsä. Kunnanhallitus taas ei, kuten ei yksityinen kansalainenkaan, mitenkään pysty kattavasti valvomaan ja ohjaamaan sellaisen virkamiehen kaikkia toimia, joka haluaa ottaa vallan itselleen ja kantaa virkatoimistaan vastuuta vain, jos joku ehtii kiinnittää niihin kriittistä huomiota. Tässä Ruokorannan tapauksessakin alun perin ympärivuotisen asuinrakennuksen poikkeamisluvalle myönteinen maankäyttöpäällikön kanta muuttui kielteiseksi vasta sen jälkeen, kun poikkeamispäätöksestä oli valitettu. Tällainen tuuliviiri-viranhoito on ELY-keskuksen syytä asettaa erityisseurantaan ja päätepuskuri poikkeamislupaautomaatille. Tämän ajan laajin ympäristötuho Nastolassa tapahtuu maankäyttöpäällikön johdolla Kymijärven itäpäässä entisellä Kyynäränharjulla, missä uuden asuntoalueen kaavoituksen ja rakentamisen seurauksena avautuu järkyttävä kuun maisema kuin missäkin sorakuopassa Nastolan itäosassa Ensimmäisen Salpausselän entisellä harjulla:

8 HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO NRO ALU/348A/2010 VASTASELITYS 4 JA VASTINE ERKKI RAITA Tämäkin näkymä on sitä Nastolan luonnon- ja kulttuurimaiseman loppuunmyyntiä, mistä on tullut nykyisen maankäyttöpäällikön viranhoidon tavaramerkki. Pidemmän ajan takaperoisen kehityksen tulos on entisen kauniin Nastolan kirkonkylän pudottaminen pois Museoviraston valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelosta. Ulkopuolisen asiantuntijan tai kotiseutunsa tuntevan paikkakuntalaisen mielestä esimerkiksi musta ruumisarkkuliiketalo, korkea kerrostalohammas tai järeät tieväylät - joita pian täydennetään liikenneympyrällä! - eivät sovi vuosisataiseen herkkään kirkkomaisemaan. Nastolan maankäyttötoimen mielestä ne sopivat sinne mainiosti. Järisyttävä yksittäinen esimerkki kaavoitustuhosta on uusi tötterötalo herkistä herkimmässä paikassa, Ison ja Pienen Kukkasjärven välisellä kapealla lehtokannaksella, mikä on valkoselkätikan suojeluohjelman kohde. Pitkään säilynyt luonnonarvokohde sai ympärivuotisen asuinrakennuksen poikkeamisluvan heti nykyisen maankäyttöpäällikön tultua virkaansa ja maanomistaja elämänsä jättipotin. Missä ELY-keskus silloin uinaili? Kaavoitus Poikkeamislupaharkinnassa on olennaista nyt, kun prosessi on Ruokorannan tilan tapauksessa ja myös naapurin Kaislarannnan kohdalla kestänyt näin pitkään ja yhä jatkuu, että valvova viranomainen eli ELY-keskus katkaisee asian käsittelyn hallinnossa. Uudenkylän osayleiskaava, mihin rakennusalue sisältyy, tulee valmisteille vain muutaman kuukauden kuluttua eli Nastolan kunnan kaavoitusohjelman mukaisesti Niin tilan Ruokoranta kuin ympäristönsä nopeasti tuhonneen naapuritilan Kaislaranta - missä tällä hetkellä on voimassa Lahden seudun rakennusvalvonnan kesällä asettama toimenpidekielto - rakentamisen tilanne tulee tarkastella kokonaisuutena suhteessa ympäristöönsä, ei missään tapauksessa erillisinä lupaprosesseina, kuten tähän asti on tehty. Kummankin hakijan kiire saada poikkeamislupa lähti alun perin siitä, että kuviteltiin aikaa olevan kaavoituksen käynnistymiseen niin pitkälti, että poikkeamisluvat ehditään saada. Kun niin ei nyt ole käynyt, valvovan viranomaisen eli ELY-keskuksen on vihdoin avarrettava asian tarkastelu yksittäisistä tonteista Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen kokonaisuuteen, mistä nämä tontit ovat olennainen osa. Viranomainen pakoilee vastuutaan häikäilemättömästi, jos ei nyt halua nähdä kokonaisuutta ja tulevaisuutta edes muutaman kuukauden päähän, tietäen hyvin, että kaavassa tilanne lukittuu nykyiselleen. Tällöin esimerkiksi tuhottu tila Kaislaranta palautuu metsätalouden maaksi, mitä se tosin oikeudellisesti on nytkin, koska viranomaisen päätöstä rakennusluvasta ei ole, eli maankäyttömuodon muutos metsätalouden maasta rakennusmaaksi ei ole toteutunut. ELY-keskus tietää hyvin, vaikka väittää tietämättömyyttään, että ko. tontit Ruokoranta ja sen naapurin Kaislaranta sisältyvät maakunnallisesti ja jopa valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemakokonaisuuteen, Sylvöjärven kulttuurimaisemaan.

9 HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO NRO ALU/348A/2010 VASTASELITYS JA VASTINE ERKKI RAITA Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien päivityskartoitus on alkanut 2010 ympäristöministeriön johdolla. Selvityksen kohteina ovat perinteisessä asussa säilyneet, luonnoltaan ja kulttuuriperinnöltään monipuoliset maisemat. Työn lähtökohtana ovat valtioneuvoston vuonna 1995 tekemän päätöksen mukaiset 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Niiden tarkastelun ohella päivitetään myös maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Uudet tarkastelut tehdään maakunnittain vuosina Sylvöjärvi ja Heinolantie liittävät toisiinsa yhdeksi kokonaisuudeksi viisi maakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisema-aluetta tai rakennettua ympäristöä, mitkä ovat - Uudenkylän kulttuurimaisema (Kuninkaanharjun kulttuurimaisema) - Uudenkylän entinen vaivaiskoti (Sammalsillan alue) - Toivonojan kartano - Immilänjoen ja Immilän Myllymäen kulttuurimaisema - Arrajoen kulttuurimaisema. Toivonojan ja Immilän myllyn kulttuurimaisema-alueet ovat lisäksi valtakunnallisesti merkittäviä. Luonnon ja kulttuurin yhdessä luoma Nastolan merkittävin maisemakokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa - yhdessä Sylvöjärven maisema-alue. Uudenkylän ja Immilän kylät raja jakaa ja liittää Sylvöjärven Hautaan kapeikossa historian määräämällä tavalla lähestulkoon paikassa, minkä rakentamisesta nyt kiistellään. Valtioneuvoston päätös 1995 ja sen äskettäin käynnistynyt päivitys velvoittavat kehittämään ja tukemaan ko. alueiden maisemanhoitoa. Maankäyttö- ja rakennuslain valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että arvokkaat maisema-alueet otetaan huomioon alueiden käytössä muun muassa sisällyttämällä ne maakuntakaavaan. Maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla ei ole rajauksia, mikä myös ELY-keskuksen tulee tietää. Maakunnan liitto on myös Päijät-Hämeessä tehnyt selvityksiä maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaista maisema-alueista ja merkinnyt ne em. luettelon mukaisesti voimassa olevaan maakuntakaavaan. Päijät-Hämeessä ei ole vielä yhtään virallisesti perustettua maisema-aluetta, mutta on esitetty perustettavaksi Sylvöjärven maisema-alue Nastolan Uuteenkylään ja Immilään luonnonsuojelusäädösten (LsL ) mukaisesti. Maisema-alueilla ei suojella alkuperäistä luontoa, vaan aluetta, missä näkyy ihmiskäden toiminta ja vaikutus. Käsitteen synonyymi on siten kulttuurimaisema-alue. Sylvöjärven maisema-alueen perustaminen voitaisiin toteuttaa liittyen Uudenkylän osayleiskaavatyöhön, mikä alkaa Tämänkin vuoksi on tärkeää, että hätiköidyillä erillispäätöksillä ei vielä tulevaisuuden mahdollisuuksia merkittävien luonnon- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Tämän periaatteen toteutumisen tulee olla viranomaistoiminnan ensimmäinen tavoite.

10 1 VALITUS Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FIN UUSIKYLÄ GSM Y-tunnus Alv.rek. ASIA HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN POIKKEAMISPÄÄTÖS DNRO HAMELY/42/07.01/2010 NRO ALU/267A/2010 SYLVÖJÄRVEN RANTA-ALUEELLE TILALLE RUOKORANTA NASTOLA UUSIKYLÄ HEINOLANTIE 600 Kouvolan hallinto-oikeus Kirjaamo PL KOUVOLA Vaadin poikkeamispäätöksen hylkäämistä tässä muistutuksessa ja sen liitteissä esitetyin perustein. Tieokas / Uudenkylän Luonto Markku Sakari Meriluoto TIEDOKSI Nastolan kunta Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Museovirasto Päijät-Hämeen liitto LIITTEET Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue. Kertomus kotiseudusta. Sari Dufva, Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala Sylvöjärven Sammalsilta - Uudenkylän luontoa. SAMMALSILTA-hanke. Markku Sakari Meriluoto Kartanoiden Uusikylä on lintuparatiisi. Markku Sakari Meriluoto Valokuvanäyttely "Sammalsiltakuvitelma". Sylvöjärven Sammalsilta - Nastolan monimuotoisin kosteikkoalue Uudessakylässä. POIKKEAMISPÄÄTÖS:

11 2

12 3

13 4

14 5

15 7 TIIVISTELMÄ Poikkeamispäätöksen samoin kuin jo edeltäneen Nastolan kunnan lausunnon perustavinta laatua oleva lainsäädännöllinen (MRL 72 ym.) virhe on suppea näkemys, mikä kohdentuu vain ja ainoastaan ko. rakennuspaikkaan. Päätös ei lainkaan käsittele tai ota huomioon ympäröivää kokonaisuutta, mikä on yhden järven, Sylvöjärven, laajuinen ympäristöineen. Edes katselmus paikan päällä sekä siellä esitellyt konkreettiset tosiasiat esimerkiksi maisemallisesti täysin tuhotusta naapuritontista (Heinolantie 602) eivät saaneet päätöksentekijöiden silmiä avautumaan ja näkemään, että ongelma ei ole vain yksi rakennuspaikka, vaan paljon laajempi. ELY-päätös etääntyy kauas siitä kaikesta hyvästä harkinnasta, mitä asiassa tulee jo säädöspohjaisesti edellyttää. Sen sijaan päätös kohdentuu suorastaan mikrotason rakennusteknisiin yksityiskohtiin eikä näe rakennushanketta yhtään Nastolan kunnan rakennusjärjestystä suurempana kysymyksenä, vaikka päätöksen vaikutukset ympäristöön ovat todella laajakantoiset. Rakentamista säätelevä oikeusvaikutteinen yleiskaava puuttuu toistaiseksi Uudestakylästä. Kuitenkin tämä rakennuspaikka, naapurin tuhotontti ja pian päätöksen jälkeen alkukesästä edemmäs saman Sylvöjärven rannoille haetut ja ilmeisesti myönnetyt poikkeamisluvat osoittavat tavatonta rakennuspainetta eli tarvetta säädellä kaavalla loma-asutusta säädöksessä mainitun "alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi". Tässä tilanteessa, kun Uudenkylän osayleiskaavan laatiminen myös Sylvöjärven ranta-alueelle on vain vähän päässä, paniikkiluonteisesti myönnetyt erillisluvat osoittavat ao. viranomaisten täydellistä piittaamattomuutta MRL:n perustarkoituksesta ohjata ja säädellä kestävästi maankäyttöä etenkin maisemallisesti herkillä alueilla, jollainen Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue on valtakunnallisestikin. Nastolan maankäyttöpäällikön virka on lyhyessä ajassa osoittautunut sellaiseksi vuotavaksi perälaudaksi, mikä läpäisee kaikki mahdolliset rakennushankkeet, kunhan ne vain tuovat verotuloja rahoituskriisissä olemassaolonsa viimeisiä aikoja elävälle kunnalle. Päätöksessä esitetetty maanomistajien tasapuolinen kohtelu emätilaperiaatteella on ELYn epätoivoinen juristerinen yritys löytää vaikka miten keinotekoinen porsaanreikä heiveröiselle päätökselle, kun kaikki vahvemmat perusteet hylätä hakemus on ensin sujuvasti sivuutettu. Yleiskaavatarkastelua ajatellen aivan selvää on etukäteen, että pahasti kuormitetun ja aikoja sitten täyteen rakennetun Sylvöjärven rannoille ei enää voida mitoittaa ainuttakaan rakennuslupaa. Nyt on siis maanomistajilla - ja viranomaisilla - viimeinen kiire saada etunsa valvottua, ennen kuin Sylvöjärven rannat pannaan lukkoon. Sellainen on viranomaisilta edesvastuutonta hallintomenettelyä, tämä poikkeamispäätös mukaan lukien.

16 8 JOHDANTO Poikkeamislupahakemuksen kohde Hautaanranta sijaitsee Sylvöjärven ja Heinolantien kapeassa välissä ja on tärkeä osa Sylvöjärven kulttuurimaisema-aluetta. Tämä Nastolan laajin ja arvokkain kulttuurimaisemakokonaisuus ulottuu etelästä Salpausselältä, Uudenkylän Kuninkaanharjulta, Sylvöjärven kautta pohjoiseen Immilänjoen-Arrajoen alueelle. Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueella ovat erikseen määriteltyjä, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ennestään Toivonojan kartano ja valtioneuvoston tuoreen päätöksen mukaisesti Immilän mylly. Maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisemia ovat Päijät-Hämeen maakuntakaavan mukaan Uudenkylän ja Arrajoen kulttuurimaisemat. Alueeseen sisältyy mm. neljä kartanoa: Uudenkylän Sipilä (Vanhakartano) ja Uusikartano (Mustakallio) sekä Toivonoja ja Immilän Arrajoki. Maisema on hallinnollisista rajoista riippumaton visuaalinen kokonaisuus. Hautaanrannan rakentaminen tärvelisi pahasti arvokasta Sylvöjärven kulttuurimaisema-aluetta. Vaadin, että hallinto-oikeus katkaisee tähänastisen uhkaavan kehityksen ja toimii niin, että korvaamattomia maisemavaurioita ei enää pääse syntymään. Vaadin, että hallinto-oikeus velvoittaa Hämeen ELYn ja Nastolan kunnan siirtämään Hautaanrannan mahdollista rakentamista koskevat kysymykset selviteltäviksi Uudenkylän osayleiskaavatyön yhteydessä. Vaadin, että viranomaiset eivät tee mitään sellaisia huonoja päätöksiä, mitkä estävät tulevat paremmat ratkaisut. Heinolantie 600:n edellinen poikkeamislupahakemus, mikä koski kauttavuotisesti asuttavaa omakotitaloa kaavoittamattomalla alueella järven rannassa, oli laillisesti kestämättömällä pohjalla. Alueella ei ole kuntatekniikkaa lähelläkään tai tulossakaan, ei yleisiä kuljetuspalveluja eikä muitakaan edellytyksiä poikkeamisluvan myöntämiselle. Suuri rakennus oli täysin sopimaton maisemallisesti herkkään paikkaan korkealle rantamäelle laajasti näkyville Sylvöjärvelle päin. Poikkeamisluvan käsittelyssä hakija sai tiettävästi ympäristöviranomaiselta ohjausta siitä, miten hakemus voisi menestyä muuttamalla rakennuksen käyttötarkoitus vapaa-ajan asunnoksi. Nyt käsiteltävässä uudessa poikkeamislupahakemuksessa, minkä Nastolan kunta on pyrkinyt salaamaan jättämällä normaalista poikkeavasti kuuluttamatta siitä lehdissä ja kunnan nettisivuilla, rakennus on kuitenkin sama kookas omakotitalo kuin ennenkin, vain rakennuksen nimike on muutettu vapaa-ajan asunnoksi. Mikäli näin on menetelty, uudessa poikkeamislupahakemuksessa voi olla kysymys viranomaisten harhauttamisesta oman edun tavoittelun vuoksi. Epäilyksenkin pitäisi riittää katkaisemaan asian käsittely viranomaisessa. Lisäksi on ankarasti moitittavaa hallintomenettelyä, mikäli todella osoittautuisi, että viranomainen olisi antanut hakijalle ohjausta poikkeamisluvan saamiseksi, vaikka kaikki lailliset tosiasiat puoltavat hakemuksen hylkäämistä tai vähintään asian lykkäämistä Uudenkylän osayleiskaavan valmistelun ajaksi. Hautaanrannan alue ei liity Uudenkylän taajamarakenteeseen, vaan on tyypillistä haja-asutusaluetta sitä koskevine säännöstöineen etenkin rantarakentamisen osalta. Sylvöjärven vesiensuojelullisen tilan parantaminen tarvitsee pikaisesti aivan muita toimia kuin raskasta rantarakentamista. Jo etukäteen on selvää, että pelkästään näistä kahdesta syystä, kulttuurimaiseman arvojen turvaamisen lisäksi, Uudenkylän osayleiskaavassa ei tulla sallimaan lisärakentamista Hautaanrantaan. Näiden näkymien edessä, ikään kuin mahdollisuuksiensa viimeisillä metreillä osayleiskaavatyön käynnistyessä Nastolan kunnan kaavoitusohjelman mukaisesti, hakija ilmeisesti pyrkii saamaan viranomaisilta itselleen edullisen ratkaisun. Tähän ei ole laillisia edellytyksiä, kuten muistutuksessa monin perustein osoitetaan.

17 9 Heinolantie 600:n poikkemislupahakemuksen kanssa rinnan ovat edenneet pohjoispuolen naapuripalstan Heinolantie 602:n toimet vastaavan ratkaisun suuntaan. Järeämetsäinen kalliomäki hakattiin syksyllä 2009 kokonaan paljaaksi, sinne jäi vain kaksi riukukeloa ja yksi koivu. Myös hakkuutähteet ja jopa kannot raivattiin pois tulevalta rakennuspaikalta. Arvokkaassa Sylvöjärven rantamaisemassa hakkuu oli ennennäkemätön ja rantametsien hoidon suositusten vastainen. Tavallisessa talousmetsässäkin hakkuutapa olisi ollut törkeä. Koska kolme metsäorganisaatiota peräkkäin (metsänhoitoyhdistys leimikon suunnittelijana, metsäkeskus hakuuilmoituksen vastaanottajana ja hyväksyjänä ja metsäteollisuusyhtiö hakkaajana) salli hakkuun tapahtua tällä tavoin, ei liene epäilystäkään, että hakkuu tapahtui maankäyttömuodon muuttamiseksi metsätalouden maasta rakennuspaikaksi. Avohakkuu oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Heinolantien vaikutuspiirissä Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueella. Heinolantie 600:n piti ilmeisesti ensin saada helposti poikkeamislupa omakotitalolle, minkä jälkeen Heinolantie 602 esittäisi vastaavan oman hakemuksensa, kuten sitten esittikin. Kummallakin palstalla kulttuurimaiseman arvot ylävällä järven rantamaalla on sivuutettu täysin, Heinolantie 602:ssä naapuriakin pahemmin, koska ainoa mahdollinen rakennuspaikka on naapuritonttia selvästi korkeampi kallionpäällys. Sieltä mikä tahansa rakennus näkyisi avoimesti ympäri koko Sylvöjärven eteläosan. Rakennuksen sijaintia voisi verrata kallioluodon majakkaan. Heinolantie 600:n uusi sauna rakennettiin aivan Sylvöjärven vesirajaan piittaamatta Nastolan kunnan rakennusjärjestyksen määräyksistä. Lisäksi palstalta hakattiin puusto ja järveltä raivattiin ruovikko niin, että rakennukset näkyvät nyt Sylvöjärvelle esteettömästi. Mitkään istutukset eivät voi korjata maisemaa. Kunnat yleensä, niin myös Nastolan kunta olemassaolonsa viime vaiheissa talouskriisin uhan alla, tavoittelevat rantarakentamisessa vain taloudellista hyötyä, pysyvien asukkaiden ja kiinteistöjen verotuloja. Hautaanrannan tapauksessa kunnan pyrkimys on vieläpä erittäin edullinen, sillä kauttavuotisen ranta-asumisen suosiminen ei aseta mitään velvoitteita kuntatekniikan rakentamisesta kilometrien päähän olemassaolevasta kuntainfrasta, viemäreistä ja vesijohdoista. Nastolan kunta omanvoitonpyynnissään näyttää olevan samoilla linjoilla poikkeamisluvan hakijan (jo kahden) kanssa. Lienee hyvinkin odotettavissa, että jos poikkeamislupa (ja toinenkin) nyt myönnetään ja sen mukaisesti rakennetaan, viimeistään ennen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan vahvistamista tullaan esittämään, että omakotitalon vaatimukset täyttävä rakennus (tai kaksi) muutettaisiin kauttavuotiseksi asuinpaikaksi. Tämä nostaisi kiinteistön arvoa huomattavasti ja toisi kunnalle vastaavasti korkeampia verotuloja. Vaadin, että hallinto-oikeus hylkää Hautaanrannan (Heinolantie 600) poikkeamispäätöksen. Vaadin, että maankäyttöä ohjaavat viranomaiset ottavat Hautaanrannan asiassa aikalisän tarpeellisten, osayleiskaavan valmisteluun liittyvien selvitysten, luotettavan asiantuntijatyön ja kansalaisten osallistumisen varmistamiseksi. Vaadin, että hallinto-oikeus velvoittaa viranomaiset pyytämään Hautaanrannan asiassa ensi käden viranomaisnäkemyksiä ja -selvityksiä ainakin Museovirastolta ja Päijät-Hämeen liitolta. Nastolan kunnan tulisi edes sen lyhyen ajan minkä se vielä on olemassa, ymmärtää ympäristön vuosisataisten luonnonja kulttuuriarvojen pysyvä merkitys katoavien taloudellisten etujen sijaan. Museovirasto on 2009 poistanut Nastolan kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelosta. Kirkonkylän yhdyskuntasuunnittelusta on vastannut Nastolan kunta.

18 KARTTAKAAVIO SYLVÖJÄRVEN HAUTAANMÄEN RANTA-ALUE, HEINOLANTIE. 10

19 11 POIKKEAMISPÄÄTÖKSEN KOHDE HEINOLANTIE 600 (nykyisin loma-asunto) Kiinteistötunnus: Rekisteriyksikkölaji: Nimi: Kunta: Kylä / kaupunginosa: Tila RUOKORANTA Nastola UUSIKYLÄ Rekisteröity: Maapinta-ala: Kokonaispinta-ala: ha ha Arkistoviite: 6:230 Palstojen lkm: 1 Omistajat ja omistusperusteet Nimi: Raita Erkki Jouko Olavi Osoite: Tehokatu 3, LAHTI Omistusosuus: 1/1 Lainhuuto: (MRL 172 ) Poikkeaminen aiheuttaisi merkittävää haittaa pian alkavalle Uudenkylän osayleiskaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueen käytön muulle järjestämiselle, vaikeuttaisi luonnonsuojelun sekä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mitä ilmeisimmin johtaisi vaikutuksiltaan merkittävään jatkorakentamiseen (ks. edempänä) sekä muutoinkin aiheuttaisi merkittäviä haitallisia ympäristötai muita vaikutuksia tässä muistutuksessa myöhemmin esitettävin ja täydentävistä liitteistä ilmenevin tavoin. (MRL 73 ) Vasta laadittaessa Uudenkylän osayleiskaavaa voidaan kokonaisuutena selvittää, sopeutuuko suunniteltu rakentaminen ja siihen liittyvä muu maankäyttö Sylvöjärven erityiseen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön (vrt. liiteaineisto), ottaa muutoinkin huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet sekä vaatimus jättää ranta-alueille riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Kaikkiin mainittuihin tavoitteisiin nähden aiottu rakentaminen mahdollisine jatkoseuraamuksineen on räikeässä ristiriidassa. (MRL 6 ja 62 ) Vasta kaavoituksen aikana Uudenkylän asukkaat tätä kuulemista laajemmin pääsevät kertomaan näkemyksensä Sylvöjärven rantojen käytöstä. (MRL 9 ) Vasta kaavaa laadittaessa on myös riittävien selvitysten avulla mahdollista arvioida ympäristö-ja muut vaikutukset tätä yhtä rakennuspaikkaa laajemmin, mihin tässä muistutuksessa osoitetaan olevan perusteltu tarve. Etenkin alueellisen ympäristökeskuksen tulee huolehtia laajemman tarkastelun toteutumisesta. Kunnilla - eikä Nastola ole poikkeus - painavat liian usein lyhytnäköiset taloudelliset pyrkimykset saada uusia pysyviä asukkaita, kiinteistöverotuottoja ynnä muuta taloudellista hyötyä melkeinpä hinnalla millä hyvänsä, jopa lainsäädäntöä ja entisten asukkaiden oikeuksia polkien. (MRL 171 ) Näin ollen, ja koska ko. alueella ei ole MRL 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, Nastolan kunta - tai tässä tapauksessa varsinainen lupaviranomainen - ei saa myöntää poikkeusta MRL:ssa säädetyistä tai sen nojalla annetuista, rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista, mitkä koskevat uuden rakennuksen rakentamista ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa (tulevaa Uudenkylän osayleis)kaavaa. Mainittakoon, että Nastolan koiraharrastajat -yhdistys teki 2008 aloitteen Nastolan kunnalta harjoitusalueeksi vuokraamansa Uudenkylän Puutien kentän valaistuksen parantamiseksi. Tekninen lautakunta päätti olla suostumatta esitykseen perustellen, että kenttäalueen tuleva käyttötarkoitus ratkaistaan alkavan Uudenkylän osayleiskaavatyön yhteydessä. Ennen kaavan vahvistamista kentän rakenteisiin ei tehdä muutoksia. Yhdenmukaisesti Nastolan kunnan ei siis tule myöntää eikä pidemmälle edes käsitellä tätäkään poikkeamislupaa ennen Uudenkylän osayleiskaavatyön yhteydessä tehtäviä selvityksiä ja ratkaisuja, muussa tapauksessa viranomaistoiminta on ristiriidassa hyvän ja tasapuolisen hallintotavan kanssa.

20 12 Palsta Heinolantie 600 Heinolantien suunnasta Sylvöjärvelle. Nykyinen loma-asunto häämöttää nuolen kohdalla, tienvarteen toistaiseksi säästetyn kulissimetsän takana. Kuva Markku Sakari Meriluoto. Palsta Heinolantie 600 pohjoispuolen avohakkuupalstalta (Heinolantie 602) Sylvöjärvelle. Nykyinen lomaasunto kuvan keskellä ja sauna oikealla rantaviivalla, vaikka se kunnan rakennusjärjestyksen mukaan olisi pitänyt rakentaa takamaastoon vähintään suunnilleen loma-asunnon tasalle. Kuva Markku Sakari Meriluoto.

21 (173 ) Joka tapauksessa vaadin, että ennen oman lausuntonsa (maankäyttöpäällikkö) antamista ja asian ratkaisemista Nastolan kunta pyytää Museoviraston ja Päijät-Hämeen liiton lausunnnon, koska poikkeaminen koskee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, luonnonsuojelun ja rakennussuojelun kannalta merkittävää aluetta, mikä osoitetaan tässä muistutuksessa liitteineen. Näin ei kuitenkaan menetelty. Rantojen kaavoituksessa korostuvat luonnonarvot, maisema, vesiensuojelu ja virkistystarpeet, joiden asianmukainen ottaminen huomioon vaatii etenkin tässä tapauksessa ehdottomasti yhden palstan poikkeamislupamenettelyä laajempaa tarkastelua. Vaikka MRL:n mukaan onkin tietyin edellytyksin mahdollista saada yksittäiselle hankkeelle poikkeamispäätös, hanke ei saa kuitenkaan aiheuttaa haittaa tulevalle kaavoitukselle eikä vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. On arvioitava, miten hankkeen toteuttaminen vaikuttaa mm. vapaan rannan määrään ja yhtenäisyyteen, maisemaan ja luonnonarvoihin, vesistön tilaan ja virkistysmahdollisuuksiin. Poikkeamista ei voida myöntää hankkeelle, minkä toteuttaminen olisi tulevalle kaavoitukselle yleisesti ja erityisesti asetettujen tavoitteiden ja sisältövaatimusten vastaista, kuten tässä tapauksessa. Viite: Rannalle rakentaminen. Maankäyttö- ja rakennuslaki Esite, 12 s. Ympäristöministeriö. Kesäkuu Loma-asuntojen muuttamisessa vakituisiksi asunnoiksi, samoin kuin kokonaan uusien vakituisten asuntojen rakentamisessa rannoille ongelmana on myös se, että etäälle taajamista ja kylistä sijoittuva vakituinen asutus hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Tämä on erityisen kipeä ongelma Nastolassa, minkä kymmenkilometrinen nauhataajama jo ennestään on yhdyskuntarakenteen ekologinen katastrofi. Pitkät etäisyydet lisäävät liikenteestä ja palvelujen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Heinolantiellä ei ole tällä kohdin julkista liikennettä. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä Uudessakylässä ns. Rakokiven liikekeskuksessa. Yhdyskuntarakenteen hajautumisesta aiheutuvat kustannukset ovat suurimmat alueilla, joilla nykyinen tai odotettavissa oleva rakentamisen määrä on suuri. Tämä paine koskee mitä selvimmin Uudenkylän Sylvöjärven suuntaa Heinolantien alkupäässä, missä asuntorakentaminen on ollut vilkasta viime vuosina. Vesiensuojelun takia vakituisen asutuksen jätevesien käsittelylle asetetaan tiukemmat vaatimukset kuin lomaasutuksen jätevesihuollolle. Myös vedenhankinta saattaa aiheuttaa erityistoimia. Tiiviisti rakennetuilla rannoilla vakituisten asuntojen vedenhankinta ja jätevesien käsittely saattavat vaatia yhteisiä järjestelyjä, mitkä on toteutettu äskettäin Heinolantien varressa Uudestakylästä Mannakodille asti, mutta ei siitä edemmäs pohjoiseen. Myös rantojen virkistyskäyttö voi vaarantua vastuuttoman rakentamisen vuoksi. Tämän vuoksi ranta-alueiden käyttäminen vakituiseen asutukseen tulisi ratkaista kaavoituksella erityisesti silloin, kun odotettavissa on paljon rakentamista, kuten on osoittautunut nyt Sylvöjärvellä Heinolantien varressa. Ympärivuotisen asutuksen lisääminen rannoille vaatii sen sijainnin huolellista, erittäin kriittistä suunnittelua riittävän laajalla alueella, ei palstakohtaisia erillisratkaisuja. Vakituisen asutuksen vaikutukset luonnonarvojen säilymiseen on selvitettävä. Rakennuspaikkoja sijoitettaessa on otettava huomioon, että rakennuspaikalta on saatavissa puhdasta vettä ja että jätevedet voidaan käsitellä asianmukaisesti voimassa olevien määräysten mukaisesti. Sylvöjärven piirissä on jo ranta-asemakaavaan perustuvaa, taaja-asutuksen luonteista loma-asutusta Immilän puoleisessa pohjoispäässä. Rantojen ekologisesti kestävä rakentamismitoitus on käytetty loppuun jo aikoja sitten Sylvöjärvellä, kuten muuallakin Nastolan rannoilla. Sylvöjärven vesiensuojelullinen tila on huonoin kaikista Nastolan järvistä, mikä vaatisi huomattavasti tähänastista vaikuttavampia vesiensuojelutoimia. Sylvöjärvi ei millään perustein kestä enää lisärakentamista. Rakentamisen ja rakennuspaikan on täytettävä laissa asetetut vaatimukset (MRL 116, 117 ja 136 ), jotta rakennuslupa voitaisiin myöntää. Samat vaatimukset koskevat sekä uuden rakennuksen rakentamista että käyttötarkoituksen muutosta loma-asunnosta vakituiseksi asunnoksi. Rakennuksen suunnittelussa, sijoittamisessa ja rakennustavassa on otettava huomioon ratkaisun soveltuvuus rantamaisemaan. Omakotitalon näkyvyys rakennuspaikan raivaamisen jälkeen olisi nykyiseen loma-asuntoon verrattuna aivan toista luokkaa. Rakennuspaikan täytyy lisäksi olla rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri. Näilläkään edellytyksillä ko. palsta ei sovellu omakotitalon rakennuspaikaksi. Saunakin tulisi siirtää rantaviivalta takamaastoon. 13

22 Sylvöjärven alueen luonnon- ja kulttuuriarvot ovat mittavat ja Nastolassa ainutlaatuiset. Sylvöjärvi ja Heinolantie liittävät yhteen Uudenkylän, Toivonojan, Immilän ja Arrajoen kulttuurimaisema-alueet. Sylvö paikannimenä on maassamme ainutkertainen ja Heinolantie sijallansa vuosisatojen takaa. Luonnon ja ihmisen yhdessä luoma Nastolan merkittävin maisemakokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Neljä kartanoa Sylvöjärven ympärillä Sipilä eli Vanhakartano, Uusikartano eli Mustakallio, Toivonoja ja Arrajoki kaikkine vaiheineen ovat historiallinen kertomus menneestä meidän aikaamme. Uudenkylän Kuninkaanharjulta Järvi-Suomeen avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue. Heinolantie, Sylvöjärven maisematie, noudattaa Uudenkylän-Pönnölän ja edempänä Arrajoen peltoaukeilla hienosti maaston kulkukelpoisinta selkää mäkiä ja laaksoja kiertäen, paikoin notkeasti myötäillen. Ilman insinööritiedettä paikalleen rakentunut Heinolantie on hyvä esimerkki vanhastaan maastoon sovittuneesta maisematiestä. Maiseman silmä Sylvöjärvi peilautuu Heinolantien hitaan kulkijan silmiin kauniisti kapean rantametsän lomasta. Etenkin ilta-aikaan järven hopeinen välke hurmaa kaiken matkaa. Tienvarsi Uudestakylästä Arrajoelle kasvaa vielä komeaa metsää vailla ensimmäistäkään avohakkuuta [kunnes lokakuussa 2009 avohakattiin palsta Heinolantie 620 maantieltä vesirajaan asti]. Laaksojen varjoiset kuusikot, kallioiden valoisat männiköt ja rantojen heleät koivikot lomittuvat somasti toisiinsa kainalossaan vanhaa asutusta. Kaunomaisema kukkeimmillaan tarjoutuu alkukesän aikaan halki vanhan Uudenkylän entisten hakamaiden, kun tienvarren entisillä hakamailla loistavat tuomet, sireenit ja pyhät pihlajat kuin lumivalkeat soihdut. Vuosisataisen asutuskulttuurin harmonia kohoaa ylevään arvoonsa. Sylvöjärven eteläosan Sammalsillan monimuotoinen kosteikko- ja perinnemaisema näkyy ja sen alkukesän lintukuoro kuuluu hyvin Heinolantielle. Pitkospuinen luontopolku houkuttaa poikkeamaan trooppisen rehevän kasvimaailman keskelle kuin Amazonasin viidakkoon. Vaatimaton Sammalsilta itse on oivallinen romanttinenkin! yölaulajien kuuntelupaikka. Ainakin satakieli ja kaulushaikara tulevat tutuiksi. Retken jälkeen voi virkistyä kylän uimarannassa. Viereisen Mannakodin yhteyteen on perustettu luontokeskus näyttelyineen ja palveluineen. Sammalsillan luontoa ja kulttuurihistoriaa on tutkittu vuosikymmenten ajan kirjaksi ja valokuvanäyttelyksi asti: Viite: Sari Dufva, Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala Sylvöjärven Sammalsilta - Uudenkylän luontoa. SAMMALSILTA-hanke. Viite: Valokuvanäyttely "Sammalsiltakuvitelma". Markku Sakari Meriluoto. Luontokeskus Manna 2009 (liite). Uudenkylän peltojen jälkeen Heinolantie sukeltaa metsäisen mäkimaan viileään varjoon. Korkean Mustakallion ylikalteva tumma kylki melkein pelottaa. Sylvöjärven puolimatkassa Uudenkylän ja Immilän rajalla Heinolantie nousee jyrkästi Hautaanmäen korkealle kalliolle. Luonnontilaisen kaltaisen, suojelun arvoisen metsän ja pyhänkauniin näköalapaikan kaikkine mahdollisuuksineen omistaa Nastolan kunta. Yllättävän korkealta kalliolta kukkulalta honkien lomasta, 27 m vedenpintaa ylempää, näkyy Sylvöjärven Hautaan kapeikon yli Toivonojan kartanon valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema. Hautaanmäen rehevissä reunametsissä kukoistavat keväiset valkovuokot vuokkovyöhykkeen pohjoisrajoilla. Niiden perään varjoisen kuusikkomaan täyttää valkea matto uudelleen, kun käenkaali kukkii. Kevään 1918 tapahtumissa Hautaanmäkeen surmattiin Arrajoen kartanon isännöitsijä ja metsänvartija. Heinolantien neljä kartanoa neljän kilometrin matkalla Sipilä eli Vanhakartano, Toivonoja, Uusikartano ja Arrajoki kaikkine vaiheineen kuvastavat Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuvan luonnon ja kulttuurin yhteisen maiseman jatkuvuutta menneestä meidän aikaamme ja Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen kokonaisuudeksi yhdistävää historiallista kertomusta. Luonto- ja kulttuurimatkailun mittavat mahdollisuudet Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueella selvitettiin em. Sammalsilta-hankkeen yhteydessä. Käytännön työ on alkanut toteutua Nastolan oloissa oivallisella tavalla esimerkiksi Immilän myllyllä, mikä on nopeasti muodostunut kunnan merkittävimmäksi matkailunähtävyydeksi suuren suosion saavuttaneine historiallisine kesänäyttelyineen ja muine kultturitapahtumineen. Allekirjoittaneen yrittäjäntyötä, mihin osana kuuluvat alueen luontomatkailupalvelut ja niiden kehittäminen, Sylvöjärven rantarakentamisesta seuraava luonnon- ja kulttuuriarvojen tuhoutuminen haittaisi suuresti. Sylvöjärvestä ei saa tulla samanlainen täyteen rakennettu slummi kuin Nastolan kirkonseudun järvialueesta. 14

23 15 Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen merkitys liittyy sekä valtakunnallisen että maakunnallisen kulttuuriperinnön vaalimiseen. Museovirasto luetteloi valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1980-luvulla ja julkaisi kohteet ympäristöministeriön kanssa 1993: Viite: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto, Rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993 (2. painos 1998). ISBN , ISSN Valtioneuvoston vahvisti uuden luettelon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. Se astui voimaan Sylvöjärven pohjoispäässä sijaitseva Immilän (myllyn) kulttuurimaisema on nostettu maakunnallisesti merkittävästä valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisemaksi. Luetteloidut kohteet (www.rky.fi) edustavat vain pientä osaa kulttuuriympäristöstämme. Kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen sekä ympäristön arvokkaiden piirteiden säilyttäminen ulottuu kaikkeen rakennettuun ympäristöön. Näillä alueilla ja kohteissa pyritään säilyttämään rakennukset, rakenteet ja ympäristö mahdollisimman hyvin. Muutokset ja mahdollinen täydennysrakentaminen eivät saa olla ristiriidassa kulttuuriympäristön arvojen kanssa. Nastolan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat em. luettelon (2009) mukaisesti Erstan kartano ja puisto Seestan kartano ja kulttuurimaisema Toivonojan kartano ja kulttuurimaisema (Sylvöjärven rannassa) Immilän, Kumian ja Seestan myllyt. Luettelosta on poistettu Nastolan kirkonkylän kulttuurimaisema. Päijät-Hämeen maakuntakaavaan sisältyvät lisäksi seuraavat, Sylvöjärven ympärillä toisiinsa liittyvät, maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet: Arrajoen kulttuurimaisema Immilän kulttuurimaisema (valtakunnallisesti merkittävä 2009 alkaen) Toivonojan kulttuurimaisema (valtakunnallisesti merkittävä) Uudenkylän kulttuurimaisema. Uudenkylän, Toivonojan, Immilän ja Arrajoen maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisema-alueita voidaan yhdessä kutsua nimellä Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue. Uudenkylän osayleiskaavan laadinnassa 2009 alkaen korostuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen merkitys koko Nastolassa, maakunnassa ja valtakunnassa. Meille on annettu asuttavaksi aarre, mistä kannattaa pitää huolta kuten jo kuudensadan vuoden ajan. Viite: Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisemaalue. Kertomus kotiseudusta (liite). Viite: Markku Sakari Meriluoto. Kartanoiden Uusikylä on lintuparatiisi

24 16 SEURAAVA POIKKEAMISLUPAHAKEMUKSEN KOHDE (hakemus jätetty huhtikuussa 2010) HEINOLANTIE 620 (nykyinen avohakkuupalsta) Kiinteistötunnus: Rekisteriyksikkölaji: Nimi: Kunta: Kylä / kaupunginosa: Tila KAISLARANTA Nastola UUSIKYLÄ Rekisteröity: Maapinta-ala: Kokonaispinta-ala: ha ha Arkistoviite: 6:230 Palstojen lkm: 1 Omistajat ja omistusperusteet Nimi: VENTO PIRJO SISKO Osoite: NOSTAVANTIE 381, LAHTI Omistusosuus: 1/2 Lainhuuto: Nimi: VENTO EERO JUHANI Osoite: NOSTAVANTIE 381, LAHTI Omistusosuus: 1/2 Lainhuuto: Palsta Heinolantie 602 on edellä käsitellyn, poikkeamislupaa hakevan palstan Heinolantie 600 pohjoispuolen naapuri. Palsta avohakattiin lokakuussa 2009 maantieltä Sylvöjärven rantaan asti (kuvat). Lohkomista osoittavat rajamerkit (kuvissa) asetettiin maastoon lokakuun lopussa. Leimikon suunnitteli Nastolan metsänhoitoyhdistys, hakkuuilmoituksen vastaanotti Metsäkeskus Häme-Uusimaa ja puuston hakkasi Versowood Oy. Hakkuu tehtiin vastoin uusia rantametsien käsittelysuosituksia vesirajaan asti ilman minkäänlaista maisemallista suojavyöhykettä. Kolmen metsäorganisaation luonnonhoidon laadunvalvonta petti peräjälkeen törkein seurauksin. Viite: Rantametsien käsittely. Metsätieto, kortti nro Marraskuu Metsäkustannus Oy ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 4 s. Palstalla ei ole lainvoimaista kaavaa (Uudenkylän osayleiskaava tekeille 2011), joten palsta on metsätalousmaata, mikä arvion mukaan aiotaan ottaa muuhun käyttöön (tonttimaaksi). MetsäL ei estä metsätalousmaan ottamista muuhun käyttöön. Jos maankäyttömuodon muutos edellyttää viranomaisen lupaa (rakennus- tai poikkeamislupaa, mitä ei siis ole), MetsäL sovelletaan, kunnes ko. lupa on lainvoimainen tai lupaviranomainen (alueellinen metsäkeskus) on suostunut maankäyttömuodon muutokseen. Myös maankäyttömuodon muuttamiseksi tehtävästä hakkuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus (alueelliselle metsäkeskukselle), missä tulee selvittää, mihin tarkoitukseen alue aiotaan ottaa. Uuden rakennustontin hakkuu voidaan aloittaa, kun rakennuslupa on lainvoimaisesti myönnetty (tässä tapauksessa ei ole myönnetty). Jos metsätalousmaata, mikä on ilmoitettu otettavaksi muuhun käyttöön, ei ole viiden vuoden kuluessa hakkuun aloittamisesta otettu ko. käyttöön, alueeseen ja sillä tehtyyn hakkuuseen sovelletaan MetsäL:n säännöksiä (avohakkuussa uudistamisvelvoite). Ko. palstalla Heinolantie 602 ei ole lainvoimaista rakennus- tai poikkeamislupaa. Rakentaminen palstalle edellyttää poikkeamislupaa, minkä vastuuviranomainen tässä tapauksessa on alueellinen ympäristökeskus, mille Nastolan kunta antaa lausunnon poikkeamisluvasta MRA 86 :n kuulemisen jälkeen. Jos tai kun poikkeamislupaa ei myönnetä ja siis maankäyttömuoto ei muutu, vaan palsta säilyy metsätalousmaana (oletettavasti rantatontin hinnalla), omistajan on uudistettava metsä viiden vuoden kuluessa esimerkiksi koivulle istuttaen. Sitä ennen luonnonprosessi toki alkaa uudistaa metsää. Metsäviranomaisten on syytä seurata palstan tapahtumia kriittisesti, jotta MetsäL velvoitteet tulevat hoidetuiksi.

25 Palstojen Heinolantie 600 ja Heinolantie 602 omistajat hakevat samanaikaisesti poikkeamislupaa, molemmat omakotitalon rakentamiseksi Sylvöjärven rantaan. Prosessin aloitti palstan Heinolantie 600 omistaja lomarakennuksen korvaamiseksi omakotitalolla, todennäköisesti arvioiden saavansa luvan jo rakennetulle palstalle naapuriaan helpommin. Palstan Heinolantie 602 omistaja avohakkasi palstansa suunnilleen samanaikaisesti kun naapuri lähetti poikkeamislupahakemuksen kunnalle ilmeisesti arvellen, että poikkeamisluvan saa helposti, kunhan viereltä palstalta saadaan ensin ennakkotapaus omakotitalon rakentamiseksi. Vastuuviranomaisten tulee määritellä kantansa tähän näköpiirissä olevaan menettelyyn lainsäädännön kirjaimen ja hengen mukaisesti ja ottaa huomioon edellä esitetyt perustelut poikkeamisluvan (-lupien) eväämiseksi. Sanomattakin on selvää, että hakijoiden osalta kysymyksessä ovat huomattavat yksityiset taloudelliset intressit. Omakotitaloina tontit järven rannassa päällystetien varressa runsaan tunnin matkan päässä Helsingistä olisivat nykyaikaan lähes ainutlaatuisen arvokkaat. Tämä ei tietenkään saa vaikuttaa viranomaisarviointiin, missä tulee ottaa huomioon yksityisten spekulaatioiden sijaan säädöksissä määritellyt näkökohdat. Näiden kahden palstan omistajien tähänastiset tuoreet toimet osoittavat täydellistä ymmärtämättömyyttä ja piittaamattomuutta Sylvöjärven luonnon- ja kulttuurimaiseman merkittävistä arvoista, kuten seuraavat kuvaesimerkit osoittavat: 17 Palstat Heinolantie 600 (oik.) ja Heinolantie 602 (avohakkuu) Sylvöjärveltä päin. Saunarakennus Heinolantie 600 sijaitsee Nastolan kunnan rakennusjärjestyksen vastaisesti vesirajassa. Kuva Markku Sakari Meriluoto.

26 Palsta Heinolantie 602 Heinolantien suunnasta pohjoiseen ja koilliseen (ylärivi, huom. rajamerkit) sekä Sylvöjärvelle ja Sylvöjärveltä päin (alarivi). Avohakkuun jälkeen palstalta nostettiin myös kannot Kuvat Markku Sakari Meriluoto. 18

27 19 MAHDOLLINEN MYÖHEMMÄN POIKKEAMISLUPAHAKEMUKSEN KOHDE SEURAAVA PALSTA POHJOISEEN (yksityinen, ei ajankohtaisia toimenpiteitä): Kiinteistötunnus: Nimi: KOIVUNIEMI Kunta: Nastola Kylä / kaupunginosa: UUSIKYLÄ Maapinta-ala: ha Em. palstoista Heinolantie 600 ja Heinolantie 602 välittömästi pohjoiseen sijaitsee Sylvöjärven rannan ja Heinolantien välissä kapeahko pitkähkö palsta osana Koivuniemen tilaa, minkä talouskeskus - nykyisin kesäasuntona - sijaitsee kartan osoittamassa paikassa Hautaanmäen eteläpuolella. Tilalla sijaitsee Heinolantien alittava Hautaannoro, mikä ympäristöineen on määritelty MetsäL 10 erityisen tärkeäksi elinympäristöksi (noro sekä kostea ja tuore lehto). Tilan omistaa perikunta. Tilalla ei tiettävästi ole tällä hetkellä mitään edellä kuvattuun rakentamisspekulaatioon liittyvää toimintaa. Viranomaisten kannattaa kuitenkin ottaa huomioon ajankohtaisissa ratkaisuissa, että Koivuniemen tilan - mistä molemmat em. etelänpuoleiset palstat alun perin on lohkottu jo 1950-luvulla - Sylvöjärven rantapalsta on lähes 600 m pituinen ja käsittää useita mahdollisia rakennuspaikkoja. Niiden sijainti, rakennusominaisuudet, maisemaarvot ja taloudellinen arvo korkeahkolla, hongikkoisella rantatöyräällä ovat suorastaan loistavat, ainutlaatuiset Nastolan oloissa ja laajemminkin, runsaan tunnin etäisyydellä pääkaupunkiseudusta. On helppo kuvitella, millainen rakentamispaine voi kohdistua tällaiseen paikkaan, minkä vertaiset on jo aikaa sitten käytetty loppuun koko eteläisimmässä Suomessa, Nastolasta puhumattakaan. Vastuuviranomaisten tulee ratkaisuja harkitessaan ottaa huomioon nämä näkökohdat, mitkä edelleen puoltavat yhtä palstaa laajempaa harkintaa ja osayleiskaavoitukseen kuuluvien taustaselvitysten tarvetta. SEURAAVA PALSTA POHJOISEEN (Nastolan kunta, ei ajankohtaisia toimenpiteitä): Kiinteistötunnus: Nimi: KUOPPALA Kunta: Nastola Kylä / kaupunginosa: UUSIKYLÄ Maapinta-ala: ha Omistaja: Nastolan kunta Seuraavan suurehkon palstan omistaa Nastolan kunta Hautaanmäessä, Uudenkylän ja Immilän rajaa vasten. Edellä esitettyjen perustelujen mukaisesti tämä maisemallisesti merkittävä palsta, mikä käsittää noin 600 m Sylvöjärven rantaa, tulee määritellä osayleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi, missä tulee turvata nykyisen virkistyskäytön (näköalapaikka sekä pienimuotoinen uima- ja onkipaikka) jatkumisen edellytykset. Yhdessä em. Koivumäen palstan kanssa Hautaanmäen alueella olisi näin 1,2 km pitkä yhtenäinen, rakentamaton maisemakokonaisuus. Nastolan kunta ei tiettävästi ole harkinnut Hautaanmäen palstan käyttämistä rakentamiseen. Nyt on ajankohtaista turvata palsta edelleen metsätalouskäytöltä ja säilyttää se luonnontilaisena, kaikkialle Sylvöjärven ranta-alueelle näkyvänä merkittävänä maisemakokonaisuutena.

28 20 Poikkeamislupahakemuksen kohde, uusi asuinrakennus Heinolantie 600. Poikkeamislupahakemuksen kohde, uusi asuinrakennus Heinolantie 600 (oik.) Sylvöjärveltä. Poikkeamislupahakemuksen mahdollinen kohde, uusi asuinrakennus Heinolantie 602 (vas.) Sylvöjärveltä. Kuvat Markku Sakari Meriluoto.

29 21 Palsta Heinolantie 602. Ajotie Heinolantieltä (taustalla), liittymä palstan Heinolantie 600 ajotiehen, raivatut kannot (vas.) ja hakkuutähteet (oik.). Palsta Heinolantie 602. Ajotie Sylvöjärven (taust.) rantaan. Päällystän kallionlouhintaa edeltäneessä maansiirrossa kasattua maa-aineinesta. Kuvat Markku Sakari Meriluoto.

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Putkilahden kyläselvitys

Putkilahden kyläselvitys Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 22.10.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus Rakentaminen KUIVALLA MAALLA Suunnittelu- Yleiskaava Asemakaava tarvealue Suunnittelu- tarveharkinta tai/ja

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Ehdotus Esittelijä: Kimmo Hagman, tekninen johtaja. Tekninen lautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan.

Ehdotus Esittelijä: Kimmo Hagman, tekninen johtaja. Tekninen lautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan. Puumala Ote pöytäkirjasta 5/2015 1 (5) 48 Poikkeamislupa / Barthelet Philippe ja Ritva PuuDno-2015-315 Valmistelija / lisätiedot: Kimmo Hagman kimmo.hagman@puumala.fi Liitteet 1 Barthelet2015.pdf (Salassa

Lisätiedot

26 Tileistä poistettavat saatavat v. 2013 / Rakennuslautakunta

26 Tileistä poistettavat saatavat v. 2013 / Rakennuslautakunta Mäntyharju Pöytäkirja 5/2015 1 (12) Aika 03.11.2015, klo 16:30-16:50 Paikka Kunnantalo, kaavoittajan huone Käsitellyt asiat 23 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 24 Pöytäkirjan tarkastus 25 Talousarvio

Lisätiedot

Päiväys HANKO TJÄRUHOLMEN Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Päiväys HANKO TJÄRUHOLMEN Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 26.5.2014 HANKO TJÄRUHOLMEN Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 7/2011 Rakennuslautakunta sivu 91. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 7/2011 Rakennuslautakunta sivu 91. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 7/2011 Rakennuslautakunta sivu 91 Kokousaika 28.9.2011 klo 15.15-16.05 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari Viuhkola

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 126. Korkein hallinto-oikeus , taltio 1170, Dnro 2173/1/14

Rakennus- ja ympäristölautakunta 126. Korkein hallinto-oikeus , taltio 1170, Dnro 2173/1/14 Rakennus- ja ympäristölautakunta 126 25.08.2015 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 126 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi saatetaan seuraavat päätökset ja asiat:

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ILOMANTSI Kirkonkylä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Päiväys 30.1.2015. KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue

ILOMANTSI Kirkonkylä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Päiväys 30.1.2015. KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue ILOMANTSI Kirkonkylä Päiväys 30.1.2015 KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Ilomantsin Kirkonkylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2016 Ympäristölautakunta Sivut 39-46

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2016 Ympäristölautakunta Sivut 39-46 RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2016 Ympäristölautakunta Sivut 39-46 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Torstai 19.5.2016 klo.16.00-16.22

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ kaupunginosan (Haaga) korttelin tontti 3

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ kaupunginosan (Haaga) korttelin tontti 3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/2012 1 (7) 354 Poikkeamishakemus (Haaga, Puutarhurinkuja 2) (b-asia) HEL 2012-011277 T 10 04 01 Rakvv 29-2575-12-12-S 14.8.2012 Päätös Rakennuspaikka Hakemus Säännökset,

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Aleksi Heinilä 26.11.2013 1 KHO 24.9.2013 t. 3013 Ei julkaistu ratkaisu Ei muutettu hallintooikeuden ratkaisua tai sen perusteluita lautakunta oli velvoittanut sakon

Lisätiedot

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus 14.6.2016 Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen myös uuden rakennuksen rakentamiseen ranta-alueella,

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä Kulttuuriympäristö kunniaan 23.4.2012 1 SISÄLTÖ ELY-keskuksen tehtävät VAT ja kaavoitusjärjestelmä VAT ja kulttuuriympäristö

Lisätiedot

Prof. Kai Kokko Syksy 2011

Prof. Kai Kokko Syksy 2011 Prof. Kai Kokko Syksy 2011 1 kysymys Rakennushankkeessa on kysymys kerrosalaltaan 1 767 neliömetrin suuruisen broilerikasvattamon rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitetulla

Lisätiedot

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen SUONENJOEN KAUPUNKI ANNA-LIISA AIRAKSINEN, ERKKI AIRAKSINEN JA PEKKA AIRAKSINEN Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Kaavaselostus, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 549230-P30817 Kaavaselostus,

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

Kaavoitustoimikunta Kaavoitustoimikunta Hakija: Iitin seurakunta

Kaavoitustoimikunta Kaavoitustoimikunta Hakija: Iitin seurakunta Kaavoitustoimikunta 61 09.11.2015 Kunnanhallitus 263 16.11.2015 Suunnittelutarveratkaisu, Iitin seurakunta 642/10.03.00.01/2015 Hakija: Iitin seurakunta Rakennuspaikka: Kirkonkylässä sijaitseva Kirkonmaa-niminen

Lisätiedot

Postinumero Postitoimipaikka Puhelin. Kylä Tila/ RN:o Koko tila Määräala tilasta (m2) Käytetty rakennusoikeus kem 2 Rakennusoikeus kem 2

Postinumero Postitoimipaikka Puhelin. Kylä Tila/ RN:o Koko tila Määräala tilasta (m2) Käytetty rakennusoikeus kem 2 Rakennusoikeus kem 2 Muuramen kunta SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS (MRL 137 ) POIKKEAMISHAKEMUS (MRL 23 luku) Saapunut Lupanumero 1. Hakija Nimi Osoite sähköposti Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 2. Rakennuspaikka Kaupunki/kunta

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Valmistelijat: maankäyttöinsinööri Hannu Koisti, hannu.koisti@salo.fi, 02-7785110, kaavoitusinsinööri Timo Alhoke, timo.alhoke@salo.

Valmistelijat: maankäyttöinsinööri Hannu Koisti, hannu.koisti@salo.fi, 02-7785110, kaavoitusinsinööri Timo Alhoke, timo.alhoke@salo. Kaupunkisuunnittelulautakunta 79 19.04.2016 Poikkeaminen, Kettula 734-725-1-1 716/10.03.00.03/2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.04.2016 79 Valmistelijat: maankäyttöinsinööri Hannu Koisti, hannu.koisti@salo.fi,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Perusteet poikkeamislupien myöntämiselle

SONKAJÄRVEN KUNTA. Perusteet poikkeamislupien myöntämiselle SONKAJÄRVEN KUNTA Perusteet poikkeamislupien myöntämiselle [Kirjoita asiakirjan teksti] 1 (9) Pirjo 12.4.2016 12.4.2016 [Kirjoita asiakirjan teksti] 2 (9) Pirjo 12.4.2016 3 (9) Pirjo 12.4.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Vastaanottajaa kehotetaan oheisen valituksen johdosta:

Vastaanottajaa kehotetaan oheisen valituksen johdosta: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Puijonkatu 29 A, 2. krs, PL 1744,70101 KUOPIO Puhelin 029 5642500 Faksi 029 5642501 Sähköposti ita-suomi.hao@oikeus.fi Joensuun rakennus- ja ympäristö lautakunta Muuntamontie

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2011 Rakennuslautakunta sivu 16. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2011 Rakennuslautakunta sivu 16. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2011 Rakennuslautakunta sivu 16 Kokousaika 23.02.2011 klo 15.15-16.25 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut KAAVASELOSTUS Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 12.04.2016 2 Kaavaselostuksen sisällysluettelo: 1 Perus- ja

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 8. Tekninen lautakunta 18.8.2010

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 8. Tekninen lautakunta 18.8.2010 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 8 Tekninen lautakunta 18.8.2010 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 18.8.2010 klo 16.30 18.00 Kunnanviraston kokoushuone Keskinen Irja Vierikko Jussi Silvennoinen

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä. Tapaus Masku

Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä. Tapaus Masku Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä Tapaus Masku Varsinais-Suomen ELY-keskus, johtava lakimies Pauli Rajala 11.11.2016 Säännöstaustaa Maa-aineslaki ei koske rakentamisen yhteydessä irrotettujen

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Haapolahti) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ sallitaan myös muu toimistokäyttö.

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ sallitaan myös muu toimistokäyttö. Helsingin kaupunki Esityslista 24/2016 1 (5) 4 Poikkeamishakemus (Kuntatalo Oy, Kallion tontti 11303/3, Toinen Linja 14) HEL 2014-015224 T 10 04 01 Rakvv 11-3839-14-S Päätösehdotus Hakija Rakennuspaikka

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä / Suunnittelutarveratkaisu POI / Haapajärvi

Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä / Suunnittelutarveratkaisu POI / Haapajärvi Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 14.04.2015 Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä 9.3.2015 85 / Suunnittelutarveratkaisu 15-15-POI / Haapajärvi 425-5-83 Rakennus- ja ympäristölautakunta 75

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Valituksenalainen päätös: Porvoon kaupunginvaltuuston päätös , Pellingin saariston osayleiskaava

Valituksenalainen päätös: Porvoon kaupunginvaltuuston päätös , Pellingin saariston osayleiskaava Lausunto 1 (4) Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki Asia: 03922/16/4102 Valituksenalainen päätös: Porvoon kaupunginvaltuuston päätös 30.03.2016 21, Pellingin saariston osayleiskaava

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN Keskinen/ Tilat Järvikannas 1:34 ja Ellivuori 1:57 Kelkjärvi/Tilat Järvelä 1:68 ja Soramäki 1:129 Päiväys 23.1.2017 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis-

Lisätiedot

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISUKÄYTÄNTÖÄ. - ja vähän korkeimman hallinto-oikeudenkin

VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISUKÄYTÄNTÖÄ. - ja vähän korkeimman hallinto-oikeudenkin VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISUKÄYTÄNTÖÄ - ja vähän korkeimman hallinto-oikeudenkin Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä 30.11.2016 1 Yleistä hallinto-oikeudesta rakentamis- ja maankäyttöasiat 3. jaostolla

Lisätiedot

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot