Peruskoulun opetusryhmät 2008

Transkriptio

1 Opetusministeriö Undervisningsministeriet opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:5 Peruskoulun opetusryhmät 2008 Perusasteen opetusryhmien koko on noussut koulutuspolitiikan erääksi kärkiteemaksi osana laajempaa yhteiskunnallista keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan perusopetuksen laatua kehitetään opetusryhmien kokoja pienentämällä. Myös opetusministeriö on nostanut opetusryhmien pienentämisen yhdeksi peruskoulun kehittämisen painopisteeksi. Opetusryhmien enimmäiskoon säätelystä luovuttiin erityisopetusta lukuun ottamatta vuoden 1999 alusta lukien. Koulutuksen järjestäjät, pääsääntöisesti kunnat, päättävät opetusryhmien muodostamisesta ja ryhmäkoosta. Opetusryhmien todellisesta koosta ei ole ollut käytettävissä kattavaa ja tarkkaa tilastotietoa. Opetusministeriö on selvittänyt peruskoulun opetusryhmien kokoa yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa osana valtakunnallista opettajatiedonkeruuta. Kyselyn tulokset osoittavat, että ryhmäkoot ovat suurimmat perusasteen 3 6-luokilla. Ryhmäkoot ovat pienimmät luokilla 7 9. Ryhmäkoot vaihtelevat huomattavasti. Suurimmat ryhmät ovat luokka-asteesta riippuen oppilaan suuruisia. Valtaosa opetusryhmistä on kuitenkin näitä enimmäiskokoja selvästi pienempiä. Luokilla 1 2 ryhmäkoot ovat keskimäärin noin 19, luokilla 3 6 noin 22 ja luokilla 7 9 keskimäärin hieman yli 17 oppilaan suuruisia. Lähes kolmannes luokkien 3 6 oppilaista opiskelee vähintään 25:n oppilaan ryhmässä. Kansainvälisessä vertailussa Suomen luokkakoot näyttävät asettuvan luokkien 1 6 osalta EU:n keskiarvon tuntumaan ja luokkien 7 9 osalta OECD:n ja EU:n keskiarvojen alapuolelle. OECD:n käyttämä luokkakoko kuvaa luokan oppilasmäärää, jolloin oppilaiden jakautuminen erilaisiin opetusryhmiin jätetään huomiotta. Kansallisessa tarkastelussa käytetty opetusryhmäkoko kuvaa luokkakokotietoa tarkemmin, minkä suuruisissa opetusryhmissä lapset saavat opetusta.

2 Opetusryhmien koon sääntely Käytäntö ennen vuotta 1999 Nykyinen käytäntö vuoden 1999 alusta Luokat 1 2 Enintään 25 Koulutuksen järjestäjä päättää Luokat 3 6 Enintään 32 Koulutuksen järjestäjä päättää Luokat 7 9 Enintään 32 Koulutuksen järjestäjä päättää Erityisopetus Enintään 10 (pääsääntö) Enintään 10 (pääsääntö) Oppilaiden jakautuminen erikokoisiin opetusryhmiin vuosiluokittain 2008 Luokka-aste Opetusryhmien osuus % väh. 30 Keskiarvo Suurin ryhmäkoko 1. luokka 14,79 39,41 38,75 6,95 0,09 18, luokka 12,02 37,09 42,14 8,51 0,24 19, luokka 7,37 33,47 39,67 17,32 2,17 20, luokka 6,48 25,29 43,19 22,35 2,68 21, luokka 5,01 25,33 40,00 26,02 3,64 21, luokka 5,50 19,34 40,93 27,94 6,29 22, luokka 21,63 44,05 30,49 3,65 0,17 17, luokka 23,93 42,59 28,82 4,41 0,26 17, luokka 24,44 42,33 28,99 4,01 0,23 17,18 36 Tutkimusaineisto Tilastokeskus kysyi maaliskuussa 2008 toteutetun valtakunnallisen opettajatiedonkeruun yhteydessä kaikilta peruskoulun esi- ja luokanopettajilta heidän omien luokkiensa ja eri oppiaineiden aineenopettajilta heidän opettamiensa opetusryhmien kokoa koskevat tiedot maaliskuun tilanteen mukaisina. Kyselyn vastaukset kattoivat noin % perusopetusta antavista oppilaitoksista, joten tietoja voidaan pitää luotettavina. Vastaukset kattoivat noin 86 % alakoulun ja 85 % yläkoulun oppilasmäärästä. Vastausta ei saatu 1 6-luokka-asteen koulujen osalta 13 kunnasta ja 7 9-luokka-asteen koulujen osalta 28 kunnasta. Tiedot kattavat esiopetuksen ja perusopetuksen 1 6-luokkien ryhmäkoot ja 7 9-luokkien oppiaineiden ryhmäkoot Manner-Suomessa. Aineistosta voidaan tarkastella opetusryhmien muodostamista mm. kunnittain, maakunnittain ja kuntatyypeittäin sekä koulutuksen järjestäjän oppilasmäärän perusteella määritellyn koon, järjestäjän omistajatyypin (kunta, valtio, yksityinen) ja kieliryhmän mukaisesti. Opetusryhmien koon sääntely Ennen vuotta 1999 peruskoulun opetusryhmien enimmäiskoosta säädettiin peruskouluasetuksella. Vuoden 1999 alusta voimaan tulleen perusopetuslainsäädännön yhteydessä luovuttiin erityisopetusta lukuun ottamatta enimmäiskoon säätelystä. Erityisopetuksen enintään kymmenen oppilaan pääsäännöstä voidaan poiketa, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien opetuksessa opetusryhmän enimmäiskoko on kahdeksan ja vaikeasti kehitysvammaisten opetuksessa kuusi. Opetusryhmäkoot vuosiluokittain Perusasteen yleisin ryhmäkoko oli ensimmäisellä luokalla ja 7 9-luokilla ja 2 6-luokilla Alle 15 oppilaan ryhmiä oli eniten yläkoulussa ja vähiten luokilla 3 6. Vähintään 25 oppilaan ryhmiä oli eniten luokilla 3 6 ja vähiten yläkoulussa. Näiden ryhmien osuus oli ensimmäisellä luokalla 7 % ja toisella luokalla vajaa 9 % Kolmannella luokalla vähintään 25 oppilaan ryhmien osuus on lähes 20 %, neljännellä 25 %, viidennellä lähes 30 % ja kuudennella noin 34 %. Luokilla 7 9 osuus on alle 5 %. Vähintään 30 oppilaan ryhmiä oli eniten luokilla 3 6. Ensimmäisellä luokalla tällaisia ryhmiä oli koko maassa vain kaksi ja toisella luokalla viisi. Vähintään 30 oppilaan suuruisten opetusryhmien osuus oli opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:5

3 Opetusryhmien keski- ja enimmäiskoko 2008 verrattuna aiempiin säännöksiin Luokka-asteet Keskikoko 2008 Enimmäiskoko 2008 Enimmäiskoko vuoteen 1999 Luokat , Luokat , Luokat , Opetusryhmien oppilasmäärä kieliryhmittäin 2008 Luokka-aste Keskiarvo Suurin ryhmäkoko Luokat 1 6 Suomenkielinen 20,0 36 Ruotsinkielinen 17,4 33 Manner-Suomi 19,8 36 Luokat 7 9 Suomenkielinen 17,3 36 Ruotsinkielinen 16,8 31 Manner-Suomi 17,3 36 Opetusryhmäkoko erityisopetuksessa kolmannella luokalla 2,17 % ja kuudennella luokalla 6,29 %. Luokilla 7 9 vähintään 30 oppilaan opetusryhmien osuus oli keskimäärin vain 0,22 %. Merkille pantavaa on se, että suurten opetusryhmien osuus luokilla 3 6 nousee systemaattisesti ja merkittävästi siirryttäessä alemmilta luokilta ylemmille luokille. Luokkien 3 6 oppilaista noin 30 % opiskelee vähintään 25:n oppilaan ryhmissä. Luokilla 1 6 yhteensä tämä osuus on noin 23 %. Suurin ryhmäkoko oli ensimmäisellä luokalla 32 ja toisella luokalla 33. Viidennellä luokalla suurin ryhmäkoko oli 34 ja muilla luokka-asteilla 36. Opetusryhmäkoko kieliryhmittäin Ruotsinkieliset opetusryhmät olivat pienemmästä oppilaspohjasta johtuen keskimäärin suomenkielisiä opetusryhmiä pienempiä. Myös suurin ryhmäkoko oli ruotsinkielisessä opetuksessa suomenkieliseen verrattuna alhaisempi. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen määrä oli peruskouluissa vuonna 2008 noin eli 8,1 % koko oppilasmäärästä (Tilastokeskus). Vuonna 2007 erityisopetusta saaneista oppilaasta noin sai erityisopetuksen tavallisissa peruskouluissa ja noin erityiskouluissa. Erimuotoista osa-aikaista erityisopetusta lievien oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien vuoksi sai peruskoulussa lukuvuonna yhteensä noin eli noin 22 % kaikista oppilaista. Erityisopetuksen keskimääräinen ryhmäkoko oli vuonna 2008 tavallisissa peruskouluissa alle kuusi. Suurin ryhmäkoko vaihteli 20 oppilaasta 28 oppilaaseen. Näin suuria ryhmiä voidaan pitää harvinaisina erityis- ja poikkeustapauksina, koska kymmenen oppilaan ja sitä pienempien opetusryhmien osuus oli luokkamuotoisessa erityisopetuksessa 96 % ja osa-aikaisessa erityisopetuksessa 89 %. Osaaikaisen erityisopetuksen tilastoinnissa voi myös olla epävarmuustekijöitä. Erityiskoulujen keskimääräinen ryhmäkoko oli alle seitsemän ja suurimmat ryhmät olivat korkeintaan 12 oppilaan suuruisia.

4 Opetusryhmien oppilasmäärä erityisopetuksessa tavallisissa peruskouluissa ja erityiskouluissa 2008 Luokka-aste Peruskoulut Opetusryhmien keskiarvo Suurin ryhmäkoko Enintään 10 oppilaan ryhmien osuus Luokat 1 6 Luokkamuotoinen 5, ,8 % Osa-aikainen 5, ,4 % Luokat 7 9 Luokkamuotoinen 5, ,8 % Osa-aikainen 4, ,8 % Erityiskoulut Luokat 1 6 Luokkamuotoinen 6, ,1 % Osa-aikainen 2, ,0 % Luokat 7 9 Luokkamuotoinen 6, ,8 % Osa-aikainen 4, ,0 % Opetusryhmien koko esiopetuksessa maakunnittain 2008 Maakunta Keskikoko Minimi Maksimi Uusimaa 14, Itä-Uusimaa 13, Varsinais-Suomi 13, Satakunta 15, Kanta-Häme 15, Pirkanmaa 15, Päijät-Häme 15, Kymenlaakso 12, Etelä-Karjala 10, Etelä-Savo 14, Pohjois-Savo 14, Pohjois-Karjala 12, Keski-Suomi 11, Etelä-Pohjanmaa 11, Pohjanmaa 14, Keski-Pohjanmaa 14, Pohjois-Pohjanmaa 14, Kainuu 13, Lappi 11, Manner-Suomi 13, Opetusryhmäkoko maakunnittain Opetusryhmien keskikoko vaihtelee huomattavasti myös alueellisesti. Maakuntien väliset erot ovat suurimpia esiopetuksessa. Luokilla 1 6 erot ovat suurempia kuin luokilla 7 9. Opetusryhmät esiopetuksessa Lähes kaikki kuusivuotiaat osallistuvat esiopetukseen, jota järjestetään sekä perusopetuksen että päivähoidon yhteydessä. Vuonna 2007 noin 23 % esiopetusoppilaista sai opetuksen perusopetuksen ja noin 77 % päivähoidon yhteydessä. Tässä kyselyssä on paljon kuntia, jotka eivät lainkaan järjestä esiopetusta perusopetuksen yhteydessä. Esiopetuksen opetusryhmien muodostamisesta ei ole annettu säännöksiä, mutta opetusministeriö on antanut asiasta suosituksen vuonna Suosituksen mukaan esiopetuksen opetusryhmään saa kuulua pääsääntöisesti enintään kolmetoista. Jos ryhmän työskentelyyn osallistuu opettajan ohella enimmän aikaa koulunkäyntiavustaja, lastenhoitaja tai muu tehtävään soveltuvan ammatillisen koulutuksen suorittanut henkilö, ryhmän koko voi olla enintään 20. Ryhmän enimmäiskoko voidaan väliaikaisesti ylittää mm. opetuksessa käytettävän työskentelytavan vuoksi. Esiopetuksen ryhmäkoot vaihtelevat huomattavasti alueellisesti. Pienin ryhmäkoko, alle 11, on Etelä-Karjalassa. Suurin ryhmäkoko, lähes 16, on Päijät-Hämeessä, mikä on huomattavasti yli opetusministeriön suosituksen pääsäännön. Pienimmät ryhmäkoot vaihtelivat alueittain yhden ja kymmenen oppilaan välillä. Suurin ryhmäkoko vaihteli Etelä-Karjalan 18 oppilaasta Etelä-Savon ja Pohjois- Pohjanmaan 29 oppilaaseen. Koko Manner-Suomen keskiarvokin ylitti opetusministeriön suosituksen mukaisen 13 oppilaan pääsääntöisen enimmäiskoon. Opetusryhmät 1 2-luokilla Ensimmäisellä ja toisella luokalla opetusryhmien keskikoko vaihteli eri maakunnissa enimmillään noin kolmen oppilaan verran. Ensimmäisen ja toisen luokan opetusryhmien koon keskiarvo oli suurin Kanta- Hämeen (20,02) ja pienin Pohjanmaan (16,80) maakunnassa. Opetusryhmien pienemmät ryhmäkoot vaihtelivat alueittain yhden ja kymmenen välillä. Opetusryhmien pienin ryhmäkoko oli Uudellamaalla. Alueittain pienimmissä ryhmissä oli kymmenen Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla. Enimmäiskoko opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:5

5 Opetusryhmien koko 1 2-luokilla maakunnittain 2008 Opetusryhmien koko 3 6-luokilla maakunnittain 2008 Maakunta Keskiarvo Minimi Maksimi Uusimaa 19, Itä-Uusimaa 18, Varsinais-Suomi 19, Satakunta 18, Kanta-Häme 20, Pirkanmaa 19, Päijät-Häme 19, Kymenlaakso 18, Etelä-Karjala 18, Etelä-Savo 18, Pohjois-Savo 18, Pohjois-Karjala 19, Keski-Suomi 18, Etelä-Pohjanmaa 17, Pohjanmaa 16, Keski-Pohjanmaa 17, Pohjois-Pohjanmaa 18, Kainuu 18, Lappi 17, Manner-Suomi 19, Maakunta Keskiarvo Minimi Maksimi Uusimaa 22, Itä-Uusimaa 20, Varsinais-Suomi 21, Satakunta 21, Kanta-Häme 22, Pirkanmaa 22, Päijät-Häme 21, Kymenlaakso 22, Etelä-Karjala 20, Etelä-Savo 21, Pohjois-Savo 21, Pohjois-Karjala 20, Keski-Suomi 21, Etelä-Pohjanmaa 20, Pohjanmaa 19, Keski-Pohjanmaa 19, Pohjois-Pohjanmaa 21, Kainuu 20, Lappi 20, Manner-Suomi 21, Opetusryhmien koko 7 9-luokilla maakunnittain 2008 oli suurimmillaan 33 Päijät-Hämeessä ja pienimmillään 24 Kainuussa. Opetusryhmät 3 6-luokilla Luokilla 3 6 opetusryhmien koon keskiarvon vaihteluväli maakunnittain oli noin neljä. Keskiarvo oli suurin Kanta-Hämeessä ja pienin Pohjanmaalla. Pienimpien opetusryhmien koko vaihteli yhden (Uusimaa) ja 12 oppilaan välillä (Kymenlaakso). Suurimpien ryhmien koko oli 36 Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa suurimmat 3 6-luokkien ryhmäkoot olivat 30. Opetusryhmät 7 9-luokilla Peruskoulun ylimmillä luokilla opetusryhmien keskiarvo oli suurimmillaan lähes 18 oppilaassa Kanta- Hämeessä ja pienimmillään runsaassa 16 oppilaassa Keski-Pohjanmaalla. Opetusryhmien enimmäiskoon vaihtelu oli sen sijaan suhteellisesti tätä suurempaa. Enimmäiskoko oli Uudellamaalla 36 ja Lapissa 29. Vähintään 25 oppilaan suuruisten opetusryhmien osuus oli Pohjois-Savossa, Uudellamaalla ja Etelä-Savossa yli 6 %. Pirkanmaalla näiden suurten ryhmien osuus oli alle 2 %. Maakunta Keskiarvo Maksimi Väh. 25 % Uusimaa 17, ,03 Itä-Uusimaa 17, ,45 Varsinais-Suomi 17, ,04 Satakunta 17, ,70 Kanta-Häme 17, ,86 Pirkanmaa 16, ,77 Päijät-Häme 17, ,12 Kymenlaakso 17, ,50 Etelä-Karjala 17, ,57 Etelä-Savo 17, ,02 Pohjois-Savo 17, ,27 Pohjois-Karjala 16, ,26 Keski-Suomi 17, ,97 Etelä-Pohjanmaa 16, ,93 Pohjanmaa 16, ,14 Keski-Pohjanmaa 16, ,79 Pohjois-Pohjanmaa 17, ,11 Kainuu 16, ,04 Lappi 16, ,66 Manner-Suomi 17, ,35

6 Opetusryhmien keskikoko luokilla 1 6 kaupunki-, taajama- ja maaseutukunnissa 2008 Kuntatyyppi 1) Keskikoko Kaupunkimaiset kunnat 21,15 Taajaan asutut kunnat 19,29 Maaseutumaiset kunnat 17,23 Manner-Suomi 19,78 1) Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään mutta alle Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle , sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle Opetusryhmien keskikoko luokilla 1 6 koulutuksen järjestäjän koon mukaan 2008 Oppilasmäärä perusopetuksessa Keskikoko 49 18, , , , , , , , ,80 Manner-Suomi 19,78 Opetusryhmäkoko ja koulutuksen järjestäjä Opetusryhmäkoko 1 6-luokilla kuntatyypeittäin Alakoulun opetusryhmien keskikoot olivat pienempiä harvaan asutetuilla kuin tiheästi asutetuilla alueilla. Kaupunkimaisissa kunnissa keskikoko on yli 21 ja maaseutumaisissa kunnissa yli 17. Opetusryhmäkoko 1 6-luokilla koulutuksen järjestäjän oppilasmäärän mukaan Koulutuksen järjestäjien piirissä olevien oppilaiden kokonaismäärä vaikutti merkittävästi opetusryhmien keskikokoon. Pienimmillään alakoulun keskikoko oli oppilaan koulutuksen järjestäjillä alle 16 ja suurimmillaan yli oppilaan oppilaspohjassa lähes 22. Opetusryhmäkoko koulun omistajatyypin mukaan Opetusryhmien keskikoko alakoulussa oli pienin yksityisissä ja suurin kunnallisissa kouluissa. Vuonna 2007 peruskoulun kaikista oppilaista 1,1 % kävi yksityistä, 0,6 % valtion ja 98,3 % kunnallista koulua. Opetusryhmäkoko suurimmissa kaupungeissa Suhteellisen homogeenisessa 10 suurimman kaupungin ryhmässä opetusryhmien keskikoko oli 1 6-luokilla esiopetus mukaan lukien selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Pienin keskikoko, noin 20,5 oli Oulussa, Kuopiossa ja Espoossa. Suurin luokkien 1 6 opetusryhmien keskikoko, noin 23, oli Vantaalla. Luokilla 7 9 pienin keskimääräinen ryhmäkoko, noin 17, oli Tampereella. Tampereen lisäksi myös Espoossa alitettiin maan keskiarvo. Yläkoulun suurin ryhmäkoon keskiarvo, noin 19, oli Jyväskylässä. Suurimmat ja pienimmät opetusryhmäkoot kunnittain Alakoulun pienin, runsaan kuuden oppilaan opetusryhmien keskikoko esiopetus mukaan lukien oli Utsjoella. Suurin 24,5 oppilaan ryhmäkoko oli Pulkkilassa. Keskimääräisesti voidaan todeta, että pienimpien opetusryhmien kunnat ovat väkiluvultaan pieniä (keskiarvo asukasta) ja väestötiheydeltään alhaisia. Kymmenen suurimpien opetusryhmien kunnat ovat puolestaan näillä perusteella heterogeenisempi ryhmä, jossa on väestömäärältään sekä suuria että pieniä kuntia ( asukasta). opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:5

7 Omistaja Keskikoko Yksityinen 18,39 Valtio 19,19 Kunta 19,81 Yhteensä 19,79 Opetusryhmien keskikoko luokilla 1 6 koulutuksen järjestäjän omistajatyypin mukaan 2008 Opetusryhmien keskikoko kymmenessä suurimmassa kaupungissa Opetusryhmien koon keskiarvo 1 6-luokilla 1) Opetusryhmien koon keskiarvo 7 9-luokilla Helsinki 21,80 17,68 Espoo 20,52 17,06 Tampere 21,63 16,97 Vantaa 23,04 18,42 Turku 21,48 18,28 Oulu 20,43 17,66 Lahti 22,25 17,83 Kuopio 20,47 17,94 Jyväskylä 20,91 18,97 Pori 21,57 18,89 Koko maa 19,57 17,30 1) Keskiarvo sisältää esiopetuksen Kunnat joissa on pienimmät ja suurimmat opetusryhmien keskikoot luokilla 1 6 Kunnan opetusryhmien koon keskiarvo 1) Utsjoki 6,33 Iniö 7,33 Enontekiö 8,25 Oravainen 2) 10,00 Korppoo 10,20 Velkua 10,50 Puumala 11,30 Liljendal 12,00 Miehikkälä 12,09 Ruovesi 2) 12,14 Raisio 22,42 Rusko 22,59 Oulunsalo 22,62 Marttila 22,83 Vantaa 23,04 Hämeenlinna 23,07 Valkeakoski 23,11 Sulkava 23,14 Jämsänkoski 23,18 Pulkkila 24,50 Koko maa 19,57 1) Sisältää esiopetuksen 2) Kuntien tiedoista puuttuu tilastollisesti merkittävä osa opetusryhmistä

8 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi Toinen kotimainen kieli (suomi tai ruotsi) Englanti Muut kielet Matematiikka Fysiikka, kemia Maantieto, biologia Uskonto, elämänkatsomustieto Historia, yhteiskuntaoppi Oppilaanohjaus, opinto-ohjaus Musiikki, kuvataide Liikunta Käsityö Kotitalous Tietotekniikka Peruskoulun 8. luokan opetusryhmäkokojen vaihtelu eräissä oppiaineissa 2008 Aineet Yhteensä Opetusryhmäkoko oppiaineittain Opetusryhmien keskikoko vaihtelee aineittain ja aineryhmittäin merkittävästi. Kahdeksannella luokalla suurimpia opetusryhmät ovat historian ja yhteiskuntaopin opinnoissa (19,8) sekä oppilaanohjauksessa (19,6). Muissa kieliaineissa (13,2) ja käsityöaineissa (13,4) ryhmät ovat puolestaan huomattavasti pienempiä. Suurimmassa osassa oppiaineita ryhmien keskikoko asettuu oppilaan välille. Kansainvälinen vertailu Perusopetuksen luokkakoko vaihtelee varsin huomattavasti eri maissa. OECD:n Education at a Glance julkaisun mukaan lukuvuonna luokkien 1 6 keskimääräinen luokkakoko oli OECD-maissa 21,5 ja 19:ssa mukana olevassa EU-maassa keskimäärin 20,2. Luokkien 7 9 keskimääräinen koko oli OECD-maissa 24,0 ja EU-maissa 22,7. Luokilla 1 6 luokkakoko oli Luxemburgissa noin 16 ja Koreassa siihen verrattuna kaksinkertainen, noin 32. Luokilla 7 9 Islannin luokkakoko oli alle 20 ja Koreassa yli 35. Suomi ei ole ollut mukana tässä OECD:n luokkakokovertailussa, koska tilastotietoa luokkakoosta ei ole ollut käytettävissä. Vasta tässä analyysissä kä- sitellyn aineiston pohjalta Tilastokeskus voi toimittaa OECD:lle Suomea koskevat tiedot lukuvuotta koskien. Tässä analyysissä käsiteltävät opetusryhmätiedot luokilta 1 6 (esiopetus poisluettuna) vastaavat OECD:n käyttämää tietosisältöä, koska kysymyksessä on luokanopettajien omien luokkien kokoa koskeva tietoaineisto. Sen sijaan tässä analyysissä käsiteltävät luokkia 7 9 koskevat opetusryhmätiedot eivät vastaa OECD:n käyttämää karkeampaa tietosisältöä. OECD:n vertailussa ei oteta huomioon perusopetusryhmän tai luokan jakautumista monissa oppiaineissa pienempiin opetettaviin ryhmiin. Näin ollen luokkia 7 9 Suomea koskevat tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia kuviossa esitettyihin eri maiden keskimääräisiin luokkakokotietoihin nähden. OECD:n käyttämän määritelmän mukainen luokkien 1 6 keskikoko oli Suomessa tässä käsitellyn aineiston perusteella 19,8 (ennakkotieto) vuonna Luokkien 7 9 vastaava Suomen keskikoko oli 20,1 (ennakkotieto). Koska OECD:n tiedot koskevat vuotta 2006, vertailu ja lopulliset johtopäätökset voidaan tehdä vasta, kun muistakin maista on käytettävissä lukuvuotta koskevat tiedot. Edellä esitetyillä varauksilla voidaan esittää korkeintaan karkeahko yleisarvio, jonka mukaan - ja edellyttäen, ettei muissa maissa ole tapahtunut olen- opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:5

9 40,0 35,0 Perusasteen luokkakoko eräissä EU- ja OECDmaissa ,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Luxemburg Islanti Italia Kreikka Viro Tanska Itävalta Unkari Tšekki Belgia (fr) Espanja Saksa Alankomaat Ranska Yhdysvallat Iso-Britannia Korea OECD:n keskiarvo EU:n keskiarvo Perusasteen luokat 1 6 tai vastaava Perusasteen luokat 7 9 tai vastaava Lähde: Education at a Glance 2008, OECD Indicators naisia muutoksia vuodesta 2006 vuoteen Suomessa luokkien 1 6 keskikoko näyttäisi olevan EUmaiden keskiarvon tuntumassa ja hieman OECD:n keskiarvon alapuolella ja luokilla 7 9 taas selkeästi sekä EU:n että OECD:n keskiarvon alapuolella. Johtopäätöksiä Opetusryhmäkokojen todellisia muutoksia verrattuna vuoden 1998 loppuun jatkuneeseen opetusryhmäsäätelyn aikaan ei voida arvioida, koska aikaisemmasta käytännöstä ei ole nyt tehdyn opetusryhmäkyselyn tapaista kattavaa tilastotietoa. Aineiston perusteella ei voida myöskään yksityiskohtaisesti tarkastella sitä, missä suhteessa nykyisten opetusryhmien muodostaminen on aikaisempiin asetuksella säädettyihin opetusryhmien enimmäiskokoihin nähden. Yleisiä arvioita voidaan tästä kuitenkin tehdä. Nykyisten opetusryhmien koko täyttää pääsääntöisesti kaikilla luokka-asteilla yli 90 prosenttisesti aikaisemmin voimassa olleet säännösten enimmäiskokovaatimukset. Opetusryhmäkokojen keskiarvot ovat myös huomattavasti aikaisempien enimmäiskokovaatimusten alapuolella. Aikaisempien enimmäiskokosäännösten ylityksiä näyttäisi olevan selkeästi eniten ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla, vähäisessä määrin myös alakoulun luokilla 3 6 ja satunnaisesti ylemmillä vuosiluokilla. Luokka-asteittain suurimmat ryhmäkoot olivat yleisimpiä luokilla 2 6, joilla oppilaista noin 40 % opiskeli oppilaan suuruisissa opetusryhmissä. Ensimmäisellä luokalla tyypillisimmät ryhmäkoot olivat noin 39 %:n osuudella sekä että oppilaan suuruiset ryhmät. Vuosiluokilla 7 9 opiskeli % oppilaista oppilaan ryhmissä. Suurimmat ryhmäkoot ovat luokka-asteesta riippuen 32 36, mutta niiden määrä on varsin vähäinen. Erityisopetuksen ryhmäkoot ovat pääsääntöisesti pieniä ja täyttivät vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta säännösten vaatimukset. Opetusryhmien keskikoko vaihtelee ennen muuta oppilaspohjasta ja muista väestötekijöistä johtuen kieliryhmittäin, kuntatyypeittäin, koulutuksen järjestäjän oppilasmäärän mukaan ja alueellisesti. Ruotsinkielisessä opetuksessa alakoulun keskimääräinen opetusryhmä oli 14 % pienempi ja yläkoulussa 3 % pienempi kuin suomenkielisessä opetuksessa. Maaseutumaisissa kunnissa alakoulun opetusryhmien keskikoko oli 23 % pienempi kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Yli oppilaan oppilaspohjaa edustavan koulutuksen järjestäjän opetuksessa keskimääräinen alakoulun opetusryhmä oli 41 % suurempi kuin pienimpien, oppilaan koulutuksen järjestäjän opetuksessa.

10 Perustietoa peruskouluista: esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät 2008 Perusopetus Esiopetus 1) Luokat 1 6 Luokat 7 9 Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ulkomaa Yhteensä Lähde: Valtionosuustilastot 1) Sis. valtionosuusjärjestelmän piirissä olevan esiopetuksen kouluissa ja päiväkodeissa Maakunnittain 1 2-luokkien keskikoon vaihteluväli oli Luokilla 3 6 vaihteluväli oli ja yläkoulussa Kaikissa edellä mainituissa luokka-asteryhmissä suurin keskikoko oli Kanta-Hämeen maakunnassa ja pienin ala-asteen molemmissa ryhmissä Pohjanmaan maakunnassa. Yläkoulussa pienin keskikoko oli Lapissa. Esiopetuksessa opetusryhmän keskikoon vaihtelut maakunnittain olivat selvästi suurempia kuin varsinaisessa perusopetuksessa. Vaihteluväli oli 10,6 15,8. Myös minimi- ja maksimikoon vaihtelut olivat suuria. Koko Manner-Suomen keskiarvo, 13,87, ylitti opetusministeriön suosituksen mukaisen kolmentoista oppilaan pääsääntöisen opetusryhmän enimmäiskoon. Luotettava kansainvälinen vertailu Suomen ja muiden maiden kesken voidaan tehdä vasta sitten, kun muistakin maista on käytettävänä lukuvuoden luokkakokoa koskevat tiedot. Verrattaessa Suomen perusopetuksen luokkakokoa lukuvuonna OECD:n keräämään aineistoon muista maista lukuvuodelta näyttäisi siltä, että Suomi sijoittuisi alakoulun keskimääräisen ryhmäkoon osalta EU:n keskiarvon tienoille ja hieman OECD:n keskiarvon alapuolella ja yläkoulun osalta selvästi EU:n ja OECD:n keskiarvon alapuolelle. Perusasteen luokkakoko vaihteli lukuvuonna OECD-maiden välillä varsin huomattavasti. Alle 20 oppilaan keskimääräisiä luokkia sekä ala- että yläkoulussa edustivat Luxemburg ja Islanti. Suurimmat ryhmäkoot olivat Koreassa, missä oli alakoulussa keskimäärin yli 30 ja yläkoulussa yli 35. Peruskoulun opetusryhmäkokojen seurantaa on tarkoitus säännöllisesti jatkaa. Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on valinnut opetusryhmien pienentämisen yhdeksi peruskoulun kehittämisen painopisteeksi. Hallituksen esityksessä vuoden 2009 valtion talousarvioksi esitetään 16 milj. euron valtionosuusmäärärahaa perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseksi. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:5

11 Perustietoa peruskouluista: peruskoulujen koko koulun oppilasmäärän mukaan vuonna vuosiluokkien kouluja 7 9-vuosiluokkien kouluja 1 9-vuosiluokkien kouluja Alle Yli 500 Alle Yli 500 Alle Yli 500 Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Manner-Suomi Ahvenanmaa Koko Suomi Lähde: Tilastokeskus

12 Aiemmin ilmestyneet: 2008:4 Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 2008:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin Opetusministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. Ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-alyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan kysymyksistä. LISÄTIETOJA: Opetusneuvos Aki Tornberg ( , aki.tornberg@minedu.fi) neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää ( , heikki.maenpaa@minedu.fi) ja erikoissuunnittelija Tomi Halonen ( , tomi.halonen@minedu.fi) ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)